16 Kauneutta. 14 Yritysidea. 12 Kuulumisia. Yksilöllisiä koruja käsityönä s. 8. kuljetusalalta. kaikenikäisille. vuorokaudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "16 Kauneutta. 14 Yritysidea. 12 Kuulumisia. Yksilöllisiä koruja käsityönä s. 8. kuljetusalalta. kaikenikäisille. vuorokaudessa"

Transkriptio

1 vengi KOULUTUSKESKUS SALPAUKSEN ASIAKASLEHTI 1/2011 Yksilöllisiä koruja käsityönä s Kuulumisia kuljetusalalta 14 Yritysidea vuorokaudessa 16 Kauneutta kaikenikäisille

2 Salpauksen Svengi 1/ Sisältö 3 Pääkirjoitus Marita Modenius 4 5 Svengipersoona Jarkko Ojapalo opiskelee ja nyrkkeilee 4 7 Kansainvälisyys Muovialan koulutusta Islantiin Työssäoppimisjakso Intiassa sujui leikiten 8 10 Koulutusala esittelyssä Kultaseppä työskentelee perinteisillä työkaluilla 8 11 Koulutusala esittelyssä Av-viestinnän ammattilaiset näkevät asiat uudella tavalla 11 Kuvamuisto Ari Saloranta ja Kapteeni Nemo seikkailevat sosiaalisessa mediassa Sohvalla Jukka Ruoti ja Jyrki Pyykkönen pohtivat kuljetusalan näkymiä Yritysidea vuorokaudessa Nuori Yrittäjyys 24h -leirillä mietittiin liikeideoita Yritysyhteistyö Erikoishoidot työllistävät kosmetologia 18 Pakina Simo-Veikko Engi 19 Uutisia Lyhyesti svengaten Salpauksen Svengi Julkaisija Koulutuskeskus Salpaus, Teinintie 4, Lahti, Toteutus ja suunnittelu Viestintä- ja markkinointipalvelut Toimitus Päätoimittaja Marita Modenius Toimitussihteeri ja toimittaja Silja Hjerppe, Toimittajat Silja Hjerppe, Joanna Vihtonen Taitto Ture Ekroos, Toimituskunta Sirkku Aro, Henna Jantunen, Tuula Kilpinen, Katri Luukka, Lasse Niemelä, Marita Modenius, Iiris Pakkanen, Taija Pitkänen, Maaria Piukkala, Hannu Rinne, Paula Tervamäki Kannen kuva Anni Rauhala Ilmoitusmyynti ja osoitteenmuutokset Petra Behm, puh , Painosmäärä kpl Paino Esa Print Oy, Lahti ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti: Salpauksen Svengi ilmestyy vuonna 2011 kaksi kertaa.

3 Koulutuskeskus Salpaus kulkee kehityksen kärjessä Pääkirjoitus Vaikka Salpauksen katse on selkeästi suunnattu tulevaisuuteen, on näin uudelle vuosikymmenelle siirryttäessä hyvä palata menneeseen ja arvioida aikaansaannoksia. Tämän vuoden alussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Koulutuskeskus Salpaus perustettiin Päijät-Hämeen koulutuskonsernin liikelaitokseksi. Liikelaitoksen sateenvarjon alle siirtyivät kaikki konserniin kuuluneet toisen asteen ammatilliset oppilaitokset ja Nastolan kunnan luovuttama Nastopoli-lukio. Samoin tänä vuonna tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun Salpauksesta muodostettiin yksi oppilaitos. Tällöin loppui monen maineikkaan lahtelaisen opinahjon taival itsenäisenä oppilaitoksena. Valtakunnan tasolla tämä kehitys liittyi silloisen opetusministeriön lanseeraamaan niin sanottuun ammattiopistostrategiaan. Sen mukaan maakuntiin piti perustaa monialaisia alueellisia ammattiopistoja, joiden tehtävänä oli huolehtia koko maakunnan väestön kouluttamisesta järjestämällä sekä ammatillista peruskoulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta. Salpaus ilmentää parhaimmillaan näitä tavoitteita, ja täällä on lisäksi vielä lukiokoulutusta. Päijät-Hämeeseen oli syntynyt yksi valtakunnan monialaisimmista, suurimmista ja innovatiivisimmista oppilaitoksista. Alueellisten ammattiopistojen synnyttäminen liittyi oleellisesti vuosituhannen alun laajaan ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuskampanjaan, jota opetusministeriö, Opetushallitus ja työmarkkinajärjestöt tukivat. Salpauksessa tämä näkyi hakijamäärien kasvuna ja opetusministeriön myöntämien koulutuspaikkojen lisääntymisenä sadoilla paikoilla. Kun ministeriö tämän vuosikymmenen puolivälissä uudisti aikuiskoulutuksen järjestämislupakäytäntöä, sai Salpaus ensimmäisten joukossa Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän järjestämislupaansa pysyvänä tehtävänä. Nykyisin Koulutuskeskus Salpaus on vahva alueellinen toimija ja vaikuttaja. Sillä on toimipisteitä Päijät-Hämeen alueella kuudessa eri kunnassa, ja Lahdessa toimitaan seitsemällä kampuksella. Vuotuinen opiskelijamäärä on yli eri henkilöä, kokopäiväopiskelijoita on reilut ja opettajia ja muuta henkilöstöä on lähes 800. Salpauksella on hyvät työelämäyhteydet, ja työssäoppimispaikkarekisteri sisältääkin tuhansien yritysten yhteystiedot. Salpauksesta valmistuu vuosittain reilut 100 ylioppilasta ja yli ammattilaista, jotka työllistyvät pääosin Päijät-Hämeen alueelle. Salpauksessa on monia valtakunnallisesti harvinaisia koulutusaloja, kuten esimerkiksi turvallisuusala, kultasepänala, hevosala, musiikkiteknologia, taidekehystys ja ainoana maassa sirkusala. Nämä harvinaisuudet selittävät osaltaan Salpauksen yhä lisääntyvää vetovoimaisuutta. Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Salpauksen ylläpitäjänä tarjoaa huippuluokkaa olevat pedagogista toimintaa tukevat yhteiset palvelut sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Koska konserni ylläpitää myös Lahden ammattikorkeakoulua ja Tuoterengasta, ovat yhteistyömahdollisuudet näiden kanssa erinomaiset. Parhaillaan on Fellmannin kiinteistöön valmistumassa yhteinen uuden ajan oppimiskeskus Fellmannia ja Tuoterenkaan tiloihin niin sanottu Satula-työpajatoiminta. Näiden kymmenen vuoden aikana Salpauksesta on kehittynyt tunnettu ja arvostettu toimija sekä yhteistyökumppani niin Päijät-Hämeessä, koko Suomessa kuin myös kansainvälisillä areenoilla. Tuhatpäisine opiskelijoineen ja henkilöstöineen Salpaus soluttautuu joka paikkaan ja vaikuttaa monella tavalla alueemme menestymiseen ja kilpailukykyyn. Näin opiskelijavalinnan ja yhteishaun aikoina liehukoot Salpauksen siniset liput yksikköjemme pihoilla kutsuen uusia opiskelijoita oppimaan tulevaisuuden taitoja! Marita Modenius rehtori Salpauksen Svengi 1/2011 3

4 Svengipersoona Nyrkkeilijälupaus osaa takoa myös rautaa teksti JA KUVAT Joanna Vihtonen n KUVITUS Ture Ekroos Metallikalusteartesaaniksi opiskelevan Jarkko Ojapalon arkipäivä kuluu kurinalaisesti. Herään aamulla seitsemältä, käyn treeneissä, menen töihin ja sen jälkeen taas suoraan treenisalille. 4 Salpauksen Svengi 1/2011

5 Tiukasta päiväohjelmasta huolimatta Ojapalo näyttää kuitenkin elämäänsä tyytyväiseltä. Mikä sitten olisi vaihtoehto? Hengaisin jossakin kaupungilla teinien kanssa? 18-vuotias Ojapalo tarvitsee päivittäiset treeninsä, sillä hän on SM-tason nyrkkeilijä. Harjoituskertoja on 6 9 kertaa viikossa, ja noin kuukauden välein edessä on aina jonkinlainen kisakoitos. Nyt lähimpänä vuorossa ovat miesten SM-kisat, ja sen jälkeen hän nyrkkeilee a-junioreissa Pohjoismaiden mestaruudesta. Tämä vuosi on Jarkko Ojapalolle erityisen tiukka, sillä hän voi otella sekä miesten että nuorten sarjassa. Ammattitutkinto urheilu-uran lisäksi Nyrkkeilyuransa lisäksi Ojapalo tahtoo kuitenkin myös ammattitutkinnon. Hän opiskelee toista vuotta Koulutuskeskus Salpauksessa metalliartesaaniksi. Tällä hetkellä päivät täyttää työssäoppimisjakso Tuoterenkaalla. Olen aina ollut kiinnostunut perinteisestä metallimuotoilusta, jossa voi vuolla pronssia ja takoa rautaa. Metallikalusteartesaanina työskentely ei siis ole pelkkää hitsaamista, vaan mukana on kulttuurintietämystä ja estetiikkaa, Jarkko Ojapalo kertoo. Metallikalusteartesaani suunnittelee ja valmistaa sisustukseen Metallikalusteartesaanina työskentely ei ole pelkkää hitsaamista, vaan mukana on kulttuurintietämystä ja estetiikkaa. ja ympäristörakentamiseen liittyviä metallituotteita. Alan koulutuksesta Ojapalo sai vinkin salikaveriltaan. Parasta oli, että tutkinnon pystyy suorittamaan Salpauksessa myös urheilijoiden ammatillisessa koulutuksessa. Urheilijoiden koulutuksessa opiskelua ja työssäoppimista voidaan sovittaa urheilijan aikataulun mukaisesti. Muiden urheilijaopiskelijoiden kanssa on esim. yhteisiä aamuharjoituksia, joita Ojapalo tekee kolme kertaa viikossa muiden Salpauksessa ja Salpausselän urheilulukiossa opiskelevien kanssa. Oma metallipaja haaveena Työssäoppimisjaksolla Ojapalo on hyvin pystynyt suoriutumaan nyrkkeilytreeneistä ja kisoista. Tuoterenkaan pajalla autettiin mieluusti aikataulujen sovittamisessa. Tärkeää on, että itsekin pitää kiinni siitä, mistä on sovittu ja tekee duuninsa siinä missä muutkin. Jarkko Ojapalo ei ole vielä varma, missä ajassa hän pystyy tekemään tutkintonsa valmiiksi kolme vuotta venyy mahdollisesti kolmeen ja puoleen. Ojapalon haaveena on tulevaisuudessa perustaa oma metallipaja. Nyt mielessä on ensijaisesti kuitenkin nyrkkeilijänä kehittyminen. Hän on nyrkkeillyt nyt neljä vuotta ja kilpaillut kolmisen vuotta. Peruskoulussa olin vielä wannabe-kovis, joka sai kaverien kanssa idean lähteä nyrkkeilysalille tappelemaan. Yhtäkkiä huomasinkin olevani kaveriporukasta ainoa, joka jäi alkeiskurssille ja nyrkkeily alkoi kiinnostaa ihan toden teolla. Nyrkkeilyura on iso projekti Ojapalon mukaan nyrkkeilysalin muut kävijät pudottivat pikkukoviksen maan pinnalle. Oli kasvun paikka huomata, ettei olekaan voittamaton. En suoraan sanottuna tiedä, millainen olisin ja missä porukassa pyörisin ilman nyrkkeilyä. Ojapalo edustaa nyrkkeilyseura Lahden Kalevaa, jossa on hyvä ryhmähenki ja paljon kovatasoisia nyrkkeilijöitä. Jarkko Ojapaloa kismittää, että nyrkkeilyä pidetään helppona lajina, jossa vain hakataan toinen mämmiksi. Nyrkkeilyssä pitää käyttää aivoja. Sekuntien tai sadasosien viiveet voivat vaikuttaa, eli tekniikka ja reaktionopeus ratkaisevat. Omiksi vahvuuksikseen Ojapalo nimeää taistelutahdon ja tilanteeseen mukautumisen. Meikäläisen homma on kuitenkin ihan alkutekijöissään. Nyrkkeilijän kehityskaari vaatii työtä, ja tämä on tosi iso projekti. Vielä viisikymppisenäkin voi olla ammattilaisnyrkkeilijä. n Kilpaurheilijakin voi opiskella ammattiin Koulutuskeskus Salpauksessa voi yhdistää ammatilliseen perustutkintoon opiskelemisen ja urheilu-uran. Urheilija voi sisällyttää 120 opintoviikon perustutkintoon 24 opintoviikkoa oman alansa urheiluvalmennusta. Urheilijoiden ammatillisessa koulutuksessa otetaan huomioon ammattialan, tutkinnon ja toimipaikan asettamat vaatimukset. Tällä hetkellä 46 urheilijaa opiskelee Salpauksessa ammattiin ja valmentautuu samalla määrätietoisesti omassa lajissaan. Painopistelajeja ovat yleisurheilu, jalkapallo, jääkiekko, voimailu- ja muut yksilölajit. Salpaukselle myönnettiin urheilijoiden ammatillisen koulutuksen erityistehtävä vuoden 2000 alussa, mutta urheilukoulutusta on järjestetty jo 1990-luvun alusta. Vahvoina yhteistyökumppaneina ovat toimineet Salpausselän lukio, Puolustusvoimien urheilukoulu sekä Pajulahden ja Vierumäen urheiluopistot. Urheilijan on mahdollista suorittaa rästiin jääneitä kokeita tai muita opintoja erikseen sovittuna ajankohtana. Pitkien poissaolojen, kuten leirien ja kilpailumatkojen korvaamiseksi urheilija sopii opettajan kanssa etukäteen korvaavia tehtäviä tai selvittää mahdollisuuden etätyöskentelyyn esimerkiksi ammattitaitoa täydentävissä tutkinnonosissa. Yhteistyö opetuksen ja valmennuksen välillä on tiivistä. Urheilijoiden opinto-ohjauksesta huolehtivat Salpauksen opinto-ohjaajat ja valmennuskoordinaattori. Valmennusta järjestetään kahdeksan tuntia viikossa, lukujärjestykseen varattuna aikana. Lisaksi kerran viikossa on lihashuolto- tai valmennustietoisuustunteja. Urheilijoiden valmennuksesta vastaavat kokonaisuudessaan henkilökohtainen tai joukkueen valmentaja, kouluvalmentaja, liiton päävalmentaja ja valmennuskoordinaattori. Salpauksessa ammatillista perustutkintoa ovat opiskelleet muun muassa jääkiekkoilija Pasi Nurminen ja taitoluistelija Susanna Pöykiö. Suomen tunnetuimpiin naismäkihyppääjiin kuuluva Julia Kykkänen opiskelee Salpauksen ammattistarttikoulutuksessa. 5

6 Internationally Yours Thorkell Thorsteinsson ja Sigfús Ingi Sigfússon vierailivat Uponorilla. Islantilaiset kävivät Nastolassa tutustumassa muovialan koulutukseen ja yrityksiin. Teksti ja kuvat n Silja Hjerppe Muovialan koulutusta Islantiin Thorkell V. Thorsteinsson ja Sigfús Ingi Sigfússon luottavat muovin tulevaisuuteen Islannissa. Siksi heidän oppilaitoksensa Fjölbrautaskóli Norðurlands vestra on aloittamassa muovialan koulutusta lähivuosina. Islannissa ei ole muovialan koulutusta, mutta alan teollisuutta on tulossa lisää. Tarve koulutukselle on siis suuri, sanoo Sigfússon. Projektipäällikkö Sigfús Ingi Sigfússon ja vararehtori Thorkell V. Thorsteinsson vierailivat Koulutuskeskus Salpauksessa tammikuussa. He etsivät muovialan koulutusta tarjoavia yhteistyökumppaneita muista Pohjoismaista, ja Salpaus löytyi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn kautta. Lisäksi yhteistyötä tehdään tanskalaisen Den Jydske Haandverkerskolen kanssa. Etsimme muovikoulutukseen malleja täältä ja Tanskasta. Toivomme laajempaakin yhteistyötä ja tulevaisuudessa myös opiskelijavaihtoa, kertoo Thorsteinsson. Pohjois-Islannissa sijaitseva Fjölbrautaskóli Norðurlands vestra tarjoaa tällä hetkellä puu-, sähkö- ja metallialan ammatillista koulutusta. Thorsteinsson kertoo, että näillä aloilla heidän opiskelijansa ovat pärjänneet hyvin esimerkiksi Islannin ammattitaitokilpailuissa. Muovialalla haluamme olla yhtä hyviä. Fjölbrautaskóli Norðurlands vestra on toisen asteen oppilaitos, jossa voi opiskella ammatillisia ja akateemisia opintoja. Yhteensä opiskelijoita on , eli suunnilleen saman verran kuin Koulutuskeskus Salpauksen Nastolan toimipisteessä. Thorsteinsson ja Sigfússon tutustuivat vierailunsa aikana Salpauksen muovialan opetustiloihin Nastolassa sekä Vipusenkadun kampukseen Lahdessa. Lisäksi ohjelmassa oli yritysvierailut Uponorilla ja Wipakilla. n Thorkell Thorsteinsson kurkistelee Uponorin maa- ja kalliolämpöjärjestelmän kokoomakaivoon. 6 Salpauksen Svengi 1/2011

7 Työssäoppimisjakso Intiassa sujui kuin leikiten Teksti JA KUVA Joanna Vihtonen n KUVITUS Ture Ekroos Joonas Siltalan päätä ei palellut työssäoppimispaikkaa valitessa. Kun hänelle kerrottiin mahdollisuudesta lähteä syksyllä 2010 Intiaan töihin, elektroniikka-asentajaksi opiskeleva Siltala tarttui epäröimättä haasteeseen. Vuosi sitten keväällä opettajamme Ari Nevalainen kertoi mahdollisuudesta suorittaa työssäoppimisjakso Intiassa. Koska minulla oli vielä yksi vuosi jäljellä opiskelua, päätin lähteä. Työssäoppimispaikka järjestyi OPH:n rahoittaman Intia-verkoston kautta, jonka tarkoituksena on lisätä EU:n ulkopuolisten alueiden kulttuuriosaamista ja yhteistyötä nopeasti kasvavien Aasian maiden kanssa. Paikan hakemista varten piti laatia englanninkielinen cv ja sivun pituinen kirje, jossa hakijan tuli kertoa, mikä on oma motivaatio Intian työssäoppimisjaksolle. Elektroniikka-asentajaksi ja ylioppilaaksi tänä keväänä valmistuva Siltala näki Intiassa houkuttelevan tilaisuuden. Olen aina ollut kiinnostunut vieraista maista ja kulttuureista. Ajattelin myös, että voisin Intiassa parantaa englanninkielentaitoani. Tietysti myös kansainvälisestä kokemuksesta on aina hyötyä tulevaisuudessa. Uteliasta suhtautumista Siltalan työssäoppimispaikka oli sairaala Mehta Etelä-Intian Chennaissa. Työtehtävät sijoittuivat sairaalan mikrotukipalveluun. Lähtö Suomesta oli syyskuun lopussa ja paluu joulukuussa. Joonas Siltala suhtautui työharjoittelun alkamiseen rauhallisesti. Ei minua lähtö pahemmin jännittänyt, vaan odotin työharjoittelua innostuneesti ja mielenkiinnolla. Siltalan työtehtävänä oli työskennellä mikrotuessa ja ratkaista sairaalan tietokoneongelmia. Sairaalassa oli satoja työntekijöitä, joten koneissakin riitti aina jotakin korjattavaa. Siltala piti työtään helppona ja pärjäsi työssään hyvin englannin kielellä, jota käytetään Intiassa hallinnollisena kielenä. Siltalan länsimaalainen olemus herätti huomiota kaupungilla, ja hän sai tottua ihmisten uteliaisuuteen. Vastaantulijat tuijottivat minua ihmeissään, minulle moikattiin ja tultiin kyselemään, mistä olin kotoisin. Intia houkuttaa edelleen Siltalan mukaan Suomi herätti intialaisissa kiinnostusta, ja etenkin ruuasta ja lumesta kyseltiin paljon. Hän puolestaan sopeutui intialaiseen kulttuuriin helposti. Sää sen sijaan tuotti joskus päänvaivaa. Alkuaikoina päivälämpötila pysytteli asteessa, mutta sen jälkeen se putosi 20 asteeseen. Itseäni ei kuumuus haitannut, mutta syksyllä alkava sadekausi kyllä. Kerran vettä tuli niin paljon, että se esti jopa menemisen töihin. Myös ajanviettopaikkojen vähäisyys teki Siltalan elämästä joskus yksitoikkoista. Onneksi työssäoppimisjakson lopulla hän alkoi yhä enemmän tutustua intialaisiin työkavereihinsa ja ystävyyssuhteitakin jo syntyi. Suomeen Siltala piti yhteyttä tutuilla tavoilla, Skypellä, sähköpostilla ja Facebookissa. Siltala pitää Intian-kokemustaan kaiken kaikkiaan positiivisena, ja hän voisi jatkossakin harkita työskentelyä Intiassa. Ihan ensimmäisenä opiskeluvuonna ei kansainväliseen työharjoitteluun kannata kuitenkaan lähteä. Pitää olla jo jonkin verran tietoa alasta ja sen verran kielitaitoa, että pärjää maailmalla, Siltala toteaa. n Intia-verkosto edistää tietämystä ja yhteistyötä Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten Intia verkoston tavoitteena on edistää Intian kulttuurin tuntemusta, lisätä opiskelijoiden ja opettajien monikulttuurisuustaitoja ja kehittää oppilaitosten ja yritysten yhteistyömahdollisuuksia. Opetushallituksen avustamassa oppilaitosverkostossa suunnitellaan ja kehitetään uusia ammattialakohtaisia opintosisältöjä vastaamaan työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on myös laatia englanninkielistä opintomateriaalia hyödynnettäväksi suomalaisten ja intialaisten oppilaitosten välisessä yhteistyössä. Verkosto tukee myös suomalaisen koulutuksen tunnetuksi tekemistä ja Suomi brändin rakentamista Intiassa. Lisätietoja verkoston toiminnasta saa suunnittelija Ulla Pantsarilta, s-posti Lähtö ei jännittänyt, odotin sitä innostuneesti. 7

8 Jos Anni Rauhala perustaisi oman yrityksen, se keskittyisi hääbisnekseen. Kuvassa näkyvät korut ovat Rauhalan omaa käsialaa, samoin kuin Svengin kannessa loistava sormus. 8 Salpauksen Svengi 1/2011

9 Yksilöllisiä koruja käsityönä Kultasepän työn tulokset ovat loisteliaita, mutta itse työ on fyysistä pajatyöskentelyä perinteisillä työkaluilla. Teksti Silja Hjerppe n kuvat Anna Räikkönen Kultasepän työkalut voivat tuntua antiikkisen oloisilta. Itsekin yllätyin siitä, odotin enemmän hifistelyä, sanoo kultasepänalan opiskelija Ville Kyllönen. Kyllönen ja samaa alaa opiskeleva Anni Rauhala pitävät kultasepänalan opinnoissa eniten siitä, että opiskeluympäristössä voi kokeilla uusia tekniikoita ja toteuttaa villejäkin visioita. Opiskelu on korujen suunnittelua ja valmistusta, pientä väkertämistä. Täällä voi kokeilla eri tekniikoita, joita ei välttämättä enää myöhemmin pääse käyttämään, kertoo Rauhala. Opinnoissa saa toteuttaa itseään ja tehdä vähän hullumpiakin juttuja, jatkaa Kyllönen. Suomalaiset käyttävät paljon yksinkertaisia ja selkeälinjaisia koruja. Esimerkiksi vihkisormuksissa loistaa usein kirkas timantti, ja tällä hetkellä suosittu materiaali on valkokulta. Rauhala ja Kyllönen arvelevat, että myös mustat timantit yleistyvät ja sormusmateriaaleina suosiotaan kasvattavat platina, palladium, titanium ja teräs. Korujen käyttö Suomessa voisi olla rohkeampaakin. Moni päätyy tosi turvalliseen vaihtoehtoon, etenkin jos sijoittaa koruun vähän enemmän rahaa, pohtii Rauhala. Käsin tehdyllä korulla on laatutakuu. Hääbisnestä ja rockhenkisiä koruja Anni Rauhala ja Ville Kyllönen toivovat, että suomalaiset arvostavat tulevaisuudessakin käsin tehtyjä koruja. Aitoa käsityötä tekevän kultasepän voi olla vaikea kilpailla hinnalla koneellisesti koruja työstävien suurten yritysten kanssa. Käsin tehdyn korun etuja ovatkin laatu ja yksilöllisyys. Käsin tehty sormus on usein kestävämpi, koska sitä ei ole valulla koverrettu mahdollisimman ontoksi ja kevyeksi, että saataisiin kustannuksia alemmas. Käsin tehdyllä korulla on myös laatutakuu, koska sen tekijällä on kasvot. Esimerkiksi muutokset ja korjaukset kuuluvat usein korun hintaan, kertoo Rauhala. Rauhala ja Kyllönen haluaisivat työskennellä valmistumisen jälkeen pienessä kultasepänliikkeessä, jossa korut tehdään alusta loppuun asti käsin. Siinä oppisi parhaiten. Myöhemmin olisi tietysti hienoa perustaa oma yritys, mutta ei vielä vuosiin, sanoo Kyllönen. Molemmat ovat kuitenkin jo ehtineet miettiä, millainen yritys itselle sopisi parhaiten. Opintoihin nimittäin kuuluu yrittäjyyskurssi, jonka aikana pohditaan, millaisia tuotteita ja millaisille asiakkaille oma kuvitteellinen yritys myisi. Haluaisin keskittyä hääbisnekseen ja tehdä vihkisormuksia, huomenlahjakoruja ja muita koruja hääjuhlaan. Esimerkiksi tiaroja voisi valmistaa ja vuokrata, sanoo Rauhala. Kyllönen puolestaan haluaisi tehdä rockhenkisiä koruja. Ei mitään hentoja ja siroja koruja, vaan vähän rokimpaa. Miehille olisi kiva tehdä koruja, mutta se on vaikeaa. On hankala keksiä muuta kuin kalvosinnapit.» 9

10 Ville Kyllönen halusi vaihtaa puusepän työt kultasepän ammattiin.» Myyjästä sepäksi Anni Rauhala opiskeli kultasepänalaa ensin oppisopimuksella, mutta päätyi vaihtamaan opiskelumuotoa päiväopetuksen pariin. Nyt opiskelen kokopäiväisesti, ja tässä on mahdollisuus ihan rauhassa harjoitella asioita laajemmin. Olen kuitenkin nähnyt myös työelämän, ja uskon, että se on tulevaisuuden kannalta hyvä asia. Rauhala on ollut useassa kultasepänliikkeessä töissä, aluksi myymässä koruja. Työtä tehdessä kypsyi ajatus, että koruja olisi mukava myös valmistaa itse. Ville Kyllönen puolestaan löysi kultasepänalan puolivahingossa. Opiskelin aikaisemmin puusepäksi ja tein niitä töitä pari vuotta. Halusin kuitenkin vielä opiskella jotain, ja tämä ala vaikutti mielenkiintoiselta. Rauhala saa kultasepänalan artesaanin perustutkinnon suoritettua tänä keväänä, Kyllösellä opiskelu kestää vuoden pidempään. Tulevaisuuden suunnitelmissa siintää mahdollisesti ammattitutkinnon suorittaminen ja ehkä myöhemmin kultaseppämestariksi opiskelu. Ensi alkuun laajan työkokemuksen hankkiminen on kuitenkin tärkeintä. n Teksti Silja Hjerppe n Kuva Skills Finland ry Salpauksesta Euroopan mestariksi Koulutuskeskus Salpauksesta valmistunut Eeri Sivonen voitti kultaseppien Euroopan mestaruuden vuoden 2010 EuroSkills-kilpailuissa Portugalissa. EuroSkills-kilpailut järjestettiin Lissabonissa joulukuussa Kultaseppälajissa kilpailutehtävänä oli kauniin ja kestävän hopeaesineen valmistaminen. Tuomarit arvioivat esineen yhdennäköisyyttä piirustuksiin, juotosten laatua, sahauksia, tuotteen pinnankäsittelyn laadukkuutta, mittatarkkuutta ja tuotteen valmistumista ajoissa. Voitto tuli vähän puun takaa, oletin jääväni kakkoseksi. Etenkin Portugalista tuli kova vastus. Kilpailutyö oli vaativa, koska siinä oli paljon yksityiskohtia, sanoo Sivonen. 21-vuotias Sivonen on suorittanut Koulutuskeskus Salpauksessa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon ja valmistunut kultaseppäartesaaniksi vuonna Suomen edustajat valikoituivat Lissaboniin valmennuksen ja karsintojen kautta. Kilpailijat osallistuivat maajoukkueleireille ja harjoittelivat kisoja varten myös omien lajivalmentajien johdolla. Eeri Sivosta valmensi Koulutuskeskus Salpauksen lehtori Arto Tikkunen. Suomi sai vuoden 2010 EuroSkills-kilpailuista kaikkien aikojen mitalisaaliin: 8 kultaa, 8 hopeaa ja 9 pronssia. Koko joukkue palkittiin tammikuussa Espoossa. Kansainvälisiä kilpailuja Koulutuskeskus Salpauksen kultasepänalan opiskelijat käyvät aktiivisesti kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa. Suomen Taitaja-kilpailuissa emme käy, koska Salpaus on tällä alalla ainoa koulu Suomessa, joka on aktiivinen kilpailutoiminnassa, kertoo Arto Tikkunen. EuroSkills-kilpailujen lisäksi kilpailuohjelmassa on Pohjoismainen BellaNordic-kilpailu, joka järjestetään vuosittain Tanskassa, Kööpenhaminan korumessujen yhteydessä. Kööpenhaminaan lähtijät valitsee portfolioiden perusteella Suomen kultaseppien liitto. Viime vuoden BellaNordic-kilpailussa Salpauksen opiskelija Sanni Jakoleff tuli toiseksi. Maailmanmestaruuskilpailuissa Salpauksen kultasepät ovat olleet mukana vuodesta Seuraavat World Skills -kilpailut järjestetään Lontoossa lokakuussa n 10 Salpauksen Svengi 1/2011

11 Pakina Toimisto tarvitsee paperia Simo-Veikko Engi on monen alan sekatyöläinen, joka seuraa intohimoisesti päijäthämäläistä yritys- ja koulutusmaailmaa. Työpaikallani pyörii tyttönen, joka kantaa toimistomme ympäristövastaavan titteliä. Ympäristövastaavamme syö kasvisruokaa ja puhuu paperittomasta toimistosta. Kasvisruokaa kannatan itsekin, sitä pitäisi viimeistään tässä iässä alkaa suosia. Paperittomasta toimistosta olen sen sijaan esittänyt vastalauseeni jo kerran jos toisenkin. Eihän toimisto ole toimisto ilman paperia. Toki voisin tallentaa kaikki muistilistat ja kalenterimerkinnätkin sähköiseen muotoon, mutta nehän vain hautautuisivat tietokoneeni uumeniin. Asiakirjat ja luonnokset tulee tutkittua tarkemmin, kun ne tulostaa paperille. Tietokoneen ruudulta on paljon hankalampi hahmottaa kokonaisuutta. Paperi kulkee sitä paitsi helpommin mukana, ja siihen voi syventyä vaikka illalla sohvan nurkassa. On äärimmäisen kätevää, jos kasa papereita työpöydälläni muistuttaa, mihin tehtävään minun pitäisi seuraavaksi tarttua. Paperi paperilta ja muistilappu muistilapulta hoidan asiat pois pöydältä eli päiväjärjestyksestä. Kertoohan sen jo kielikin: kun asia on pöydällä, se on kesken. Kun asian saa hoidettua, paperit joutavat silppuriin. Paperittomassa toimistossa keskeneräiset ja valmiit asiat säilötään kaikki samaan bittiavaruuteen. Sekaisinhan ne siellä menevät. Kaiken lisäksi papereihin hautautuminen antaa työntekijästä tärkeän vaikutelman. Jos siistiksi sliipatulla työpöydällä tököttää vain tietokone, herää kysymys, milloin viimeksi työpisteen asukki on vieraillut pöytänsä ääressä. Paperittoman toimiston puolestapuhujat kulkevat palavereissakin läppäri olalla ja linnoittautuvat yhteisen keskustelun ajaksi ruutujensa taakse. Yritä siinä sitten vaihtaa mielipiteitä, kun toinen vain räplää tietokonettaan, tai pahimmassa tapauksessa samaan aikaan myös puhelintaan. Paperi ja kynä eivät ole sosiaalisissa tilanteissa ollenkaan niin hallitsevia elementtejä kuin kannettava tietokone. Hurjimmat ehdottelevat, että palaveritkin voisi siirtää vallan kokonaan verkkoon. Tähän hätään en halua edes ajatella moisia visioita. Papereihin hautautuminen antaa työntekijästä tärkeän vaikutelman. 11

12 Teksti Silja Hjerppe n K Sohvalla Juttusarjassa vieraat istahtavat Svengin sohvalle vaihtamaan näkemyksiä itselleen läheisestä aiheesta. Jukka Ruoti toimii liikennöitsijänä Reissu Ruotin linja-autoyhtiössä. Reissu Ruoti järjestää tilausajoja ja ajaa kolmea linjaa Lahden paikallisliikenteessä. Milloin y kannattaa henkilöku Miltä näyttää tuleva Milloin yrityksen kannattaa kouluttaa henkilökuntaansa? Jyrki: Koulutusta tarvitaan usein muutostilanteissa: jos yritys kasvaa, pienenee, siirtyy käyttämään uutta tekniikkaa tai jos lainsäädäntö tai määräykset muuttuvat. Silloin kannattaa ottaa yhteyttä Salpauksen työelämäpalveluihin. Jukka: Eihän koulutus työnantajan kannalta koskaan hukkaan mene. Pidän siitä, että tulee hetki, jolloin kyseenalaistamme vanhoja toimintatapojamme. On hyvä miettiä, teemmekö asiat oikein ja voisiko jotain tehdä toisin ja paremmin. Saattaa tulla myös sellaisia tilanteita, että meiltä kysyy töitä hyvä tyyppi, jossa olisi varmasti potentiaalia kuljettajaksi, mutta häneltä puuttuu alan koulutus. Minusta on arvokasta, että pystymme kouluttamaan hänet pitkälti sitä silmällä pitäen, että hän tulee meille töihin. Jyrki: Kuljettajapuolella Salpauksen peruskoulutuksessa tehdäänkin usein vain osatutkintoja, ja loput tutkinnosta suoritetaan siihen yritykseen, johon opiskelija päätyy töihin. Viime koulutuksessa meillä oli työhyvinvointiasioita. Meidän on turha kiinnittää huomiota esimerkiksi asiakaspalveluun, jos lähtökohta on, että kuljettajillamme on huono fyysinen kunto ja väsyttää. Meille tehtiin kehonikäkartoitus, joka oli tosi pidetty. Se herätteli suurta osaa porukasta. Koulutukseen kuului myös ravintoluento, sauvakävelylenkki ja palautekeskustelu. Sen lisäksi oli Salpauksen järjestämää teknistä ajoneuvokoulutusta. Salpaus toteutti meille koko paketin ja käytti kumppaninaan toivomaamme alihankkijaa. Onko kuljetusalalle helppo saada ammattitaitoista henkilökuntaa? Jukka: Tällä hetkellä on helppo löytää sopivaa työvoimaa. Ennen taantumaa oli vaikeampi saada osaavaa porukkaa, mutta nyt tilanne on ollut huomattavasti parempi. Meillä on vakituista henkilökuntaa vajaat parikymmentä, ja kiireisinä aikoina saattaa olla neljä tai viisi ekstraajaa. Ydinjoukko pysyy meillä pitkään, mutta toki on joitakin, jotka vielä hakevat omaa alaansa. Millainen on kuljetusalan koulutustarve tällä hetkellä? Jyrki: Kuljetusalalla tuli uusi ammattikuljettajien ammattipätevyyslaki, joka pohjautuu Euroopan parlamentin ja neuvoston säätämään direktiiviin. Sen mukaan kaikki ammattiliikenteen kuljettajat ovat velvollisia suorittamaan 35 tuntia jatkokoulutusta viiden vuoden välein. Vaatimus tuli voimaan henkilöliikenteen osalta vuonna 2008, joten ensimmäiset 35 tuntia pitää olla käytynä syyskuussa 2013, ja tavaraliikenteen kuljettajilla vuotta myöhemmin. Jukka: Meillä on nyt käyty tämän uuden lain myötä kolme koulutusta Koulutuskeskus Salpauksessa. Koulutuksissa on lähdetty pitkälti omista toivomuksistamme liikkeelle. Meillä on valittu se linja, että kouluttaudumme tammikuussa, koska se on tilausliikenteessä hiljaisempi kuukausi. Ensimmäinen koulutuksemme oli ennakoivanajonkoulutus. Toisen koulutuksen aiheena oli ensiapu, alkusammutus ja matkustajien evakuointi poikkeavissa tilanteissa. Linja-autopalot ovat viime vuosina lisääntyneet, joten tarvitsemme sellaisten tilanteiden varalle koulutusta. 12 Salpauksen Svengi 1/2011

13 uvat Anna Räikkönen rityksen kouluttaa ntaansa? isuus kuljetusalalla? Ota yhteyttä Koulutuskeskus Salpauksen Työelämäpalveluihin: myyntijohtaja Jyrki Pyykkönen, puh , Löydät Koulutuskeskus Salpauksen Työelämäpalvelut myös Facebookista. Jyrki Pyykkönen on Koulutuskeskus Salpauksen Työelämäpalvelujen myyntijohtaja. Jyrki: Meillä ei ole ollut vaikeuksia saada opettajia. Kuljetusalan opettajillamme on pitkälti tausta ammattiliikenteestä: he ovat toimineet kuljettajina, ajojärjestelijöinä tai esimiestehtävissä. Sen jälkeen he ovat käyneet liikenneopettajakoulutuksen ja tulleet opetustehtäviin. Monet liikenneopettajista pitävät tuntumaa kuljettajan arkityöhön ajamalla satunnaisesti keikkoja vapaa-ajallaan. Millaisia taitoja henkilöliikenteen ammattikuljettaja tarvitsee? Jukka: Kuljettaja tarvitsee asiakaspalvelutaitoa ja joustavuutta. Bussissa on 50 matkustajaa, ja jokaisella on omat tarpeet. Täytyy huomioida esimerkiksi se, että talvella lyhyellä matkalla lämpötilan bussissa pitää olla alhaisempi kuin pitkillä matkoilla, koska lyhyillä matkoilla asiakkaat istuvat usein ulkovaatteet päällä. Tilausajokuljettaja tarvitsee myös kielitaitoa. Varsinkin kesäisin pitää pystyä puhumaan turistien kanssa. Työssä ei pärjää, jos ei yhtään puhu englantia. Lisäksi bussien sähkölaitteet ja elektroniikka ovat viimeisten vuosien aikana lisääntyneet voimakkaasti. Nykyajan bussi vaatii kuljettajalta aivan erilaista teknistä perehtymistä kuin ennen. Miltä näyttää bussiliikenteen tulevaisuus? Jukka: Paikallisliikenteessä haasteita tuo uusi joukkoliikennelaki. Tällä hetkellä meillä on siirtymäajan sopimukset, jotka loppuvat kesällä Yrittäjän kannalta kyse on lähinnä siitä, jatketaanko linjaliikenteessä edelleen markkinaehtoisesti vai ottaako esimerkiksi Lahdessa kaupunki vastatakseen liikenteen järjestämisen. Olen varma, että tehokkain, yrittäjää kannustavin ja edullisin tapa on tämä nykyinen malli, jossa eletään pääsääntöisesti lipputuloilla. Yrittäjät suunnittelevat liikenteen ja yhteiskunta tukee matkustamista lippujen hinnanalennusten muodossa. Tietysti toivoisin, että jostain löytyisi lisäeuroja Lahden joukkoliikenteeseen. Se tekisi joukkoliikenteestä entistä houkuttelevampaa. Tilausajoissa uutena asiana on tullut se, että olemme mukana maailman kattavassa GBN-ketjussa. Kun asiakas ostaa meiltä kuljetuksen esimerkiksi Helsinkiin ja lentää sieltä Frankfurtiin, hän voi ostaa meiltä myös kuljetuksen Frankfurtista eteenpäin. Sama järjestelmä toimii myös Suomessa, Charter Finland -ketjussa. Tässä palvelussa jää monta välikättä pois, ja se helpottaa bussin tilaajan taakkaa. Jyrki: Tämä näkyy logistiikka-alalla laajemminkin. Myös tavarankuljetuksessa täytyy olla koko ajan sujuvammat järjestelmät, koska logistiikka on yrityksille entistä tärkeämpi kilpailutekijä. Kuljetusten pitää sujua nopeasti ja vähin kustannuksin. JUKKA: Joukkoliikenne on ollut yhteiskunnallisesti vähän aliarvostetussa asemassa, mutta luulen, että sen edut nousevat kyllä esiin tulevaisuudessa. Bussi on esimerkiksi raideliikenteeseen verrattuna kustannustehokas vaihtoehto, koska näin harvaanasuttuun maahan ei kannata raiteita joka nurkalle rakentaa. Valtakunnalliset pääreitit voivat jatkossakin olla rautateillä sekä pikavuoroilla. Syöttöliikenteen pienistä taajamista täytyy kuitenkin tapahtua bussilla. n 13

14 Teksti JA KUVAT n Joanna Vihtonen Nuori yrittäjyys -leirillä mietittiin liikeideoita kellon ympäri Puinen älykännykkä. Huippumummot haussa -tosi-tv-sarja. Kissojen wc-pönttö. Seikkailuja action-matkatoimisto. Nämä kaikki ovat esimerkkejä uusista liikeideoista, joita Salpauksen merkonomi- ja lähihoitajaopiskelijat kehittelivät Nuori yrittäjyys 24h -leirin aikana. Siikaniemen leirikeskuksessa pidetyllä vuorokauden kestävällä leirillä nuoret paitsi perustivat yrityksen, oppivat myös yrittäjämäiseen toimintatapaan liittyviä perusasioita, kuten hyviä vuorovaikutustaitoja ja tiimiosaamista. Opiskelijaryhmät kävivät aluksi läpi rasteja, joiden avulla liikeideaa kehitettiin. Rastien avulla mietittiin muun muassa yrityksen nimeä ja logoa, vahvuuksia ja heikkouksia, tuotetta ja hintaa. Toisaalta leiriläiset päästettiin myös hulluttelemaan niillä rasteilla, joissa piti laulaa Singstarissa, tehdä voileipäkakku tai ratkoa murhamysteeriä. Luovuus, kekseliäisyys, uskallus ja rohkeus olivat leirillä kovia valtteja. Tänne leirille valikoitui opiskelijoita, jotka ovat sosiaalisia ja toiminnallisia. Leiri totuttaa siihen, että on uskallettava lähteä tekemään yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa ja viedä projekti läpi onnistuneesti. Tulevaisuuden työelämähän vaatii juuri tätä, Nuori Yrittäjyys leirin järjestäjiin kuulunut taloushallinnon opettaja Leena Raatikainen sanoo. Ei tietokoneella istumista Nuori yrittäjyys -leirillä annetaan vastuuta myös opiskelijoille: yhtenä toimintaideana on, että leiriläisiä ohjaavat muut opiskelijat, jotka on aikaisemmin koulutettu tehtäväänsä. Leena Raatikaisen mielestä Nuori yrittäjyys -leiri on opetusmenetelmänä erittäin hyvä. Leirillä saa tekemisen kautta näyttää omia kykyjään ja lahjojaan. Kun mukana on myös kilpailu, täällä saa toteuttaa omaa kilpailuviettiään. 14 Salpauksen Svengi 1/2011

15 Nuori yrittäjyys ry rohkaisee oma-aloitteellisuuteen Nuori Yrittäjyys ry tarjoaa yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta tukevia opinto-ohjelmia nuorille. Käytännönläheiset ohjelmat haastavat oppimaan oman toiminnan kautta tiimityöskentelyä, ongelmanratkaisua, omien ideoiden kokeilua ja toteuttamista sekä vastuunottamista omasta työstä. Ohjelmat antavat tietoa yrittäjyydestä, harjaannuttavat elämässä tarvittavia taitoja sekä kannustavat aktiiviseen, oma-aloitteelliseen työotteeseen läpi elämän. NY 24h -leiri on ammatilliselle toiselle asteelle suunniteltu vuorokauden kestävä kokonaisuus, jonka aikana nuoret perustavat oman ideansa pohjalta kuvitteellisen yrityksen. Ohjelman hyödyntäminen on mahdollista myös lukiossa. NY 24h -leirin käytännönläheinen opetus tapahtuu Learning by Doing -periaatteella. Ohjattu ohjelma rakentuu yhteisluennoista ja infoista tai tietoiskusta sekä ns. pienistä ja suurista rastitehtävistä, joista koko leirin ydin koostuu. Lisätietoja osoitteessa Raatikainen toivoo, että opiskelijoiden mieliin jäisi leiristä muisto, että muitakin opiskelumenetelmiä on olemassa kuin tietokoneen kanssa oleminen ja luentomainen opetus. Opettajilta kuitenkin vaaditaan, että on valmis ottamaan haasteen vastaan ja tekemään perusopetuksesta poikkeavaa järjestelytyötä. Takana on pitkä prosessi: ensin on koulutettava ohjaajat, koottava ydintiimi, rakennettava kaikki rastipisteet, valvottava leiriläisiä ja tehtävä vielä jälkitoimet. Ylimääräinen työ ei kuitenkaan näytä vaivaavan Raatikaista, joka on omien sanojensa mukaan sydämestään yrittäjyyskasvattaja. Olen aina kaikissa sellaisissa tempauksissa mukana, missä voi edistää yrittäjyyttä, hän kertoo. Leena Raatikainen on 15 vuoden ajan toiminut aktiivisesti yrittäjyyskasvatuksen eteen ja on muun muassa kirjoittanut yrittäjyydestä kuusi kirjaa. Nyt on mielestäni selvästi olemassa voimakas valtakunnallinen yrittäjyysbuumi. Se näkyy esimerkiksi siinä, että Taitaja-kisoissa yrittäjyys on nykyisin oma lajinsa. Myös uusissa opetussuunnitelmissa yrittäjyys on oma oppiaineensa. Ensimmäisen vuoden lähihoitajaopiskelijat Hertta Talja, Emma Pasuri, Anniina Salo ja Kati Simonen olivat 24 tunnin jälkeen, leirin lopputunnelmissa väsyneitä ja helpottuneita. Tytöt olivat tyytyväisiä leiriin. Erityisesti se koettiin hyväksi, että ohjaajina ja opettajina toimivat muut opiskelijat. Yrittäminen kuitenkin vielä mietityttää. Leirillä on tullut paljon uusia ajatuksia siitä, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kun perustaa yrityksen, sanoo Hertta Talja. Idea lähti kissainhosta Liiketoimintaideankin kehittely vaati leirillä yllättävän paljon päänvaivaa. Kulutimme monta rastia idean etsimiseen. Yritysidea lähti kuitenkin siitä, kun meiltä kysyttiin, mitä vihaamme. Kun joku vastasi, että kissoja, niin siitä lähti idea kissojen wc-pöntöstä liikkeelle, tytöt nauravat. Yrittäjyysleirin loppuhuipennuksena oli parhaiden liikeideoiden palkitseminen. Tuomareina toimivat tilitoimistoyrittäjä Tiina Kousa, Lahden alueen uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Pekka Mantila ja Salpauksen johtokunnan puheenjohtaja Seppo Hautala. Koulutuspäällikkö Pia Hemmilä kehuu opiskelijoita idearikkaiksi ja työteliäiksi. Punnitsimme liikeideoita mm. niiden uutuusarvon ja toteuttamismahdollisuuksien perusteella. Myös se ratkaisi, miten suunnitelmassa oli otettu kohderyhmät ja kilpailijat huomioon, Hemmilä kertoo. Kilpailun loppusuoralle päätyi kolme tasavahvaa liikeideaa, joista voittajaksi selviytyi idea spa-tyyppisestä kuntosalista. Ideaa kehuttiin toteuttamiskelpoiseksi ja monipuoliseksi. Voittajaryhmä koostui lähihoitajaopiskelijoista Mira Pölösestä ja Mariga Ryhäsestä sekä merkonomiopiskelijoista Juho Heinosesta, Ilari Järvisestä ja Juuso Hännisestä. Ryhmän ohjaajana toimi merkonomiopiskelija Elmeri Uhlbeck. Ryhmä piti leirikokemustaan varsin letkeänä. Tosin se huomattiin, että yrityksen teko on aika vaikeaa. Tarvittaisiin vähän enemmän aikaa kuin yksi vuorokausi, ryhmä tuumaa. n Leiri totuttaa siihen, että on uskallettava lähteä tekemään yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa ja viedä projekti läpi onnistuneesti. Ny 24 h -leirin liikeideakilpailun voittajajoukkue oli tyytyväinen suoritukseensa. 15

16 Sirkka Aitala painottaa opiskelijoille, että omaan ammattitaitoon on luotettava. 16 Salpauksen Svengi 2/2010

17 Teksti Joanna Vihtonen n KuvaT Sanna Henttonen Kauneutta kaikenikäisille Kun Sirkka Aitalan kauneushoitolan oven avaa, vastassa on kaunis ja rauhallinen kerrostalohuoneisto. Korkealla olevassa katossa riippuvat kristallikruunut eikä paksujen kiviseinien takaa kuulu Lahden keskustan liikenteen häly. Tämä on yksi meidän valteistamme. Moni asiakas pitää siitä, että hoitola on omassa rauhassaan eikä esimerkiksi missään liikekeskuksessa. Tänne on helppo tulla, kehuu yrityksen perustaja, kosmetologi Sirkka Aitala 30-luvun kivitalossa sijaitsevaa toimitilaansa. Sirkka Aitalan kauneushoitolassa käykin asiakkaita, jotka ovat käyttäneet hoitolan palveluita heti sen alkuajoista lähtien, 15 vuoden ajan. Yrityksen alkuajat olivat Sirkka Aitalan kotona, pienessä kahdeksan neliön huoneessa. Yhden naisen ja yhden huoneen yritys laajentui vuosien mittaan isompiin toimitiloihin, ja kauneushoitolassa työskentelee tällä hetkellä neljä henkeä. Palvelut ovat monipuolisia, ja erilaiset laitehankinnat mahdollistavat uudenlaiset erikoishoidot. Erikoishoidot suosittuja Kauneudenhoitoalalla asiakkaiden vaatimukset ovat kasvaneet, ja asiakkaat kysyvät perinteisten hoitojen lisäksi niin ultraäänihoitoja, timanttihiontaa kuin happihoitojakin. Happihoito taitaa olla tällä hetkellä kaikkein suosituin hoitomuoto. Asiakkaat haluavat, että hoitojen tulokset näkyvät nopeasti. Sirkka Aitalan mukaan juuri erikoishoidot ovat auttaneet yritystä selviytymään taantumien yli. Asiakkaiden kirjokin ulottuu teiniikäisistä yli kahdeksankymppisiin. Yrityksessä on ollut kaikkien toimintavuosien ajan myös työssäoppijoita Koulutuskeskus Salpauksen kauneudenhoidon alalta. Sirkka Aitala on pidetty ohjaaja ja harjoitteluun tulijoita on ollut jatkuvasti. Monet opiskelijat ovat työssäoppimisjaksolla Aitalan yrityksessä niin ensimmäisenä, toisena kuin kolmantenakin opiskeluvuotenaan. Kun opiskelija tulee useamman kerran työssäoppimaan samaan paikkaan, niin hän alkaa saada opista entistä enemmän irti. On mukava nähdä, miten opiskelija kasvaa ja kehittyy ammattilaiseksi, ja voin antaa entistä enemmän vastuuta, Aitala kertoo. Salpauksen kanssa tiivis yhteistyö Toisen vuoden kauneudenhoidon opiskelija Mirja Vihervuori on tehnyt useamman työssäoppimisjakson Sirkka Aitalan opissa. Olen viihtynyt täällä todella hyvin. Hienoa on, että pääsen täällä tekemään erilaisia monipuolisia hoitoja oikeassa työympäristössä kaikissa paikoissahan se ei onnistu. On mukava nähdä, miten opiskelija kasvaa ja kehittyy ammattilaiseksi, ja voin antaa entistä enemmän vastuuta. Tällä hetkellä Vihervuori tekee asiakkaille mm. perushoitoja ja erikoishoitoja, ultraäänihoitoja ja timanttihiontaa. Tänä keväänä valmistuvalla Vihervuorella on jo takanaan parturi-kampaajan tutkinto. Parasta työssäni on, että pääsen näkemään oman kädenjäljen ja saan positiivista palautetta asiakkailta joka päivä. Koulutuskeskus Salpauksen kanssa Aitalalla on tiivis yhteistyö. Työssäoppimisprosessi lähtee käyntiin siitä, että opiskelija tulee itse kysymään kauneushoitolasta harjoittelupaikkaa. Sen jälkeen opettajat ottavat yhteyttä ja tulevat käymään. Jos opiskelijan työ luistaa ja sujuu hyvin, ei opettajien tarvitse kovin usein käydä työssäoppimista seuraamassa. Sirkka Aitala on todennut, että työssäoppijan ohjaamisessa oppii itsekin. Ihan kuin kävisi itsekin koulua samalla: perusasiat tulee kerrattua joka vuosi uudestaan. Opettajilta saa myös uutta alaan liittyvää tietoa. Opiskelijoilla perustaidot hyviä Aitala kiittelee Salpauksesta tulevien työssäoppijoiden perustaitoja ja tietoja. On hyvä, että perusoppi on pohjana, sillä työpaikalla opittuja asioita täytyy osata soveltaa. On myös pysyttävä aikataulussa, mutta kuitenkin niin, että työn jälki on hyvää. Sirkka Aitalan keskeisin oppi opiskelijoille on, että omaan ammattitaitoonsa on luotettava. Kosmetologin täytyy uskoa itse siihen taitoonsa, että osaa tehdä asiakkaista tyytyväisiä. On oltava ammattiylpeyttä eikä saa aliarvioida itseään. Aitala on itse tullut kauneudenhoitoalalle vasta aikuisena. Näin sattumalta lehdestä, että Lahdessa kosmetologiksi pystyi ensimmäistä kertaa opiskelemaan myös iltalinjalla. Ajattelin, että haen koulutukseen huvin vuoksi koskaan aikaisemmin en ollut kosmetologin työstä haaveillut. Hetkellisestä päähänpistosta kehkeytyikin uusi ura, ja edessä oli alan vaihto. Aitala jätti kosmetologiopintojensa aikana yli 20 vuotta kestäneen sihteerin työnsä, ja uskalsi perustaa oman yrityksen heti valmistumisensa jälkeen. Tuli sellainen tunne, että nyt siivet kantavat. n 17

18 Teksti Silja Hjerppe n KUVAT Silja Hjerppe ja Ari Salorannan arkisto Koiran elämää sosiaalisessa mediassa Tietotekniikan opettaja Ari Saloranta harrastaa agilityä ja lenkkeilyä koiransa Kapteeni Nemon kanssa. Kapteeni Nemo pitää omaa blogia ja pohtii maailman menoa Facebookissa. riin, joka muistuttaa ja ohjaa käyttäjää. Kalenteria pitäisi opetella käyttämään niin, että siinä on muutakin kuin sovitut tapaamiset: siihen kannattaa varata aikaa myös siirtymisille ja vaikkapa sähköpostin luvulle. Maksavathan luokat ja liidutkin, miksi ei verkkoopetus saisi maksaa? Kuvassa suunnittelemme Kapteeni Nemon kanssa possupallopelin strategiaa. Kapteeni Nemon supermiespaita löytyi joululomareissulta Kuala Lumpurista, ja sitten piti isännällekin ostaa samanlainen. Meillä on aina ollut karkeakarvainen kettuterrieri. Ne ovat luonteeltaan sellaisia kuin isäntänsäkin, itsepäisiä ja määrätietoisia. Opetan Koulutuskeskus Salpauksessa tietotekniikkaa laidasta laitaan: sähköistä liiketoimintaa, kuvankäsittelyä, tietoturvaa ja kin hyvin merkittävä juttu, koska näin suu- Tiety-tutkintomme on valtakunnallisesti- sosiaalista mediaa peruskäyttäjille ja asiantuntijoille. Olen myös tehnyt erilaisia yrition tai yrityksen johto ei ole aikaisemmin rella joukolla minkään koulutusorganisaatysten ja henkilöstön kehitysprojekteja. lähtenyt tähän mukaan. Tämä on myös ensimmäinen oppisopimustoteutus Tietyssä. Tietotekniikasta on paljon apua esimerkiksi ajanhallinnassa, kun sitä osataan Jotkut puhuvat sellaisesta kuin sosiaalinen media. Sitä käsittelemme Tietyssäkin. hyödyntää oikein. Ei ihmisen tarvitse itse muistaa asioista tai käyttää paperikalenteria. Tehtävät voi kirjata sähköiseen kalente- perisynti on, että sosiaalisen median Yksi sosiaalista mediaa käyttävien ihmisten välineisiin mennään vähän liian heppoisin perustein. Jokaisesta uudesta välineestä vouhkataan niin paljon, että ihmiset siirtyvät käyttämään sitä, mutta vuoden päästä väline jo unohdetaan. Toinen ongelma on, että Opetan tällä hetkellä muun muassa Tiety-tietotyötutkintoa Koulu- olevan ilmaisia. Ihmiset ovat tottuneet sii- sosiaalisen median välineiden oletetaan tuskeskus Salpauksen Aikuiskoulutuksen ja työelämäpalvelujen johtoryhmerkiksi opetuksessa voisi ihan hyvin käythen, että ne eivät maksa mitään, mutta esimälle ja tiimien vetäjille. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry on kehittänyt Tie- luokat ja liidutkin, miksi ei verkko-opetus tää maksullisiakin palveluita. Maksavathan ty-tutkinnon työelämän tarpeisiin viitisen saisi maksaa? vuotta sitten. Tutkinnon ajatuksena on uudistaa organisaation toimintatapoja ja opettaa, miten erilaisia ohjelmistoja ja palvelu- lasilla -firman palveluksessa. He Olin juuri työelämäjaksolla Sisusta ja voi hyödyntää tehokkaasti. Tutkintoon olivat perustamassa verkkokauppaa ja tiedustelivat meiltä harjoittelijaa. kuuluu muun muassa verkkoviestintää, tietoturvaa ja ajanhallintaa. Sanoin, että harjoittelijasta en tiedä, mut- ta minä tulen. Teimme kolmessa kuukaudessa verkkokaupan ja saimme projektiin kaksi harjoittelijaa mukaan. Teimme myös markkinointiponnistuksen, jossa käytimme sähköisiä markkinointivälineitä, kuten Facebookia. Työelämäjaksolla pääsin ihan oikeasti tekemään sähköistä liiketoimintaa ja verkkokauppaa, mitä opetan. Se on ihan terveellistä kaikille, kun opettaja viskataan pariksi kuukaudeksi työelämään tekemään jotain ihan aitoa. n 18 Salpauksen Svengi 1/2011

19 Lyhyesti svengaten Opiskelijatöitä kevätnäyttelyssä Opiskelijatöiden kevätnäyttely tarjoaa kaikille päijäthämäläisille mahdollisuuden tutustua Koulutuskeskus Salpauksen monialaiseen koulutustarjontaan viihdyttävällä tavalla. Näyttelyssä on esillä taidonnäytteitä, töitä ja tuotteita Salpauksen eri koulutusaloilta. Kevätnäyttely on auki Koulutuskeskus Salpauksen Kulttuurikeskuksessa Lahdessa, osoitteessa Svinhufvudinkatu 2. Valtakunnallinen yrittäjyyskilpailu Lahdessa NY Uskalla yrittää tapahtuma järjestetään Lahdessa Koulutuskeskus Salpauksessa NY Uskalla yrittää on Nuori Yrittäjyys ry:n kahden päivän mittainen kansallinen yrittäjyyskilpailu, jossa valitaan lukuvuoden parhaat Nuori Yrittäjyys -miniyritykset. Tapahtumassa valitaan paras yritys perusasteelta, toiselta asteelta ja korkea-asteelta. Tiistaina 5.4. opiskelijat esittelevät tuomaristolle yritystensä toimintaa Koulutuskeskus Salpauksen tiloissa osoitteessa Ståhlberginkatu 4. Keskiviikkona 6.4. nuoret yritykset näkyvät lahtelaisille Kauppakeskus Triossa. Kilpailuun osallistuu 60 miniyritystä ympäri Suomea. Päijät- Hämeestä mukana kilpailussa on kaksi yritystä: Koulutuskeskus Salpauksen tekstiili- ja vaatetusalan opiskelijoiden Kemuli Design NY sekä Suomen urheiluopiston Sport Manager Office Vierumäki NY. Nämä yritykset valittiin parhaiksi NY-aluemessuilla tammikuussa. Viime vuonna kevätnäyttelyssä oli esillä muun muassa tarpeistonvalmistajaopiskelijoiden tekemä teatterikattaus. 23 Salpauksen opiskelijaa kilpailee Taitajissa Taitaja kisat eli ammattitaidon SM-kilpailut järjestetään toukokuuta Kuopiossa. Tapahtumassa oman lajinsa suomenmestaruudesta kilpailee liki 450 nuorta 40 eri alalta. Taitaja-kisoihin osallistuu tänä vuonna 23 Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijaa. Salpauslaiset kilpailevat 15 eri lajissa: maalaus, yrittäjyys, hiusmuotoilu, vaatetusompelu, puhdistuspalvelu, CADsuunnittelu, ilmastointiasennus, levy- ja hitsaus, huonekalupuuseppä, kivityöt, autonasennus, hevostenhoito, sähköasennus, tietojenkäsittely ja automaatioasennus. Salpauksen Taitaja-kilpailijat ja heidän valmentajansa kokoontuivat valmistautumaan toukokuun koitokseen. 19

20 Osoitelähde: Koulutuskeskus Salpauksen osoiterekisteri Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta, pyydämme palauttamaan os. Koulutuskeskus Salpaus, Teinintie 4, Lahti.

Osaavia. eri aloille. tekijöitä. Ammattitaitovalmennus on kaikkien etu

Osaavia. eri aloille. tekijöitä. Ammattitaitovalmennus on kaikkien etu Osaavia tekijöitä eri aloille Ammattitaitovalmennus on kaikkien etu Ammattitaitovalmennus kuuluu kaikille Valmennuksella koulutetaan entistä osaavampaa työvoimaa. Tavoitteena on tehdä Suomesta maailman

Lisätiedot

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO osaamista monialaiseen työnjohtamiseen ERIKOISAMMATTITUTKINTO Tutkintorakenne Tekniikan erikoisammattitutkinto on virallinen Opetushallituksen vahvistama erikoisammattitutkinto.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa

Lisätiedot

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Koulutuskeskus Salpaus

Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Koulutuskeskus Salpauksen,

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Osaamisen iloa! Taitaja2013 kumppanuudet

Osaamisen iloa! Taitaja2013 kumppanuudet Osaamisen iloa! Taitaja2013 kumppanuudet Ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja2013 Joensuussa 14. - 16.5.2013 Osaajat kohtaavat Joensuussa! Nuorten ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja on Suomen suurin ammatillisen

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Sisustusalan ammattiosaajaksi

Sisustusalan ammattiosaajaksi Sisustusalan ammattiosaajaksi Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Artesaani, sisustusala kpedu.fi Näyttötutkintoperusteisesti KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO Toholammin ARTESAANIOPISTO - Ullavantie

Lisätiedot

Kädentaitaja keramiikka-alalla

Kädentaitaja keramiikka-alalla Kädentaitaja keramiikka-alalla Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Artesaani, keramiikka-ala Näyttöperusteisesti aikuiskoulutuksena kpedu.fi KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO TOHOLAMMIN YKSIKKÖ ARTESAANIOPISTO,

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Monialaista koulutusta Päijät-Hämeessä

Monialaista koulutusta Päijät-Hämeessä Salpaus-paketti 2012 Monialaista koulutusta Päijät-Hämeessä Koulutuskeskus Salpaus on monialainen oppilaitos, joka järjestää ammatillista ja lukiokoulutusta sekä palveluja työelämälle. Salpaus toimii Päijät-

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

Skills-toiminnasta hyötyjä ja Työkaluja opettajan arkeen. Vesa Iltola Valmennuspäällikkö

Skills-toiminnasta hyötyjä ja Työkaluja opettajan arkeen. Vesa Iltola Valmennuspäällikkö Skills-toiminnasta hyötyjä ja Työkaluja opettajan arkeen Vesa Iltola Valmennuspäällikkö Työkaluja opettajan arkeen Tule mukaan kehittämään ammatillista koulutusta ja skills-toimintaa Kilpailuissa näet

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

ADR- SEMINAARI 2012. Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö. Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012. www.lao.

ADR- SEMINAARI 2012. Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö. Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012. www.lao. ADR- SEMINAARI 2012 Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012 Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö Esityksen sisältö: - Toimiiko yhteistyö?

Lisätiedot

AMMATTITAIDON SM-KILPAILUT SEINÄJOELLA 10. 12.5.2016. Kumppanuusesite

AMMATTITAIDON SM-KILPAILUT SEINÄJOELLA 10. 12.5.2016. Kumppanuusesite AMMATTITAIDON SM-KILPAILUT SEINÄJOELLA 10. 12.5.2016 Kumppanuusesite Tekijöitä tarvitaan Parhaat esiin Taitaja - Ammatillisen koulutuksen suurin vuosittainen tapahtuma Suomessa Taitaja2016 järjestetään

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat Valinnaiset opinnot

Yhteiset tutkinnon osat Valinnaiset opinnot Yhteiset tutkinnon osat Valinnaiset opinnot Pakollisten opintojen lisäksi yhteisiin tutkinnon osiin liittyy valinnaisia opintoja yhteensä 16 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 3 osp Matemaattis-luonnontieteellinen

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattiopistojen Taitaja2013 Joensuu -Finalistit

Pohjois-Karjalan ammattiopistojen Taitaja2013 Joensuu -Finalistit jen Taitaja2013 Joensuu -Finalistit Nuorten ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään Joensuu Areenalla 14.-16.5.2013. Tapahtumaan

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitokilpailuissa. Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja Helsinki 31.1.2012 Eija Alhojärvi Skills Finland

Yrittäjyys ammattitaitokilpailuissa. Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja Helsinki 31.1.2012 Eija Alhojärvi Skills Finland Yrittäjyys ammattitaitokilpailuissa Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja Helsinki 31.1.2012 Eija Alhojärvi Skills Finland Skills Finland - toiminnan tavoitteet Edistää tietoisuutta

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot. 1. Vastaajan sukupuoli: 2. Vastaajan ikä: 3. Toimenkuvasi hevostalousyrityksessä: nmlkj Nainen. nmlkj Mies

Vastaajan taustatiedot. 1. Vastaajan sukupuoli: 2. Vastaajan ikä: 3. Toimenkuvasi hevostalousyrityksessä: nmlkj Nainen. nmlkj Mies SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA (hevostenhoitaja- ja ratsastuksenohjaajaopiskelijat) Tervetuloa vastamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Miten läpäisyn tehostaminen toimii käytännössä opiskelijoiden kanssa? 31.10.2012 Paasitorni Jari Pöyhönen, Opinto-ohjaaja Koulutuskeskus Salpaus

Miten läpäisyn tehostaminen toimii käytännössä opiskelijoiden kanssa? 31.10.2012 Paasitorni Jari Pöyhönen, Opinto-ohjaaja Koulutuskeskus Salpaus Miten läpäisyn tehostaminen toimii käytännössä opiskelijoiden kanssa? 31.10.2012 Paasitorni Jari Pöyhönen, Opinto-ohjaaja Koulutuskeskus Salpaus 2 LÄHTÖTILANNE Kysymys 1. 1.1.2007-31.12.2010 Salpauksessa

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta.

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta. Maailmalle nyt! Löydä oma suuntasi Maailma on täynnä mahdollisuuksia! Voit lähteä ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön, töihin tai muuten hankkimaan uusia kokemuksia. Vaihto-oppilaaksi

Lisätiedot

Miten toimit, kun löydät sopivan työpaikkailmoituksen? Lue ilmoitus huolellisesti läpi.

Miten toimit, kun löydät sopivan työpaikkailmoituksen? Lue ilmoitus huolellisesti läpi. Miten toimit, kun löydät sopivan työpaikkailmoituksen? Lue ilmoitus huolellisesti läpi. Selvitä ilmoituksesta pyydetäänkö sinua ottamaan yhteyttä: soittamalla, lähettämällä hakemus tai täyttämällä lomake.

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Taitaja2016. Lajiohjausryhmäpäivä 1.9.2015. www.taitaja2016.fi

Taitaja2016. Lajiohjausryhmäpäivä 1.9.2015. www.taitaja2016.fi Taitaja2016 Lajiohjausryhmäpäivä 1.9.2015 www.taitaja2016.fi Taitaja-kilpailun pakolliset teemat: Yrittäjyys Kestävä kehitys Työhyvinvointi Työturvallisuus Jatkuvat kehittämisteemat: Pedagoginen kehittäminen

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Moniosaajat kiinteistöpalvelualalla Ennakointikamari Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala 27.10.2010

Moniosaajat kiinteistöpalvelualalla Ennakointikamari Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala 27.10.2010 Moniosaajat kiinteistöpalvelualalla Ennakointikamari Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala 27.10.2010 Moniosaajat kiinteistöpalvelualalla -hanke Resurssit ESR / OPH -rahoitus vuoden 2010 loppuun. Hallinnollinen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

2014 2015 Elämän eväät

2014 2015 Elämän eväät 2014 2015 Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAT. Vaasan ammattiopisto

OPETUSSUUNNITELMAT. Vaasan ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAT Oppimista tavalla tai toisella - Opintopolut Vaasan ammattiopistossa Vaasan ammattiopisto Kivelä Koulutustakuu NYT!, Helsinki Suunnittelun lähtökohdat (2008) Vaasan ammattiopistossa

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

tuottavia malleja ja onnistuneita urapolkuja on jo olemassa

tuottavia malleja ja onnistuneita urapolkuja on jo olemassa Toimivia ratkaisuja monenlaisia ja tuottavia malleja ja onnistuneita urapolkuja on jo olemassa Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ohjaaminen ja tuki Keudan aikuisopistossa Vastuukouluttajien ohjausosaaminen

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

TaitajaPLUS - artesaani

TaitajaPLUS - artesaani TaitajaPLUS - artesaani Kuva: Skills Finland / Jaakko Manninen Finalistit Elina Rinta-Harri Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskus 1 / 6 Timo Siponen Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskus Maria Tormonen

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus

Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 16.3.2012, Lahti YHTEISET

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke

Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke Janne Ahtinen, Opinto-ohjaaja Tietotekniikan ja elektroniikan koulutusohjelmat Degree Programme in Information Technology Juha Kontio,

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Sähköinen kaupankäynti tutkinnon osa (SÄKA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Sähköinen kaupankäynti Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Ajankohtaista näyttötutkinnoista Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Lainsäädäntö ja tutkinnon perusteet Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998, 5) Opetushallituksen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot