16 Kauneutta. 14 Yritysidea. 12 Kuulumisia. Yksilöllisiä koruja käsityönä s. 8. kuljetusalalta. kaikenikäisille. vuorokaudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "16 Kauneutta. 14 Yritysidea. 12 Kuulumisia. Yksilöllisiä koruja käsityönä s. 8. kuljetusalalta. kaikenikäisille. vuorokaudessa"

Transkriptio

1 vengi KOULUTUSKESKUS SALPAUKSEN ASIAKASLEHTI 1/2011 Yksilöllisiä koruja käsityönä s Kuulumisia kuljetusalalta 14 Yritysidea vuorokaudessa 16 Kauneutta kaikenikäisille

2 Salpauksen Svengi 1/ Sisältö 3 Pääkirjoitus Marita Modenius 4 5 Svengipersoona Jarkko Ojapalo opiskelee ja nyrkkeilee 4 7 Kansainvälisyys Muovialan koulutusta Islantiin Työssäoppimisjakso Intiassa sujui leikiten 8 10 Koulutusala esittelyssä Kultaseppä työskentelee perinteisillä työkaluilla 8 11 Koulutusala esittelyssä Av-viestinnän ammattilaiset näkevät asiat uudella tavalla 11 Kuvamuisto Ari Saloranta ja Kapteeni Nemo seikkailevat sosiaalisessa mediassa Sohvalla Jukka Ruoti ja Jyrki Pyykkönen pohtivat kuljetusalan näkymiä Yritysidea vuorokaudessa Nuori Yrittäjyys 24h -leirillä mietittiin liikeideoita Yritysyhteistyö Erikoishoidot työllistävät kosmetologia 18 Pakina Simo-Veikko Engi 19 Uutisia Lyhyesti svengaten Salpauksen Svengi Julkaisija Koulutuskeskus Salpaus, Teinintie 4, Lahti, Toteutus ja suunnittelu Viestintä- ja markkinointipalvelut Toimitus Päätoimittaja Marita Modenius Toimitussihteeri ja toimittaja Silja Hjerppe, Toimittajat Silja Hjerppe, Joanna Vihtonen Taitto Ture Ekroos, Toimituskunta Sirkku Aro, Henna Jantunen, Tuula Kilpinen, Katri Luukka, Lasse Niemelä, Marita Modenius, Iiris Pakkanen, Taija Pitkänen, Maaria Piukkala, Hannu Rinne, Paula Tervamäki Kannen kuva Anni Rauhala Ilmoitusmyynti ja osoitteenmuutokset Petra Behm, puh , Painosmäärä kpl Paino Esa Print Oy, Lahti ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti: Salpauksen Svengi ilmestyy vuonna 2011 kaksi kertaa.

3 Koulutuskeskus Salpaus kulkee kehityksen kärjessä Pääkirjoitus Vaikka Salpauksen katse on selkeästi suunnattu tulevaisuuteen, on näin uudelle vuosikymmenelle siirryttäessä hyvä palata menneeseen ja arvioida aikaansaannoksia. Tämän vuoden alussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Koulutuskeskus Salpaus perustettiin Päijät-Hämeen koulutuskonsernin liikelaitokseksi. Liikelaitoksen sateenvarjon alle siirtyivät kaikki konserniin kuuluneet toisen asteen ammatilliset oppilaitokset ja Nastolan kunnan luovuttama Nastopoli-lukio. Samoin tänä vuonna tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun Salpauksesta muodostettiin yksi oppilaitos. Tällöin loppui monen maineikkaan lahtelaisen opinahjon taival itsenäisenä oppilaitoksena. Valtakunnan tasolla tämä kehitys liittyi silloisen opetusministeriön lanseeraamaan niin sanottuun ammattiopistostrategiaan. Sen mukaan maakuntiin piti perustaa monialaisia alueellisia ammattiopistoja, joiden tehtävänä oli huolehtia koko maakunnan väestön kouluttamisesta järjestämällä sekä ammatillista peruskoulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta. Salpaus ilmentää parhaimmillaan näitä tavoitteita, ja täällä on lisäksi vielä lukiokoulutusta. Päijät-Hämeeseen oli syntynyt yksi valtakunnan monialaisimmista, suurimmista ja innovatiivisimmista oppilaitoksista. Alueellisten ammattiopistojen synnyttäminen liittyi oleellisesti vuosituhannen alun laajaan ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuskampanjaan, jota opetusministeriö, Opetushallitus ja työmarkkinajärjestöt tukivat. Salpauksessa tämä näkyi hakijamäärien kasvuna ja opetusministeriön myöntämien koulutuspaikkojen lisääntymisenä sadoilla paikoilla. Kun ministeriö tämän vuosikymmenen puolivälissä uudisti aikuiskoulutuksen järjestämislupakäytäntöä, sai Salpaus ensimmäisten joukossa Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän järjestämislupaansa pysyvänä tehtävänä. Nykyisin Koulutuskeskus Salpaus on vahva alueellinen toimija ja vaikuttaja. Sillä on toimipisteitä Päijät-Hämeen alueella kuudessa eri kunnassa, ja Lahdessa toimitaan seitsemällä kampuksella. Vuotuinen opiskelijamäärä on yli eri henkilöä, kokopäiväopiskelijoita on reilut ja opettajia ja muuta henkilöstöä on lähes 800. Salpauksella on hyvät työelämäyhteydet, ja työssäoppimispaikkarekisteri sisältääkin tuhansien yritysten yhteystiedot. Salpauksesta valmistuu vuosittain reilut 100 ylioppilasta ja yli ammattilaista, jotka työllistyvät pääosin Päijät-Hämeen alueelle. Salpauksessa on monia valtakunnallisesti harvinaisia koulutusaloja, kuten esimerkiksi turvallisuusala, kultasepänala, hevosala, musiikkiteknologia, taidekehystys ja ainoana maassa sirkusala. Nämä harvinaisuudet selittävät osaltaan Salpauksen yhä lisääntyvää vetovoimaisuutta. Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Salpauksen ylläpitäjänä tarjoaa huippuluokkaa olevat pedagogista toimintaa tukevat yhteiset palvelut sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Koska konserni ylläpitää myös Lahden ammattikorkeakoulua ja Tuoterengasta, ovat yhteistyömahdollisuudet näiden kanssa erinomaiset. Parhaillaan on Fellmannin kiinteistöön valmistumassa yhteinen uuden ajan oppimiskeskus Fellmannia ja Tuoterenkaan tiloihin niin sanottu Satula-työpajatoiminta. Näiden kymmenen vuoden aikana Salpauksesta on kehittynyt tunnettu ja arvostettu toimija sekä yhteistyökumppani niin Päijät-Hämeessä, koko Suomessa kuin myös kansainvälisillä areenoilla. Tuhatpäisine opiskelijoineen ja henkilöstöineen Salpaus soluttautuu joka paikkaan ja vaikuttaa monella tavalla alueemme menestymiseen ja kilpailukykyyn. Näin opiskelijavalinnan ja yhteishaun aikoina liehukoot Salpauksen siniset liput yksikköjemme pihoilla kutsuen uusia opiskelijoita oppimaan tulevaisuuden taitoja! Marita Modenius rehtori Salpauksen Svengi 1/2011 3

4 Svengipersoona Nyrkkeilijälupaus osaa takoa myös rautaa teksti JA KUVAT Joanna Vihtonen n KUVITUS Ture Ekroos Metallikalusteartesaaniksi opiskelevan Jarkko Ojapalon arkipäivä kuluu kurinalaisesti. Herään aamulla seitsemältä, käyn treeneissä, menen töihin ja sen jälkeen taas suoraan treenisalille. 4 Salpauksen Svengi 1/2011

5 Tiukasta päiväohjelmasta huolimatta Ojapalo näyttää kuitenkin elämäänsä tyytyväiseltä. Mikä sitten olisi vaihtoehto? Hengaisin jossakin kaupungilla teinien kanssa? 18-vuotias Ojapalo tarvitsee päivittäiset treeninsä, sillä hän on SM-tason nyrkkeilijä. Harjoituskertoja on 6 9 kertaa viikossa, ja noin kuukauden välein edessä on aina jonkinlainen kisakoitos. Nyt lähimpänä vuorossa ovat miesten SM-kisat, ja sen jälkeen hän nyrkkeilee a-junioreissa Pohjoismaiden mestaruudesta. Tämä vuosi on Jarkko Ojapalolle erityisen tiukka, sillä hän voi otella sekä miesten että nuorten sarjassa. Ammattitutkinto urheilu-uran lisäksi Nyrkkeilyuransa lisäksi Ojapalo tahtoo kuitenkin myös ammattitutkinnon. Hän opiskelee toista vuotta Koulutuskeskus Salpauksessa metalliartesaaniksi. Tällä hetkellä päivät täyttää työssäoppimisjakso Tuoterenkaalla. Olen aina ollut kiinnostunut perinteisestä metallimuotoilusta, jossa voi vuolla pronssia ja takoa rautaa. Metallikalusteartesaanina työskentely ei siis ole pelkkää hitsaamista, vaan mukana on kulttuurintietämystä ja estetiikkaa, Jarkko Ojapalo kertoo. Metallikalusteartesaani suunnittelee ja valmistaa sisustukseen Metallikalusteartesaanina työskentely ei ole pelkkää hitsaamista, vaan mukana on kulttuurintietämystä ja estetiikkaa. ja ympäristörakentamiseen liittyviä metallituotteita. Alan koulutuksesta Ojapalo sai vinkin salikaveriltaan. Parasta oli, että tutkinnon pystyy suorittamaan Salpauksessa myös urheilijoiden ammatillisessa koulutuksessa. Urheilijoiden koulutuksessa opiskelua ja työssäoppimista voidaan sovittaa urheilijan aikataulun mukaisesti. Muiden urheilijaopiskelijoiden kanssa on esim. yhteisiä aamuharjoituksia, joita Ojapalo tekee kolme kertaa viikossa muiden Salpauksessa ja Salpausselän urheilulukiossa opiskelevien kanssa. Oma metallipaja haaveena Työssäoppimisjaksolla Ojapalo on hyvin pystynyt suoriutumaan nyrkkeilytreeneistä ja kisoista. Tuoterenkaan pajalla autettiin mieluusti aikataulujen sovittamisessa. Tärkeää on, että itsekin pitää kiinni siitä, mistä on sovittu ja tekee duuninsa siinä missä muutkin. Jarkko Ojapalo ei ole vielä varma, missä ajassa hän pystyy tekemään tutkintonsa valmiiksi kolme vuotta venyy mahdollisesti kolmeen ja puoleen. Ojapalon haaveena on tulevaisuudessa perustaa oma metallipaja. Nyt mielessä on ensijaisesti kuitenkin nyrkkeilijänä kehittyminen. Hän on nyrkkeillyt nyt neljä vuotta ja kilpaillut kolmisen vuotta. Peruskoulussa olin vielä wannabe-kovis, joka sai kaverien kanssa idean lähteä nyrkkeilysalille tappelemaan. Yhtäkkiä huomasinkin olevani kaveriporukasta ainoa, joka jäi alkeiskurssille ja nyrkkeily alkoi kiinnostaa ihan toden teolla. Nyrkkeilyura on iso projekti Ojapalon mukaan nyrkkeilysalin muut kävijät pudottivat pikkukoviksen maan pinnalle. Oli kasvun paikka huomata, ettei olekaan voittamaton. En suoraan sanottuna tiedä, millainen olisin ja missä porukassa pyörisin ilman nyrkkeilyä. Ojapalo edustaa nyrkkeilyseura Lahden Kalevaa, jossa on hyvä ryhmähenki ja paljon kovatasoisia nyrkkeilijöitä. Jarkko Ojapaloa kismittää, että nyrkkeilyä pidetään helppona lajina, jossa vain hakataan toinen mämmiksi. Nyrkkeilyssä pitää käyttää aivoja. Sekuntien tai sadasosien viiveet voivat vaikuttaa, eli tekniikka ja reaktionopeus ratkaisevat. Omiksi vahvuuksikseen Ojapalo nimeää taistelutahdon ja tilanteeseen mukautumisen. Meikäläisen homma on kuitenkin ihan alkutekijöissään. Nyrkkeilijän kehityskaari vaatii työtä, ja tämä on tosi iso projekti. Vielä viisikymppisenäkin voi olla ammattilaisnyrkkeilijä. n Kilpaurheilijakin voi opiskella ammattiin Koulutuskeskus Salpauksessa voi yhdistää ammatilliseen perustutkintoon opiskelemisen ja urheilu-uran. Urheilija voi sisällyttää 120 opintoviikon perustutkintoon 24 opintoviikkoa oman alansa urheiluvalmennusta. Urheilijoiden ammatillisessa koulutuksessa otetaan huomioon ammattialan, tutkinnon ja toimipaikan asettamat vaatimukset. Tällä hetkellä 46 urheilijaa opiskelee Salpauksessa ammattiin ja valmentautuu samalla määrätietoisesti omassa lajissaan. Painopistelajeja ovat yleisurheilu, jalkapallo, jääkiekko, voimailu- ja muut yksilölajit. Salpaukselle myönnettiin urheilijoiden ammatillisen koulutuksen erityistehtävä vuoden 2000 alussa, mutta urheilukoulutusta on järjestetty jo 1990-luvun alusta. Vahvoina yhteistyökumppaneina ovat toimineet Salpausselän lukio, Puolustusvoimien urheilukoulu sekä Pajulahden ja Vierumäen urheiluopistot. Urheilijan on mahdollista suorittaa rästiin jääneitä kokeita tai muita opintoja erikseen sovittuna ajankohtana. Pitkien poissaolojen, kuten leirien ja kilpailumatkojen korvaamiseksi urheilija sopii opettajan kanssa etukäteen korvaavia tehtäviä tai selvittää mahdollisuuden etätyöskentelyyn esimerkiksi ammattitaitoa täydentävissä tutkinnonosissa. Yhteistyö opetuksen ja valmennuksen välillä on tiivistä. Urheilijoiden opinto-ohjauksesta huolehtivat Salpauksen opinto-ohjaajat ja valmennuskoordinaattori. Valmennusta järjestetään kahdeksan tuntia viikossa, lukujärjestykseen varattuna aikana. Lisaksi kerran viikossa on lihashuolto- tai valmennustietoisuustunteja. Urheilijoiden valmennuksesta vastaavat kokonaisuudessaan henkilökohtainen tai joukkueen valmentaja, kouluvalmentaja, liiton päävalmentaja ja valmennuskoordinaattori. Salpauksessa ammatillista perustutkintoa ovat opiskelleet muun muassa jääkiekkoilija Pasi Nurminen ja taitoluistelija Susanna Pöykiö. Suomen tunnetuimpiin naismäkihyppääjiin kuuluva Julia Kykkänen opiskelee Salpauksen ammattistarttikoulutuksessa. 5

6 Internationally Yours Thorkell Thorsteinsson ja Sigfús Ingi Sigfússon vierailivat Uponorilla. Islantilaiset kävivät Nastolassa tutustumassa muovialan koulutukseen ja yrityksiin. Teksti ja kuvat n Silja Hjerppe Muovialan koulutusta Islantiin Thorkell V. Thorsteinsson ja Sigfús Ingi Sigfússon luottavat muovin tulevaisuuteen Islannissa. Siksi heidän oppilaitoksensa Fjölbrautaskóli Norðurlands vestra on aloittamassa muovialan koulutusta lähivuosina. Islannissa ei ole muovialan koulutusta, mutta alan teollisuutta on tulossa lisää. Tarve koulutukselle on siis suuri, sanoo Sigfússon. Projektipäällikkö Sigfús Ingi Sigfússon ja vararehtori Thorkell V. Thorsteinsson vierailivat Koulutuskeskus Salpauksessa tammikuussa. He etsivät muovialan koulutusta tarjoavia yhteistyökumppaneita muista Pohjoismaista, ja Salpaus löytyi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn kautta. Lisäksi yhteistyötä tehdään tanskalaisen Den Jydske Haandverkerskolen kanssa. Etsimme muovikoulutukseen malleja täältä ja Tanskasta. Toivomme laajempaakin yhteistyötä ja tulevaisuudessa myös opiskelijavaihtoa, kertoo Thorsteinsson. Pohjois-Islannissa sijaitseva Fjölbrautaskóli Norðurlands vestra tarjoaa tällä hetkellä puu-, sähkö- ja metallialan ammatillista koulutusta. Thorsteinsson kertoo, että näillä aloilla heidän opiskelijansa ovat pärjänneet hyvin esimerkiksi Islannin ammattitaitokilpailuissa. Muovialalla haluamme olla yhtä hyviä. Fjölbrautaskóli Norðurlands vestra on toisen asteen oppilaitos, jossa voi opiskella ammatillisia ja akateemisia opintoja. Yhteensä opiskelijoita on , eli suunnilleen saman verran kuin Koulutuskeskus Salpauksen Nastolan toimipisteessä. Thorsteinsson ja Sigfússon tutustuivat vierailunsa aikana Salpauksen muovialan opetustiloihin Nastolassa sekä Vipusenkadun kampukseen Lahdessa. Lisäksi ohjelmassa oli yritysvierailut Uponorilla ja Wipakilla. n Thorkell Thorsteinsson kurkistelee Uponorin maa- ja kalliolämpöjärjestelmän kokoomakaivoon. 6 Salpauksen Svengi 1/2011

7 Työssäoppimisjakso Intiassa sujui kuin leikiten Teksti JA KUVA Joanna Vihtonen n KUVITUS Ture Ekroos Joonas Siltalan päätä ei palellut työssäoppimispaikkaa valitessa. Kun hänelle kerrottiin mahdollisuudesta lähteä syksyllä 2010 Intiaan töihin, elektroniikka-asentajaksi opiskeleva Siltala tarttui epäröimättä haasteeseen. Vuosi sitten keväällä opettajamme Ari Nevalainen kertoi mahdollisuudesta suorittaa työssäoppimisjakso Intiassa. Koska minulla oli vielä yksi vuosi jäljellä opiskelua, päätin lähteä. Työssäoppimispaikka järjestyi OPH:n rahoittaman Intia-verkoston kautta, jonka tarkoituksena on lisätä EU:n ulkopuolisten alueiden kulttuuriosaamista ja yhteistyötä nopeasti kasvavien Aasian maiden kanssa. Paikan hakemista varten piti laatia englanninkielinen cv ja sivun pituinen kirje, jossa hakijan tuli kertoa, mikä on oma motivaatio Intian työssäoppimisjaksolle. Elektroniikka-asentajaksi ja ylioppilaaksi tänä keväänä valmistuva Siltala näki Intiassa houkuttelevan tilaisuuden. Olen aina ollut kiinnostunut vieraista maista ja kulttuureista. Ajattelin myös, että voisin Intiassa parantaa englanninkielentaitoani. Tietysti myös kansainvälisestä kokemuksesta on aina hyötyä tulevaisuudessa. Uteliasta suhtautumista Siltalan työssäoppimispaikka oli sairaala Mehta Etelä-Intian Chennaissa. Työtehtävät sijoittuivat sairaalan mikrotukipalveluun. Lähtö Suomesta oli syyskuun lopussa ja paluu joulukuussa. Joonas Siltala suhtautui työharjoittelun alkamiseen rauhallisesti. Ei minua lähtö pahemmin jännittänyt, vaan odotin työharjoittelua innostuneesti ja mielenkiinnolla. Siltalan työtehtävänä oli työskennellä mikrotuessa ja ratkaista sairaalan tietokoneongelmia. Sairaalassa oli satoja työntekijöitä, joten koneissakin riitti aina jotakin korjattavaa. Siltala piti työtään helppona ja pärjäsi työssään hyvin englannin kielellä, jota käytetään Intiassa hallinnollisena kielenä. Siltalan länsimaalainen olemus herätti huomiota kaupungilla, ja hän sai tottua ihmisten uteliaisuuteen. Vastaantulijat tuijottivat minua ihmeissään, minulle moikattiin ja tultiin kyselemään, mistä olin kotoisin. Intia houkuttaa edelleen Siltalan mukaan Suomi herätti intialaisissa kiinnostusta, ja etenkin ruuasta ja lumesta kyseltiin paljon. Hän puolestaan sopeutui intialaiseen kulttuuriin helposti. Sää sen sijaan tuotti joskus päänvaivaa. Alkuaikoina päivälämpötila pysytteli asteessa, mutta sen jälkeen se putosi 20 asteeseen. Itseäni ei kuumuus haitannut, mutta syksyllä alkava sadekausi kyllä. Kerran vettä tuli niin paljon, että se esti jopa menemisen töihin. Myös ajanviettopaikkojen vähäisyys teki Siltalan elämästä joskus yksitoikkoista. Onneksi työssäoppimisjakson lopulla hän alkoi yhä enemmän tutustua intialaisiin työkavereihinsa ja ystävyyssuhteitakin jo syntyi. Suomeen Siltala piti yhteyttä tutuilla tavoilla, Skypellä, sähköpostilla ja Facebookissa. Siltala pitää Intian-kokemustaan kaiken kaikkiaan positiivisena, ja hän voisi jatkossakin harkita työskentelyä Intiassa. Ihan ensimmäisenä opiskeluvuonna ei kansainväliseen työharjoitteluun kannata kuitenkaan lähteä. Pitää olla jo jonkin verran tietoa alasta ja sen verran kielitaitoa, että pärjää maailmalla, Siltala toteaa. n Intia-verkosto edistää tietämystä ja yhteistyötä Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten Intia verkoston tavoitteena on edistää Intian kulttuurin tuntemusta, lisätä opiskelijoiden ja opettajien monikulttuurisuustaitoja ja kehittää oppilaitosten ja yritysten yhteistyömahdollisuuksia. Opetushallituksen avustamassa oppilaitosverkostossa suunnitellaan ja kehitetään uusia ammattialakohtaisia opintosisältöjä vastaamaan työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on myös laatia englanninkielistä opintomateriaalia hyödynnettäväksi suomalaisten ja intialaisten oppilaitosten välisessä yhteistyössä. Verkosto tukee myös suomalaisen koulutuksen tunnetuksi tekemistä ja Suomi brändin rakentamista Intiassa. Lisätietoja verkoston toiminnasta saa suunnittelija Ulla Pantsarilta, s-posti Lähtö ei jännittänyt, odotin sitä innostuneesti. 7

8 Jos Anni Rauhala perustaisi oman yrityksen, se keskittyisi hääbisnekseen. Kuvassa näkyvät korut ovat Rauhalan omaa käsialaa, samoin kuin Svengin kannessa loistava sormus. 8 Salpauksen Svengi 1/2011

9 Yksilöllisiä koruja käsityönä Kultasepän työn tulokset ovat loisteliaita, mutta itse työ on fyysistä pajatyöskentelyä perinteisillä työkaluilla. Teksti Silja Hjerppe n kuvat Anna Räikkönen Kultasepän työkalut voivat tuntua antiikkisen oloisilta. Itsekin yllätyin siitä, odotin enemmän hifistelyä, sanoo kultasepänalan opiskelija Ville Kyllönen. Kyllönen ja samaa alaa opiskeleva Anni Rauhala pitävät kultasepänalan opinnoissa eniten siitä, että opiskeluympäristössä voi kokeilla uusia tekniikoita ja toteuttaa villejäkin visioita. Opiskelu on korujen suunnittelua ja valmistusta, pientä väkertämistä. Täällä voi kokeilla eri tekniikoita, joita ei välttämättä enää myöhemmin pääse käyttämään, kertoo Rauhala. Opinnoissa saa toteuttaa itseään ja tehdä vähän hullumpiakin juttuja, jatkaa Kyllönen. Suomalaiset käyttävät paljon yksinkertaisia ja selkeälinjaisia koruja. Esimerkiksi vihkisormuksissa loistaa usein kirkas timantti, ja tällä hetkellä suosittu materiaali on valkokulta. Rauhala ja Kyllönen arvelevat, että myös mustat timantit yleistyvät ja sormusmateriaaleina suosiotaan kasvattavat platina, palladium, titanium ja teräs. Korujen käyttö Suomessa voisi olla rohkeampaakin. Moni päätyy tosi turvalliseen vaihtoehtoon, etenkin jos sijoittaa koruun vähän enemmän rahaa, pohtii Rauhala. Käsin tehdyllä korulla on laatutakuu. Hääbisnestä ja rockhenkisiä koruja Anni Rauhala ja Ville Kyllönen toivovat, että suomalaiset arvostavat tulevaisuudessakin käsin tehtyjä koruja. Aitoa käsityötä tekevän kultasepän voi olla vaikea kilpailla hinnalla koneellisesti koruja työstävien suurten yritysten kanssa. Käsin tehdyn korun etuja ovatkin laatu ja yksilöllisyys. Käsin tehty sormus on usein kestävämpi, koska sitä ei ole valulla koverrettu mahdollisimman ontoksi ja kevyeksi, että saataisiin kustannuksia alemmas. Käsin tehdyllä korulla on myös laatutakuu, koska sen tekijällä on kasvot. Esimerkiksi muutokset ja korjaukset kuuluvat usein korun hintaan, kertoo Rauhala. Rauhala ja Kyllönen haluaisivat työskennellä valmistumisen jälkeen pienessä kultasepänliikkeessä, jossa korut tehdään alusta loppuun asti käsin. Siinä oppisi parhaiten. Myöhemmin olisi tietysti hienoa perustaa oma yritys, mutta ei vielä vuosiin, sanoo Kyllönen. Molemmat ovat kuitenkin jo ehtineet miettiä, millainen yritys itselle sopisi parhaiten. Opintoihin nimittäin kuuluu yrittäjyyskurssi, jonka aikana pohditaan, millaisia tuotteita ja millaisille asiakkaille oma kuvitteellinen yritys myisi. Haluaisin keskittyä hääbisnekseen ja tehdä vihkisormuksia, huomenlahjakoruja ja muita koruja hääjuhlaan. Esimerkiksi tiaroja voisi valmistaa ja vuokrata, sanoo Rauhala. Kyllönen puolestaan haluaisi tehdä rockhenkisiä koruja. Ei mitään hentoja ja siroja koruja, vaan vähän rokimpaa. Miehille olisi kiva tehdä koruja, mutta se on vaikeaa. On hankala keksiä muuta kuin kalvosinnapit.» 9

10 Ville Kyllönen halusi vaihtaa puusepän työt kultasepän ammattiin.» Myyjästä sepäksi Anni Rauhala opiskeli kultasepänalaa ensin oppisopimuksella, mutta päätyi vaihtamaan opiskelumuotoa päiväopetuksen pariin. Nyt opiskelen kokopäiväisesti, ja tässä on mahdollisuus ihan rauhassa harjoitella asioita laajemmin. Olen kuitenkin nähnyt myös työelämän, ja uskon, että se on tulevaisuuden kannalta hyvä asia. Rauhala on ollut useassa kultasepänliikkeessä töissä, aluksi myymässä koruja. Työtä tehdessä kypsyi ajatus, että koruja olisi mukava myös valmistaa itse. Ville Kyllönen puolestaan löysi kultasepänalan puolivahingossa. Opiskelin aikaisemmin puusepäksi ja tein niitä töitä pari vuotta. Halusin kuitenkin vielä opiskella jotain, ja tämä ala vaikutti mielenkiintoiselta. Rauhala saa kultasepänalan artesaanin perustutkinnon suoritettua tänä keväänä, Kyllösellä opiskelu kestää vuoden pidempään. Tulevaisuuden suunnitelmissa siintää mahdollisesti ammattitutkinnon suorittaminen ja ehkä myöhemmin kultaseppämestariksi opiskelu. Ensi alkuun laajan työkokemuksen hankkiminen on kuitenkin tärkeintä. n Teksti Silja Hjerppe n Kuva Skills Finland ry Salpauksesta Euroopan mestariksi Koulutuskeskus Salpauksesta valmistunut Eeri Sivonen voitti kultaseppien Euroopan mestaruuden vuoden 2010 EuroSkills-kilpailuissa Portugalissa. EuroSkills-kilpailut järjestettiin Lissabonissa joulukuussa Kultaseppälajissa kilpailutehtävänä oli kauniin ja kestävän hopeaesineen valmistaminen. Tuomarit arvioivat esineen yhdennäköisyyttä piirustuksiin, juotosten laatua, sahauksia, tuotteen pinnankäsittelyn laadukkuutta, mittatarkkuutta ja tuotteen valmistumista ajoissa. Voitto tuli vähän puun takaa, oletin jääväni kakkoseksi. Etenkin Portugalista tuli kova vastus. Kilpailutyö oli vaativa, koska siinä oli paljon yksityiskohtia, sanoo Sivonen. 21-vuotias Sivonen on suorittanut Koulutuskeskus Salpauksessa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon ja valmistunut kultaseppäartesaaniksi vuonna Suomen edustajat valikoituivat Lissaboniin valmennuksen ja karsintojen kautta. Kilpailijat osallistuivat maajoukkueleireille ja harjoittelivat kisoja varten myös omien lajivalmentajien johdolla. Eeri Sivosta valmensi Koulutuskeskus Salpauksen lehtori Arto Tikkunen. Suomi sai vuoden 2010 EuroSkills-kilpailuista kaikkien aikojen mitalisaaliin: 8 kultaa, 8 hopeaa ja 9 pronssia. Koko joukkue palkittiin tammikuussa Espoossa. Kansainvälisiä kilpailuja Koulutuskeskus Salpauksen kultasepänalan opiskelijat käyvät aktiivisesti kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa. Suomen Taitaja-kilpailuissa emme käy, koska Salpaus on tällä alalla ainoa koulu Suomessa, joka on aktiivinen kilpailutoiminnassa, kertoo Arto Tikkunen. EuroSkills-kilpailujen lisäksi kilpailuohjelmassa on Pohjoismainen BellaNordic-kilpailu, joka järjestetään vuosittain Tanskassa, Kööpenhaminan korumessujen yhteydessä. Kööpenhaminaan lähtijät valitsee portfolioiden perusteella Suomen kultaseppien liitto. Viime vuoden BellaNordic-kilpailussa Salpauksen opiskelija Sanni Jakoleff tuli toiseksi. Maailmanmestaruuskilpailuissa Salpauksen kultasepät ovat olleet mukana vuodesta Seuraavat World Skills -kilpailut järjestetään Lontoossa lokakuussa n 10 Salpauksen Svengi 1/2011

11 Pakina Toimisto tarvitsee paperia Simo-Veikko Engi on monen alan sekatyöläinen, joka seuraa intohimoisesti päijäthämäläistä yritys- ja koulutusmaailmaa. Työpaikallani pyörii tyttönen, joka kantaa toimistomme ympäristövastaavan titteliä. Ympäristövastaavamme syö kasvisruokaa ja puhuu paperittomasta toimistosta. Kasvisruokaa kannatan itsekin, sitä pitäisi viimeistään tässä iässä alkaa suosia. Paperittomasta toimistosta olen sen sijaan esittänyt vastalauseeni jo kerran jos toisenkin. Eihän toimisto ole toimisto ilman paperia. Toki voisin tallentaa kaikki muistilistat ja kalenterimerkinnätkin sähköiseen muotoon, mutta nehän vain hautautuisivat tietokoneeni uumeniin. Asiakirjat ja luonnokset tulee tutkittua tarkemmin, kun ne tulostaa paperille. Tietokoneen ruudulta on paljon hankalampi hahmottaa kokonaisuutta. Paperi kulkee sitä paitsi helpommin mukana, ja siihen voi syventyä vaikka illalla sohvan nurkassa. On äärimmäisen kätevää, jos kasa papereita työpöydälläni muistuttaa, mihin tehtävään minun pitäisi seuraavaksi tarttua. Paperi paperilta ja muistilappu muistilapulta hoidan asiat pois pöydältä eli päiväjärjestyksestä. Kertoohan sen jo kielikin: kun asia on pöydällä, se on kesken. Kun asian saa hoidettua, paperit joutavat silppuriin. Paperittomassa toimistossa keskeneräiset ja valmiit asiat säilötään kaikki samaan bittiavaruuteen. Sekaisinhan ne siellä menevät. Kaiken lisäksi papereihin hautautuminen antaa työntekijästä tärkeän vaikutelman. Jos siistiksi sliipatulla työpöydällä tököttää vain tietokone, herää kysymys, milloin viimeksi työpisteen asukki on vieraillut pöytänsä ääressä. Paperittoman toimiston puolestapuhujat kulkevat palavereissakin läppäri olalla ja linnoittautuvat yhteisen keskustelun ajaksi ruutujensa taakse. Yritä siinä sitten vaihtaa mielipiteitä, kun toinen vain räplää tietokonettaan, tai pahimmassa tapauksessa samaan aikaan myös puhelintaan. Paperi ja kynä eivät ole sosiaalisissa tilanteissa ollenkaan niin hallitsevia elementtejä kuin kannettava tietokone. Hurjimmat ehdottelevat, että palaveritkin voisi siirtää vallan kokonaan verkkoon. Tähän hätään en halua edes ajatella moisia visioita. Papereihin hautautuminen antaa työntekijästä tärkeän vaikutelman. 11

12 Teksti Silja Hjerppe n K Sohvalla Juttusarjassa vieraat istahtavat Svengin sohvalle vaihtamaan näkemyksiä itselleen läheisestä aiheesta. Jukka Ruoti toimii liikennöitsijänä Reissu Ruotin linja-autoyhtiössä. Reissu Ruoti järjestää tilausajoja ja ajaa kolmea linjaa Lahden paikallisliikenteessä. Milloin y kannattaa henkilöku Miltä näyttää tuleva Milloin yrityksen kannattaa kouluttaa henkilökuntaansa? Jyrki: Koulutusta tarvitaan usein muutostilanteissa: jos yritys kasvaa, pienenee, siirtyy käyttämään uutta tekniikkaa tai jos lainsäädäntö tai määräykset muuttuvat. Silloin kannattaa ottaa yhteyttä Salpauksen työelämäpalveluihin. Jukka: Eihän koulutus työnantajan kannalta koskaan hukkaan mene. Pidän siitä, että tulee hetki, jolloin kyseenalaistamme vanhoja toimintatapojamme. On hyvä miettiä, teemmekö asiat oikein ja voisiko jotain tehdä toisin ja paremmin. Saattaa tulla myös sellaisia tilanteita, että meiltä kysyy töitä hyvä tyyppi, jossa olisi varmasti potentiaalia kuljettajaksi, mutta häneltä puuttuu alan koulutus. Minusta on arvokasta, että pystymme kouluttamaan hänet pitkälti sitä silmällä pitäen, että hän tulee meille töihin. Jyrki: Kuljettajapuolella Salpauksen peruskoulutuksessa tehdäänkin usein vain osatutkintoja, ja loput tutkinnosta suoritetaan siihen yritykseen, johon opiskelija päätyy töihin. Viime koulutuksessa meillä oli työhyvinvointiasioita. Meidän on turha kiinnittää huomiota esimerkiksi asiakaspalveluun, jos lähtökohta on, että kuljettajillamme on huono fyysinen kunto ja väsyttää. Meille tehtiin kehonikäkartoitus, joka oli tosi pidetty. Se herätteli suurta osaa porukasta. Koulutukseen kuului myös ravintoluento, sauvakävelylenkki ja palautekeskustelu. Sen lisäksi oli Salpauksen järjestämää teknistä ajoneuvokoulutusta. Salpaus toteutti meille koko paketin ja käytti kumppaninaan toivomaamme alihankkijaa. Onko kuljetusalalle helppo saada ammattitaitoista henkilökuntaa? Jukka: Tällä hetkellä on helppo löytää sopivaa työvoimaa. Ennen taantumaa oli vaikeampi saada osaavaa porukkaa, mutta nyt tilanne on ollut huomattavasti parempi. Meillä on vakituista henkilökuntaa vajaat parikymmentä, ja kiireisinä aikoina saattaa olla neljä tai viisi ekstraajaa. Ydinjoukko pysyy meillä pitkään, mutta toki on joitakin, jotka vielä hakevat omaa alaansa. Millainen on kuljetusalan koulutustarve tällä hetkellä? Jyrki: Kuljetusalalla tuli uusi ammattikuljettajien ammattipätevyyslaki, joka pohjautuu Euroopan parlamentin ja neuvoston säätämään direktiiviin. Sen mukaan kaikki ammattiliikenteen kuljettajat ovat velvollisia suorittamaan 35 tuntia jatkokoulutusta viiden vuoden välein. Vaatimus tuli voimaan henkilöliikenteen osalta vuonna 2008, joten ensimmäiset 35 tuntia pitää olla käytynä syyskuussa 2013, ja tavaraliikenteen kuljettajilla vuotta myöhemmin. Jukka: Meillä on nyt käyty tämän uuden lain myötä kolme koulutusta Koulutuskeskus Salpauksessa. Koulutuksissa on lähdetty pitkälti omista toivomuksistamme liikkeelle. Meillä on valittu se linja, että kouluttaudumme tammikuussa, koska se on tilausliikenteessä hiljaisempi kuukausi. Ensimmäinen koulutuksemme oli ennakoivanajonkoulutus. Toisen koulutuksen aiheena oli ensiapu, alkusammutus ja matkustajien evakuointi poikkeavissa tilanteissa. Linja-autopalot ovat viime vuosina lisääntyneet, joten tarvitsemme sellaisten tilanteiden varalle koulutusta. 12 Salpauksen Svengi 1/2011

13 uvat Anna Räikkönen rityksen kouluttaa ntaansa? isuus kuljetusalalla? Ota yhteyttä Koulutuskeskus Salpauksen Työelämäpalveluihin: myyntijohtaja Jyrki Pyykkönen, puh , Löydät Koulutuskeskus Salpauksen Työelämäpalvelut myös Facebookista. Jyrki Pyykkönen on Koulutuskeskus Salpauksen Työelämäpalvelujen myyntijohtaja. Jyrki: Meillä ei ole ollut vaikeuksia saada opettajia. Kuljetusalan opettajillamme on pitkälti tausta ammattiliikenteestä: he ovat toimineet kuljettajina, ajojärjestelijöinä tai esimiestehtävissä. Sen jälkeen he ovat käyneet liikenneopettajakoulutuksen ja tulleet opetustehtäviin. Monet liikenneopettajista pitävät tuntumaa kuljettajan arkityöhön ajamalla satunnaisesti keikkoja vapaa-ajallaan. Millaisia taitoja henkilöliikenteen ammattikuljettaja tarvitsee? Jukka: Kuljettaja tarvitsee asiakaspalvelutaitoa ja joustavuutta. Bussissa on 50 matkustajaa, ja jokaisella on omat tarpeet. Täytyy huomioida esimerkiksi se, että talvella lyhyellä matkalla lämpötilan bussissa pitää olla alhaisempi kuin pitkillä matkoilla, koska lyhyillä matkoilla asiakkaat istuvat usein ulkovaatteet päällä. Tilausajokuljettaja tarvitsee myös kielitaitoa. Varsinkin kesäisin pitää pystyä puhumaan turistien kanssa. Työssä ei pärjää, jos ei yhtään puhu englantia. Lisäksi bussien sähkölaitteet ja elektroniikka ovat viimeisten vuosien aikana lisääntyneet voimakkaasti. Nykyajan bussi vaatii kuljettajalta aivan erilaista teknistä perehtymistä kuin ennen. Miltä näyttää bussiliikenteen tulevaisuus? Jukka: Paikallisliikenteessä haasteita tuo uusi joukkoliikennelaki. Tällä hetkellä meillä on siirtymäajan sopimukset, jotka loppuvat kesällä Yrittäjän kannalta kyse on lähinnä siitä, jatketaanko linjaliikenteessä edelleen markkinaehtoisesti vai ottaako esimerkiksi Lahdessa kaupunki vastatakseen liikenteen järjestämisen. Olen varma, että tehokkain, yrittäjää kannustavin ja edullisin tapa on tämä nykyinen malli, jossa eletään pääsääntöisesti lipputuloilla. Yrittäjät suunnittelevat liikenteen ja yhteiskunta tukee matkustamista lippujen hinnanalennusten muodossa. Tietysti toivoisin, että jostain löytyisi lisäeuroja Lahden joukkoliikenteeseen. Se tekisi joukkoliikenteestä entistä houkuttelevampaa. Tilausajoissa uutena asiana on tullut se, että olemme mukana maailman kattavassa GBN-ketjussa. Kun asiakas ostaa meiltä kuljetuksen esimerkiksi Helsinkiin ja lentää sieltä Frankfurtiin, hän voi ostaa meiltä myös kuljetuksen Frankfurtista eteenpäin. Sama järjestelmä toimii myös Suomessa, Charter Finland -ketjussa. Tässä palvelussa jää monta välikättä pois, ja se helpottaa bussin tilaajan taakkaa. Jyrki: Tämä näkyy logistiikka-alalla laajemminkin. Myös tavarankuljetuksessa täytyy olla koko ajan sujuvammat järjestelmät, koska logistiikka on yrityksille entistä tärkeämpi kilpailutekijä. Kuljetusten pitää sujua nopeasti ja vähin kustannuksin. JUKKA: Joukkoliikenne on ollut yhteiskunnallisesti vähän aliarvostetussa asemassa, mutta luulen, että sen edut nousevat kyllä esiin tulevaisuudessa. Bussi on esimerkiksi raideliikenteeseen verrattuna kustannustehokas vaihtoehto, koska näin harvaanasuttuun maahan ei kannata raiteita joka nurkalle rakentaa. Valtakunnalliset pääreitit voivat jatkossakin olla rautateillä sekä pikavuoroilla. Syöttöliikenteen pienistä taajamista täytyy kuitenkin tapahtua bussilla. n 13

14 Teksti JA KUVAT n Joanna Vihtonen Nuori yrittäjyys -leirillä mietittiin liikeideoita kellon ympäri Puinen älykännykkä. Huippumummot haussa -tosi-tv-sarja. Kissojen wc-pönttö. Seikkailuja action-matkatoimisto. Nämä kaikki ovat esimerkkejä uusista liikeideoista, joita Salpauksen merkonomi- ja lähihoitajaopiskelijat kehittelivät Nuori yrittäjyys 24h -leirin aikana. Siikaniemen leirikeskuksessa pidetyllä vuorokauden kestävällä leirillä nuoret paitsi perustivat yrityksen, oppivat myös yrittäjämäiseen toimintatapaan liittyviä perusasioita, kuten hyviä vuorovaikutustaitoja ja tiimiosaamista. Opiskelijaryhmät kävivät aluksi läpi rasteja, joiden avulla liikeideaa kehitettiin. Rastien avulla mietittiin muun muassa yrityksen nimeä ja logoa, vahvuuksia ja heikkouksia, tuotetta ja hintaa. Toisaalta leiriläiset päästettiin myös hulluttelemaan niillä rasteilla, joissa piti laulaa Singstarissa, tehdä voileipäkakku tai ratkoa murhamysteeriä. Luovuus, kekseliäisyys, uskallus ja rohkeus olivat leirillä kovia valtteja. Tänne leirille valikoitui opiskelijoita, jotka ovat sosiaalisia ja toiminnallisia. Leiri totuttaa siihen, että on uskallettava lähteä tekemään yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa ja viedä projekti läpi onnistuneesti. Tulevaisuuden työelämähän vaatii juuri tätä, Nuori Yrittäjyys leirin järjestäjiin kuulunut taloushallinnon opettaja Leena Raatikainen sanoo. Ei tietokoneella istumista Nuori yrittäjyys -leirillä annetaan vastuuta myös opiskelijoille: yhtenä toimintaideana on, että leiriläisiä ohjaavat muut opiskelijat, jotka on aikaisemmin koulutettu tehtäväänsä. Leena Raatikaisen mielestä Nuori yrittäjyys -leiri on opetusmenetelmänä erittäin hyvä. Leirillä saa tekemisen kautta näyttää omia kykyjään ja lahjojaan. Kun mukana on myös kilpailu, täällä saa toteuttaa omaa kilpailuviettiään. 14 Salpauksen Svengi 1/2011

15 Nuori yrittäjyys ry rohkaisee oma-aloitteellisuuteen Nuori Yrittäjyys ry tarjoaa yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta tukevia opinto-ohjelmia nuorille. Käytännönläheiset ohjelmat haastavat oppimaan oman toiminnan kautta tiimityöskentelyä, ongelmanratkaisua, omien ideoiden kokeilua ja toteuttamista sekä vastuunottamista omasta työstä. Ohjelmat antavat tietoa yrittäjyydestä, harjaannuttavat elämässä tarvittavia taitoja sekä kannustavat aktiiviseen, oma-aloitteelliseen työotteeseen läpi elämän. NY 24h -leiri on ammatilliselle toiselle asteelle suunniteltu vuorokauden kestävä kokonaisuus, jonka aikana nuoret perustavat oman ideansa pohjalta kuvitteellisen yrityksen. Ohjelman hyödyntäminen on mahdollista myös lukiossa. NY 24h -leirin käytännönläheinen opetus tapahtuu Learning by Doing -periaatteella. Ohjattu ohjelma rakentuu yhteisluennoista ja infoista tai tietoiskusta sekä ns. pienistä ja suurista rastitehtävistä, joista koko leirin ydin koostuu. Lisätietoja osoitteessa Raatikainen toivoo, että opiskelijoiden mieliin jäisi leiristä muisto, että muitakin opiskelumenetelmiä on olemassa kuin tietokoneen kanssa oleminen ja luentomainen opetus. Opettajilta kuitenkin vaaditaan, että on valmis ottamaan haasteen vastaan ja tekemään perusopetuksesta poikkeavaa järjestelytyötä. Takana on pitkä prosessi: ensin on koulutettava ohjaajat, koottava ydintiimi, rakennettava kaikki rastipisteet, valvottava leiriläisiä ja tehtävä vielä jälkitoimet. Ylimääräinen työ ei kuitenkaan näytä vaivaavan Raatikaista, joka on omien sanojensa mukaan sydämestään yrittäjyyskasvattaja. Olen aina kaikissa sellaisissa tempauksissa mukana, missä voi edistää yrittäjyyttä, hän kertoo. Leena Raatikainen on 15 vuoden ajan toiminut aktiivisesti yrittäjyyskasvatuksen eteen ja on muun muassa kirjoittanut yrittäjyydestä kuusi kirjaa. Nyt on mielestäni selvästi olemassa voimakas valtakunnallinen yrittäjyysbuumi. Se näkyy esimerkiksi siinä, että Taitaja-kisoissa yrittäjyys on nykyisin oma lajinsa. Myös uusissa opetussuunnitelmissa yrittäjyys on oma oppiaineensa. Ensimmäisen vuoden lähihoitajaopiskelijat Hertta Talja, Emma Pasuri, Anniina Salo ja Kati Simonen olivat 24 tunnin jälkeen, leirin lopputunnelmissa väsyneitä ja helpottuneita. Tytöt olivat tyytyväisiä leiriin. Erityisesti se koettiin hyväksi, että ohjaajina ja opettajina toimivat muut opiskelijat. Yrittäminen kuitenkin vielä mietityttää. Leirillä on tullut paljon uusia ajatuksia siitä, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kun perustaa yrityksen, sanoo Hertta Talja. Idea lähti kissainhosta Liiketoimintaideankin kehittely vaati leirillä yllättävän paljon päänvaivaa. Kulutimme monta rastia idean etsimiseen. Yritysidea lähti kuitenkin siitä, kun meiltä kysyttiin, mitä vihaamme. Kun joku vastasi, että kissoja, niin siitä lähti idea kissojen wc-pöntöstä liikkeelle, tytöt nauravat. Yrittäjyysleirin loppuhuipennuksena oli parhaiden liikeideoiden palkitseminen. Tuomareina toimivat tilitoimistoyrittäjä Tiina Kousa, Lahden alueen uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Pekka Mantila ja Salpauksen johtokunnan puheenjohtaja Seppo Hautala. Koulutuspäällikkö Pia Hemmilä kehuu opiskelijoita idearikkaiksi ja työteliäiksi. Punnitsimme liikeideoita mm. niiden uutuusarvon ja toteuttamismahdollisuuksien perusteella. Myös se ratkaisi, miten suunnitelmassa oli otettu kohderyhmät ja kilpailijat huomioon, Hemmilä kertoo. Kilpailun loppusuoralle päätyi kolme tasavahvaa liikeideaa, joista voittajaksi selviytyi idea spa-tyyppisestä kuntosalista. Ideaa kehuttiin toteuttamiskelpoiseksi ja monipuoliseksi. Voittajaryhmä koostui lähihoitajaopiskelijoista Mira Pölösestä ja Mariga Ryhäsestä sekä merkonomiopiskelijoista Juho Heinosesta, Ilari Järvisestä ja Juuso Hännisestä. Ryhmän ohjaajana toimi merkonomiopiskelija Elmeri Uhlbeck. Ryhmä piti leirikokemustaan varsin letkeänä. Tosin se huomattiin, että yrityksen teko on aika vaikeaa. Tarvittaisiin vähän enemmän aikaa kuin yksi vuorokausi, ryhmä tuumaa. n Leiri totuttaa siihen, että on uskallettava lähteä tekemään yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa ja viedä projekti läpi onnistuneesti. Ny 24 h -leirin liikeideakilpailun voittajajoukkue oli tyytyväinen suoritukseensa. 15

16 Sirkka Aitala painottaa opiskelijoille, että omaan ammattitaitoon on luotettava. 16 Salpauksen Svengi 2/2010

17 Teksti Joanna Vihtonen n KuvaT Sanna Henttonen Kauneutta kaikenikäisille Kun Sirkka Aitalan kauneushoitolan oven avaa, vastassa on kaunis ja rauhallinen kerrostalohuoneisto. Korkealla olevassa katossa riippuvat kristallikruunut eikä paksujen kiviseinien takaa kuulu Lahden keskustan liikenteen häly. Tämä on yksi meidän valteistamme. Moni asiakas pitää siitä, että hoitola on omassa rauhassaan eikä esimerkiksi missään liikekeskuksessa. Tänne on helppo tulla, kehuu yrityksen perustaja, kosmetologi Sirkka Aitala 30-luvun kivitalossa sijaitsevaa toimitilaansa. Sirkka Aitalan kauneushoitolassa käykin asiakkaita, jotka ovat käyttäneet hoitolan palveluita heti sen alkuajoista lähtien, 15 vuoden ajan. Yrityksen alkuajat olivat Sirkka Aitalan kotona, pienessä kahdeksan neliön huoneessa. Yhden naisen ja yhden huoneen yritys laajentui vuosien mittaan isompiin toimitiloihin, ja kauneushoitolassa työskentelee tällä hetkellä neljä henkeä. Palvelut ovat monipuolisia, ja erilaiset laitehankinnat mahdollistavat uudenlaiset erikoishoidot. Erikoishoidot suosittuja Kauneudenhoitoalalla asiakkaiden vaatimukset ovat kasvaneet, ja asiakkaat kysyvät perinteisten hoitojen lisäksi niin ultraäänihoitoja, timanttihiontaa kuin happihoitojakin. Happihoito taitaa olla tällä hetkellä kaikkein suosituin hoitomuoto. Asiakkaat haluavat, että hoitojen tulokset näkyvät nopeasti. Sirkka Aitalan mukaan juuri erikoishoidot ovat auttaneet yritystä selviytymään taantumien yli. Asiakkaiden kirjokin ulottuu teiniikäisistä yli kahdeksankymppisiin. Yrityksessä on ollut kaikkien toimintavuosien ajan myös työssäoppijoita Koulutuskeskus Salpauksen kauneudenhoidon alalta. Sirkka Aitala on pidetty ohjaaja ja harjoitteluun tulijoita on ollut jatkuvasti. Monet opiskelijat ovat työssäoppimisjaksolla Aitalan yrityksessä niin ensimmäisenä, toisena kuin kolmantenakin opiskeluvuotenaan. Kun opiskelija tulee useamman kerran työssäoppimaan samaan paikkaan, niin hän alkaa saada opista entistä enemmän irti. On mukava nähdä, miten opiskelija kasvaa ja kehittyy ammattilaiseksi, ja voin antaa entistä enemmän vastuuta, Aitala kertoo. Salpauksen kanssa tiivis yhteistyö Toisen vuoden kauneudenhoidon opiskelija Mirja Vihervuori on tehnyt useamman työssäoppimisjakson Sirkka Aitalan opissa. Olen viihtynyt täällä todella hyvin. Hienoa on, että pääsen täällä tekemään erilaisia monipuolisia hoitoja oikeassa työympäristössä kaikissa paikoissahan se ei onnistu. On mukava nähdä, miten opiskelija kasvaa ja kehittyy ammattilaiseksi, ja voin antaa entistä enemmän vastuuta. Tällä hetkellä Vihervuori tekee asiakkaille mm. perushoitoja ja erikoishoitoja, ultraäänihoitoja ja timanttihiontaa. Tänä keväänä valmistuvalla Vihervuorella on jo takanaan parturi-kampaajan tutkinto. Parasta työssäni on, että pääsen näkemään oman kädenjäljen ja saan positiivista palautetta asiakkailta joka päivä. Koulutuskeskus Salpauksen kanssa Aitalalla on tiivis yhteistyö. Työssäoppimisprosessi lähtee käyntiin siitä, että opiskelija tulee itse kysymään kauneushoitolasta harjoittelupaikkaa. Sen jälkeen opettajat ottavat yhteyttä ja tulevat käymään. Jos opiskelijan työ luistaa ja sujuu hyvin, ei opettajien tarvitse kovin usein käydä työssäoppimista seuraamassa. Sirkka Aitala on todennut, että työssäoppijan ohjaamisessa oppii itsekin. Ihan kuin kävisi itsekin koulua samalla: perusasiat tulee kerrattua joka vuosi uudestaan. Opettajilta saa myös uutta alaan liittyvää tietoa. Opiskelijoilla perustaidot hyviä Aitala kiittelee Salpauksesta tulevien työssäoppijoiden perustaitoja ja tietoja. On hyvä, että perusoppi on pohjana, sillä työpaikalla opittuja asioita täytyy osata soveltaa. On myös pysyttävä aikataulussa, mutta kuitenkin niin, että työn jälki on hyvää. Sirkka Aitalan keskeisin oppi opiskelijoille on, että omaan ammattitaitoonsa on luotettava. Kosmetologin täytyy uskoa itse siihen taitoonsa, että osaa tehdä asiakkaista tyytyväisiä. On oltava ammattiylpeyttä eikä saa aliarvioida itseään. Aitala on itse tullut kauneudenhoitoalalle vasta aikuisena. Näin sattumalta lehdestä, että Lahdessa kosmetologiksi pystyi ensimmäistä kertaa opiskelemaan myös iltalinjalla. Ajattelin, että haen koulutukseen huvin vuoksi koskaan aikaisemmin en ollut kosmetologin työstä haaveillut. Hetkellisestä päähänpistosta kehkeytyikin uusi ura, ja edessä oli alan vaihto. Aitala jätti kosmetologiopintojensa aikana yli 20 vuotta kestäneen sihteerin työnsä, ja uskalsi perustaa oman yrityksen heti valmistumisensa jälkeen. Tuli sellainen tunne, että nyt siivet kantavat. n 17

18 Teksti Silja Hjerppe n KUVAT Silja Hjerppe ja Ari Salorannan arkisto Koiran elämää sosiaalisessa mediassa Tietotekniikan opettaja Ari Saloranta harrastaa agilityä ja lenkkeilyä koiransa Kapteeni Nemon kanssa. Kapteeni Nemo pitää omaa blogia ja pohtii maailman menoa Facebookissa. riin, joka muistuttaa ja ohjaa käyttäjää. Kalenteria pitäisi opetella käyttämään niin, että siinä on muutakin kuin sovitut tapaamiset: siihen kannattaa varata aikaa myös siirtymisille ja vaikkapa sähköpostin luvulle. Maksavathan luokat ja liidutkin, miksi ei verkkoopetus saisi maksaa? Kuvassa suunnittelemme Kapteeni Nemon kanssa possupallopelin strategiaa. Kapteeni Nemon supermiespaita löytyi joululomareissulta Kuala Lumpurista, ja sitten piti isännällekin ostaa samanlainen. Meillä on aina ollut karkeakarvainen kettuterrieri. Ne ovat luonteeltaan sellaisia kuin isäntänsäkin, itsepäisiä ja määrätietoisia. Opetan Koulutuskeskus Salpauksessa tietotekniikkaa laidasta laitaan: sähköistä liiketoimintaa, kuvankäsittelyä, tietoturvaa ja kin hyvin merkittävä juttu, koska näin suu- Tiety-tutkintomme on valtakunnallisesti- sosiaalista mediaa peruskäyttäjille ja asiantuntijoille. Olen myös tehnyt erilaisia yrition tai yrityksen johto ei ole aikaisemmin rella joukolla minkään koulutusorganisaatysten ja henkilöstön kehitysprojekteja. lähtenyt tähän mukaan. Tämä on myös ensimmäinen oppisopimustoteutus Tietyssä. Tietotekniikasta on paljon apua esimerkiksi ajanhallinnassa, kun sitä osataan Jotkut puhuvat sellaisesta kuin sosiaalinen media. Sitä käsittelemme Tietyssäkin. hyödyntää oikein. Ei ihmisen tarvitse itse muistaa asioista tai käyttää paperikalenteria. Tehtävät voi kirjata sähköiseen kalente- perisynti on, että sosiaalisen median Yksi sosiaalista mediaa käyttävien ihmisten välineisiin mennään vähän liian heppoisin perustein. Jokaisesta uudesta välineestä vouhkataan niin paljon, että ihmiset siirtyvät käyttämään sitä, mutta vuoden päästä väline jo unohdetaan. Toinen ongelma on, että Opetan tällä hetkellä muun muassa Tiety-tietotyötutkintoa Koulu- olevan ilmaisia. Ihmiset ovat tottuneet sii- sosiaalisen median välineiden oletetaan tuskeskus Salpauksen Aikuiskoulutuksen ja työelämäpalvelujen johtoryhmerkiksi opetuksessa voisi ihan hyvin käythen, että ne eivät maksa mitään, mutta esimälle ja tiimien vetäjille. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry on kehittänyt Tie- luokat ja liidutkin, miksi ei verkko-opetus tää maksullisiakin palveluita. Maksavathan ty-tutkinnon työelämän tarpeisiin viitisen saisi maksaa? vuotta sitten. Tutkinnon ajatuksena on uudistaa organisaation toimintatapoja ja opettaa, miten erilaisia ohjelmistoja ja palvelu- lasilla -firman palveluksessa. He Olin juuri työelämäjaksolla Sisusta ja voi hyödyntää tehokkaasti. Tutkintoon olivat perustamassa verkkokauppaa ja tiedustelivat meiltä harjoittelijaa. kuuluu muun muassa verkkoviestintää, tietoturvaa ja ajanhallintaa. Sanoin, että harjoittelijasta en tiedä, mut- ta minä tulen. Teimme kolmessa kuukaudessa verkkokaupan ja saimme projektiin kaksi harjoittelijaa mukaan. Teimme myös markkinointiponnistuksen, jossa käytimme sähköisiä markkinointivälineitä, kuten Facebookia. Työelämäjaksolla pääsin ihan oikeasti tekemään sähköistä liiketoimintaa ja verkkokauppaa, mitä opetan. Se on ihan terveellistä kaikille, kun opettaja viskataan pariksi kuukaudeksi työelämään tekemään jotain ihan aitoa. n 18 Salpauksen Svengi 1/2011

19 Lyhyesti svengaten Opiskelijatöitä kevätnäyttelyssä Opiskelijatöiden kevätnäyttely tarjoaa kaikille päijäthämäläisille mahdollisuuden tutustua Koulutuskeskus Salpauksen monialaiseen koulutustarjontaan viihdyttävällä tavalla. Näyttelyssä on esillä taidonnäytteitä, töitä ja tuotteita Salpauksen eri koulutusaloilta. Kevätnäyttely on auki Koulutuskeskus Salpauksen Kulttuurikeskuksessa Lahdessa, osoitteessa Svinhufvudinkatu 2. Valtakunnallinen yrittäjyyskilpailu Lahdessa NY Uskalla yrittää tapahtuma järjestetään Lahdessa Koulutuskeskus Salpauksessa NY Uskalla yrittää on Nuori Yrittäjyys ry:n kahden päivän mittainen kansallinen yrittäjyyskilpailu, jossa valitaan lukuvuoden parhaat Nuori Yrittäjyys -miniyritykset. Tapahtumassa valitaan paras yritys perusasteelta, toiselta asteelta ja korkea-asteelta. Tiistaina 5.4. opiskelijat esittelevät tuomaristolle yritystensä toimintaa Koulutuskeskus Salpauksen tiloissa osoitteessa Ståhlberginkatu 4. Keskiviikkona 6.4. nuoret yritykset näkyvät lahtelaisille Kauppakeskus Triossa. Kilpailuun osallistuu 60 miniyritystä ympäri Suomea. Päijät- Hämeestä mukana kilpailussa on kaksi yritystä: Koulutuskeskus Salpauksen tekstiili- ja vaatetusalan opiskelijoiden Kemuli Design NY sekä Suomen urheiluopiston Sport Manager Office Vierumäki NY. Nämä yritykset valittiin parhaiksi NY-aluemessuilla tammikuussa. Viime vuonna kevätnäyttelyssä oli esillä muun muassa tarpeistonvalmistajaopiskelijoiden tekemä teatterikattaus. 23 Salpauksen opiskelijaa kilpailee Taitajissa Taitaja kisat eli ammattitaidon SM-kilpailut järjestetään toukokuuta Kuopiossa. Tapahtumassa oman lajinsa suomenmestaruudesta kilpailee liki 450 nuorta 40 eri alalta. Taitaja-kisoihin osallistuu tänä vuonna 23 Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijaa. Salpauslaiset kilpailevat 15 eri lajissa: maalaus, yrittäjyys, hiusmuotoilu, vaatetusompelu, puhdistuspalvelu, CADsuunnittelu, ilmastointiasennus, levy- ja hitsaus, huonekalupuuseppä, kivityöt, autonasennus, hevostenhoito, sähköasennus, tietojenkäsittely ja automaatioasennus. Salpauksen Taitaja-kilpailijat ja heidän valmentajansa kokoontuivat valmistautumaan toukokuun koitokseen. 19

20 Osoitelähde: Koulutuskeskus Salpauksen osoiterekisteri Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta, pyydämme palauttamaan os. Koulutuskeskus Salpaus, Teinintie 4, Lahti.

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov

Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov Taulukossa datanomiopiskelijan peruspolku, johon sisältyy 24 ov työssäoppimista. Jokaiselle opiskelijalle tehdään myös peruspolussa oma HOPS. Palvelutehtävissä toimiminen

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattiopistojen Taitaja2013 Joensuu -Finalistit

Pohjois-Karjalan ammattiopistojen Taitaja2013 Joensuu -Finalistit jen Taitaja2013 Joensuu -Finalistit Nuorten ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään Joensuu Areenalla 14.-16.5.2013. Tapahtumaan

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat Valinnaiset opinnot

Yhteiset tutkinnon osat Valinnaiset opinnot Yhteiset tutkinnon osat Valinnaiset opinnot Pakollisten opintojen lisäksi yhteisiin tutkinnon osiin liittyy valinnaisia opintoja yhteensä 16 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 3 osp Matemaattis-luonnontieteellinen

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Kohti ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kevään 2016 yhteishakua

Kohti ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kevään 2016 yhteishakua Kohti ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kevään 2016 yhteishakua Kielikoe ja oppimisvalmiuskoe tilaisuus VARIA 23.11. Kevään 2016 ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku + muutokset

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon!

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Edessä antoisat vuodet Millaisessa ympäristössä sinä haluat viettää elämäsi kolme tai neljä tärkeää vuotta? Sammon keskuslukio Hakukoodi ainevalintakortissa:

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä

Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä Posted on 14.8.2015 by helehilt Kirjaston viestintätiimi sai kesän lopulla lisäystä, kun Sofia Blanco Sequeiros aloitti korkeakouluharjoittelunsa viestinnän

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke Koulussa ja kentällä Kestävän kehityksen huippu-urheilumalli Huippu-urheilija ammattiin -hankkeen kohderyhmä on Ouluseutu Urheiluakatemiaan

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa 9.6.2016 Leena Mäkelä 4/5/13 Stadin ammattiopisto Suomen suurin ammattiopisto Ammattiopistossa toimivat Helsingin kaupungin järjestämä nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Urheilijakoulutus. Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija

Urheilijakoulutus. Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija Urheilijakoulutus Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija Urheilijan polku Ekamissa 2015-2016 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla on Opetushallituksen myöntämä erityistehtävä

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

OLE HYVÄ JA TULE SUOMI TÄYTTÄÄ SATA VUOTTA JA TAITAJA 28 VUOTTA. LUVASSA HYVÄT BILEET.

OLE HYVÄ JA TULE SUOMI TÄYTTÄÄ SATA VUOTTA JA TAITAJA 28 VUOTTA. LUVASSA HYVÄT BILEET. OLE HYVÄ JA TULE Taitaja2017 valtaa stadin 15. 18.5.2017. Messukeskus, ja koko kaupunki, on toukokuussa täynnä tämän päivän ja tulevaisuuden huippuosaajia. Nelipäiväinen tapahtuma koostuu SM-ammattitaitokilpailuista

Lisätiedot

Urheilijakoulutus. Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija

Urheilijakoulutus. Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija Urheilijakoulutus Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija Urheilijan polku Ekamissa 2015-2016 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla on Opetushallituksen myöntämä erityistehtävä

Lisätiedot

SAGA KÄY KOTIHALLISSAAN NELJÄN METRIN KIMPPUUN!

SAGA KÄY KOTIHALLISSAAN NELJÄN METRIN KIMPPUUN! Juttusarja Nuorten SM-hallit, ennakot TULEVAISUUDEN YU-SANKARIT LIIKUNTAMYLLYSSÄ 5.-6.3.2016 NUORTEN SM-HALLLIT... SAGA KÄY KOTIHALLISSAAN NELJÄN METRIN KIMPPUUN! Urheilija: Saga Andersson N16 (-00) Seura:

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus 4. Vapaasti

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot