NUORTEN SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASON YHTEISTYÖNÄ. Seminaari Kohtla-Järve, Viro. Seminaariraportti

Transkriptio

1 NUORTEN SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASON YHTEISTYÖNÄ Seminaari Kohtla-Järve, Viro Seminaariraportti Sisällys: 1 Seminaarin tarkoitus Seminaarin avaaminen Nuorten seksuaalikasvatus miksi seksuaalikasvatusta tarvitaan Nuorten seksuaalikasvatus Suomessa: kokemukset, ongelmat ja tulevaisuuden näkymät Viron nuorten seksuaaliterveyden mittarit ja suuntaukset HIV-tartunnan leviämisen ominaispiirteet Itä-Virunmaalla Nuorten seksuaaliterveys ja demografiset tekijät Virossa Seksuaalikasvatus kouluissa: tavoitteet, sisältö ja mahdollisuudet Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen Itä-Virunmaalla Mitä nuoret nykyään haluavat tietää omasta terveydestä Joitakin lainalaisuuksia seksuaaliterveyteen liittyvien teemojen ymmärtämisestä nuorten keskuudessa Nuorten terveyden edistäminen WHO:n Terveet Kaupungit kontekstissa, kaupungin ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö Kohtla-Järven excursio Partnereiden työpaja Seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa Paneelikeskustelu, jatkoajatuksia, hallintoasiat ja palaute Kohtla-Järven julistus Seminaarin lopetus... 8 Liite 1. Seminaariohjelma... 8 Liite 1. Seminaariohjelma... 9 Liite 2. Osallistujalista Tiina Keinänen

2 1 Seminaarin tarkoitus Hankkeen päätösseminaarin tarkoituksena oli mm. Esitellä projektin tuloksia o keskustella miten seksuaaliterveyden edistämismateriaalia voidaan hyödyntää erilaisissa kasvatus-, opetus- ja neuvontatilanteissa, o suunnitella tulevaisuuden toimenpiteitä, miten saatuja tuloksia voidaan esitellä muille kunnille Suomessa ja Virossa Keskustella tulevaisuuden haasteista ja tarvittavista toimenpiteistä nuorten seksuaaliterveyden edistämisessä Suunnitella hankkeen jatkotoimenpiteitä Maanantai Seminaarin avaaminen Jevgeni Solovjov, Kohtla-Järven kaupunginjohtaja avasi seminaarin toivottamalla seminaariin osallistujat tervetulleeksi seminaariin. Avajaissanoissaan hän korosti seksuaaliterveyskasvatuksen tärkeyttä nuorten keskuudessa ja Kohtla-Järvellä. 3 Nuorten seksuaalikasvatus miksi seksuaalikasvatusta tarvitaan Valeri Korb, Sosiologian tohtori, Eduskunnan jäsen, puhui vanhempien ja opettajien huolesta nuoria kohtaan; teiniraskauksien määrät ovat korkeat, joka viikko tulee uusia HIV-tartuntoja. Seksuaaliterveyskasvatuksessa ja edistämisessä on Korbin mukaan kysymys eloonjäämisestä. Seksuaalikasvatus on nuorille ja lapsille valmennusta heidän elämäänsä, mihin vaikuttavat mm. vanhemmat, koulu, ystävät ja media. Korb nosti puheenvuorossaan esille keskustelun koulujen seksuaalikasvatuksesta. Neuvostoaikana ko. aiheesta ei kouluissa keskusteltu ja seksuaalikasvatus ei kuulunut koulujen opetusohjelmaan. Nyttemmin aihe on nostettu esille oppikirjoissa, mutta opettajien on vaikea puhua aiheesta. Korb nosti valtion, kunnan ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön merkittäväksi seksuaalikasvatuksen kentällä, ja toivoikin sen tiivistymistä. Hänen mukaansa Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen paikallistason yhteistyönä hanke on ollut erittäin tärkeä ja toivoi hankkeelle myös jatkoa tulevaisuudessa. 2

3 4 Nuorten seksuaalikasvatus Suomessa: kokemukset, ongelmat ja tulevaisuuden näkymät Leena Kurka, terveydenhoitaja ja seksuaalineuvoja Turun kaupungista kertoi seksuaalikasvatuksesta Suomen peruskoulussa ensimmäiseltä luokalta yhdeksännelle luokalle. Kurka toi esille sisältöasioita, joita eri luokka-asteilla opetetaan, mutta myös seikkoja, jotka vaikuttavat opetuksen laatuun. Minimitekijöiksi seksuaalikasvatuksen osalta hän nosti: Identiteetti ja minäkuva kysymykset Seksuaaliset oikeudet (esim. IPPF) Murrosiän eteneminen ja aikataulu Vuorovaikutustaidot, ihmissuhdetaidot Seksuaaliterveyden edistämisen perustasot; seksuaaliterveyden edistäminen ja harmien ehkäisy (kuten taudit), abortit ja sydänsurut Hyvän seksuaaliterveyden yleiset terveyttä edistävät vaikutukset 5 Viron nuorten seksuaaliterveyden mittarit ja suuntaukset Mairi Kaha, presidentti, Viro Seksuaaliterveden Liitosta, nosti puheenvuoronsa alussa esille tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten seksuaalikäyttäytymiseen; yhteiskunnan normit, arvot, perinteet; ja ihmisten väliset suhteet. Taustatekijöinä myöhemmin esittelemiinsä mittareihin ja trendeihin hän nosti esille myös Viron lainsäädännössä 1990 alkaen mainittuja seksuaaliterveyttä edistäviä seikkoja, kuten koulujen seksuaalikasvatus ihmisopetuksen yhteydessä vuodesta 1996, jälkiehkäisypillerien käsikauppa vuodesta 2003 lähtien jne. Erilaisiin tilastoihin pohjaten Kaha esitteli mm. aborttien ja synnytysten määriä Virossa luvun puolella synnytysten määrä on ylittänyt aborttien määrän. Lisäksi hän toi prosentuaalisesti esille, minkä ikäisenä nuoret aloittavat sukupuoliyhdynnät ja kuinka usein ensimmäisellä kerralla on käytetty kondomina. Kondomien käytön suhteen ollaan 2005 paremmassa tilanteessa kuin 2003 eli yhä useampi on käyttänyt kondomia. Myös viimeisimmät HIV-tilastot nostettiin esille. 6 HIV-tartunnan leviämisen ominaispiirteet Itä-Virunmaalla Jelena Smidt, lääketieteitten tohtori, Ida-Viru Keskussairaala, kertoi esimerkiksi seikoista, mitkä vaikuttivat HIV-infektion nopeaan leviämiseen Itä-Virunmaalla luvun alussa infektio levisi nopeasti alueella, eikä vastaavaa epidemiaa ollut muualla Euroopassa. Syiksi tartunnan nopealle leviämiselle Smidt nosti mm. sosio-ekonomisen tilanteen 1990-luvulla, tietämättömyyden ja huumeet. Smidtin mukaan ennaltaehkäisevä työ on alueella aloitettu liian myöhään. Narkomaaneille ja muille sosiaalisesti syrjäytyneille ei ole ollut kuntouttavia ja yhteiskuntaan integroivia ohjelmia saatavilla. Ko. ryhmät ovat olleet HIV-tartuntojen kannalta riskiryhmää. Nyttemmin Itä-Virunmaalla vuotiaat edustavat riskiryhmää tartuntojen kannalta, myös naisten ja sukupuoliyhdynnässä saatujen tartuntojen osuudet ovat olleet kasvussa suhteessa muihin ryhmiin. 3

4 7 Nuorten seksuaaliterveys ja demografiset tekijät Virossa Väestöministeriön edustaja pohjaten Erika Kruupin esitykseen kertoi seksuaalisuudesta, seksuaalikäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä ja lisääntymisestä sekä lisääntymisterveydestä Virossa. Hän nosti esille ajatuksia siitä onko seksuaaliterveys yksilön vai valtion vastuu ja mitä vastuullisuus pitää sisällään kun puhutaan seksuaalisuudesta ja seksuaaliterveydestä. 8 Seksuaalikasvatus kouluissa: tavoitteet, sisältö ja mahdollisuudet Merike Kull, kasvatustieteiden tohtori, Tarton yliopistosta, toi aluksi esitelmässään esille kaksi erilaista koulukuntaa nuorten seksuaalikasvatukseen liittyen (konservatiivinen suuntaus (esim. USA) ja liberaalinen suuntaus (Hollanti, Pohjoismaat, Kanada)). Tilastojen mukaan teiniraskaudet ovat vähäisempiä maissa, joissa on vallalla liberaalinen suuntaus. Seksuaalikasvatuksen kolme päätarkoitusta ovat seksuaaliterveyden tukeminen, arvomaailman kehittyminen ja riskikäyttäytymisen ehkäisy. Ennen kaikkia Kull painotti sosiaalisen toimeentulon opettamista (sotsiaalsete toimetulekuoskuste (STO), jonka pääelementit ovat 1) seksuaalisuuteen/ seksiin liittyvät tiedot, asenteet ja normit, 2) vastuuseen kasvattaminen ja 3) itsensä kanssa toimeentulon ja sosiaalisten taitojen kehittäminen. Lisäksi Kull kertoi mm. Viron opettajien täydennyskoulutusjärjestelmästä seksuaalikasvatuksessa. 9 Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen Itä-Virunmaalla Merike Peri, Ida-Viru Maakuntahallitus, sosiaali- ja terveysalan johtaja, kertoi seksuaaliterveyden edistämisestä Itä-Virunmaalla. Hän esitteli uusimpia HIV-tilastoja sekä mm. tilastoja liittyen nuorten ensimmäiseen yhdyntäkertaan (46 % v. ja 20 % v.). Kyselyiden mukaan nuoret (14 18 v.) käyttävät eniten kondomia yhdynnöissä. Hän kertoi myös, että alueella on AIDS-neuvontakeskuksia, missä on mahdollista saada anonyymia neuvontaa. 10 Mitä nuoret nykyään haluavat tietää omasta terveydestä olisi tarpeen. Zanna Kubinets, Kohtla-Järven nuortenkeskuksesta, puhui siitä mistä nuoret ovat kiinnostuneita oman terveytensä kannalta. Nuorille terveys merkitsee liikuntaa ja aktiivista elämää, terveellistä ravintoa, positiivista mieltä ja hyvinvointia. Terveyttä ja seksiä ei rinnasteta vahvasti toisiinsa. Nuortenkeskuksella on pidetty pyöreänpöydän istuntoja vanhempien ja nuorten kanssa ja keskusteltu nuorten terveyteen ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Vanhempien sekä opettajien tiedot ko. asioista ovat monesti puutteellisia. Toisaalta nuorilla voi olla vaikeaa puhua ko. asioista. Sekä vanhemmat että nuoret ovat sitä mieltä että seksuaalikasvatusta tarvitaan sekä kouluissa että nuortenkeskuksissa. Nuorten moniammatillinen neuvonta-, kasvatus- ja valistuspiste/paikka Lisäksi ennen lounasta Madis Sassid kertoi lyhyesti entisille narkomaaneille suunnatusta hankkeesta, minkä tavoitteena on heidän integrointi osaksi/ osalliseksi yhteiskuntaan. 4

5 11 Joitakin lainalaisuuksia seksuaaliterveyteen liittyvien teemojen ymmärtämisestä nuorten keskuudessa Aleksei Sudovyhh, psykologi, painotti mm. lapsuuden ja kulttuurin vaikuttavan siihen, miten seksuaalisuuteen liittyvät asiat ymmärretään. Hän nosti esille mm. kasvatuksen ja ihmisten väliset suhteet sekä sen, että yhteiskunta jättää jäljen seksuaalisuuteen, esim. patriarkaalinen yhteiskuntajärjestys. 12 Nuorten terveyden edistäminen WHO:n Terveet Kaupungit kontekstissa, kaupungin ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö Tatjana Glukhova, Izevskin terveystoimen ennaltaehkäisevän keskuksen johtava apulaislääkäri, Izhevsk, Venäjä, esitteli Izhevskissä toteutettua nuorten terveyden edistämistyötä. Työ keskittyy yhteyksien luomiseen koulun, perheen ja harrastusten välille sekä terveiden elämän tapojen edistämiseen. Lisäksi nuoret ovat itse mukana toiminnan suunnittelussa. Izhevskissä on mm. järjestetty tempauksia ja tapahtumia, kuten Tupakoimaton luokka, Nuoret abortteja vastaa ja Nuoriso valitsee terveyden. 13 Kohtla-Järven excursio Excursiolla vierailtiin 1) Kohtla-Järven kaupungin talolla, missä kaupunginjohtaja Jevgeni Solovjov kertoi Kohtla-Järven kaupungista, 2) MTÜ Alliumissa, missä Vjatselav Akimov esitteli keskuksen toimintaa, sekä 3) Kohtla-Järven nuortenkeskuksessa, missä päästiin tutustumaan nuortenkeskuksen toimintaan. 5

6 Tiistai Partnereiden työpaja Työpajan aikana partnerit esittelivät hankkeen tuloksia sekä keskustelivat ja vaihtoivat ajatuksia niistä. Vjatselav Akimov MTÜ Alliumista kertoi, että he ovat tehneet uutta seksuaalikasvatusmateriaalia. Materiaali pohjaa suomalaisten kollegoiden aineistoihin, ja niitä on sovellettu Kohtla-Järven ja lähialueen tarpeet huomioiden. He ovat myös tiivistäneet yhteistyötä Tallinnan teknisen yliopiston Kohtla-Järven yksikön kanssa; mm. tiedotusaineistoa opiskelijoille tietopisteessä ja asuntolassa, sekä jakaneet ilmaisia kondomeja. Nuorisokeskuksella on pidetty pyöreänpöydänkeskusteluja vanhempien ja nuorten kansaa. Lisäksi on käyty keskusteluja Tallinnan terveydenhoitoalan korkeakoulun kanssa seksuaalikasvatuksesta. Kaidi-Ly Välb, MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskuksesta esitteli muille partnereille hankkeen aikana toteutettua materiaalikansiota sekä siihen liittyviä pienempiä esitteitä: 1) tytöltä kirje pojalle, missä kondomi mukana ja 2) seksuaalioikeuksista ja turvaseksistä kertova esite kondomilla. Materiaalikansiossa lähtökohtana on ollut käytännönläheisyys sekä joustavuus. Heillä on suunnitteilla järjestää koulutustilaisuus materiaalikansion käytöstä ja kerätä palautetta siitä. Narvassa hankkeen aikana tehdystä työstä kertoi psykologi Vladimir Naumov, joka oli mukana hankkeen asiantuntijatiimissä Narvassa. Naumov kertoi, että heillä seksuaalikasvatusmateriaalin kohderyhmäksi valittiin nuoret naiset. Tilastojen mukaan vuotiaat naiset ovat riskiryhmä HIV-tartuntojen suhteen. 42 % uusista tartunnoista todetaan juuri tämän ikäisillä naisilla, jotka ovat saaneet tartunnan useimmiten yhdynnän välityksellä. Materiaalin sisältöä mietittiin yhteistyöryhmässä, joka koostui psykologeista ja lääkäreistä. Lisäksi tehtiin kartoitusta olemassa olevasta materiaalista. Nuorille naisille suunnatun Valkoinen Prinssi -esitteen tarkoitus on kertoa kohderyhmälle turvallisesta seksistä. Lisäksi esitteen avulla halutaan kertoa narkomaani- ja seksityöläisinä työskennelleille tytöille vaihtoehtoja ns. paremmalle elämälle ja siitä, että elämän on aina mahdollisuus jatkua. Leena Kurka, Turun kaupungista kertoi, että he ovat Turussa hankkeen aikana järjestäneet koulutustilaisuuden koulujen opettajille ja terveydenhoitajille liittyen seksuaalikasvatukseen. Lisäksi vielä aiotaan lähteä opintomatkalle, minkä aikana on tarkoitus perehtyä sekä tytöille että pojille suunnattuun seksuaalikasvatukseen. Vierailujen lisäksi hankkeen aikana on toteutettu esite murrosikään liittyen. 6

7 15 Seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa Tiina Keinänen kertoi Osmo Kontulan (Väestöliitto) tutkimukseen ja esitykseen pohjaten nuorten seksuaalikasvatuksesta Suomessa 2000-luvulla. Esitys pohjasi tutkimukseen, jonka Kontulan työryhmä oli toteuttanut liittyen nuorten tietomäärään seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ja opettajien vastauksiin liittyen kouluissa annettuun seksuaalikasvatukseen. Summaten voi todeta, että oppilaiden tietotasoa edistivät myönteisesti erityisesti opettajat, jotka: Halusivat opettaa luontevaa suhtautumista seksuaalisuuteen sekä edistää suvaitsevaisuutta Antoivat opetusta yhdessä tytöille ja pojille Pitivät seksuaaliasioista puhumista oppilaille helppona Opetusmenetelminä useimmiten draama ja roolileikit Opastivat oppilaita seksuaalineuvontaan terveyskeskukseen Heidän koulussaan oli nimetty seksuaalikasvatuksen vastuuopettaja 16 Paneelikeskustelu, jatkoajatuksia, hallintoasiat ja palaute Heini Parkkunen, Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry:stä, veti paneelikeskustelun, missä keskusteltiin hankkeen aikaisista saavutuksista ja tuloksista. Keskeisemmiksi asioiksi hankkeen kannalta nostettiin: tiedon vaihto partnereiden välillä, uuden oppiminen, havainnot, että eri alueilla on erilaiset tarpeet nuorten seksuaalikasvatuksessa aivan uudenlainen lähestyminen seksuaalikasvatukseen antoi uutta intoa työskennellä aiheen parissa mahdollisti seksuaalikasvatustyön kohderyhmän määrittelyn yhteistyön tiivistyminen kaupungin ja kolmannen sektorin välillä vanhemmat ja opettajat tarvitsevat koulutusta seksuaalikasvatuksesta Seuraavia asioita haluttaisiin tehdä toisin tai aiheutti ongelmia: aikaa olisi tarvittu enemmän yhteisen kielen puuttuminen ongelmallista partnereilta liikaa aikaa hallinnollisiin asioihin, raportointi tulisi olla helpompaa useampi yhteisiä tilaisuuksia, pitempiä opintokäyntejä Muun muassa seuraavanlaisia jatkoajatuksia ja tarpeita tuli esille: opettajille ja muille nuorten kanssa työskenteleville suunnattu koulutus nuorille suunnattu koulutus/ kasvatus koulutuksessa/ kasvatuksessa terveyden edistämisen näkökulma työvälineet ja menetelmät neuvontakeskuksen kehittäminen ja suunnittelu nuorten osallistaminen seksuaalikasvatusmallien ja materiaalin suunnitteluun ja toteutukseen keskeisenä ajatuksena, että aiempaa työtä ja toimintaa käytetään pohjana Hallintoasioista Tiina Keinänen nosti esille: II jakso Tilintarkastajan lausunto taloudenhoidosta (tukikelpoinen, jos ennen ) Hankkeen tiliaineisto mukaan lukien tositteet ja kaikki asiakirja-aineistot (mm. tarjouspyynnöt, tarjoukset, alihankintasopimukset) säilytettävä 2013 vuoden loppuun saakka 7

8 17 Kohtla-Järven julistus Virolaiset partnerit ovat kirjoittaneet hankkeen kokemuksiin pohjaten julistuksen, missä pureudutaan nuorten seksuaalikasvatuksen tarpeisiin Virossa. Kaidi-Ly Välb, hankkeen viron puolen koordinaattori, MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskuksesta luki julistuksen. Julistus on lähetetty Virossa eri ministeriöille ja se tullaan lähettämään tiedoksi myös suomalaisille ministeriöille (STM ja OPM). 18 Seminaarin lopetus Seminaarin lopuksi hankkeen partnereita kiitettiin onnistuneesta ja tuloksekkaasta hankkeesta ja yhteistyöstä. Lisäksi kiitettiin MTÜ Alliumia ja Kohtla-Järven kaupunkia loppuseminaarin järjestämisestä. Hankepartnerit olivat sitä mieltä, että Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen paikallistason yhteistyönä hanke oli alku pitemmälle yhteistyölle ja hankkeen pohjalta halutaan jatkaa yhteistoimintaa. 8

9 Liite 1. Seminaariohjelma Esmaspäev :00-9:10 Seminari avamine Jevgeni Solovjov, Linnapea, Kohtla-Järve 9:10-9:20 Noorte seksuaalkasvatus milleks meile seda üldse vaja on Valeri Korb, (sotsiaalteaduste doktor, Riigikogu liige, Eesti riigikogu (RU) 9:20-9:50 Noorte seksuaalkasvatus Soomes: kogemus, probleemid, perspektiivid (FI) Leena Kurka, Turku 9:50-10:15 Eesti noorte seksuaaltervise näitajad ja suundumused Mairi Kaha, Eesti Seksuaaltervise Liit, president (EE) 10: HIV-infektsiooni leviku iseärasused Ida-Virumaal Jelena Šmidt,(meditsiiniteaduste doktor), Ida-Viru Keskhaigla (RU) 10:45-11:15 Kohvipaus 11:15-11:45 Noorte seksuaaltervis ja demograafilised tegurid Eestis Erika Kruup, Meditsiiniteaduste magister, Rahvastikuministri nõunik (EE) 11:45-12:15 Seksuaalkasvatus koolis - eesmärk, sisu ja võimalused Merike Kull, PhD (pedagoogikateaduste doktor), Tartu Ülikool (EE) 12:15-12:45 Noorte seksuaaltervise edendamine Ida-Virumaal Merike Peri, Ida-Viru Maavalitsus, Sotsiaal- ja tervishoiuosakonna juhataja 12: Mida noored tahavad tänapäeval teada enda tervise kohta Žanna Kubinets, Kohtla-Järve Noortekeskus 13:00-14:00 Lõuna 14:00-14:30 Mõningad seksuaaltervisega seotud teemade tajumise seaduspärasused noorte kuulajaskonnas Aleksei Sudovyhh, psühholoog (RU) 14:30-15:00 Töö noorte tervise parendamise eesmärgil WHO projekti Tervislikud linnad raames. Linnavõimude ja noorte ühiskondlikke organisatsioonide koostöö. Tatjana Glukhova, Munitsipaalse Meditsiinilise Profülaktika Keskuse peaarsti asetäitja, Iževsk, Venemaa 15:00-15:30 Kohvipaus 15:30-17:30 Kohtla-Järve linnaekskursioon (RU) Linnavalitsus, Aarne Berendsen, Linnavolikogu esimees, Kohtla-Järve Madala Läve Keskus, Noortekeskus 19:00 Õhtusöök, Saka Mõis 9

10 Teisipäev :00-9:15 Avakõne Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry (FI) MTÜ Allium (RU) 9:15-10:45 Partnerite töörühm; projekti tulemuste esitlemine ja arutelu (RU, EE, FI) MTÜ Allium (RU) MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus (EE) Narva Linnavalitsus (RU) Turu Linnavalitsus (FI) 10:45-11:15 Kohvipaus 11:15-12:30 Seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa (Osmo Kontula, Väestöliitto) Tiina Keinänen, Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry (FI) Paneelarutelu: Noorte seksuaaltervise edendamise olukord ja tuleviku väljakutsed (RU, EE, FI) Noorte seksuaaltervise edendamise deklaratsioon, Kohtla-Järve deklaratsioon (RU,EE) 12:30 13:30 Järgnevate tegevuste planeerimine (FI) Tiina Keinänen, Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry 13:30-14:30 Lõuna 14:30-15:00 Majandus ja tagasisidearutelu (FI) Tiina Keinänen ja Mari Siimar, Itämeren alueen Terveet Kaupungit 15:00-15:15 Seminari lõpetamine 15:30 Kohvipaus 10

11 Liite 2. Osallistujalista EES- JA PEREKONNANIMI ORGANISATSIOON LINN 1 AARE SIIRAK ARTKO TALLINN 2 ALEKSANDR KOMSHIN AJLEHT "INFOPRESS" JÕHVI 3 ALEKSEI SUDOVYHH MTÜ ALLIUM KOHTLA-JÄRVE 4 ANDREI ANTONOV NARVA LINNAARST NARVA 5 ARVO PORMAN SÜDA-EESTI SOTSIAALKESKUS PAIDE 6 BERTA KASHINA TÖLKEJA KOHTLA-JÄRVE 7 ENE RÄSTÄ TÕLKEJA 8 ELLIKO KÕIV SÜDA-EESTI SOTSIAALKESKUS PAIDE 9 ERIKA KRUUP RAHVASTIKU MINISTRI BÜROO TALLINN 10 ERVIN RAUTSIK SÜDA-EESTI SOTSIAALKESKUS PAIDE 11 GALJA ULASEVITŠ SÜDA-EESTI SOTSIAALKESKUS PAIDE 12 HEINI PARKKUNEN ITÄMEREN ALUEEN TERVEET KAUPUNGIT RY TURKU 13 HELINA GLUŠKOV SÜDA-EESTI SOTSIAALKESKUS PAIDE 14 JELENA ŠMIDT IDA-VIRU KESKHAIGLA KOHTLA-JÄRVE 15 JEVGENI ASHIHMIN AJALEHT "MOLODEŽ ESTONII" TALLINN 16 JEVGENI SOLOVJOV LINNAPEA KOHTLA-JÄRVE 17 JEVGENI KAPOV AJALEHT ESTONIA TALLINN 18 JEVGENIA DVORNIK MTÜ ALLIUM KOHTLA-JÄRVE 19 JURI SALTÕKOV NOORTEKESKUS KOHTLA-JÄRVE 20 KAIDI-LI VÄLB SÜDA-EESTI SOTSIAALKESKUS PAIDE 21 KIRSI KUJALA ITÄMEREN ALUEEN TERVEET KAUPUNGIT RY TURKU 22 LEENA KURKA TURUN KAUPUNKI TURKU 23 LENNA LEPPOJA SÜDA-EESTI SOTSIAALKESKUS PAIDE 24 LEONORA MELDER VIRU KOOLITUSKESKUS KOHTLA-JÄRVE 25 MAIE ANGERJAS SÜDA-EESTI SOTSIAALKESKUS PAIDE 26 MAIRI KAHA EESTI SEKSUAALTERVISE LIIT TALLINN 27 MARI SIIMAR ITÄMEREN ALUEEN TERVEET KAUPUNGIT RY TURKU 28 MATI SALUNDI ÜHISKONDLIKU LEPPE SA TALLINN 29 MERIKE KULL TARTU ÜLIKOOL TARTU 30 MERIKE PERI IDA-VIRU MAAVALITSUS JÕHVI 31 NATALIA KLIMOVA MTÜ ALLIUM KOHTLA-JÄRVE 32 NATALJA MAKSIMOVA LINNAVALITSUS KOHTLA-JÄRVE 33 NIINA VOROPAJEVA AIALEHT "PÕHJARANNIK" KOHTLA-JÄRVE 34 REELE VINNI OÜ REFERENTS TALLINN 35 ROMAN KUZNETSOV RADIO 4 JÕHVI 36 SERGEI RIDAL NOORTEKESKUS JÕHVI 37 SVETLANA OJA IDA-VIRU KESKHAIGLA KOHTLA-JÄRVE 38 SVETLANA SAFRONOVA NOORTEPOLITSEI JÕHVI 39 TATJANA GLUKHOVA MEDITSIINILINE PROFÜLAKTIKA KESKUS IŽEVSK 40 TIINA KEINÄNEN ITÄMEREN ALUEEN TERVEET KAUPUNGIT RY TURKU 41 TIIU KOOVIT TÕLKEJA 42 ÜLLE ALEV SÜDA-EESTI SOTSIAALKESKUS PAIDE 43 VALENTINA BULANAJA KUTSEHARIDUSE KESKUS JÕHVI 44 VALERI KORB RIIGIKOGU LIIGE TALLINN 45 VJATŠESLAV AKIMOV MTÜ ALLIUM KOHTLA-JÄRVE 46 VLADIMIR EVVE KOHTLA-JÄRVE LINNAVOLIKOGU KOHTLA-JÄRVE 47 VLADIMIR NAUMOV PSÜHHOLOOG NARVA 11

12 48 VLADIMIR SARANTSEV MTÜ ALLIUM KOHTLA-JÄRVE 49 ŽANNA KUBINETS NOORTEKESKUS KOHTLA-JÄRVE 50 JANA LEUTSENKOVA KOHTLA-JÄRVE NOORTEKESKUS KOHTLA-JÄRVE 51 OLESJA ZEEL TTK KOHTLA_JÄRVE 52 MADIS SASSIAD OÜ REFERENTS TALLINN 12