SIPOON TAASJÄRVI IV -ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIPOON TAASJÄRVI IV -ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS"

Transkriptio

1 SIPOON TAASJÄRVI IV -ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Nina Hagner-Wahlsten & Marko Vauhkonen Väliraportti

2 SIPOON TAASJÄRVI IV -ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Lähtöaineisto Maastotyöt Tulokset Luonnonolot ja kasvillisuus Arvokkaat luontokohteet Pesimälinnusto Lepakot Muut luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Muut merkittävät lajit Yhteenveto ja suositukset Lähteet ja kirjallisuus Kansi: Selvitysalueen kalliomaasto on karua, mutta paikoin hyväkasvuista männikköä. Ilmakuvat ja pohjakartat Maanmittauslaitos. Valokuvat Esa Lammi. 2

3 1 JOHDANTO Sipoon kunta laatii asemakaavaa Söderkullassa sijaitsevalle Taasjärvi IV -nimiselle alueelle. Kaava-alue sijoittuu Grundträsketin pohjoispuolelle ja se on pääosin kallioista metsämaastoa (kuva 1). Asemakaava-alueen pinta-ala on 23 hehtaaria ja siihen sisältyy Grundträsketin rantaviivaa noin 250 metriä. Alueen kaakkoispuolella on uusi pientaloalue ja pohjoispuolella Stormossenin luonnonsuojelualue. Sipoon kunta tilasi asemakaavoitusta varten tarvittavan luontoselvityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Työn ovat tehneet biologit FM Esa Lammi ja FM Marko Vauhkonen. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Lähtöaineisto 2.2 Maastotyöt Selvitysalueen luonnonoloja ja luontoarvoja ei ole aiemmin kattavasti tutkittu, mutta sen kaakkoisosaa tarkastellaan vuonna 2009 valmistuneessa Taasjärvi II:n luontoselvitysraportissa (Tammelin 2009). Järven koillisrannan metsä arvioidaan selvityksessä potentiaaliseksi liito-oravan elinympäristöksi, mutta lajin jätöksiä ei alueelta löydetty. Grundträsketin koillisrantaan laskevan noron arvioitiin täyttävän metsälain 10 :n mukaisen elinympäristön kriteerit. Muita merkittäviä luontokohteita Taasjärvi IV:n asemakaava-alueen puolelta ei mainita. Koko Sipoon kattavassa lepakkokartoituksessa (Siivonen 2006) Grundträsketin naapurijärvet, Pilvijärvi ja Taasjärvi, on merkitty III-luokan lepakkoalueiksi. Niillä esiintyi vesisiippaa, pohjanlepakkoa ja viiksisiippalajia. Raportista ei kuitenkaan käy ilmi, onko kartoitusta tehty myös Grundträsketin pohjoispuolella. Selvitysaluetta koskevat luontotiedot tarkistettiin lisäksi ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA:sta, Sipoon kunnasta, Uudenmaan ELY-keskuksesta ja Suomen ympäristökeskuksesta (Eliölajit-tietojärjestelmä). Aineistoissa ei ollut selvitysaluetta koskevia tietoja. Luontoselvityksen tavoitteena oli saada maankäytön suunnittelua varten riittävä kuva alueen luontoarvoista, erityisesti niistä eliölajeista ja luontotyypeistä, joiden huomioon ottamiseen on lainsäädännön tuomat velvoitteet. Työ koostui kolmesta keväällä ja kesällä 2015 toteutusta osaselvityksestä, jotka olivat yleispiirteinen pesimälinnustoselvitys, lepakkoselvitys sekä kasvillisuuden ja arvokkaiden luontokohteiden inventointi. Maastotöiden yhteydessä arvioitiin myös liito-oravan elinympäristöksi sopivat alueet keväällä 2016 tehtävää inventointia varten. Liito-oravan esiintymistä ei voitu toimeksiannon ajankohdan vuoksi selvittää enää vuonna

4 Kuva 1. Taasjärvi IV:n asemakaava-alue (vihreä rajaus) kartta- ja ilmakuvapohjalla. 4

5 Selvitykset on tehty asemakaavatarkkuudella soveltaen mm. Södermanin (2003) ohjeita. Kaikissa maastotöissä käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 60Cx tai 62s), jolla mm. luontokohteet ja lajien havaintopaikat voitiin paikantaa riittävällä tarkkuudella. Pesimälinnusto Yleispiirteisen pesimälinnustoselvityksen tavoitteena on selvittää ns. huomionarvoisten lajien (ks. jäljempänä) ja pesivälle linnustolle tärkeiden kohteiden esiintyminen alueella. Tällöin ei pyritä selvittämään yleisten lintujen parimääriä tai reviirien sijaintia. Inventoinnissa sovelletaan lintujen reviirikäyttäytymiseen perustuvaa kartoituslaskentamenetelmää (Koskimies & Väisänen 1988), jossa alue kierretään huolellisesti läpi ja havaitut linnut merkitään karttapohjalle. Laskennat tehdään varhain aamulla, jolloin pesimäpaikoillaan oleskelevat linnut ovat parhaiten havaittavissa (laulu yms.). Asemakaava-alueilla lintulaskenta tulisi toistaa eri aikaan muutolta saapuvien ja eri aikaan pesivien lintujen vuoksi vähintään kolme kertaa huhtikuun lopun ja kesäkuun puolivälin välisenä aikana. Näistä vuonna 2015 pystyttiin toimeksiannon aikataulun vuoksi tekemään vain viimeinen, kesäkuinen laskenta. Kaksi varhaisempaa laskentakertaa tehdään keväällä tehdyssä laskennassa kiinnitettiin erityistä huomiota seuraaviin huomionarvoisiin lintulajeihin: tikat lukuun ottamatta yleistä käpytikkaa petolinnut lintudirektiivin liitteen I lajit erityisesti suojeltavat ja muut uhanalaiset lajit silmälläpidettävät lajit alueellisesti uhanalaiset lajit Suomen erityisvastuulajit merkittävien elinympäristöjen, esim. lehtojen ja vanhojen metsien, ilmentäjälajit. Laskennassa merkittiin muistiin ja kartalle kaikki huomionarvoiset lintulajit käyttämällä Helsingin yliopiston eläinmuseon ohjeen mukaisia merkintätapoja. Tulokset tulkittiin ns. maksimiperiaatteen mukaisesti, jolloin reviiriksi tulkittiin yksikin pesintää ilmaiseva havainto (pää)muuttokauden jälkeen lajille sopivassa ympäristössä. Lintulaskennan teki Marko Vauhkonen. Liito-orava Liito-oravien inventointi perustuu lajin helposti tunnistettaviin papanoihin, jotka ovat löydettävissä liito-oravan käyttämien ruokailupuiden tai pesä- ja suojapuiden tyviltä lopputalvella ja keväällä. Myöhemmin jätökset maatuvat nopeasti. Ympäristöhallinnon ohjeiden mukaan liito-oravia voidaan luotettavasti inventoida vain keväällä. 5

6 Toimeksiannon aikataulun vuoksi liito-oravan inventointi Taasjärven alueella ei ollut enää mahdollista vuonna Lintulaskennan ja heinäkuisen kasvillisuusselvityksen yhteydessä arvioitiin, onko alueella liito-oravan elinympäristöksi sopivaa metsää. Varsinainen lajin esiintymisen inventointi tehdään keväällä Lepakot Maastotöiden tavoitteena oli selvittää alueen lepakkolajistoa ja eri lajien runsautta, paikallistaa mahdolliset lepakoille tärkeät saalistusalueet sekä niille johtavat kulkureitit. Lisäksi etsittiin mahdollisia lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja (päiväpiilot). Lepakkoselvityksen kartoitusmenetelmät noudattavat Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen (2012) ja Bat Conservation Trustin (Parsons ym. 2007) suosituksia. Maastotöissä on noudatettu Bat Workers Manualissa (Mitchell-Jones & Mc- Leish 2004) annettuja ohjeita ja äänianalyyseissä on tulkintaan käytetty mm. Russin (1999, 2012) julkaisuja. Työssä on lisäksi huomioitu Sierlan ym. (2004) ja Södermanin (2003) oppaat. Lepakot ovat Suomen oloissa aktiivisia tavallisesti toukokuusta syys lokakuuhun. Ne käyttävät mm. ruokailuun eri alueita kesän eri vaiheissa, minkä vuoksi lepakkokartoitus tulee toistaa eri ajankohtina, alku-, keski- ja loppukesällä. Eri lepakkolajit suosivat erityyppisiä ympäristöjä, mikä on otettu huomioon kartoituksen suunnittelussa. Viiksisiippalajit viihtyvät pääosin kuusivaltaisissa tai lehtomaisissa metsissä, kun taas pohjanlepakot saalistavat pääosin puoliavoimissa ja myös ihmisten muokkaamissa ympäristöissä. Maastotyöt suunniteltiin kartta-aineiston ja päiväsaikaisten maastokäyntien perusteella. Kartoitusreitit seurasivat mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia polkuja ja metsäteitä, mikä helpottaa reittien toistettavuutta eri kartoituskerroilla. Polkujen käyttö vähentää oleellisesti korkean kasvillisuuden seassa kävelemisestä aiheutuvaa, lepakoiden kaikuluotausäänten kuulemista häiritsevää taustamelua. Lepakkoselvitys tehtiin Taasjärven alueella kesä elokuussa 2015 kolmena yönä (21.6., ja 31.8.), joilla jokaisella alue kierrettiin läpi sääoloiltaan sopivana tyynenä poutayönä. Kartoitukset keskitettiin lepakoille parhaiten soveltuville alueille (kuva 2). Kartoitusten aloitusajankohta oli noin 45 minuuttia auringonlaskun jälkeen, valo-olosuhteista riippuen. Vertailukelpoisuuden vuoksi lepakoita kartoitettiin vain hyvällä säällä, eli sateettomina, melko tyyninä ja lämpiminä (> +10 C) öinä. Sade, kova tuuli ja kylmyys vähentävät oleellisesti lepakoiden saalistusaktiivisuutta. Selvitys tehtiin kulkemalla yöaikaan kartoitusreittiä pitkin ja kuuntelemalla samalla lepakoita kannettavan ultraääni-ilmaisimen eli lepakkodetektorin (Pettersson D240x) avulla. Laitteella voidaan havaita lepakoiden päästämät korkeataajuiset kaikuluotausäänet. Siippojen äänet nauhoitettiin tarvittaessa digitaalisella tallentimella (Edirol R-09) käyttäen detektorin aikalaajennustoimintoa. Kaikkien 6

7 havaintojen sijainnit merkittiin GPS-paikantimen kartalle. Lajit tunnistettiin maastossa tai jälkikäteen analysoimalla tallennettuja ääniä tietokoneella äänianalyysiohjelmalla (BatSound -ohjelmisto). Lepakot pyrittiin aina myös näkemään lajinmäärityksen varmistamiseksi. Kuva 2. Lepakkoselvityksen kartoitusreitit selvitysalueella. Aktiivikartoituksen tuloksia täydennettiin ns. passiiviseurantadetektoreilla (Ana- Bat SD1), joita sijoitettiin maastoon kartoitusöiden ajaksi. Passiiviseurantalaite tallentaa muistikortille ohilentävien lepakoiden kaikuluotausäänet. Näin saadaan havaintoja alueen lepakkolajistosta ja lepakoiden aktiivisuudesta täydentämään kartoittajan aktiivihavainnointia. Passiividetektori ei paljasta alueella lentävien lapakoiden määrää, sillä yksikin aktiivisesti lähellä saalisteleva lepakko voi tuottaa paljon tallenteita. Passiivilaitteista on apua mm. lepakoille tärkeiden saalistusalueiden paikantamisessa. Passiividetektorit vietiin ennen kartoituskierroksen alkua maastoon ja niiden annettiin olla paikoillaan koko kartoitusyön ajan. Kesän aikana passiiviseurantalaitteita pidettiin yhteensä kuudessa eri paikassa (kuva 3). Sateen uhatessa elokuussa ei detektoreita viety maastoon. Lepakoita ei aina pystytä määrittämään lajilleen ääni- ja näköhavaintojen perusteella. Lajipari viiksisiippa/isoviiksisiippa on erotettavissa ainoastaan anatomisten rakenteiden perusteella, joten nämä lajit käsitellään tässä työssä lajiparina nimellä viiksisiipat. Todetut lepakoiden käyttämät alueet luokiteltiin ja arvotettiin Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen (2012) ohjeen mukaisesti (luokat I III). Lepakkoinventoinnista ja aineiston tulkinnasta vastasivat biologit FM Nina Hagner-Wahlsten ja FM Rasmus Karlsson. 7

8 Kuva 3. Passiiviseurantalaitteiden sijainnit selvitysalueella. Kasvillisuus ja kasvisto sekä arvokkaat luontokohteet ja lajiesiintymät Alueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä inventoitiin , jolloin koko kaavaalue käveltiin kattavasti läpi. Alueelta laadittiin biotooppikuvioiden mukainen osa-aluejako. Osa-alueilta kirjattiin muistiin luonnonolojen yleiskuvaus, runsaimmat kasvilajit ja mahdolliset merkittävät lajit. Tarkemmat inventoinnit keskitettiin luonnonoloiltaan edustavimmilta vaikuttaneille kohteille, joita selvitysalueella olivat ranta-alue, soistuneet maastopainanteet, avokalliot sekä puustoltaan iäkkäimmät metsäkuviot. Maastokäynnillä havainnoitiin myös muuta eliölajistoa sekä arvioitiin huomionarvoisen lajiston kannalta merkittäviä elinympäristöjä ja kohteita. Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinnista vastasi Esa Lammi. 3 TULOKSET 3.1 Luonnonolot ja kasvillisuus Taasjärvi IV:n selvitysalue on pääosin kallioista metsämaastoa. Karjamansbergetin kallioalueen laki on 25 metriä Grundträsketin pintaa korkeammalla. Rinteet ovat loivapiirteisiä, eikä jyrkänteitä ole. Karjamansbergetin laen puusto on varttunutta, mutta vanhaa puustoa on vain niukasti. Etelärinne on hakattu paljaaksi vuosituhannen vaihteessa. Pohjois- ja itärinteillä on tehty harvennushakkuita ja takavuosina myös avohakkuita. Taasjärvi IV:n alueella on ulkoilureitistö, mutta muutoin se on säilynyt rakentamattomana. 8

9 Sipoon Taasjärvi IV -asemakaava-alueen luontoselvitys Kuva 4. Selvitysalueen kasvillisuuskuviot. Kuva 5. Taasjärven pohjoisrantaa. 9

10 Selvitysalueelta erotettiin kahdeksan luonnonoloiltaan erityppistä kuviota (kuva 4), jotka kuvataan seuraavassa. Grundträsketin rantaa (kuvio 1) reunustaa enimmillään noin kymmenen metriä leveä luhtaneva, jolla kasvaa mm. isokarpaloa, maariankämmekkää, ranta-alpia, rätvänää, suo-orvokkia, raatetta ja järviruokoa sekä joitakin nuoria koivuja ja pajuja (kuva 5). Rantaviivan tuntumassa avosuo muuttuu korpimaiseksi rantametsäksi, jossa kasvaa nuorten koivujen lisäksi mm. mäntyä, korpipaatsamaa, hanhenpajua ja joitakin nuorehkoja tervaleppiä. Kauempana rannasta on kapea, rinteen hakkuussa säästetty rannan suuntainen metsikkö, jossa kasvaa joitakin järeitä mäntyjä sekä lisäksi koivuja ja kuusia. Lahopuuta on paikoitellen. Aluskasvillisuudessa on lehtomaisen kankaan lajistoa. Huomionarvoisista kasvilajeista rantametsässä kasvaa korpiorvokkia, joka etelärannikon tuntumassa on varsin paikoittain esiintyvä soistuneiden metsien kasvi. Karjamansbergetin etelärinne (kuvio 2) on hakattu paljaaksi vuotta sitten. Rinteeseen on jätetty siemenpuiksi muutamia koivuja ja mäntyjä. Niiden alla on tiheä, noin 15-metriseksi varttunut koivikko, jonka katveessa kasvaa nuoria kuusia ja mäntyjä. Aluskasvillisuudessa on lehtomaisen kankaan lajeja, mm. mustikkaa, käenkaalia, oravanmarjaa, valkovuokkoa, ahomansikkaa, kultapiiskua ja metsäalvejuurta. Karjamansbergetin lakialue (kuvio 3) on karua, loivapiirteistä silikaattikalliota, jota luonnehtivat pienet, lähes puuttomat silokalliot ja niiden välissä olevat metsäiset alueet, joiden puustona on vaihtelevan ikäisiä mäntyjä. Sekapuuna kasvaa koivua, katajaa ja hieman kuustakin. Keloutuneita puita on siellä täällä, mutta puusto ei yleisesti ottaen ole vielä vanhaa. Metsäisten kuvioiden aluskasvillisuudessa on tuoreen ja kuivahkon kankaan lajistoa: mm. mustikkaa, kanervaa, kangasmaitikkaa ja metsälauhaa. Puuttomien ja harvapuustoisten kohtien kasvillisuus on karuille kalliomaastoille ominaista. Valtakasveina ovat kanerva, puolukka ja metsälauha. Poronjäkälät ja hirvenjäkälä muodostavat paikoin laajoja kasvustoja (kuva 6). Hieman vaateliaampia lajeja ovat kalliohatikka, jäykkärölli ja tuoksusimake sekä niukkoina tavattavat ketoorvokki, isomaksaruoho ja kalliokielo. Vaateliaita, kalkkivaikutuksesta tai muusta ravinteisuudesta kertovia kasvilajeja ei ole. Kallion poikki kulkee ulkoilureitti ja alueella on joitakin polkuja. Kulutukselle herkkä kalliokasvillisuus on ulkoilukäytöstä huolimatta säilynyt varsin hyvänä. 10

11 Kuva 6. Jäkälikön peittämä kallioharjanne Karjamansbergetin laella. Koko kallioalueen luoteisrinne (kuvio 4) on noin 35 vuoden ikäistä istutusmännikköä. Puusto on runsaan kymmenen metrin korkuista ja tiheää, sillä sitä ei ole harvennettu. Pensaskerroksessa on pihlajaa ja koivua. Metsätyyppi on tuoretta kangasta: kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, metsätähteä, metsäkastikkaa, metsälauhaa ja paikoin sananjalkaa. Myös kallion itäosassa (kuvio 5) on varttuvaa istutusmännikköä. Puusto on noin 25 vuoden ikäistä (kuva 7), kuvion eteläpäässä hieman vanhempaa. Aluskasvillisuudessa vuorottelevat mustikan, kanervan ja seinäsammalen vallitsemat alat. Kuvion eteläpään poikki kulkevan ulkoilureitin pohjoispuolella on pieni, maaston painanteeseen syntynyt räme ja muutama pienempi niukkaravinteinen soistuma. Niiden kasvistoon kuuluvat mm. juolasara, tähtisara, juolukka, maariankämmekkä ja virpapaju. Asemakaava-alueen kaakkoisreunassa on varttunutta tuoreen kankaan kuusi koivusekametsää (kuvio 6). Aluskasvillisuudessa vallitsevat mustikka, puolukka, kangasmaitikka ja metsälauha. Asemakaava-alueen kaakkoisrajan tuntumassa on myös jonkin verran lahopuustoa. Pohjoiseen johtavan ulkoilureitin itäpuolinen alue (kuvio 7) on hiljattain harvennettua nuorta sekametsää, jossa on runsaasti hakkuutähteitä ja metsäkoneiden ajouria. Harvennuksessa jätetty puusto on kymmenmetristä koivua ja mäntyä. Kasvillisuudessa on tuoreen kankaan lajistoa. Soistuneissa notkelmissa kasvaa lisäksi mm. tähtisaraa, juolasaraa, röyhyvihvilää, keräpäävihvilää ja maariankämmekkää. Koko hakkuuala on heinittynyt metsäkastikan runsastuessa. Hakkuun itäreunassa on pieni kallioharjanne, jonka kasvilajistoon kuuluvat mm. ahosuolaheinä, kalliohatikka, kielo ja metsälauha. Puustona on vaihtelevan ikäisiä mäntyjä ja koivuja. 11

12 Kuva 7. Istutusmännikköä Karjamansbergetin itäreunalla. Selvitysalueen luoteisreuna (kuvio 8) sijoittuu loivapiirteiseen, kosteapohjaiseen notkelmaan, jonka puusto on hakattu vuosituhannen vaihteen tienoilla. Notkelmassa kasvaa nykyisin tiheää, alle kymmenmetristä koivikkoa. Ylispuina on muutama hakkuussa säästetty mänty. Notkelma on ollut mahdollisesti ruoho- ja heinäkorpea, mutta se on kuivahtanut ja muuttunut ojituksen seurauksena. Kasvilajistossa on metsäalvejuurta, korpi-imarretta, oravanmarjaa, metsälauhaa ja lehtotesmaa. Suunnittelualueen puoleisella rinteellä on tavanomaista tuoreen ja lehtomaisen kankaan kasvillisuutta. Aiemman hakkuualueen rinteessä pohjoiseen vievän ulkoilureitin itäpuolella kasvaa myös muutama pähkinäpensas. 3.2 Arvokkaat luontokohteet Asemakaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Alueen pohjoispuolella sijaitseva Stormossen on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Karjamansbergetin pohjoisosa kuuluu Stormossenin valuma-alueeseen, mutta asemakaava-alueelta ei johda puroja tai muita vesiuomia suolle. Suon ja kaava-alueen pohjoisrajan välissä on voimajohtoaukea ja ulkoilureitti. Koko asemakaava-alue on talouskäytössä olevaa metsämaastoa, jonka luonnonoloja hakkuut ovat muuttaneet. Suurin osa rinnemetsistä on hakattu muutaman viime vuosikymmenen aikana. Alueella ei ole kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien kriteerit. Asemakaava-alueella ei todettu Suomessa uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä (Raunio ym. 2008a, b). Alueella ei ole myöskään METSO-ohjelman kri- 12

13 teerit (Ympäristöministeriö 2008) tai maakunnalliset LAKU-kriteerit (Salminen & Aalto 2012) täyttäviä kohteita. Karjamansbergetin kallioalueen vähäpuustoiset alueet (kuva 8) täyttävät metsälain 10 :n mukaisten monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden elinympäristöjen kriteerit. Kasvilajistoltaan ne ovat tavanomaisia, etelärannikolle tyypillisiä karuja kallioalueita. Metsälaki säätelee puuston hakkuita ja muita metsätalousalueilla tehtäviä toimenpiteitä. Metsälakia ei sovelleta asemakaava-alueilla lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita. Myös selvitysalueen kaakkoiskulmassa sijaitsevan noron (kuva 8) välitön lähiympäristö on metsälain 10 :n kriteerit täyttävä kohde. Kesällä kuivana olevan noron varrella on korpikasvillisuutta, mm. hiirenporrasta, korpi-imarretta, suoorvokkia, maariankämmekkää ja korpipaatsamaa. Kuusivaltainen puusto on varttunutta, mutta ei vielä vanhaa. Lahopuuta on paikoitellen. Luonnontilaiset norot ovat vesilain 2 luvun 11 :n mukaisia pienvesikohteita, joiden luonnontilan heikentäminen on kielletty. Asemakaava-alueen laajin luonnontilaisena säilynyt kohde on Grundträsketin ranta-alue (kuva 8), jonka nevareunus on enimmillään noin kymmenen metrin levyinen. Avosuo rajautuu rannan kapeaan korpireunukseen sekä kapeaan, varttunutta puustoa kasvavaan rantametsään. Puustoisen rantavyöhykkeen luonnontila on hyvä ja lahopuutakin on paikoitellen. Kuva 8. Asemakaava-alueen luontokohteet. 1 = noro lähiympäristöineen, 2 = Grundträsketin ranta-alue, 3 = edustavimmat harvapuustoiset kallioalueet. 13

14 3.3 Pesimälinnusto 3.4 Lepakot Selvitysalueen yleispiirteisen linnustoselvityksen kesäkuun käyntikerralla todettiin pesimälinnustoon kuuluvina seuraavat lajit: pyy, metsäviklo, sepelkyyhky, käpytikka, metsäkirvinen, västäräkki, peukaloinen, rautiainen, punarinta, leppälintu, mustarastas, punakylkirastas, laulurastas, lehtokerttu, pajulintu, hippiäinen, harmaasieppo, hömötiainen, töyhtötiainen, kuusitiainen, talitiainen, puukiipijä, närhi, varis, peippo ja vihervarpunen. Luetellut 26 lintulajia ovat Suomessa varsin yleisiä ja seudulla tavallisia pesimälajeja. Alueella ei tavattu ns. Punaisen kirjan lajeja (Rassi ym. 2010). Pyy on EU:n lintudirektiivin liitteen I laji. Sen reviiri todettiin kuvion 5 pohjoisosassa; paikalla havaittiin heinäkuun maastokäynnillä myös lajin poikue. Peukaloinen, leppälintu, töyhtötiainen ja puukiipijä ovat jossain määrin vanhoja metsiä suosivia lajeja. Grundträsketillä havaittiin eri käynneillä 2 3 aikuista kuikkaa, mutta laji ei todennäköisesti pesinyt Taasjärvi IV -alueen rannoilla. Myös kuikka on EU:n lintudirektiivin liitteen I laji. Linnustoselvitystä jatketaan keväällä Tuloksia ja mahdollisia suosituksia täydennetään loppuraportissa. Selvitysalueella tehtiin havaintoja kahdesta lepakkolajista: pohjanlepakosta ja viiksisiippalajista. Lajien havaintomäärät vastasivat hyvin muualla lähialueilla tehtyjen selvitysten tuloksia. Aktiiviseurannassa tehtiin kesän aikana yhteensä kahdeksan havaintoa pohjanlepakosta ja neljä havaintoa viiksisiippalajista (kuva 9). Eri kuukausien välillä oli selkeitä eroja havaintojen määrissä (kuva 10). Kesäkuussa havaittiin sekä pohjanlepakoita että yksittäinen viiksisiippa tai isoviiksisiippa. Heinäkuussa havaintoja tehtiin vain pohjanlepakoista ja elokuussa vain viiksisiippalajista. Kuva 9. Aktiiviseurannassa kaikilla käynneillä tehdyt lepakkohavainnot ilmakuvalle merkittyinä. 14

15 Kuva 10. Aktiiviseurannan lepakkohavainot (n=12) kuukausittain. Passiiviseurantalaitteisiin oli tallentunut yhteensä 22 havaintoa lepakoista (taulukko 1). Suurin osa passiiviseurantalaitteiden havainnoista oli siipoista mutta havaintomäärät olivat erittäin pieniä. Tästä voidaan päätellä, että detektorien läheisyydessä oli lentänyt lepakoita vain satunnaisesti. Taulukko 1. Passiiviseurantalaitteiden tallentamien havaintojen lukumäärät. Laitteiden sijainnit ilmenevät kuvasta 3. Lepakoille tärkeät alueet Alueiden arvo lepakoiden kannalta luokitellaan seuraavia periaatteita noudattaen (Suomen Lepakkotieteellinen yhdistys 2012): Luokka I: Lisääntymis- tai levähdyspaikka. Hävittäminen tai heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulaissa. Luokka II: Tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti. Maankäytössä tulee ottaa huomioon alueen arvo lepakoille (EUROBATS-sopimus). Luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue. Maankäytössä tulee ottaa huomioon alueen arvo lepakoille mahdollisuuksien mukaan. Passiiviseurantalaitteisiin tallentuneet havainnot on otettu huomioon arvioitaessa alueiden merkitystä lepakoille. 15

16 Luokka I: Lisääntymis- ja levähdyspaikat Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat voivat olla muun muassa rakennuksissa, pöntöissä tai puun koloissa ja halkeamissa. Selvitysalueelta ei löydetty luokkaan I kuuluvaa lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkaa. Luokka II: Tärkeät ruokailualueet ja siirtymäreitit Tärkeäksi ruokailualueeksi katsotaan alue, jolla esiintyy säännöllisesti saalistavia lepakoita tai runsaasti saalistavia lepakoita tiettyyn aikaan, varsinkin jos aluetta käyttää useampi laji. Tärkeä siirtymäreitti on todettu tai arvioitu reitti ruokailuja/tai piilopaikkojen välillä. Luokkaan II kuuluvia lepakoiden tärkeitä ruokailualueita rajattiin yksi: Alue 1 (kuva 11) Selvitysalueen eteläosassa esiintyy viiksisiippalajeille sopivaa ympäristöä, eli puustoltaan varttunutta ja riittävän harvaa kuusimetsää. Rannan läheisen sijaintinsa takia alue on myös ravinnonhankinnan kannalta lepakoille sopiva. Alueella havaittiin kesä- ja elokuussa saalistava viiksisiippa ja kesä- ja heinäkuussa pohjanlepakko. Kuva 11. Tärkeät lepakkoalueet ja siirtymäreitit ilmakuvalle merkittyinä. 16

17 Luokka III: Muut lepakoiden käyttämät alueet Tähän luokkaan kuuluvat alueet ovat lepakoiden käyttämiä, mutta laji- ja/tai yksilömäärät ovat pienemmät kuin luokan II alueilla ja luontotyypit näillä alueilla eivät välttämättä ole yhtä sopivia lepakoille. Luokkaan III kuuluvia lepakoiden käyttämiä alueita rajattiin yksi: Alue 2 (kuva 11) Selvitysalueen läpi länsi itäsuunnassa kulkeva ulkoilureitti muodostaa lepakoiden siirtymäreitin. Siirtymäreitin varrella havaittiin kesän käynneillä yhteensä kaksi viiksisiippaa ja kolme pohjanlepakkoa. Karjamansbergetin kohdalla ei havaittu saalistavia siippoja, vaan ainut havainto tehtiin ohilentävästä yksilöstä. Ympäristö alueella 2 on lepakoiden saalistukseen huonosti sopivaa kuivaa kalliomännikköä lukuun ottamatta rajatun alueen itäosaa, jossa ulkoilureitti kääntyy pohjoiseen (kuva 12). Tässä kohdassa tietä reunustaa suojaa antavaa puustoa (kuusta) ja elokuussa paikalla havaittiin saalistava viiksisiippa. Pohjanlepakoita lensi siirtymäreitin suuntaisesti Karjamansbergetin yli. Passiiviseurantalaitteeseen nro 1 oli heinäkuussa tallentunut havaintoja pohjanlepakosta ja siipasta. Kuva 12. Lepakoiden siirtymäreitti tärkeän lepakkoalueen nro 2 itäosassa. 17

18 Selvityksen tulokset osoittivat, että lepakoita esiintyy lähinnä alueen eteläosassa sekä ulkoilureitin varrella alueen keskiosissa. Yleisin laji oli pohjanlepakko. Selvitysalueella on laajalti kalliomännikköä, mikä ei yleensä ole lepakoiden kannalta erityisen sopivaa ympäristöä. On kuitenkin huomioitava, että kyseisen ympäristön läpi kulkee lepakoiden siirtymäreitti (ks. edellä). Havaintojen väliset etäisyydet olivat kuitenkin melko pitkät eikä siippahavaintojen osalta voitu sulkea pois sitä, että kyseessä saattoi olla sama siirtynyt yksilö. Kartoituskierroksia täydensivät passiiviseurantadetektorit, joiden avulla saatiin tietoa tietyiltä alueelta koko kartoitusyön ajalta. Passiiviseurantalaitteen nro 6 kohdalla havainnot paljastivat, että siippoja esiintyi tärkeäksi rajatulla lepakkoalueella nro 1 myös heinäkuussa, vaikka aktiiviseurannassa ei tällöin tehty havaintoja. Kartalle merkittyjen tärkeiden lepakkoalueiden rajaukset perustuvat paitsi havaintoihin myös alueella esiintyvien metsien sopivuuteen lepakoille. Myös todennäköisimmät siirtymäreitit on otettu huomioon. Pohjanlepakot poikkeavat viiksisiippalajeista siinä, että ne pystyvät käyttämään myös ihmisen muokkaamia ympäristöjä saalistusalueinaan. Näin ollen viiksisiippalajit, jotka ovat riippuvaisia yhtenäisistä metsäalueista, ovat alttiimpia suurille ympäristömuutoksille, kuten metsäalueen muuttamiselle asuntoalueeksi. 3.5 Muut luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Liito-oravalle sopivaa metsää on ainoastaan asemakaava-alueen kaakkoisosassa Karjamansbergetin alarinteellä (kuvion 6 eteläosa) ja Grundträsketin rannalla. Alueet ovat pinta-alaltaan pieniä, eikä liito-oravan esiintyminen niillä ole erityisen todennäköistä. Liito-oravan esiintyminen alueella tarkistetaan keväällä 2016 tehtävien lintulaskentojen yhteydessä. Selvitysalueen kallioisissa osissa on jonkin verran kirjoverkkoperhoselle sopivaa elinympäristöä. Lajin esiintymisestä Taasjärven alueella ei ole aiempia tietoja eikä sitä ole inventoitu tämänkään työn osana. Selvitysalueella ei arvioitu olevan muille luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. eräät sudenkorennot, viitasammakko) hyvin sopivia elinympäristöjä, joissa niiden esiintyminen olisi todennäköistä tai mahdollista. 3.6 Muut merkittävät lajit Alueella ei todettu uhanalaisten, silmälläpidettävien (Rassi ym. 2010) tai muiden huomionarvoisten eläin- ja kasvilajien esiintymiä. Alueella ei arvioitu olevan sellaisia elinympäristöjä tai kohteita, joissa muiden huomionarvoisten eliölajien esiintyminen olisi todennäköistä. 18

19 4 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Taasjärvi IV:n asemakaava-alueen merkittävimmät luontoarvot sijoittuvat Grundträsketin rannalle ja sen tuntumaan. Ranta-alue kapeine rantametsineen (kuva 8) suositellaan säilytettäväksi luonnontilaisena kohteena, johon ei osoiteta rakentamista tai muita maankäytön muutoksia. Asemakaava-alueen kaakkoiskulman noro (kuva 8) lähiympäristöineen on vesilain tarkoittama suojeltu pienvesikohde, jonka luonnontilan heikentäminen on kiellettyä. Nämä luontokohteet voidaan osoittaa asemaakaavassa esim. luo-merkinnällä ja siihen liittyvällä kaavamääräyksellä, joka turvaa kohteiden luontoarvojen säilymisen. Karjamansbergetin lakialueella on pieniä, mutta maisemaltaan näyttäviä avokallioita (kuva 8), joiden säilyttäminen esimerkiksi lähivirkistysalueiden osana on suotavaa. Tärkeitä lepakkoalueita koskien annetaan seuraavat suositukset: Alue 1: Säilytetään puustoa rannan tuntumassa niin, että valo- ja etenkin tuuliolosuhteet eivät muutu. Puuston voimakas harvennus heikentää alueen arvoa lepakoille. Sen sijaan tiheän vesakon ja aluskasvillisuuden harventaminen parantaa alueen sopivuutta lepakoille. Valaisemattomien ulkoilureittien rakentaminen ei heikennä alueen arvoa lepakoille. Alue 2: Ulkoilureitti säilytetään valaisemattomana eikä sen varrella tehdä merkittäviä puuston hakkuita tai harvennuksia. 5 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Koskimies, P. & Väisänen, R. A: 1988: Maalintujen kartoituslaskentaohjeet. Teoksessa: Koskimies, P. & Väisänen, R. A. (toim.): Linnustonseurannan havainnointiohjeet. 2. painos. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki, ss Mitchell-Jones, A. & McLeish, A. P. (toim.) 2004: Bat worker s manual. 3 rd edition. Joint Nature Conservation Committee. Parsons, K. ym. 2007: Bat Surveys Good Practice Guidelines. Bat Conservation Trust, London. 82 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008:

20 Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Russ, J. 1999: The Bats of Britain and Ireland. Echolocation Calls, Sound Analysis and Species Identification. Alana Books. 80 s. Russ, J. 2012: British Bat Calls. A Guide to Species Identification. Pelag Publishing. 192 s. Salminen, J. & Aalto, S. 2012: Luonnonympäristöjen arvottamisen kriteeristö Uudellemaalle (LAKU). Loppuraportti. Uudenmaan liiton julkaisuja E 119:1 53. Siivonen, Y. & Wermundsen, T. 2006: Sipoon lepakkokartoitus Kartoitusraportti. Suomen Lepakkotieteellinen yhdistys 2012: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. 7 s. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109: Tammelin, H. 2009: Taasjärvi II:n asemakaavan luontoselvitys. T:mi Ekologinen ympäristökartoitus. Ympäristöministeriö 2008: METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Suomen ympäristö 26/2008:

Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013

Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 2013 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 2013-09-11 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Lepakoiden suojelu... 2 3. Aineisto ja

Lisätiedot

PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 20.3.2014 PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 3

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

ILVESVUORI POHJOINEN -ASEMAKAAVA

ILVESVUORI POHJOINEN -ASEMAKAAVA ILVESVUORI POHJOINEN -ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS: LEPAKOT Marko Vauhkonen, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.10.2016 1 JOHDANTO Nurmijärven kunta laatii asemakaavaa Nurmijärven kirkonkylän

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Naantalin Herrankukkaron lepakko-, liito-orava- ja viitasammakkoselvitys 2015

Naantalin Herrankukkaron lepakko-, liito-orava- ja viitasammakkoselvitys 2015 LOPPURAPORTTI 13.9.2015 Naantalin Herrankukkaron lepakko-, liito-orava- ja viitasammakkoselvitys 2015 Aura 2015 NAANTALIN HERRANKUKKARON LUONTOSELVITYKSEN JATKOTYÖ 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat:

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS

MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 11.12.2012 MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...

Lisätiedot

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOUNI RIITAMO JA PIHTIPUTAAAN KUNTA kaavamuutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio. 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio. 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen

Lisätiedot

VIRRENKULMA III:N ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS

VIRRENKULMA III:N ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS VIRRENKULMA III:N ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Esa Lammi 12.9.2014 VIRRENKULMA III:N ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 2 3 Menetelmät... 2 3.1 Liito-oravainventointi...

Lisätiedot

KOLMPERÄN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2014

KOLMPERÄN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2014 KOLMPERÄN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2014 Esa Lammi, Pekka Routasuo & Nina Hagner-Wahlsten 23.1.2015 KOLMPERÄN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2014 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Selvitysalue ja tietolähteet... 2 3. Menetelmät...

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

TUUSULAN KELATIEN TYÖPAIKKA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

TUUSULAN KELATIEN TYÖPAIKKA-ALUEEN LUONTOSELVITYS TUUSULAN KELATIEN TYÖPAIKKA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 8.12.2014 TUUSULAN KELATIEN TYÖPAIKKA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet...

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu

Lisätiedot

TUUSULAN ANTTILANRANNAN LUONTOSELVITYS

TUUSULAN ANTTILANRANNAN LUONTOSELVITYS TUUSULAN ANTTILANRANNAN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 20.3.2014 TUUSULAN ANTTILANRANNAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 3 3 Menetelmät...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN MIKKELI, TAIPALE, TILA HIETANIEMI LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 30.12.2014 1 JOHDANTO Mikkelin kaupungin Taipaleen kylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

Pyhäjoen Silovuoren lepakkoselvitys vuonna 2014

Pyhäjoen Silovuoren lepakkoselvitys vuonna 2014 Pyhäjoen Silovuoren lepakkoselvitys vuonna 2014 Espoo 2014 1 Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat: Kirjoittaja: Ville Vasko Faunatica Oy Maanmittauslaitos Ville Vasko 2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 3

Lisätiedot

Pirkkalan kaava-alueen lepakkoselvitys 2009

Pirkkalan kaava-alueen lepakkoselvitys 2009 2009 Pirkkalan kaava-alueen lepakkoselvitys 2009 Nina Hagner-WahlstenRasmus Karlsson BatHouse 2009-11-06 Pirkkalan kaava-alueen lepakkoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LEPAKOIDEN SUOJELU... 3 3

Lisätiedot

Nurmijärven Klaukkalan OYK-alueen lepakkoselvitys 2010 ja 2012

Nurmijärven Klaukkalan OYK-alueen lepakkoselvitys 2010 ja 2012 Nurmijärven Klaukkalan OYK-alueen lepakkoselvitys 2010 ja 2012 Rasmus Karlsson Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 2.10.2012 Nurmijärven Klaukkalan OYK-alueen lepakkoselvitys 2010 ja 2012 Sisältö 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

TUUSULAN HÄRISKIVEN ALUEEN LUONTOSELVITYS

TUUSULAN HÄRISKIVEN ALUEEN LUONTOSELVITYS TUUSULAN HÄRISKIVEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 29.12.2014 TUUSULAN HÄRISKIVEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 3 3

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN

RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Lepakoiden

Lisätiedot

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 Marko Vauhkonen, Pekka Routasuo & Esa Lammi 30.11.2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 4.9.2013 SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalue ja tietolähteet...

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET

SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET Pekka Routasuo 20.11.2012 1 JOHDANTO Tähän selvitykseen on koottu olemassa olevista luontoselvityksistä ja ympäristöhallinnon OIVA-tietokannasta sekä

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 73/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Hangon Casinon ympäristön, Puistovuoren lähivirkistys- ja Plagenin alueen lepakkoselvitys 2011

Hangon Casinon ympäristön, Puistovuoren lähivirkistys- ja Plagenin alueen lepakkoselvitys 2011 2011 Hangon Casinon ympäristön, Puistovuoren lähivirkistys- ja Plagenin alueen lepakkoselvitys 2011 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 25.10.2011 Hangon Casinon ympäristön, Puistovuoren lähivirkistys- ja Plagenin

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

SÄÄKSJÄRVEN ETELÄRANNAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2015

SÄÄKSJÄRVEN ETELÄRANNAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2015 SÄÄKSJÄRVEN ETELÄRANNAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2015 Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen Luonnos 2.10.2015 SÄÄKSJÄRVEN ETELÄRANNAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2015 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue...

Lisätiedot

LUONTOLAUSUNTO SÄTERINMETSÄN KAAVAMUUTOSTA VARTEN

LUONTOLAUSUNTO SÄTERINMETSÄN KAAVAMUUTOSTA VARTEN LUONTOLAUSUNTO SÄTERINMETSÄN KAAVAMUUTOSTA VARTEN Esa Lammi 19.11.2015 Luontolausunto. Säterinmetsän kaavamuutos. JOHDANTO Leppävaarassa sijaitsevalle Säterinmetsän alueelle on valmisteilla kaavamuutos,

Lisätiedot

Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston lepakkoselvitys 2009

Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston lepakkoselvitys 2009 2009 Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston lepakkoselvitys 2009 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 27.10.2009 Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston lepakkoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA...

Lisätiedot

MERI-RASTILAN LÄNSIRANNAN LUONTOSELVITYS

MERI-RASTILAN LÄNSIRANNAN LUONTOSELVITYS MERI-RASTILAN LÄNSIRANNAN LUONTOSELVITYS Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 14.10.2010 MERI-RASTILAN LÄNSIRANNAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät ja lähtötiedot... 2 3. Suunnittelualueen

Lisätiedot

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee 25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

ILMATAR KINKKULANMÄEN KAS- VILLISUUS- JA LEPAK- KOSELVITYS

ILMATAR KINKKULANMÄEN KAS- VILLISUUS- JA LEPAK- KOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oy Asiakirjatyyppi Kasvillisuus- ja lepakkoselvitys Päivämäärä 17.12.2013 Viite 1510008051 ILMATAR KINKKULANMÄEN KAS- VILLISUUS- JA LEPAK- KOSELVITYS ILMATAR KINKKULANMÄEN

Lisätiedot

HEINOLA, HIRVISALO, PURSIJÄRVI RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.10.2016 Heinola, Hirvisalo, Pursijärvi. Ranta-asemakaavan luontoselvitys. HEINOLA, HIRVISALO, PURSIJÄRVI RANTA-ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010. Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010. Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Tuoksusimaketta kasvaa alueen kallioilla Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN MUUTOSPAINEALUEIDEN LUONTOSELVITYS 2013

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN MUUTOSPAINEALUEIDEN LUONTOSELVITYS 2013 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN MUUTOSPAINEALUEIDEN LUONTOSELVITYS 2013 Esa Lammi & Marko Vauhkonen 20.3.2014 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN MUUTOSPAINE- ALUEIDEN LUONTOSELVITYS 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

HEINOLAN SINITAIPALEEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2008

HEINOLAN SINITAIPALEEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2008 HEINOLAN SINITAIPALEEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2008 Marko Vauhkonen & Nina Hagner-Wahlsten 2.12.2008 HEINOLAN SINITAIPALEEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2008 SISÄLLYS

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI-

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- Vastaanottaja Triventus Wind Power Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.9.2013 Viite 1510006535 KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- MAHANKKEEN LUONTOSELVITYSTEN PÄIVITYS 2013 1 Päivämäärä 23.9.2013

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Luontokohteiden tarkistus

Luontokohteiden tarkistus LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1

Lisätiedot

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio 1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3

Lisätiedot