MATKAILU PÄÄKAUPUNKI-SEUDULLA EUROT, YRITYKSET, MATKAILIJAT Toimialaraportti

Transkriptio

1 MATKAILU PÄÄKAUPUNKI-SEUDULLA EUROT, YRITYKSET, MATKAILIJAT Toimialaraportti Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Helsinki 2008

2 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Sisällysluettelo Saatteeksi Tiivistelmä Matkailuklusterin toimialaraportin määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Tutkimusmenetelmien esittelyt, rajaukset ja keskeiset käsitteet Matkailuklusteri Suomessa Pääkaupunkiseudun matkailumarkkinoiden rakenne ja kehitys Matkailun fyysiset indikaattorit pääkaupunkiseudulla Rekisteröidyt yöpymiset pääkaupunkiseudulla Hotellien, ravintoloiden ja kahvila-ravintoloiden toiminta Matkailukohteiden kävijämäärät Laivamatkustajat Lentomatkustajat Muut liikennemäärätiedot Kokous- ja kongressimatkailu Matkailukysyntä Suomalaisten matkailukysyntä Ulkomainen matkailukysyntä Kansainväliset mittarit, vertailu Matkailutoimialan rakenne ja kehitys Matkailualan toimipaikat pääkaupunkiseudulla Matkailualan toimipaikkojen liikevaihto pääkaupunkiseudulla Henkilöstö Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin taloudellinen tila Liikevaihdon kehitys vuosina Henkilöstön määrän kehitys ja myynti/henkilö Käyttökatteen kehitys vuosina Kokonaistuloksen kehitys vuosina Oman pääoman ja sijoitetun pääoman tuottoprosentit Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin taloudellinen suoritus suhteessa koko toimialaan vuosina Matkailutoimialan aluekohtaiset erityispiirteet pääkaupunkiseudulla Helsingin matkailun avaintunnusluvut Espoon matkailun avaintunnusluvut Vantaan matkailun avaintunnusluvut Matkailun taloudelliset vaikutukset pääkaupunkiseudulla Menetelmät Matkailumeno Kotimainen matkailumeno Ulkomaisten matkailijoiden matkailumeno Matkailumeno pääkaupunkiseudulla Matkailutulo Välitön matkailutulo Työllisyysvaikutukset Välilliset vaikutukset

3 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Yhteenveto matkailutulosta ja matkailumenosta Yhteenveto Keskeiset tulokset Jatkotutkimussuositukset LIITTEET Lähdeluettelo Linkkilista, lisätietoja Taulukkoluettelo Taulukko 1. Matkailuklusterin yritysten ja liikevaihdon rakenne toimialoittain Suomessa Taulukko 2. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla Taulukko 3. Pääkaupunkiseudun suosituimmat (TOP-30) käyntikohteet Taulukko 4. Pääkaupunkiseudun suosituimmat messut Taulukko 5. Pääkaupunkiseudun teattereiden kokonaiskatsojamäärät Taulukko 6. Helsingin risteilymatkustajat Taulukko 7. Matkailuklusteriin kuuluvien yritysten toimipaikkojen lukumäärä Taulukko 8. Matkailuklusteriin kuuluvien yritysten toimipaikkojen liikevaihto Taulukko 9. Suurimpien toimialojen henkilötyövuosimäärät pääkaupunkiseudulla Taulukko 10. Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin keskimääräinen liikevaihdon kehitys yrityksittäin vuosina Taulukko 11. Henkilöstön määrän kehitys ja myynti/henkilö Taulukko 12. Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin käyttökateprosentit Taulukko 13. Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin tilikauden tulosprosentit Taulukko 14. Helsingin matkailun avaintunnusluvut Taulukko 15. Espoon matkailun avaintunnusluvut Taulukko 16. Vantaan matkailun avaintunnusluvut Taulukko 17. Matkailukysynnän ja -tarjonnan tunnuslukuja Suomessa Taulukko 18. Matkailunmeno- selvityksen tiedonlähteet Taulukko 19. Kotimaisten päiväkävijöiden rahankäyttö Helsingissä Taulukko 20. Kotimaisten matkailijoiden matkailumeno pääkaupunkiseudulla Taulukko 21. Kotimainen matkailumeno vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla Taulukko 22. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö pääkaupunkiseudulla Taulukko 23. Pääkaupunkiseudun matkailumeno vuosina Taulukko 24. Välitön matkailutulo pääkaupunkiseudulla Taulukko 25. Välitön matkailutulo pääkaupunkiseudun kunnissa Taulukko 26. Matkailun työllisyysvaikutukset pääkaupunkiseudun kunnissa Taulukko 27. Matkailun välilliset vaikutukset Taulukko 28. Pääkaupunkiseudun matkailumeno vuosina Taulukko 29. Pääkaupunkiseudun matkailun avaintunnusluvut

4 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Kuvaluettelo Kuva 1. Suomen merkittävimmät matkailuklusterin toimialat yritysten lukumäärällä ja liikevaihdolla mitattuna Kuva 2. Suomen matkailuklusterin rakenne ja sisältö Kuva 3. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla Kuva 4. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys kunnittain pääkaupunkiseudulla.. 18 Kuva 5. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla, Eurooppa, muut maat Kuva 6. Rekisteröidyt yöpymiset maittain pääkaupunkiseudulla Kuva 7. Hotellien lukumäärä pääkaupunkiseudulla Kuva 8. Hotellihuoneiden lukumäärä pääkaupunkiseudulla Kuva 9. Hotellihuoneiden käyttöaste pääkaupunkiseudulla Kuva 10. Hotellien huonekeskihinta pääkaupunkiseudulla Kuva 11. A-luokan anniskelulupien määrä pääkaupunkiseudulla Kuva 12. Pääkaupunkiseudun ravintoloiden myynti / asiakaspaikka Kuva 13. Kävijämäärien kehitys pääkaupunkiseudun suosituimmissa matkailukohteissa Kuva 14. Kävijämäärien kehitys pääkaupunkiseudun messuilla (16 suurinta) Kuva 15. Kävijämäärien kehitys pääkaupunkiseudun messuilla (vuosittain toistuvat, 6 kpl) Kuva 16. Helsingin satamien matkustajamäärät Kuva 17. Helsingin satamien matkustajat kuukausittain vuonna Kuva18. Helsingin satamien matkustajaliikenne eri satamiin Kuva 19. Risteilyalusten lukumäärät Helsingin satamassa Kuva 20. Risteilyalusten matkustajamäärät Helsingin satamassa vuosina Kuva 21. Kansainvälisen liikenteen matkustajamäärät Kuva 22. Pääkaupunkiseudun taksikeskuksien välittämät kyytimäärät Kuva 23. Pääkaupunkiseudun taksilupien määrä vuosina Kuva 24. Helsingin aseman lähijunien matkustajamäärät Kuva 25. Suomi-Pietari-Suomi junamatkojen kokonaismäärät Kuva 26. Kongressimatkailu pääkaupunkiseudulla: järjestettyjen kongressien määrä sekä osallistuneiden delegaattien määrä Kuva 27. Kotimaan vapaa-ajan matkat pääkaupunkiseudulle, eri majoitusmuodot Kuva 28. Kotimaan vapaa-ajan matkat pääkaupunkiseudulle Kuva 29. Kotimaan vapaa-ajan matkustajien menot pääkaupunkiseudulla Kuva 30. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö pääkaupunkiseudulla ( ) käyttökohteen mukaan luokiteltuna Kuva 31. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö pääkaupunkiseudulla ( ) matkan syyn mukaan luokiteltuna Kuva 32. Hotellihuoneiden myynnin kehitys Suomessa ja Ruotsissa (Helsinki ja Tukholma) indeksinä Kuva 33. Hotellihuoneiden saatavuuden kehitys Suomessa ja Ruotsissa (Helsinki ja Tukholma) indeksinä Kuva 34. Hotellihuoneiden käyttöasteen kehitys Suomessa ja Ruotsissa (Helsinki ja Tukholma) indeksinä... 53

5 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Kuva 35. Hotellihuoneiden varausasteen kehitys (%) Suomessa ja Ruotsissa (Helsinki ja Tukholma) Kuva 36. Euroopasta Aasiaan lähtevien lentojen viikoittainen lukumäärä lentoasemittain Kuva 37. Matkailuklusteriin kuuluvien toimipaikkojen lukumäärä pääkaupunkiseudulla. 57 Kuva 38. Matkailuklusteriin kuuluvien toimipaikkojen liikevaihdon kehitys pääkaupunkiseudulla Kuva 39. Eri matkailun toimialojen osuus matkailuklusterista Suomessa ja pääkaupunkiseudulla (liikevaihto) Kuva 40. Matkailuklusteriin kuuluvien henkilötyövuosien määrä pääkaupunkiseudulla.. 61 Kuva 41. Aloittaneiden, lopetettujen ja konkurssiin menneiden yritysten lukumäärät pääkaupunkiseudulla Kuva 42. Matkailuklusteriin kuuluvat uudet yritykset pääkaupunkiseudulla Kuva 43. Matkailuklusteriin kuuluvat lopetetut yritykset pääkaupunkiseudulla Kuva 44. Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kuva 45. Kotimaisten matkailijoiden matkailumeno pääkaupunkiseudulla Kuva 46. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö pääkaupunkiseudulla Kuva 47. Matkailumenon jakaantuminen pääkaupunkiseudulla Kuva 48. Välitön matkailutulo pääkaupunkiseudulla vuonna Kuva 49. Matkailun työllisyysvaikutukset pääkaupunkiseudulla vuonna Kuva 50. Pääkaupunkiseudun matkailupalveluiden kysyntäindeksi Kuva 51. Pääkaupunkiseudun matkailun tarjonta-indeksi

6 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Saatteeksi Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto esitti Metropolialueen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskukselle (Metro-OSKE) tarpeen saada kattavasti tietoa matkailualan kehityksestä Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Todettiin, että pääkaupunkiseudun matkailualan toimialan kehityksestä ja taloudellisista vaikutuksista tarvitaan ajankohtaista ja monipuolista tietoa. Tämän menetelmäkehityshankkeen on toteuttanut Culminatum Innovation yhteistyössä Haaga-Perhon kanssa. Hankkeen ovat rahoittaneet ja hankkeen ohjaukseen ovat aktiivisesti osallistuneet Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto, Espoon Matkailu Oy ja Vantaan kaupungin elinkeinopalvelut. Hankkeen päätavoitteena oli selvittää miten matkailu on kehittynyt pääkaupunkiseudulla vuosina Tavoitteena oli lisäksi kerätä yhteen matkailun kehitystä kattavat tiedot matkailun kehityksestä ja selvittää matkailun taloudellisia vaikutuksia pääkaupunkisedulla. Keskeisenä tavoitteena oli myös tuottaa raportointimalli, jota voidaan jatkossa hyödyntää vuosittain matkailuelinkeinon seurannassa. Tällä hankkeella on tuotettu Helsingin ja pääkaupunkiseudun matkailutoimialasta malli toimialaraportista, josta ilmenee matkailun taloudelliset ja työllisyysvaikutukset, elinkeinon kehitys, yritysten taloudelliset muutokset ja muut kehittymisen seurantaa helpottavat indikaattorit. Hankkeen suunnittelua ja toteutusta seurattiin ohjausryhmän avulla. Siihen kuuluivat seuraavat henkilöt: Helsingin kaupunki, Matkailu- ja kongressitoimisto, matkailupäällikkö Pirkko Nyman ja yhteyspäällikkö Tuulikki Becker, Vantaan kaupunki, Yrityspalvelut, elinkeinopäällikkö Raimo Koskenkanto ja Espoon Matkailu Oy, toimitusjohtaja Jaana Tuomi. Tämä menetelmähanke on tehty tiiminä, johon kuuluvat Culminatum Innovation:sta ohjelmajohtaja Kristian Sievers, projektipäällikkö Vesa Gran, Haaga-Perhosta tuotejohtaja Juha Kemppainen, tutkimuspäällikkö Petteri Ohtonen ja kehityspäällikkö Hannu Piirainen. Matkailu pääkaupunkiseudulla: Eurot, yritykset ja matkailijat toimialaraportti antaa kattavan kuvan matkailuyritysten ja matkailuelinkeinon kehityksestä alueella. Raportin toivotaan palvelevan matkailun kehittäjiä ja rahoittajia arvioitaessa kehitystoiminnan tuloksia ja sen toivotaan hyödyttävän myös elinkeinon toimijoita laajasti. Helsingissä Culminatum Innovation Ohjelmajohtaja Kristian Sievers Haaga-Perho Tuotejohtaja Juha Kemppainen

7 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Tiivistelmä Tekijä: Culminatum Innovation ja Haaga- Perho tutkimuspalvelut ja Puhelin: Julkaisuaika: Marraskuu 2008 Toimeksiantaja: Helsingin kaupungin matkailu ja kongressitoimisto, Espoon Matkailu Oy ja Vantaan kaupungin yrityspalvelut. Julkaisun nimi: Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla ; Eurot, Yritykset, Matkailijat Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla projekti toteutettiin pääkaupunkiseudun kaupunkien aloitteesta. Projektin tavoitteena oli selvittää, miten matkailutoimiala on kehittynyt vuosina Projektilla oli kolme osatavoitetta. Ensimmäiseksi selvitettiin pääkaupunkiseudun matkailun kehitystä osoittavat mittarit ja tutkimukset. Toiseksi selvitettiin matkailun elinkeinon yritystoiminnan laajuus ja taloudellinen tilanne sekä matkailun aikaansaamat taloudelliset vaikutukset pääkaupunkiseudulle. Kolmantena tavoitteena oli luoda toimintamalli, jolla matkailun kehitystä voidaan tehokkaasti ja kattavasti seurata myös tulevaisuudessa. Projektin toteutuksessa käytettiin useita tutkimusmenetelmiä. Tähän raporttiin on koottu kattavasti matkailun kehitystä kuvaavaa tutkimustietoa useista olemassa olevista tutkimuksista. Näitä tietoja on yhdistetty ja analysoitu. Projekti antaa suosituksia alueen matkailun kehityksen seurannan kannalta keskeisistä indikaattoreista. Projektissa suoritettiin myös laaja yrityskysely alueen matkailutulon selvittämiseksi. Tutkimusta varten suoritettiin myös asiantuntijahaastatteluja. Matkailuelinkeino on pääkaupunkiseudulla kasvanut voimakkaasti. Rekisteröidyt yöpymiset ovat kasvaneet vuodesta 2002 vuoteen %, risteilymatkustajien määrä 166 %, lentomatkustajien määrä 37 % ja ulkomaisten matkailijoiden määrä lähes 25 %. Samanaikaisesti matkailualan yritysten toimipaikkojen määrä on kasvanut n. 10 % ja alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto yli 27%. Pääkaupunkiseudulla matkailuklusterin yritysten liikevaihto oli vuonna 2006 yli 6 miljardia euroa, joka on noin 49 % koko Suomen toimialan yritysten liikevaihdosta. Matkailun taloudellisia vaikutuksia alueelle selvitettiin matkailutulo- ja matkailumenomenetelmillä käyttäen pohjoismaista MTT-mallia. Vuonna 2007 välitön matkailutulo pääkaupunkiseudulla oli runsaat 1,5 miljardia euroa. Suurimpia matkailutoimialoja olivat majoitus- ja ravitsemistoiminnan ohella kaupan ja liikenteen yritykset. Pääkaupunkiseutu on matkailutulollaan Suomen suurin matkailukeskus. Helsingin kaupungin välitön matkailutulo oli lähes 900 miljoonaa euroa, Vantaan erityisesti ilmailuklusterinsa ansiosta sai tuloa 420 miljoonaa ja Espoon runsaat 200 miljoonaa euroa. Helsingissä matkailutuloa nostivat majoitus- ja ravitseminen sekä vähittäiskauppa. Espoossa suurimmasta osasta matkailutuloa vastasivat kauppa ja autoiluun liittyvä toiminta. Vantaalla keskeisiä tulonmuodostajia ovat edellä mainitun ilmailutoimialojen ohella majoitus- ja ravitsemissektori sekä kauppa. Kaupungeista Helsingin välitön matkailutulo oli lähes 900 miljoonaa euroa, Vantaan erityisesti ilmailuklusterinsa ansiosta runsaat 420 miljoonaa ja Espoon runsaat 200 miljoonaa euroa. Matkailu pääkaupunkiseudulla: euroja, ihmisiä, yrityksiä -toimialaraportti on ensimmäinen pääkaupunkiseudulle tehty seurantaraportti, jonka avulla on selvitetty toimialan kehitys ja sen taloudelliset vaikutukset ja lisäksi luotu toimintamalli, jonka avulla tämän taloudellisesti merkittävän toimialan kehitystä voidaan jatkossa seurata vuosittain. Avainsanat: matkailutoimiala, taloudelliset vaikutukset, matkailuyritykset, pääkaupunkiseutu Kokonaissivumäärä liitteet Kieli : Suomi Julkaisija: Haaga-Perho 2008

8 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Matkailuklusterin toimialaraportin määrittely ja sisältö. 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Projektityöryhmä päätti käyttää Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamaa Matkailun toimialaraporteissa käytettyä määritelmää matkailuklusterista. Näin ollen tämän raportin tiedot ovat soveltuvin osin vertailukelpoisia valtakunnallisiin matkailututkimuksiin. Matkailun toimialaa käsitellään yleensä hyvin laajana eri toimialojen kokonaisuutena, jossa keskeisiä sektoreita ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä henkilöliikenne. Merkittäviä sektoreita matkailussa ovat myös matkatoimistot sekä aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoavat yritykset ja yhteisöt. Osittain matkailua palvelevia sektoreita ovat myös käsi- ja pienteollisuus, pankkitoiminta ja vähittäiskauppa. Palvelujen pääasiallisten loppukäyttäjien rooli viimekädessä ratkaisee, onko kyseessä matkailupalvelu vai paikallispalvelu. Siten matkailua kuvataan usein markkinoina. Majoitustoiminta luetaan matkailupalveluksi, joskin sektorin yritysten ravitsemispalvelut tyydyttävät samanaikaisesti myös paikalliskysyntää. 1 Matkailusta täysin tai lähes kokonaan riippuvaisten palveluyritysten joukko (27 toimialasektoria) Suomessa koostui vuonna 2005 noin yrityksestä. Yritysten kokonaisliikevaihto on lähes 11 miljardia euroa. Tätä yritysjoukkoa voidaan myös pitää Suomen matkailuklusterina. Tilastoitu henkilöstömäärä on lähes Toimialat on esitetty liitteessä 1. Matkailuklusterin liikevaihdon kehitys on noudattanut maltillista kehityssuuntaa. Poikkeuksellisen vahvan kasvun sektoreita ovat aktiviteetteihin perustuvat urheilutoiminnan alat sekä muu kuin hotellimajoitus. Tämä viittaa noususuuntaan erityisesti vapaa-ajan matkailussa. Hotellien kasvuvauhti on vakaampi, mutta sekin varsin positiivinen. Matkatoimistot ja matkailupalvelut ovat klusterin keskimääräisen kehityksen vauhdissa. 1 Suomen majoitus- ravitsemis- ja ohjelmapalvelujen toimialoilla on lähes toimipaikkaa. Sektoreiden liikevaihto yhteensä on yli 4,7 miljardia ja henkilöstön määrä Lukumääräisesti laajin toimiala on ravitsemistoiminta, mutta matkailukysynnän kannalta majoitustoiminta nousee vahvimmaksi sektoriksi. Ohjelmapalvelujen rooli on noussut yhä vahvemmaksi matkailupalvelujen joukossa. 1 Toimipaikkojen kokonaismäärä on pysynyt varsin vakaana. Majoitusalan palvelukohteiden määrä varsinkin on säilynyt ennallaan viime vuodet. Lukumääräinen muutos kohdistuu lähinnä aktiviteetteihin ja ravintoloihin. 1 lukumäärä 1 Työ- ja elinkeinoministeriö, Matkailun toimialaraportit 2006, Matkailun yleisosa s

9 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Tutkimusmenetelmien esittelyt, rajaukset ja keskeiset käsitteet Tämä projekti on tuottanut pääkaupunkiseudun matkailutoimialasta toimialaraportin, josta ilmenee matkailualan toimipaikkojen liikevaihdon ja kannattavuuden kehitys matkailun suorat ja välilliset taloudelliset tulovaikutukset alueen talouteen indikaattori tietoa, joka helpottaa elinkeinon kehityksen, yritysten taloudellisten tilanteiden muutosten sekä toimialalla tapahtuvan muun kehittymisen seurantaa. Näillä matkailun fyysisillä indikaattoreilla tarkoitetaan mm. rekisteröityjä yöpymisiä, päiväkävijämatkailijoita, risteilymatkailijoita, kävijämääriä tärkeimmissä käyntikohteissa, laiva- ja lentomatkustajia, kongresseja ja kongressivieraita jne. Projektin toteuttamiseen on käytetty laajasti erilaisia tutkimusmenetelmiä. Valtaosa selvityksen materiaalista on kerätty hyödyntämällä olemassa olevia tutkimusaineistoja, joita eri tutkimuslaitokset ja organisaatiot ovat tuottaneet. Keskeisiä tietolähteitä ovat Tilastokeskus, Matkailun edistämiskeskus, MARA ry, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit. Projektiin on kerätty aineistoa myös asiantuntijahaastatteluilla ja laajalla yrityskyselyllä. Helsingin talousalue 2 Tämä kappale perustuu Tilastokeskuksen, Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja alueen ammattikorkeakoulujen tuottamaan aineistoon. Lisää tietoa Helsingin seudun aluetilastoja tuottavista organisaatioista ja tutkimuksista löytyy tämän raportin lopussa olevasta lähdeluettelosta. Helsingin seutu on Euroopan mittakaavassa maamme ainoa suurkaupunkialue. Helsingin seudun talouskehityksellä on ratkaiseva merkitys koko maan talouskasvulle. Toimialarakenteen suhteen Helsinki on erikoistunut pitkälle kehittyneisiin palvelualoihin. Erityisesti informaatioteknologiat ja tiedontuotanto ovat viime vuosina nousseet tärkeiksi alueen taloudellisen kehityksen kannalta. Talouden rakenteen suhteen Helsingin seutu on tyypillinen eurooppalainen suurkaupunkialue. Palvelusektorin osuus työpaikoista on noin reilu neljä viidesosaa ja jalostusalojen osuus vajaa viidesosa, alkutuotannon merkityksen ollessa marginaalinen. Palvelusektorin suuruus perustuu nimenomaan yksityisiin palveluihin, joiden yhteenlaskettu osuus on 2 Tilastokeskus, Virsta (

10 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos puolet kaikista työpaikoista Helsingin seudulla. Näin on keskimäärin muissakin Euroopan suurkaupungeissa. Helsingin seudun talouden erikoistumisessa on selvä trendi. Talouden ja työllisyyden kehityksen tärkeiksi tekijöiksi ovat nousseet informaation käsittelyyn ja tiedontuotantoon liittyvät alat. Näin suurkaupunkialueille syntyy keskittymisetuja, jotka ovat välttämättömiä varsinkin erikoistuneille palvelualoille sekä teknologiasuuntautuneelle tuotannolle. Helsingin seutu on monien pitkälle erikoistuneiden, lähinnä informaatiosektorin palveluja sisällöntuotannon alojen keskus. Tietojenkäsittelyssä, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, mainospalveluissa, lainopillisissa ja taloudellisissa konsultointipalveluissa seudun osuus koko maan työpaikoista on ollut 55 ja 62 prosentin välillä. Graafisen teollisuuden ja tietoliikenteen toiminnoista noin 40 prosenttia oli keskittynyt tänne työpaikkamäärällä mitattuna. Helsingin seutu on eurooppalaisessa vertailussa tyypillinen suurkaupunkitalous, jonka osuus koko maan tuotannosta ja väestöstä on samaa suuruusluokkaa kuin pääkaupunkiseutujen osuus muissakin keskisuurissa ja pienissä Euroopan maissa. Elinkeinorakennetta hallitsee erityisen vahvasti yksityinen palvelusektori, julkisen hallinnon ja julkisten palveluiden osuuden ollessa suurin piirtein samaa luokka kuin maanosamme suurkaupungeissa, mutta pienempi kuin muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Teollisuudessa seudulla on erikoistuttu korkean teknologian elektroniikkaan ja graafiseen teollisuuteen perinteisen tehdasteollisuuden osuuden ollessa marginaalinen. 3 Helsinki on tuottava ja vauras kaupunki. Bruttokansantuote asukasta kohden on lähes puolitoistakertainen koko maan keskiarvoon nähden ja eurooppalaisten suurkaupunkialueiden joukossa se kuuluu 15 tuottavimman alueen joukkoon. Vuosien taantumaan verrattuna suhteellisen positiiviset kasvuodotukset perustuvat Helsingissä useaan tekijään. Lukuisista epävarmuustekijöistä ja riskeistä huolimatta seudun vahva informaatio- ja viestintäteknologian klusteri on yhä kilpailukykyinen ja hyvissä asemissa kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Se pystyy suurella todennäköisyydellä ottamaan osansa ennustetusta maailmanlaajuisesta kysynnän kasvusta. Yksityisen palvelusektorin kasvun ennakoidaan jatkuvan edelleen kotimaisen ja lähialueiden kulutuksen kasvun seurauksena. Väestöennusteet povaavat väestönkasvun jatkuvan seudulla, minkä osaltaan ennakoidaan pitävän asuntotuotannon vilkkaana tulevinakin vuosina. Seudun väestön korkea koulutustaso, vahva yliopisto- ja korkeakoulusektori, systemaattiset panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä muuhun inhimilliseen pääomaan, sekä edistyksellisyys uuden teknologian soveltamisessa tarjoavat edelleen 3 Tilastokeskus, Virsta (

11 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Helsingin seudulle mahdollisuuden kilpailla muiden maiden kanssa yritysten (sekä kotimaisten että ulkomaisten) sijaintipaikkana. 3 Erityisesti Venäjän, samoin kuin Baltian ja muiden Itä-Euroopan uusien EU-maiden, taloudellisen kasvun odotetaan jatkuvan vahvana, mikä kasvattaa vientimarkkinoita Helsingin seudulla sijaitseville teollisuuden, kaupan, logistiikan sekä liike-elämän palveluiden yrityksille. Lisätietoja Helsingin talousalueesta: ja Raportin keskeisiä käsitteitä Tässä raportissa käytetään montaa eri tutkimuslähdettä ja tilastoa. Eri tilastoissa ja tutkimuksissa on erilaisia käsitteitä samasta asiasta tai ilmiöstä. Esimerkiksi matkailijakäsite kannattaa tarkistaa, kun vertailee eri tilastotietoja keskenään. Ohessa käsitteitä, jotka on määritelty Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisussa Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset -matkailun alueellinen tilinpito (KTM, 2006). Klusteri on toisiinsa yhteydessä olevien tietyllä alalla toimivien yritysten ja toimijoiden maantieteellinen keskittymä, joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja. Klusterit ovat verkostomaisia kokonaisuuksia, joissa tärkeämpää kuin yritysten ja toimialojen väliset rajat, ovat niiden keskinäiset kytkennät. Matkailijoita ovat loma-, ostos- tai työmatkalla olevat henkilöt, jotka ovat tilapäisesti poissa kotipaikkakunnaltaan. Matkailijoita ovat mm. kesämökkiläiset sekä yöpyvät matkailijat että päiväkävijät. Matkailijoiksi ei lueta Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista, Vantaalta tai linjan Kirkkonummi-Hyvinkää-Sipoo sisäpuolelta tulleita (määritys mtt tutkimuksesta). Matkailu on WTO:n määritelmän mukaan toimintaa, jossa ihmiset matkustavat ja oleskelevat tavanomaisen elinympäristönsä ulkopuolella olevassa paikassa alle vuoden ajan vapaa-ajanvieton-, liikematkan- tai muun tarkoituksen vuoksi. Matkailuarvonlisäys on tärkein matkailun taloudellista merkitystä kuvaava tunnusluku. Sitä voidaan verrata käsitteenä kansantalouden tilinpidon bruttoarvonlisäykseen eli perushintaiseen bruttokansantuotteeseen. Matkailuelinkeino koostuu ensisijaisesti niistä toimialoista, jotka saavat välitöntä matkailutuloa. Toimialaluokittelu perustuu Tilastokeskuksen tol 2002 luokitukseen. Luokitusta ollaan juuri uudistamassa. Matkailukulutus koostuu kaikista niistä menoista tavaroihin ja palveluihin, jotka syntyvät matkan aikana joko matkailijan itsensä tai jonkun muun maksamina. Matkailukysyntä on matkailijoiden kulutuksesta aiheutuvaa tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Siihen sisältyy myös muita tärkeitä menoja, kuten tuotettujen

12 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos kiinteiden pääomatarvikkeiden hankinta ja julkisyhteisöjen matkailuun liittyvien markkinattomien, yhteiseen käyttöön tarkoitettujen palveluiden kulutus. Matkailutilinpidossa matkailukysyntä koostuu ulkomaisten ja kotimaisten matkailijoiden kulutuksesta kohdemaassa. Matkailulle ominaiset tuotteet voidaan jakaa matkailulle tyypillisiin ja liitännäisiin tuotteisiin. Ne ovat tuotteita ja palveluita, joiden tuotanto olisi vähäistä tai jota ei olisi lainkaan ilman matkailijoiden kulutusta. Matkailun fyysiset indikaattorit ovat taloudellisia tunnuslukuja, joiden avulla pyritään havainnollistamaan matkailutarjontaa ja -kysyntää. Matkailun satelliittitilinpito (Tourism Satellite Account, TSA) on tilastojärjestelmä, jossa matkailun taloudellisia vaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Se on kehitetty laajassa kansainvälisessä yhteistyössä, jonka tuloksena YK, WTO(World Tourism Organization), OECD ja EU hyväksyivät vuonna 2000 suosituksen matkailun satelliittitilinpidosta. Matkailun satelliittitilinpidosta käytetään myös nimeä matkailutilinpito. Matkailun taloudelliset indikaattorit ovat tunnuslukuja, joiden avulla pyritään havainnollistamaan matkailuyritysten taloudellista tilaa ja kannattavuutta. Matkailutilasto tilastoi matkailupalveluiden tarjontaa ja -käyttöä ja se on tarkoitettu matkailuinvestointien suunnitteluun valtakunnallisella ja paikallisella tasolla sekä kotimaanmatkailun ja ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun seurantaan ja edistämiseen. Matkailutoimialat on jaettu matkailulle tyypillisiin, liitännäisiin ja ei-ominaisiin toimialoihin. Luokittelu perustuu kansantalouden tilinpidossa käytettyyn toimialaluokitukseen. Päiväkävijät ovat matkailijoita, jotka eivät yövy matkansa aikana. Pääkaupunkiseutu käsittää Helsingin, Espoon ja Vantaan kuntien alueet. Joskus mukana on myös Kauniainen. Rajahaastattelututkimus on rajanylityspaikoilla tehtävä haastattelututkimus, josta saadaan tietoa muun muassa vuoden aikana Suomessa käyneiden ulkomaisten matkailijoiden kokonaismääristä, ikä- ja sukupuolijakaumasta, matkan tarkoituksesta, oleskelun kestosta ja Suomessa käytetystä rahamäärästä. Suomalaisten matkailututkimus tilastoi matkailun kysyntää ja sitä tarvitaan suomalaisten kotimaanmatkailun ja ulkomaille suuntautuvan matkailun seuraamiseen ja kehittämiseen. Toimialaluokitus (TOL 2002) noudattaa Euroopan toimialaluokituksen rakennetta. Suomen kansantalouden tilinpidossa on kaikkiaan 184 toimialaa tarkimmalla laskentatasolla.

13 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Yritys- ja toimipaikkarekisteri on perusrekisteri, jota käytetään erilaisten yritystilastojen luomisessa ja tietopalvelurekisterinä. Rekisteristä tuotetaan säännöllisesti tilastoja Suomen yritysten ja julkisyhteisöjen lisäksi aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä. 2.3 Matkailuklusteri Suomessa Matkailuklusterin määrittelyn perustana on ns. toimialaluokitus (Tol 2002), joka on tilastoalan yleisluokitus. Sitä käytetään sekä julkisen hallinnon että yksityisen sektorin tietojärjestelmissä. Periaatteet ovat seuraavat: jokaisella yrityksellä on oma tunnistekoodi, Y-tunnus jokaiselle yritykselle on määritelty toimiala, joka määräytyy yrityksen tuottaman arvonlisäyksen perusteella toimialaluokat ovat mahdollisimman homogeenisia. Y-tunnus on kaikilla sellaisilla yrityksillä, yhteisöillä tai yksityisillä elinkeinoharjoittajilla, jotka ovat arvonlisäverovelvollisia tai jotka ovat työnantajia, eli heillä on palkattua henkilökuntaa. Yrityksen pääasiallinen toiminta on se toiminta, joka lisää eniten kyseisen yrityksen tai yksikön perushintaista arvonlisäystä. Jos yritys harjoittaa vain yhdenlaista toimintaa, niin luokitus tapahtuu sen mukaan. Jos yksikkö harjoittaa monenlaista toimintaa, mutta yksi toiminto on yli 50 % yksikön koko arvonlisäyksestä, niin luokitus tapahtuu sen mukaan. Muussa tapauksessa noudatetaan ns. yleisestä yksityiskohtaiseen - päättelyketjua (ks. TOL-luokitusohje). Toimialaluokituksen avulla ryhmitellään yritysten, yritystyyppisten yksiköiden ja toimipaikkojen toimintoja eli aktiviteetteja samankaltaisiin ryhmiin. Toiminnot ovat samankaltaisia, kun ne ovat tuottamiensa hyödykkeiden, tuotantopanostensa sekä tuotantoprosessinsa mukaan samanlaisia. Tol -luokituksen käsitteitä ovat mm: yrityksellä tarkoitetaan yhden tai useamman henkilön yhdessä harjoittamaa taloudellista toimintaa, jolla tähdätään kannattavaan tulokseen. Toimialayksikkö on yritys tai yrityksen osa, joka pääasiallisesti toimii yhdellä toimialalla. Sitä ei rajoiteta alueellisesti yhteen paikkaan. Jokaisella yrityksellä on yksi tai useampia toimialayksikköjä. Tämän yksikkökäsitteen avulla on tarkoitus muodostaa mahdollisimman homogeenisia luokkia rajoittumatta maantieteelliseen jakaumaan. Jokaiselle Y- tunnuksen saaneelle yritykselle määritellään toimiala. Toimipaikka on yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiallisesti yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotantoyksikkö. Useimmat yritykset ovat yksitoimipaikkaisia, mutta suurimmilla yrityksillä voi olla satoja toimipaikkoja eri puolilla maata. Lisäksi nämä toimipaikat voivat toimia eri toimialoilla. Lisätietoja luokittelusta Tilastokeskuksen sivuilta, ja liitteessä 1.

14 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Matkailusta riippuvaisten eli tyypillisten matkailupalveluyritysten joukko (25 toimialasektoria) koostui vuonna 2005 noin yrityksestä, joiden kokonaisliikevaihto oli noin 11 miljardia euroa. Tätä yritysjoukkoa voidaan pitää alan matkailualan klusterina. 4 Tilastokeskuksen Kunnittaiset toimipaikat -tilaston mukaan pääkaupunkiseudun matkailuklusterin koko on noin 6 miljardia euroa (v. 2007) ja on noin 49 % koko maan matkailuklusterin liikevaihdosta (12 miljardia euroa). Lisätietoja on liitteessä 2. Lisätietoja Työ- ja elinkeinoministeriö, Matkailun toimialaraportit 2006, Matkailun yleisosa: Vuonna 2005 Suomen matkailuklusterin suurimmat toimialat liikevaihdolla mitattuna ovat ravintolat (20,7 %), säännöllinen lentoliikenne (17,9 %), meriliikenteen henkilökuljetus (10,8 %), matkatoimistot (10,1 %) ja hotellitoiminta (9,5 %). Matkailuklusteriin kuuluvien yritysten lukumäärää ja liikevaihtoa on esitetty alla olevassa taulukossa 1 ja kuvassa 1. Taulukko 1. Matkailuklusterin yritysten ja liikevaihdon rakenne toimialoittain Suomessa. 4 Työ- ja elinkeinoministeriö, Matkailun toimialaraportit 2006, Matkailun yleisosa.

15 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Yritysten lukumäärä Yritysten lukumäärän osuus koko klusterista Henkilöstön määrä Liikevaihto ( e) Yritysten liikevaihdon osuus koko klusterista Matkailuklusteri yhteensä Suomessa Ravintolat, kahvila-ravintolat ja ruokakioskit ,4 % ,7 % 621 Säännöllinen lentoliikenne 27 0,1 % ,9 % Meriliikenteen henkilökuljetus 65 0,3 % ,8 % Matkatoimistot 242 1,0 % ,1 % 551 Hotellit 498 2,0 % ,5 % 6022 Taksiliikenne ,9 % ,3 % 711 Autojen vuokraus 262 1,1 % ,8 % 6323 Muu ilmaliikennettä palveleva toiminta 45 0,2 % ,6 % 5552 Ateriapalvelu 894 3,7 % ,5 % 9261 Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit 634 2,6 % ,1 % 554 Olut- ja drinkkibaarit, kahvilat ja kahvibaarit ,7 % ,1 % 9262 Urheilutoiminta ,5 % ,0 % Muu matkailua palveleva toiminta 771 3,2 % ,9 % Messujen ja kongressien järjestäminen 385 1,6 % ,8 % 6023 Muu maitse tapahtuva henkilöliikenne 304 1,2 % ,0 % 552 Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta ,1 % ,9 % 9272 Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut 514 2,1 % ,5 % Satamat 15 0,1 % ,4 % 622 Tilauslentoliikenne 47 0,2 % ,4 % 9304 Kylpylaitokset, solariumit yms. palvelut ,9 % ,4 % Linja-autoasemat 28 0,1 % ,4 % 9233 Huvipuistot 23 0,1 % ,4 % 612 Sisävesiliikenne 79 0,3 % ,2 % Kotimaan rannikkoliikenne 85 0,3 % ,2 % Urheilu- ja liikuntavälineiden vuokraus 59 0,2 % ,1 % 9252 Museot, näyttelyt sekä historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu 33 0,1 % ,1 % 9253 Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot 10 0,0 % ,1 %

16 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Kuva 1. Suomen merkittävimmät matkailuklusterin toimialat yritysten lukumäärällä ja liikevaihdolla mitattuna. Lähde: Matkailun toimialaraportti, matkailun yleisosa 2007, TEM. Haaga AMK/Matka 2020 on vuonna 2008 kuvannut Suomen matkailuklusterin rakennetta ja sisältöä kuvan 2 mukaisesti. ASIAKAS Liikunta ja urheilu Henkilöstöpalveluyritykset Vähittäiskauppa PALVELUJEN TUOTANTO Ohjelmapalvelut, tapahtumat, käyntikohteet/ nähtävyydet LUOVAT ALAT Kulttuurituotanto, media, viestintä, design Vientiyritykset TOIMINTA- EDELLYTYSTEN LUOJAT JA TUKIJAT Edunvalvontaorganisaatiot Koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot Rahoittajat (julkinen ja yksityinen) Ministeriöt ja niiden alaiset virastot, alueviranomaiset ja kunnat Eduskunta EU Majoituspalvelut Ravitsemispalvelut Liikennepalvelut MARKKINOINTI- VIESTINTÄ JA MYYNTI Matkailukeskukset, palveluiden tuottajat Matkanjärjestäjät, DMC Matkatoimistot Sähköiset tieto- ja kauppapaikat MEK Alueelliset organisaatiot Toimialakohtaiset organisaatiot Hankkeet Ruokatuotanto Kulutustavarateollisuus Maatalous ICT Terveys- ja hyvinvointipalvelut Rakentaminen Metsäsektori MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Kuva 2. Suomen matkailuklusterin rakenne ja sisältö. Lähde: Haaga AMK 2008.

17 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Pääkaupunkiseudun matkailumarkkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Matkailun fyysiset indikaattorit pääkaupunkiseudulla Rekisteröidyt yöpymiset pääkaupunkiseudulla Rekisteröidyillä yöpymisillä mitattuna pääkaupunkiseudun matkailu on kehittynyt positiivisesti viime vuosina. Yöpymisten määrä on noussut noin 3,2 miljoonasta (2002) noin 3,9 miljoonaan yöpymiseen (2007). Kasvuprosentti on erittäin hyvä, 22,2 %. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys on esitetty alla olevassa taulukossa 2, kuvassa 3 ja liitteessä 4. Kuvasta on nähtävissä ulkomaisten matkailijoiden määrän selkeä kasvu pääkaupunkiseudulla. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset ovat nousseet yli 2,1 miljoonaan v Taulukko 2. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla. Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus. Helsinki Espoo Vantaa PK-Seutu Yhteensä Suomi Ulkomaat Yhteensä Suomi Ulkomaat Yhteensä Suomi Ulkomaat Yhteensä Suomi Ulkomaat Kuva 3. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla. Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus.

18 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Kuten alla olevasta kuvasta 4 huomataan, eniten yöpymiset ovat lisääntyneet Helsingissä ja Vantaalla. Kasvuprosentti vuosina on Helsingillä 19,2, Espoolla 14,1 ja Vantaalla 51,1. Koko pääkaupunkiseudun rekisteröidyt yöpymiset ovat kasvaneet noin yöpymisellä vuodesta 2002 vuoteen 2007 (+22,2 %). Kuva 4. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys kunnittain pääkaupunkiseudulla. Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus. Erityisesti EU:n sisältä tulevien matkailijoiden määrät ovat kasvaneet. Myös muista maista saapuvien osuus on selkeässä nousussa (kuva 5).

19 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Kuva 5. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla, Eurooppa, muut maat. Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus. Kuvassa 6 on esitetty pääkaupunkiseudulla yöpyvien yleisimpien kansallisuuksien yöpymismäärät vuosina Venäläisten ja saksalaisten yöpymismäärät ovat selvässä kasvussa vuoden 2005 jälkeen. Vuonna 2007 he tekivät yhteensä jo noin yöpymistä. Kuva 6. Rekisteröidyt yöpymiset maittain pääkaupunkiseudulla. Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus.

20 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Helsingin majoitusliikkeiden yöpymismäärissä on ollut viime vuosina hyvät kasvutulokset 5. Vuonna 2007 majoitusmäärän lisäys painottui kotimaan matkailun yöpymisten määrän lisääntymiseen (12,9 % vuodesta 2006). Matkailu lisääntyi Helsingissä vuonna 2007 jokaisena kuukautena. Ulkomailta tulleiden yöpymiset lisääntyivät Eurovision laulukilpailujen ansiosta voimakkaimmin toukokuussa (+17 %). Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä voimakkaammin kuin Suomessa keskimäärin tai muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Kaikista Helsingin yöpymisistä 60 % kertyi ulkomailta. Helsingissä Venäjältä tulleet nousivat yhdeksän vuoden tauon jälkeen ulkomaalaisyöpymisten kärkeen vuonna Seuraaviksi suurimmat lähtömaat olivat järjestyksessä Saksa, Iso- Britannia, Ruotsi, Yhdysvallat ja Japani. Vuonna 2007 Helsingissä joka toinen yöpyminen kirjattiin työmatkalla olleille. Vapaa-ajan matkailijoiden osuus yöpymisistä oli 45 % ja muussa tarkoituksessa saapuneiden 5 %. Majoitusliikkeiden vuotuinen huonekäyttöaste nousi ensi kerran yli 70 %:iin (70,4 %). Yöpymisen keskihinta, 72,22 jäi sen sijaan hieman alle kahden edellisvuoden tason. Helsingin rekisteröity majoituskapasiteetti oli vuonna 2007 keskimäärin vuodetta eli vajaat 380 vuodetta suurempi kuin vuotta aiemmin. Helsingin hotellien huonekäyttöaste oli noussut 70,4 prosenttiin (v. 2007). Lisätietoja löytyy raportin kappaleesta 5, kunnittaiset avaintunnusluvut ja liitteestä 5. Espoossa matkailijoiden yöpymiset ovat kasvaneet vuodesta 2002 ( ) vuoteen 2007 tultaessa 14,1 % ( ). Ulkomaisten yöpyjien määrä on kasvanut erittäin merkittävästi, jopa 35,5 % (n :sta :teen). Vuonna 2007 Espoossa 45 % yöpymisistä kirjattiin työmatkalla olleille. Vapaa-ajan matkailijoiden osuus yöpymisistä oli 55 %. Majoitusliikkeiden vuotuinen huonekäyttöaste nousi 60,9 %:iin. Yöpymisen keskihinta Espoon majoitusliikkeissä oli vuonna 2007 keskimäärin 53,5 euroa. Espoon hotellien huonekäyttöaste oli 60,7 % (v. 2007). Lisätietoja kappale 5, kunnittaiset avaintunnusluvut ja liitteestä 6. Vantaalla matkailijoiden yöpymiset ovat kasvaneet vuodesta 2002 ( ) vuoteen 2007 tultaessa jopa 51,5 % ( ). Tutkimusjaksolla kotimaisten yöpyjien määrä on kasvanut (+ 55,1 %) enemmän kuin ulkomaisten yöpyjien määrä (+ 45,8 %). Vuonna 2007 Vantaalla 58 % yöpymisistä kirjattiin työmatkalla olleille, vapaa-ajan matkailijoiden osuus oli 41 %. Majoitusliikkeiden vuotuinen huonekäyttöaste nousi 63,1 %:iin. Yöpymisen keskihinta Vantaan majoitusliikkeissä oli vuonna 2007 keskimäärin 66 euroa. Vantaan hotellien huonekäyttöaste oli 63,1 (v. 2007). Lisätietoja kappale 5, kunnittaiset avaintunnusluvut ja liitteestä 7. Lisätietoja Helsingin kaupungin matkailutoimiston sivuilta, Espoon kaupungin matkailusivuilta ja Vantaan kaupungin matkailusivuilta 5 Helsingin matkailun tunnuslukuja 2007