MATKAILU PÄÄKAUPUNKI-SEUDULLA EUROT, YRITYKSET, MATKAILIJAT Toimialaraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAILU PÄÄKAUPUNKI-SEUDULLA EUROT, YRITYKSET, MATKAILIJAT Toimialaraportti 2002-2007"

Transkriptio

1 MATKAILU PÄÄKAUPUNKI-SEUDULLA EUROT, YRITYKSET, MATKAILIJAT Toimialaraportti Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Helsinki 2008

2 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Sisällysluettelo Saatteeksi Tiivistelmä Matkailuklusterin toimialaraportin määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Tutkimusmenetelmien esittelyt, rajaukset ja keskeiset käsitteet Matkailuklusteri Suomessa Pääkaupunkiseudun matkailumarkkinoiden rakenne ja kehitys Matkailun fyysiset indikaattorit pääkaupunkiseudulla Rekisteröidyt yöpymiset pääkaupunkiseudulla Hotellien, ravintoloiden ja kahvila-ravintoloiden toiminta Matkailukohteiden kävijämäärät Laivamatkustajat Lentomatkustajat Muut liikennemäärätiedot Kokous- ja kongressimatkailu Matkailukysyntä Suomalaisten matkailukysyntä Ulkomainen matkailukysyntä Kansainväliset mittarit, vertailu Matkailutoimialan rakenne ja kehitys Matkailualan toimipaikat pääkaupunkiseudulla Matkailualan toimipaikkojen liikevaihto pääkaupunkiseudulla Henkilöstö Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin taloudellinen tila Liikevaihdon kehitys vuosina Henkilöstön määrän kehitys ja myynti/henkilö Käyttökatteen kehitys vuosina Kokonaistuloksen kehitys vuosina Oman pääoman ja sijoitetun pääoman tuottoprosentit Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin taloudellinen suoritus suhteessa koko toimialaan vuosina Matkailutoimialan aluekohtaiset erityispiirteet pääkaupunkiseudulla Helsingin matkailun avaintunnusluvut Espoon matkailun avaintunnusluvut Vantaan matkailun avaintunnusluvut Matkailun taloudelliset vaikutukset pääkaupunkiseudulla Menetelmät Matkailumeno Kotimainen matkailumeno Ulkomaisten matkailijoiden matkailumeno Matkailumeno pääkaupunkiseudulla Matkailutulo Välitön matkailutulo Työllisyysvaikutukset Välilliset vaikutukset

3 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Yhteenveto matkailutulosta ja matkailumenosta Yhteenveto Keskeiset tulokset Jatkotutkimussuositukset LIITTEET Lähdeluettelo Linkkilista, lisätietoja Taulukkoluettelo Taulukko 1. Matkailuklusterin yritysten ja liikevaihdon rakenne toimialoittain Suomessa Taulukko 2. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla Taulukko 3. Pääkaupunkiseudun suosituimmat (TOP-30) käyntikohteet Taulukko 4. Pääkaupunkiseudun suosituimmat messut Taulukko 5. Pääkaupunkiseudun teattereiden kokonaiskatsojamäärät Taulukko 6. Helsingin risteilymatkustajat Taulukko 7. Matkailuklusteriin kuuluvien yritysten toimipaikkojen lukumäärä Taulukko 8. Matkailuklusteriin kuuluvien yritysten toimipaikkojen liikevaihto Taulukko 9. Suurimpien toimialojen henkilötyövuosimäärät pääkaupunkiseudulla Taulukko 10. Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin keskimääräinen liikevaihdon kehitys yrityksittäin vuosina Taulukko 11. Henkilöstön määrän kehitys ja myynti/henkilö Taulukko 12. Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin käyttökateprosentit Taulukko 13. Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin tilikauden tulosprosentit Taulukko 14. Helsingin matkailun avaintunnusluvut Taulukko 15. Espoon matkailun avaintunnusluvut Taulukko 16. Vantaan matkailun avaintunnusluvut Taulukko 17. Matkailukysynnän ja -tarjonnan tunnuslukuja Suomessa Taulukko 18. Matkailunmeno- selvityksen tiedonlähteet Taulukko 19. Kotimaisten päiväkävijöiden rahankäyttö Helsingissä Taulukko 20. Kotimaisten matkailijoiden matkailumeno pääkaupunkiseudulla Taulukko 21. Kotimainen matkailumeno vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla Taulukko 22. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö pääkaupunkiseudulla Taulukko 23. Pääkaupunkiseudun matkailumeno vuosina Taulukko 24. Välitön matkailutulo pääkaupunkiseudulla Taulukko 25. Välitön matkailutulo pääkaupunkiseudun kunnissa Taulukko 26. Matkailun työllisyysvaikutukset pääkaupunkiseudun kunnissa Taulukko 27. Matkailun välilliset vaikutukset Taulukko 28. Pääkaupunkiseudun matkailumeno vuosina Taulukko 29. Pääkaupunkiseudun matkailun avaintunnusluvut

4 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Kuvaluettelo Kuva 1. Suomen merkittävimmät matkailuklusterin toimialat yritysten lukumäärällä ja liikevaihdolla mitattuna Kuva 2. Suomen matkailuklusterin rakenne ja sisältö Kuva 3. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla Kuva 4. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys kunnittain pääkaupunkiseudulla.. 18 Kuva 5. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla, Eurooppa, muut maat Kuva 6. Rekisteröidyt yöpymiset maittain pääkaupunkiseudulla Kuva 7. Hotellien lukumäärä pääkaupunkiseudulla Kuva 8. Hotellihuoneiden lukumäärä pääkaupunkiseudulla Kuva 9. Hotellihuoneiden käyttöaste pääkaupunkiseudulla Kuva 10. Hotellien huonekeskihinta pääkaupunkiseudulla Kuva 11. A-luokan anniskelulupien määrä pääkaupunkiseudulla Kuva 12. Pääkaupunkiseudun ravintoloiden myynti / asiakaspaikka Kuva 13. Kävijämäärien kehitys pääkaupunkiseudun suosituimmissa matkailukohteissa Kuva 14. Kävijämäärien kehitys pääkaupunkiseudun messuilla (16 suurinta) Kuva 15. Kävijämäärien kehitys pääkaupunkiseudun messuilla (vuosittain toistuvat, 6 kpl) Kuva 16. Helsingin satamien matkustajamäärät Kuva 17. Helsingin satamien matkustajat kuukausittain vuonna Kuva18. Helsingin satamien matkustajaliikenne eri satamiin Kuva 19. Risteilyalusten lukumäärät Helsingin satamassa Kuva 20. Risteilyalusten matkustajamäärät Helsingin satamassa vuosina Kuva 21. Kansainvälisen liikenteen matkustajamäärät Kuva 22. Pääkaupunkiseudun taksikeskuksien välittämät kyytimäärät Kuva 23. Pääkaupunkiseudun taksilupien määrä vuosina Kuva 24. Helsingin aseman lähijunien matkustajamäärät Kuva 25. Suomi-Pietari-Suomi junamatkojen kokonaismäärät Kuva 26. Kongressimatkailu pääkaupunkiseudulla: järjestettyjen kongressien määrä sekä osallistuneiden delegaattien määrä Kuva 27. Kotimaan vapaa-ajan matkat pääkaupunkiseudulle, eri majoitusmuodot Kuva 28. Kotimaan vapaa-ajan matkat pääkaupunkiseudulle Kuva 29. Kotimaan vapaa-ajan matkustajien menot pääkaupunkiseudulla Kuva 30. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö pääkaupunkiseudulla ( ) käyttökohteen mukaan luokiteltuna Kuva 31. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö pääkaupunkiseudulla ( ) matkan syyn mukaan luokiteltuna Kuva 32. Hotellihuoneiden myynnin kehitys Suomessa ja Ruotsissa (Helsinki ja Tukholma) indeksinä Kuva 33. Hotellihuoneiden saatavuuden kehitys Suomessa ja Ruotsissa (Helsinki ja Tukholma) indeksinä Kuva 34. Hotellihuoneiden käyttöasteen kehitys Suomessa ja Ruotsissa (Helsinki ja Tukholma) indeksinä... 53

5 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Kuva 35. Hotellihuoneiden varausasteen kehitys (%) Suomessa ja Ruotsissa (Helsinki ja Tukholma) Kuva 36. Euroopasta Aasiaan lähtevien lentojen viikoittainen lukumäärä lentoasemittain Kuva 37. Matkailuklusteriin kuuluvien toimipaikkojen lukumäärä pääkaupunkiseudulla. 57 Kuva 38. Matkailuklusteriin kuuluvien toimipaikkojen liikevaihdon kehitys pääkaupunkiseudulla Kuva 39. Eri matkailun toimialojen osuus matkailuklusterista Suomessa ja pääkaupunkiseudulla (liikevaihto) Kuva 40. Matkailuklusteriin kuuluvien henkilötyövuosien määrä pääkaupunkiseudulla.. 61 Kuva 41. Aloittaneiden, lopetettujen ja konkurssiin menneiden yritysten lukumäärät pääkaupunkiseudulla Kuva 42. Matkailuklusteriin kuuluvat uudet yritykset pääkaupunkiseudulla Kuva 43. Matkailuklusteriin kuuluvat lopetetut yritykset pääkaupunkiseudulla Kuva 44. Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kuva 45. Kotimaisten matkailijoiden matkailumeno pääkaupunkiseudulla Kuva 46. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö pääkaupunkiseudulla Kuva 47. Matkailumenon jakaantuminen pääkaupunkiseudulla Kuva 48. Välitön matkailutulo pääkaupunkiseudulla vuonna Kuva 49. Matkailun työllisyysvaikutukset pääkaupunkiseudulla vuonna Kuva 50. Pääkaupunkiseudun matkailupalveluiden kysyntäindeksi Kuva 51. Pääkaupunkiseudun matkailun tarjonta-indeksi

6 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Saatteeksi Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto esitti Metropolialueen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskukselle (Metro-OSKE) tarpeen saada kattavasti tietoa matkailualan kehityksestä Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Todettiin, että pääkaupunkiseudun matkailualan toimialan kehityksestä ja taloudellisista vaikutuksista tarvitaan ajankohtaista ja monipuolista tietoa. Tämän menetelmäkehityshankkeen on toteuttanut Culminatum Innovation yhteistyössä Haaga-Perhon kanssa. Hankkeen ovat rahoittaneet ja hankkeen ohjaukseen ovat aktiivisesti osallistuneet Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto, Espoon Matkailu Oy ja Vantaan kaupungin elinkeinopalvelut. Hankkeen päätavoitteena oli selvittää miten matkailu on kehittynyt pääkaupunkiseudulla vuosina Tavoitteena oli lisäksi kerätä yhteen matkailun kehitystä kattavat tiedot matkailun kehityksestä ja selvittää matkailun taloudellisia vaikutuksia pääkaupunkisedulla. Keskeisenä tavoitteena oli myös tuottaa raportointimalli, jota voidaan jatkossa hyödyntää vuosittain matkailuelinkeinon seurannassa. Tällä hankkeella on tuotettu Helsingin ja pääkaupunkiseudun matkailutoimialasta malli toimialaraportista, josta ilmenee matkailun taloudelliset ja työllisyysvaikutukset, elinkeinon kehitys, yritysten taloudelliset muutokset ja muut kehittymisen seurantaa helpottavat indikaattorit. Hankkeen suunnittelua ja toteutusta seurattiin ohjausryhmän avulla. Siihen kuuluivat seuraavat henkilöt: Helsingin kaupunki, Matkailu- ja kongressitoimisto, matkailupäällikkö Pirkko Nyman ja yhteyspäällikkö Tuulikki Becker, Vantaan kaupunki, Yrityspalvelut, elinkeinopäällikkö Raimo Koskenkanto ja Espoon Matkailu Oy, toimitusjohtaja Jaana Tuomi. Tämä menetelmähanke on tehty tiiminä, johon kuuluvat Culminatum Innovation:sta ohjelmajohtaja Kristian Sievers, projektipäällikkö Vesa Gran, Haaga-Perhosta tuotejohtaja Juha Kemppainen, tutkimuspäällikkö Petteri Ohtonen ja kehityspäällikkö Hannu Piirainen. Matkailu pääkaupunkiseudulla: Eurot, yritykset ja matkailijat toimialaraportti antaa kattavan kuvan matkailuyritysten ja matkailuelinkeinon kehityksestä alueella. Raportin toivotaan palvelevan matkailun kehittäjiä ja rahoittajia arvioitaessa kehitystoiminnan tuloksia ja sen toivotaan hyödyttävän myös elinkeinon toimijoita laajasti. Helsingissä Culminatum Innovation Ohjelmajohtaja Kristian Sievers Haaga-Perho Tuotejohtaja Juha Kemppainen

7 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Tiivistelmä Tekijä: Culminatum Innovation ja Haaga- Perho tutkimuspalvelut ja Puhelin: Julkaisuaika: Marraskuu 2008 Toimeksiantaja: Helsingin kaupungin matkailu ja kongressitoimisto, Espoon Matkailu Oy ja Vantaan kaupungin yrityspalvelut. Julkaisun nimi: Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla ; Eurot, Yritykset, Matkailijat Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla projekti toteutettiin pääkaupunkiseudun kaupunkien aloitteesta. Projektin tavoitteena oli selvittää, miten matkailutoimiala on kehittynyt vuosina Projektilla oli kolme osatavoitetta. Ensimmäiseksi selvitettiin pääkaupunkiseudun matkailun kehitystä osoittavat mittarit ja tutkimukset. Toiseksi selvitettiin matkailun elinkeinon yritystoiminnan laajuus ja taloudellinen tilanne sekä matkailun aikaansaamat taloudelliset vaikutukset pääkaupunkiseudulle. Kolmantena tavoitteena oli luoda toimintamalli, jolla matkailun kehitystä voidaan tehokkaasti ja kattavasti seurata myös tulevaisuudessa. Projektin toteutuksessa käytettiin useita tutkimusmenetelmiä. Tähän raporttiin on koottu kattavasti matkailun kehitystä kuvaavaa tutkimustietoa useista olemassa olevista tutkimuksista. Näitä tietoja on yhdistetty ja analysoitu. Projekti antaa suosituksia alueen matkailun kehityksen seurannan kannalta keskeisistä indikaattoreista. Projektissa suoritettiin myös laaja yrityskysely alueen matkailutulon selvittämiseksi. Tutkimusta varten suoritettiin myös asiantuntijahaastatteluja. Matkailuelinkeino on pääkaupunkiseudulla kasvanut voimakkaasti. Rekisteröidyt yöpymiset ovat kasvaneet vuodesta 2002 vuoteen %, risteilymatkustajien määrä 166 %, lentomatkustajien määrä 37 % ja ulkomaisten matkailijoiden määrä lähes 25 %. Samanaikaisesti matkailualan yritysten toimipaikkojen määrä on kasvanut n. 10 % ja alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto yli 27%. Pääkaupunkiseudulla matkailuklusterin yritysten liikevaihto oli vuonna 2006 yli 6 miljardia euroa, joka on noin 49 % koko Suomen toimialan yritysten liikevaihdosta. Matkailun taloudellisia vaikutuksia alueelle selvitettiin matkailutulo- ja matkailumenomenetelmillä käyttäen pohjoismaista MTT-mallia. Vuonna 2007 välitön matkailutulo pääkaupunkiseudulla oli runsaat 1,5 miljardia euroa. Suurimpia matkailutoimialoja olivat majoitus- ja ravitsemistoiminnan ohella kaupan ja liikenteen yritykset. Pääkaupunkiseutu on matkailutulollaan Suomen suurin matkailukeskus. Helsingin kaupungin välitön matkailutulo oli lähes 900 miljoonaa euroa, Vantaan erityisesti ilmailuklusterinsa ansiosta sai tuloa 420 miljoonaa ja Espoon runsaat 200 miljoonaa euroa. Helsingissä matkailutuloa nostivat majoitus- ja ravitseminen sekä vähittäiskauppa. Espoossa suurimmasta osasta matkailutuloa vastasivat kauppa ja autoiluun liittyvä toiminta. Vantaalla keskeisiä tulonmuodostajia ovat edellä mainitun ilmailutoimialojen ohella majoitus- ja ravitsemissektori sekä kauppa. Kaupungeista Helsingin välitön matkailutulo oli lähes 900 miljoonaa euroa, Vantaan erityisesti ilmailuklusterinsa ansiosta runsaat 420 miljoonaa ja Espoon runsaat 200 miljoonaa euroa. Matkailu pääkaupunkiseudulla: euroja, ihmisiä, yrityksiä -toimialaraportti on ensimmäinen pääkaupunkiseudulle tehty seurantaraportti, jonka avulla on selvitetty toimialan kehitys ja sen taloudelliset vaikutukset ja lisäksi luotu toimintamalli, jonka avulla tämän taloudellisesti merkittävän toimialan kehitystä voidaan jatkossa seurata vuosittain. Avainsanat: matkailutoimiala, taloudelliset vaikutukset, matkailuyritykset, pääkaupunkiseutu Kokonaissivumäärä liitteet Kieli : Suomi Julkaisija: Haaga-Perho 2008

8 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Matkailuklusterin toimialaraportin määrittely ja sisältö. 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Projektityöryhmä päätti käyttää Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamaa Matkailun toimialaraporteissa käytettyä määritelmää matkailuklusterista. Näin ollen tämän raportin tiedot ovat soveltuvin osin vertailukelpoisia valtakunnallisiin matkailututkimuksiin. Matkailun toimialaa käsitellään yleensä hyvin laajana eri toimialojen kokonaisuutena, jossa keskeisiä sektoreita ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä henkilöliikenne. Merkittäviä sektoreita matkailussa ovat myös matkatoimistot sekä aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoavat yritykset ja yhteisöt. Osittain matkailua palvelevia sektoreita ovat myös käsi- ja pienteollisuus, pankkitoiminta ja vähittäiskauppa. Palvelujen pääasiallisten loppukäyttäjien rooli viimekädessä ratkaisee, onko kyseessä matkailupalvelu vai paikallispalvelu. Siten matkailua kuvataan usein markkinoina. Majoitustoiminta luetaan matkailupalveluksi, joskin sektorin yritysten ravitsemispalvelut tyydyttävät samanaikaisesti myös paikalliskysyntää. 1 Matkailusta täysin tai lähes kokonaan riippuvaisten palveluyritysten joukko (27 toimialasektoria) Suomessa koostui vuonna 2005 noin yrityksestä. Yritysten kokonaisliikevaihto on lähes 11 miljardia euroa. Tätä yritysjoukkoa voidaan myös pitää Suomen matkailuklusterina. Tilastoitu henkilöstömäärä on lähes Toimialat on esitetty liitteessä 1. Matkailuklusterin liikevaihdon kehitys on noudattanut maltillista kehityssuuntaa. Poikkeuksellisen vahvan kasvun sektoreita ovat aktiviteetteihin perustuvat urheilutoiminnan alat sekä muu kuin hotellimajoitus. Tämä viittaa noususuuntaan erityisesti vapaa-ajan matkailussa. Hotellien kasvuvauhti on vakaampi, mutta sekin varsin positiivinen. Matkatoimistot ja matkailupalvelut ovat klusterin keskimääräisen kehityksen vauhdissa. 1 Suomen majoitus- ravitsemis- ja ohjelmapalvelujen toimialoilla on lähes toimipaikkaa. Sektoreiden liikevaihto yhteensä on yli 4,7 miljardia ja henkilöstön määrä Lukumääräisesti laajin toimiala on ravitsemistoiminta, mutta matkailukysynnän kannalta majoitustoiminta nousee vahvimmaksi sektoriksi. Ohjelmapalvelujen rooli on noussut yhä vahvemmaksi matkailupalvelujen joukossa. 1 Toimipaikkojen kokonaismäärä on pysynyt varsin vakaana. Majoitusalan palvelukohteiden määrä varsinkin on säilynyt ennallaan viime vuodet. Lukumääräinen muutos kohdistuu lähinnä aktiviteetteihin ja ravintoloihin. 1 lukumäärä 1 Työ- ja elinkeinoministeriö, Matkailun toimialaraportit 2006, Matkailun yleisosa s

9 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Tutkimusmenetelmien esittelyt, rajaukset ja keskeiset käsitteet Tämä projekti on tuottanut pääkaupunkiseudun matkailutoimialasta toimialaraportin, josta ilmenee matkailualan toimipaikkojen liikevaihdon ja kannattavuuden kehitys matkailun suorat ja välilliset taloudelliset tulovaikutukset alueen talouteen indikaattori tietoa, joka helpottaa elinkeinon kehityksen, yritysten taloudellisten tilanteiden muutosten sekä toimialalla tapahtuvan muun kehittymisen seurantaa. Näillä matkailun fyysisillä indikaattoreilla tarkoitetaan mm. rekisteröityjä yöpymisiä, päiväkävijämatkailijoita, risteilymatkailijoita, kävijämääriä tärkeimmissä käyntikohteissa, laiva- ja lentomatkustajia, kongresseja ja kongressivieraita jne. Projektin toteuttamiseen on käytetty laajasti erilaisia tutkimusmenetelmiä. Valtaosa selvityksen materiaalista on kerätty hyödyntämällä olemassa olevia tutkimusaineistoja, joita eri tutkimuslaitokset ja organisaatiot ovat tuottaneet. Keskeisiä tietolähteitä ovat Tilastokeskus, Matkailun edistämiskeskus, MARA ry, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit. Projektiin on kerätty aineistoa myös asiantuntijahaastatteluilla ja laajalla yrityskyselyllä. Helsingin talousalue 2 Tämä kappale perustuu Tilastokeskuksen, Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja alueen ammattikorkeakoulujen tuottamaan aineistoon. Lisää tietoa Helsingin seudun aluetilastoja tuottavista organisaatioista ja tutkimuksista löytyy tämän raportin lopussa olevasta lähdeluettelosta. Helsingin seutu on Euroopan mittakaavassa maamme ainoa suurkaupunkialue. Helsingin seudun talouskehityksellä on ratkaiseva merkitys koko maan talouskasvulle. Toimialarakenteen suhteen Helsinki on erikoistunut pitkälle kehittyneisiin palvelualoihin. Erityisesti informaatioteknologiat ja tiedontuotanto ovat viime vuosina nousseet tärkeiksi alueen taloudellisen kehityksen kannalta. Talouden rakenteen suhteen Helsingin seutu on tyypillinen eurooppalainen suurkaupunkialue. Palvelusektorin osuus työpaikoista on noin reilu neljä viidesosaa ja jalostusalojen osuus vajaa viidesosa, alkutuotannon merkityksen ollessa marginaalinen. Palvelusektorin suuruus perustuu nimenomaan yksityisiin palveluihin, joiden yhteenlaskettu osuus on 2 Tilastokeskus, Virsta (http://www.stat.fi/)

10 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos puolet kaikista työpaikoista Helsingin seudulla. Näin on keskimäärin muissakin Euroopan suurkaupungeissa. Helsingin seudun talouden erikoistumisessa on selvä trendi. Talouden ja työllisyyden kehityksen tärkeiksi tekijöiksi ovat nousseet informaation käsittelyyn ja tiedontuotantoon liittyvät alat. Näin suurkaupunkialueille syntyy keskittymisetuja, jotka ovat välttämättömiä varsinkin erikoistuneille palvelualoille sekä teknologiasuuntautuneelle tuotannolle. Helsingin seutu on monien pitkälle erikoistuneiden, lähinnä informaatiosektorin palveluja sisällöntuotannon alojen keskus. Tietojenkäsittelyssä, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, mainospalveluissa, lainopillisissa ja taloudellisissa konsultointipalveluissa seudun osuus koko maan työpaikoista on ollut 55 ja 62 prosentin välillä. Graafisen teollisuuden ja tietoliikenteen toiminnoista noin 40 prosenttia oli keskittynyt tänne työpaikkamäärällä mitattuna. Helsingin seutu on eurooppalaisessa vertailussa tyypillinen suurkaupunkitalous, jonka osuus koko maan tuotannosta ja väestöstä on samaa suuruusluokkaa kuin pääkaupunkiseutujen osuus muissakin keskisuurissa ja pienissä Euroopan maissa. Elinkeinorakennetta hallitsee erityisen vahvasti yksityinen palvelusektori, julkisen hallinnon ja julkisten palveluiden osuuden ollessa suurin piirtein samaa luokka kuin maanosamme suurkaupungeissa, mutta pienempi kuin muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Teollisuudessa seudulla on erikoistuttu korkean teknologian elektroniikkaan ja graafiseen teollisuuteen perinteisen tehdasteollisuuden osuuden ollessa marginaalinen. 3 Helsinki on tuottava ja vauras kaupunki. Bruttokansantuote asukasta kohden on lähes puolitoistakertainen koko maan keskiarvoon nähden ja eurooppalaisten suurkaupunkialueiden joukossa se kuuluu 15 tuottavimman alueen joukkoon. Vuosien taantumaan verrattuna suhteellisen positiiviset kasvuodotukset perustuvat Helsingissä useaan tekijään. Lukuisista epävarmuustekijöistä ja riskeistä huolimatta seudun vahva informaatio- ja viestintäteknologian klusteri on yhä kilpailukykyinen ja hyvissä asemissa kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Se pystyy suurella todennäköisyydellä ottamaan osansa ennustetusta maailmanlaajuisesta kysynnän kasvusta. Yksityisen palvelusektorin kasvun ennakoidaan jatkuvan edelleen kotimaisen ja lähialueiden kulutuksen kasvun seurauksena. Väestöennusteet povaavat väestönkasvun jatkuvan seudulla, minkä osaltaan ennakoidaan pitävän asuntotuotannon vilkkaana tulevinakin vuosina. Seudun väestön korkea koulutustaso, vahva yliopisto- ja korkeakoulusektori, systemaattiset panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä muuhun inhimilliseen pääomaan, sekä edistyksellisyys uuden teknologian soveltamisessa tarjoavat edelleen 3 Tilastokeskus, Virsta (http://www.stat.fi/)

11 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Helsingin seudulle mahdollisuuden kilpailla muiden maiden kanssa yritysten (sekä kotimaisten että ulkomaisten) sijaintipaikkana. 3 Erityisesti Venäjän, samoin kuin Baltian ja muiden Itä-Euroopan uusien EU-maiden, taloudellisen kasvun odotetaan jatkuvan vahvana, mikä kasvattaa vientimarkkinoita Helsingin seudulla sijaitseville teollisuuden, kaupan, logistiikan sekä liike-elämän palveluiden yrityksille. Lisätietoja Helsingin talousalueesta: ja Raportin keskeisiä käsitteitä Tässä raportissa käytetään montaa eri tutkimuslähdettä ja tilastoa. Eri tilastoissa ja tutkimuksissa on erilaisia käsitteitä samasta asiasta tai ilmiöstä. Esimerkiksi matkailijakäsite kannattaa tarkistaa, kun vertailee eri tilastotietoja keskenään. Ohessa käsitteitä, jotka on määritelty Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisussa Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset -matkailun alueellinen tilinpito (KTM, 2006). Klusteri on toisiinsa yhteydessä olevien tietyllä alalla toimivien yritysten ja toimijoiden maantieteellinen keskittymä, joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja. Klusterit ovat verkostomaisia kokonaisuuksia, joissa tärkeämpää kuin yritysten ja toimialojen väliset rajat, ovat niiden keskinäiset kytkennät. Matkailijoita ovat loma-, ostos- tai työmatkalla olevat henkilöt, jotka ovat tilapäisesti poissa kotipaikkakunnaltaan. Matkailijoita ovat mm. kesämökkiläiset sekä yöpyvät matkailijat että päiväkävijät. Matkailijoiksi ei lueta Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista, Vantaalta tai linjan Kirkkonummi-Hyvinkää-Sipoo sisäpuolelta tulleita (määritys mtt tutkimuksesta). Matkailu on WTO:n määritelmän mukaan toimintaa, jossa ihmiset matkustavat ja oleskelevat tavanomaisen elinympäristönsä ulkopuolella olevassa paikassa alle vuoden ajan vapaa-ajanvieton-, liikematkan- tai muun tarkoituksen vuoksi. Matkailuarvonlisäys on tärkein matkailun taloudellista merkitystä kuvaava tunnusluku. Sitä voidaan verrata käsitteenä kansantalouden tilinpidon bruttoarvonlisäykseen eli perushintaiseen bruttokansantuotteeseen. Matkailuelinkeino koostuu ensisijaisesti niistä toimialoista, jotka saavat välitöntä matkailutuloa. Toimialaluokittelu perustuu Tilastokeskuksen tol 2002 luokitukseen. Luokitusta ollaan juuri uudistamassa. Matkailukulutus koostuu kaikista niistä menoista tavaroihin ja palveluihin, jotka syntyvät matkan aikana joko matkailijan itsensä tai jonkun muun maksamina. Matkailukysyntä on matkailijoiden kulutuksesta aiheutuvaa tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Siihen sisältyy myös muita tärkeitä menoja, kuten tuotettujen

12 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos kiinteiden pääomatarvikkeiden hankinta ja julkisyhteisöjen matkailuun liittyvien markkinattomien, yhteiseen käyttöön tarkoitettujen palveluiden kulutus. Matkailutilinpidossa matkailukysyntä koostuu ulkomaisten ja kotimaisten matkailijoiden kulutuksesta kohdemaassa. Matkailulle ominaiset tuotteet voidaan jakaa matkailulle tyypillisiin ja liitännäisiin tuotteisiin. Ne ovat tuotteita ja palveluita, joiden tuotanto olisi vähäistä tai jota ei olisi lainkaan ilman matkailijoiden kulutusta. Matkailun fyysiset indikaattorit ovat taloudellisia tunnuslukuja, joiden avulla pyritään havainnollistamaan matkailutarjontaa ja -kysyntää. Matkailun satelliittitilinpito (Tourism Satellite Account, TSA) on tilastojärjestelmä, jossa matkailun taloudellisia vaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Se on kehitetty laajassa kansainvälisessä yhteistyössä, jonka tuloksena YK, WTO(World Tourism Organization), OECD ja EU hyväksyivät vuonna 2000 suosituksen matkailun satelliittitilinpidosta. Matkailun satelliittitilinpidosta käytetään myös nimeä matkailutilinpito. Matkailun taloudelliset indikaattorit ovat tunnuslukuja, joiden avulla pyritään havainnollistamaan matkailuyritysten taloudellista tilaa ja kannattavuutta. Matkailutilasto tilastoi matkailupalveluiden tarjontaa ja -käyttöä ja se on tarkoitettu matkailuinvestointien suunnitteluun valtakunnallisella ja paikallisella tasolla sekä kotimaanmatkailun ja ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun seurantaan ja edistämiseen. Matkailutoimialat on jaettu matkailulle tyypillisiin, liitännäisiin ja ei-ominaisiin toimialoihin. Luokittelu perustuu kansantalouden tilinpidossa käytettyyn toimialaluokitukseen. Päiväkävijät ovat matkailijoita, jotka eivät yövy matkansa aikana. Pääkaupunkiseutu käsittää Helsingin, Espoon ja Vantaan kuntien alueet. Joskus mukana on myös Kauniainen. Rajahaastattelututkimus on rajanylityspaikoilla tehtävä haastattelututkimus, josta saadaan tietoa muun muassa vuoden aikana Suomessa käyneiden ulkomaisten matkailijoiden kokonaismääristä, ikä- ja sukupuolijakaumasta, matkan tarkoituksesta, oleskelun kestosta ja Suomessa käytetystä rahamäärästä. Suomalaisten matkailututkimus tilastoi matkailun kysyntää ja sitä tarvitaan suomalaisten kotimaanmatkailun ja ulkomaille suuntautuvan matkailun seuraamiseen ja kehittämiseen. Toimialaluokitus (TOL 2002) noudattaa Euroopan toimialaluokituksen rakennetta. Suomen kansantalouden tilinpidossa on kaikkiaan 184 toimialaa tarkimmalla laskentatasolla.

13 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Yritys- ja toimipaikkarekisteri on perusrekisteri, jota käytetään erilaisten yritystilastojen luomisessa ja tietopalvelurekisterinä. Rekisteristä tuotetaan säännöllisesti tilastoja Suomen yritysten ja julkisyhteisöjen lisäksi aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä. 2.3 Matkailuklusteri Suomessa Matkailuklusterin määrittelyn perustana on ns. toimialaluokitus (Tol 2002), joka on tilastoalan yleisluokitus. Sitä käytetään sekä julkisen hallinnon että yksityisen sektorin tietojärjestelmissä. Periaatteet ovat seuraavat: jokaisella yrityksellä on oma tunnistekoodi, Y-tunnus jokaiselle yritykselle on määritelty toimiala, joka määräytyy yrityksen tuottaman arvonlisäyksen perusteella toimialaluokat ovat mahdollisimman homogeenisia. Y-tunnus on kaikilla sellaisilla yrityksillä, yhteisöillä tai yksityisillä elinkeinoharjoittajilla, jotka ovat arvonlisäverovelvollisia tai jotka ovat työnantajia, eli heillä on palkattua henkilökuntaa. Yrityksen pääasiallinen toiminta on se toiminta, joka lisää eniten kyseisen yrityksen tai yksikön perushintaista arvonlisäystä. Jos yritys harjoittaa vain yhdenlaista toimintaa, niin luokitus tapahtuu sen mukaan. Jos yksikkö harjoittaa monenlaista toimintaa, mutta yksi toiminto on yli 50 % yksikön koko arvonlisäyksestä, niin luokitus tapahtuu sen mukaan. Muussa tapauksessa noudatetaan ns. yleisestä yksityiskohtaiseen - päättelyketjua (ks. TOL-luokitusohje). Toimialaluokituksen avulla ryhmitellään yritysten, yritystyyppisten yksiköiden ja toimipaikkojen toimintoja eli aktiviteetteja samankaltaisiin ryhmiin. Toiminnot ovat samankaltaisia, kun ne ovat tuottamiensa hyödykkeiden, tuotantopanostensa sekä tuotantoprosessinsa mukaan samanlaisia. Tol -luokituksen käsitteitä ovat mm: yrityksellä tarkoitetaan yhden tai useamman henkilön yhdessä harjoittamaa taloudellista toimintaa, jolla tähdätään kannattavaan tulokseen. Toimialayksikkö on yritys tai yrityksen osa, joka pääasiallisesti toimii yhdellä toimialalla. Sitä ei rajoiteta alueellisesti yhteen paikkaan. Jokaisella yrityksellä on yksi tai useampia toimialayksikköjä. Tämän yksikkökäsitteen avulla on tarkoitus muodostaa mahdollisimman homogeenisia luokkia rajoittumatta maantieteelliseen jakaumaan. Jokaiselle Y- tunnuksen saaneelle yritykselle määritellään toimiala. Toimipaikka on yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiallisesti yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotantoyksikkö. Useimmat yritykset ovat yksitoimipaikkaisia, mutta suurimmilla yrityksillä voi olla satoja toimipaikkoja eri puolilla maata. Lisäksi nämä toimipaikat voivat toimia eri toimialoilla. Lisätietoja luokittelusta Tilastokeskuksen sivuilta, ja liitteessä 1.

14 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Matkailusta riippuvaisten eli tyypillisten matkailupalveluyritysten joukko (25 toimialasektoria) koostui vuonna 2005 noin yrityksestä, joiden kokonaisliikevaihto oli noin 11 miljardia euroa. Tätä yritysjoukkoa voidaan pitää alan matkailualan klusterina. 4 Tilastokeskuksen Kunnittaiset toimipaikat -tilaston mukaan pääkaupunkiseudun matkailuklusterin koko on noin 6 miljardia euroa (v. 2007) ja on noin 49 % koko maan matkailuklusterin liikevaihdosta (12 miljardia euroa). Lisätietoja on liitteessä 2. Lisätietoja Työ- ja elinkeinoministeriö, Matkailun toimialaraportit 2006, Matkailun yleisosa: Vuonna 2005 Suomen matkailuklusterin suurimmat toimialat liikevaihdolla mitattuna ovat ravintolat (20,7 %), säännöllinen lentoliikenne (17,9 %), meriliikenteen henkilökuljetus (10,8 %), matkatoimistot (10,1 %) ja hotellitoiminta (9,5 %). Matkailuklusteriin kuuluvien yritysten lukumäärää ja liikevaihtoa on esitetty alla olevassa taulukossa 1 ja kuvassa 1. Taulukko 1. Matkailuklusterin yritysten ja liikevaihdon rakenne toimialoittain Suomessa. 4 Työ- ja elinkeinoministeriö, Matkailun toimialaraportit 2006, Matkailun yleisosa.

15 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Yritysten lukumäärä Yritysten lukumäärän osuus koko klusterista Henkilöstön määrä Liikevaihto ( e) Yritysten liikevaihdon osuus koko klusterista Matkailuklusteri yhteensä Suomessa Ravintolat, kahvila-ravintolat ja ruokakioskit ,4 % ,7 % 621 Säännöllinen lentoliikenne 27 0,1 % ,9 % Meriliikenteen henkilökuljetus 65 0,3 % ,8 % Matkatoimistot 242 1,0 % ,1 % 551 Hotellit 498 2,0 % ,5 % 6022 Taksiliikenne ,9 % ,3 % 711 Autojen vuokraus 262 1,1 % ,8 % 6323 Muu ilmaliikennettä palveleva toiminta 45 0,2 % ,6 % 5552 Ateriapalvelu 894 3,7 % ,5 % 9261 Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit 634 2,6 % ,1 % 554 Olut- ja drinkkibaarit, kahvilat ja kahvibaarit ,7 % ,1 % 9262 Urheilutoiminta ,5 % ,0 % Muu matkailua palveleva toiminta 771 3,2 % ,9 % Messujen ja kongressien järjestäminen 385 1,6 % ,8 % 6023 Muu maitse tapahtuva henkilöliikenne 304 1,2 % ,0 % 552 Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta ,1 % ,9 % 9272 Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut 514 2,1 % ,5 % Satamat 15 0,1 % ,4 % 622 Tilauslentoliikenne 47 0,2 % ,4 % 9304 Kylpylaitokset, solariumit yms. palvelut ,9 % ,4 % Linja-autoasemat 28 0,1 % ,4 % 9233 Huvipuistot 23 0,1 % ,4 % 612 Sisävesiliikenne 79 0,3 % ,2 % Kotimaan rannikkoliikenne 85 0,3 % ,2 % Urheilu- ja liikuntavälineiden vuokraus 59 0,2 % ,1 % 9252 Museot, näyttelyt sekä historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu 33 0,1 % ,1 % 9253 Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot 10 0,0 % ,1 %

16 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Kuva 1. Suomen merkittävimmät matkailuklusterin toimialat yritysten lukumäärällä ja liikevaihdolla mitattuna. Lähde: Matkailun toimialaraportti, matkailun yleisosa 2007, TEM. Haaga AMK/Matka 2020 on vuonna 2008 kuvannut Suomen matkailuklusterin rakennetta ja sisältöä kuvan 2 mukaisesti. ASIAKAS Liikunta ja urheilu Henkilöstöpalveluyritykset Vähittäiskauppa PALVELUJEN TUOTANTO Ohjelmapalvelut, tapahtumat, käyntikohteet/ nähtävyydet LUOVAT ALAT Kulttuurituotanto, media, viestintä, design Vientiyritykset TOIMINTA- EDELLYTYSTEN LUOJAT JA TUKIJAT Edunvalvontaorganisaatiot Koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot Rahoittajat (julkinen ja yksityinen) Ministeriöt ja niiden alaiset virastot, alueviranomaiset ja kunnat Eduskunta EU Majoituspalvelut Ravitsemispalvelut Liikennepalvelut MARKKINOINTI- VIESTINTÄ JA MYYNTI Matkailukeskukset, palveluiden tuottajat Matkanjärjestäjät, DMC Matkatoimistot Sähköiset tieto- ja kauppapaikat MEK Alueelliset organisaatiot Toimialakohtaiset organisaatiot Hankkeet Ruokatuotanto Kulutustavarateollisuus Maatalous ICT Terveys- ja hyvinvointipalvelut Rakentaminen Metsäsektori MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Kuva 2. Suomen matkailuklusterin rakenne ja sisältö. Lähde: Haaga AMK 2008.

17 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Pääkaupunkiseudun matkailumarkkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Matkailun fyysiset indikaattorit pääkaupunkiseudulla Rekisteröidyt yöpymiset pääkaupunkiseudulla Rekisteröidyillä yöpymisillä mitattuna pääkaupunkiseudun matkailu on kehittynyt positiivisesti viime vuosina. Yöpymisten määrä on noussut noin 3,2 miljoonasta (2002) noin 3,9 miljoonaan yöpymiseen (2007). Kasvuprosentti on erittäin hyvä, 22,2 %. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys on esitetty alla olevassa taulukossa 2, kuvassa 3 ja liitteessä 4. Kuvasta on nähtävissä ulkomaisten matkailijoiden määrän selkeä kasvu pääkaupunkiseudulla. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset ovat nousseet yli 2,1 miljoonaan v Taulukko 2. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla. Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus. Helsinki Espoo Vantaa PK-Seutu Yhteensä Suomi Ulkomaat Yhteensä Suomi Ulkomaat Yhteensä Suomi Ulkomaat Yhteensä Suomi Ulkomaat Kuva 3. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla. Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus.

18 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Kuten alla olevasta kuvasta 4 huomataan, eniten yöpymiset ovat lisääntyneet Helsingissä ja Vantaalla. Kasvuprosentti vuosina on Helsingillä 19,2, Espoolla 14,1 ja Vantaalla 51,1. Koko pääkaupunkiseudun rekisteröidyt yöpymiset ovat kasvaneet noin yöpymisellä vuodesta 2002 vuoteen 2007 (+22,2 %). Kuva 4. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys kunnittain pääkaupunkiseudulla. Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus. Erityisesti EU:n sisältä tulevien matkailijoiden määrät ovat kasvaneet. Myös muista maista saapuvien osuus on selkeässä nousussa (kuva 5).

19 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Kuva 5. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla, Eurooppa, muut maat. Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus. Kuvassa 6 on esitetty pääkaupunkiseudulla yöpyvien yleisimpien kansallisuuksien yöpymismäärät vuosina Venäläisten ja saksalaisten yöpymismäärät ovat selvässä kasvussa vuoden 2005 jälkeen. Vuonna 2007 he tekivät yhteensä jo noin yöpymistä. Kuva 6. Rekisteröidyt yöpymiset maittain pääkaupunkiseudulla. Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus.

20 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Helsingin majoitusliikkeiden yöpymismäärissä on ollut viime vuosina hyvät kasvutulokset 5. Vuonna 2007 majoitusmäärän lisäys painottui kotimaan matkailun yöpymisten määrän lisääntymiseen (12,9 % vuodesta 2006). Matkailu lisääntyi Helsingissä vuonna 2007 jokaisena kuukautena. Ulkomailta tulleiden yöpymiset lisääntyivät Eurovision laulukilpailujen ansiosta voimakkaimmin toukokuussa (+17 %). Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä voimakkaammin kuin Suomessa keskimäärin tai muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Kaikista Helsingin yöpymisistä 60 % kertyi ulkomailta. Helsingissä Venäjältä tulleet nousivat yhdeksän vuoden tauon jälkeen ulkomaalaisyöpymisten kärkeen vuonna Seuraaviksi suurimmat lähtömaat olivat järjestyksessä Saksa, Iso- Britannia, Ruotsi, Yhdysvallat ja Japani. Vuonna 2007 Helsingissä joka toinen yöpyminen kirjattiin työmatkalla olleille. Vapaa-ajan matkailijoiden osuus yöpymisistä oli 45 % ja muussa tarkoituksessa saapuneiden 5 %. Majoitusliikkeiden vuotuinen huonekäyttöaste nousi ensi kerran yli 70 %:iin (70,4 %). Yöpymisen keskihinta, 72,22 jäi sen sijaan hieman alle kahden edellisvuoden tason. Helsingin rekisteröity majoituskapasiteetti oli vuonna 2007 keskimäärin vuodetta eli vajaat 380 vuodetta suurempi kuin vuotta aiemmin. Helsingin hotellien huonekäyttöaste oli noussut 70,4 prosenttiin (v. 2007). Lisätietoja löytyy raportin kappaleesta 5, kunnittaiset avaintunnusluvut ja liitteestä 5. Espoossa matkailijoiden yöpymiset ovat kasvaneet vuodesta 2002 ( ) vuoteen 2007 tultaessa 14,1 % ( ). Ulkomaisten yöpyjien määrä on kasvanut erittäin merkittävästi, jopa 35,5 % (n :sta :teen). Vuonna 2007 Espoossa 45 % yöpymisistä kirjattiin työmatkalla olleille. Vapaa-ajan matkailijoiden osuus yöpymisistä oli 55 %. Majoitusliikkeiden vuotuinen huonekäyttöaste nousi 60,9 %:iin. Yöpymisen keskihinta Espoon majoitusliikkeissä oli vuonna 2007 keskimäärin 53,5 euroa. Espoon hotellien huonekäyttöaste oli 60,7 % (v. 2007). Lisätietoja kappale 5, kunnittaiset avaintunnusluvut ja liitteestä 6. Vantaalla matkailijoiden yöpymiset ovat kasvaneet vuodesta 2002 ( ) vuoteen 2007 tultaessa jopa 51,5 % ( ). Tutkimusjaksolla kotimaisten yöpyjien määrä on kasvanut (+ 55,1 %) enemmän kuin ulkomaisten yöpyjien määrä (+ 45,8 %). Vuonna 2007 Vantaalla 58 % yöpymisistä kirjattiin työmatkalla olleille, vapaa-ajan matkailijoiden osuus oli 41 %. Majoitusliikkeiden vuotuinen huonekäyttöaste nousi 63,1 %:iin. Yöpymisen keskihinta Vantaan majoitusliikkeissä oli vuonna 2007 keskimäärin 66 euroa. Vantaan hotellien huonekäyttöaste oli 63,1 (v. 2007). Lisätietoja kappale 5, kunnittaiset avaintunnusluvut ja liitteestä 7. Lisätietoja Helsingin kaupungin matkailutoimiston sivuilta, Espoon kaupungin matkailusivuilta ja Vantaan kaupungin matkailusivuilta 5 Helsingin matkailun tunnuslukuja 2007

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Sisällysluettelo Taustaa 3 Tietolähteet 4 Matkailuklusteri

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Helsingin matkailu vuonna 2012

Helsingin matkailu vuonna 2012 Helsingin matkailu vuonna 2012 1 400 000 1 400 000 Kansainvälinen 2012 Kansainvälinen 2011 Kotimaa 2012 Kotimaa 2011 1 1 1 000 000 1 000 000 800 000 800 000 600 000 600 000 400 000 400 000 0 0 Tammikuu

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Helsingin matkailu vuonna 2010

Helsingin matkailu vuonna 2010 Helsingin matkailu vuonna 2010 MATKAILUVUOSI 2010 LYHYESTI 3,2 miljoonaa yöpymistä majoitusliikkeissä 46 % yöpymisistä kotimaasta 54 % yöpymisistä ulkomailta tärkeimmät markkina-alueet Venäjä, Saksa, Iso-Britannia,

Lisätiedot

Helsingin matkailun kehitys vuonna 2001

Helsingin matkailun kehitys vuonna 2001 Helsingin matkailun kehitys vuonna 21 Yli 2,5 miljoonaa yöpymistä vuonna 21 Helsingin rekisteröidyissä majoitusliikkeissä oli vuonna 21 lähes 2,54 miljoonaa yöpymistä. Vähennystä edellisvuodesta oli noin

Lisätiedot

Helsingin matkailu vuonna 2011

Helsingin matkailu vuonna 2011 Helsingin matkailu vuonna 2011 MATKAILUVUOSI 2011 LYHYESTI 3,4 miljoonaa yöpymistä majoitusliikkeissä 46 % yöpymisistä kotimaasta 54 % yöpymisistä ulkomailta tärkeimmät markkina-alueet Venäjä, Saksa, Iso-Britannia,

Lisätiedot

Matkailutilinpito 2011-2013. Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä

Matkailutilinpito 2011-2013. Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä Matkailutilinpito 2011-2013 Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä Esityksen sisältö - Hankkeen tavoitteet ja organisointi - Kansainväliset suositukset - Käsitteet ja

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista

Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista EIO/VKE/Vesterinen SUOSITUS 20.5.2013 Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista Suomessa tehdään vuosittain useita alueellisia ja paikallisia

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Helsingin matkailu vuonna 2013

Helsingin matkailu vuonna 2013 Helsingin matkailu vuonna 2013 Helsingin MATKAILUVUOSI 2013 Usean kasvuvuoden jälkeen yöpymisten määrä Helsingin majoitusliikkeissä jäi vuonna 2013 alle edellisten ennätysten noin 3,3 miljoonaan. Määrä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia

Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia Mikko Keränen, kehittämispäällikkö Jari Järviluoma, matkailututkija Aktiviteettimatkailu 11.10.2012 M i k k o K e r ä n e n 1 Kajaanin ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015 tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.215 Kohti uutta laihaa vuotta Suomen talous ei käänny kasvuun alkuvuonna 2 Poikkeama

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi - Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet asuinmaan...

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Tilastokeskuksen tuottamat matkailutilastot. Ossi Nurmi Lukuja matkailusta seminaari Rovaniemi, 14.4.2013

Tilastokeskuksen tuottamat matkailutilastot. Ossi Nurmi Lukuja matkailusta seminaari Rovaniemi, 14.4.2013 Tilastokeskuksen tuottamat matkailutilastot Ossi Nurmi Lukuja matkailusta seminaari Rovaniemi, 14.4.2013 Esityksen teemat Matkailutilastojen käsitteet ja tilastoinnin kohteet EU-asetus matkailutilastoista

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Tuorein päivitys 2.12.21 Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos % ed. vuodesta Helsingissä, pk-seudulla,

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Visitor Survey VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2014 2 3 Tuo$aa perustunnusluvut (mm. kävijämäärät) Täydentää 9lasto9etoa VAKIOKYSYMYKSET Asuinpaikka Liikennemuoto

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Esityksen sisältö Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto Konsernirekisteri Tilastokeskuksen tilastotietoja ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle

GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle 20.1.2016 GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle Taloustutkimus Oy Pasi Holm, Reija Koskela ja Kari-Pekka Töyrylä 1 10.11.2015 Taloustutkimus Oy / t-14 484 / Pasi

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Tuorein päivitys.1. TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos (%) ed. vuodesta Helsingissä, Helsingin seudulla

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Helsingin Risteilymatkustajatutkimus 2007

Helsingin Risteilymatkustajatutkimus 2007 Helsingin Risteilymatkustajatutkimus 2007 Tutkimuksen taustat ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Helsinkiin saapuvien ulkomaisten risteilymatkustajien rahankäyttöä, ajan viettämistä, Helsingin

Lisätiedot

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä 1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Lisätiedot