Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen paikallistason yhteistyönä. Hankesuunnitelma
|
|
- Krista Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen paikallistason yhteistyönä Hankesuunnitelma Hanke toteuttaa Etelä-Suomen ja Viron INTERREG IIIA ohjelmaa. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä Länsi-Suomen lääninhallituksen opetusministeriön hallinnonalan kansallisista varoista. Myös Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry., MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus, Turun kaupunki, Narvan kaupunki, Rakveren kaupunki ja MTÜ Allium/Kohtla-Järve Madala Lävega keskus osallistuvat hankkeen rahoitukseen.
2 Sisältö 1. Hankkeen tiivistelmä Hankkeen tausta Hankkeen tavoitteet ja osatavoitteet (ml. kohderyhmät) Hankkeen toiminnot Hankkeen toteuttajat ja tehtävänjako Hankkeen kustannusarvio Hankkeen rahoitussuunnitelma Hankkeen hallinto ja talous Hankkeen tiedotussuunnitelma Arvio hankkeen vaikutuksista...9 LIITE 1. Hankkeen organisaatiorakenne...10 LIITE 2. Hankeprosessi partnerinäkökulma...11 LIITE 3. Hankeprosessi pääpartnerinäkökulma...12 LIITE 4. Hankkeen budjetti
3 1. Hankkeen tiivistelmä Hankkeessa kootaan jo olemassa olevaa nuorten seksuaaliterveyden edistämiseen liittyvää tietoa ja materiaalia. Niiden pohjalta kehitetään täydentävää materiaalipakettia. Tätä varten hankekuntiin perustetaan esim. kouluterveydenhoitajasta, opettajasta sekä 3.sektorin edustajasta koostuva paikallinen asiantuntijaverkosto, jotka yhdessä rajanylittävässä yhteistyössä työstävät materiaalia. Hankkeen tulos tarjoaa nuorten parissa työskenteleville henkilöille tietoa ja toimintamalleja seksuaaliterveyden edistämiseen kunta- ja kolmannella sektorilla. Samalla tuetaan eri toimijoiden yhteistyötä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on sukupuolitautien ehkäisy ja HIV-positiivisten syrjinnän väheneminen. Tähän vaikutetaan sekä nuorten parissa työskentelevien että nuorten omien tietojen, taitojen ja asenteiden kautta. Hankkeessa toteutetaan mm. rajanylittäviä ja paikallisia kokoontumisia, vierailuja ja seminaareja. 2. Hankkeen tausta Hankeajatus pohjautuu Itämeren alueen terveet kaupungit ry:n, World Health Communications Associates ltd:n (WHCA) ja Alliance of the World Health Professionals väliseen yhteistyöhön. Sen lähtökohtana on ollut WHCA:n vuonna 2004 käynnistämä kansainvälinen HIV/AIDS ennaltaehkäisyyn liittyvä Ask and Act It s your Health -verkosto, jonka tavoitteena on muun muassa HIV-tartuntojen ennaltaehkäisy viestinnällisiä menetelmiä hyödyntäen. Hankkeen valmistelussa on partneriorganisaatioiden lisäksi ollut mukana asiantuntijoita, kuten Suomen Kansanterveyslaitos, Viron Tervise Arengu Instituut ja WHCA. HIV/Aids on suuri kansanterveysuhka Virossa. Siellä raportoitiin vuonna 2005 EU alueen suurin määrä uusia HIV-tartuntoja asukaslukuun verrattuna (467 per miljoona asukasta), kun seuraavaksi tulleen Portugalin vastaava luku oli noin puolet tästä. Toisaalta Virossa käytetään HIVtartuntoja ehkäisevään työhön enemmän taloudellisia resursseja per capita kuin missään muussa Euroopan valtiossa. European Centre for Disease Prenvention and Control (ECDC) on nostanut esille monia tekijöitä, joihin tulisi kiinnittää HIV-tartuntojen ehkäisyssä. Näistä yhtenä esimerkkinä on poikkisektoraalinen yhteistyö. Vaikka Suomessa HIV-tartuntojen määrä on matala verrattuna moneen EU-maahan, ovat erityisesti klamydiatartunnat yleistyneet nuorten parissa. Työ sukupuolitautien ehkäisemiseksi kuuluu kaikille. Viron ja Suomen maantieteellinen läheisyys korostaa rajat ylittävän yhteistyön merkitystä. Lähestymistavat ennaltaehkäisevässä työssä poikkeavat Virossa ja Suomessa. Suomessa painopiste on seksuaaliterveydessä, kun Virossa asiaa lähestytään ongelmalähtöisemmin HIV/aidsin ehkäisyn näkökulmasta. Hankkeen suunnitteluseminaari järjestettiin Tallinnassa Kokoukseen osallistui joukko kansallisen ja paikallistason asiantuntijoita. Käytyjen keskustelujen pohjalta nousi esille suuri määrä tarpeita, mahdollisuuksia ja esteitä liittyen sukupuolitautien ehkäisyyn ja seksuaaliterveyden edistämiseen. Keskeisiksi asioiksi paikallistasolla nousivat ennen kaikkea seksuaaliterveyskasvatus kouluissa, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutus sekä viestintä. Viron ja Suomen välillä on tällä hetkellä meneillään useita HIV/Aidsiin liittyviä projekteja, kuten Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian koordinoima HUUTA-projekti. Projekteista moni toimii kuitenkin kansallisella tasolla ja partnerit edustavat kansallisen tason organisaatioita, kuten Suomen Kansanterveyslaitos tai Viron Tervise Agengu Instituut. Kuitenkin paikallisella tasolla tehtävään ennaltaehkäisevään toimintaan, joka sitouttaa toimijoita sukupuolitauteja ehkäisevään työhön ja seksuaaliterveyden edistämiseen on tarve. Suomessa ilmestyy kevään 2007 aikana Sosiaali- ja terveysministeriön Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma vuosille Ohjelman tavoitteena on edistää väestön, etenkin nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä. Ohjelma sisältää 15 aihekokonaisuutta, joi- 3
4 hin kuuluvat muun muassa 1) väestön seksuaali- ja lisääntymisterveystiedon parantaminen, sisältäen mm. lasten ja nuorten seksuaaliopetuksen ja kasvatuksen, 2) sukupuolitautien torjunta ja 3) ammattihenkilöiden osaamisen kehittäminen ja tukeminen, sisältäen mm. perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen opetushenkilöstön, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon täydennys- ja muun lisäkoulutuksen. Ohjelma edellyttää, että muun muassa kuntien tulisi siis sisällyttää terveyttä edistävään toimintaansa näitä kokonaisuuksia. Hanke luo Suomessa edellytyksiä vastata osaan toimintaohjelman asettamista tavoitteista. Sukupuolitautien ehkäisyssä keskeinen tekijä on oikeanlainen tieto tartuntatavoista ja tavoista suojautua tartunnalta, mutta suurta osaa ehkäisevässä työssä näyttelee myös nuorten minäkuvan ja identiteetin tukeminen murrosiässä, jolloin nuoressa tapahtuu ruumiillisesti mutta myös henkisesti monenlaisia muutoksia. Tämän lisäksi keskustelu ihmissuhteista, parisuhteesta, seurustelusta, vanhemmuudesta vaikuttaa nuoren seksuaalisuuteen. Hankkeen aikana on tarkoitus soveltaa ja kehittää materiaalia, joka tukee ennaltaehkäisevää työtä pintaa syvemmältä sekä tiedon että sen välittämiskeinojen muodossa. Hankkeen kohdealueena Suomessa on Turun kaupunki. Virossa kohdealueena ovat Paiden, Narvan, Kohtla Järven ja Rakveren kaupungit. Paidessa toiminnasta vastaa Süda-Eesti Sotsiaalkeskus ja Kohtla Järvessä Allium Madala Lävega Keskus. Viron hankepartnereilla on ollut tiivistä yhteistyötä liittyen HIV-tartuntojen vastaiseen työhön, etenkin matalankynnyksen tomintakeskusten kautta. Turun kaupungilla on laaja seksuaaliterveyteen liittyvä opetuskansio, jota on käytetty peruskoulun ja toisen aseen oppilaitosten terveyskasvatusta tukevan opetuksen opetusmateriaalina kahden vuoden ajan. Virossa on myös viime aikoina tuotettu aineistoa mm. kondomin käytöstä ja sukupuolitautien ehkäisystä. 3. Hankkeen tavoitteet ja osatavoitteet (ml. kohderyhmät) Hankkeella on kaksi päätavoitetta: 1) Soveltaa olemassa olevia nuorten seksuaaliterveyden edistämisen materiaaleja ja - malleja sekä kehittää niitä edelleen paikallisten asiantuntijaverkostojen yhteistyönä; Käytännössä sekä Suomessa että Virossa tehdään nuorten seksuaalikasvatukseen liittyvää työtä mm. kouluissa, terveydenhuollossa ja järjestöissä. Usein tämä työ jää liian vähälle huomiolle, siihen ei osata tai haluta paneutua riittävästi esimerkiksi opetuksessa. Koulujen vanhempainillat olisivat yksi hyvä foorumi tiedon välittämiseen. Eri sektoreiden näkemykset, tavat ja taidot eroavat toisistaan, mikä voi esimerkiksi nuorten parissa ja kouluyhteisössä aiheuttaa hämmennystä. Toimijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen, tiedon lisääminen ja yhtenevän opetusmateriaalin tuottaminen on tarpeen seksuaaliterveyden edistämisessä. Paikallistason asiantuntijaverkosto soveltaa ja kokoaa projektin aikana koulujen käyttöön opetusmateriaalipakettia seksuaaliterveyden edistämiseen paikallistason tarpeet huomioon ottaen olemassa olevat materiaalit. Tämän materiaalin avulla voidaan edistää seksuaaliterveyttä Viron ja Suomen kunnissa. 2) Lisätä nuorten parissa työskentelevien (mm. kouluterveydenhoitajat, opettajat ja kolmannen sektorin edustujat) keinoja liittyen sukupuolitautien ehkäisyyn sekä HIVpositiivisten ja Aidsia sairastavien syrjinnän ehkäisyyn Virossa sukupuolitautien määrä nuorten/nuortenaikuisten keskuudessa on suuri. Esimerkiksi uusia HIV-tartuntoja Narvassa ja Tallinnassa viime vuosina oli eniten vuotiaiden ikäryhmässä. Merkittävästi lisääntynyt klamydia on uhka lisääntymisterveydelle Suomessa. Oikeanlainen ja asianmukainen tieto ovat oleellisia tartuntojen ehkäi- 4
5 syssä. Koulujen ja terveydenhuoltohenkilökunnan oikeanlainen ja asianmukainen tieto vaikuttaa nuorten asennoitumiseen seksuaaliterveyteen. Syrjäytymisen ehkäisy vähentää yhteisön sosiaalisia ongelmia, mikä omalta osaltaan vaikuttaa mm. sukupuolitautitartuntojen määrää vähentävästi. Erityisesti HIV-tartunnan saaneilla on korkea syrjäytymisuhka, mikäli asenteet virusta kantavia kohtaan pysyvät negatiivisina. Asenteiden muuttuminen positiivisempaan suuntaan auttaa HIV-positiivisia säilyttämään sosiaalinen yhteisö ympärillään. Hankkeella on neljä osatavoitetta, jotka auttavat toteuttamaan päätavoitteita: 1) Paikallisten asiantuntijoiden tiedon vaihto Viron ja Suomen seksuaaliterveyden edistämisestä ja mm. HIV/Aids tilanteesta 2) Nuorten parissa työskentelevien taitojen lisääntyminen seksuaaliterveyden edistämisestä mm. varhainen puuttuminen 3) Virossa ja Suomessa nuorten parissa käytettyjen työmenetelmien soveltaminen 4) Osallistavien- ja viestintämenetelmien (mm. kouluopetus, festarit) käytön edistäminen seksuaaliterveyskasvatuksessa osana mm. HIV/Aids ennaltaehkäisyä Hankkeen aikana paikalliset asiantuntijaverkostot kokoavat ja soveltavat yhdessä olemassa olevan aineiston pohjalta materiaalipakettia nuorten seksuaaliterveyden edistämisestä. Paketti sisältää tietoa seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista (seurustelu, muutokset kehossa, sukupuolitautien ehkäisy jne.), viestinnällisiä ja osallistavia toimintamalleja siitä kuinka seksuaaliterveyskasvatusta voidaan toteuttaa nuorten parissa etenkin kouluissa. Turun kaupungin seksuaaliterveyteen liittyvä opetuskansio sekä virolaiset aineistot toimivat malleina ja lähdemateriaalina hankkeen aikana toteutettaville toimille. Mallien pohjalta seksuaaliterveysmateriaalia kehitetään projektin aikana siten, että se palvelee paikallisia tarpeita Virossa ja Suomessa. Tiedon ja kokemusten vaihto seksuaalikasvatuksesta auttaa löytämään uusia näkemyksiä, joita voidaan hyödyntää opetusmateriaalien sisällöissä. Testattu opetusmateriaali ja niistä koottava paketti tarjoaa perustietoa kouluterveydenhoitajille, opettajille sekä muille nuorten parissa työskenteleville. Kokonaisvaltainen näkemys seksuaaliterveydestä sekä toimivat viestintätaidot luovat mahdollisuuden tavoitteelliseen työskentelyyn. Laaja-alainen seksuaaliterveyttä edistävä kasvatus auttaa vähentämään väärinymmärrystä seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa, edistämään nuorten omakuvaa itsestään ja omista oikeuksistaan seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa, sekä edistämään heidän seksuaaliterveyttään. Lisäksi se auttaa myös vähentämään seksuaalivähemmistöihin ja HIV-infektiota kantavien henkilöiden syrjintää. 4. Hankkeen toiminnot 1. Hankkeen hallinto Hankkeen pääpartnerina hallinnosta ja koordinaatiosta on vastuussa Itämeren alueen terveet kaupungit ry. Virossa hankkeen toiminnoista on vastuussa (Partneri2) MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus. 2. Alkukartoitus Hankkeen alkuvaiheessa kartoitetaan millaista seksuaaliterveyden edistämiseen ja HIV/Aidsiin liittyvää materiaalia kunnissa ja maissa on tarjolla. Olemassa olevan materiaalin kartoitus estää päällekkäistä työtä pakettia koottaessa. 5
6 3. Seminaarit Hankkeen aikana toteutetaan kolme kaikille hankepartnereille yhteistä seminaaria/työpajaa/koulutusta. Ensimmäinen näistä järjestetään Paidessa (Viro) toukokuussa Aloitusseminaarissa muodostetaan hankekuntien paikallisten asiantuntijoiden verkosto ja tarjotaan tietoa seksuaaliterveyden edistämisestä sekä HIV/Aidsista. Tämän lisäksi tilaisuuden on tarkoitus olla innostava ja osallistujia motivoiva aloitus hankkeen toteuttamiselle. Hankkeen aikana tärkein ja käytännönläheisin tavoite on koota ja tuottaa paikallisen asiantuntijaverkoston voimin seksuaaliterveyttä edistävä materiaalipaketti. Sen kokoaminen aloitetaan jo ensimmäisen seminaarikerran aikana antamalla ohjeistusta ja aikataulu työskentelylle. Aloitusseminaari tarjoaa tietoa materiaalipaketin asiasisältöihin: seksuaaliterveyden edistäminen ja sen osa-alueet, HIV/Aids jne. Toinen seminaari ja koulutustilaisuus järjestetään elokuussa 2007 Turussa (Suomi). Seminaarin teemana on pohtia eri sektoreiden ja toimijoiden roolia nuorten seksuaaliterveyden edistämisessä sekä soveltaa nuorten kanssa käytettäviä työskentelymetodeja. Se tarjoaa tietoa viestinnällisistä ja osallistavista työskentelymetodeista. Näitä voidaan hyödyntää osana materiaalipakettia ja seksuaaliterveysopetustapahtumien suunnittelua ja toteutusta. Kolmas seminaari järjestetään marraskuussa 2007 Tallinnassa (Viro). Se on hankkeen päätösseminaari, missä esitellään projektin tuloksia. Silloin esitellään, miten seksuaaliterveyden edistämismateriaalia voidaan hyödyntää erilaisissa kasvatus-, opetus- ja neuvontatilanteissa. Lisäksi suunnitellaan tulevaisuuden toimenpiteitä, miten saatuja tuloksia voidaan esitellä muille kunnille Suomessa ja Virossa. Seminaareihin osallistuu partnerikunnista vähintään kolmen hengen asiantuntijaverkosto. Tämän lisäksi niihin kutsutaan nuorison parissa työskenteleviä henkilöitä kunnan eri sektoreilta sekä järjestöistä ja kansallista organisaatioista (Kansanterveyslaitos, Tervise Arengu Instituut, Stadia amk jne). Osallistujamäärä on n. 30 henkilö/seminaari. Seminaarien tarkoitus on vahvistaa sektoreiden välistä yhteistyötä ja ajatusten vaihtoa sekä tuoda näkyvyyttä hankkeelle. 4. Vierailukäynnit Seminaarien (I ja II) yhteydessä järjestetään paikalliset vierailukäynnit yhteisesti määriteltyihin kohteisiin, esimerkiksi kouluihin tai matalan kynnyksen toimintapisteisiin. Vierailukäyntien tarkoituksena on antaa osallistujille mahdollisuus tutustua erilaisiin tapoihin toteuttaa seksuaaliterveyden edistämistä ja HIV-tartuntoja ehkäisevää toimintaa. Vierailujen aikana on tarkoitus havainnoida käytäntöjä, ja mahdollisesti ottaa omassa kunnassa käyttöön hyväksi havaittuja toimintamalleja. 5. Materiaalituotanto Seminaarien aikana tarjotaan ja vaihdetaan tietoa seksuaaliterveyden edistämisestä, sukupuolitaudeista sekä viestinnällisistä ja osallistavista työskentelymetodeista. Näiden tietojen pohjalta partnerit soveltavat ja työstävät materiaalipakettia paikalliset tarpeet huomioiden. Hankkeen aikana virolaisten partnereiden on tarkoitus luoda sisältörunko materiaalipaketille sekä asiasisällön että tähän liittyvien työskentelymetodeiden osalta. Tämän lisäksi sisällön tuottaminen aloitetaan keskeisimmiksi havaittujen asiakokonaisuuksien osalta. Suomalaiset partnerit tuottavat jo olemassa olevaan seksuaalikasvatuskansioon päivitysosiot tarpeelliseksi havaittujen asiakokonaisuuksien osalta. Tämän lisäksi suomalaiset partnerit keskittyvät kehittämään seksuaaliterveyden edistämiseen soveltuvia työskentelymetodeita mm. luokassa tai vanhempainilloissa. 6
7 Toimenpiteiden aikajana Aika, toimenpide Toiminta, tulos Hanke alkaa Alkukartoitus, Paikallisten lähtökohtien ja haasteiden tunnistaminen huhti-touko, 2007 Aloitusseminaari / työpaja Paikallisten lähtökohtien analyysi, seksuaaliterveyden edistäminen ja HIV/Aids tietoisuus, toukokuu 2007 Paide, Viro motivaation ja yhteishengen luominen Paikalliset kokoontumiset, materiaalien keruu Materiaalin asiasisällön suunnittelu alkaa ja soveltaminen touko-elokuu 2007 II Seminaari/työpaja elokuu 2007 Turku, Suomi Paikalliset kokoontumiset, materiaalintuotanto syyskuu-marraskuu 2007 Loppuseminaari marraskuu 2007 Tallinna, Viro Hanke päättyy Tietoa viestinnällisistä ja osallistavista toimintametodeista sekä poikkisektoraalisen työn merkityksestä. Materiaalin keruu ja soveltaminen jatkuu asiasisällön ja toimintametodien kehittämisen näkökulmista. Hankkeen päätös ja tulosten yhteenveto, tulevaisuuden toimenpiteet. 5. Hankkeen toteuttajat ja tehtävänjako Hankkeesta vastuullinen pääpartneri on Itämeren alueen terveet kaupungit ry. Hankkeen keskeiset toteuttajat ja asiantuntijat yhdistyksessä ovat (1) Terve Kaupunki koordinaattori, joka vastaa projektin etenemisestä ja aikatauluista yhdessä projektikoordinaattorin kanssa. (2) Projektikoordinaattori vastaa projektin seminaarien ja vierailukäyntien suunnittelusta ja toteutumisesta, viestinnästä, tiedotusmateriaalin valmistuksesta sekä projektin hallinnosta yhteistyössä suunnittelijan kanssa sekä huolehtiminen ja (3) projektisuunnittelija vastaa projektin hallinnosta, talousasioiden hoidosta sekä käännös- ja tulkkaustöistä. Virolainen vastuupartneri on MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus ja siellä keskeinen toteuttaja on koordinaattori, jonka tehtävänä on yhteydenpito pääpartneriin ja virolaisiin hankepartnereihin sekä projektihallintoon liittyvien raporttien kokoamisesta ja toimituksesta pääpartnerille. Hankkeelle asetetaan ohjausryhmä, johon Itämeren alueen terveet kaupungit ry nimeää puheenjohtajan. Ohjausryhmän sihteerinä toimii projektikoordinaattori, ja jäseniksi kutsutaan edustajat seuraavilta tahoilta: - Turun kaupungin edustaja - Viron kuntien edustaja - Yhteistyökumppanien edustaja Virosta (Sosiaaliministeriö tai Tervise Arengu Instituut) tai Suomesta (Aids tukikeskus, Kansanterveyslaitos, Stadia) Hankkeeseen osallistuu 2-3 henkilön asiantuntijaverkosto jokaisesta kunnasta. Tähän paikalliseen ydinverkostoon kuuluu esimerkiksi kouluterveydenhoitaja tai koululääkäri, opettaja, kuntasektorin tai kolmannen sektorin henkilö, joka työskentelee nuorison ja terveyden edistämisen parissa. Nämä hankepartnerien (Turun kaupunki, MTÜ Süda-Eesti Sotaiaalkeskus, Narvan kaupunki, Rakveren kaupunki ja MTÜ Allium/Kohtla Järve Madala Lävega) keskus nimeämät asiantuntijat vastaavat seksuaaliterveysaineiston keruusta, soveltamisesta ja kehittämisestä sekä pitävät aktiivisesti yhteyttä pääpartneriin ja toisiinsa. Suomessa Turun kaupungista hankkeeseen osallistuvista henkilöistä ja suomalaisista yhteistyökumppaneista (Stadia, AIDS Tukikeskus, Kansanterveyslaitos) kootaan vapaamuotoinen 7
8 tukiryhmä kehittämään hankkeen sisältöä, joka kokoontuu tarvittaessa. Virossa hankekuntien ja -partnereiden (MTÜ Süda-Eesti Sotaiaalkeskus, Narvan kaupunki, Rakveren kaupunki ja MTÜ Allium/Kohtla Järve Madala Lävega keskus) sekä Tervise Arengu Instituutin edustajat muodostavat MTÜ Süda-Eesti Sotaiaalkeskus (Partneri 2) johdolla oman verkoston, joka kokoontuu tarvittaessa yhteisten seminaarien väliaikoina työstämään aihetta. Yhteisyökumppanit toimivat seksuaaliterveyden ja HIV/aids-aiheen asiantuntijoina. Seminaareihin ja paikallisiin tilaisuuksiin tarvittavat asiantuntijapalvelut hankitaan heiltä tai muilta alan asiantuntijoilta ostopalveluina. 6. Hankkeen kustannusarvio Hankkeen kustannukset sisältävät henkilöstö- matka- ja toimintakuluja. Viron osuuden kokonaiskustannukset ovat euroa, sisältäen hankekoordinaatiosta, kahdesta partneritapaamisesta/seminaarista, matkoista ja seksuaaliterveysaineiston työstämisestä aiheutuvia kuluja. Suomen osuuden kokonaiskustannukset ovat euroa ja se sisältää hankehallinnosta, - koordinaatiosta, yhdestä partneritapaamisesta sekä paikallisesta toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. 7. Hankkeen rahoitussuunnitelma Hankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa. Hankkeen budjetti on esitetty hakulomakkeen kustannusarviossa sekä liitteissä 2A, 2B ja 3A, 3B. Virolaiset partnerit (4) osallistuvat hankkeeseen 25% omarahoituksella (á euroa) eivätkä hae kansallista rahoitusta. Suomalaiset partnerit (2) osoittavat hankkeeseen 30% omarahoituksen, yhteensä euroa Hankkeelle haetaan rahoitusta Varsinais-Suomen liitolta EAKR-rahasta (Suomi ja Viro) yhteensä euroa sekä Suomen osuuteen Länsi-Suomen lääninhallitukselta euroa. Hanke päättyy Hankkeen hallinto ja talous Hankkeen pääpartneri Itämeren alueen terveet kaupungit ry on Maailman terveysjärjestön (WHO) yhteistyökeskus (Collaborating Centre). Sen jäseniä ovat Turun kaupunki, Turun yliopisto, Åbo Akademi, KELA ja Turun kauppakorkeakoulu, Turun kaupungin ollessa enemmistönä yhdistyksen hallituksessa. Yhdistyksen ja kaupungin välillä on myös sopimus yhteistyöstä. Yhdistys on tällä hetkellä partnerina kahdessa EU-rahoitteisessa Interreg IIIA ja IIIB hankkeessa Yhdistyksen liikevaihto/tilinpäätös 2005 oli euroa. Hankkeen taloushallinnosta vastaa Itämeren alueen terveet kaupungit ry:ssä hankkeen projektisuunnittelija. Itämeren alueen terveet kaupungit ry solmii sopimukset kaikkien partnereiden (Turun kaupunki, MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus, Narvan kaupunki, Rakveren kaupunki, MTÜ Allium/Kohtla Järve Madala Lävega keskus) kanssa hankkeen toteuttamisesta ja rahaliikenteestä. Yhdistys raportoi koko hankkeen etenemisestä maksatusviranomaisille, hakee EAKR-rahoituksen ja seuraa kaikkia menoja. Yhdistys antaa ohjeita partnereille ja yhteistyökumppaneille mm. raportoinnista, aikatauluista sekä kerää osarahoituksen Turun kaupungilta. Turun kaupunki Suomessa rahoittaa projektia rahalla ja luontoissuorituksilla. Menot kirjataan kaupungin kirjanpitoon, josta ne toimitetaan pääpartnerille. Luontoissuoritukset (palkka, tilakustannukset) todennetaan kirjanpidon tositteilla ja tuntilistoilla. MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus (Partneri 2) seuraa Virossa toteutettavaa toimintaa ja kerää virolaisilta partnereilta taloustiedot ja toimittaa ne pääpartnerille. Virolaisten partnerien (MTÜ 8
9 Süda-Eesti Sotsiaalkeskus, Narvan kaupunki, Rakveren kaupunki, MTÜ Allium/Kohtla Järve Madala Lävega keskus) menot kirjataan jokaisen partnerin omaan kirjanpitoon ja he raportoivat partneri 2:lle menot ja luontoissuoritukset käyttäen hankkeen maksatushakemuslomaketta. Virolaisten partnerien kustannukset hyväksyy Itämeren alueen terveet kaupungit ry. 9. Hankkeen tiedotussuunnitelma Hankkeen pääpartneri vastaa hankkeeseen liittyvästä tiedottamisesta ja julkisuudesta. Hankkeen alkaessa sitä esitellään hankepartnerikunnissa ja yhteistyötahojen foorumeilla, mm. internetsivuilla. Pääpartneri välittää hankkeeseen liittyvää tietoa omissa tilaisuuksissaan sekä tiedotteissaan (sähköiset ja paperiset). Lisäksi hankkeelle luodaan ja avataan pääpartnerin internetsivustolle omat www-sivut, missä kerrotaan hankkeen etenemisestä ja tuloksista. Hankkeelle tehdään oma esite suomen-, viron- ja englanninkielisenä. Hankkeen toiminnoista tiedotetaan medialle mm. yhteisseminaareissa. Hankkeen päättyessä tuloksista tehdään artikkeli/lehdistötiedote. 10. Arvio hankkeen vaikutuksista Hankkeen tuloksena tieto seksuaaliterveyden edistämisestä ja sen eri osa-alueista sekä taito välittää tietoa lisääntyy hankkeeseen osallistuvien kuntien terveydenhuoltohenkilöstön, opettajien ja kolmannen sektorin toimijoiden keskuudessa. Seksuaaliterveyden edistämisestä tulee merkittävämpi osa nuorten opetusta ja kasvatusta heidän parissaan työskenteleville henkilöille. Sektoreiden välisen yhteistyön kynnys madaltuu. Kansainväliset ja kansalliset yhteistyövalmiudet, verkostoituminen ja kokemusten vaihto lisääntyy ja helpottuu hankkeeseen osallistuvissa kunnissa ja organisaatioissa. Pitkällä tähtäimellä hankkeen vaikutuksia ovat - Koulujen ja terveydenhuollon edustajilla on käytössään tarkoituksenmukainen tieto ja keinot edistää seksuaaliterveyttä, joka johtaa sukupuolitautien ja HIV-tartuntojen vähenemiseen - Ajankohtainen tieto ja asianmukaiset asenteet seksuaaliterveyteen lisääntyvät nuorten keskuudessa johtaen terveeseen seksuaalikäyttäytymiseen - Yleinen asennoituminen HIV-positiivisia tai Aidsia sairastavia henkilöitä kohtaan muuttuu suvaitsevaisemmaksi vähentäen heidän syrjintäänsä ja syrjäytymistään Hankkeen kansalliset ja rajanylittävät vaikutukset Kansainväliset hyödyt Maiden välinen yhteistyö ja kokemusten vaihto lisääntyy. Hankkeen aikana rakentuvat paikallistoimijoiden ja asiantuntijoiden verkostot mahdollistavat rajat ylittävän yhteistyön jatkumisen ja laajenemisen, kun hankkeen tuotoksia testataan ja sovelletaan. Kansalliset hyödyt Poikkisektoraalisen ja kansallisen tason yhteistyön kynnys madaltuu kuntien sisällä. Seksuaaliterveyden edistämiseen, sukupuolitauteihin ja HIV/Aidsiin liittyvä tieto-taito lisääntyy. 9
10 LIITE 1. Hankkeen organisaatiorakenne 10
11 LIITE 2. Hankeprosessi partnerinäkökulma 11
12 LIITE 3. Hankeprosessi pääpartnerinäkökulma 12
13 LIITE 4. Hankkeen budjetti KUSTANNUSARVIO MENOT Yht. Toimisto- ja vuokrakustannukset Palkka- ja henkilöstösivukulut Matkakulut Ostopalvelut Koneiden ja laitteiden hankintamenot 0 Luontoissuoritukset Muut menot 0 BRUTTOMENOT YHTEENSÄ TULOT 0 pääsylipputulot 0 palvelujen ja tuotteiden myyntitulot 0 muut tulot 0 NETTOMENOT YHTEENSÄ RAHOITUSSUUNNITELMA RAHOITUSSUUNNITELMA 2007 Julkinen rahoitus yhteensä EAKR Kansallinen julkinen rahoitus yhteensä: Valtion rahoitus Suomi +Viro Kuntarahoitus Suomi + Viro rahasuoritus luontoissuoritus Muu julkinen rahoitus Suomi + Viro rahasuoritus luontoissuoritus 0 Yksityinen rahoitus Suomi + Viro 0 rahasuoritus 0 luontoissuoritus 0 TULOT 0 KOKONAISRAHOITUS NETTORAHOITUS Rahoitus EAKR varoista 62,24% hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista ( euroa), enintään euroa. - Virossa tuki 75% - Suomessa tuki 50 % Rahoitus Länsi-Suomen lääninhallitus Suomen kansallisen osuuden hyväksytyistä kustannuksista 20%, kuitenkin enintään euroa. 13
14 BUDJETTI, EELARVE MENOT/KULUD 2007 Toimisto- ja Vuokrakustannukset Kontori- ja rendikulud Itämeren alueen Terveet kaupungit ry MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus 800 Turun Kaupunki, terveystoimi 0 Narva Linnavalitsus 200 Rakvere Linnavalitsus 200 MTÜ Allium/ Kohtla-Järve Madala Lävega keskus 200 Palkka- ja henkilöstökulut Tööjõukulud Itämeren alueen Terveet kaupungit ry MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus Turun Kaupunki, terveystoimi 0 Narva Linnavalitsus Rakvere Linnavalitsus MTÜ Allium/ Kohtla-Järve Madala Lävega keskus Matkakulut Lähetuskulud Itämeren alueen Terveet kaupungit ry MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus Turun Kaupunki, terveystoimi Narva Linnavalitsus Rakvere Linnavalitsus MTÜ Allium/ Kohtla-Järve Madala Lävega keskus Ostopalvelut Sisseostetud teenused Itämeren alueen Terveet kaupungit ry MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus Turun Kaupunki, terveystoimi Narva Linnavalitsus Rakvere Linnavalitsus MTÜ Allium/ Kohtla-Järve Madala Lävega keskus Koneiden ja laitteiden hankintamenot Masinate ja seadmete hankekulud 0 Luontoissuoritukset Mitterahalised maksed Itämeren alueen Terveet kaupungit ry 0 MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus 0 Turun Kaupunki, terveystoimi Narva Linnavalitsus 0 Rakvere Linnavalitsus 0 MTÜ Allium/ Kohtla-Järve Madala Lävega keskus 0 Mut menot Muud kulud 0 BRUTTOMENOT YHTEENSA BRUTOKULUD KOKKU TULOT TULUD 0 NETTOMENOT YHTEENSA NETOKULUD KOKKU
NUORTEN SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASON YHTEISTYÖNÄ. Aloitusseminaari 28.-29.5.2007 Paide, Viro. Seminaariraportti
NUORTEN SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASON YHTEISTYÖNÄ Aloitusseminaari 28.-29.5.2007 Paide, Viro Seminaariraportti Sisällys: 1 Aloitusseminaarin tarkoitus...2 2 Seminaarin avaaminen...2 3 Hankkeen
LisätiedotVirtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI
Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotSuomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2019
Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry Hälsofrämjande sjukhus och organisationer i Finland
LisätiedotBiokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle
Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-
LisätiedotNUORTEN SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASON YHTEISTYÖNÄ. Seminaari 21.-22.8.2007 Turku, Suomi. Seminaariraportti
NUORTEN SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASON YHTEISTYÖNÄ Seminaari 21.-22.8.2007 Turku, Suomi Seminaariraportti Sisällys: 1 Seminaarin tarkoitus...2 2 Seminaarin avaaminen...2 3 Hankeprosessi
LisätiedotToimintasuunnitelma 2011
Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.
LisätiedotSUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008
SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotSuurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotCentrum Balticum -keskus
Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö
LisätiedotErasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija
Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ tarjoaa Mahdollisuuden pienimuotoisiin kansainvälisiin hankkeisiin, joissa opitaan liikunnasta ja urheilusta nuorisotyön
LisätiedotItämeristrategian rahoitus
Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton
LisätiedotMaksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla
Maksatushakemus flat rate -hankkeissa Osaamisen ja sivistyksen asialla Flat rate: maksatusprosessi Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista.
LisätiedotKuntoutuksen innovaatio Ruotsista Uudenlainen yhteistoimintamalli vaikeasti työllistyville asiakkaille. FINSAM laki (2003:1210)
Kuntoutuksen innovaatio Ruotsista Uudenlainen yhteistoimintamalli vaikeasti työllistyville asiakkaille FINSAM laki (2003:1210) Konsepti FINSAM Laki yhteisrahoituksesta ja yhteistyöstä Samordningsförbund
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotLOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI
PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...
LisätiedotKokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä
Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Satu Suhonen LT, erikoislääkäri Keskitetty ehkäisyneuvonta, Helsingin terveyskeskus Nuorten seksuaaliverkoston IV verkostotapaaminen 7. 2. 2012 yleistä
LisätiedotHippolis- Hevosalan osaamiskeskus
Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien
Lisätiedot13. KUSTANNUSARVIO. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen.
13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Kaikki kustannukset ilmoitetaan
LisätiedotOSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu
OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä
LisätiedotKehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015
Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N
LisätiedotKohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt
LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta
LisätiedotKULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö
LisätiedotMitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen
Mitä Osaamispankki voi tarjota? Juulia Tuominen 28.10.2010 1 Haasteita Uudellamaalla Uudellamaalla on paljon ympäristövastuullisuutta lisääviä toimijoita paikallisella alueellisella valtakunnallisella
LisätiedotKansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelma rahoitusasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 30.3.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotAlueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen
Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen
LisätiedotTaikusydän - Taiteen hyvinvointi-vaikutusten yhteyspiste
Turun Ammattikorkeakoulu Taikusydän - Taiteen hyvinvointi-vaikutusten yhteyspiste Projektin kesto 26.11.2015-31.12.2018 Toiminta-alue Alueellinen Kansallinen Kansainvälinen Kumppanit Turun, Tampereen ja
LisätiedotYhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina
Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen
LisätiedotTässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä
1 2 Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä 3 Terveys ry siirtää toimintansa uudelle Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle Yhdessä
LisätiedotPYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa
Projektin työsuunnitelma PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Kohti konkretiaa kaupunkiverkoston voimalla 1. Lähtökohta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus
LisätiedotTerveydenhoitaja AMK-tutkinto YAMK-tutkintona selvitys
Terveydenhoitaja AMK-tutkinto YAMK-tutkintona selvitys 6.9.2018 (Haarala Päivi (Metropolia), Liinamo Arja (Metropolia), Mellin Oili-Katriina (Metropolia), Nieminen Irmeli (TAMK), Nikula Anne (Metropolia),
LisätiedotKohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt
LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät
LisätiedotOPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.
OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN
LisätiedotPaltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
LisätiedotEhkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä
Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä
LisätiedotTyöpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin
Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen
LisätiedotVäliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH
Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 23.01.2014 Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu 1 Arvioinnin viitekehys 1 Arviointikysymykset:
LisätiedotEurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä
Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering
Lisätiedotsuositukset rahoittajille
EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotTERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015
TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.
Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotTere tulemast, tervetuloa!
Reacting to Growing Immigration Strengthening social inclusion of Estonian migrant families in Finland and Estonia REGI projekti 2015-2107 Tere tulemast, tervetuloa! REGI-projekti Kaksivuotista projektia
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR
LisätiedotKoulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä
Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä Esittely Virve Jämsén Opetuspäällikkö, Sivistys ja hyvinvointi / Riihimäen kaupunki Vastuualue Perusopetus Lukiokoulutus Nuorisopalvelut Opiskeluhuolto (esi-,
LisätiedotHanke Salon keskusta-alueella Salo
PAIKAL - Paikallinen kehittäminen Turun ja Salon seuduilla Hanke Salon keskusta-alueella Salo 13.9.2016 Omaehtoisen, alhaalta ylöspäin suuntautuvan kansalaistoimijalähtöisen paikallisen kehittämistoiminnan
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotSyrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä
Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä
LisätiedotNordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät.
Nordplus Junior Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät Tavoitteena vahvistaa ja kehittää kouluyhteistyötä ja luoda verkostoja ja kumppanuuksia koulujen
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotMiten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?
Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän
LisätiedotSeksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen
Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotHankkeen «Enhancing Volunteering actions and quality in Europe - EVOLAQ» on rahoittanut Euroopan unioni <<Kansalaisten Eurooppa>> ohjelmasta
EUROPE FOR CITIZENS Hankkeen «Enhancing Volunteering actions and quality in Europe - EVOLAQ» on rahoittanut Euroopan unioni ohjelmasta 9 tapahtumaa järjestettiin EVOLAQ-hankkeessa
LisätiedotKohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA
VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke
LisätiedotToiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.
LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa
LisätiedotTerve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä 20.5.2019 thl.fi/tervekunta 1 Mikä on Terve Kunta verkosto? Kokoaa yhteen kuntia, jotka painottavat hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveys
Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky
LisätiedotCentral Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015
Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,
LisätiedotValtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)
HAKUTIEDOTE 45/2010 4.5.2010 Asia HAKUTIEDOTE 2010 Yleissivistävä koulutus Oppilaanohjauksen kehittäminen Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009)
Lisätiedot6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku
6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,
LisätiedotHanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso
Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014
LisätiedotFrom waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu
From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA
1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotPAIKAL Kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittäminen Turussa, Raisiossa, Kaarinassa ja Salossa Päähakija ja hankkeen hallinnoija
PAIKAL Kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittäminen Turussa, Raisiossa, Kaarinassa ja Salossa Päähakija ja hankkeen hallinnoija Salon alueen koordinaattori/tuensiirron saaja Hankeprosessi Hankkeen
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
Lisätiedot11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma
LisätiedotOhjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto
Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto Ohjaamo yksi ovi moniin palveluihin Alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettu henkilökohtaisen neuvonnan, ohjauksen
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotSIEVIN KYLÄT 2010 HANKE. Dr 5435/3524-2006 Hankenumero 44320
SIEVIN KYLÄT 200 HANKE Päivämäärä to 0.5.2007 Dr 5435/3524-2006 Hankenumero 44320 Aika: 9.00-2.00 Paikka: Kortesjärven säästöpankki Sievin konttori alakerran kokoushuone Kokouksen tyyppi Sievin kylät 200
LisätiedotKEHITTÄMISKESKUS OY HÄME
KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME International food and activity projekti, Matkailupäällikkö Leena Puumalainen, projektipäällikkö Tiina Saarinen 15.11.2010 = Annen synttärit :) Central Baltic Interreg IV A Southern
LisätiedotERASMUS+ SPORT ( ) TURKU
ERASMUS+ SPORT (2014 2020) 5.3.2018 TURKU Miksi ERASMUS+ SPORT hanke? Työkalu Sidos- ja kohderyhmien sitouttaminen Organisaation ja henkilöstön kehittäminen Verkostoituminen kansainvälisesti Hyvien uusien
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotIstanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa
Istanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa 22.1.2018 Martta October 1 Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta
LisätiedotYhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta
Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja
LisätiedotBIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE
BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja
LisätiedotOpiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus
Opiskeluhuoltoryhmä Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus Opiskeluhuolto on yhteisöllistä työtä ja yksilöllistä tukea Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä, koko
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotKOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA
KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA Terveempiä ja onnellisempia kuntia kaikille Muutokseen tähtäävä toimintamalli turvallisten, osallistavien, kestävien ja selviytymiskykyisten
LisätiedotHOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä
HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä Hanke-esittely Anu Tuovinen, hankekoordinaattori SATAEDU Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät 23.-24.11.2011 Tampere Yhteistyöverkosto
LisätiedotYlä-Savon toiminta-alue
HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi
Lisätiedot