Oona Tikkaoja MUODONMUUTTAJAT Tulevaisuudenkuvia kauniin ihmisruumiin ja teknologian välisestä liitosta. Pro gradu-tutkielma Mediatiede Syksy 2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oona Tikkaoja MUODONMUUTTAJAT Tulevaisuudenkuvia kauniin ihmisruumiin ja teknologian välisestä liitosta. Pro gradu-tutkielma Mediatiede Syksy 2002"

Transkriptio

1 Oona Tikkaoja MUODONMUUTTAJAT Tulevaisuudenkuvia kauniin ihmisruumiin ja teknologian välisestä liitosta Pro gradu-tutkielma Mediatiede Syksy 2002

2 MUODONMUUTTAJAT Tulevaisuudenkuvia kauniin ihmisruumiin ja teknologian välisestä liitosta Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Mediatiede Media- ja suunnitteluteknologian maisteriohjema Syksy 2002 Oona Tikkaoja

3 Sisällys 0. JOHDANTO TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ...9 OSA 1: JUMALAN KUVASTA OMIEN KÄSIEN TUOTTEEKSI LÄHTÖKOHTANA (POST)MODERNI IHMISRUUMIS KÄSITYKSIÄ IHMISRUUMIIN OLEMUKSESTA Luonnollisuuden ongelma Postmoderni identiteetti Kaksi ruumista Kuuliaiset kehot Keho subjektina ja objektina RUUMIILLINEN KAUNEUS Esteettinen elämys Kauneuskin on konstruoitua Nyky-yhteiskunnan kauneusihanteista KEHON JA KONEEN YHTEINEN MATKA ULKONÄKÖTEKNOLOGIOIDEN HIERARKIA Porvarilliset teknologiat Kapinalliset teknologiat KOHTAAMISIA RAJAOLENNON KANSSA ( L) Kello Moottori Tietokone KUKA ON KYBORGI? ( L) Kuoleman voittaja Arkipäivän asukas Toiseuden metafora Voimistuva ruumis Katoava ruumis...54 OSA 2: KEHO, KONE JA KAUNEUS -MAHDOLLISIA KEHITYSSUUNTIA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN LUONTEESTA MENETELMÄT Delfoi - tekniikka Skenaariomenetelmä DELFOI-KYSELY Asiantuntijoiden valinta Kyselykaavake TUTKIMUKSEN TULOKSET KERÄTTY AINEISTO Strukturoidut kysymykset Avokysymykset SKENAARIOSARJAN YHTEISET MUUTTUJAT Arvoasetelma Näyttämö Toimijat ja toiminta Synopsikset SKENAARIOT Epätäydellinen moniarvoisuus Kauneuden välinearvon maksimointi Muodonmuuttajat LOPUKSI VIITTEET LÄHTEET LIITTEET

4 The body is no longer "given" (meaning, traditionally, a gift of God); it is plastic, to be moulded and selected at need or whim. [ ] The body is not only plastic, it is also bionic, with cardiac pacemakers, valves, titanium hips, polymer blood vessels, electronic eye end ear implants, collagen fibre and silicon rubber skins, and even polyurethane hearts. [ ] Finally the humans / machines may be "unplugged" or "switched off ". The line between human and machine is blurred, so is the fine line between life and death. The brain-dead can be kept "alive". (Synnott 1993, 34)

5 1 0. JOHDANTO 0.1. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Olen kiinnostunut siitä, miten teknologian punoutuminen yhä olennaisemmaksi osaksi jokapäiväistä elämäämme on muuttanut ja muuttaa suhdettamme omaan ruumiillisuuteemme. Länsimaisen ympäristön koneellistumisen vaikutukset ovat moninaisia ja osittain ristiriitaisiakin. Ihmisruumis on joutunut (tieto) konekulttuurin aikana todistelemaan tarpeellisuuttaan ja alistumaan uudenlaisten ihanteiden vaatimuksiin. Toisaalta fyysisyyden ihailu on nykyaikana erittäin voimakasta - ja monesti juuri koneiden välittämän jatkuvan kuvatulvan mahdollistamaa. Olemme yhä suuremmissa määrin sidoksissa koneisiin, eikä tämä sidos voi olla vaikuttamatta toiminnallisten ihanteiden lisäksi myös kauneusihanteisiin. Ihmiset ovat kautta historian halunneet muokata ruumistaan kulloinkin käsillä olevan tiedon, taidon ja välineistön avulla. Teknisen tietämyksen kehittyessä markkinoille on tullut useita ulkonäön muokkauksen entistä perusteellisemmin mahdollistavia teknologioita. Nämä teknologiat sekä konkreettisesti muokkaavat vartaloita että luovat ja vahvistavat mielikuvia ihannevartaloista. Tällä hetkellä esimerkiksi plastiikkakirurgia vaikuttaa suurimpaan osaan ihmisistä mielikuvamaailman ja ihanteiden muokkauksen tasolla, vaikka tähtääkin konkreettiseen kirurgiseen toimenpiteeseen. Tutkielmani käsittelee teknologiaa ihmisruumiin kauneusihanteiden muokkaajana ja mahdollistajana. Tutkielman nimi, Muodonmuuttajat, viittaa muutoksen kaksisuuntaisuuteen: teknologia muuttaa käsityksiämme ihmisestä (mm. kauneusihanteet) ja meidän muuttuneet käsityksemme vaikuttavat uudenlaisten teknologioiden syntyyn (esim. Seppälä 1992, 19 / Niiniluoto 2000, 128 / Siivonen 1996, 168). Olen valinnut tarkastelutavakseni tulevaisuudentutkimuksen ja menetelmikseni delfoi-kyselyn ja skenaariotekniikan. Tulevaisuudentutkimuksellisen otteen avulla haluan korostaa, että meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa maailmassa huomenna elämme ja miten haluamme kehittämäämme teknologiaa käyttää: eri- vai tasa- arvoisuutta, valinnanvapautta vai

6 suvaitsemattomuutta, oman kehon tuntemusta vai siitä vieraantumista lisäävästi. 2 Modernin ajan myötä yksilön valinnanvapaus on lisääntynyt (ks. kpl 1). Tästä seuraavat identiteettikysymykset ja toisaalta ruumiinmuokkausteknologioiden usein vanhoja malleja (sukupuoli, rotu, luokka) uusintava luonne aiheuttavat hämmennystä ruumiin paikasta erilaisissa sitä ympäröivissä järjestelmissä. Jo ruumiin määritteleminen on vaikeaa: ulottuuko verkottuneen nyky-yhteiskunnan kansalaisen ruumis tietoverkon lonkeroina halki maailman (ks. Krohn 1997, 292), vai missä pisteessä yksilö loppuu ja yhteisö alkaa ja toisaalta ihminen loppuu ja kone alkaa? Ihmisruumiin luonnollisuuden ongelma on ollut olemassa kulttuurien alusta saakka, mutta ruumiiseen tunkeutuvan teknologian lisääntymisen myötä siihen liittyvät kysymykset ovat muuttuneet yhä keskeisemmiksi ja monimutkaisemmiksi. "Luonnollisen" ihmisruumiin määritteleminen on nykypäivänä vaikeaa (käsite on jopa niin epäselvä, ettei "luonnollisesta" voi puhua ilman lainausmerkkejä), sillä "luonnollisen" ja keinotekoisen välinen raja siirtyy ajattelussamme koko ajan edemmäksi. Se, ettei luonnollisuudesta olla yksimielisiä, ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sen pohtiminen olisi tarpeellista. Joudummehan me rakentelemaan henkilökohtaisia identiteettejämme koneensirpaleiden, silmissä vilahtelevien mediakuvien ja kyborgien vaikutuspiirissä. Valitsin aiheeni suurelta osin siksi, että olen itse ollut noin kymmenen vuoden ajan epäsovinnaisen kauneusihanteen kannattaja ja edustaja. Vuosien mittaan eriasteisesti valtavirrasta poikkeava ulkonäköni on herättänyt kiihkeitä reaktioita joissakin tapaamissani ihmisissä. Olen huomannut, että tietynlainen ruumiinmuokkaus hyväksytään, kun taas toisenlaista ei 1. Aiheenvalintani taustalla ovat myös omat haaveeni ja pelkoni 2. Kuitenkaan en tarkkaan tiedä, millainen kehollisuuden tai teknologian tulevaisuus olisi pelkojeni tai unelmieni kohde. Uudet teknologiat ja ruumiinmuokkausmahdollisuudet kietoutuvat mielessäni erottamattomina hyvän ja pahan, toivottavan ja torjuttavan kurimukseen. Ainoa asia, josta olen varma, on tasa-arvo- ja suvaitsevaisuuspyrkimysten tärkeys.

7 3 Sovinnainen ruumiin kauneus muuttuu koko ajan merkittävämmäksi sosiaalisen pääoman muodoksi, ja tämä muutos vaikuttaa voimakkaasti suuren ihmisjoukon käsityksiin itsestään ja todellisuudesta. Synnott viittaa tutkimukseen, jonka puitteissa ihmisiltä kysyttiin heidän kehosuhteestaan vuosina 1972 ja Tutkimuksen mukaan ihmisten huoli ulkonäöstään on kasvanut ajan myötä: esimerkiksi painoonsa oli tyytymättömiä 35 prosenttia miehistä ja 48 prosenttia naisista vuonna 1972, kun taas 15 vuotta myöhemmin luvut olivat 41 ja 55 prosenttia. Muillakin ulkonäön osa-alueilla oli havaittavissa samansuuntaisia tuloksia - esimerkiksi tyytymättömyys omiin kasvoihin kaksinkertaistui ajanjakson kuluessa (10 % 20 %). (Synnott 1993, 76.) Ulkonäön merkityksen lisääntymisen trendi näyttää voimistuvan. Sen vuoksi näen kauneusihanteiden tulevaisuuden pohtimisen tärkeänä. Vaikka nähtävissä on suuntaus yhä kapeampaa ihmiskuvaa ja -ihannetta kohti (esim. edustavat työntekijät yritysten käyntikortteina), toisaalta erilaisten ulkonäkökulttuurien hyväksyntä on esimerkiksi Suomessa lisääntynyt lähivuosina hyvin nopeasti. Tulevaisuudentutkimus on ala, jossa tutkijat toimivat vaikuttajina ja päätöksenteon apulaisina. Haluankin olla tällä puheenvuorollani mukana vaikuttamassa moniarvoisen kehityksen voimistumiseen. Tarkoitukseni on kiinnittää lukijoiden huomio muun muassa siihen, että ulkonäköihanteet ovat vallankäytön välineitä. Ruumiinmuokkaustapojen ja ihanteiden moninaisuus ja tasaarvoisuus voi vapauttaa meidät yksilöinä alistavasta kehodiktatuurista, yhden hyväksytyn ulkonäön säännöstä. Valitsin lähestymistavakseni tulevaisuudentutkimuksen myös siksi, että haluan herättää ajatuksia hieman kärjistävällä kirjoittamisella, johon skenaariotekniikka antaa mahdollisuuden. Tekemällä erilaisia skenaarioita pystyn ehkä kiinnittämään lukijoiden huomion tähän päivään jopa paremmin kuin kuvaamalla tätä päivää (vrt. Rubin 2002, web: "[t]ulevaisuudentutkimus on nykyisyyden kartoittamista tulevaisuuden näkökulmasta"). Pyrkimyksenäni onkin kiinnittää huomiota kompleksiseen ruumissuhteeseemme ja herättää kysymyksiä siitä, millaisen tulevaisuuden haluamme. Pohdin tutkielmassani ihmisruumiin ja teknologian välistä kanssakäymistä, ja konkreettisemmin muotoiltuna tutkimusongelmani kuuluu: Millaista kauneustek-

8 4 nologioiden käyttö voisi olla 2030-luvulla? En yritä ennakoida sitä, millaisia ruumiinmuokkausteknologioita kolmenkymmenen vuoden kuluttua käytetään enkä myöskään sitä, millaiset kauneusihanteet vallitsevat. Olen sen sijaan kiinnostunut siitä, miten teknologiaa käytetään. Pohdin siis niitä suhteita, joita erilaisilla ihmisryhmillä saattaisi kauneusteknologioihin olla. Tarkoitukseni on luoda mielikuvia erilaisista tulevaisuuksista, ei kartoittaa kaikkia vaihtoehtoja, mikä olisikin mahdotonta. Valitsin 2030-luvun skenaarioiden tapahtuma-ajaksi siksi, että se on tarpeeksi, mutta ei liian kaukainen ajankohta mielikuvituksen herättämiseksi (ks. lisää kpl 4.2.2). Näkemykseni tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksista perustuvat seuraaviin oletuksiin, joille esitän perusteluja tutkielman ensimmäisessä osassa: 1) Ihmisen ruumis on jo nyt vahvasti sidottu teknologiaan (ks. kappaleet 2.2 ja 2.3). 2) Ihminen kehittelee koko ajan keinoja heikon ruumiinsa parantelemiseksi. Kuten esimerkiksi historiallisesta katsauksesta (kpl 2.2) voi nähdä, ihmisen ainainen haave on ollut kuoleman voittaminen (ks. kpl 2.3.1). Ihmisen luonteen vuoksi on epäloogista ajatella, että teknologian kehittäminen tähän tarkoitukseen loppuisi tulevaisuudessa. 3) Uudet teknologiat normalisoituvat ajan myötä. Normalisoitumisella tarkoitan prosessia, jossa jokin teknologinen innovaatio punoutuu ajan myötä niin tiiviisti ihmisten elämään, ettei sitä enää koeta keinotekoisena, vaan luonnollisena arjen osana (vrt. kännykät nyt tai 80-luvulla, ks. myös Morgan kappaleessa 2.1.1). Tämä mahdollistaa sen, että ruumiimme saattavat olla tulevaisuudessa hyvinkin täynnä teknologiaa, mutta ymmärrämme ne silti "luonnollisina". 4) Ihmisyksilöllä on halu olla hyväksytty ja arvostettu jäsen yhteisössään, mutta tämä yhteisö ei tulevaisuudessa välttämättä tarkoita kansallisvaltiota kuten maatalous- ja teollisuusyhteiskunnissa. Postmodernin myötä erilaisten yhteisöjen määrä on lisääntynyt (Maffesoli 1995, 158), ja yhä useampi yksilö saattaakin haluta arvostusta vain tietyssä alakulttuurissa hyläten valtakulttuurin arvojärjes-

9 5 telmän. Mannermaan mukaan tulevaisuuden yhteiskunta koostuu erilaisista vähemmistöistä, eikä yhtenäistä valtakulttuuria kollektiivisen tajunnan rapauduttua ehkä ole enää olemassakaan (Mannermaa 1998, 161). Yhteisellä estetiikalla on tärkeä asema ryhmien muodostumisessa ja koossapysymisessä (Maffesoli 1996, 76-77). Edellisten väitteiden perusteella lähtökohtani on, että ruumiimme muuttuvat tulevaisuudessa yhä enemmän muokattaviksi ja koemme yhä keinotekoisemmat ruumisrakennelmat luonnollisina. Ihmisen ja koneen välinen suhde on ollut lähivuosina suosittu aihe sekä populaarikulttuurin että tieteen piireissä. Kauneuskysymyksen liittäminen aiheeseen mahdollistaa kuitenkin sen tarkastelemisen hieman aiemmista poikkeavasta näkökulmasta. Oma tutkimukseni käsittää Internet-kyselynä hankkimani aineiston, jossa ruumiillisuuden ja teknologian asiantuntijat arvioivat erilaisten tulevaisuuden mahdollisuuksien toteutumisen todennäköisyyttä ja toivottavuutta (delfoi-tekniikka). Kysely jakaantui strukturoituihin ja avokysymyksiin. Strukturoidun osan vastauksia käytän skenaarioideni pohjana, kun taas avokysymykset koskevat lähinnä käsityksiä yleisistä kauneuteen ja teknologiaan liittyvistä ilmiöistä (ks. tarkemmin kpl 4.1). Käytän avokysymysaineistoa lähteenä pääasiassa tutkielman ensimmäisessä osassa. Lisäksi olen tehnyt marraskuussa 2001 sähköpostikyselyn aiheesta "mikä on kyborgi?". Näiden itse keräämieni aineistojen lisäksi varsinkin raportin ensimmäinen osa perustuu kirjallisuuteen sekä Internet 3 - ja lehtiartikkeleihin. En ole tutkimuskirjallisuutta lukiessani löytänyt kovinkaan monta teosta, joka tarkastelisi kyborgisoitumista kauneuden näkökulmasta (kuitenkin esim. Balsamo 1999). Tutkimukset eivät myöskään yhdistä ihmisen matalaan teknologiaan perustuvaa ruumiinmuokkausta kyborgisoitumiseen. Jälkimmäinen on varmasti seurausta edellisestä, sillä mielestäni kauneusihanteiden näkökulmasta katsottaessa tulee ilmi ihmisen teknologiasta riippumaton halu kehon muokkaamiseen, jonka moderni vaihe kyborgisoituminen on. Koska monitieteisyys on tulevaisuudentutkimuksen tärkeitä periaatteita ja keho liittyy kaikkiin ihmisen elämänaloihin, olen käyttänyt materiaalia melko laaja-

10 6 alaisesti - kirjallisuus- ja mediatutkimuksista antropologiaan, sosiologiaan ja filosofiaan. Nykyaikaisesta kyborgi-ilmiöstä ovat kirjoittaneet mm. Donna Haraway, em. Anne Balsamo, Timo Siivonen ja Jukka Sihvonen. Vuokko Jarva on pohtinut kauneutta ja terveyttä tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta. Olen käyttänyt apunani myös mm. teknologian kehitystä, ihmisruumista, estetiikkaa, plastiikkakirurgiaa ja tulevaisuudentutkimusta käsittelevää kirjallisuutta. Keskityn tutkielmassani teollistuneisiin länsimaihin, joissa kehittyneitä ruumiinmuokkausteknologioita käytetään laajasti. En valinnut tätä rajausta siksi, etteikö muualla maailmassa mielestäni tehtäisi kiinnostavia kyborgisovelluksia, sillä esim. Kiinassa ja Japanissa on todella vanha automaattien ja ihmiskonesovellusten rakentamisen perinne (Gray, Mentor & Figueroa-Sarriera 1995, 11 / ks. myös Mikkonen, Mäyrä & Siivonen 1997, 10). Aihe on kuitenkin hyvin laaja länsimaisittainkin rajattuna. Perehdyn tutkielman ensimmäisessä osassa nykypäivän (käsityksiä ihmisruumiista, kyborgiteknologioista ja kauneudesta luvuilla) ja suppeasti myös menneisyyden (katsaus koneihmisen historiaan) ilmiöihin, jotta kykenen muodostamaan tulevaisuuden hahmottamiseen tarvittavan yleiskuvan. Ulkonäköön liittyvät odotukset ja ihanteet ovat aina olleet eri vahvuiset eri sukupuolille. Claudia Springerin mukaan teknologioita sinänsä on aina erotisoitu (ks. myös Sihvonen 2001, ). Teollisen ajan alussa autolla oli tärkeä eroottisen teknologian rooli, jonka nyt on korvannut tietokone. (Springer 1996, 4.) Teknologia on sukupuolittunutta myös oletetun käyttäjänsä mukaan: naisille jää usein mediassa ja mainoksissa koneen vierellä hymyilevän objektin osa. Pohdin paljon sukupuolirajauksen merkitystä, ja rajasinkin samaa aihetta käsitelleen laudatur-tutkielmani koskemaan vain naisen vartaloa. En katsonut kuitenkaan tarpeelliseksi rajata tätä tutkielmaa koskemaan vain toista sukupuolta mm. siksi, että delfoi-paneelin mielestä (9 / 9:stä vastauksesta) ulkonäköön liittyvät paineet kohdistuvat tulevaisuudessa entistä tasaisemmin molempiin sukupuoliin. Haluan tässä vaiheessa tarkastella teknologian ja ihmisruumiin lähentymistä yleisellä tasolla, meitä kaikkia koskettavana ilmiönä, pitäen silti mielessäni sukupuolten väliset erilaiset käytännöt. Plastiikkakirurgian valtakysymyksiä käsittelevä jakso (kappaleessa 2.1.1) perustuukin feministitutkijan ajatuksiin ja keskittyy

11 naisen ruumiiseen, sillä valta-asetelmia on havainnollisempaa pohtia sukupuolirajauksen kautta. 7 Minua kiinnostaa ihmisten mieliin piirtynyt normaalin ja groteskin välinen raja. Esimerkiksi esteettinen kirurgia koetaan kulttuurissamme suurilta osin hyväksyttynä, vaikka kritiikkiäkin tietenkin esitetään. Monia primitiivisistä kulttuureista peräisin olevia muokkaustapoja taas pidetään vastenmielisinä. Molemmissa muokkaustavoissa aiheutetaan yhtä lailla kipua ja haavoja vartaloon, ja siksi näiden tapojen välinen hierarkkinen ero onkin mielestäni erittäin kiinnostava. Uskon, että uusi, korkea teknologia ja tiede ovat ne avainsanat, jotka nostavat plastiikkakirurgian kulttuurisesti hyväksytyksi. Toimenpiteiden haluttavuus lisääntyy osittain myös siksi, että kaikilla ei ole niihin varaa 4. Plastiikkakirurgisen toimenpiteen voi siis nähdä myös statussymbolina. Käsittelen teoreettisessa osassa eri yhteiskuntaluokkien suhdetta erilaisiin ruumiinmuokkausteknologioihin epäsuorasti teknologiahierarkian kautta (ks. kpl 2.1). Tämä hierarkia muodostuu mm. sen perusteella, minkä yhteiskuntaluokan tai etnisen ryhmän piiristä teknologiat ovat lähtöisin ja kuka niitä käyttää. Skenaarioissani jatkan teknologiahierarkia-ajattelua toiveenani hierarkian purkautuminen, mikä vaatii ihmisten välisen epätasa-arvon vähenemistä. Olen piirtänyt tutkielman rakenteesta kaksi erilaista kaaviota. Ensimmäisen avulla perustelen tarkasteltavien aihepiirien valintaa ja toinen kuvaa valittujen aiheiden välisiä yhteyksiä. Ensimmäinen kaavioni perustuu Luostarisen ja Väliverrosen kirjassaan Tekstinsyöjät esittämään lainaukseen hyvän tutkimuksen ominaispiirteistä. He kysyivät eri alojen professoreilta, mitä nämä pitävät tärkeimpinä opinnäytteen ominaisuuksina, ja eräs tutkimuksen osallistuja oli vastannut: "Kasa kiviä ei oli se kuinka kaunis tahansa ole talo; kasa asioita olivat ne kuinka kiinnostavia tahansa ei ole tutkimus." (Luostarinen & Väliverronen 1991, 117.) Vertauksen innoittamana tein kaavion kysymyksistä, joihin minun pitäisi paneutua 5, jotta taloni rakentuisi tukevasti kannattelemaan katonharjaa, tulevaisuusskenaarioita. On tärkeää kuitenkin muistaa, että tämä kaavio esittelee kokemattoman rakentajan näkemyksen siitä, miten tukeva talo rakennetaan -voihan olla, että olen valinnut vääränlaiset seinätiilet kattoa tukemaan ja se romahtaakin jo ensim-

12 mäisen sateen sattuessa. Lukijan tehtäväksi jääkin päättää, olenko onnistunut pyrkimyksissäni vai en. 8 KUVIO 1: Tutkielman rakenne Millaista kauneusteknologioiden käyttö voisi olla tulevaisuudessa? OSA 2: tulevaisuus (oma tutkimus) Mitä on kauneus? Millaisia vapaus / valtakysymyksiä ruumiinmuokkaukseen liittyy? Millä tavoin ruumista muokataan? OSA 1: nykyhetki+menneisyys (kirjallisuuskatsaus) Millaiseksi ymmärrämme (post)modernin ihmisruumiin? Johdanto Johdanto-kappale on taloni perusta, sillä mm. siinä esitellyt käsitteet ovat tärkeitä seuraavien kerrosten ymmärtämisen kannalta. Erilaiset ihmisruumiin olemusta pohtivat käsitykset muodostavat ensimmäisen tason: onhan välttämätöntä tietää, mitä ihmisruumiista ajatellaan ennen kuin voidaan miettiä sen kauneuteen tai muokkaamiseen liittyviä kysymyksiä. Seuraavaksi minun on perehdyttävä jonkin verran siihen, mitä ovat kauneusihanteet ja millainen historia ruumiinmuokkausteknologioilla on, sillä eihän tulevaisuutta voi perustellusti ajatella, jos ei tunne menneisyyden kehityskulkujen pääpiirteitä. Vallan ja vapauden pohtiminen on erittäin tärkeää, sillä rakennanhan skenaarioni niissä vallitsevan tasa-arvo- ja suvaitsevaisuustilanteen perusteella. Näiden rakenteiden varassa lepää katto, oma tutkimukseni. Se ei ole rakennelman huipulla todellakaan siksi, että olisi kaikkein tärkeintä tai ansiokkainta tutkielmassa esitetystä tiedosta, vaan siksi, että sitä ei voisi olla olemassa ilman sitä kannattelevia alempia kerroksia.

13 KUVIO 2: Aihepiirien väliset suhteet 9 IHMINEN - KEHO Kpl 1.1 Vaikuttaa Edellytys Edellytys Vaikuttaa Edellytys Vaikuttaa KEHITTYVÄ TEKNOLOGIA -kivikirveestä tietokoneeseen Kpl 2.2 Kpl 2.3. Vaikuttaa MAAILMANKUVA (ennen, nyt, tulevaisuudessa) ARVOT kauneus Vaikuttaa Mahdollistaa Vaikuttaa Kpl Kpl 2.1 Kpl 2.2 Kpl 2.3 RUUMIINMUOKKAUS (yleisesti) kyborgisoituminen (osa-alue ed.) KULTTUURI (uskomukset, tavat jne.) + LUONTO (biologia, fysiikan lait jne.) Toista kaaviota voi käyttää karttana tekstimaastossa edetessään. Esittelen siinä tutkielman ensimmäisen osan pääkappaleiden keskinäiset suhteet. Kaikki suhteet ovat kaksisuuntaisia: esimerkiksi ihmisen ja hänen ruumiinsa olemassaolo on edellytys sille, että maailmassa on olemassa sellaisia ilmiöitä kuin "arvot", "ruumiinmuokkaus" tai "teknologia". Nämä ilmiöt taas vaikuttavat paitsi toisiinsa, myös käsitykseemme ihmisruumiin olemuksesta. Kulttuurin ja luonnon ihmisten toiminnalle kunakin aikana muodostamat rajoitukset ja mahdollisuudet antavat perustan käsityksillemme ihmisestä, teknologiasta ja kauneudesta. Kaaviossa erillisinä esitetyt aihepiirit integroituvat yhdeksi kokonaisuudeksi skenaarioissa KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Käytän tässä tutkielmassa fyysisestä ihmisestä useimmiten sanaa ruumis, mutta välillä synonyymisesti myös sanoja vartalo tai keho (vrt. Kinnunen 2001, 269). Olen saanut jonkin verran kritiikkiä ruumis-sanan käytöstä, sillä osa ihmisistä mieltää sen kuolleeksi ruumiiksi. Sanasta on kuitenkin johdettu hyvin "eläväiset" termit ruumiillisuus, ruumiinvoimat jne. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkija Taru Kolehmaisen mukaan ruumis onkin yläkäsite, joka tarkoittaa sekä elävää että kuollutta kehoa (ruumis-käsitteen käytöstä ja historiasta ks. Kolehmainen HS ). Ruumis-sanaa käytetään paljon suomalaisessa

14 10 tutkimustekstissä, ja itse pidän siitä siksi, että se esittää mielestäni ihmisvartalon "materiaalisempana" ja "orgaanisempana" kuin kliinisemmiksi kokemani termit vartalo ja keho. Sanalla teknologia on mielestäni kolme tasoa: laajimmin sen voidaan ymmärtää tarkoittavan koko ihmiskulttuuria, toisaalta kaikkia käyttämiämme apuvälineitä / metodeja ja kaikkein tiukimmin rajattuna nykyaikaista korkeaa teknologiaa. Teknologia-sanaa on mielekästä ajatella kulttuurin kaltaisena laajana terminä, kun tarkastellaan arvomaailmaa, joka on mahdollistanut konkreettisten kauneusteknologioiden synnyn. Timo Siivosen mukaan teknologia tarkoittaakin tietynlaista rationaalisuuden muotoa, joka vaikuttaa yhteiskunnan kaikilla osaalueilla. Se sisältää koneiden maailman, mutta ei rajoitu vain siihen. (Siivonen 1996, 23.) Samalla suunnalla on Jukka Sihvonen, joka kirjoittaa, että " Teknologialla puolestaan tarkoitan sitä kulttuurista, sosiaalista, ideologista ja symbolista ilmapiiriä, jossa mediaan liittyvät keksinnöt ovat syntyneet ja alkaneet kehittyä." (Sihvonen 2001, 28). Hän viittaa myös Don Ihdeen, joka määrittelee teknologian ennemminkin tavaksi nähdä kuin joukoksi teknisiä keksintöjä (Sihvonen 2001, 32, kursivointi O.T.). Myös kehotaiteilija Stelarc määrittelee teknologian "uusien välineiden avulla toteutettaviksi taidoiksi ja toimintastrategioiksi, uusiksi ajatuksiksi." (Salmi: Stelarcin haastattelu 1993, 64). Oman termin käyttöni taustalla on em. laaja-alainen teknologiakäsitys, mutta tarkoitan tässä tutkielmassa "teknologialla" konkreettisemmin tieteen kehityksen mahdollistamia toimintatapoja (esim. plastiikkakirurgia ja "tieteellinen" kehonrakennus) Kyborgi (lyhenne sanoista kyberneettinen organismi) tarkoittaa lyhyesti määriteltynä koneen ja ihmisruumiin yhteenliittymää. Se on mm. taiteen, populaarikulttuurin ja tieteen kentillä käytetty käsite, jota pitäisi oikeastaan moninaisuutensa vuoksi nimittää käsitekimpuksi. Termiä voidaan käyttää konkreettisista ihmis-kone -olioista (varsinkin scifissä, mutta huomaa myös sydämentahdistimet ym. arkipäivän kyborgiteknologiat) tai metaforana koneen ja ihmisen välillisestä symbioosista, esim. tietokoneen ääreen pysähtyneestä ihmiskehosta. Myös vartaloon kemiallisesti vaikuttavien aineiden yhteydessä puhutaan kyborgisoitumisesta.

15 11 "Kyberneettinen" viittaa matemaatikko Norbert Wienerin vuonna 1947 kehittämään informaatiotutkimuksen haaraan, kybernetiikkaan, joka käsitteli koneita ja ihmisiä samankaltaisina informaatiosta koostuvina ja sitä välittävinä yksikköinä (ks. lisää kpl 2.2.3). Termi kyborgi esiintyi tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1960 Manfred E. Clynesin ja Nathan S. Klinen artikkelissa "Cyborgs and Space" (Siivonen 1996, 173). Kyborgi, johon artikkelissa viitataan, oli Yhdysvaltain avaruusohjelmaan kuuluva laboratoriorotta, jonka ruumiiseen lisättiin kemikaaleja häntään asennetun osmoosipumpun kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää ihmisruumista avaruustutkimukseen soveltuvaksi. Keinotekoisten osien haluttiin toimivan yhdessä ihmisen oman hermojärjestelmän kanssa niin, ettei hänen tarvitsisi tietoisesti huolehtia niiden toiminnasta 6. (Clynes & Kline 1995, ) Donna Haraway rajaa kyborgin erityisesti toisen maailmansodan jälkeiseksi olennoksi, jonka rakennusaineina toimivat 1900-luvun lopulle ominaiset ilmiöt, esim. ergonomisesti kontrolloitu työnteko (Haraway 1990, 1, ks. myös taylorismi kpl 2.2.2). Sanan "teknologia" eriasteinen määrittely määrää myös sanan "kyborgi" rajauksen. Nykyaikaisessa kulttuurintutkimuksessa kyborgi ymmärretään laajasti. Timo Siivosen mukaan: Kyborgissa perinteiset käsitykset ihmisen ja koneen rajoista lähtevät liikkeeseen ja asettuvat keskustelun alaisiksi. Tässä keskustelussa termi "kyborgi" käsitteellistyy metaforaksi, jolla ei ole valmista merkitystä. Pikemminkin kyborgi-metafora saa merkityksensä niistä erilaisista niveltymisistä, kytkennöistä, liitoksista ja pariutumisista, joissa käsitykset ruumiillisuudesta ja teknologiasta limittyvät toisiinsa. (Siivonen 1996, 15) Jukka Sihvonen käyttää termiä koneliha kyborgin arkipäiväisestä olomuodosta. Hänen mukaansa koneliha ei ole olento, vaikka sen voi sellaiseksikin ajatella, vaan toimintatapa tai halu, jonka tärkeimpänä pyrkimyksenä on kytkeä toisiinsa lihallinen / elävä ja koneellinen / keinotekoinen. (Sihvonen 2001, 13.) Vaikka kyborgia voidaankin käyttää hyvin laaja-alaisena metaforana koskien lähes kaikkea teknologian käyttöämme, rajaan tässä tutkielmassa kyborgikäsitteen tarkoittamaan ihmiskehoa, jonka synnynnäistä olemusta on muokattu teknologian avulla suhteellisen pysyvästi 7. Harawayn mukaisesti rajaan "kyborgiteknologioiksi" 1900-luvun kehonmuokkausvälineet. Kyborgi on autonominen (samassa enemmän tai vähemmän epävakaassa merkityksessä kuin ihmisyksilö sitä ympäröivän järjestelmän puitteissa ks. Siivonen 1996, 167) ja tiukasti

16 12 itseään kontrolloiva kokonaisuus (ks. kpl 1.1.4). Eliasin mukaan yksilöiden vahva itsekontrolli on pitkälle kehittyneiden yhteiskuntien ominaisuus (Elias 2000, ). Kyborgi täytyy siis korkean itsekontrollin asteensakin vuoksi rajata kehittyneiden yhteiskuntien tuotteeksi. Käsitän kyborgin tärkeimmäksi ja oikeastaan ainoaksi unelmaksi halun ylittää "annetut" inhimilliset rajat, voittaa kuolema ulkoisen teknologian avulla. Tämä perimmäinen unelma näkyy välillisesti esim. näkökyvyn parantamisessa piilolinsseillä, nuoren ulkonäön ylläpitämisessä plastiikkakirurgian keinoin ja ruumiin muokkaamisessa punttisalin mekaanisten laitteiden avulla. Olen valinnut ristiriitaisesta palautteesta huolimatta termikseni juuri kyborgin lähinnä sen tietynasteisen kärjistävyyden vuoksi. Se on kulunut termi scifissä, mutta arjen olentona vieras. Olen sitä mieltä, ettemme useinkaan huomaa, kuinka syvällä teknologiassa elämme 8. Siivonen kirjoittaa, kuinka "ihmisen on nykyisin yhä vaikeampi, suorastaan mahdoton tiedostaa sitä kuinka hän päivittäisissä toimissaan muodostaa erilaisia järjestelmiä (sommitelmia) teknologian kanssa" (Siivonen 1996, 169). Puhumalla kyborgista, joka mielletään tieteiselokuvien tai tulevaisuuden hahmoksi (ks. kpl 2.3.2) haluan korostaa sitä, kuinka teknologiaan uppoutunut arkipäivämme jo nyt on. Kyborgiteknologiat määrittelen sellaisiksi ihmisen ruumiiseen tunkeutuviksi teknologioiksi, jotka kontrolloivat ja muokkaavat ruumista perimmäisenä tarkoituksenaan kuoleman poistaminen tai työntäminen kauemmaksi. Ne auttavat meitä säilyttämään vartalomme voimakkaina mahdollisimman pitkään ja lisäävät sen ylivoimaisuustekijöitä muiden yksilöiden suhteen. Kyborgiteknologioiden avulla tehdyt muutokset lomittuvat konkreettisesti ruumiin orgaanisuuden kanssa: lääke imeytyy elimistöön, keinonivelet kiinnitetään luuhun ja kuntosalilaitteilla muokataan lihaksen rakennetta. Rajaan kyborgiteknologiat Harawayn kyborgimääritelmän mukaisesti koskemaan uuden tieteen mahdollistamia ruumiinmuokkaustapoja 9, joille on yhteistä se, että niiden avulla harjoitetaan ruumiiden (itse)kontrollia. Nykyihmisen kyborgiruumis on Foucault'n kuuliainen keho 10 (ks. kpl ): yksilö kontrolloi kaikkea toimintaansa (esim. syömistä, liikkumista, hygieniaa) yhteiskunnan sille asettamien normien mukaisesti.

17 13 Kauneusihanne on tietyssä kulttuurissa tiettynä aikana ilmenevä kauneuden arvottamistapa. Yksilöillä voi periaatteessa olla omia henkilökohtaisia kauneusihanteitaan, mutta ne ovat yleensä vahvasti ympäristön kollektiivisten ihanteiden värittämiä 11. Varsinkin naisen ruumista on aikojen kuluessa muokattu mitä erilaisimmin tavoin, jotta se täyttäisi yhteisön usein liioitellutkin kauneusnormit. (ks. esim. Shilling 1997, 68.) Mielestäni länsimaissa vallitsee 1900-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa kauneusihanne, jossa luonnolliseksi koetun ihmisruumiin rajat laajenevat jatkuvasti. Teknologialla on tässä prosessissa tärkeä, kaksivaiheinen rooli: se mahdollistaa sekä ihannekuvien tuottamisen (esim. media) että ihmisten pyrkimykset ihanteita kohti (esim. plastiikkakirurgia). Parkkisen mukaan nykyajan kauneusihanne tukeutuu kahdenlaiseen periaatteeseen: toisaalta harmonian ja sopusoinnun ihanteeseen, toisaalta riikinkukkoefektiin, jolloin tiettyjen ominaisuuksien korostumista ihaillaan (suuret rinnat, kapea vyötärö). Tärkeää on näiden ääripiirteiden oikeanlainen yhdistyminen. (Parkkinen 2001, 20.) Olen nimennyt vallitsevan ihanteen riikinkukkoestetiikaksi, sillä se juhlii liioiteltujen ruumiinosien harmonialla, jota on usein mahdotonta saavuttaa ilman teknologian apua (ks. lisää kpl 1.2.3). Orgaanisuutemme on rajoittajamme, sillä se antaa meille määrätyn elinajan ja hallitsee ruumiintoimintojamme. Haaveilemme (ja toteutammekin jo!) biologian rajojen ylittämisestä koneiden avulla (kyborgisoituminen). Riikinkukkoestetiikalla tarkoitan siis kyborgisoitumispyrkimysten heijastumia kauneusihanteissa. Tämä estetiikka ihailee "luonnollisen" (tarkoitan luonnollisella tässä sitä, että kehossa ei ole näkyviä teknologiaistutteita, ei paljon tatuointeja yms.) näköistä, mutta käytännössä usein niin liioiteltua vartaloa, että sen saavuttaminen on mahdollista ainoastaan ruumiin suunnitelmallisen työstämisen avulla. Toisaalta ruumis voidaan muokata primitiivisessä perinteessä myös näyttämään muokatulta - tällöin "luonnollisuuden" pyrkimystä ei ole (ks. kpl / vrt. Parkkisen "anarkistinen kauneuskäsitys", 2001, 20). Tämä ihanne on estetiikaltaan täysin erilainen kuin riikinkukkoihanne, mutta molempia yhdistää identiteetin työstäminen ulkonäön muokkauksen keinoin. Tärkeintä on, kuten kyborgimääritelmässä kirjoitin, "annettujen" inhimillisten rajojen ylittäminen, vartalon rakentaminen yksilön omaksi kuvaksi.

18 OSA 1: JUMALAN KUVASTA OMIEN KÄSIEN TUOTTEEKSI LÄHTÖKOHTANA (POST)MODERNI IHMISRUUMIS Mary Douglas, who pioneered the anthropology of body, suggested that there were two bodies. Nancy Scheper-Hughes and Margaret Lock counted three bodies. For Saint Paul, and Christians generally, there are also potentially three bodies, although two of these, the spiritual and the mystical bodies, are very different from the other three, and from Douglas' two. Bryan Turner and Arthur Frank seem to agree on four bodies, but not the same four. John O'Neill has reported on five bodies -but these include allegorical bodies. The ancient Greeks recognized the four bodies of humoural science, and the medievals, as we have seen, recognized seven bodies, according to planetary type, and 12, according to Zodiac, not to mention mixtures of types. (Synnott 1993, 228) Ihmisruumista on siis aikojen kuluessa teoretisoitu hyvin monenlaisilla tavoilla. Ruumiista onkin moniarvoisessa maailmassamme olemassa paljon erilaisia määritelmiä mutta vain vähän yksimielisyyttä (Synnott 1993, 37, 229). Esittelen tässä kappaleessa lyhyesti joitain niistä kysymyksistä, joita nykyaikainen ihmisruumis ja siihen liittyvät ilmiöt herättävät. Olen rajannut kappaleen koskemaan luvun ihmistä, sillä "vaikka koneihmiselle voidaan kirjoittaa jopa yli parituhatvuotinen historia [ ] tuo historia on kuitenkin erityisesti modernin, länsimaisen ihmisen historiaa. Juuri modernille ihmiselle oman minuuden erillisyys tai yhteys ympäröivän maailman kanssa on ollut keskeinen ongelma." (Mikkonen & Mäyrä & Siivonen 1997, 10.) Moderni/ postmoderni ja niistä johdetut termit post/ moderniteetti, post/ modernisaatio ja post/ modernismi voidaan ymmärtää monin tavoin. Ylisen mukaan post/ modernismilla tarkoitetaan taidesuuntauksia, mutta laajemmin myös post/ moderniteetin (=aikakausi) kulttuuria. Moderniteetin alkuna pidetään yleensä renessanssia ja huippukohtana 1800-lukua (Maffesoli 1995, 67). Tässä ajattelussa postmoderniteetti on moderniteetin vastakohta, uusi yhteiskuntajärjestys. Modernisaatio (teollistumisen vaikutus yhteiskuntarakenteisiin) on mahdollistanut modernin ihmisen synnyn. Talouden myöhäisempiä muutoksia nimitetään postmodernisaatioksi. (Ylinen 1991, 5-14.)

19 15 Ymmärrän postmodernin modernin jatkumona, en jyrkästi siitä eroavana vastakohtana. Siksi käytänkin termiä usein mm. tämän kappaleen otsikon mukaisessa asussa (post)moderni. Myös Siivosen mukaan postmoderni on osa modernin ihmisen olemisen ja ajattelun tapaa, pitkään jatkunutta keskustelua subjektin paikasta modernisaatiossa (Siivonen 1996, 24). Modernin rakennusosat eivät ole postmodernin myötä korvautuneet uusilla, vaan ne ovat vain saaneet uuden "äänenvärin" postmodernin aikana (Maffesoli 1995, 51). Valitsin tarkasteluun ajatuksia, jotka ovat mielestäni kiinnostavimpia kyborgi- ja yleisemminkin ruumiinmuokkausnäkökulman kannalta. Kysymykseen "mitä on ruumis?" liittyvät läheisesti kysymykset "mitä on yhteiskunta?" ja "mitä on identiteetti?" (Synnott 1993, 263). Kaikkia esiin nostamiani aiheita voisi siis pohtia hyvinkin laajasti, mutta haluan tässä lähinnä kiinnittää huomiota ruumiskäsitteen kompleksisuuteen. Käsittelen länsimaisen koneeseen kytköksissä olevan ihmiskuvan syntyä ja muotoutumista kappaleessa 2.2, jossa esittelen mm. länsimaisen ruumiskäsityksen perusfilosofin Descartesin ajatuksia KÄSITYKSIÄ IHMISRUUMIIN OLEMUKSESTA Luonnollisuuden ongelma Kysyin asiantuntijapaneelilta, miten he ymmärtävät käsitteen "luonnollinen ruumis". Kaksi vastaajaa kahdeksasta määritteli käsitteen kulttuuriseksi sopimukseksi. Kolme vastaajaa ymmärsi termin merkitsevän vartaloa, johon ei ole lisätty keinotekoisia osia. 12 Haluan korostaa ruumiiden kahdenlaista rakentamista erottamalla toisistaan vastauksissa havaitsemani kaksi ryhmää: sosiaalisen ja materiaalisen konstruktion (ks. Douglas kpl 1.1.3). Ensinnäkin, jo syntymättömän lapsen ruumis on rakennelma: kulttuurin vaatimukset ja odotukset heijastuvat häneen kohdusta lähtien (Polhemus 1996, 7 / Balsamo 1995, 233). Toisaalta ruumis voi olla myös tietoisesti rakennettu: se voi olla meikattu, bodattu, tatuoitu... Meitä ympäröivät teknologiat vaikuttavat molempiin ruumiin rakentamisen asteisiin: ensimmäisen tavan mukaisesti toimiessaan ne (esim. mediakuvat) auttavat

20 16 luomaan ja ylläpitämään kulttuurisia ihanteita ja rajoituksia (esim. sukupuolten erilaiset käyttäytymisnormit) ja toisessa tapauksessa ne auttavat todellistamaan niitä (esim. säärikarvojen poisto). Riikinkukkoestetiikka vaatii molempien rakennelmien olemassaoloa: ensimmäinen antaa motiivit kehon muokkaukselle ja toinen todellistaa sen. Ruumiin sosiaalinen rakentaminen koskee kaikkia kulttuurin jäseniä. Sosiaalisen konstruktion suhteen yksilö on melko passiivinen vastaanottaja jo siitäkin syystä, että sen perusteet rakennetaan usein lapsuudesta alkaen, itsestäänselvyyksiksi (ks. Jarva 1991, web). Toisaalta yhteiskunta rakentuu yksilöistä, joten jokainen yksilö on myös aktiivisesti mukana tuottamassa ja uusintamassa ruumiiseen liittyviä merkityksiä (Douglas 2000, 51, ks. myös biovalta kpl ). Essentialismi on ajattelutapa, joka näkee ruumiin biologisena ja siksi kulttuurin ulkopuolisena (Oksala 1997, 173). Tällainen tapa käsittää ruumis on luonut oikeutuksen esim. naisten ja etnisten ryhmien alistukselle. Patriarkaalisessa kilpailuyhteiskunnassa poikkeavuutta valtaapitävästä ryhmästä ei voida nähdä tasa-arvoisena erilaisuutena, joten kulttuurisesta normista erottuvien ruumiiden täytyy olla alempiarvoisia. Tämän päättelyketjun mukaan ne ovat luonnollisesti valkoisten miesten alamaisia. Tieteet tukivat essentialismia useilla myöhemmin kumotuilla tutkimustuloksillaan esim. aivojen koon ja älykkyyden välisestä suhteesta (esim. Synnott 1993, 38-72). Luonnollista ruumista ei kuitenkaan ole olemassa, koska ihmisen ulkoiset ominaisuudet herättävät katsojan mielessä aina jonkinlaisia ennakko-oletuksia. Nämä oletukset ovat muotoutuneet kulttuurisesti: esimerkiksi naisen ruumis nähdään heikkona ja suojelun tarpeessa olevana, koska tällainen mielikuva on aiemmin muodostettu länsimaisessa kulttuuriperinnössä naisille sopivana pidetyn käytöksen perusteella. (Balsamo 1996, 20 / ks. myös Siivonen 1996, 82 / Synnott 1993, 3-4 / Davis 1995, 46.) Ajatus biologisesta ja sosiaalisesta sukupuolesta (sex/gender) rikkoo essentialismin ajatuksen: sukupuolten toisistaan poikkeavat käyttäytymismallit ymmärretään kulttuurisidonnaisina, rakennettuina ominaisuuksina. Olihan esimerkiksi aiemmin vallalla ollut mielipide naisten alhaisesta älykkyydestä melko epälooginen, kun huomioi, että naiset eivät saaneet samanlaista koulutusta kuin miehet. Sukupuolia / ihmisiä ei kuitenkaan ole

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta Luennon aiheet Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta 1 Voiko kuluttajan käyttäytymistä opiskellessa hyötyä myös b2b-markkinoilla? Voiko teorioita (esim.

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä www.poikientalo.fi Tuki- ja neuvontapalvelu www.sinuiksi.fi Neuvontatyöntekijät Jussi

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä

Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä 4.2.2017 Marketta Rusi-Karlsson Netgain Oy marketta.rusi-karlsson@netgain.fi p. 0400 404885 www.netgain.fi JÄSENLUPAUS ARVO, jota jäsen voi odottaa MIELIKUVAT ODOTUKSET

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Kehittämisen myönteinen kehä

Kehittämisen myönteinen kehä Kehittämisen myönteinen kehä Järjestöt ja kunnat kumppanuuden uudet askeleet 3.12.2014 Joensuu Mervi Janhunen-Ruusuvuori gsm: 050 439 0535 mervi.janhunen-ruusuvuori@naapuri.fi Mervi Janhunen-Ruusuvuori

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Megatrendianalyysi Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Yleistä Megatrendianalyysi on tulevaisuudentutkimuksen menetelmä Foreseeing Extrapolation - Time series /trend-forecasting (May 1996, s.

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot