MATKAILU PÄÄKAUPUNKI-SEUDULLA EUROT, YRITYKSET, MATKAILIJAT Toimialaraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAILU PÄÄKAUPUNKI-SEUDULLA EUROT, YRITYKSET, MATKAILIJAT Toimialaraportti 2002-2007"

Transkriptio

1 MATKAILU PÄÄKAUPUNKI-SEUDULLA EUROT, YRITYKSET, MATKAILIJAT Toimialaraportti Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Helsinki 2008

2 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Sisällysluettelo Saatteeksi Tiivistelmä Matkailuklusterin toimialaraportin määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Tutkimusmenetelmien esittelyt, rajaukset ja keskeiset käsitteet Matkailuklusteri Suomessa Pääkaupunkiseudun matkailumarkkinoiden rakenne ja kehitys Matkailun fyysiset indikaattorit pääkaupunkiseudulla Rekisteröidyt yöpymiset pääkaupunkiseudulla Hotellien, ravintoloiden ja kahvila-ravintoloiden toiminta Matkailukohteiden kävijämäärät Laivamatkustajat Lentomatkustajat Muut liikennemäärätiedot Kokous- ja kongressimatkailu Matkailukysyntä Suomalaisten matkailukysyntä Ulkomainen matkailukysyntä Kansainväliset mittarit, vertailu Matkailutoimialan rakenne ja kehitys Matkailualan toimipaikat pääkaupunkiseudulla Matkailualan toimipaikkojen liikevaihto pääkaupunkiseudulla Henkilöstö Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin taloudellinen tila Liikevaihdon kehitys vuosina Henkilöstön määrän kehitys ja myynti/henkilö Käyttökatteen kehitys vuosina Kokonaistuloksen kehitys vuosina Oman pääoman ja sijoitetun pääoman tuottoprosentit Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin taloudellinen suoritus suhteessa koko toimialaan vuosina Matkailutoimialan aluekohtaiset erityispiirteet pääkaupunkiseudulla Helsingin matkailun avaintunnusluvut Espoon matkailun avaintunnusluvut Vantaan matkailun avaintunnusluvut Matkailun taloudelliset vaikutukset pääkaupunkiseudulla Menetelmät Matkailumeno Kotimainen matkailumeno Ulkomaisten matkailijoiden matkailumeno Matkailumeno pääkaupunkiseudulla Matkailutulo Välitön matkailutulo Työllisyysvaikutukset Välilliset vaikutukset

3 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Yhteenveto matkailutulosta ja matkailumenosta Yhteenveto Keskeiset tulokset Jatkotutkimussuositukset LIITTEET Lähdeluettelo Linkkilista, lisätietoja Taulukkoluettelo Taulukko 1. Matkailuklusterin yritysten ja liikevaihdon rakenne toimialoittain Suomessa Taulukko 2. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla Taulukko 3. Pääkaupunkiseudun suosituimmat (TOP-30) käyntikohteet Taulukko 4. Pääkaupunkiseudun suosituimmat messut Taulukko 5. Pääkaupunkiseudun teattereiden kokonaiskatsojamäärät Taulukko 6. Helsingin risteilymatkustajat Taulukko 7. Matkailuklusteriin kuuluvien yritysten toimipaikkojen lukumäärä Taulukko 8. Matkailuklusteriin kuuluvien yritysten toimipaikkojen liikevaihto Taulukko 9. Suurimpien toimialojen henkilötyövuosimäärät pääkaupunkiseudulla Taulukko 10. Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin keskimääräinen liikevaihdon kehitys yrityksittäin vuosina Taulukko 11. Henkilöstön määrän kehitys ja myynti/henkilö Taulukko 12. Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin käyttökateprosentit Taulukko 13. Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin tilikauden tulosprosentit Taulukko 14. Helsingin matkailun avaintunnusluvut Taulukko 15. Espoon matkailun avaintunnusluvut Taulukko 16. Vantaan matkailun avaintunnusluvut Taulukko 17. Matkailukysynnän ja -tarjonnan tunnuslukuja Suomessa Taulukko 18. Matkailunmeno- selvityksen tiedonlähteet Taulukko 19. Kotimaisten päiväkävijöiden rahankäyttö Helsingissä Taulukko 20. Kotimaisten matkailijoiden matkailumeno pääkaupunkiseudulla Taulukko 21. Kotimainen matkailumeno vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla Taulukko 22. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö pääkaupunkiseudulla Taulukko 23. Pääkaupunkiseudun matkailumeno vuosina Taulukko 24. Välitön matkailutulo pääkaupunkiseudulla Taulukko 25. Välitön matkailutulo pääkaupunkiseudun kunnissa Taulukko 26. Matkailun työllisyysvaikutukset pääkaupunkiseudun kunnissa Taulukko 27. Matkailun välilliset vaikutukset Taulukko 28. Pääkaupunkiseudun matkailumeno vuosina Taulukko 29. Pääkaupunkiseudun matkailun avaintunnusluvut

4 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Kuvaluettelo Kuva 1. Suomen merkittävimmät matkailuklusterin toimialat yritysten lukumäärällä ja liikevaihdolla mitattuna Kuva 2. Suomen matkailuklusterin rakenne ja sisältö Kuva 3. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla Kuva 4. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys kunnittain pääkaupunkiseudulla.. 18 Kuva 5. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla, Eurooppa, muut maat Kuva 6. Rekisteröidyt yöpymiset maittain pääkaupunkiseudulla Kuva 7. Hotellien lukumäärä pääkaupunkiseudulla Kuva 8. Hotellihuoneiden lukumäärä pääkaupunkiseudulla Kuva 9. Hotellihuoneiden käyttöaste pääkaupunkiseudulla Kuva 10. Hotellien huonekeskihinta pääkaupunkiseudulla Kuva 11. A-luokan anniskelulupien määrä pääkaupunkiseudulla Kuva 12. Pääkaupunkiseudun ravintoloiden myynti / asiakaspaikka Kuva 13. Kävijämäärien kehitys pääkaupunkiseudun suosituimmissa matkailukohteissa Kuva 14. Kävijämäärien kehitys pääkaupunkiseudun messuilla (16 suurinta) Kuva 15. Kävijämäärien kehitys pääkaupunkiseudun messuilla (vuosittain toistuvat, 6 kpl) Kuva 16. Helsingin satamien matkustajamäärät Kuva 17. Helsingin satamien matkustajat kuukausittain vuonna Kuva18. Helsingin satamien matkustajaliikenne eri satamiin Kuva 19. Risteilyalusten lukumäärät Helsingin satamassa Kuva 20. Risteilyalusten matkustajamäärät Helsingin satamassa vuosina Kuva 21. Kansainvälisen liikenteen matkustajamäärät Kuva 22. Pääkaupunkiseudun taksikeskuksien välittämät kyytimäärät Kuva 23. Pääkaupunkiseudun taksilupien määrä vuosina Kuva 24. Helsingin aseman lähijunien matkustajamäärät Kuva 25. Suomi-Pietari-Suomi junamatkojen kokonaismäärät Kuva 26. Kongressimatkailu pääkaupunkiseudulla: järjestettyjen kongressien määrä sekä osallistuneiden delegaattien määrä Kuva 27. Kotimaan vapaa-ajan matkat pääkaupunkiseudulle, eri majoitusmuodot Kuva 28. Kotimaan vapaa-ajan matkat pääkaupunkiseudulle Kuva 29. Kotimaan vapaa-ajan matkustajien menot pääkaupunkiseudulla Kuva 30. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö pääkaupunkiseudulla ( ) käyttökohteen mukaan luokiteltuna Kuva 31. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö pääkaupunkiseudulla ( ) matkan syyn mukaan luokiteltuna Kuva 32. Hotellihuoneiden myynnin kehitys Suomessa ja Ruotsissa (Helsinki ja Tukholma) indeksinä Kuva 33. Hotellihuoneiden saatavuuden kehitys Suomessa ja Ruotsissa (Helsinki ja Tukholma) indeksinä Kuva 34. Hotellihuoneiden käyttöasteen kehitys Suomessa ja Ruotsissa (Helsinki ja Tukholma) indeksinä... 53

5 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Kuva 35. Hotellihuoneiden varausasteen kehitys (%) Suomessa ja Ruotsissa (Helsinki ja Tukholma) Kuva 36. Euroopasta Aasiaan lähtevien lentojen viikoittainen lukumäärä lentoasemittain Kuva 37. Matkailuklusteriin kuuluvien toimipaikkojen lukumäärä pääkaupunkiseudulla. 57 Kuva 38. Matkailuklusteriin kuuluvien toimipaikkojen liikevaihdon kehitys pääkaupunkiseudulla Kuva 39. Eri matkailun toimialojen osuus matkailuklusterista Suomessa ja pääkaupunkiseudulla (liikevaihto) Kuva 40. Matkailuklusteriin kuuluvien henkilötyövuosien määrä pääkaupunkiseudulla.. 61 Kuva 41. Aloittaneiden, lopetettujen ja konkurssiin menneiden yritysten lukumäärät pääkaupunkiseudulla Kuva 42. Matkailuklusteriin kuuluvat uudet yritykset pääkaupunkiseudulla Kuva 43. Matkailuklusteriin kuuluvat lopetetut yritykset pääkaupunkiseudulla Kuva 44. Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kuva 45. Kotimaisten matkailijoiden matkailumeno pääkaupunkiseudulla Kuva 46. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö pääkaupunkiseudulla Kuva 47. Matkailumenon jakaantuminen pääkaupunkiseudulla Kuva 48. Välitön matkailutulo pääkaupunkiseudulla vuonna Kuva 49. Matkailun työllisyysvaikutukset pääkaupunkiseudulla vuonna Kuva 50. Pääkaupunkiseudun matkailupalveluiden kysyntäindeksi Kuva 51. Pääkaupunkiseudun matkailun tarjonta-indeksi

6 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Saatteeksi Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto esitti Metropolialueen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskukselle (Metro-OSKE) tarpeen saada kattavasti tietoa matkailualan kehityksestä Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Todettiin, että pääkaupunkiseudun matkailualan toimialan kehityksestä ja taloudellisista vaikutuksista tarvitaan ajankohtaista ja monipuolista tietoa. Tämän menetelmäkehityshankkeen on toteuttanut Culminatum Innovation yhteistyössä Haaga-Perhon kanssa. Hankkeen ovat rahoittaneet ja hankkeen ohjaukseen ovat aktiivisesti osallistuneet Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto, Espoon Matkailu Oy ja Vantaan kaupungin elinkeinopalvelut. Hankkeen päätavoitteena oli selvittää miten matkailu on kehittynyt pääkaupunkiseudulla vuosina Tavoitteena oli lisäksi kerätä yhteen matkailun kehitystä kattavat tiedot matkailun kehityksestä ja selvittää matkailun taloudellisia vaikutuksia pääkaupunkisedulla. Keskeisenä tavoitteena oli myös tuottaa raportointimalli, jota voidaan jatkossa hyödyntää vuosittain matkailuelinkeinon seurannassa. Tällä hankkeella on tuotettu Helsingin ja pääkaupunkiseudun matkailutoimialasta malli toimialaraportista, josta ilmenee matkailun taloudelliset ja työllisyysvaikutukset, elinkeinon kehitys, yritysten taloudelliset muutokset ja muut kehittymisen seurantaa helpottavat indikaattorit. Hankkeen suunnittelua ja toteutusta seurattiin ohjausryhmän avulla. Siihen kuuluivat seuraavat henkilöt: Helsingin kaupunki, Matkailu- ja kongressitoimisto, matkailupäällikkö Pirkko Nyman ja yhteyspäällikkö Tuulikki Becker, Vantaan kaupunki, Yrityspalvelut, elinkeinopäällikkö Raimo Koskenkanto ja Espoon Matkailu Oy, toimitusjohtaja Jaana Tuomi. Tämä menetelmähanke on tehty tiiminä, johon kuuluvat Culminatum Innovation:sta ohjelmajohtaja Kristian Sievers, projektipäällikkö Vesa Gran, Haaga-Perhosta tuotejohtaja Juha Kemppainen, tutkimuspäällikkö Petteri Ohtonen ja kehityspäällikkö Hannu Piirainen. Matkailu pääkaupunkiseudulla: Eurot, yritykset ja matkailijat toimialaraportti antaa kattavan kuvan matkailuyritysten ja matkailuelinkeinon kehityksestä alueella. Raportin toivotaan palvelevan matkailun kehittäjiä ja rahoittajia arvioitaessa kehitystoiminnan tuloksia ja sen toivotaan hyödyttävän myös elinkeinon toimijoita laajasti. Helsingissä Culminatum Innovation Ohjelmajohtaja Kristian Sievers Haaga-Perho Tuotejohtaja Juha Kemppainen

7 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Tiivistelmä Tekijä: Culminatum Innovation ja Haaga- Perho tutkimuspalvelut ja Puhelin: Julkaisuaika: Marraskuu 2008 Toimeksiantaja: Helsingin kaupungin matkailu ja kongressitoimisto, Espoon Matkailu Oy ja Vantaan kaupungin yrityspalvelut. Julkaisun nimi: Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla ; Eurot, Yritykset, Matkailijat Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla projekti toteutettiin pääkaupunkiseudun kaupunkien aloitteesta. Projektin tavoitteena oli selvittää, miten matkailutoimiala on kehittynyt vuosina Projektilla oli kolme osatavoitetta. Ensimmäiseksi selvitettiin pääkaupunkiseudun matkailun kehitystä osoittavat mittarit ja tutkimukset. Toiseksi selvitettiin matkailun elinkeinon yritystoiminnan laajuus ja taloudellinen tilanne sekä matkailun aikaansaamat taloudelliset vaikutukset pääkaupunkiseudulle. Kolmantena tavoitteena oli luoda toimintamalli, jolla matkailun kehitystä voidaan tehokkaasti ja kattavasti seurata myös tulevaisuudessa. Projektin toteutuksessa käytettiin useita tutkimusmenetelmiä. Tähän raporttiin on koottu kattavasti matkailun kehitystä kuvaavaa tutkimustietoa useista olemassa olevista tutkimuksista. Näitä tietoja on yhdistetty ja analysoitu. Projekti antaa suosituksia alueen matkailun kehityksen seurannan kannalta keskeisistä indikaattoreista. Projektissa suoritettiin myös laaja yrityskysely alueen matkailutulon selvittämiseksi. Tutkimusta varten suoritettiin myös asiantuntijahaastatteluja. Matkailuelinkeino on pääkaupunkiseudulla kasvanut voimakkaasti. Rekisteröidyt yöpymiset ovat kasvaneet vuodesta 2002 vuoteen %, risteilymatkustajien määrä 166 %, lentomatkustajien määrä 37 % ja ulkomaisten matkailijoiden määrä lähes 25 %. Samanaikaisesti matkailualan yritysten toimipaikkojen määrä on kasvanut n. 10 % ja alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto yli 27%. Pääkaupunkiseudulla matkailuklusterin yritysten liikevaihto oli vuonna 2006 yli 6 miljardia euroa, joka on noin 49 % koko Suomen toimialan yritysten liikevaihdosta. Matkailun taloudellisia vaikutuksia alueelle selvitettiin matkailutulo- ja matkailumenomenetelmillä käyttäen pohjoismaista MTT-mallia. Vuonna 2007 välitön matkailutulo pääkaupunkiseudulla oli runsaat 1,5 miljardia euroa. Suurimpia matkailutoimialoja olivat majoitus- ja ravitsemistoiminnan ohella kaupan ja liikenteen yritykset. Pääkaupunkiseutu on matkailutulollaan Suomen suurin matkailukeskus. Helsingin kaupungin välitön matkailutulo oli lähes 900 miljoonaa euroa, Vantaan erityisesti ilmailuklusterinsa ansiosta sai tuloa 420 miljoonaa ja Espoon runsaat 200 miljoonaa euroa. Helsingissä matkailutuloa nostivat majoitus- ja ravitseminen sekä vähittäiskauppa. Espoossa suurimmasta osasta matkailutuloa vastasivat kauppa ja autoiluun liittyvä toiminta. Vantaalla keskeisiä tulonmuodostajia ovat edellä mainitun ilmailutoimialojen ohella majoitus- ja ravitsemissektori sekä kauppa. Kaupungeista Helsingin välitön matkailutulo oli lähes 900 miljoonaa euroa, Vantaan erityisesti ilmailuklusterinsa ansiosta runsaat 420 miljoonaa ja Espoon runsaat 200 miljoonaa euroa. Matkailu pääkaupunkiseudulla: euroja, ihmisiä, yrityksiä -toimialaraportti on ensimmäinen pääkaupunkiseudulle tehty seurantaraportti, jonka avulla on selvitetty toimialan kehitys ja sen taloudelliset vaikutukset ja lisäksi luotu toimintamalli, jonka avulla tämän taloudellisesti merkittävän toimialan kehitystä voidaan jatkossa seurata vuosittain. Avainsanat: matkailutoimiala, taloudelliset vaikutukset, matkailuyritykset, pääkaupunkiseutu Kokonaissivumäärä liitteet Kieli : Suomi Julkaisija: Haaga-Perho 2008

8 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Matkailuklusterin toimialaraportin määrittely ja sisältö. 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Projektityöryhmä päätti käyttää Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamaa Matkailun toimialaraporteissa käytettyä määritelmää matkailuklusterista. Näin ollen tämän raportin tiedot ovat soveltuvin osin vertailukelpoisia valtakunnallisiin matkailututkimuksiin. Matkailun toimialaa käsitellään yleensä hyvin laajana eri toimialojen kokonaisuutena, jossa keskeisiä sektoreita ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä henkilöliikenne. Merkittäviä sektoreita matkailussa ovat myös matkatoimistot sekä aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoavat yritykset ja yhteisöt. Osittain matkailua palvelevia sektoreita ovat myös käsi- ja pienteollisuus, pankkitoiminta ja vähittäiskauppa. Palvelujen pääasiallisten loppukäyttäjien rooli viimekädessä ratkaisee, onko kyseessä matkailupalvelu vai paikallispalvelu. Siten matkailua kuvataan usein markkinoina. Majoitustoiminta luetaan matkailupalveluksi, joskin sektorin yritysten ravitsemispalvelut tyydyttävät samanaikaisesti myös paikalliskysyntää. 1 Matkailusta täysin tai lähes kokonaan riippuvaisten palveluyritysten joukko (27 toimialasektoria) Suomessa koostui vuonna 2005 noin yrityksestä. Yritysten kokonaisliikevaihto on lähes 11 miljardia euroa. Tätä yritysjoukkoa voidaan myös pitää Suomen matkailuklusterina. Tilastoitu henkilöstömäärä on lähes Toimialat on esitetty liitteessä 1. Matkailuklusterin liikevaihdon kehitys on noudattanut maltillista kehityssuuntaa. Poikkeuksellisen vahvan kasvun sektoreita ovat aktiviteetteihin perustuvat urheilutoiminnan alat sekä muu kuin hotellimajoitus. Tämä viittaa noususuuntaan erityisesti vapaa-ajan matkailussa. Hotellien kasvuvauhti on vakaampi, mutta sekin varsin positiivinen. Matkatoimistot ja matkailupalvelut ovat klusterin keskimääräisen kehityksen vauhdissa. 1 Suomen majoitus- ravitsemis- ja ohjelmapalvelujen toimialoilla on lähes toimipaikkaa. Sektoreiden liikevaihto yhteensä on yli 4,7 miljardia ja henkilöstön määrä Lukumääräisesti laajin toimiala on ravitsemistoiminta, mutta matkailukysynnän kannalta majoitustoiminta nousee vahvimmaksi sektoriksi. Ohjelmapalvelujen rooli on noussut yhä vahvemmaksi matkailupalvelujen joukossa. 1 Toimipaikkojen kokonaismäärä on pysynyt varsin vakaana. Majoitusalan palvelukohteiden määrä varsinkin on säilynyt ennallaan viime vuodet. Lukumääräinen muutos kohdistuu lähinnä aktiviteetteihin ja ravintoloihin. 1 lukumäärä 1 Työ- ja elinkeinoministeriö, Matkailun toimialaraportit 2006, Matkailun yleisosa s

9 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Tutkimusmenetelmien esittelyt, rajaukset ja keskeiset käsitteet Tämä projekti on tuottanut pääkaupunkiseudun matkailutoimialasta toimialaraportin, josta ilmenee matkailualan toimipaikkojen liikevaihdon ja kannattavuuden kehitys matkailun suorat ja välilliset taloudelliset tulovaikutukset alueen talouteen indikaattori tietoa, joka helpottaa elinkeinon kehityksen, yritysten taloudellisten tilanteiden muutosten sekä toimialalla tapahtuvan muun kehittymisen seurantaa. Näillä matkailun fyysisillä indikaattoreilla tarkoitetaan mm. rekisteröityjä yöpymisiä, päiväkävijämatkailijoita, risteilymatkailijoita, kävijämääriä tärkeimmissä käyntikohteissa, laiva- ja lentomatkustajia, kongresseja ja kongressivieraita jne. Projektin toteuttamiseen on käytetty laajasti erilaisia tutkimusmenetelmiä. Valtaosa selvityksen materiaalista on kerätty hyödyntämällä olemassa olevia tutkimusaineistoja, joita eri tutkimuslaitokset ja organisaatiot ovat tuottaneet. Keskeisiä tietolähteitä ovat Tilastokeskus, Matkailun edistämiskeskus, MARA ry, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit. Projektiin on kerätty aineistoa myös asiantuntijahaastatteluilla ja laajalla yrityskyselyllä. Helsingin talousalue 2 Tämä kappale perustuu Tilastokeskuksen, Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja alueen ammattikorkeakoulujen tuottamaan aineistoon. Lisää tietoa Helsingin seudun aluetilastoja tuottavista organisaatioista ja tutkimuksista löytyy tämän raportin lopussa olevasta lähdeluettelosta. Helsingin seutu on Euroopan mittakaavassa maamme ainoa suurkaupunkialue. Helsingin seudun talouskehityksellä on ratkaiseva merkitys koko maan talouskasvulle. Toimialarakenteen suhteen Helsinki on erikoistunut pitkälle kehittyneisiin palvelualoihin. Erityisesti informaatioteknologiat ja tiedontuotanto ovat viime vuosina nousseet tärkeiksi alueen taloudellisen kehityksen kannalta. Talouden rakenteen suhteen Helsingin seutu on tyypillinen eurooppalainen suurkaupunkialue. Palvelusektorin osuus työpaikoista on noin reilu neljä viidesosaa ja jalostusalojen osuus vajaa viidesosa, alkutuotannon merkityksen ollessa marginaalinen. Palvelusektorin suuruus perustuu nimenomaan yksityisiin palveluihin, joiden yhteenlaskettu osuus on 2 Tilastokeskus, Virsta (http://www.stat.fi/)

10 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos puolet kaikista työpaikoista Helsingin seudulla. Näin on keskimäärin muissakin Euroopan suurkaupungeissa. Helsingin seudun talouden erikoistumisessa on selvä trendi. Talouden ja työllisyyden kehityksen tärkeiksi tekijöiksi ovat nousseet informaation käsittelyyn ja tiedontuotantoon liittyvät alat. Näin suurkaupunkialueille syntyy keskittymisetuja, jotka ovat välttämättömiä varsinkin erikoistuneille palvelualoille sekä teknologiasuuntautuneelle tuotannolle. Helsingin seutu on monien pitkälle erikoistuneiden, lähinnä informaatiosektorin palveluja sisällöntuotannon alojen keskus. Tietojenkäsittelyssä, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, mainospalveluissa, lainopillisissa ja taloudellisissa konsultointipalveluissa seudun osuus koko maan työpaikoista on ollut 55 ja 62 prosentin välillä. Graafisen teollisuuden ja tietoliikenteen toiminnoista noin 40 prosenttia oli keskittynyt tänne työpaikkamäärällä mitattuna. Helsingin seutu on eurooppalaisessa vertailussa tyypillinen suurkaupunkitalous, jonka osuus koko maan tuotannosta ja väestöstä on samaa suuruusluokkaa kuin pääkaupunkiseutujen osuus muissakin keskisuurissa ja pienissä Euroopan maissa. Elinkeinorakennetta hallitsee erityisen vahvasti yksityinen palvelusektori, julkisen hallinnon ja julkisten palveluiden osuuden ollessa suurin piirtein samaa luokka kuin maanosamme suurkaupungeissa, mutta pienempi kuin muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Teollisuudessa seudulla on erikoistuttu korkean teknologian elektroniikkaan ja graafiseen teollisuuteen perinteisen tehdasteollisuuden osuuden ollessa marginaalinen. 3 Helsinki on tuottava ja vauras kaupunki. Bruttokansantuote asukasta kohden on lähes puolitoistakertainen koko maan keskiarvoon nähden ja eurooppalaisten suurkaupunkialueiden joukossa se kuuluu 15 tuottavimman alueen joukkoon. Vuosien taantumaan verrattuna suhteellisen positiiviset kasvuodotukset perustuvat Helsingissä useaan tekijään. Lukuisista epävarmuustekijöistä ja riskeistä huolimatta seudun vahva informaatio- ja viestintäteknologian klusteri on yhä kilpailukykyinen ja hyvissä asemissa kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Se pystyy suurella todennäköisyydellä ottamaan osansa ennustetusta maailmanlaajuisesta kysynnän kasvusta. Yksityisen palvelusektorin kasvun ennakoidaan jatkuvan edelleen kotimaisen ja lähialueiden kulutuksen kasvun seurauksena. Väestöennusteet povaavat väestönkasvun jatkuvan seudulla, minkä osaltaan ennakoidaan pitävän asuntotuotannon vilkkaana tulevinakin vuosina. Seudun väestön korkea koulutustaso, vahva yliopisto- ja korkeakoulusektori, systemaattiset panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä muuhun inhimilliseen pääomaan, sekä edistyksellisyys uuden teknologian soveltamisessa tarjoavat edelleen 3 Tilastokeskus, Virsta (http://www.stat.fi/)

11 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Helsingin seudulle mahdollisuuden kilpailla muiden maiden kanssa yritysten (sekä kotimaisten että ulkomaisten) sijaintipaikkana. 3 Erityisesti Venäjän, samoin kuin Baltian ja muiden Itä-Euroopan uusien EU-maiden, taloudellisen kasvun odotetaan jatkuvan vahvana, mikä kasvattaa vientimarkkinoita Helsingin seudulla sijaitseville teollisuuden, kaupan, logistiikan sekä liike-elämän palveluiden yrityksille. Lisätietoja Helsingin talousalueesta: ja Raportin keskeisiä käsitteitä Tässä raportissa käytetään montaa eri tutkimuslähdettä ja tilastoa. Eri tilastoissa ja tutkimuksissa on erilaisia käsitteitä samasta asiasta tai ilmiöstä. Esimerkiksi matkailijakäsite kannattaa tarkistaa, kun vertailee eri tilastotietoja keskenään. Ohessa käsitteitä, jotka on määritelty Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisussa Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset -matkailun alueellinen tilinpito (KTM, 2006). Klusteri on toisiinsa yhteydessä olevien tietyllä alalla toimivien yritysten ja toimijoiden maantieteellinen keskittymä, joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja. Klusterit ovat verkostomaisia kokonaisuuksia, joissa tärkeämpää kuin yritysten ja toimialojen väliset rajat, ovat niiden keskinäiset kytkennät. Matkailijoita ovat loma-, ostos- tai työmatkalla olevat henkilöt, jotka ovat tilapäisesti poissa kotipaikkakunnaltaan. Matkailijoita ovat mm. kesämökkiläiset sekä yöpyvät matkailijat että päiväkävijät. Matkailijoiksi ei lueta Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista, Vantaalta tai linjan Kirkkonummi-Hyvinkää-Sipoo sisäpuolelta tulleita (määritys mtt tutkimuksesta). Matkailu on WTO:n määritelmän mukaan toimintaa, jossa ihmiset matkustavat ja oleskelevat tavanomaisen elinympäristönsä ulkopuolella olevassa paikassa alle vuoden ajan vapaa-ajanvieton-, liikematkan- tai muun tarkoituksen vuoksi. Matkailuarvonlisäys on tärkein matkailun taloudellista merkitystä kuvaava tunnusluku. Sitä voidaan verrata käsitteenä kansantalouden tilinpidon bruttoarvonlisäykseen eli perushintaiseen bruttokansantuotteeseen. Matkailuelinkeino koostuu ensisijaisesti niistä toimialoista, jotka saavat välitöntä matkailutuloa. Toimialaluokittelu perustuu Tilastokeskuksen tol 2002 luokitukseen. Luokitusta ollaan juuri uudistamassa. Matkailukulutus koostuu kaikista niistä menoista tavaroihin ja palveluihin, jotka syntyvät matkan aikana joko matkailijan itsensä tai jonkun muun maksamina. Matkailukysyntä on matkailijoiden kulutuksesta aiheutuvaa tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Siihen sisältyy myös muita tärkeitä menoja, kuten tuotettujen

12 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos kiinteiden pääomatarvikkeiden hankinta ja julkisyhteisöjen matkailuun liittyvien markkinattomien, yhteiseen käyttöön tarkoitettujen palveluiden kulutus. Matkailutilinpidossa matkailukysyntä koostuu ulkomaisten ja kotimaisten matkailijoiden kulutuksesta kohdemaassa. Matkailulle ominaiset tuotteet voidaan jakaa matkailulle tyypillisiin ja liitännäisiin tuotteisiin. Ne ovat tuotteita ja palveluita, joiden tuotanto olisi vähäistä tai jota ei olisi lainkaan ilman matkailijoiden kulutusta. Matkailun fyysiset indikaattorit ovat taloudellisia tunnuslukuja, joiden avulla pyritään havainnollistamaan matkailutarjontaa ja -kysyntää. Matkailun satelliittitilinpito (Tourism Satellite Account, TSA) on tilastojärjestelmä, jossa matkailun taloudellisia vaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Se on kehitetty laajassa kansainvälisessä yhteistyössä, jonka tuloksena YK, WTO(World Tourism Organization), OECD ja EU hyväksyivät vuonna 2000 suosituksen matkailun satelliittitilinpidosta. Matkailun satelliittitilinpidosta käytetään myös nimeä matkailutilinpito. Matkailun taloudelliset indikaattorit ovat tunnuslukuja, joiden avulla pyritään havainnollistamaan matkailuyritysten taloudellista tilaa ja kannattavuutta. Matkailutilasto tilastoi matkailupalveluiden tarjontaa ja -käyttöä ja se on tarkoitettu matkailuinvestointien suunnitteluun valtakunnallisella ja paikallisella tasolla sekä kotimaanmatkailun ja ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun seurantaan ja edistämiseen. Matkailutoimialat on jaettu matkailulle tyypillisiin, liitännäisiin ja ei-ominaisiin toimialoihin. Luokittelu perustuu kansantalouden tilinpidossa käytettyyn toimialaluokitukseen. Päiväkävijät ovat matkailijoita, jotka eivät yövy matkansa aikana. Pääkaupunkiseutu käsittää Helsingin, Espoon ja Vantaan kuntien alueet. Joskus mukana on myös Kauniainen. Rajahaastattelututkimus on rajanylityspaikoilla tehtävä haastattelututkimus, josta saadaan tietoa muun muassa vuoden aikana Suomessa käyneiden ulkomaisten matkailijoiden kokonaismääristä, ikä- ja sukupuolijakaumasta, matkan tarkoituksesta, oleskelun kestosta ja Suomessa käytetystä rahamäärästä. Suomalaisten matkailututkimus tilastoi matkailun kysyntää ja sitä tarvitaan suomalaisten kotimaanmatkailun ja ulkomaille suuntautuvan matkailun seuraamiseen ja kehittämiseen. Toimialaluokitus (TOL 2002) noudattaa Euroopan toimialaluokituksen rakennetta. Suomen kansantalouden tilinpidossa on kaikkiaan 184 toimialaa tarkimmalla laskentatasolla.

13 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Yritys- ja toimipaikkarekisteri on perusrekisteri, jota käytetään erilaisten yritystilastojen luomisessa ja tietopalvelurekisterinä. Rekisteristä tuotetaan säännöllisesti tilastoja Suomen yritysten ja julkisyhteisöjen lisäksi aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä. 2.3 Matkailuklusteri Suomessa Matkailuklusterin määrittelyn perustana on ns. toimialaluokitus (Tol 2002), joka on tilastoalan yleisluokitus. Sitä käytetään sekä julkisen hallinnon että yksityisen sektorin tietojärjestelmissä. Periaatteet ovat seuraavat: jokaisella yrityksellä on oma tunnistekoodi, Y-tunnus jokaiselle yritykselle on määritelty toimiala, joka määräytyy yrityksen tuottaman arvonlisäyksen perusteella toimialaluokat ovat mahdollisimman homogeenisia. Y-tunnus on kaikilla sellaisilla yrityksillä, yhteisöillä tai yksityisillä elinkeinoharjoittajilla, jotka ovat arvonlisäverovelvollisia tai jotka ovat työnantajia, eli heillä on palkattua henkilökuntaa. Yrityksen pääasiallinen toiminta on se toiminta, joka lisää eniten kyseisen yrityksen tai yksikön perushintaista arvonlisäystä. Jos yritys harjoittaa vain yhdenlaista toimintaa, niin luokitus tapahtuu sen mukaan. Jos yksikkö harjoittaa monenlaista toimintaa, mutta yksi toiminto on yli 50 % yksikön koko arvonlisäyksestä, niin luokitus tapahtuu sen mukaan. Muussa tapauksessa noudatetaan ns. yleisestä yksityiskohtaiseen - päättelyketjua (ks. TOL-luokitusohje). Toimialaluokituksen avulla ryhmitellään yritysten, yritystyyppisten yksiköiden ja toimipaikkojen toimintoja eli aktiviteetteja samankaltaisiin ryhmiin. Toiminnot ovat samankaltaisia, kun ne ovat tuottamiensa hyödykkeiden, tuotantopanostensa sekä tuotantoprosessinsa mukaan samanlaisia. Tol -luokituksen käsitteitä ovat mm: yrityksellä tarkoitetaan yhden tai useamman henkilön yhdessä harjoittamaa taloudellista toimintaa, jolla tähdätään kannattavaan tulokseen. Toimialayksikkö on yritys tai yrityksen osa, joka pääasiallisesti toimii yhdellä toimialalla. Sitä ei rajoiteta alueellisesti yhteen paikkaan. Jokaisella yrityksellä on yksi tai useampia toimialayksikköjä. Tämän yksikkökäsitteen avulla on tarkoitus muodostaa mahdollisimman homogeenisia luokkia rajoittumatta maantieteelliseen jakaumaan. Jokaiselle Y- tunnuksen saaneelle yritykselle määritellään toimiala. Toimipaikka on yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiallisesti yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotantoyksikkö. Useimmat yritykset ovat yksitoimipaikkaisia, mutta suurimmilla yrityksillä voi olla satoja toimipaikkoja eri puolilla maata. Lisäksi nämä toimipaikat voivat toimia eri toimialoilla. Lisätietoja luokittelusta Tilastokeskuksen sivuilta, ja liitteessä 1.

14 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Matkailusta riippuvaisten eli tyypillisten matkailupalveluyritysten joukko (25 toimialasektoria) koostui vuonna 2005 noin yrityksestä, joiden kokonaisliikevaihto oli noin 11 miljardia euroa. Tätä yritysjoukkoa voidaan pitää alan matkailualan klusterina. 4 Tilastokeskuksen Kunnittaiset toimipaikat -tilaston mukaan pääkaupunkiseudun matkailuklusterin koko on noin 6 miljardia euroa (v. 2007) ja on noin 49 % koko maan matkailuklusterin liikevaihdosta (12 miljardia euroa). Lisätietoja on liitteessä 2. Lisätietoja Työ- ja elinkeinoministeriö, Matkailun toimialaraportit 2006, Matkailun yleisosa: Vuonna 2005 Suomen matkailuklusterin suurimmat toimialat liikevaihdolla mitattuna ovat ravintolat (20,7 %), säännöllinen lentoliikenne (17,9 %), meriliikenteen henkilökuljetus (10,8 %), matkatoimistot (10,1 %) ja hotellitoiminta (9,5 %). Matkailuklusteriin kuuluvien yritysten lukumäärää ja liikevaihtoa on esitetty alla olevassa taulukossa 1 ja kuvassa 1. Taulukko 1. Matkailuklusterin yritysten ja liikevaihdon rakenne toimialoittain Suomessa. 4 Työ- ja elinkeinoministeriö, Matkailun toimialaraportit 2006, Matkailun yleisosa.

15 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Yritysten lukumäärä Yritysten lukumäärän osuus koko klusterista Henkilöstön määrä Liikevaihto ( e) Yritysten liikevaihdon osuus koko klusterista Matkailuklusteri yhteensä Suomessa Ravintolat, kahvila-ravintolat ja ruokakioskit ,4 % ,7 % 621 Säännöllinen lentoliikenne 27 0,1 % ,9 % Meriliikenteen henkilökuljetus 65 0,3 % ,8 % Matkatoimistot 242 1,0 % ,1 % 551 Hotellit 498 2,0 % ,5 % 6022 Taksiliikenne ,9 % ,3 % 711 Autojen vuokraus 262 1,1 % ,8 % 6323 Muu ilmaliikennettä palveleva toiminta 45 0,2 % ,6 % 5552 Ateriapalvelu 894 3,7 % ,5 % 9261 Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit 634 2,6 % ,1 % 554 Olut- ja drinkkibaarit, kahvilat ja kahvibaarit ,7 % ,1 % 9262 Urheilutoiminta ,5 % ,0 % Muu matkailua palveleva toiminta 771 3,2 % ,9 % Messujen ja kongressien järjestäminen 385 1,6 % ,8 % 6023 Muu maitse tapahtuva henkilöliikenne 304 1,2 % ,0 % 552 Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta ,1 % ,9 % 9272 Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut 514 2,1 % ,5 % Satamat 15 0,1 % ,4 % 622 Tilauslentoliikenne 47 0,2 % ,4 % 9304 Kylpylaitokset, solariumit yms. palvelut ,9 % ,4 % Linja-autoasemat 28 0,1 % ,4 % 9233 Huvipuistot 23 0,1 % ,4 % 612 Sisävesiliikenne 79 0,3 % ,2 % Kotimaan rannikkoliikenne 85 0,3 % ,2 % Urheilu- ja liikuntavälineiden vuokraus 59 0,2 % ,1 % 9252 Museot, näyttelyt sekä historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu 33 0,1 % ,1 % 9253 Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot 10 0,0 % ,1 %

16 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Kuva 1. Suomen merkittävimmät matkailuklusterin toimialat yritysten lukumäärällä ja liikevaihdolla mitattuna. Lähde: Matkailun toimialaraportti, matkailun yleisosa 2007, TEM. Haaga AMK/Matka 2020 on vuonna 2008 kuvannut Suomen matkailuklusterin rakennetta ja sisältöä kuvan 2 mukaisesti. ASIAKAS Liikunta ja urheilu Henkilöstöpalveluyritykset Vähittäiskauppa PALVELUJEN TUOTANTO Ohjelmapalvelut, tapahtumat, käyntikohteet/ nähtävyydet LUOVAT ALAT Kulttuurituotanto, media, viestintä, design Vientiyritykset TOIMINTA- EDELLYTYSTEN LUOJAT JA TUKIJAT Edunvalvontaorganisaatiot Koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot Rahoittajat (julkinen ja yksityinen) Ministeriöt ja niiden alaiset virastot, alueviranomaiset ja kunnat Eduskunta EU Majoituspalvelut Ravitsemispalvelut Liikennepalvelut MARKKINOINTI- VIESTINTÄ JA MYYNTI Matkailukeskukset, palveluiden tuottajat Matkanjärjestäjät, DMC Matkatoimistot Sähköiset tieto- ja kauppapaikat MEK Alueelliset organisaatiot Toimialakohtaiset organisaatiot Hankkeet Ruokatuotanto Kulutustavarateollisuus Maatalous ICT Terveys- ja hyvinvointipalvelut Rakentaminen Metsäsektori MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Kuva 2. Suomen matkailuklusterin rakenne ja sisältö. Lähde: Haaga AMK 2008.

17 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Pääkaupunkiseudun matkailumarkkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Matkailun fyysiset indikaattorit pääkaupunkiseudulla Rekisteröidyt yöpymiset pääkaupunkiseudulla Rekisteröidyillä yöpymisillä mitattuna pääkaupunkiseudun matkailu on kehittynyt positiivisesti viime vuosina. Yöpymisten määrä on noussut noin 3,2 miljoonasta (2002) noin 3,9 miljoonaan yöpymiseen (2007). Kasvuprosentti on erittäin hyvä, 22,2 %. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys on esitetty alla olevassa taulukossa 2, kuvassa 3 ja liitteessä 4. Kuvasta on nähtävissä ulkomaisten matkailijoiden määrän selkeä kasvu pääkaupunkiseudulla. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset ovat nousseet yli 2,1 miljoonaan v Taulukko 2. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla. Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus. Helsinki Espoo Vantaa PK-Seutu Yhteensä Suomi Ulkomaat Yhteensä Suomi Ulkomaat Yhteensä Suomi Ulkomaat Yhteensä Suomi Ulkomaat Kuva 3. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla. Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus.

18 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Kuten alla olevasta kuvasta 4 huomataan, eniten yöpymiset ovat lisääntyneet Helsingissä ja Vantaalla. Kasvuprosentti vuosina on Helsingillä 19,2, Espoolla 14,1 ja Vantaalla 51,1. Koko pääkaupunkiseudun rekisteröidyt yöpymiset ovat kasvaneet noin yöpymisellä vuodesta 2002 vuoteen 2007 (+22,2 %). Kuva 4. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys kunnittain pääkaupunkiseudulla. Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus. Erityisesti EU:n sisältä tulevien matkailijoiden määrät ovat kasvaneet. Myös muista maista saapuvien osuus on selkeässä nousussa (kuva 5).

19 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Kuva 5. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla, Eurooppa, muut maat. Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus. Kuvassa 6 on esitetty pääkaupunkiseudulla yöpyvien yleisimpien kansallisuuksien yöpymismäärät vuosina Venäläisten ja saksalaisten yöpymismäärät ovat selvässä kasvussa vuoden 2005 jälkeen. Vuonna 2007 he tekivät yhteensä jo noin yöpymistä. Kuva 6. Rekisteröidyt yöpymiset maittain pääkaupunkiseudulla. Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus.

20 Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla Raportti, luonnos Helsingin majoitusliikkeiden yöpymismäärissä on ollut viime vuosina hyvät kasvutulokset 5. Vuonna 2007 majoitusmäärän lisäys painottui kotimaan matkailun yöpymisten määrän lisääntymiseen (12,9 % vuodesta 2006). Matkailu lisääntyi Helsingissä vuonna 2007 jokaisena kuukautena. Ulkomailta tulleiden yöpymiset lisääntyivät Eurovision laulukilpailujen ansiosta voimakkaimmin toukokuussa (+17 %). Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä voimakkaammin kuin Suomessa keskimäärin tai muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Kaikista Helsingin yöpymisistä 60 % kertyi ulkomailta. Helsingissä Venäjältä tulleet nousivat yhdeksän vuoden tauon jälkeen ulkomaalaisyöpymisten kärkeen vuonna Seuraaviksi suurimmat lähtömaat olivat järjestyksessä Saksa, Iso- Britannia, Ruotsi, Yhdysvallat ja Japani. Vuonna 2007 Helsingissä joka toinen yöpyminen kirjattiin työmatkalla olleille. Vapaa-ajan matkailijoiden osuus yöpymisistä oli 45 % ja muussa tarkoituksessa saapuneiden 5 %. Majoitusliikkeiden vuotuinen huonekäyttöaste nousi ensi kerran yli 70 %:iin (70,4 %). Yöpymisen keskihinta, 72,22 jäi sen sijaan hieman alle kahden edellisvuoden tason. Helsingin rekisteröity majoituskapasiteetti oli vuonna 2007 keskimäärin vuodetta eli vajaat 380 vuodetta suurempi kuin vuotta aiemmin. Helsingin hotellien huonekäyttöaste oli noussut 70,4 prosenttiin (v. 2007). Lisätietoja löytyy raportin kappaleesta 5, kunnittaiset avaintunnusluvut ja liitteestä 5. Espoossa matkailijoiden yöpymiset ovat kasvaneet vuodesta 2002 ( ) vuoteen 2007 tultaessa 14,1 % ( ). Ulkomaisten yöpyjien määrä on kasvanut erittäin merkittävästi, jopa 35,5 % (n :sta :teen). Vuonna 2007 Espoossa 45 % yöpymisistä kirjattiin työmatkalla olleille. Vapaa-ajan matkailijoiden osuus yöpymisistä oli 55 %. Majoitusliikkeiden vuotuinen huonekäyttöaste nousi 60,9 %:iin. Yöpymisen keskihinta Espoon majoitusliikkeissä oli vuonna 2007 keskimäärin 53,5 euroa. Espoon hotellien huonekäyttöaste oli 60,7 % (v. 2007). Lisätietoja kappale 5, kunnittaiset avaintunnusluvut ja liitteestä 6. Vantaalla matkailijoiden yöpymiset ovat kasvaneet vuodesta 2002 ( ) vuoteen 2007 tultaessa jopa 51,5 % ( ). Tutkimusjaksolla kotimaisten yöpyjien määrä on kasvanut (+ 55,1 %) enemmän kuin ulkomaisten yöpyjien määrä (+ 45,8 %). Vuonna 2007 Vantaalla 58 % yöpymisistä kirjattiin työmatkalla olleille, vapaa-ajan matkailijoiden osuus oli 41 %. Majoitusliikkeiden vuotuinen huonekäyttöaste nousi 63,1 %:iin. Yöpymisen keskihinta Vantaan majoitusliikkeissä oli vuonna 2007 keskimäärin 66 euroa. Vantaan hotellien huonekäyttöaste oli 63,1 (v. 2007). Lisätietoja kappale 5, kunnittaiset avaintunnusluvut ja liitteestä 7. Lisätietoja Helsingin kaupungin matkailutoimiston sivuilta, Espoon kaupungin matkailusivuilta ja Vantaan kaupungin matkailusivuilta 5 Helsingin matkailun tunnuslukuja 2007

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti Ravitsemistoiminnan toimialaraportti 22.1.2016 ASIAKAS Liikunta ja urheilu Palvelujen tuotanto Ohjelmapalvelut, aktiviteetit, tapahtumat, käyntikohteet/nähtävyydet Majoituspalvelut Ravitsemuspalvelut Liikennepalvelut

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA. KUVIO 1. Yöpymiset kuukausittain Helsingissä. Helmikuu. Maaliskuu. Tammikuu. suomalaisyöpymiset ulkomaalaisyöpymiset

HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA. KUVIO 1. Yöpymiset kuukausittain Helsingissä. Helmikuu. Maaliskuu. Tammikuu. suomalaisyöpymiset ulkomaalaisyöpymiset Vuosi 2,5 miljoonaa yöpymistä vuonna Helsingin rekisteröidyissä majoitusliikkeissä rekisteröitiin vuonna lähes 2,5 miljoonaa yöpymistä. Vähennystä edellisvuodesta oli noin 4. yöpymistä (- 1,6 %). Vuonna,

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Viipymä lyhentynyt edelleen. Lähes kolme miljoonaa yöpymistä. Lentoliikenteen kasvu jatkui. Risteilyliikenteessä ja kongresseissa hiukan laskua

Viipymä lyhentynyt edelleen. Lähes kolme miljoonaa yöpymistä. Lentoliikenteen kasvu jatkui. Risteilyliikenteessä ja kongresseissa hiukan laskua Vuosi 27 Lähes kolme miljoonaa yöpymistä Helsingin majoitusliikkeiden yöpymismäärä nousi vuonna 27 jälleen uuteen ennätykseen: 2.984.1. Lisäystä edellisvuodesta kirjattiin 8,2 %. Nousu painottui kotimaan

Lisätiedot

Matkailu nyt ja tulevaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaan Matkailuparlamentti Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä

Matkailu nyt ja tulevaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaan Matkailuparlamentti Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä Matkailu nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Pohjanmaan Matkailuparlamentti 9.9.2016 Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä ASIAKAS Liikunta ja urheilu PALVELUJEN TUOTANTO Ohjelmapalvelut, aktiviteetit tapahtumat,

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Helsingin matkailu vuonna 2013

Helsingin matkailu vuonna 2013 Helsingin matkailu vuonna 2013 Helsingin MATKAILUVUOSI 2013 Usean kasvuvuoden jälkeen yöpymisten määrä Helsingin majoitusliikkeissä jäi vuonna 2013 alle edellisten ennätysten noin 3,3 miljoonaan. Määrä

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari,

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari, Suomalaisten matkailu Viroon The Baltic Guide seminaari, 13.1.216 Esityksen teemat 1. Suomalaisten matkat Viroon eri tietolähteet 2. Matkailijakohtainen rahankäytön profiili 3. Suomalaisten matkailijoiden

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Vuosi 2015 kaikkien aikojen paras matkailuvuosi Helsingissä

Vuosi 2015 kaikkien aikojen paras matkailuvuosi Helsingissä 2015 Gymnaestrada 2015 Vuosi 2015 kaikkien aikojen paras matkailuvuosi Helsingissä Yöpymisten määrä nousi vuonna 2015 Helsingissä uuteen ennätykseen, lähes 3,5 miljoonaan yöpymiseen. Kasvu oli Helsingissä

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Helsingin matkailun kehitys vuonna 2000

Helsingin matkailun kehitys vuonna 2000 Helsingin matkailun kehitys vuonna 2 Lähes 2,6 miljoonaa yöpymistä vuonna 2 Helsingin rekisteröityjen majoitusliikkeiden yöpymismäärät nousivat viime vuonna yli 2,58 miljoonaan yöpymiseen. Lisäystä edellisvuoteen

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Matkailun ohjelmapalvelut Susanna Jänkälä

Matkailun ohjelmapalvelut Susanna Jänkälä Matkailun ohjelmapalvelut 31.10.2016 Susanna Jänkälä ASIAKAS Elintarvike- tuotanto Liikunta ja urheilu Hyvinvointija terveyspalvelut PALVELUJEN TUOTANTO Ohjelmapalvelut, aktiviteetit tapahtumat, käyntikohteet/

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Tilastokeskuksen tuottamat matkailutilastot. Ossi Nurmi Lukuja matkailusta seminaari Rovaniemi, 14.4.2013

Tilastokeskuksen tuottamat matkailutilastot. Ossi Nurmi Lukuja matkailusta seminaari Rovaniemi, 14.4.2013 Tilastokeskuksen tuottamat matkailutilastot Ossi Nurmi Lukuja matkailusta seminaari Rovaniemi, 14.4.2013 Esityksen teemat Matkailutilastojen käsitteet ja tilastoinnin kohteet EU-asetus matkailutilastoista

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Matkailutilinpito 2007

Matkailutilinpito 2007 Kansantalous 2009 Matkailutilinpito 2007 Matkailuun kulutettiin Suomessa 11 miljardia euroa vuonna 2007 Matkailuun kulutettiin Suomessa Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 11 miljardia euroa vuonna 2007.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella)

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) jatkuu 15.12.216 Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ja tiivistelmä... 3 Matkojen määrä, viipymä ja kohteet... 6 Matkan tarkoitus ja matkustustiheys...

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Helsingin Risteilymatkustajatutkimus 2007

Helsingin Risteilymatkustajatutkimus 2007 Helsingin Risteilymatkustajatutkimus 2007 Tutkimuksen taustat ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Helsinkiin saapuvien ulkomaisten risteilymatkustajien rahankäyttöä, ajan viettämistä, Helsingin

Lisätiedot

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous 10.3.2009 Satu Luiro Matkailutilastojen seuranta Lapin liitossa: Art Travel:n tilastopaketti kuukausittain internetsivuille (majoitustilastot

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Tuorein päivitys 22.12.215 Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos % ed. vuodesta Helsingissä, pk-seudulla,

Lisätiedot

Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus

Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin huomiot OKM:n toimipisteja henkilöstötiedonkeruuseen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus OKM:n tiedonkeruu yliopistojen

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot