C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
|
|
- Otto Sala
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti
2 Mikä C? 4
3 Ken Thompson & Dennis Ritchie 5
4 C vs Python Python friends = ['john', 'pat', 'gary', 'michael'] for i, name in enumerate(friends): print "iteration {iteration} is {name}".format(iteration=i, name=name) C #include <stdio.h> int main(void) { const char *friends[] = { "john", "pat", "gary", "michael" }; for (int i = 0; i < 4; i++) { printf("iteration %d is %s\n", i, friends[i]); } } 6
5 C vs. Python C-lähdekoodi Python-koodi C-kääntäjä Ohjelmabinääri Käyttöjärjestelmä Tietokone Python-tulkki Käyttöjärjestelmä Tietokone 7
6 C vs. Python - eroja Muotoilu C-kielessä sisennyksillä tai rivinvaihdoilla ei (teknisesti ottaen) väliä - Äärimmillään koko ohjelman voi kirjoittaa (melkeinpä) yhdelle riville - Käytännössä ohjelma pitää muotoilla selkeästi Muuttujat C:ssä staattinen tyypitys: tyyppi määritellään käännösaikana Muuttujien yhteydessä niiden tyyppi on aina määriteltävä Syntaksi Puolipiste lopettaa aina lauseen: unohtaminen aiheuttaa virheen Lohkorakenteet merkitään aaltosuluilla Muistinhallinta Yms. 8
7 Mikä C? Pieni yksinkertainen kieli, vain muutamia kielen avainsanoja Toiminnallisuus funktioissa, data muuttujissa Ei olioita Melko matalan tason kieli Osoittimien avulla päästään tietokoneen muistin tasolle Staattinen tyypitys muuttujien tyyppi päätetään kiinteästi käännösaikana I/O, merkkijonojen käsittely, ym. monimutkaiset operaatiot toteutettu kirjastoissa Funktioita, joita kutsutaan, eivät kielen ominaisuuksia 9
8 Kurssin tavoitteet C-kielen perusteiden hallinta, mm. Perusrakenteet, tietotyypit ja syntaksi Osoittimet Muistinhallinta Bittien käsittely Kyky toteuttaa itsenäisesti lyhyitä C-ohjelmia Kyky löytää ja korjata virheitä omasta (ja toisten) koodista Tarvittavien koodaus- ja debugaustyökalujen tunteminen Ymmärtää miten tietokonejärjestelmä tallentaa ja prosessoi tietoa Mennään hieman lähemmäs konetta kuin esim. Pythonin kanssa 10
9 Työskentelytavat Ohjelmoimaan oppii parhaiten ohjelmoimalla Paljon ohjelmointiharjoituksia Palautus automaattiselle tarkistimelle Materiaali verkossa Ei luentoja Elokuussa lyhyt yhteenvetoluento koskien ohjelmointiprojektia ja koetta Seuraa MyCoursesia ja Slackia! 11
10 Aikataulu (katso tarkemmat tiedot MyCoursesista) Kymmenen osiota & tehtäväkierrosta Määräajat pääsääntöisesti viikon välein Arviointiviikoilla tauko Max pistettä jaossa / 100 pistettä per kierros Elokuun loppu: ohjelmointitehtävä ja ohjelmointikoe Määräajat perjantaisin klo 21:59 Ensimmäinen: pe
11 Ruuhkaa? 13
12 Arviointi (myös MyCourses) 40% Ohjelmointiharjoituksista Saatava vähintään 500 pistettä Vähintään 7 kierroksesta saatava 50 pistettä tai enemmän 30% Ohjelmointitehtävästä Jos teit keväällä tehtäväkierroksia, ne hyväksytään nytkin 30% Kokeesta Vähintään 50% tehtäväpisteistä saatava Koe tehdään koneella ja järjestetään elokuun viimeisellä viikolla Kustakin osa-arvosana, josta painotettu keskiarvo => arvosana 15
13 Assarit (kts. MyCourses) 17
14 Kurssimateriaali Verkossa: Tehtävät upotettu materiaalin sekaan Tehtäväpalautus samassa Rekisteröidy ensin aalto-sähköpostiosoitteella Myös kirjallisuutta kannattaa käyttää Hyvä perinteinen kirja: Kernighan, Ritchie: The C Programming Language, 2 nd edition. Prentice Hall. - C is not a big language, and it is not well served by a big book Netissä paljon tietoa 18
15 Palaute Joka kierroksen lopussa pieni palautekysely 5 pistettä Auttavat kehittämään kurssia jatkossa Myöhemmin julkaistaan yhteenveto Virallinen kurssipalaute erikseen kurssin lopussa 19
16 Keskustelukanavat Suositeltu: Slack Liity: Slackssä voit myös jakaa ohjelmasi ja saada siihen ratkaisuapua Näkyvyys: Kurssihenkilökunta ne opiskelijat jotka ovat ratkaisseet jo tehtävän Kun deadline ohi: kaikki (voitte vertailla ratkaisujanne keskustelukanavalla) 20
17 C - ohjelman tuottaminen
18 C-ohjelmoinnin vaiheet 1. Kirjoitetaan ohjelmakoodi tekstieditorilla Ohjelmatiedostot nimetään.c päätteellä Suuret ohjelmistot koostuvat useista lähdetiedostoista 2. Käännetään ohjelmakoodi Esikäännös: koodin alkuprosessointi Käännös: c-koodista objektitiedostoksi (yksi per.c tiedosto) Linkkaus: koostetaan objektitiedostot suoritettavaksi ohjelmaksi Mikäli varoituksia tai virheitä, mennään kohtaan 1 ja korjataan 3. Testataan ohjelmaa Mikäli virheitä, mennään kohtaan 1 ja korjataan 22
19 C-kehityksessä käytetyt tiedostot.c päätteiset tiedostot sisältävät lähdekoodin Suurempi ohjelma voi sisältää näitä useita Yhdistetään yhdeksi ohjelmaksi linkkausvaiheessa.h päätteiset tiedostot ovat otsakkeita Tietotyyppien ja funktioiden määrittelyt Viittaukset.c tiedostoista #include - komennolla Tarvitaan, jotta lähdekoodi voi käyttää ulkopuolisia määrittelyjä Makefile ohjeistus make-työkalulle Kertoo mitkä tiedostot ohjelmaan kuuluvat Sisältää ohjeet ohjelman kääntämiseksi Sekä mahdollisesti muita kehityksessä tarvittavia toimintoja 23
20 Ohjelman kääntäminen Usein käytetään GNU C (gcc) kääntäjää Yksinkertaisimmillaan komentorivillä: gcc <lähdetiedosto.c> Tuottaa a.out nimisen tiedoston, joka suorittaa ohjelman Jos ohjelma koostuu useasta lähdetiedostosta, kaikki.c tiedostot listataan komentorivillä.h tiedostoja ei listata tässä 24
21 Kääntämisen tulos Jos kaikki sujuu hyvin: ei tulostetta Käännösvirheet Kääntäjä ei pysty tuottamaan suoritettavaa binääritiedostoa Tutki virheilmoitukset, ja yritä korjata koodi niiden mukaan Varoitukset Kääntäjä tuottaa suoritettavan koodin ja binääritiedosto syntyy Koodissa on hyvin todennäköisesti vikaa Varoitukset syytä aina korjata (tarkistin sakottaa näistä) Ilmoituksissa rivinumero ongelman paikantamiseksi 25
22 Yksinkertainen esimerkki #include <stdio.h> int main(void) { /* The following line will print out some text */ printf( hello, world\n"); } #include sisällyttää stdio-kirjaston ohjelmaan (printf funktio on määritelty täällä) int main määrittelee ohjelman aloittavan main-funktion /*.. */ on kommentti: se saa sisältää mitä vaan Printf tulostaa annetun tekstin 27
23 Mitä C-ohjelmalle tapahtuu? ASM global _main extern _printf section.text main: push message call _printf add esp, 4 ret message: db hello, world', 10,
24 Mitä C-ohjelmalle tapahtuu? Konekieli b8 21 0a #moving "!\n" into eax a3 0c #moving eax into first memory location b8 6f 72 6c 64 #moving "orld" into eax a #moving eax into next memory location b8 6f 2c #moving "o, W" into eax a #moving eax into next memory location b c 6c #moving "Hell" into eax a #moving eax into next memory location b #moving pointer to start of memory location into ecx ba #moving string size into edx bb #moving "stdout" number to ebx b #moving "print out" syscall number to eax cd 80 #calling the linux kernel to execute our print to stdout b #moving "sys_exit" call number to eax cd 80 #executing it via linux sys_call 29
25 Työkaluista Perinteinen: komentorivi + tekstieditori Editori: esimerkiksi Kate, Emacs, Vi, Notepad++ Ohjelman kääntäminen ja suorittaminen komentoriviterminaalissa Integroitu kehitysympäristö (IDE) Kaikki toiminnot yhdessä paketissa Netbeans, Eclipse, Vistual Studio, Xcode Esim. Debuggerin käyttö helpompaa Ohjeita MyCoursesissa 31
26 Työkalut eri järjestelmille Linuxissa hyvä kehitystuki Tarvittavat ohjelmat usein asennettu oletusarvoisesti Paras tuki ohjelmien analysoimiseen ja debugaukseen Mac OS X XCode-ohjelmointiympäristön mukana tarvittavat työkalut - Asenna lisäksi komentorivityökalut Kääntäjä ja debuggeri eroavat Linuxista Valgrind ei välttämättä toimi Windows-tilanne on hyvä jos Win 10 käytössä Asenna Ubuntu-paketti, Asetuksista Windows subsystem for Linux Myös Visual Studio mahdollinen, mutta kääntäjässä joitain eroja kurssilla käytettyyn 32
C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti 12.1.2017 presemo.aalto.fi/c17 1/12/17 Mikä C? 3 Ken Thompson & Dennis Ritchie http://www.computerhistory.org/fellowawards/hall/bios/ken,thompson/ 4 Mikä C?
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti 11.1.2018 Palautteita Tällä kierroksella oli erittäin hyviä ja valaisevia tehtäviä. Hyvä ensimmäinen kierros. Ympäristön valmisteleminen vaatii aikaa ja vaivaa.
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti 20.6.2016 Mikä C? 2 Kurssin tavoitteet C-kielen perusteiden hallinta, mm. Perusrakenteet, tietotyypit ja syntaksi Osoittimet Muistinhallinta Bittien käsittely
LisätiedotAS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin
AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti 12.1.2016
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti 12.1.2016 Mikä C? 2 Ken Thompson & Dennis Ritchie http://www.computerhistory.org/fellowawards/hall/bios/ken,thompson/ 3 Mikä C? Pieni kieli, vain muutamia kielen
LisätiedotLoppukurssin järjestelyt
C! Loppukurssin järjestelyt 29.3.2018 Ohjelmassa Yhteenvetoa palautteesta Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Kysyttävää / kerrattavaa 10-kierroksen asioista? Aikatauluista 10. kierroksen
LisätiedotLoppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet
C! Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet 30.3.2017 Ohjelmassa Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Esikääntäjä Parametrilistat Funktio-osoittimet Kunniamainintoja Kuura
Lisätiedot5. HelloWorld-ohjelma 5.1
5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2
LisätiedotT harjoitustehtävät, syksy 2011
T-110.4100 harjoitustehtävät, syksy 2011 Kurssiassistentit Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto T-110.4100@tkk.fi Yleistä Kurssin osasuoritteita ovat kaksi osatenttiä ja harjoitustehtävät
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely
Lisätiedot5. HelloWorld-ohjelma 5.1
5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
LisätiedotT harjoitustyö, kevät 2012
T-110.4100 harjoitustyö, kevät 2012 Kurssiassistentit T-110.4100@tkk.fi Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto 31.1.2012 Yleistä Kurssin osasuoritteita ovat kaksi osatenttiä,
LisätiedotPythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat
LisätiedotDynaaminen muisti. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät 2017.
C! Dynaaminen muisti 9.2.2017 Agenda Kertausta merkkijonoista Dynaaminen muisti Valgrind-perusteet ja esimerkkejä Seuraava luento to 2.3. Ei harjoituksia arviointiviikolla 13.2. 17.2. 2 Palautetta merkkijonoihin
LisätiedotTT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)
TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Hyvä ohjelmointitapa. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen
LisätiedotOsoittimet ja taulukot
C! ja taulukot 1.2.2018 Tiedotteita Tämän jälkeen taas pari väliviikkoa (tenttiviikko) Seuraava luento 22.2. Laskareita ei tenttiviikolla 12.2. 16.2. 2 ja muisti Muisti Keskusyksikkö Suorittaa muistissa
LisätiedotModuli 5: Kehittyneitä piirteitä
C! : Kehittyneitä piirteitä 19.4.2016 Aikataulusta 5. harjoituskierroksen määräaika: pe 22.4. Maari-C keskiviikkoisin ja torstaisin (12-14) Ti 26.4. Harjoitustentti (eli kertausluento) Normaalin luennon
LisätiedotBinäärioperaatiot Tiedostot ja I/O
C! Binäärioperaatiot Tiedostot ja I/O 8.3.2018 Tiedotteita Viimeinen luento to 29.3. Ohjelmointitehtävä, ohjelmointikoe ja niiden järjestelyt Ohjelmointikokeeseen ilmoittautuminen auki 2 .c tiedostot ja.h
LisätiedotTietueet. Tietueiden määrittely
Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään
LisätiedotBinäärioperaatiot Tiedostot ja I/O
C! Binäärioperaatiot Tiedostot ja I/O 16.3.2017 Tiedotteita Määräaikoja pidennetty Myös 7. kierros uudestaan auki perjantaihin asti Seuraava ja viimeinen luento 30.3. Makrot, funktio-osoittimet Kokeen
LisätiedotOhjelmointi Linuxissa. Sisällysluettelo. 1. Mitä tarvitaan sovellusten tuottamiseen? Tehnyt: Antti Martikainen (1300698)
Ohjelmointi Linuxissa Tehnyt: Antti Martikainen (1300698) Sisällysluettelo 1. Mitä tarvitaan sovellusten tuottamiseen?...1 2. GNU Toolchain...2 3. Tekstieditorit...2 4. Hello world-sovelluksen luominen
LisätiedotIDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit
IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
LisätiedotATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014
18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
LisätiedotOhjelmointi 1. Kumppanit
Ohjelmointi 1 Kumppanit November 20, 2012 2 Contents 1 Mitä ohjelmointi on 7 2 Ensimmäinen C#-ohjelma 9 2.1 Ohjelman kirjoittaminen......................... 9 A Liite 11 3 4 CONTENTS Esipuhe Esipuhe 5
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Ole Halonen GNU-ohjelmointityökalut Linux-järjestelmät 206101310 Seminaarityö 22.11.2012 2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotPerusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti
C! Perusteet 19.1.2015 Työkaluista Perinteinen: komentorivi + tekstieditori Editori: esimerkiksi Kate, Notepad++, Aquamacs (Emacs) Ohjelman kääntäminen ja suorittaminen komentoriviterminaalissa TMC - komentorivityökalu
LisätiedotCVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen
CVS Versionhallintajärjestelmä Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen Käytetään komentoriviltä, myös graafisia käyttöliittymiä saatavilla CVS Kaikki tiedostot
LisätiedotTIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli
TIE-20306 PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli Seminaariesitelmä ryhmä 24 Markku Ahokas Jani Kuitti i SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ EIFFELISTÄ... 1 1.1 Historia ja tausta... 1 1.2
LisätiedotOhjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen
Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2009 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-kehitysympäristö Java-ohjelma ja luokka
LisätiedotChapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen
Chapel TIE-20306 Ryhmä 91 Joonas Eloranta Lari Valtonen Johdanto Chapel on Amerikkalaisen Cray Inc. yrityksen kehittämä avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli. Chapel on rinnakkainen ohjelmointikieli, joka
LisätiedotBlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä
Pekka Ryhänen & Erkki Pesonen 2002 BlueJ:n käyttö Nämä ohjeet on tarkoitettu tkt-laitoksen mikroluokan koneilla tapahtuvaa käyttöä varten. Samat asiat pätevät myös muissa luokissa ja kotikäytössä, joskin
LisätiedotPerusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti
C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) (Erittäin) helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Ei selvää että main funktion pitikin
LisätiedotHarjoitus 6 (viikko 42)
Nämä ovat kurssin viimeiset harjoitukset. Hyväksytyistä ratkaisuista ja läsnäoloista kerättyjen pisteiden summan tulee olla vähintään 40 % ( pistettä) tehtävien ja läsnäolopisteiden kokonaislukumäärien
LisätiedotOhjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä
Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 20.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 20.1.2010 1 / 40 Arvon pyytäminen käyttäjältä Käyttäjän antaman arvon voi lukea raw_input-käskyllä. Käskyn sulkujen
LisätiedotC-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa.
Taulukot C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukon muuttujilla (muistipaikoilla) on yhteinen nimi. Jokaiseen yksittäiseen
LisätiedotLausekielinen ohjelmointi II Ensimmäinen harjoitustyö
Lausekielinen ohjelmointi II Ensimmäinen harjoitustyö Yleistä Tehtävä: Tee Javalla StringStats-ohjelma, joka laskee esikäsittelemästään merkkijonosta joitakin tunnuslukuja. Lausekielinen ohjelmointi II
LisätiedotTIE Principles of Programming Languages CEYLON
TIE-20306 Principles of Programming Languages CEYLON SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTIETOA KIELESTÄ JA SEN KEHITTÄMISESTÄ... 1 2. CEYLONIN OMINAISUUKSIA... 2 2.1 Modulaarisuus... 2 2.2 Tyypit... 2 2.3 Muita
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotPedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen
Pedacode Pikaopas Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Windowstyöasemalle asennetaan Java-ohjelmoinnissa tarvittavat työkalut, minkälaisia konfigurointeja
LisätiedotLyhyt kertaus osoittimista
, syksy 2007 Kertausta Luento 10 12.10.2007 Syksy 2007 1 Lyhyt kertaus osoittimista char *p; /* char, int, jne ilmoittavat, minkä tyyppisiä */ Keskusmuisti int *q; /* olioita sisältäviin muistilohkoihin
LisätiedotOhjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.
Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan
LisätiedotP e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa
P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa Java-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät Java-kielen perusteet 3 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN 10 JAVA-KIELEN PERUSTEET 10 OPISKELUN ALOITTAMINEN
LisätiedotRakenteiset tietotyypit Moniulotteiset taulukot
C! Rakenteiset tietotyypit Moniulotteiset taulukot 22.2.2018 Agenda Rakenteiset tietotyypit Vilkaisu 6. kierroksen tehtäviin Moniulotteiset taulukot Esimerkki Seuraava luento to 8.3. Ilmoittautuminen ohjelmointikokeeseen
LisätiedotLaiteläheinen C-kieli osa 1 pva
Laiteläheinen C-kieli osa 1 pva 12.7.2016 Osion sisältö Ohjelmoimaan oppii vain itse tekemällä Ensimmäinen projekti ja ensimmäinen ohjelma hello.c Oletus Sinulla on käytössäsi 1. GNU/Linux (Mint) pöytäkone
LisätiedotD-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen
D-OHJELMOINTIKIELI AA-kerho, 33 Antti Uusimäki Arto Savolainen 2 D-OHJELMOINTIKIELI D-kielen historia alkaa vuodesta 1999, kun Walter Bright aloitti uuden ohjelmointikielen kehittämisen. Ensimmäinen versio
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Kurssin sisältö pääpiirteittäin Tarvittavat pohjatiedot Avainsanat Abstraktio Esimerkkiohjelman tehtäväkuvaus Abstraktion käyttö tehtävässä Abstrakti tietotyyppi Hyötyjä ADT:n
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 19.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 19.1.2011 1 / 39 Haluatko antaa palautetta luennoista? Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast
LisätiedotModuli 4: Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot
C! : Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot 15.3.2016 Agenda Pieni kertausharjoitus Moniulotteiset taulukot Esimerkki taulukoista Tauko (bittitehtävä) Binäärioperaatioista Esimerkki (vilkaistaan IP
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotHarjoitustyö: virtuaalikone
Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman
LisätiedotModulaarinen ohjelmointi
C-ohjelmointi Modulaarinen ohjelmointi Viikko 6 1 Sisältö Modulaarisuus C:ssä Käännösyksikkö ja otsaketiedosto Makefile 2 Ison ohjelman toteuttaminen Kokonaisuus on jaettava hallittaviin osiin Toiminnallisia
LisätiedotHarjoitus 5. Esimerkki ohjelman toiminnasta: Lausekielinen ohjelmointi I Kesä 2018 Avoin yliopisto 1 / 5
Kysy Karilta tai Kimmolta, jos tehtävissä on jotain epäselvää. Kerro WETOon liittyvät tekniset ongelmat suoraan Jormalle sähköpostitse (jorma.laurikkala@uta.fi). Muista nimetä muuttujat hyvin sekä kommentoida
LisätiedotRuby. Tampere University of Technology Department of Pervasive Computing TIE Principles of Programming Languages
Tampere University of Technology Department of Pervasive Computing TIE-20306 Principles of Programming Languages Ruby Ryhmä 8 Juho Rintala Sami Paukku Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Paradigma... 3
LisätiedotKääntäjän virheilmoituksia
OHJ-1101 Ohjelmointi 1e 2008-09 1 Kääntäjän virheilmoituksia Kun progvh2 ohjelma käännetään antaa tutg++ seuraavat virheilmoitukset ja varoitukset: proffa> tutg++ progvh2.cc progvh2.cc:29:13: warning:
LisätiedotOhjelmointi 1 / syksy /20: IDE
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne
LisätiedotKemian tekniikan kandidaattiohjelman ohjelmointikurssi (5 op)
Kemian tekniikan kandidaattiohjelman ohjelmointikurssi (5 op) Antti Karttunen ja Juhani Teeriniemi Osa 1 Ohjelmoinnin peruskäsitteitä, Python, Spyder-kehitysympäristö, tulostaminen, syötteen lukeminen,
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 20. huhtikuuta 2018 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee kukin tehtävä omalle konseptiarkille. Noudata ohjelmointitehtävissä kurssin koodauskäytänteitä.
LisätiedotHarjoitus 2 (viikko 45)
Mikäli tehtävissä on jotain epäselvää, laita sähköpostia vastuuopettajalle (jorma.laurikkala@uta.fi). Muista lisätä static-määre operaatioidesi otsikoihin, jotta ohjelmasi kääntyvät. Muista noudattaa hyvän
LisätiedotHarjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:
Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 21.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 21.1.2009 1 / 32 Tyypeistä Monissa muissa ohjelmointikielissä (esim. Java ja C) muuttujat on määriteltävä ennen
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 13.9.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 13.9.2017 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,
LisätiedotHarjoitus 5 (viikko 41)
Mikäli tehtävissä on jotain epäselvää, laita sähköpostia vastuuopettajalle (jorma.laurikkala@uta.fi). Muista nimetä muuttujat hyvin sekä kommentoida ja sisentää koodisi. Vältä liian pitkiä rivejä, käytä
LisätiedotOhjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.
Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento
LisätiedotPerusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti
C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) Toistaiseksi helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Vaikeaa eroavuudet Pythonin ja C:n
LisätiedotXML tehtävien työnkulku
XML tehtävien työnkulku -- TMC työskentelyohjeet LYHYT VERSIO XML harjoitusten toimintaohjeet (lyhyt versio) (XMLStarlet ohjeet löytyvät pitkästä versiosta) ELEC-C1220 - Automaatio 2 Sisältö LYHYT VERSIO
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
LisätiedotTiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot
Tiedosto yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka on tavallisesti talletettu pysyväismuistiin muodostuu tietueista, jotka voivat olla keskenään samanlaisia tai vaihdella tyypiltään tiedostot ovat joko tekstitiedostoja
LisätiedotC-ohjelmointi, syksy Modulaarinen ohjelmointi. Luento C-ohjelmointi Syksy
, syksy 2007 Modulaarinen ohjelmointi Luento 9 10.10.2007 Syksy 2007 1 Sisältö Modulaarisuus C:ssä Käännösyksikkö ja otsaketiedosto Makefile Syksy 2007 2 1 Ison ohjelman toteuttaminen Kokonaisuus on jaettava
LisätiedotDart. Ryhmä 38. Ville Tahvanainen. Juha Häkli
Dart Ryhmä 38 Ville Tahvanainen Juha Häkli 1.LYHYESTI Dart on luokkapohjainen, yksiperintäinen, puhdas olio-ohjelmointikieli. Dart on dynaamisesti tyypitetty. Sovellukset on organisoitu modulaarisiksi
LisätiedotApuja ohjelmointiin» Yleisiä virheitä
Apuja ohjelmointiin» Yleisiä virheitä Ohjelmaa kirjoittaessasi saattaa Visual Studio ilmoittaa monenlaisista virheistä "punakynällä". Usein tämä johtuu vain siitä, että virheitä näytetään vaikket olisi
LisätiedotHarjoitus 5 (viikko 48)
Moni tämän harjoituksen tehtävistä liittyy joko suoraan tai epäsuorasti kurssin toiseen harjoitustyöhön. Harjoitustyö edistyy sitä paremmin, mitä enemmän tehtäviä ratkaiset. Mikäli tehtävissä on jotain
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 12.9.2018 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 12.9.2018 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 11.9.2019 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 11.9.2019 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 14.9.2016 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.9.2016 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Useampitasoiset ADT:t Käytetään esimerkkiohjelmaa Ratkaisuyritys 1 Ratkaisuyritys 2 Lopullinen ratkaisu Lopullisen ratkaisun toteutusyritys Lopullisen ratkaisun oikea toteutus
LisätiedotSystem.out.printf("%d / %d = %.2f%n", ekaluku, tokaluku, osamaara);
Mikäli tehtävissä on jotain epäselvää, laita sähköpostia vastuuopettajalle (jorma.laurikkala@uta.fi). Muista nimetä muuttujat hyvin sekä kommentoida ja sisentää koodisi. Ohjelmointitehtävien osalta palautetaan
LisätiedotHellä ensikosketus. Tomi Kiviniemi
Hellä ensikosketus Tomi Kiviniemi Asialista Vähän debuggauksen filosofiaa. GDB:n peruskäyttö Netbeansissä. GDB:n peruskäyttö komentoriviympäristössä. Hieman edistyneempää sähellystä komentoriviympäristössä.
LisätiedotMerkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille:
Merkkijonot C-kielessä merkkijono on taulukko, jonka alkiot ovat char -tyyppiä. Taulukon viimeiseksi merkiksi tulee merkki '\0', joka ilmaisee merkkijonon loppumisen. Merkkijono määritellään kuten muutkin
LisätiedotC++ Kuva 1-1. C- ja C++ kielien perustana olevat kielet.
1. JOHDANTO C-kieli on perustana useille muille ohjelmointikielille. Esimerkiksi C++-kieli on kehitetty C- kielestä, Java- ja C#-kielen syntaksin perustana on toiminut C-kieli ja useat muutkin ohjelmointikielet
Lisätiedot4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1
4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1 Olion luominen luokasta Java-kielessä olio määritellään joko luokan edustajaksi tai taulukoksi. Olio on joukko keskusmuistissa olevia tietoja. Oliota käsitellään
LisätiedotSe mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A.
Tehtävä. Tämä tehtävä on aineistotehtävä, jossa esitetään ensin tehtävän teoria. Sen jälkeen esitetään neljä kysymystä, joissa tätä teoriaa pitää soveltaa. Mitään aikaisempaa tehtävän aihepiirin tuntemusta
LisätiedotTIE Principles of Programming Languages. Seminaariesityksen essee. Ryhmä 18: Heidi Vulli, Joni Heikkilä
TIE-20306 Principles of Programming Languages Seminaariesityksen essee Ryhmä 18: Heidi Vulli, Joni Heikkilä SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ohjelmointikielen perusperiaatteet... 1 2.1 Paradigmat...
LisätiedotHarjoitus 6. Käytä String-luokasta vain charat- ja length-operaatioita.
Nämä ovat kurssin viimeiset harjoitukset. Hyväksytyistä ratkaisuista ja läsnäoloista kerättyjen pisteiden summan tulee olla vähintään 40 % ( pistettä) tehtävien ja läsnäolopisteiden kokonaislukumäärien
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 4.10.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 4.10.2017 1 / 23 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Luennon aikana voit kirjoittaa kommentteja ja kysymyksiä sivulle
LisätiedotHieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin.
Linux-harjoitus 9 Linuxin mukana tulevat komentotulkit (mm. bash, tcsh, ksh, jne ) sisältävät ohjelmointikielen, joka on varsin tehokas ja ilmaisuvoimainen. Tähän yhdistettynä unix-maailmasta tutut tehokkaat
LisätiedotKoottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.
2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet
LisätiedotPRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES - DEBUGGER
PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES - DEBUGGER Group 16 Ville Laatu Henri Myllyoja - i SISÄLLYSLUETTELO 1. DEBUGGERI YLEISESTI... II 1.1 Debuggerin käyttämien... ii 1.2 Debuggerin käynnistäminen... ii
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos. Harjoitustyö 4: Cache, osa 2
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos TKT-3200 Tietokonetekniikka I Harjoitustyö 4: Cache, osa 2.. 2010 Ryhmä Nimi Op.num. 1 Valmistautuminen Cache-työn toisessa osassa
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 9.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 9.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet, syksy 2006
Ohjelmoinnin perusteet, syksy 2006 Esimerkkivastaukset 1. harjoituksiin. Alkuperäiset esimerkkivastaukset laati Jari Suominen. Vastauksia muokkasi Jukka Stenlund. 1. Esitä seuraavan algoritmin tila jokaisen
Lisätiedot