Kunnanhallitus nro 10/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 10/2013 SISÄLLYSLUETTELO KH 157 KH 158 KH 159 KH 160 Kokouksen järjestäytyminen Vastauksen antaminen kuntalain kokonaisuudistusta koskevaan kyselyyn Talouden seuranta Ohjausryhmän asettaminen talouden tasapainotusohjelman tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi ja toimenpide-ehdotusten tekemiseksi KH 161 Teknisen toimiston tilojen hankesuunnitelman hyväksyminen ja vuoden 2013 talousarvion investointimäärärahojen muuttaminen KH 162 KH 163 KH 164 KH 165 KH 166 KH 167 KH 168 KH 169 KH 170 KH 171 KH 172 Asuinrakennusten korjaustoimintaan myönnettävät avustukset Länsi-Uudenmaan seudun yhteistyökokouksen varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Elinkeino- ja maapoliittisen toimikunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valtuustoaloite koskien Lohjan kaupungin edustajien kutsumista kuntaliitosneuvotteluihin Valtuustoaloite koskien suvaitsevaisuuskasvatuksen opetussuunnitelmaa Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän väliraportista Lausunto metropolialueen erityiskysymyksiä selvittävälle jaostolle Kunnanvaltuuston päätösten laillisuusvalvonta Lautakuntien ja viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta Saapuneet kirjeet, ilmoitukset ja päätökset Muut asiat

2 Sivu 2 Nro 10/2013 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo tauko klo Läsnä olevat jäsenet Laaksonen Merja, puheenjohtaja Kaisla Heikki, jäsen Karell Anders, jäsen Koroma-Hintikka Maria, jäsen Louekoski Vesa-Matti, jäsen Malmgren Mikko, varajäsen Martin Kirsi, jäsen Parviainen Kristian, jäsen Pitkänen Kirsti, jäsen Sneck Minna, jäsen Tanskanen Veikko, jäsen Muut läsnä olevat Alho Arja, KV:n puheenjohtaja, poistui 162 aikana, klo Nordström Marcus, KV:n I varapuheenjohtaja Penttinen Arto, KV:n II varapuheenjohtaja Isotupa Juha-Pekka, kunnanjohtaja Sorvanto Jarkko, hallintojohtaja Öberg Benita, perusturvajohtaja, läsnä :t , , klo Röntynen Antti-Pekka, kehittämispäällikkö, läsnä :t , klo Asiat Allekirjoitukset Merja Laaksonen puheenjohtaja Jarkko Sorvanto pöytäkirjanpitäjä Maria Koroma-Hintikka pöytäkirjantarkastaja Mikko Malmgren pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Jarkko Sorvanto hallintojohtaja

3 Sivu 3 KH 157 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa päätti 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita Maria Koroma-Hintikan ja Mikko Malmgrenin pöytäkirjantarkastajiksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto

4 Sivu 4 KH:439 /2013 KH 158 VASTAUKSEN ANTAMINEN KUNTALAIN KOKONAISUUDISTUSTA KOSKEVAAN KYSELYYN Liite 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman (2011) mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen. Hallitusohjelman mukaan kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Kuntauudistukseen liittyvän lainsäädännön uudistaminen aloitettiin säätämällä kuntarakennelaki, jossa säädetään kuntajaon muutoksista. Laki astui voimaan Valtiovarainministeriö asetti kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelua varten toimikaudeksi parlamentaarisen seurantaryhmän, työvaliokunnan ja neljä valmistelujaostoa, jotka ovat demokratiajaosto, toimielimet ja johtaminen jaosto, talousjaosto sekä kunnat ja markkinat jaosto. Nykyinen kuntalaki on astunut voimaan Kuntalaki korvasi vuodelta 1976 olleen kunnallislain, jolla aiemmin säädeltiin kuntien toimintaa. Kuntalaissa määritellään kunnan hallinnon järjestämistä ja päätöksentekomenettelyä, minkä lisäksi laissa säädetään muun muassa asukkaiden aloiteoikeudesta, kunnanvaltuuston tehtävistä ja kunnanjohtajan sekä pormestarin asemasta. Vuoden 1995 kuntalain säätämisen jälkeen kuntien toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti. Tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että siinä otetaan huomioon uusista kuntahallinnon rakenteista sekä kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä johtuvat muutokset. Kuntalain uudistamiselle asetettuja tavoitteita ovat mm. kunnille säädettävien tehtävien rahoituksen turvaaminen, kunnan poliittisen ja ammatillisen johdon työnjaon selkeyttäminen, edustuksellisen järjestelmän toimivuuden ja houkuttelevuuden vahvistaminen, kuntakohtaisten ratkaisujen ja erilaisten mallien mahdollistaminen mm. hallinnon, johtamisen ja organisaation järjestämisessä sekä kuntakonsernin näkökulman huomioiminen koko laissa. Kuntalain tulee edelleen olla kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Uudistuksella pyritään vähentämään erityislainsäädännön tarvetta. Tarkoituksena on, että hallituksen esitys uudeksi kuntalaiksi annettaisiin syksyllä 2014 ja uusi kuntalaki tulisi voimaan vuoden 2015 alussa. Valmistelutyö sovitetaan yhteen eri sektoreilla käynnissä olevien lainsäädäntöhankkeiden kanssa. Lautakunta Kunnanvaltuusto

5 Sivu 5 Valtiovarainministeriö kartoittaa lähetetyllä sähköisellä kyselyllä kuntien näkemyksiä kuntalain uudistamisesta. Kysely ja siihen liittyvä oheismateriaali on lähetetty kunnanhallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajistolle Vastaukset kyselyyn on annettava mennessä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään lainsäädännön jatkovalmistelussa. Esityslistan liitteenä on luonnos vastauksista kuntalain kokonaisuudistukseen. Ehdotus: Käsittely: päättää antaa liitteen mukaisen vastauksen kuntalain kokonaisuudistusta koskevaan Valtiovarainministeriön lähettämään kyselyyn. Louekoski ehdotti, että liitteen kohdasta 31 poistettaisiin seuraavat lauseet: Aloitteen määritelmää olisi syytä rajata niin, että aloitteena ei pidetä hakemusta, valitusta, kantelua tai selvityspyyntöä. Kunnan toimintaa koskevan aloitteen tulisi suuntautua kunnan toiminnan kehittämiseen tai parantamiseen. Lisäksi laissa olisi syytä kuvata sitä, mitä asioita aloitteen pitää sisältää, jotta se voidaan ottaa kunnassa käsittelyyn. Koska tehtyä ehdotusta ei kannatettu, puheenjohtaja totesi sen raukeavan kannattamattomana. Esittelijä muutti liitteen kohdassa 31 sanan rajata sanaksi tarkentaa. Esittelijä muutti liitteen kohtaa 36 poistamalla siitä sanan jotenkin. Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin. Louekoski jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Lautakunta Kunnanvaltuusto

6 Sivu 6 KH 159 TALOUDEN SEURANTA Liite 2 Ehdotus: käsittelee jokaisessa kokouksessaan talousseurannan. Kunnanvaltuuston hyväksymien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan ja tilanteiden mukaan. Samalla kunnanvaltuustolle esitetään myös talouden seuranta. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee liitteen mukaisesti tiedoksi toiminnallisten tavoitteiden ja talouden seurannan. Ehdotus hyväksyttiin. Lautakunta Kunnanvaltuusto

7 Sivu 7 KH:533 /2013 KH 160 OHJAUSRYHMÄN ASETTAMINEN TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURAAMISEKSI JA TOIMENPIDE-EHDOTUSTEN TEKEMISEKSI on käsitellyt talouden tasapainotusohjelmaa ja päättänyt ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy tasapainotusohjelma vuosille asiakirjan. on edelleen päättänyt valtuuttaa tasapainotusohjelman työryhmän valmistelemaan päivitetyn talouden tasapainotusohjelman kunnanvaltuustolle vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä hyväksyttäväksi ja lähettää tasapainotustoimenpiteet lautakunnille ja osastoille valmisteltaviksi ja lausuttaviksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan talouden tasapainotusohjelman ja päätti lisäksi ehdottaa, että kunnanhallitus asettaa jäljellä olevalle toimikaudelleen poliittisen ohjausryhmän kunnanvaltuustolle vuoden 2014 talousarvion yhteydessä hyväksyttäväksi tulevan päivitetyn talouden tasapainotusohjelman tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi ja toimenpide-ehdotusten tekemiseksi. Ehdotus: Käsittely: päättää asettaa talouden tasapainotusohjelman ohjausryhmän vuosille ja nimetä siihen jäsenet. Asia käsiteltiin asian 168 jälkeen. päätti asettaa talouden tasapainotusohjelman ohjausryhmän vuosille ja nimetä siihen seuraavat jäsenet: Heikki Kaisla (varalla Arto Varpio) Marcus Nordström (varalla Taina Janhunen) Minna Sneck (varalla Antero Honkasalo) Maria Koroma-Hintikka (varalla Väinö Mäenpää) Lautakunta Kunnanvaltuusto

8 Sivu 8 TEKNLTK:284 /2013 KH 161 TEKNISEN TOIMISTON TILOJEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN JA VUODEN 2013 TALOUSARVION INVESTOINTIMÄÄRÄRAHOJEN MUUTTAMINEN TEKNLTK Tekninen osasto toimii tällä hetkellä ns. Botåkerin talossa Krouvintie 1:ssä. Tilat ovat vanhanaikaiset, epäkäytännölliset ja nyt jo erittäin huonokuntoiset. Rakennuksessa on neliöitä n. 380, huomattavasti yli tarpeen. Tämä lisää osaltaan lämmityskustannuksia. Talossa on paljon kosteus- ja lahovaurioita. Osassa huoneita on lahon puun hajua. Rakennuksesta on poistot tehty (tarkastettava) ja teknisestikin se on elinkaarensa päässä. Tänä keväänä ovat sairauslomat henkilöstön keskuudessa lisääntyneet. Rakennuksesta on muutoinkin ollut aikomus luopua. Näistä syistä ilman laatua ei ole mitattu. Tilat tarvitaan kokoaikaisesti 9 henkilölle, lisäksi osa-aikaisesti tiloissa työskentelee kolme henkilöä. Alustavasti tilantarve on noin 250 m2. Tämä pitää sisällään varsinaisten toimistohuoneiden lisäksi neuvottelu-, arkisto- ja sosiaalitilat jne. Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, puh , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää, että - välitön tarve uusille tiloille on olemassa - tekninen osasto tekee hankesuunnitelman uusien tilojen hankkimiseksi. Hankesuunnitelmassa tulee esittää tarkennetut tilatarpeet, vaihtoehtoiset ratkaisut kustannuksineen ja toteutusaikataulu. Ehdotuksen mukaan. TEKNLTK Teknisen osaston tiloissa työskentelee tällä hetkellä kokoaikaisesti 7 henkilöä, kaksi työntekijää on haussa, ja lisäksi kolme henkilöä käyttää toimistotiloja osa-aikaisesti. RT-kortin ohjeen mukaisesti toimistotilaa (bruttoalaa) tarvitaan m2 henkeä kohden. Lautakunta Kunnanvaltuusto

9 Sivu 9 Kokoaikaisille työntekijöille tarvittaisiin noin m2, lisäksi tilaa tarvitaan osa-aikaisille työntekijöille. Tilan tarve on kiireellinen. Nopea ratkaisu on joko vuokratilat tai omat olemassa olevat tilat, jotka voidaan ottaa teknisen osaston käyttöön. Tiedossa ei ole soveltuvia vuokratiloja. Omista tiloista voitaisiin ottaa käyttöön Villa Aleksis. Se ei sovellu tuettavan asumisen tiloiksi. Tällä hetkellä se on vuokra-asuntokäytössä. Asukkaille on tarjottava korvaavat asunnot. Villa Aleksiksen koko on 210 m2 brutto. Tiloja tarvittaisiin lisää noin 35 m2. Nämä voitaisiin järjestää vuokrakonteilla. Villa Aleksikseen pitää tehdä muutostöitä. Väliseiniä on rakennettava, oviaukkoja ja ovia uusittava ja varastotilat muutettava lämpimiksi tiloiksi. Lisäksi on uusittava valaistusta ja rakennettava ATK-verkko. Konteille pitää rakentaa perustukset ja sähköyhteydet. Muutostöiden hinnaksi on arvioitu euroa. Konttien vuokra on noin 600 /kk. Toinen mahdollisuus on rakentaa uudet tilat nykyisen kunnantalon yhteyteen. Tällaisen uudisrakentamisen hinnaksi voi arvioida 1800 / m2, jolloin kokonaiskustannukseksi tulisi (250 m2) Rakennus valmistuisi aikaisintaan syksyllä Mahdollisesti tarvetta tulisi tilapäisratkaisulle talvikaudeksi Botåker kannattaa myydä purettavaksi ja kehittää tontille uusi käyttötarkoitus ja myydä se. Kunnan tämän vuoden talousarviossa ei ole määrärahoja ko tilojen korjaukseen. Nämä tulee hankkia valtuuston kautta. Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, puh , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää, että tekniselle toimistolle muutetaan tilat Villa Aleksiksesta. Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle lisämäärärahaa euroa tilojen Villa Aleksiksen tilojen muuttamiseksi toimistokäyttöön ja euroa konttien vuokraa varten. Käsittely: Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Tekninen lautakunta päättää, että tekniselle toimistolle muutetaan tilat Villa Lautakunta Kunnanvaltuusto

10 Sivu 10 Aleksiksesta. Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle - että vuoden 2013 siirtoviemärin investointimäärärahoista siirretään euroa Villa Aleksiksen tilojen muuttamiseksi toimistokäyttöön ja euroa konttien vuokraa varten. - että Botåkerin tilat valmistellaan myyntiä varten. Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan. TEKNLTK Liite 3 Lautakunnan edellisen käsittelyn jälkeen on tullut ilmi mahdollisuus ottaa myös viereisen, kunnan omistaman, rivitalon tiloja teknisen osaston käyttöön. Näin menettelemällä ei tarvita vuokrattavia tilapäistiloja. Rivitalon tilojen muuntaminen toimistotiloiksi nostaa vähän investointikustannuksia. Vastaavasti käyttökustannukset vähenevät. Oheismateriaali ja liitteet: - hankesuunnitelma on liitteenä Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, puh , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy liitteenä olevan hankesuunnitelman ja esittää kunnanhallitukselle ja valtuustolle, että - vuoden 2013 siirtoviemärin investointimäärärahoista siirretään euroa Villa Aleksiksen tilojen ja viereisen rivitalon asunnon muuttamiseksi toimistokäyttöön. Ehdotuksen mukaan. KH 161 Liite 3 Ehdotus: Kunnanhallituksen johtosäännön 3 :n 30 kohdan mukaan kunnanhallitus päättää kunnan rakennushankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä. Talousarviomuutoksista päättää kunnanvaltuusto. päättää Lautakunta Kunnanvaltuusto

11 Sivu hyväksyä teknisen toimiston tilojen hankesuunnitelman liitteen mukaisesti 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se muuttaa vuoden 2013 talousarvion investointimäärärahoja siirtämällä euroa siirtoviemärin investointimäärärahoista Villa Aleksiksen tilojen ja viereisen rivitalon asunnon muuttamiseksi teknisen toimiston käyttöön. 3. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se kehottaa teknistä lautakuntaa valmistelemaan Botåkerin kiinteistön ja rakennuksen myyntiä varten. Käsittely: Tanskanen Parviaisen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle eri vaihtoehtojen (mm. Suitia) lisäselvittämiseksi. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen yksimielisesti hyväksyneen sen. Asia jätettiin pöydälle. Lautakunta Kunnanvaltuusto

12 Sivu 12 KH:536 /2013 KH 162 ASUINRAKENNUSTEN KORJAUSTOIMINTAAN MYÖNNETTÄVÄT AVUSTUKSET Avustuksia asuinrakennusten korjaustoimintaan myönnetään mm. sosiaalisin perustein vanhusten ja vammaisten asunnon korjaamiseen, terveyshaittojen poistamiseen, kuntoarvion ja kuntotutkimuksen kustannuksiin sekä perusparannuksen suunnitteluun. Ohjeiden mukaan vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustus on 40 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Jos ruokakuntaan kuluu rintamaveteraani, voidaan lisäksi myöntää veteraanilisä, jos se on ruokakunnan sosiaalinen tai taloudellinen asema huomioon ottaen erityisen tarpeellista. Veteraanilisää voidaan myöntää enintään 30 % prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista. Terveyshaittojen poistamiseen myönnettävä avustus on 70 % hyväksytyistä rakennuskustannuksista. Avustusta suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistämiseksi voidaan myöntää kuntotutkimuksen, kuntoarvion tai huoltokirjan laatimisen kustannuksiin enintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Energia-avustukset jaetaan kahteen eri ryhmään: 1. Pientalojen tarveharkintaiset energia-avustukset Avustuksella tuetaan pientalossa tehtäviä toimenpiteitä energiatalouden parantamiseksi ja uusiutuvien energia-lähteiden käyttöönottamiseksi. Pientalolla tarkoitetaan enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävää ympärivuotuisessa asuinkäytössä olevaa asuinrakennusta. Avustus on tarveharkintainen, eli avustuksen myöntämiselle on tulorajat. Avustus on enintään 25 % hyväksytyistä kustannuksista. 2. Muut energia-avustukset Avustusta myönnetään pääsääntöisesti vähintään kolmiasuntoisten asuinrakennusten korjaamiseen. Avustusta voidaan myöntää energiakatselmukseen sekä ulkovaipan, ilmanvaihtojärjestelmän ja lämmitysjärjestelmän parantamiseen. Kunnalle on myönnetty euroa valtion talousarviosta tarveharkintaisia- ja muita energia-avustuksia varten. Lautakunta Kunnanvaltuusto

13 Sivu 13 Toimistoinsinööri on tarkastanut suunnitelmat ja kustannukset valtion asuntorahaston ohjeiden mukaan. Ehdotus: myöntää seuraavat tarveharkintaiset ja muut energiaavustukset: Korjauskust. euro Avustus-% Avustus Hellström Lilja maalämpöpumppujärjestelmän rakentaminen euroa 18,134 % euroa Joronen Markku aurinkolämmitysjärjestelmän rakentaminen euroa 18,134 % 843 euroa As. Oy n Pikkalanrivi energiataloudellinen toimenpide euroa 4,571 % euroa Ehdotus hyväksyttiin. Lautakunta Kunnanvaltuusto

14 Sivu 14 KH:466 /2013 KH 163 LÄNSI-UUDENMAAN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUKSEN VARAJÄSENEN ERONPYYNTÖ JA TÄYDENNYSVAALI Kuntalain 33 :ssä säädetään seuraavasti yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen. Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3. joka ei ole holhouksen alainen. on kokouksessaan hyväksynyt Länsi- Uudenmaan kuntien välisen kasvusopimuksen. Kasvusopimuksen kohdan kolme mukaan jokainen sopimuksessa mukana oleva kunta valitsee kuusi jäsentä Länsi-Uudenmaan seudun yhteistyökokoukseen. Seudullisen kehittämisen yhteistyökokouksen jäsenen tehtävänä on tuoda oman kunnan näkemykset yhteistyön päätöksentekoon, sitoutua toimimaan oman kuntansa kohdalla tehtyjen päätösten mukaisesti ja toimia linkkinä oman edustamansa kunnan ja seutuyhteistyön välillä sekä päättää yhteistyössä muiden kuntien kanssa kehittämislinjauksista. on kokouksessaan valinnut seuraavat luottamushenkilöt kunnan jäseniksi ja varajäseniksi Länsi-Uudenmaan seudun yhteistyökokoukseen vuosille : Jäsen Varajäsen Merja Laaksonen Stefan Svanfeldt Marcus Nordström Raija Rehnberg Harri Haanpää Veikko Tanskanen Arto Penttinen Heikki Kaisla Maria Koroma-Hintikka Hilkka Toivonen Vesa-Matti Louekoski Kristian von Essen Länsi-Uudenmaan seudun yhteistyökokouksen varajäsen Kristian von Essen on ilmoittanut päivätyllä kirjeellä luopuvansa luottamustehtävästä kunnasta muuton takia. Ehdotus: päättää 1. myöntää Länsi-Uudenmaan seudun yhteistyökokouksen varajäsenelle Kristian von Essenille eron luottamustoimestaan vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Kristian von Essenin luottamustoimen päättyneeksi sekä Lautakunta Kunnanvaltuusto

15 Sivu valita Vesa-Matti Louekoskelle henkilökohtaisen varajäsenen Länsi- Uudenmaan seudun yhteistyökokoukseen vuosiksi päätti 1. myöntää Länsi-Uudenmaan seudun yhteistyökokouksen varajäsenelle Kristian von Essenille eron luottamustoimestaan vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Kristian von Essenin luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valita Vesa-Matti Louekoskelle henkilökohtaiseksi varajäseneksi Länsi- Uudenmaan seudun yhteistyökokoukseen vuosiksi Taina Janhusen. Lautakunta Kunnanvaltuusto

16 Sivu 16 KH:466 /2013 KH 164 ELINKEINO- JA MAAPOLIITTISEN TOIMIKUNNAN VARAJÄSENEN ERONPYYNTÖ JA TÄYDENNYSVAALI Kuntalain 33 :ssä säädetään seuraavasti yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen: Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3. joka ei ole holhouksen alainen. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuusto myöntää eron valtuutetulle ja varavaltuutetulle. Kuntalain 17 :n mukaan kunnanhallitus, ja valtuuston päätöksen nojalla myös muut elimet, voivat asettaa toimikuntia hoitamaan tiettyä tehtävää. on asettanut kokouksessaan elinkeino- ja maapoliittisen toimikunnan vuosille ja valinnut seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet toimikuntaan vuosille : Varsinaiset jäsenet Merja Laaksonen pj Anders Karell Rabbe Dahlqvist Kristian Parviainen vpj Veikko Tanskanen Heikki Kaisla Väinö Mäenpää Tom Paasikivi Henkilökohtaiset varajäsenet Kirsi Martin Stefan Svanfeldt Marcus Nordström Minna Sneck Antero Honkasalo Arto Penttinen Veikko Asumaniemi Tahto ja Toivo ryhmälle annettiin mahdollisuus nimetä varajäsen Suomen Keskustan paikallisjärjestölle annettiin mahdollisuus nimetä varsinainen jäsen ja varajäsen. Vihreän liiton paikallisjärjestölle annettiin mahdollisuus nimetä varsinainen jäsen ja varajäsen. Lautakunta Kunnanvaltuusto

17 Sivu 17 Vihreän liiton paikallisjärjestö on nimennyt elinkeino- ja maapoliittisen toimikunnan varsinaiseksi jäseneksi Timo Raivion ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Kristian von Essenin. Elinkeino- ja maapoliittisen toimikunnan varajäsen Kristian von Essen on ilmoittanut päivätyllä kirjeellä luopuvansa luottamustehtävästä kunnasta muuton takia. Ehdotus: päättää 1. myöntää elinkeino- ja maapoliittisen toimikunnan varajäsenelle Kristian von Essenille eron luottamustoimestaan vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Kristian von Essenin luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valita Timo Raiviolle uuden henkilökohtaisen varajäsenen elinkeino- ja maapoliittiseen toimikuntaan vuosille päätti 1. myöntää elinkeino- ja maapoliittisen toimikunnan varajäsenelle Kristian von Essenille eron luottamustoimestaan vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Kristian von Essenin luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valita Timo Raiviolle uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi elinkeino- ja maapoliittiseen toimikuntaan vuosille Taina Janhusen. Lautakunta Kunnanvaltuusto

18 Sivu 18 KH:524 /2013 KH 165 VALTUUSTOALOITE KOSKIEN LOHJAN KAUPUNGIN EDUSTAJIEN KUTSUMISTA KUNTALIITOSNEUVOTTELUIHIN Valtuutetut Louekoski, Mäenpää, Valtavaara, Kaisla ja varavaltuutettu Holm ovat jättäneet valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan Lohjan kaupungin edustajien kutsumista kuntaliitosneuvotteluihin. Valtuustoaloite on kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Ehdotus: päättää lähettää valtuustoaloitteen hallinto-osaston valmisteltavaksi. Ehdotus hyväksyttiin. Lautakunta Kunnanvaltuusto

19 Sivu 19 KH:523 /2013 KH 166 VALTUUSTOALOITE KOSKIEN SUVAITSEVAISUUSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA Valtuutetut Svanfeldt, Karell, Penttinen, Linnala, Alho, Pesonen, Paajes, Raivio, Laaksonen, Gottberg, Nordström, Turunen, Honkasalo, Parviainen, Valtavaara, Dahlqvist, Rehnberg, Louekoski, Mäenpää, Karvonen, Haanpää sekä varavaltuutetut Janhunen, Sneck ja Holm ovat jättäneet valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan suvaitsevaisuuskasvatuksen opetussuunnitelman valmistelua ja käyttöönottoa. Valtuustoaloite on kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Ehdotus: päättää lähettää valtuustoaloitteen sivistyslautakunnan valmisteltavaksi. Ehdotus hyväksyttiin. Lautakunta Kunnanvaltuusto

20 Sivu 20 PERUSTLTK:513 /2013 KH 167 LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELUTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTISTA PERUSTLTK Oheismateriaalia Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain valmisteluryhmä on tehnyt väliraportin. jossa vahvistetaan uudistuksen pääperiaatteet (sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:15) Nämä periaatteet perustuvat pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan ja hallituksen täsmennettyihin suuntaviivoihin. Valmistelutyöryhmä jatkaa työtään kesän jälkeen ja laatii toimeksiantonsa mukaisesti hallituksen esityksenä ehdotuksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Ehdotus sisältää kuntauudistuksen edellyttämät välttämättömät säännökset sote-palvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta. Valmistelutyöryhmä pyytää jatkotyönsä tueksi kuntia ja muita toimijoita antamaan lausuntonsa väliraportista. Lausunnon on oltava sosiaali- ja terveysministeriössä 11. lokakuuta 2013 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää vuoden 2014 alussa erillisen lausunnon valmistelutyöryhmän loppuraportista, joka sisältää ehdotuksen eduskunnalle annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi ja siihen liittyvien lakien muutoksiksi. Lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alusta. Suuntaviivojen ja ehdotusten mukaisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kuuluu sosiaali- ja terveysalueille, jotka muodostuvat maakuntien keskuskaupunkien ja vähintään asukkaan kuntien pohjalle, ja eräissä tapauksissa perustason alueille, joiden asukasmäärä on asukasta. Alueita muodostettaessa kuntia kuullaan ja otetaan huomioon sellainen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, joka on kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen. Jos kunnan asukasluku on alle , sote-alue, ja osittain perustason alue, järjestävät sille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueet ja perustason alueet muodostuvat tavallisesti vastuukuntamallin pohjalta. Muut alueeseen kuuluvat kunnat osallistuvat vastuukunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskevaan päätöksentekoon ja hallintoon vastuukunnassa toimivan yhteiselimen kautta. Valmistelutyöryhmä on myös tehnyt ehdotuksen erityisvastuualueiden tehtävistä ja niiden hallinnon järjestämisestä. Erityisvastuualu- Lautakunta Kunnanvaltuusto

21 Sivu 21 eiden tehtävänä on varmistaa, että sote-alueiden tarjoamat palvelut muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Liitteet ja oheismateriaali: - oheismateriaalina on Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämislain valmisteluyöryhmän väliraportti Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh , s-posti: benita.oberg@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että se päättää antaa kunnanvaltuustolle seuraavan lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän väliraportista: Väliraportin mukaan kunta kuuluu sosiaali- ja terveysalueeseen (joka käsittää perus- ja erityistason), joka järjestää kunnan sote-palvelut. Sote-alueet muodostuvat maakuntien keskusalueiden pohjalle. Lisäksi muut, noin asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat kuin maakuntien keskuskunnat, voivat toimia sote-alueen vastuukuntana. Väliraportin luvussa on lueteltu tarkempia kriteereitä sote-alueiden mudostumiselle. Koska mahdolliset kuntaliitokset eivät ole tiedossa, on n kunnan osalta mahdotonta ottaa kantaa siihen, mikä on n vastuukunta ja sote-alue. Väliraportin mukaan kunta, tai sen ympärille muodostuva perustason alue, jonka asukasmäärä on vähintään noin , voi järjestää itse perustason palvelut väliraportin mukaisesti. Väliraportin luvussa 4.1 on lueteltu tarkempia kriteereitä alueiden muodostumiselle. Perustason palvelut ovat lähinnä sellaisia palveluja, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät. Raportin mukaan tietyt kunnat voivat järjestää perustason erikoissairaanhoidon palveluja. Peruserikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lähinnä sellaista erikoissairaanhoitoa, jota a) tarvitaan väestötasolla usein (konsultaatiopoliklinikka) b) tarvitaan yksilötasolla toistuvasti pitkäaikaissairauksien hyvän hoidon ja kuntoutuksen osana; tai c) lyhytaikaisena vuodeosastohoitona ensisijaisesti ikääntyneen väestön akuuttien terveysongelmien hoitamiseksi. Perustason palvelujen kriteereitä ei ole riittävästi määritelty, jotta niistä selviäisivät kunnan velvollisuus ja oikeus palvelujen järjestämiseen. Koska sosiaalihuollon palveluja koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa, ja näitä palveluja ei ole raportissa määritelty, kunta ei voi antaa lausuntoa siitä, miten nämä palvelut parhaiten sopivat perus- ja erikoistasolle. Peruserikoissai- Lautakunta Kunnanvaltuusto

22 Sivu 22 raanhoitoa ei ole selvästi määritelty, vaan sen voidaan tulkita merkitsevät sellaista palvelua, josta perussosiaali- ja terveydenhoito tällä hetkellä huolehtii. Lähipalvelun on oltava helposti saatavilla ja lähellä asiakasta. Soteuudistuksessa tähdennetään sitä, että palvelujen järjestäjät ovat riittävän kantokykyisiä turvatakseen lähipalvelut. n kunnan osalta tulee ottaa huomioon kunnan maantieteellinen sijainti, väestörakenne, kielijakauma ja julkisten kulkuneuvojen saatavuus. Tulee myös ottaa huomioon yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Alle asukkaan kuntien asukkaat saavat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut joko sote-alueelta tai perustason alueelta. Pääsääntönä on, että kunta kuuluu sote-alueeseen, jonka vastuukunnalla on vastuu kaikkien sote-alueeseen kuuluvien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Jos kunta kuuluu perustason alueeseen, saavat sen asukkaat palvelut pääosin perustason vastuukunnalta ja osan palveluista sotealueelta. Nämä alle asukkaan kunnat osallistuvat sote-alueen tai perustason alueen hallintoon siten kuin jäljempänä jaksossa 4.3. on todettu. Tällainen alle asukkaan kunta osallistuu järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen rahoitukseen siten kuin jäljempänä kohdassa 4.4. todetaan. n kunnan asukasmäärä on alle , ja uuden mallin mukaisesti se kuuluisi sote-alueeseen tai perustason alueeseen. Kuten edellä on todettu, on n kunnan tulevaisuus epävarma, kun päätöksiä mahdollisesta kuntaliitoksesta ei ole tehty. n kunnanvaltuusto on antanut lausunnon metropolialueen esiselvityksestä ja pitää parhaana ratkaisuna vahvoja peruskuntia, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa yhteistyötä Lohjan, Inkoon, Karkkilan ja Vihdin kanssa. Lisäksi kunnanvaltuuston lausunnossa todetaan, että n kunta on valmis selvittämään liitoksen toteuttamista Lohjan kanssa ja mahdollisesti Inkoon, Karkkilan ja Vihdin kanssa, mikäli suunniteltu sote-alue sitä edellyttää. n kunta ei sulje pois muiden kuntien kanssa käytäviä keskusteluja kuntarakenneyhteistyöstä. Lohjan kanssa tehtävän yhteistyön tai liitoksen vahvuutena on muun muassa aikaisempi toimiva hoitoyhteistyö ja Lohjan sairaanhoitoalue. Mikäli nykyinen HUSin sairaanhoitoalue hajoaa, ja jotkut kunnat päättävät kuntaliitoksista muiden, toiseen sairaanhoitoalueeseen kuuluvien kuntien kanssa, voi seurauksena olla, että nykyisestä toimivasta sairaanhoitoalueesta syntyvä sairaanhoitoalue on liian pieni. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat huomattavasti ja palvelun saatavuus huononee. Lautakunta Kunnanvaltuusto

23 Sivu 23 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän suuntaviivojen mukaan kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Tämä koskee myös alle asukkaan kuntia, jotka eivät vastaa palvelujen järjestämisestä itsenäisesti. Rahoitusvastuun toteuttamiseksi kunta saa valtionosuutta. Rahoitusmalli selkiytetään jatkovalmistelussa. Rahoitusta ja kuntien välistä raportointia uudessa palvelurakenteessa on selkeytettävä. Raportin mukaan jäsenkunnat sopivat keskenään toiminnan rahoituksesta tai perusteista, joiden mukaan jäsenkunnat maksavat vastuukunnalle sen järjestämistä palveluista. Näistä mahdollisuuksista huolimatta tulee olla olemassa selvät suuntaviivat laskutusmenettelystä ja kuntien välisistä laskutusperusteista. Uuden terveys- ja sairaanhoitolain mukaan asiakkailla on oikeus valita hoitopaikkansa, ja myös tämän laskutuksen perusteet tulisi täsmentää. Huolimatta siitä, mihin sote-alueeseen kunta kuuluu, asiakkaat voivat hakea hoidon toiselta alueelta. Raportista eivät käy ilmi uuden mallin todelliset vaikutukset ja tehostuminen. Siinä ei ole laskettu vertauslukuja, jotka osoittavat, miten hyvä ja tehokas uusi sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus on. n kunnan lausunnon mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus riippuu kuntauudistuksesta ja siitä, mitä nykyisten sairaanhoitoalueiden jäsenkunnat päättävät. Sosiaali- ja terveydenhuolto on vain osa kuntien asukkaille tarjottavasta palvelukokonaisuudesta. Organisointi, yhteistyö ja päätöksenteko helpottuu, jos kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämisestä huolehtii yksi organisaatio. Käsittely: Mäenpää ehdotti Kaislan kannattamana seuraavaa: Perusturvalautakunta hyväksyy lausunnon muilta osin, mutta lause n kunta ei sulje pois muiden kuntien kanssa käytäviä keskusteluja kuntarakenneyhteistyöstä tulee poistaa lausunnosta, koska se ei sisälly valtuuston antamaan lausuntoon metropolialueen esiselvityksestä. Pekkinen kannatti Nordenswan-Lindénin kannattamana esittelijän ehdotusta. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus oli äänestettävä. Äänestys suoritettiin nimenhuutoäänestyksenä. Joka kannattaa esittelijän ehdotusta äänestää jaa ja joka kannattaa Mäenpään ehdotusta äänestää ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 ei ääntä (Mäenpää, Tarnanen, Kaisla, Elo, Lindström) ja 2 jaa ääntä (Pekkinen, Nordenswan- Lindén), Dahlström äänesti tyhjää. Lautakunta Kunnanvaltuusto

24 Sivu 24 Lautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle, että se päättää antaa kunnanvaltuustolle seuraavan lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän väliraportista: Väliraportin mukaan kunta kuuluu sosiaali- ja terveysalueeseen (joka käsittää perus- ja erityistason), joka järjestää kunnan sote-palvelut. Sote-alueet muodostuvat maakuntien keskusalueiden pohjalle. Lisäksi muut, noin asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat kuin maakuntien keskuskunnat, voivat toimia sote-alueen vastuukuntana. Väliraportin luvussa on lueteltu tarkempia kriteereitä sote-alueiden mudostumiselle. Koska mahdolliset kuntaliitokset eivät ole tiedossa, on n kunnan osalta mahdotonta ottaa kantaa siihen, mikä on n vastuukunta ja sote-alue. Väliraportin mukaan kunta, tai sen ympärille muodostuva perustason alue, jonka asukasmäärä on vähintään noin , voi järjestää itse perustason palvelut väliraportin mukaisesti. Väliraportin luvussa 4.1 on lueteltu tarkempia kriteereitä alueiden muodostumiselle. Perustason palvelut ovat lähinnä sellaisia palveluja, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät. Raportin mukaan tietyt kunnat voivat järjestää perustason erikoissairaanhoidon palveluja. Peruserikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lähinnä sellaista erikoissairaanhoitoa, jota d) tarvitaan väestötasolla usein (konsultaatiopoliklinikka) e) tarvitaan yksilötasolla toistuvasti pitkäaikaissairauksien hyvän hoidon ja kuntoutuksen osana; tai f) lyhytaikaisena vuodeosastohoitona ensisijaisesti ikääntyneen väestön akuuttien terveysongelmien hoitamiseksi. Perustason palvelujen kriteereitä ei ole riittävästi määritelty, jotta niistä selviäisivät kunnan velvollisuus ja oikeus palvelujen järjestämiseen. Koska sosiaalihuollon palveluja koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa, ja näitä palveluja ei ole raportissa määritelty, kunta ei voi antaa lausuntoa siitä, miten nämä palvelut parhaiten sopivat perus- ja erikoistasolle. Peruserikoissairaanhoitoa ei ole selvästi määritelty, vaan sen voidaan tulkita merkitsevät sellaista palvelua, josta perussosiaali- ja terveydenhoito tällä hetkellä huolehtii. Lähipalvelun on oltava helposti saatavilla ja lähellä asiakasta. Soteuudistuksessa tähdennetään sitä, että palvelujen järjestäjät ovat riittävän kantokykyisiä turvatakseen lähipalvelut. n kunnan osalta tulee ottaa huomioon kunnan maantieteellinen sijainti, väestörakenne, kielijakauma ja julkisten kulkuneuvojen saatavuus. Tulee myös ottaa huomioon yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Lautakunta Kunnanvaltuusto

25 Sivu 25 Alle asukkaan kuntien asukkaat saavat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut joko sote-alueelta tai perustason alueelta. Pääsääntönä on, että kunta kuuluu sote-alueeseen, jonka vastuukunnalla on vastuu kaikkien sote-alueeseen kuuluvien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Jos kunta kuuluu perustason alueeseen, saavat sen asukkaat palvelut pääosin perustason vastuukunnalta ja osan palveluista sotealueelta. Nämä alle asukkaan kunnat osallistuvat sote-alueen tai perustason alueen hallintoon siten kuin jäljempänä jaksossa 4.3. on todettu. Tällainen alle asukkaan kunta osallistuu järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen rahoitukseen siten kuin jäljempänä kohdassa 4.4. todetaan. n kunnan asukasmäärä on alle , ja uuden mallin mukaisesti se kuuluisi sote-alueeseen tai perustason alueeseen. Kuten edellä on todettu, on n kunnan tulevaisuus epävarma, kun päätöksiä mahdollisesta kuntaliitoksesta ei ole tehty. n kunnanvaltuusto on antanut lausunnon metropolialueen esiselvityksestä ja pitää parhaana ratkaisuna vahvoja peruskuntia, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa yhteistyötä Lohjan, Inkoon, Karkkilan ja Vihdin kanssa. Lisäksi kunnanvaltuuston lausunnossa todetaan, että n kunta on valmis selvittämään liitoksen toteuttamista Lohjan kanssa ja mahdollisesti Inkoon, Karkkilan ja Vihdin kanssa, mikäli suunniteltu sote-alue sitä edellyttää. Lohjan kanssa tehtävän yhteistyön tai liitoksen vahvuutena on muun muassa aikaisempi toimiva hoitoyhteistyö ja Lohjan sairaanhoitoalue. Mikäli nykyinen HUSin sairaanhoitoalue hajoaa, ja jotkut kunnat päättävät kuntaliitoksista muiden, toiseen sairaanhoitoalueeseen kuuluvien kuntien kanssa, voi seurauksena olla, että nykyisestä toimivasta sairaanhoitoalueesta syntyvä sairaanhoitoalue on liian pieni. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat huomattavasti ja palvelun saatavuus huononee. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän suuntaviivojen mukaan kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Tämä koskee myös alle asukkaan kuntia, jotka eivät vastaa palvelujen järjestämisestä itsenäisesti. Rahoitusvastuun toteuttamiseksi kunta saa valtionosuutta. Rahoitusmalli selkiytetään jatkovalmistelussa. Rahoitusta ja kuntien välistä raportointia uudessa palvelurakenteessa on selkeytettävä. Raportin mukaan jäsenkunnat sopivat keskenään toiminnan rahoituksesta tai perusteista, joiden mukaan jäsenkunnat maksavat vastuukunnalle sen järjestämistä palveluista. Näistä mahdollisuuksista huolimatta Lautakunta Kunnanvaltuusto

26 Sivu 26 tulee olla olemassa selvät suuntaviivat laskutusmenettelystä ja kuntien välisistä laskutusperusteista. Uuden terveys- ja sairaanhoitolain mukaan asiakkailla on oikeus valita hoitopaikkansa, ja myös tämän laskutuksen perusteet tulisi täsmentää. Huolimatta siitä, mihin sote-alueeseen kunta kuuluu, asiakkaat voivat hakea hoidon toiselta alueelta. Raportista eivät käy ilmi uuden mallin todelliset vaikutukset ja tehostuminen. Siinä ei ole laskettu vertauslukuja, jotka osoittavat, miten hyvä ja tehokas uusi sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus on. n kunnan lausunnon mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus riippuu kuntauudistuksesta ja siitä, mitä nykyisten sairaanhoitoalueiden jäsenkunnat päättävät. Sosiaali- ja terveydenhuolto on vain osa kuntien asukkaille tarjottavasta palvelukokonaisuudesta. Organisointi, yhteistyö ja päätöksenteko helpottuu, jos kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämisestä huolehtii yksi organisaatio. KH 167 Ehdotus: ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää antaa seuraavan lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän väliraportista: Väliraportin mukaan kunta kuuluu sosiaali- ja terveysalueeseen (joka käsittää perus- ja erityistason), joka järjestää kunnan sote-palvelut. Sote-alueet muodostuvat maakuntien keskusalueiden pohjalle. Lisäksi muut, noin asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat kuin maakuntien keskuskunnat, voivat toimia sote-alueen vastuukuntana. Väliraportin luvussa on lueteltu tarkempia kriteereitä sote-alueiden mudostumiselle. Koska mahdolliset kuntaliitokset eivät ole tiedossa, on n kunnan osalta mahdotonta ottaa kantaa siihen, mikä on n vastuukunta ja sote-alue. Väliraportin mukaan kunta, tai sen ympärille muodostuva perustason alue, jonka asukasmäärä on vähintään noin , voi järjestää itse perustason palvelut väliraportin mukaisesti. Väliraportin luvussa 4.1 on lueteltu tarkempia kriteereitä alueiden muodostumiselle. Perustason palvelut ovat lähinnä sellaisia palveluja, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät. Raportin mukaan tietyt kunnat voivat järjestää perustason erikoissairaanhoidon palveluja. Peruserikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lähinnä sellaista erikoissairaanhoitoa, jota g) tarvitaan väestötasolla usein (konsultaatiopoliklinikka) Lautakunta Kunnanvaltuusto

27 Sivu 27 h) tarvitaan yksilötasolla toistuvasti pitkäaikaissairauksien hyvän hoidon ja kuntoutuksen osana; tai i) lyhytaikaisena vuodeosastohoitona ensisijaisesti ikääntyneen väestön akuuttien terveysongelmien hoitamiseksi. Perustason palvelujen kriteereitä ei ole riittävästi määritelty, jotta niistä selviäisivät kunnan velvollisuus ja oikeus palvelujen järjestämiseen. Koska sosiaalihuollon palveluja koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa, ja näitä palveluja ei ole raportissa määritelty, kunta ei voi antaa lausuntoa siitä, miten nämä palvelut parhaiten sopivat perus- ja erikoistasolle. Peruserikoissairaanhoitoa ei ole selvästi määritelty, vaan sen voidaan tulkita merkitsevät sellaista palvelua, josta perussosiaali- ja terveydenhoito tällä hetkellä huolehtii. Lähipalvelun on oltava helposti saatavilla ja lähellä asiakasta. Soteuudistuksessa tähdennetään sitä, että palvelujen järjestäjät ovat riittävän kantokykyisiä turvatakseen lähipalvelut. n kunnan osalta tulee ottaa huomioon kunnan maantieteellinen sijainti, väestörakenne, kielijakauma ja julkisten kulkuneuvojen saatavuus. Tulee myös ottaa huomioon yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Alle asukkaan kuntien asukkaat saavat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut joko sote-alueelta tai perustason alueelta. Pääsääntönä on, että kunta kuuluu sote-alueeseen, jonka vastuukunnalla on vastuu kaikkien sote-alueeseen kuuluvien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Jos kunta kuuluu perustason alueeseen, saavat sen asukkaat palvelut pääosin perustason vastuukunnalta ja osan palveluista sotealueelta. Nämä alle asukkaan kunnat osallistuvat sote-alueen tai perustason alueen hallintoon siten kuin jäljempänä jaksossa 4.3. on todettu. Tällainen alle asukkaan kunta osallistuu järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen rahoitukseen siten kuin jäljempänä kohdassa 4.4. todetaan. n kunnan asukasmäärä on alle , ja uuden mallin mukaisesti se kuuluisi sote-alueeseen tai perustason alueeseen. Kuten edellä on todettu, on n kunnan tulevaisuus epävarma, kun päätöksiä mahdollisesta kuntaliitoksesta ei ole tehty. n kunnanvaltuusto on antanut lausunnon metropolialueen esiselvityksestä ja pitää parhaana ratkaisuna vahvoja peruskuntia, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa yhteistyötä Lohjan, Inkoon, Karkkilan ja Vihdin kanssa. Lisäksi kunnanvaltuuston lausunnossa todetaan, että n kunta on valmis selvittämään liitoksen toteuttamista Lohjan kanssa ja mahdollisesti Inkoon, Karkkilan ja Vihdin kanssa, mikäli suunniteltu sote-alue sitä edellyttää. Lohjan kanssa tehtävän yhteistyön tai Lautakunta Kunnanvaltuusto

28 Sivu 28 liitoksen vahvuutena on muun muassa aikaisempi toimiva hoitoyhteistyö ja Lohjan sairaanhoitoalue. Mikäli nykyinen HUSin sairaanhoitoalue hajoaa, ja jotkut kunnat päättävät kuntaliitoksista muiden, toiseen sairaanhoitoalueeseen kuuluvien kuntien kanssa, voi seurauksena olla, että nykyisestä toimivasta sairaanhoitoalueesta syntyvä sairaanhoitoalue on liian pieni. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat huomattavasti ja palvelun saatavuus huononee. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän suuntaviivojen mukaan kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Tämä koskee myös alle asukkaan kuntia, jotka eivät vastaa palvelujen järjestämisestä itsenäisesti. Rahoitusvastuun toteuttamiseksi kunta saa valtionosuutta. Rahoitusmalli selkiytetään jatkovalmistelussa. Rahoitusta ja kuntien välistä raportointia uudessa palvelurakenteessa on selkeytettävä. Raportin mukaan jäsenkunnat sopivat keskenään toiminnan rahoituksesta tai perusteista, joiden mukaan jäsenkunnat maksavat vastuukunnalle sen järjestämistä palveluista. Näistä mahdollisuuksista huolimatta tulee olla olemassa selvät suuntaviivat laskutusmenettelystä ja kuntien välisistä laskutusperusteista. Uuden terveys- ja sairaanhoitolain mukaan asiakkailla on oikeus valita hoitopaikkansa, ja myös tämän laskutuksen perusteet tulisi täsmentää. Huolimatta siitä, mihin sote-alueeseen kunta kuuluu, asiakkaat voivat hakea hoidon toiselta alueelta. Raportista eivät käy ilmi uuden mallin todelliset vaikutukset ja tehostuminen. Siinä ei ole laskettu vertauslukuja, jotka osoittavat, miten hyvä ja tehokas uusi sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus on. n kunnan lausunnon mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus riippuu kuntauudistuksesta ja siitä, mitä nykyisten sairaanhoitoalueiden jäsenkunnat päättävät. Sosiaali- ja terveydenhuolto on vain osa kuntien asukkaille tarjottavasta palvelukokonaisuudesta. Organisointi, yhteistyö ja päätöksenteko helpottuu, jos kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämisestä huolehtii yksi organisaatio. Käsittely: Asia käsiteltiin asian 159 jälkeen. Martin Malmgrenin kannattamana ehdotti seuraavaa lisäystä päätösehdotuksen yhdeksännen kappaleen toiseksi viimeiseksi lauseeksi: Päätöksen yhteydessä kunnanvaltuusto hyväksyi kuitenkin yksimielisesti ponnen, jonka perusteella n kunta ei sulje pois muiden kuntien kanssa käytäviä keskusteluja kuntarakenneyhteistyöstä. Lautakunta Kunnanvaltuusto

29 Sivu 29 Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Martinin ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 6 (Kaisla, Louekoski, Parviainen, Pitkänen, Sneck, Tanskanen) 5 (Karell, Koroma-Hintikka, Laaksonen, Martin, Malmgren). Ehdotus hyväksyttiin. Lautakunta Kunnanvaltuusto

30 Sivu 30 KH:239 /2013 KH 168 LAUSUNTO METROPOLIALUEEN ERITYISKYSYMYKSIÄ SELVITTÄVÄLLE JAOSTOLLE Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä on perustanut metropolialueen erityiskysymyksiä selvittävän jaoston. Jaoston tulee työskennellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän alaisuudessa ja sen linjausten mukaisesti. Jaosto antaa valmisteluryhmälle väliraportin syyskuun loppuun mennessä ja toimittaa ehdotuksensa valmisteluryhmälle mennessä. Jaoston tehtävät: selvittää, kuinka laajaa perustasoa, sote-aluetta, ja sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueita koskevat yleissäännökset ovat sovellettavissa metropolialueella ja miltä osin on tarvetta erillissääntelyyn tehdä ehdotus metropolialueelle (14 kuntaa) muodostettavien soterakenteiden muodostumisperiaatteista ottaen huomioon nykyisen HUS:n alueelle muodostuva kuntarakenne tehdä ehdotus erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon erityispalveluiden tuotantolaitosten omistuksesta ja hallinnasta em rakenteissa selvittää HUS:n tukipalveluiden tuotanto-organisaatioiden asema uudistuksessa siten, että saavutettuja mittakaavaetuja ei vaaranneta. Valmistelussa tulee kuulla metropolialueen kuntia, HUS:n sairaanhoitoalueiden sekä OKM:n, TEM:n, Helsingin yliopiston, ammattikorkeakoulujen, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen sekä alueen elinkeinoelämän edustajia. Kuntien edustajille on lähetetty kutsu kuulemistilaisuuteen sosiaali- ja terveysministeriössä. Kuntia pyydetään ottamaan kantaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Selvittää, kuinka laajaa perustasoa, sote-aluetta, ja sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueita koskevat yleissäännökset ovat sovellettavissa metropolialueella ja miltä osin on tarvetta erillissääntelyyn. 2. Tehdä ehdotus metropolialueelle (14 kuntaa) muodostettavien soterakenteiden muodostumisperiaatteista ottaen huomioon nykyisen HUS:n alueelle muodostuva kuntarakenne. 3. Tehdä ehdotus erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon erityispalveluiden tuotantolaitosten omistuksesta ja hallinnasta em rakenteissa. 4. Selvittää HUS:n tukipalveluiden tuotanto-organisaatioiden asema uudistuksessa siten, että saavutettuja mittakaavaetuja ei vaaranneta. Lautakunta Kunnanvaltuusto

31 Sivu Erityissääntelyn tarvetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon HYKS:n asema kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä tutkimus-, kehittämis- ja koulutuskeskittymänä sekä valtakunnallisena vaativan erityistason palveluiden tuottajana. 6. Lisäksi jaoston tulee tehdä ehdotus siitä, miten alueen ruotsinkielisen väestön palvelut turvataan ja kehitetään. Ehdotus: antaa metropolialueen erityiskysymyksiä selvittävälle jaostolle seuraavan lausunnon metropolialueen erityiskysymyksistä: Metropolialueella on yleissäännön mukaisesti lähtökohtana se, että sosiaalija terveydenhuoltoalueet järjestetään siten, että vastuukunnan asukasluku on vähintään noin asukasta. Muodostuvan kuntarakenteen pohjalta määritellään kuntien kanssa sosiaali- ja terveydenhoitoalueiden muodostamisesta erikseen käytävien neuvottelujen avulla se, miten sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet muodostetaan niin, että ne ovat tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että yhdyskuntarakenteen kannalta. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen organisoiminen metropolialueella ratkaistaan erikseen. Muodostettaessa sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita otetaan huomioon myös metropolialueen ulkopuoliset, nykyisen HUS:n jäsenkunnat. n kunnan osalta voidaan todeta, että kunta on metropolihallintoalueen ulkopuolella. Riippumatta metropolialueen tulevaisuuden malleista kuuluu n kunta joka tapauksessa elinkeinorakenteen kehittämisen, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen, erikoissairaanhoidon, liikennejärjestelyjen ja osittain vesihuollon osalta metropolialueen vaikutuspiiriin. n kunta katsookin, että sille on myös jatkossa varattava mahdollisuus olla päättämässä erityisesti näitä kokonaisuuksia koskevista asioista. Yleissääntö ja periaatteet laajan palvelun järjestämisestä ja soveltamisesta perustasolla, sosiaali- ja terveydenhoitoalueilla sekä erityisvastuualueilla tulee määritellä selvemmin. Perustason kriteereitä ja palveluja ei ole määritelty riittävästi, jotta yksittäisessä kunnassa oltaisiin selvillä siitä, mitkä sen velvollisuudet ja oikeudet ovat palveluja järjestettäessä. Kun uutta sosiaalihuoltolakia uudistetaan ja kun näitä palveluja ei ole määritelty selvästi voi olla tulkinnanvaraista, miten nämä palvelut parhaiten soveltuvat perus- tai erityistasolle. Peruserikoissairaanhoitoa ei ole selvästi määritelty, vaan sen voidaan tulkita olevan sellaista palvelua, josta perussosiaali- ja terveydenhuolto nykyisin huolehtii. Lautakunta Kunnanvaltuusto