Yöpymiset lisääntyivät hieman vuonna Lentoliikenne kasvoi laivaliikenteen vähentyessä. Erinomainen kongressi- ja risteilykesä

Transkriptio

1 Vuosi Yöpymiset lisääntyivät hieman vuonna Helsingin majoitusliikkeiden yöpymismäärä vuonna oli vrk ja nousu vuoteen verrattuna oli,4 %. Kotimaisia yöpymisiä kirjattiin 1.1. lisäyksen ollessa 2,8 %. Ulkomaisia yöpymisiä kertyi , missä oli vähennystä edellisvuodesta 1,2 %. Kansainvälinen matkailu kärsi yleisesti Aasiasta levinneen Sarsepidemian ja Irakin sodan vuoksi. Tämä näkyi selvästi myös Helsingin yöpymistilastoissa vuoden alkupuoliskolla, mutta toukokuusta alkaen yöpymisluvut kääntyivät nousuun erityisesti kotimaisen kysynnän elpymisen ansiosta. Koko Suomessa yöpymiset laskivat vuoden aikana 1,4 %: ulkomainen kysyntä laski,9 % ja kotimainen kysyntä 1,5 %. Pohjoismaisista pääkaupungeista Tukholmassa yöpymiset nousivat 3 %, Kööpenhaminassa oli laskua 1 % ja Oslossa samoin laskua 3 %. Britit edelleen kärjessä Kaikista Helsingin yöpymisistä 6 % kertyi ulkomailta. Ulkomaisten yöpymisten kärjessä olivat viidettä vuotta perättäin Iso-Britanniasta tulleet matkailijat. Brittien määrä nousi edellisvuodesta lähes 6 %. Toiseksi nousivat saksalaiset, joiden määrä on kasvanut tasaisesti useamman vuoden ajan, ja kolmanneksi ruotsalaiset. Venäläiset putosivat yöpymistilaston toiselta sijalta neljänneksi. Viidentenä listalla olivat amerikkalaiset. Vapaa-ajan osuus lähes puolet Vapaa-ajan matkailijoiden osuus kaikista yöpymisistä oli 46,5 % eli korkeampi kuin milloinkaan aikaisemmin. Ammattiin liittyvien yöpymisten osuus oli 49,4 % ja muiden yöpymisten 4, %. Majoitusliikkeiden huonekäyttöaste oli 63,7 %. Yöpymisen keskihinta oli 69,63, mikä on kaikkien aikojen korkein vuotuinen keskihinta. Helsingin rekisteröity majoituskapasiteetti oli vuonna keskimäärin vuodetta eli yli 3 vuodetta enemmän kuin vuotta aiemmin. Lentoliikenne kasvoi laivaliikenteen vähentyessä Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulki 9,8 miljoonaa matkustajaa matkustuksen lisääntyessä huonosta alkuvuodesta huolimatta 1,9 %. Kansainväliset matkustajamäärät nousivat 2,8 % kotimaan liikenteen jäädessä vielä,3 % alle edellisvuoden tason. Helsingin satamien kautta kulki 8,5 miljoonaa matkustajaa. Laivaliikenne väheni 3,7 % lähinnä Viron liikenteen pienenemisen johdosta. Helsingissä arvioidaan käyvän vuosittain noin 1 miljoonaa matkailijaa, joista 75 % on päiväkävijöitä. Yöpyviä matkailijoita on noin 2,5 miljoonaa, joista lähes miljoonaa yöpyy tuttavien ja sukulaisten luona. Erinomainen kongressi- ja risteilykesä Helsingissä järjestettiin 12 kansainvälistä kongressia, joista seitsemän keräsi yli tuhat osanottajaa. Kongressit keskittyivät kesäkauteen ja osanottajia rekisteröitiin yhteensä Helsingin osuus koko maan kongressivieraista nousi kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle eli 53 prosenttiin. Helsingin satamissa vieraili kesäkaudella 191 kansainvälistä risteilyalusta tuoden ennätysmäärän eli 161. risteilyvierasta päiväksi Helsinkiin. Taloustutkimus Oy:n suorittaman kyselytutkimuksen perusteella arvioitiin risteilymatkustuksen taloudelliseksi vaikutukseksi 22,5 milj.. Linnanmäki suosituin Linnanmäki oli vuonna edelleen Helsingin ja koko Suomen suosituin käyntikohde houkuttaen 1,1 miljoonaa kävijää. Seuraavaksi suosituimmat kohteet olivat Suomenlinna, Temppeliaukion kirkko, Uspenskin katedraali ja Korkeasaaren eläintarha. Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston matkailuneuvonnassa Pohjoisesplanadi 19:ssä kävi asiakasta ja Rautatieaseman matkailuneuvonnassa 49. asiakasta. Lisäksi Helsingin turistineuvojat palvelivat kaduilla yli 15. asiakasta. Yöpymiset kuukausittain Helsingissä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

2 Vuosi 2 Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä kuukausittain Muutos-% Yhteensä Kotimaa Ulkomaat Yhteensä Kotimaa Ulkomaat Yhteensä Kotimaa Ulkomaat Tammikuu ,5 % -5, % -5,9 % Helmikuu ,8 % -8,3 % -11,1 % Maaliskuu ,5 % 1,7 % -7,8 % Huhtikuu ,6 % -8,5 % -6,9 % Toukokuu ,8 % 17,7 % -3,3 % Kesäkuu ,1 % 5,1 % -2,3 % Heinäkuu , %,9 % -6,7 % Elokuu ,8 % -3,4 % 1,9 % Syyskuu ,9 % 16,2 % 2,2 % Lokakuu ,9 % 3,1 % -4,1 % Marraskuu ,9 % 1,1 %,8 % Joulukuu ,4 % 16,7 % 11, % Yhteensä ,4 % 2,8 % -1,2 % Suomalais- ja ulkomaalaisyöpymiset Helsingissä kuukausittain Elokuussa ennätysmäärä yöpymisiä Matkailun kasvu keskittyi kesään ja loppuvuoteen. Kesäkaudella toukokuusta syyskuuhun rekisteröitiin enemmän yöpymisiä kuin koskaan aikaisemmin ja elokuussa saavutettiin kaikkien aikojen korkein yhden kuukauden yöpymisluku. Vuoden paras kasvuprosentti saavutettiin joulukuussa. Vain vuonna 2 joulukuun yöpymiset ovat olleet tätä korkeammalla tasolla. Elokuussa kolme neljästä yöpymisestä tuli ulkomailta. Näin suuri ei ulkomaalaisten osuus ole ollut milloinkaan aikaisemmin. Koko vuoden yöpymisistä 6 % tuli ulkomailta. Ainoastaan marraskuussa kotimaiset yöpymiset ylittivät ulkomaiset Tammikuu kotimaan yöpymiset ulkomaalaisyöpymiset Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yöpymiset korkeimmillaan vuonna 2 Kulttuurikaupunkivuosi 2 on tuonut Helsinkiin tähän mennessä suurimman yöpymisten määrän eli Vuosina ja yöpymiset laskivat hiukan, mutta kääntyivät vuonna jälleen lievään nousuun. Myös Helsingin osuus koko maan yöpymisistä oli suurimmillaan eli 16,1 % vuonna 2. Vuosina - osuus pieneni hiukan nousten vuonna jälleen 15,9 prosenttiin. Lähes 3. kongressivierasta Helsingissä järjestettiin 12 kansainvälistä kongressia, joihin osallistui 29.3 delegaattia. Vain vuonna 2 on kongressien määrä ollut tätä suurempi. Helsingin osuus kaikista Suomen kansainvälisten kongressien osanottajista oli 53 %, mikä on kaikkien aikojen ennätys. yöpymiset Kokonaisyöpymiset Helsingissä ja osuus koko maan yöpymisistä yöpymiset osuus koko maan yöpymisistä , % 17, % 16, % 15, % 14, % 13, % 12, % Kongressit Kongressivieraat Vuosi Helsinki Koko Suomi Helsingin osuus Helsinki Koko Suomi Helsingin osuus % % % % % % % % % % % % Kansainväliset kongressit markkinaosuus

3 Vuosi 3 Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä matkustajan asuinmaan mukaan Venäläisten yöpymiset putosivat Helsingin yöpymisistä 4 % tuli kotimaasta ja 6 % ulkomailta. Ulkomaiset yöpymiset vähenivät edellisvuodesta 1,2 % eli noin 18. vrk. Pääasiallinen syy laskuun oli venäläisten yöpymisten voimakas väheneminen yli 23. vuorokaudella, mikä pudotti venäläiset toiselta sijalta neljänneksi Helsingin yöpymistilastossa. Venäläisten matkailua vähensi lähinnä ruplan heikko arvo euroon nähden. Saksalaisten vuosia jatkunut tasainen nousu nosti heidät nyt toiselle sijalle. Ulkomaisten yöpymisten suurimmat lähtömaat olivat järjestyksessä Iso- Britannia, Saksa, Ruotsi, Venäjä ja USA. Seuraavina listalla olivat Japani, Italia, Norja, Alankomaat, Kiina ja Espanja. Pienemmistä markkina-alueista merkittävää yöpymisten kasvua kirjattiin mm. Italiasta, Sveitsistä, Kanadasta ja Itävallasta. Helsingin markkinaosuus korkein kaukomarkkinoilla Vaikka matkailu Kiinasta taantui alkuvuonna Sars-epidemian johdosta, Helsingin osuus kaikista Suomen kiinalaisyöpymisistä pysyi korkealla ja oli lähes 63 % vuonna. Myös Yhdysvalloista ja Japanista tulleista yöpymisistä yli puolet rekisteröitiin Helsingissä. Euroopan maista Helsingissä yöpyivät suhteessa eniten Espanjasta saapuneet (49,3 %) ja vähiten Ranskasta ja Alankomaista sekä Ruotsista ja Norjasta tulleet. Koko maa I-XII/ I-XII/ Muutos 2>3 Muutos 2>3 I-XII/ Muutos 1>2 % % % Yhteensä ,4 % -1,4 % ,6 % Ulkomaat ,2 % -,9 % ,1 % Suomi ,8 % -1,5 % ,1 % Iso-Britannia ,6 % 7,9 % ,6 % Saksa ,5 % 2,2 % ,9 % Ruotsi ,9 % -3, % ,7 % Venäjä , % -13,2 % ,1 % Yhdysvallat ,2 % -6,4 % ,9 % Japani ,4 % -3,8 % 74 12,6 % Italia ,6 % 8,4 % ,5 % Norja , % -9, % , % Alankomaat ,4 % 6,5 % ,1 % Kiina ,2 % -4,9 % ,1 % Espanja ,6 % 4,2 % ,2 % Ranska ,2 % 14,3 % ,4 % Tanska ,9 % -4,8 % ,9 % Sveitsi ,3 % 2,7 % ,3 % Viro ,1 % -11,1 % ,9 % Belgia ,9 % 1,1 % ,7 % Kanada ,2 % 22,1 % ,2 % Itävalta ,6 % -5,2 % ,9 % Puola ,1 % -12,1 % , % Australia ,8 % -2,2 % ,4 % Etelä-Korea ,4 % 28,2 % ,5 % Kreikka ,9 % -13,5 % ,2 % Irlanti ,9 % 19,4 % ,1 % Tsekki ,3 % 2,7 % ,3 % Unkari ,1 % -11,4 % , % Intia ,9 %,9 % ,1 % Latvia ,1 % 1,2 % ,3 % Portugali ,4 % 21,6 % ,2 % Liettua , % -5,9 % ,2 % Islanti ,3 % 32,9 % ,6 % Turkki ,7 % -14,6 % ,4 % Israel ,1 % -18,3 % ,9 % Brasilia ,6 % -19, % ,2 % Uusi-Seelanti ,2 %,1 % ,6 % Taiwan ,6 % -26,4 % ,2 % Muut maat ,6 % -2,7 % ,5 % Ulkomaiset yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä asuinmaittain sekä osuus koko maan yöpymisistä 2 7, % markkinaosuus 6, % 5, % yöpymiset , % 3, % 2, % 1, % markkinaosuus Iso-Britannia Venäjä Ruotsi Saksa USA Japani Italia Kiina Norja Alankomaat Espanja Ranska Tanska Viro Sveitsi, %

4 Vuosi 4 Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Vapaa-aika Osuus % Ammattiin liittyvät Osuus % Muu matkan tarkoitus Osuus % ,9 % ,3 % ,8 % ,7 % ,1 % ,2 % ,4 % ,6 % , % ,5 % ,8 % ,7 % ,6 % ,8 % ,7 % ,5 % ,4 % , % Vapaa-ajan osuus ennätyskorkea Vapaa-ajan matkailijoiden osuus kaikista Helsingin yöpymisistä oli vuonna jo 46,5 %, mikä on kaikkien aikojen korkein luku. Kesäkaudella toukokuusta syyskuuhun osuus oli 54,8 % ja talvikaudellakin 34,7 % Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan kesällä ja talvella Vaikka myös ammattiin liittyvien matkojen yöpymismäärä kasvoi, jäi osuus kokonaisyöpymisistä nyt toisen kerran alle 5 prosentin ollen 49,4 %. Muun tarkoituksen matkalleen ilmoittaneita oli 4, % määrän laskiessa selvästi. Työajan yöpymisiä oli vuonna enää vajaat 74. enemmän kuin vapaa-ajan yöpymisiä. Alhainen huonekäyttöaste, korkea keskihinta Helsingin majoitusliikkeiden huonekäyttöaste oli 63,7 %. Tätä alhaisempi vuotuinen käyttöaste oli viimeksi vuonna Siitä huolimatta käyttöaste oli edelleen korkeampi kuin muualla Suomessa. Korkeimmillaan käyttöaste on ollut 68,3 % kulttuurikaupunkivuonna 2. Yöpymisen keskihinta oli 69,63 eli lähes kaksi euroa korkeampi kuin edellisvuonna. Se on kaikkien aikojen korkein keskihinta Helsingissä. Keskihinnan ja yöpymisten määrän nousun seurauksena majoitusmyynnin arvo nousi vuonna uuteen ennätykseen eli 174,2 miljoonaan euroon. Helsingin majoituskapasiteetti nousi Helsingin rekisteröity majoituskapasiteetti vuonna oli keskimäärin vuodetta eli yli 3 vuodepaikkaa korkeampi kuin vuotta aiemmin. Hotellien määrä nousi kahdella. Helsingin 46 hotellissa oli vuonna keskimäärin huonetta ja vuodetta Helsingin majoitusliikkeiden majoitusmyynnin arvo (EUR) ja huonekäyttöaste (%) majoitusmyynnin arvo EUR Kesä Kesä Kesä Kesä 1997 Kesä Kesä vapaa-aika ammattiin liittyvä muu matkan tarkoitus 1998 majoitusmyynnin arvo huonekäyttöaste Yöpymisen keskihinta, huonekäyttöaste ja majoitusmyynnin arvo keskihinta käyttöaste % majoitusmyynnin arvo ,5 62, ,88 65, ,81 66, ,51 66, ,6 68, ,64 66, ,72 65, ,63 63, Helsingin majoituskapasiteetti Liikkeiden määrä Huoneet Vuoteet Hotellit Yhteensä Hotellit Yhteensä Hotellit Yhteensä Talvi 1997/98 2 Talvi 1998/99 Talvi 1999/2 Talvi 2/1 Talvi /2 Talvi / huonekäyttöaste %

5 Vuosi 5 Kansainvälinen lentoliikenne kasvussa Helsinki-Vantaan lentoaseman kokonaismatkustajamäärä vuonna oli 9,8 miljoonaa, kun se vuotta aiemmin oli 9,6 miljoonaa. Kansainvälinen liikenne kasvoi 2,8 % kotimaan liikenteen vähentyessä,3 %. Kokonaisliikenteen kasvu oli 1,9 %. Kansainvälinen liikenne kasvoi tammi-maaliskuussa, mutta jäi huhtielokuussa alle edellisvuoden tason. Loppuvuonna liikenne kääntyi jälleen selvään kasvuun. Kotimaan liikenteen matkustajamäärät pienenivät elokuuhun saakka. Vasta vuoden viimeisellä kolmanneksella kuukausittaiset matkustajaluvut ylittivät vuoden luvut. Kotimaan liikenne oli vilkkaimmillaan maaliskuussa ja kansainvälinen liikenne lokakuussa. Kansainvälisen liikenteen osuus kokonaisliikenteestä oli vuonna runsaat 72 % eli hieman korkeampi kuin vuotta aiemmin. Viron laivaliikenteessä selvä pudotus Vuoden kokonaismatkustajamäärä oli 8,5 miljoonaa eli 3,7 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tallinnan liikenteen osuus oli 67 %, Tukholman 29 % ja Saksan 2 %. Helsingin ja Tallinnan välisessä laivaliikenteessä kirjattiin 5,7 miljoonaa matkustajaa, mikä on 39. eli 6,5 % vähemmän kuin vuonna. Ruotsin liikenteen vähennys oli 1,3 % matkustajamäärän ollessa 2,5 miljoonaa. Myös Helsingin ja Saksan väliset matkustajamäärät putosivat selvästi eli 17,6 %. Risteilyliikenteessä hyvä kesä Kansainvälisiä loistoristeilijöitä vieraili Helsingissä vuonna yhteensä 191 eli viisi enemmän kuin vuonna. Laivat olivat entistä suurempia, sillä matkustajamäärä kasvoi 24 % ja nousi uuteen ennätykseen eli 161.:een. Taloustutkimus Oy:n suorittaman tutkimuksen mukaan risteilymatkustaja jättää Helsinkiin keskimäärin 126 euroa. Pääosa summasta kuluu ostoksiin ja kiertoajeluihin sekä retkiin. Näiden lisäksi tuloja kertyy merenkulkulaitoksen, sataman ja laiva-agenttien kautta. Vuoden kesäkauden risteilymatkustus toi Helsinkiin noin 22,5 miljoonaa euroa matkailutuloja Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajaliikenne Kansainvälinen Kotimaa Yhteensä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu I-XII Muutos - 2,8 % -,3 % 1,9 % Osuus % 71,4 % 28,6 % 1, % Osuus % 72, % 28, % 1, % Helsingin satamien matkustajaliikenne (saapuneet ja lähteneet) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Helsingin satamien matkustajaliikenne matkustajan kohde- ja lähtömaan mukaan Ruotsi Viro Saksa Koko liikenne Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu I-XII Muutos -3-1,3 % -6,5 % -17,6 % -3,7 % Osuus % 28,7 % 68,6 % 1,8 % 1, % Osuus % 29,4 % 66,6 % 1,6 % 1, % Kansainvälinen risteilyliikenne Helsingissä Heinä Vuosi Aluksia Muutos Matkustajia Muutos % % 19-7 % % % % % % Elo Syys Loka Marras Joulu

6 Vuosi 6 Matkailuneuvonnassa ruuhkaa kesäkaudella 7 Helsingin matkailutoimiston asiakasmäärät Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston matkailuneuvonta sijoittuisi käyntikohteiden listalla seitsemänneksi, sillä Pohjoisesplanadi 19:n neuvonnassa kävi vuoden aikana asiakasta. Kävijämäärä oli suurin elo- ja heinäkuussa. Määrä pieneni 7 % edellisvuodesta, mutta sen lisäksi matkailuneuvonta palveli Rautatieasemalla 49. asiakasta ja Helsinki turistineuvojat keskustan kaduilla yli 15. asiakasta. Linnanmäellä 1,1 miljoonaa kävijää Linnanmäki oli vuonna edelleen Helsingin ja koko Suomen suosituin käyntikohde. Kävijöitä oli 1,1 miljoonaa eli 9,3 % enemmän kuin edellisvuonna. Toisena listalla oli Suomenlinna, missä kävijämäärä laski edellisvuodesta lähes 1 %. Temppeliaukion kirkko ja Uspenskin katedraali kasvattivat kävijämääriään samoin kuin Helsingin Tuomiokirkko. Korkeasaaren kävijät vähenivät yli 17 %. Kesällä avattu Merimaailma Sea Life Helsinki keräsi toisena toimintavuonna jo lähes 287. kävijää. Kesäkauden uusi tulokas Lego Show Helsinki, joka oli avoinna toukokuun alusta elokuun loppuun, houkutteli 59. kävijää. Useat taidemuseot kasvattivat huomattavasti kävijämääriään Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Kävijämäärät Helsingin tärkeimmissä käyntikohteissa ja Lisäksi neuvontaa annettiin puhelimitse 17.9 asiakkaalle sekä sähköpostitse, kirjeitse ja fakseilla 4.9 asiakkaalle. Kaikkiaan matkailuneuvonta palveli vuoden aikana lähes 494. Helsinki-tietoa tarvinnutta asiakasta. Internetin käytön lisääntymisen ja parantuneen esitetarjonnan johdosta määrät olivat jonkin verran edellisvuotta pienempiä. Muutos-% Linnanmäen huvipuisto ,3 % Suomenlinna ,6 % Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Temppeliaukion kirkko ,2 % Helsingin Ortodoksinen Srk / Uspenskin katedraali ,8 % Korkeasaaren eläintarha ,2 % Helsingin Tuomiokirkko ,9 % Helsingin Juhlaviikot ,3 % Merimaailma Sea Life Helsinki ,1 % Ateneumin taidemuseo ,1 % Casino RAY ,2 % Nykytaiteen Museo Kiasma ,5 % Suomen Kansallismuseo ,9 % Linnanmäen museo ,5 % Helsingin kaupungin talvipuutarha ,9 % Luonnontieteellinen Museo (Eläinmuseo) ,2 % Designmuseo ,7 % Sinebrychoffin Taidemuseo Helsingin kaupungin taidemuseo / Tennispalatsi ,1 % Lego Show Helsinki 59 9 Amos Andersonin Taidemuseo ,8 % Helsingin yliopiston kasvitiet. puutarha ,1 % Seurasaaren Ulkomuseo ,6 % Helsingin Tuomiokirkon krypta ,9 % Helsingin Kaupungin Taidemuseo/Meilahti ,2 % Olympiastadion ,7 % Postimuseo ,6 % Sukellusvene Vesikko/Sotamuseo ,2 % Gardenia Helsinki 25 25, % Hakasalmen Museo / Helsingin kaupunginmuseo ,5 % Didrichsenin Taidemuseo Suomen Rakennustaiteen Museo ,8 % Urho Kekkosen Museo Tamminiemi ,2 % Suomen Urheilumuseo ,4 % Tekniikan Museo ,4 % Helsingin Kaupunginmuseo ,5 % Sotamuseo ,5 % Sederholmin talo / Helsingin kaupunginmuseo ,6 % Ehrensvärd-Museo ,5 % Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Helsingin kaupunki City of Helsinki Lähteet - Sources Matkailu- ja kongressitoimisto Tourist & Convention Bureau Tilastokeskus - Statistics Finland Pohjoisesplanadi 19, PL 1 Pohjoisesplanadi 19, P.O. Box 1 Merenkulkulaitos - Finnish Maritime Administration 99 Helsingin kaupunki FIN-99 City of Helsinki Ilmailulaitos - Civil Aviation Administration puh. (9) , faksi (9) tel () , fax +358 () Finland Convention Bureau tourist.info@hel.fi, tourist.info@hel.fi, Tuomas Santasalo Ky Koonnut - Compiled by Art-Travel Oy Heikki Artman