Ulkomaalaisyöpymisissä uusi ennätys. Ulkomaalaiset viipyvät pidempään. Lento- ja laivaliikenne kasvussa. Britit edelleen kärjessä

Transkriptio

1 Vuosi Ulkomaalaisyöpymisissä uusi ennätys Helsingin majoitusliikkeiden yöpymismäärä vuonna oli pienentyen vuodesta,6 %. Lasku johtui kotimaisten yöpymisten 4,1 %:n vähenemisestä. Ulkomaisia yöpymisiä kertyi sen sijaan 1,8 % enemmän kuin edellisvuonna. Kotimaan yöpymisiä kirjattiin 97.3 ja ulkomailta tulleiden yöpymisluvun ollessa Matkailu lisääntyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mutta väheni toisella neljänneksellä. ssa yöpymisissä kirjattiin selvää lähes 1 %:n kasvua sekä kotimaasta että ulkomailta. Loppuvuonna yöpymiset jälleen laskivat ja vuoden viimeisellä neljänneksellä myös ulkomailta tullut matkailu väheni. Koko Suomessa yöpymiset nousivat vuoden aikana,6 %: ulkomainen kysyntä laski,8 % ja kotimainen kysyntä nousi 1, %. Pohjoismaisista pääkaupungeista Tukholmassa yöpymiset nousivat 7 %, Kööpenhaminassa 11 % ja Oslossa 9 %. Britit edelleen kärjessä Kaikista Helsingin yöpymisistä 61 % kertyi ulkomailta. Ulkomaisten yöpymisten kärjessä olivat kuudetta vuotta perättäin Iso-Britanniasta tulleet matkailijat. Brittien määrä tosin laski edellisvuodesta 4,5 %. Toisena olivat saksalaiset, joiden määrän kasvu jatkui edelleen. Yhdysvalloista tulleet nousivat kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi ohittaen ruotsalaiset ja venäläiset. Kasvu työajan matkailusta Ammattiin liittyvien yöpymisten osuus oli 52,9 %. Tätä korkeampi se oli viimeksi vuonna Vapaa-ajan matkalla olleiden yöpymisosuus oli 44,8 % ja muiden 2,3 %. Majoitusliikkeiden huonekäyttöaste oli 65,2 % eli korkeampi kuin kahtena edellisenä vuonna. Yöpymisen keskihinta, 67,28, sen sijaan laski alle kolmen edellisvuoden tason. Helsingin rekisteröity majoituskapasiteetti oli vuonna keskimäärin vuodetta eli 44 vuodetta pienempi kuin vuotta aiemmin. 35 Yöpymiset kuukausittain Helsingissä Ulkomaalaiset viipyvät pidempään Helsingissä yöpyvien ulkomaisten matkailijoiden viipymä oli vuonna keskimäärin 2,1 vuorokautta eli aavistuksen edellisvuotta pidempi. Viipymä on kasvanut tasaisesti jo neljän vuoden ajan. Yöpyvien kotimaisten matkailijoiden viipymä laski selvästi. Se oli nyt 1,5 vrk, kun se vielä edellisvuonna oli 1,59 vrk. Kaikkiaan Helsingissä arvioidaan käyvän vuosittain noin 1 miljoonaa matkailijaa, joista 75 % on päiväkävijöitä. Lento- ja laivaliikenne kasvussa Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulki 1,73 miljoonaa matkustajaa matkustuksen lisääntyessä edellisvuodesta 1,5 %. Kansainväliset matkustajamäärät nousivat 12,3 % kotimaan liikenteen noustessa 5,7 %. Helsingin satamien kautta kulki 8,72 miljoonaa matkustajaa. Laivaliikenne kasvoi 2,4 % Viron liikenteen selvän vilkastumisen ansiosta. Risteilyliikenteessä ennätysvuosi Helsingin satamissa vieraili kesäkaudella 28 kansainvälistä risteilyalusta tuoden ennätysmäärän eli 195. risteilyvierasta päiväksi Helsinkiin. Taloustutkimus Oy:n suorittaman tutkimuksen perusteella arvioitiin risteilymatkustuksen taloudelliseksi vaikutukseksi 27,5 milj.. Helsingissä järjestettiin 12 kansainvälistä kongressia osanottajamäärän ollessa Kongressien määrä pysyi lähes vuoden tasolla osanottajamäärän kuitenkin laskiessa selvästi. Kongressien taloudelliseksi vaikutukseksi arvioitiin 33 milj.. Linnanmäki kasvatti edelleen suosiotaan Linnanmäki oli vuonna edelleen Helsingin ja koko Suomen suosituin käyntikohde houkuttaen 1,34 miljoonaa kävijää eli yli 2 % enemmän kuin edellisvuonna. Seuraavaksi suosituimmat kohteet olivat Suomenlinna, Temppeliaukion kirkko ja Korkeasaaren eläintarha Tammikuu Helmikuu

2 Vuosi 2 Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä kuukausittain Muutos-% Yhteensä Kotimaa Ulkomaat Yhteensä Kotimaa Ulkomaat Yhteensä Kotimaa Ulkomaat Tammikuu ,9 % 4,5 % 5,3 % Helmikuu ,3 % -2,5 % 4,9 % ,1 % -4,7 % 8,2 % ,9 % -5, %,5 % ,6 % -14,2 %,9 % , % -14,3 % 4,3 % ,4 % 9,4 % 9,3 % ,2 % -2,2 % -2,2 % ,8 % -9,1 %,8 % ,5 % -1,5 % -1,5 % ,7 % -5,5 % -1,8 % ,6 % -2,1 % -6,4 % Yhteensä ,6 % -4,1 % 1,8 % n suosio kasvoi Matkailu kasvoi Helsingissä alkuvuonna eli tammi-maaliskuussa ja heinäkuussa. Muiden kuukausien aikana kirjattiin yöpymisissä laskua. Voimakkainta kasvu oli heinäkuussa, jolloin yöpymisten määrä nousi kaikkien aikojen heinäkuiseen ennätykseen. säilyi kuitenkin ulkomaalaisten suuren yöpymismäärän ansiosta vilkkaimpana matkailukuukautena, vaikka yöpymiset vähenivätkin tuolloin sekä ulkomailta että kotimaasta. Ulkomaalaisyöpymiset kasvoivat heinäkuun lisäksi selvimmin tammi-maaliskuussa. Osittain se johtuu siitä, että vuonna sars-epidemia vähensi matkailua alkuvuonna erityisesti Kaukoidästä. Koko vuoden yöpymisistä 61 % tuli ulkomailta, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Ulkomaalaisyöpymisiä kirjattiin kotimaisia enemmän jokaisena vuoden kuukautena. Edellisen kerran näin tapahtui vuonna Suomalais- ja ulkomaalaisyöpymiset Helsingissä kuukausittain Tammikuu kotimaiset yöpymiset ulko m aalaisyö pym iset Helmikuu Helsingin osuus koko maan yöpymisistä 15 % Helsingin osuus koko maan yöpymisistä vuonna oli 15, %. Koko pääkaupunkiseudun vastaava osuus oli 19,2 % ja Uudenmaan 22,6 %. Ulkomaalaisten yöpymisissä kirjattiin Helsingissä uusi kaikkien aikojen ennätys eli , mikä on 35 % kaikista ulkomaisista yöpymisistä Suomessa. Kotimaan matkailun vähenemisen johdosta ei kuitenkaan päästy kulttuurikaupunkivuoden 2 tähän mennessä suurimpaan yöpymisten määrään. Myös Helsingin osuus koko maan yöpymisistä oli suurimmillaan eli 16,1 % vuonna 2. Yli 2. kongressivierasta yöpymiset Yöpymiset Helsingissä ja osuus koko maan yöpymisistä yöpymiset kotimaa / ulkomaat osuus koko maan yöpymisistä kotimaa / ulkomaat 4, % 35, % 3, % 25, % 2, % 15, % 1, % 5, % markkinaosuus Helsingissä järjestettiin 12 kansainvälistä kongressia, joihin osallistui delegaattia. Kongressit olivat keskimäärin edellisvuotta pienempiä, sillä vaikka niiden lukumäärä pysyi ennallaan, niin kongressivieraiden luku putosi yli 8.:lla vuodesta. Helsingin osuus kaikista Suomen kansainvälisten kongressien osanottajista oli 4 % ja taloudellisista vaikutuksista arviolta 33,3 milj.. Koko Suomessa kansainvälisiä kongresseja järjestettiin ennätysmäärä, vaikka osanottajamäärä pieneni edellisvuodesta Kongressit Kongressivieraat Vuosi Helsinki Koko Suomi Helsingin osuus Helsinki Koko Suomi Helsingin osuus % % % % % % % % % % % % % % Kansainväliset kongressit 1998-, %

3 Vuosi 3 Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä asuinmaan mukaan Saksalaisyöpymisten kasvu jatkui Helsingin yöpymisistä 39 % tuli kotimaasta ja 61 % ulkomailta. Ulkomaiset yöpymiset nousivat edellisvuodesta 1,8 % eli yli 27. vrk. Tämä johtui erityisesti Saksasta ja Yhdysvalloista tulleen matkailun vilkastumisesta. Saksasta matkailun kasvu on jatkunut koko 2-luvun. Yhdysvalloista tulleet ohittivat yöpymisten määrässä ruotsalaiset ja venäläiset, joiden yöpymiset vähenivät. Myös Iso-Britanniasta tullut matkailu väheni. Ulkomaisten yöpymisten suurimmat lähtömaat olivat järjestyksessä Iso-Britannia, Saksa, Yhdysvallat, Ruotsi ja Venäjä. Seuraavina listalla olivat Japani, Italia, Kiina, Alankomaat, Norja ja Espanja. Pienemmistä markkina-alueista merkittävää yöpymisten kasvua kirjattiin mm. Kiinasta, Alankomaista, Ranskasta, Tanskasta ja Virosta. Helsingin markkinaosuus korkein kaukomarkkinoilla Helsingin osuus oli yli puolet mm. Yhdysvalloista, Japanista ja Kiinasta tulleiden koko Suomen yöpymisistä. Kaikkein korkein eli 63 % Helsingin markkinaosuus oli Yhdysvalloista tulleiden kohdalla. Euroopan maista Helsingissä yöpyivät suhteellisesti useimmin Espanjasta sekä Italiasta ja Tanskasta saapuneet. Pienin Helsingin osuus oli Ruotsista ja Ranskasta tulleiden yöpymisissä. Kotimaisten matkailijoiden viipymä lyhentynyt Kotimaasta tulleet matkailijat viipyivät Helsingissä vuonna aiempaa lyhyemmin eli keskimäärin vain 1,5 vrk. Ulkomaalaisten viipymä piteni 2,1 vuorokauteen. Keskimääräinen viipymä oli 1,77 vrk. Keskiarvoa pidempään viipyivät esimerkiksi Pohjois-Amerikasta tulleet, kun taas mm. kiinalaiset ja japanilaiset oleskelivat Helsingissä keskimäärin vain 1,5-1,7 vrk. Koko maa I-XII/ I-XII/ Muutos 3>4 Muutos 3>4 I-XII/22 Muutos 2>3 % % % Yhteensä ,6 %,6 % ,4 % Ulkomaat ,8 % -,8 % ,2 % Suomi ,1 % 1, % ,8 % Iso-Britannia ,5 % -2,6 % ,6 % Saksa ,8 % -,8 % ,5 % USA ,3 % 9,5 % ,2 % Ruotsi ,9 % -4,2 % ,9 % Venäjä ,1 % -8,5 % , % Japani ,2 % 2, % ,4 % Italia ,9 % 5,8 % ,6 % Kiina ,1 % 12,7 % ,2 % Alankomaat ,9 % -5,6 % ,4 % Norja ,9 % -5,6 % , % Espanja ,7 %, % ,6 % Ranska ,3 % 9, % ,2 % Tanska ,1 % 6,3 % ,9 % Viro ,3 % 18,5 % ,1 % Sveitsi ,5 % -4,7 % ,3 % Belgia ,1 % 9, % ,9 % Itävalta ,3 % -8,6 % ,6 % Australia ,7 % 18,2 % ,8 % Kanada ,5 % -1,1 % ,2 % Puola ,8 % 9,9 % ,1 % Etelä-Korea ,6 % 37,4 % ,4 % Intia ,1 % 35,3 % ,9 % Kreikka ,9 % 17,1 % ,9 % Unkari ,9 % 13,6 % ,1 % Irlanti , % -17,5 % ,9 % Latvia ,5 % -13,6 % ,1 % Portugali ,3 % -17,5 % ,4 % Liettua , % 7,9 % , % Tšekki ,5 % -14,1 % ,3 % Turkki ,7 % 33, % ,7 % Israel ,1 % 25,3 % ,1 % Islanti ,4 % 18,9 % ,3 % Brasilia ,9 % 24,3 % ,6 % Taiwan ,8 % 39,8 % ,6 % Uusi-Seelanti ,2 % 3,1 % ,2 % Muut maat ,6 % -8,4 % ,6 % Ulkomaiset yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä asuinmaittain sekä osuus koko maan yöpymisistä markkinaosuus 7, % 6, % 5, % yöpymiset , % 3, % 2, % 1, %, % Iso-Britannia Saksa USA Ruotsi Venäjä Japani Italia Kiina Alankomaat Norja Espanja Ranska Tanska Viro Sveitsi markkinaosuus

4 Vuosi 4 Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Vapaa-aika Osuus % Ammattiin liittyvät Osuus % Muu matkan tarkoitus Osuus % ,9 % ,3 % ,8 % ,7 % ,1 % ,2 % ,4 % ,6 % , % ,5 % ,8 % ,7 % ,6 % ,8 % ,7 % ,5 % ,4 % ,1 % ,8 % ,9 % ,3 % Työajan matkailu vilkastui Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan kesällä ja talvella Ammattiin liittyvien yöpymisten osuus nousi vuonna Helsingissä jälleen yli puoleen kaikista yöpymisistä osuuden ollessa 52,9 %. Viimeksi työajan matkoilla olleiden yöpymisosuus oli tätä korkeampi vuonna Vapaa-ajan matkailijoiden osuus laski vastaavasti 44,8 prosenttiin, mikä on kuitenkin vuoden jälkeen kaikkien aikojen toiseksi suurin osuus. Muussa tarkoituksessa saapuneiden osuus on jo usean vuoden ajan pienentynyt. Kesäkaudella (touko-syyskuu) edelleen yli puolet eli 51,9 % yöpymisistä kirjattiin vapaa-ajan matkailijoille. Selvimmin vapaaajan matkailu on kuitenkin kasvanut talvikaudella (loka-huhtikuu) ja talvella -4 sen osuus kaikista yöpymisistä oli jo 38,8 %. Käyttöaste nousi keskihinnan laskiessa Helsingin majoitusliikkeiden huonekäyttöaste oli 65,2 %. Se nousi yli vuosien 22-3 käyttöasteen, mutta jäi vielä alle vuosien tason. Siitä huolimatta käyttöaste oli edelleen korkeampi kuin muualla Suomessa. Yöpymisen keskihinta oli 67,28 eli yli kaksi euroa alhaisempi kuin edellisvuonna. Myös vuosina 21-2 keskihinta oli korkeampi. Samalla myös majoitusmyynnin arvo oli vuonna alhaisempi kuin milloinkaan 2-luvulla eli 167,54 miljoonaa euroa. Toisaalta myös vuodekapasiteettia oli käytössä vähemmän kuin kolmena edellisenä vuonna. Vuoden koko maan huonekäyttöaste oli 44,8 % ja yöpymisen keskihinta 41,91. Helsingin majoituskapasiteetti laski Helsingin rekisteröity majoituskapasiteetti vuonna oli keskimäärin vuodetta eli 44 vuodepaikkaa pienempi kuin vuotta aiemmin. Suureksi osaksi se johtui Hotelli Hesperian koko vuoden kestäneestä renovaatiosta. Helsingin 44 hotellissa oli vuonna keskimäärin huonetta ja vuodetta. Helsingin osuus koko maan rekisteröidystä vuodekapasiteetista on 12 %. Helsingin majoitusliikkeiden majoitusmyynnin arvo (EUR) ja huonekäyttöaste (%) majoitusmyynnin arvo EUR Kesä Kesä Kesä 2 Kesä Kesä Kesä 1998 Kesä vapaa-aika ammattiin liittyvä muu matkan tarkoitus 1999 Talvi 1997/98 2 majoitusmyynnin arvo huonekäyttöaste Yöpymisen keskihinta, huonekäyttöaste ja majoitusmyynnin arvo keskihinta käyttöaste % majoitusmyynnin arvo ,88 65, ,81 66, ,51 66, ,6 68, ,64 66, ,72 65, ,58 63, ,28 65, Helsingin majoituskapasiteetti Liikkeiden määrä Huoneet Vuoteet Hotellit Yhteensä Hotellit Yhteensä Hotellit Yhteensä Talvi 1998/99 21 Talvi 1999/ 22 Talvi 2/1 Talvi 21/2 Talvi 22/3 Talvi /4 7, 68, 66, 64, 62, 6, 58, 56, 54, huonekäyttöaste %

5 Vuosi 5 Lentoliikenne vilkasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kokonaismatkustajamäärä vuonna oli 1,73 miljoonaa, kun se vuotta aiemmin oli 9,71 miljoonaa. Kansainvälinen liikenne kasvoi voimakkaimmin eli 12,3 % kotimaan liikenteen kasvun ollessa 5,7 %. Kokonaisliikenteen kasvu oli 1,5 %. Kansainvälinen liikenne kasvoi kaikkina vuoden kuukausina. Kotimaan liikenteen matkustajamäärät sen sijaan pienenivät loppuvuonna eli loka-joulukuussa. Siihen saakka myös kotimaan liikenteessä oli kirjattu kasvua kuukausittain. Kansainvälinen liikenne oli vilkkaimmillaan kesäkuussa ja hiljaisinta tammikuussa. Kotimaan liikenteen matkustajia kirjattiin eniten maaliskuussa ja vähiten heinäkuussa. Kansainvälisen liikenteen osuus kokonaisliikenteestä oli 73,6 % eli yli prosenttiyksikön korkeampi kuin vuotta aiemmin. Helsinki-Vantaan osuus koko maan lentoasemien matkustajaliikenteestä oli 74 % Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajaliikenne Kansainvälinen Kotimaa Yhteensä Tammikuu Helmikuu I-XII Muutos - 12,3 % 5,7 % 1,5 % Osuus % 72,4 % 27,6 % 1, % Osuus % 73,6 % 26,4 % 1, % Helsingin satamien matkustajaliikenne (saapuneet ja lähteneet) Viron laivaliikenne kääntyi nousuun Vuoden kokonaismatkustajamäärä oli 8,72 miljoonaa eli 2,4 % enemmän kuin edellisvuonna. Tallinnan liikenteen osuus oli 69 %, Tukholman 29 % ja Saksan alle prosentin. Helsingin ja Tallinnan välisessä laivaliikenteessä kirjattiin 6,2 miljoonaa matkustajaa, mikä on 35. eli 6,2 % enemmän kuin vuonna. Ruotsin liikenne väheni 2,2 % matkustajamäärän ollessa 2,51 miljoonaa. Helsingin ja Saksan väliset matkustajamäärät putosivat voimakkaasti Finnjetin liikennöinnin loputtua. Helsingin satamien osuus kaikkien Suomen satamien kansainvälisestä matkustajaliikenteestä oli 57 %. Risteilyliikenteessä ennätyskesä Kansainvälisiä loistoristeilijöitä vieraili Helsingissä vuonna yhteensä 28 eli 17 enemmän kuin vuonna. Laivat olivat entistä suurempia, sillä matkustajamäärä kasvoi 22 % ja nousi uuteen ennätykseen eli 195.:een. Taloustutkimus Oy:n suorittaman tutkimuksen mukaan risteilymatkustaja jättää Helsinkiin keskimäärin 126 euroa. Pääosa summasta kuluu ostoksiin ja kiertoajeluihin sekä retkiin. Näiden lisäksi tuloja kertyy merenkulkulaitoksen, sataman ja laiva-agenttien kautta. Vuoden kesäkauden risteilymatkustus toi Helsinkiin arviolta noin 27,5 miljoonaa euroa matkailutuloja. 5 4 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Helsingin satamien matkustajaliikenne matkustajan kohde- ja lähtömaan mukaan 5 4 Ruotsi Viro Saksa Koko liikenne Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu I-XII Muutos -4-2,2 % 6,2 % -66,9 % 2,4 % Osuus % 3,1 % 66,6 % 1,6 % 1, % Osuus % 28,8 % 69,1 %,5 % 1, % Kansainvälinen risteilyliikenne Helsingissä Heinä Vuosi Aluksia Muutos Matkustajia Muutos % % % % % % % % % % Elo Syys Loka Marras Joulu

6 Vuosi 6 Helsingin matkailutoimiston asiakasmäärät Matkailuneuvonnassa ruuhkaa kesäkaudella Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston matkailuneuvonta sijoittuisi käyntikohteiden listalla seitsemänneksi, sillä Pohjoisesplanadi 19:n neuvonnassa kävi vuoden aikana asiakasta eli 4 % enemmän kuin vuonna. Sen lisäksi matkailuneuvonta palveli Rautatieasemalla yli 5. asiakasta ja Helsinki Help - turistineuvojat keskustan kaduilla yli 7. asiakasta. Lisäksi neuvontaa annettiin puhelimitse 13.8 asiakkaalle sekä sähköpostitse, kirjeitse ja fakseilla 5. asiakkaalle. Kaikkiaan matkailuneuvonta palveli vuoden aikana lähes 47. Helsinkitietoa tarvinnutta asiakasta. Helsinki Help -toiminnan supistamisen, Internetin käytön lisääntymisen ja parantuneen esitejakelun johdosta palveltuja asiakkaita oli jonkin verran edellisvuotta vähemmän. Linnanmäki kasvatti suosiotaan Linnanmäki oli vuonna edelleen Helsingin ja koko Suomen suosituin käyntikohde. Kävijämäärä oli lähes 1,34 miljoona ja kasvoi edellisvuodesta runsaan viidenneksen sisäänpääsymaksun poistamisen ansiosta. Seuraavilla sijoilla listalla olivat hieman kävijämääriään kasvattaneet Suomenlinna ja Temppeliaukion kirkko. Yli puoleen miljoonaan kävijään pääsi myös selvästi suosiotaan kasvattanut Korkeasaaren eläintarha. Museoista voimakkaimmin kävijämääriään lisäsi Ateneumin taidemuseo, johon tutustui lähes 312. vierasta. Kasvua edellisvuodesta oli 85 %. Myös Designmuseon ja Postimuseon suosiot kasvoivat kävijämäärissä mitattuna yli 5 % Tammikuu Helmikuu 22 Kävijämäärät Helsingin tärkeimmissä käyntikohteissa ja Muutos-% Linnanmäen Huvipuisto ,1 % Suomenlinna ,5 % Temppeliaukion Kirkko ,7 % Korkeasaaren eläintarha ,6 % Uspenskin katedraali/helsingin ortodoksinen srk ,1 % Ateneumin taidemuseo , % Helsingin Tuomiokirkko , % Grand Casino Helsinki ,6 % Helsingin Juhlaviikot , % Merimaailma Sea Life Helsinki ,5 % Nykytaiteen Museo Kiasma ,8 % Suomen Kansallismuseo ,7 % Designmuseo ,5 % Linnanmäen museo ,9 % Helsingin kaupungin talvipuutarha ,1 % Luonnontieteellinen Museo ,4 % Helsingin yliopiston kasvitiet. puutarha ,4 % Lego Show Helsinki ,4 % Helsingin Tuomiokirkon krypta ,3 % Postimuseo ,8 % Seurasaaren ulkomuseo ,6 % Olympiastadionin torni ,1 % Amos Andersonin taidemuseo ,2 % Helsingin kaupungin taidemuseo/meilahti ,7 % Helsingin kaupungin taidemuseo/tennispalatsi , % Sinebrychoffin taidemuseo ,3 % Gardenia Helsinki , % Urho Kekkosen museo Tamminiemi ,9 % Suomen Rakennustaiteen museo ,3 % Sukellusvene Vesikko/Sotamuseo ,4 % Tekniikan Museo ,3 % Didrichsenin Taidemuseo ,8 % Helsingin Kaupunginmuseo ,1 % Suomen Urheilumuseo ,8 % Suomen Pankin Rahamuseo ,4 % Helsingin kaupungin taidemuseo/kluuvin galleria ,7 % Hakasalmen huvila/helsingin Kaupunginmuseo ,4 % Seurasaaren juhannusvalkeat ,2 % Sotamuseo ,9 % Ehrensvärd-museo ,9 % Helsingin kaupunki City of Helsinki Lähteet - Sources Matkailu- ja kongressitoimisto Tourist & Convention Bureau Tilastokeskus - Statistics Finland Pohjoisesplanadi 19, PL 1 Pohjoisesplanadi 19, P.O. Box 1 Merenkulkulaitos - Finnish Maritime Administration 99 Helsingin kaupunki FIN-99 City of Helsinki Ilmailulaitos - Civil Aviation Administration puh. (9) , faksi (9) tel () , fax +358 () Finland Convention Bureau tourist.info@hel.fi, tourist.info@hel.fi, Tuomas Santasalo Ky Koonnut - Compiled by Art-Travel Oy Heikki Artman