Oona Tikkaoja MUODONMUUTTAJAT Tulevaisuudenkuvia kauniin ihmisruumiin ja teknologian välisestä liitosta. Pro gradu-tutkielma Mediatiede Syksy 2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oona Tikkaoja MUODONMUUTTAJAT Tulevaisuudenkuvia kauniin ihmisruumiin ja teknologian välisestä liitosta. Pro gradu-tutkielma Mediatiede Syksy 2002"

Transkriptio

1 Oona Tikkaoja MUODONMUUTTAJAT Tulevaisuudenkuvia kauniin ihmisruumiin ja teknologian välisestä liitosta Pro gradu-tutkielma Mediatiede Syksy 2002

2 MUODONMUUTTAJAT Tulevaisuudenkuvia kauniin ihmisruumiin ja teknologian välisestä liitosta Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Mediatiede Media- ja suunnitteluteknologian maisteriohjema Syksy 2002 Oona Tikkaoja

3 Sisällys 0. JOHDANTO TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ...9 OSA 1: JUMALAN KUVASTA OMIEN KÄSIEN TUOTTEEKSI LÄHTÖKOHTANA (POST)MODERNI IHMISRUUMIS KÄSITYKSIÄ IHMISRUUMIIN OLEMUKSESTA Luonnollisuuden ongelma Postmoderni identiteetti Kaksi ruumista Kuuliaiset kehot Keho subjektina ja objektina RUUMIILLINEN KAUNEUS Esteettinen elämys Kauneuskin on konstruoitua Nyky-yhteiskunnan kauneusihanteista KEHON JA KONEEN YHTEINEN MATKA ULKONÄKÖTEKNOLOGIOIDEN HIERARKIA Porvarilliset teknologiat Kapinalliset teknologiat KOHTAAMISIA RAJAOLENNON KANSSA ( L) Kello Moottori Tietokone KUKA ON KYBORGI? ( L) Kuoleman voittaja Arkipäivän asukas Toiseuden metafora Voimistuva ruumis Katoava ruumis...54 OSA 2: KEHO, KONE JA KAUNEUS -MAHDOLLISIA KEHITYSSUUNTIA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN LUONTEESTA MENETELMÄT Delfoi - tekniikka Skenaariomenetelmä DELFOI-KYSELY Asiantuntijoiden valinta Kyselykaavake TUTKIMUKSEN TULOKSET KERÄTTY AINEISTO Strukturoidut kysymykset Avokysymykset SKENAARIOSARJAN YHTEISET MUUTTUJAT Arvoasetelma Näyttämö Toimijat ja toiminta Synopsikset SKENAARIOT Epätäydellinen moniarvoisuus Kauneuden välinearvon maksimointi Muodonmuuttajat LOPUKSI VIITTEET LÄHTEET LIITTEET

4 The body is no longer "given" (meaning, traditionally, a gift of God); it is plastic, to be moulded and selected at need or whim. [ ] The body is not only plastic, it is also bionic, with cardiac pacemakers, valves, titanium hips, polymer blood vessels, electronic eye end ear implants, collagen fibre and silicon rubber skins, and even polyurethane hearts. [ ] Finally the humans / machines may be "unplugged" or "switched off ". The line between human and machine is blurred, so is the fine line between life and death. The brain-dead can be kept "alive". (Synnott 1993, 34)

5 1 0. JOHDANTO 0.1. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Olen kiinnostunut siitä, miten teknologian punoutuminen yhä olennaisemmaksi osaksi jokapäiväistä elämäämme on muuttanut ja muuttaa suhdettamme omaan ruumiillisuuteemme. Länsimaisen ympäristön koneellistumisen vaikutukset ovat moninaisia ja osittain ristiriitaisiakin. Ihmisruumis on joutunut (tieto) konekulttuurin aikana todistelemaan tarpeellisuuttaan ja alistumaan uudenlaisten ihanteiden vaatimuksiin. Toisaalta fyysisyyden ihailu on nykyaikana erittäin voimakasta - ja monesti juuri koneiden välittämän jatkuvan kuvatulvan mahdollistamaa. Olemme yhä suuremmissa määrin sidoksissa koneisiin, eikä tämä sidos voi olla vaikuttamatta toiminnallisten ihanteiden lisäksi myös kauneusihanteisiin. Ihmiset ovat kautta historian halunneet muokata ruumistaan kulloinkin käsillä olevan tiedon, taidon ja välineistön avulla. Teknisen tietämyksen kehittyessä markkinoille on tullut useita ulkonäön muokkauksen entistä perusteellisemmin mahdollistavia teknologioita. Nämä teknologiat sekä konkreettisesti muokkaavat vartaloita että luovat ja vahvistavat mielikuvia ihannevartaloista. Tällä hetkellä esimerkiksi plastiikkakirurgia vaikuttaa suurimpaan osaan ihmisistä mielikuvamaailman ja ihanteiden muokkauksen tasolla, vaikka tähtääkin konkreettiseen kirurgiseen toimenpiteeseen. Tutkielmani käsittelee teknologiaa ihmisruumiin kauneusihanteiden muokkaajana ja mahdollistajana. Tutkielman nimi, Muodonmuuttajat, viittaa muutoksen kaksisuuntaisuuteen: teknologia muuttaa käsityksiämme ihmisestä (mm. kauneusihanteet) ja meidän muuttuneet käsityksemme vaikuttavat uudenlaisten teknologioiden syntyyn (esim. Seppälä 1992, 19 / Niiniluoto 2000, 128 / Siivonen 1996, 168). Olen valinnut tarkastelutavakseni tulevaisuudentutkimuksen ja menetelmikseni delfoi-kyselyn ja skenaariotekniikan. Tulevaisuudentutkimuksellisen otteen avulla haluan korostaa, että meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa maailmassa huomenna elämme ja miten haluamme kehittämäämme teknologiaa käyttää: eri- vai tasa- arvoisuutta, valinnanvapautta vai

6 suvaitsemattomuutta, oman kehon tuntemusta vai siitä vieraantumista lisäävästi. 2 Modernin ajan myötä yksilön valinnanvapaus on lisääntynyt (ks. kpl 1). Tästä seuraavat identiteettikysymykset ja toisaalta ruumiinmuokkausteknologioiden usein vanhoja malleja (sukupuoli, rotu, luokka) uusintava luonne aiheuttavat hämmennystä ruumiin paikasta erilaisissa sitä ympäröivissä järjestelmissä. Jo ruumiin määritteleminen on vaikeaa: ulottuuko verkottuneen nyky-yhteiskunnan kansalaisen ruumis tietoverkon lonkeroina halki maailman (ks. Krohn 1997, 292), vai missä pisteessä yksilö loppuu ja yhteisö alkaa ja toisaalta ihminen loppuu ja kone alkaa? Ihmisruumiin luonnollisuuden ongelma on ollut olemassa kulttuurien alusta saakka, mutta ruumiiseen tunkeutuvan teknologian lisääntymisen myötä siihen liittyvät kysymykset ovat muuttuneet yhä keskeisemmiksi ja monimutkaisemmiksi. "Luonnollisen" ihmisruumiin määritteleminen on nykypäivänä vaikeaa (käsite on jopa niin epäselvä, ettei "luonnollisesta" voi puhua ilman lainausmerkkejä), sillä "luonnollisen" ja keinotekoisen välinen raja siirtyy ajattelussamme koko ajan edemmäksi. Se, ettei luonnollisuudesta olla yksimielisiä, ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sen pohtiminen olisi tarpeellista. Joudummehan me rakentelemaan henkilökohtaisia identiteettejämme koneensirpaleiden, silmissä vilahtelevien mediakuvien ja kyborgien vaikutuspiirissä. Valitsin aiheeni suurelta osin siksi, että olen itse ollut noin kymmenen vuoden ajan epäsovinnaisen kauneusihanteen kannattaja ja edustaja. Vuosien mittaan eriasteisesti valtavirrasta poikkeava ulkonäköni on herättänyt kiihkeitä reaktioita joissakin tapaamissani ihmisissä. Olen huomannut, että tietynlainen ruumiinmuokkaus hyväksytään, kun taas toisenlaista ei 1. Aiheenvalintani taustalla ovat myös omat haaveeni ja pelkoni 2. Kuitenkaan en tarkkaan tiedä, millainen kehollisuuden tai teknologian tulevaisuus olisi pelkojeni tai unelmieni kohde. Uudet teknologiat ja ruumiinmuokkausmahdollisuudet kietoutuvat mielessäni erottamattomina hyvän ja pahan, toivottavan ja torjuttavan kurimukseen. Ainoa asia, josta olen varma, on tasa-arvo- ja suvaitsevaisuuspyrkimysten tärkeys.

7 3 Sovinnainen ruumiin kauneus muuttuu koko ajan merkittävämmäksi sosiaalisen pääoman muodoksi, ja tämä muutos vaikuttaa voimakkaasti suuren ihmisjoukon käsityksiin itsestään ja todellisuudesta. Synnott viittaa tutkimukseen, jonka puitteissa ihmisiltä kysyttiin heidän kehosuhteestaan vuosina 1972 ja Tutkimuksen mukaan ihmisten huoli ulkonäöstään on kasvanut ajan myötä: esimerkiksi painoonsa oli tyytymättömiä 35 prosenttia miehistä ja 48 prosenttia naisista vuonna 1972, kun taas 15 vuotta myöhemmin luvut olivat 41 ja 55 prosenttia. Muillakin ulkonäön osa-alueilla oli havaittavissa samansuuntaisia tuloksia - esimerkiksi tyytymättömyys omiin kasvoihin kaksinkertaistui ajanjakson kuluessa (10 % 20 %). (Synnott 1993, 76.) Ulkonäön merkityksen lisääntymisen trendi näyttää voimistuvan. Sen vuoksi näen kauneusihanteiden tulevaisuuden pohtimisen tärkeänä. Vaikka nähtävissä on suuntaus yhä kapeampaa ihmiskuvaa ja -ihannetta kohti (esim. edustavat työntekijät yritysten käyntikortteina), toisaalta erilaisten ulkonäkökulttuurien hyväksyntä on esimerkiksi Suomessa lisääntynyt lähivuosina hyvin nopeasti. Tulevaisuudentutkimus on ala, jossa tutkijat toimivat vaikuttajina ja päätöksenteon apulaisina. Haluankin olla tällä puheenvuorollani mukana vaikuttamassa moniarvoisen kehityksen voimistumiseen. Tarkoitukseni on kiinnittää lukijoiden huomio muun muassa siihen, että ulkonäköihanteet ovat vallankäytön välineitä. Ruumiinmuokkaustapojen ja ihanteiden moninaisuus ja tasaarvoisuus voi vapauttaa meidät yksilöinä alistavasta kehodiktatuurista, yhden hyväksytyn ulkonäön säännöstä. Valitsin lähestymistavakseni tulevaisuudentutkimuksen myös siksi, että haluan herättää ajatuksia hieman kärjistävällä kirjoittamisella, johon skenaariotekniikka antaa mahdollisuuden. Tekemällä erilaisia skenaarioita pystyn ehkä kiinnittämään lukijoiden huomion tähän päivään jopa paremmin kuin kuvaamalla tätä päivää (vrt. Rubin 2002, web: "[t]ulevaisuudentutkimus on nykyisyyden kartoittamista tulevaisuuden näkökulmasta"). Pyrkimyksenäni onkin kiinnittää huomiota kompleksiseen ruumissuhteeseemme ja herättää kysymyksiä siitä, millaisen tulevaisuuden haluamme. Pohdin tutkielmassani ihmisruumiin ja teknologian välistä kanssakäymistä, ja konkreettisemmin muotoiltuna tutkimusongelmani kuuluu: Millaista kauneustek-

8 4 nologioiden käyttö voisi olla 2030-luvulla? En yritä ennakoida sitä, millaisia ruumiinmuokkausteknologioita kolmenkymmenen vuoden kuluttua käytetään enkä myöskään sitä, millaiset kauneusihanteet vallitsevat. Olen sen sijaan kiinnostunut siitä, miten teknologiaa käytetään. Pohdin siis niitä suhteita, joita erilaisilla ihmisryhmillä saattaisi kauneusteknologioihin olla. Tarkoitukseni on luoda mielikuvia erilaisista tulevaisuuksista, ei kartoittaa kaikkia vaihtoehtoja, mikä olisikin mahdotonta. Valitsin 2030-luvun skenaarioiden tapahtuma-ajaksi siksi, että se on tarpeeksi, mutta ei liian kaukainen ajankohta mielikuvituksen herättämiseksi (ks. lisää kpl 4.2.2). Näkemykseni tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksista perustuvat seuraaviin oletuksiin, joille esitän perusteluja tutkielman ensimmäisessä osassa: 1) Ihmisen ruumis on jo nyt vahvasti sidottu teknologiaan (ks. kappaleet 2.2 ja 2.3). 2) Ihminen kehittelee koko ajan keinoja heikon ruumiinsa parantelemiseksi. Kuten esimerkiksi historiallisesta katsauksesta (kpl 2.2) voi nähdä, ihmisen ainainen haave on ollut kuoleman voittaminen (ks. kpl 2.3.1). Ihmisen luonteen vuoksi on epäloogista ajatella, että teknologian kehittäminen tähän tarkoitukseen loppuisi tulevaisuudessa. 3) Uudet teknologiat normalisoituvat ajan myötä. Normalisoitumisella tarkoitan prosessia, jossa jokin teknologinen innovaatio punoutuu ajan myötä niin tiiviisti ihmisten elämään, ettei sitä enää koeta keinotekoisena, vaan luonnollisena arjen osana (vrt. kännykät nyt tai 80-luvulla, ks. myös Morgan kappaleessa 2.1.1). Tämä mahdollistaa sen, että ruumiimme saattavat olla tulevaisuudessa hyvinkin täynnä teknologiaa, mutta ymmärrämme ne silti "luonnollisina". 4) Ihmisyksilöllä on halu olla hyväksytty ja arvostettu jäsen yhteisössään, mutta tämä yhteisö ei tulevaisuudessa välttämättä tarkoita kansallisvaltiota kuten maatalous- ja teollisuusyhteiskunnissa. Postmodernin myötä erilaisten yhteisöjen määrä on lisääntynyt (Maffesoli 1995, 158), ja yhä useampi yksilö saattaakin haluta arvostusta vain tietyssä alakulttuurissa hyläten valtakulttuurin arvojärjes-

9 5 telmän. Mannermaan mukaan tulevaisuuden yhteiskunta koostuu erilaisista vähemmistöistä, eikä yhtenäistä valtakulttuuria kollektiivisen tajunnan rapauduttua ehkä ole enää olemassakaan (Mannermaa 1998, 161). Yhteisellä estetiikalla on tärkeä asema ryhmien muodostumisessa ja koossapysymisessä (Maffesoli 1996, 76-77). Edellisten väitteiden perusteella lähtökohtani on, että ruumiimme muuttuvat tulevaisuudessa yhä enemmän muokattaviksi ja koemme yhä keinotekoisemmat ruumisrakennelmat luonnollisina. Ihmisen ja koneen välinen suhde on ollut lähivuosina suosittu aihe sekä populaarikulttuurin että tieteen piireissä. Kauneuskysymyksen liittäminen aiheeseen mahdollistaa kuitenkin sen tarkastelemisen hieman aiemmista poikkeavasta näkökulmasta. Oma tutkimukseni käsittää Internet-kyselynä hankkimani aineiston, jossa ruumiillisuuden ja teknologian asiantuntijat arvioivat erilaisten tulevaisuuden mahdollisuuksien toteutumisen todennäköisyyttä ja toivottavuutta (delfoi-tekniikka). Kysely jakaantui strukturoituihin ja avokysymyksiin. Strukturoidun osan vastauksia käytän skenaarioideni pohjana, kun taas avokysymykset koskevat lähinnä käsityksiä yleisistä kauneuteen ja teknologiaan liittyvistä ilmiöistä (ks. tarkemmin kpl 4.1). Käytän avokysymysaineistoa lähteenä pääasiassa tutkielman ensimmäisessä osassa. Lisäksi olen tehnyt marraskuussa 2001 sähköpostikyselyn aiheesta "mikä on kyborgi?". Näiden itse keräämieni aineistojen lisäksi varsinkin raportin ensimmäinen osa perustuu kirjallisuuteen sekä Internet 3 - ja lehtiartikkeleihin. En ole tutkimuskirjallisuutta lukiessani löytänyt kovinkaan monta teosta, joka tarkastelisi kyborgisoitumista kauneuden näkökulmasta (kuitenkin esim. Balsamo 1999). Tutkimukset eivät myöskään yhdistä ihmisen matalaan teknologiaan perustuvaa ruumiinmuokkausta kyborgisoitumiseen. Jälkimmäinen on varmasti seurausta edellisestä, sillä mielestäni kauneusihanteiden näkökulmasta katsottaessa tulee ilmi ihmisen teknologiasta riippumaton halu kehon muokkaamiseen, jonka moderni vaihe kyborgisoituminen on. Koska monitieteisyys on tulevaisuudentutkimuksen tärkeitä periaatteita ja keho liittyy kaikkiin ihmisen elämänaloihin, olen käyttänyt materiaalia melko laaja-

10 6 alaisesti - kirjallisuus- ja mediatutkimuksista antropologiaan, sosiologiaan ja filosofiaan. Nykyaikaisesta kyborgi-ilmiöstä ovat kirjoittaneet mm. Donna Haraway, em. Anne Balsamo, Timo Siivonen ja Jukka Sihvonen. Vuokko Jarva on pohtinut kauneutta ja terveyttä tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta. Olen käyttänyt apunani myös mm. teknologian kehitystä, ihmisruumista, estetiikkaa, plastiikkakirurgiaa ja tulevaisuudentutkimusta käsittelevää kirjallisuutta. Keskityn tutkielmassani teollistuneisiin länsimaihin, joissa kehittyneitä ruumiinmuokkausteknologioita käytetään laajasti. En valinnut tätä rajausta siksi, etteikö muualla maailmassa mielestäni tehtäisi kiinnostavia kyborgisovelluksia, sillä esim. Kiinassa ja Japanissa on todella vanha automaattien ja ihmiskonesovellusten rakentamisen perinne (Gray, Mentor & Figueroa-Sarriera 1995, 11 / ks. myös Mikkonen, Mäyrä & Siivonen 1997, 10). Aihe on kuitenkin hyvin laaja länsimaisittainkin rajattuna. Perehdyn tutkielman ensimmäisessä osassa nykypäivän (käsityksiä ihmisruumiista, kyborgiteknologioista ja kauneudesta luvuilla) ja suppeasti myös menneisyyden (katsaus koneihmisen historiaan) ilmiöihin, jotta kykenen muodostamaan tulevaisuuden hahmottamiseen tarvittavan yleiskuvan. Ulkonäköön liittyvät odotukset ja ihanteet ovat aina olleet eri vahvuiset eri sukupuolille. Claudia Springerin mukaan teknologioita sinänsä on aina erotisoitu (ks. myös Sihvonen 2001, ). Teollisen ajan alussa autolla oli tärkeä eroottisen teknologian rooli, jonka nyt on korvannut tietokone. (Springer 1996, 4.) Teknologia on sukupuolittunutta myös oletetun käyttäjänsä mukaan: naisille jää usein mediassa ja mainoksissa koneen vierellä hymyilevän objektin osa. Pohdin paljon sukupuolirajauksen merkitystä, ja rajasinkin samaa aihetta käsitelleen laudatur-tutkielmani koskemaan vain naisen vartaloa. En katsonut kuitenkaan tarpeelliseksi rajata tätä tutkielmaa koskemaan vain toista sukupuolta mm. siksi, että delfoi-paneelin mielestä (9 / 9:stä vastauksesta) ulkonäköön liittyvät paineet kohdistuvat tulevaisuudessa entistä tasaisemmin molempiin sukupuoliin. Haluan tässä vaiheessa tarkastella teknologian ja ihmisruumiin lähentymistä yleisellä tasolla, meitä kaikkia koskettavana ilmiönä, pitäen silti mielessäni sukupuolten väliset erilaiset käytännöt. Plastiikkakirurgian valtakysymyksiä käsittelevä jakso (kappaleessa 2.1.1) perustuukin feministitutkijan ajatuksiin ja keskittyy

11 naisen ruumiiseen, sillä valta-asetelmia on havainnollisempaa pohtia sukupuolirajauksen kautta. 7 Minua kiinnostaa ihmisten mieliin piirtynyt normaalin ja groteskin välinen raja. Esimerkiksi esteettinen kirurgia koetaan kulttuurissamme suurilta osin hyväksyttynä, vaikka kritiikkiäkin tietenkin esitetään. Monia primitiivisistä kulttuureista peräisin olevia muokkaustapoja taas pidetään vastenmielisinä. Molemmissa muokkaustavoissa aiheutetaan yhtä lailla kipua ja haavoja vartaloon, ja siksi näiden tapojen välinen hierarkkinen ero onkin mielestäni erittäin kiinnostava. Uskon, että uusi, korkea teknologia ja tiede ovat ne avainsanat, jotka nostavat plastiikkakirurgian kulttuurisesti hyväksytyksi. Toimenpiteiden haluttavuus lisääntyy osittain myös siksi, että kaikilla ei ole niihin varaa 4. Plastiikkakirurgisen toimenpiteen voi siis nähdä myös statussymbolina. Käsittelen teoreettisessa osassa eri yhteiskuntaluokkien suhdetta erilaisiin ruumiinmuokkausteknologioihin epäsuorasti teknologiahierarkian kautta (ks. kpl 2.1). Tämä hierarkia muodostuu mm. sen perusteella, minkä yhteiskuntaluokan tai etnisen ryhmän piiristä teknologiat ovat lähtöisin ja kuka niitä käyttää. Skenaarioissani jatkan teknologiahierarkia-ajattelua toiveenani hierarkian purkautuminen, mikä vaatii ihmisten välisen epätasa-arvon vähenemistä. Olen piirtänyt tutkielman rakenteesta kaksi erilaista kaaviota. Ensimmäisen avulla perustelen tarkasteltavien aihepiirien valintaa ja toinen kuvaa valittujen aiheiden välisiä yhteyksiä. Ensimmäinen kaavioni perustuu Luostarisen ja Väliverrosen kirjassaan Tekstinsyöjät esittämään lainaukseen hyvän tutkimuksen ominaispiirteistä. He kysyivät eri alojen professoreilta, mitä nämä pitävät tärkeimpinä opinnäytteen ominaisuuksina, ja eräs tutkimuksen osallistuja oli vastannut: "Kasa kiviä ei oli se kuinka kaunis tahansa ole talo; kasa asioita olivat ne kuinka kiinnostavia tahansa ei ole tutkimus." (Luostarinen & Väliverronen 1991, 117.) Vertauksen innoittamana tein kaavion kysymyksistä, joihin minun pitäisi paneutua 5, jotta taloni rakentuisi tukevasti kannattelemaan katonharjaa, tulevaisuusskenaarioita. On tärkeää kuitenkin muistaa, että tämä kaavio esittelee kokemattoman rakentajan näkemyksen siitä, miten tukeva talo rakennetaan -voihan olla, että olen valinnut vääränlaiset seinätiilet kattoa tukemaan ja se romahtaakin jo ensim-

12 mäisen sateen sattuessa. Lukijan tehtäväksi jääkin päättää, olenko onnistunut pyrkimyksissäni vai en. 8 KUVIO 1: Tutkielman rakenne Millaista kauneusteknologioiden käyttö voisi olla tulevaisuudessa? OSA 2: tulevaisuus (oma tutkimus) Mitä on kauneus? Millaisia vapaus / valtakysymyksiä ruumiinmuokkaukseen liittyy? Millä tavoin ruumista muokataan? OSA 1: nykyhetki+menneisyys (kirjallisuuskatsaus) Millaiseksi ymmärrämme (post)modernin ihmisruumiin? Johdanto Johdanto-kappale on taloni perusta, sillä mm. siinä esitellyt käsitteet ovat tärkeitä seuraavien kerrosten ymmärtämisen kannalta. Erilaiset ihmisruumiin olemusta pohtivat käsitykset muodostavat ensimmäisen tason: onhan välttämätöntä tietää, mitä ihmisruumiista ajatellaan ennen kuin voidaan miettiä sen kauneuteen tai muokkaamiseen liittyviä kysymyksiä. Seuraavaksi minun on perehdyttävä jonkin verran siihen, mitä ovat kauneusihanteet ja millainen historia ruumiinmuokkausteknologioilla on, sillä eihän tulevaisuutta voi perustellusti ajatella, jos ei tunne menneisyyden kehityskulkujen pääpiirteitä. Vallan ja vapauden pohtiminen on erittäin tärkeää, sillä rakennanhan skenaarioni niissä vallitsevan tasa-arvo- ja suvaitsevaisuustilanteen perusteella. Näiden rakenteiden varassa lepää katto, oma tutkimukseni. Se ei ole rakennelman huipulla todellakaan siksi, että olisi kaikkein tärkeintä tai ansiokkainta tutkielmassa esitetystä tiedosta, vaan siksi, että sitä ei voisi olla olemassa ilman sitä kannattelevia alempia kerroksia.

13 KUVIO 2: Aihepiirien väliset suhteet 9 IHMINEN - KEHO Kpl 1.1 Vaikuttaa Edellytys Edellytys Vaikuttaa Edellytys Vaikuttaa KEHITTYVÄ TEKNOLOGIA -kivikirveestä tietokoneeseen Kpl 2.2 Kpl 2.3. Vaikuttaa MAAILMANKUVA (ennen, nyt, tulevaisuudessa) ARVOT kauneus Vaikuttaa Mahdollistaa Vaikuttaa Kpl Kpl 2.1 Kpl 2.2 Kpl 2.3 RUUMIINMUOKKAUS (yleisesti) kyborgisoituminen (osa-alue ed.) KULTTUURI (uskomukset, tavat jne.) + LUONTO (biologia, fysiikan lait jne.) Toista kaaviota voi käyttää karttana tekstimaastossa edetessään. Esittelen siinä tutkielman ensimmäisen osan pääkappaleiden keskinäiset suhteet. Kaikki suhteet ovat kaksisuuntaisia: esimerkiksi ihmisen ja hänen ruumiinsa olemassaolo on edellytys sille, että maailmassa on olemassa sellaisia ilmiöitä kuin "arvot", "ruumiinmuokkaus" tai "teknologia". Nämä ilmiöt taas vaikuttavat paitsi toisiinsa, myös käsitykseemme ihmisruumiin olemuksesta. Kulttuurin ja luonnon ihmisten toiminnalle kunakin aikana muodostamat rajoitukset ja mahdollisuudet antavat perustan käsityksillemme ihmisestä, teknologiasta ja kauneudesta. Kaaviossa erillisinä esitetyt aihepiirit integroituvat yhdeksi kokonaisuudeksi skenaarioissa KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Käytän tässä tutkielmassa fyysisestä ihmisestä useimmiten sanaa ruumis, mutta välillä synonyymisesti myös sanoja vartalo tai keho (vrt. Kinnunen 2001, 269). Olen saanut jonkin verran kritiikkiä ruumis-sanan käytöstä, sillä osa ihmisistä mieltää sen kuolleeksi ruumiiksi. Sanasta on kuitenkin johdettu hyvin "eläväiset" termit ruumiillisuus, ruumiinvoimat jne. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkija Taru Kolehmaisen mukaan ruumis onkin yläkäsite, joka tarkoittaa sekä elävää että kuollutta kehoa (ruumis-käsitteen käytöstä ja historiasta ks. Kolehmainen HS ). Ruumis-sanaa käytetään paljon suomalaisessa

14 10 tutkimustekstissä, ja itse pidän siitä siksi, että se esittää mielestäni ihmisvartalon "materiaalisempana" ja "orgaanisempana" kuin kliinisemmiksi kokemani termit vartalo ja keho. Sanalla teknologia on mielestäni kolme tasoa: laajimmin sen voidaan ymmärtää tarkoittavan koko ihmiskulttuuria, toisaalta kaikkia käyttämiämme apuvälineitä / metodeja ja kaikkein tiukimmin rajattuna nykyaikaista korkeaa teknologiaa. Teknologia-sanaa on mielekästä ajatella kulttuurin kaltaisena laajana terminä, kun tarkastellaan arvomaailmaa, joka on mahdollistanut konkreettisten kauneusteknologioiden synnyn. Timo Siivosen mukaan teknologia tarkoittaakin tietynlaista rationaalisuuden muotoa, joka vaikuttaa yhteiskunnan kaikilla osaalueilla. Se sisältää koneiden maailman, mutta ei rajoitu vain siihen. (Siivonen 1996, 23.) Samalla suunnalla on Jukka Sihvonen, joka kirjoittaa, että " Teknologialla puolestaan tarkoitan sitä kulttuurista, sosiaalista, ideologista ja symbolista ilmapiiriä, jossa mediaan liittyvät keksinnöt ovat syntyneet ja alkaneet kehittyä." (Sihvonen 2001, 28). Hän viittaa myös Don Ihdeen, joka määrittelee teknologian ennemminkin tavaksi nähdä kuin joukoksi teknisiä keksintöjä (Sihvonen 2001, 32, kursivointi O.T.). Myös kehotaiteilija Stelarc määrittelee teknologian "uusien välineiden avulla toteutettaviksi taidoiksi ja toimintastrategioiksi, uusiksi ajatuksiksi." (Salmi: Stelarcin haastattelu 1993, 64). Oman termin käyttöni taustalla on em. laaja-alainen teknologiakäsitys, mutta tarkoitan tässä tutkielmassa "teknologialla" konkreettisemmin tieteen kehityksen mahdollistamia toimintatapoja (esim. plastiikkakirurgia ja "tieteellinen" kehonrakennus) Kyborgi (lyhenne sanoista kyberneettinen organismi) tarkoittaa lyhyesti määriteltynä koneen ja ihmisruumiin yhteenliittymää. Se on mm. taiteen, populaarikulttuurin ja tieteen kentillä käytetty käsite, jota pitäisi oikeastaan moninaisuutensa vuoksi nimittää käsitekimpuksi. Termiä voidaan käyttää konkreettisista ihmis-kone -olioista (varsinkin scifissä, mutta huomaa myös sydämentahdistimet ym. arkipäivän kyborgiteknologiat) tai metaforana koneen ja ihmisen välillisestä symbioosista, esim. tietokoneen ääreen pysähtyneestä ihmiskehosta. Myös vartaloon kemiallisesti vaikuttavien aineiden yhteydessä puhutaan kyborgisoitumisesta.

15 11 "Kyberneettinen" viittaa matemaatikko Norbert Wienerin vuonna 1947 kehittämään informaatiotutkimuksen haaraan, kybernetiikkaan, joka käsitteli koneita ja ihmisiä samankaltaisina informaatiosta koostuvina ja sitä välittävinä yksikköinä (ks. lisää kpl 2.2.3). Termi kyborgi esiintyi tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1960 Manfred E. Clynesin ja Nathan S. Klinen artikkelissa "Cyborgs and Space" (Siivonen 1996, 173). Kyborgi, johon artikkelissa viitataan, oli Yhdysvaltain avaruusohjelmaan kuuluva laboratoriorotta, jonka ruumiiseen lisättiin kemikaaleja häntään asennetun osmoosipumpun kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää ihmisruumista avaruustutkimukseen soveltuvaksi. Keinotekoisten osien haluttiin toimivan yhdessä ihmisen oman hermojärjestelmän kanssa niin, ettei hänen tarvitsisi tietoisesti huolehtia niiden toiminnasta 6. (Clynes & Kline 1995, ) Donna Haraway rajaa kyborgin erityisesti toisen maailmansodan jälkeiseksi olennoksi, jonka rakennusaineina toimivat 1900-luvun lopulle ominaiset ilmiöt, esim. ergonomisesti kontrolloitu työnteko (Haraway 1990, 1, ks. myös taylorismi kpl 2.2.2). Sanan "teknologia" eriasteinen määrittely määrää myös sanan "kyborgi" rajauksen. Nykyaikaisessa kulttuurintutkimuksessa kyborgi ymmärretään laajasti. Timo Siivosen mukaan: Kyborgissa perinteiset käsitykset ihmisen ja koneen rajoista lähtevät liikkeeseen ja asettuvat keskustelun alaisiksi. Tässä keskustelussa termi "kyborgi" käsitteellistyy metaforaksi, jolla ei ole valmista merkitystä. Pikemminkin kyborgi-metafora saa merkityksensä niistä erilaisista niveltymisistä, kytkennöistä, liitoksista ja pariutumisista, joissa käsitykset ruumiillisuudesta ja teknologiasta limittyvät toisiinsa. (Siivonen 1996, 15) Jukka Sihvonen käyttää termiä koneliha kyborgin arkipäiväisestä olomuodosta. Hänen mukaansa koneliha ei ole olento, vaikka sen voi sellaiseksikin ajatella, vaan toimintatapa tai halu, jonka tärkeimpänä pyrkimyksenä on kytkeä toisiinsa lihallinen / elävä ja koneellinen / keinotekoinen. (Sihvonen 2001, 13.) Vaikka kyborgia voidaankin käyttää hyvin laaja-alaisena metaforana koskien lähes kaikkea teknologian käyttöämme, rajaan tässä tutkielmassa kyborgikäsitteen tarkoittamaan ihmiskehoa, jonka synnynnäistä olemusta on muokattu teknologian avulla suhteellisen pysyvästi 7. Harawayn mukaisesti rajaan "kyborgiteknologioiksi" 1900-luvun kehonmuokkausvälineet. Kyborgi on autonominen (samassa enemmän tai vähemmän epävakaassa merkityksessä kuin ihmisyksilö sitä ympäröivän järjestelmän puitteissa ks. Siivonen 1996, 167) ja tiukasti

16 12 itseään kontrolloiva kokonaisuus (ks. kpl 1.1.4). Eliasin mukaan yksilöiden vahva itsekontrolli on pitkälle kehittyneiden yhteiskuntien ominaisuus (Elias 2000, ). Kyborgi täytyy siis korkean itsekontrollin asteensakin vuoksi rajata kehittyneiden yhteiskuntien tuotteeksi. Käsitän kyborgin tärkeimmäksi ja oikeastaan ainoaksi unelmaksi halun ylittää "annetut" inhimilliset rajat, voittaa kuolema ulkoisen teknologian avulla. Tämä perimmäinen unelma näkyy välillisesti esim. näkökyvyn parantamisessa piilolinsseillä, nuoren ulkonäön ylläpitämisessä plastiikkakirurgian keinoin ja ruumiin muokkaamisessa punttisalin mekaanisten laitteiden avulla. Olen valinnut ristiriitaisesta palautteesta huolimatta termikseni juuri kyborgin lähinnä sen tietynasteisen kärjistävyyden vuoksi. Se on kulunut termi scifissä, mutta arjen olentona vieras. Olen sitä mieltä, ettemme useinkaan huomaa, kuinka syvällä teknologiassa elämme 8. Siivonen kirjoittaa, kuinka "ihmisen on nykyisin yhä vaikeampi, suorastaan mahdoton tiedostaa sitä kuinka hän päivittäisissä toimissaan muodostaa erilaisia järjestelmiä (sommitelmia) teknologian kanssa" (Siivonen 1996, 169). Puhumalla kyborgista, joka mielletään tieteiselokuvien tai tulevaisuuden hahmoksi (ks. kpl 2.3.2) haluan korostaa sitä, kuinka teknologiaan uppoutunut arkipäivämme jo nyt on. Kyborgiteknologiat määrittelen sellaisiksi ihmisen ruumiiseen tunkeutuviksi teknologioiksi, jotka kontrolloivat ja muokkaavat ruumista perimmäisenä tarkoituksenaan kuoleman poistaminen tai työntäminen kauemmaksi. Ne auttavat meitä säilyttämään vartalomme voimakkaina mahdollisimman pitkään ja lisäävät sen ylivoimaisuustekijöitä muiden yksilöiden suhteen. Kyborgiteknologioiden avulla tehdyt muutokset lomittuvat konkreettisesti ruumiin orgaanisuuden kanssa: lääke imeytyy elimistöön, keinonivelet kiinnitetään luuhun ja kuntosalilaitteilla muokataan lihaksen rakennetta. Rajaan kyborgiteknologiat Harawayn kyborgimääritelmän mukaisesti koskemaan uuden tieteen mahdollistamia ruumiinmuokkaustapoja 9, joille on yhteistä se, että niiden avulla harjoitetaan ruumiiden (itse)kontrollia. Nykyihmisen kyborgiruumis on Foucault'n kuuliainen keho 10 (ks. kpl ): yksilö kontrolloi kaikkea toimintaansa (esim. syömistä, liikkumista, hygieniaa) yhteiskunnan sille asettamien normien mukaisesti.

17 13 Kauneusihanne on tietyssä kulttuurissa tiettynä aikana ilmenevä kauneuden arvottamistapa. Yksilöillä voi periaatteessa olla omia henkilökohtaisia kauneusihanteitaan, mutta ne ovat yleensä vahvasti ympäristön kollektiivisten ihanteiden värittämiä 11. Varsinkin naisen ruumista on aikojen kuluessa muokattu mitä erilaisimmin tavoin, jotta se täyttäisi yhteisön usein liioitellutkin kauneusnormit. (ks. esim. Shilling 1997, 68.) Mielestäni länsimaissa vallitsee 1900-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa kauneusihanne, jossa luonnolliseksi koetun ihmisruumiin rajat laajenevat jatkuvasti. Teknologialla on tässä prosessissa tärkeä, kaksivaiheinen rooli: se mahdollistaa sekä ihannekuvien tuottamisen (esim. media) että ihmisten pyrkimykset ihanteita kohti (esim. plastiikkakirurgia). Parkkisen mukaan nykyajan kauneusihanne tukeutuu kahdenlaiseen periaatteeseen: toisaalta harmonian ja sopusoinnun ihanteeseen, toisaalta riikinkukkoefektiin, jolloin tiettyjen ominaisuuksien korostumista ihaillaan (suuret rinnat, kapea vyötärö). Tärkeää on näiden ääripiirteiden oikeanlainen yhdistyminen. (Parkkinen 2001, 20.) Olen nimennyt vallitsevan ihanteen riikinkukkoestetiikaksi, sillä se juhlii liioiteltujen ruumiinosien harmonialla, jota on usein mahdotonta saavuttaa ilman teknologian apua (ks. lisää kpl 1.2.3). Orgaanisuutemme on rajoittajamme, sillä se antaa meille määrätyn elinajan ja hallitsee ruumiintoimintojamme. Haaveilemme (ja toteutammekin jo!) biologian rajojen ylittämisestä koneiden avulla (kyborgisoituminen). Riikinkukkoestetiikalla tarkoitan siis kyborgisoitumispyrkimysten heijastumia kauneusihanteissa. Tämä estetiikka ihailee "luonnollisen" (tarkoitan luonnollisella tässä sitä, että kehossa ei ole näkyviä teknologiaistutteita, ei paljon tatuointeja yms.) näköistä, mutta käytännössä usein niin liioiteltua vartaloa, että sen saavuttaminen on mahdollista ainoastaan ruumiin suunnitelmallisen työstämisen avulla. Toisaalta ruumis voidaan muokata primitiivisessä perinteessä myös näyttämään muokatulta - tällöin "luonnollisuuden" pyrkimystä ei ole (ks. kpl / vrt. Parkkisen "anarkistinen kauneuskäsitys", 2001, 20). Tämä ihanne on estetiikaltaan täysin erilainen kuin riikinkukkoihanne, mutta molempia yhdistää identiteetin työstäminen ulkonäön muokkauksen keinoin. Tärkeintä on, kuten kyborgimääritelmässä kirjoitin, "annettujen" inhimillisten rajojen ylittäminen, vartalon rakentaminen yksilön omaksi kuvaksi.

18 OSA 1: JUMALAN KUVASTA OMIEN KÄSIEN TUOTTEEKSI LÄHTÖKOHTANA (POST)MODERNI IHMISRUUMIS Mary Douglas, who pioneered the anthropology of body, suggested that there were two bodies. Nancy Scheper-Hughes and Margaret Lock counted three bodies. For Saint Paul, and Christians generally, there are also potentially three bodies, although two of these, the spiritual and the mystical bodies, are very different from the other three, and from Douglas' two. Bryan Turner and Arthur Frank seem to agree on four bodies, but not the same four. John O'Neill has reported on five bodies -but these include allegorical bodies. The ancient Greeks recognized the four bodies of humoural science, and the medievals, as we have seen, recognized seven bodies, according to planetary type, and 12, according to Zodiac, not to mention mixtures of types. (Synnott 1993, 228) Ihmisruumista on siis aikojen kuluessa teoretisoitu hyvin monenlaisilla tavoilla. Ruumiista onkin moniarvoisessa maailmassamme olemassa paljon erilaisia määritelmiä mutta vain vähän yksimielisyyttä (Synnott 1993, 37, 229). Esittelen tässä kappaleessa lyhyesti joitain niistä kysymyksistä, joita nykyaikainen ihmisruumis ja siihen liittyvät ilmiöt herättävät. Olen rajannut kappaleen koskemaan luvun ihmistä, sillä "vaikka koneihmiselle voidaan kirjoittaa jopa yli parituhatvuotinen historia [ ] tuo historia on kuitenkin erityisesti modernin, länsimaisen ihmisen historiaa. Juuri modernille ihmiselle oman minuuden erillisyys tai yhteys ympäröivän maailman kanssa on ollut keskeinen ongelma." (Mikkonen & Mäyrä & Siivonen 1997, 10.) Moderni/ postmoderni ja niistä johdetut termit post/ moderniteetti, post/ modernisaatio ja post/ modernismi voidaan ymmärtää monin tavoin. Ylisen mukaan post/ modernismilla tarkoitetaan taidesuuntauksia, mutta laajemmin myös post/ moderniteetin (=aikakausi) kulttuuria. Moderniteetin alkuna pidetään yleensä renessanssia ja huippukohtana 1800-lukua (Maffesoli 1995, 67). Tässä ajattelussa postmoderniteetti on moderniteetin vastakohta, uusi yhteiskuntajärjestys. Modernisaatio (teollistumisen vaikutus yhteiskuntarakenteisiin) on mahdollistanut modernin ihmisen synnyn. Talouden myöhäisempiä muutoksia nimitetään postmodernisaatioksi. (Ylinen 1991, 5-14.)

19 15 Ymmärrän postmodernin modernin jatkumona, en jyrkästi siitä eroavana vastakohtana. Siksi käytänkin termiä usein mm. tämän kappaleen otsikon mukaisessa asussa (post)moderni. Myös Siivosen mukaan postmoderni on osa modernin ihmisen olemisen ja ajattelun tapaa, pitkään jatkunutta keskustelua subjektin paikasta modernisaatiossa (Siivonen 1996, 24). Modernin rakennusosat eivät ole postmodernin myötä korvautuneet uusilla, vaan ne ovat vain saaneet uuden "äänenvärin" postmodernin aikana (Maffesoli 1995, 51). Valitsin tarkasteluun ajatuksia, jotka ovat mielestäni kiinnostavimpia kyborgi- ja yleisemminkin ruumiinmuokkausnäkökulman kannalta. Kysymykseen "mitä on ruumis?" liittyvät läheisesti kysymykset "mitä on yhteiskunta?" ja "mitä on identiteetti?" (Synnott 1993, 263). Kaikkia esiin nostamiani aiheita voisi siis pohtia hyvinkin laajasti, mutta haluan tässä lähinnä kiinnittää huomiota ruumiskäsitteen kompleksisuuteen. Käsittelen länsimaisen koneeseen kytköksissä olevan ihmiskuvan syntyä ja muotoutumista kappaleessa 2.2, jossa esittelen mm. länsimaisen ruumiskäsityksen perusfilosofin Descartesin ajatuksia KÄSITYKSIÄ IHMISRUUMIIN OLEMUKSESTA Luonnollisuuden ongelma Kysyin asiantuntijapaneelilta, miten he ymmärtävät käsitteen "luonnollinen ruumis". Kaksi vastaajaa kahdeksasta määritteli käsitteen kulttuuriseksi sopimukseksi. Kolme vastaajaa ymmärsi termin merkitsevän vartaloa, johon ei ole lisätty keinotekoisia osia. 12 Haluan korostaa ruumiiden kahdenlaista rakentamista erottamalla toisistaan vastauksissa havaitsemani kaksi ryhmää: sosiaalisen ja materiaalisen konstruktion (ks. Douglas kpl 1.1.3). Ensinnäkin, jo syntymättömän lapsen ruumis on rakennelma: kulttuurin vaatimukset ja odotukset heijastuvat häneen kohdusta lähtien (Polhemus 1996, 7 / Balsamo 1995, 233). Toisaalta ruumis voi olla myös tietoisesti rakennettu: se voi olla meikattu, bodattu, tatuoitu... Meitä ympäröivät teknologiat vaikuttavat molempiin ruumiin rakentamisen asteisiin: ensimmäisen tavan mukaisesti toimiessaan ne (esim. mediakuvat) auttavat

20 16 luomaan ja ylläpitämään kulttuurisia ihanteita ja rajoituksia (esim. sukupuolten erilaiset käyttäytymisnormit) ja toisessa tapauksessa ne auttavat todellistamaan niitä (esim. säärikarvojen poisto). Riikinkukkoestetiikka vaatii molempien rakennelmien olemassaoloa: ensimmäinen antaa motiivit kehon muokkaukselle ja toinen todellistaa sen. Ruumiin sosiaalinen rakentaminen koskee kaikkia kulttuurin jäseniä. Sosiaalisen konstruktion suhteen yksilö on melko passiivinen vastaanottaja jo siitäkin syystä, että sen perusteet rakennetaan usein lapsuudesta alkaen, itsestäänselvyyksiksi (ks. Jarva 1991, web). Toisaalta yhteiskunta rakentuu yksilöistä, joten jokainen yksilö on myös aktiivisesti mukana tuottamassa ja uusintamassa ruumiiseen liittyviä merkityksiä (Douglas 2000, 51, ks. myös biovalta kpl ). Essentialismi on ajattelutapa, joka näkee ruumiin biologisena ja siksi kulttuurin ulkopuolisena (Oksala 1997, 173). Tällainen tapa käsittää ruumis on luonut oikeutuksen esim. naisten ja etnisten ryhmien alistukselle. Patriarkaalisessa kilpailuyhteiskunnassa poikkeavuutta valtaapitävästä ryhmästä ei voida nähdä tasa-arvoisena erilaisuutena, joten kulttuurisesta normista erottuvien ruumiiden täytyy olla alempiarvoisia. Tämän päättelyketjun mukaan ne ovat luonnollisesti valkoisten miesten alamaisia. Tieteet tukivat essentialismia useilla myöhemmin kumotuilla tutkimustuloksillaan esim. aivojen koon ja älykkyyden välisestä suhteesta (esim. Synnott 1993, 38-72). Luonnollista ruumista ei kuitenkaan ole olemassa, koska ihmisen ulkoiset ominaisuudet herättävät katsojan mielessä aina jonkinlaisia ennakko-oletuksia. Nämä oletukset ovat muotoutuneet kulttuurisesti: esimerkiksi naisen ruumis nähdään heikkona ja suojelun tarpeessa olevana, koska tällainen mielikuva on aiemmin muodostettu länsimaisessa kulttuuriperinnössä naisille sopivana pidetyn käytöksen perusteella. (Balsamo 1996, 20 / ks. myös Siivonen 1996, 82 / Synnott 1993, 3-4 / Davis 1995, 46.) Ajatus biologisesta ja sosiaalisesta sukupuolesta (sex/gender) rikkoo essentialismin ajatuksen: sukupuolten toisistaan poikkeavat käyttäytymismallit ymmärretään kulttuurisidonnaisina, rakennettuina ominaisuuksina. Olihan esimerkiksi aiemmin vallalla ollut mielipide naisten alhaisesta älykkyydestä melko epälooginen, kun huomioi, että naiset eivät saaneet samanlaista koulutusta kuin miehet. Sukupuolia / ihmisiä ei kuitenkaan ole

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa

Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa Heini Ikävalko Ikävalko, H. (2005) Strategy process in practice. Practices and logics of action of middle managers in strategy implementation. 1 Tutkimuksen

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus

Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 13.5.2011 Maailmankansalaisena Suomessa -hanke Tarkoitus

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

http://creativecommons.fi/

http://creativecommons.fi/ Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus

Lisätiedot

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella Pukeutumisvalmentaja Päivi Kokkonen Life & Beauty Training Silkbel www.silkbel.com Päivi Kokkonen PUKEUTUMISVALMENTAJA

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen Asuntomarkkinat 2011 Kalastajatorppa 20.1.2011 Markku Hedman Professori Arkkitehtuurin laitos, TTY ARKKITEHTUURIN VALLANKUMOUS MAAPALLOJA Maailman ekologinen

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Arto Tiihonen. Urheilu kertomuksena. Liiku Liiku 1990. sosiaalitieteiden laitos logian tutkielma

Arto Tiihonen. Urheilu kertomuksena. Liiku Liiku 1990. sosiaalitieteiden laitos logian tutkielma Arto Tiihonen Urheilu kertomuksena Liiku Liiku 19 sosiaalitieteiden laitos logian tutkielma Arto Tiihonen Liikuntasosiologian tutkielma URHEILU KERTOMUKSENA TIIVISTELMÄ Tutkielman tarkoitukset olivat moninaiset:

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt Jari Metsämuuronen, erikoistutkija 24.4.2008 enorssin kevätseminaari, Helsinki Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt 1 For learning and competence Tulevaisuudesta tietämisen periaatteita Tulevaisuus

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Taneli Tikka toimitusjohtaja IRC-Galleria.net Dynamoid Oy Technology changes while people's needs remain the same. When it comes to communication products,

Lisätiedot

2009: Pako vapauteen

2009: Pako vapauteen 2009: Pako vapauteen Merkittävin kuluttajakäyttäytymisen trendi on Eskapismi, pakeneminen vapauteen edes hetkeksi, irti arjen ja todellisuuden paineista: Ilo Läheisyys Viihde Vapautuminen, helpotus Vaihtelu

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu Case: Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Musiikkivideon viestit

Musiikkivideon viestit Musiikkivideon viestit - mediakasvatusmateriaali yläkouluille, lukioille ja toisen asteen ammatillisille oppilaitoksille Otsikko / Etusivu Nuorten Akatemia Note www.nuortenakatemia.fi/note Musiikkivideon

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot