Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen paikallistason yhteistyönä. Hankesuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen paikallistason yhteistyönä. Hankesuunnitelma 1.4.-31.12.2007"

Transkriptio

1 Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen paikallistason yhteistyönä Hankesuunnitelma Hanke toteuttaa Etelä-Suomen ja Viron INTERREG IIIA ohjelmaa. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä Länsi-Suomen lääninhallituksen opetusministeriön hallinnonalan kansallisista varoista. Myös Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry., MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus, Turun kaupunki, Narvan kaupunki, Rakveren kaupunki ja MTÜ Allium/Kohtla-Järve Madala Lävega keskus osallistuvat hankkeen rahoitukseen.

2 Sisältö 1. Hankkeen tiivistelmä Hankkeen tausta Hankkeen tavoitteet ja osatavoitteet (ml. kohderyhmät) Hankkeen toiminnot Hankkeen toteuttajat ja tehtävänjako Hankkeen kustannusarvio Hankkeen rahoitussuunnitelma Hankkeen hallinto ja talous Hankkeen tiedotussuunnitelma Arvio hankkeen vaikutuksista...9 LIITE 1. Hankkeen organisaatiorakenne...10 LIITE 2. Hankeprosessi partnerinäkökulma...11 LIITE 3. Hankeprosessi pääpartnerinäkökulma...12 LIITE 4. Hankkeen budjetti

3 1. Hankkeen tiivistelmä Hankkeessa kootaan jo olemassa olevaa nuorten seksuaaliterveyden edistämiseen liittyvää tietoa ja materiaalia. Niiden pohjalta kehitetään täydentävää materiaalipakettia. Tätä varten hankekuntiin perustetaan esim. kouluterveydenhoitajasta, opettajasta sekä 3.sektorin edustajasta koostuva paikallinen asiantuntijaverkosto, jotka yhdessä rajanylittävässä yhteistyössä työstävät materiaalia. Hankkeen tulos tarjoaa nuorten parissa työskenteleville henkilöille tietoa ja toimintamalleja seksuaaliterveyden edistämiseen kunta- ja kolmannella sektorilla. Samalla tuetaan eri toimijoiden yhteistyötä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on sukupuolitautien ehkäisy ja HIV-positiivisten syrjinnän väheneminen. Tähän vaikutetaan sekä nuorten parissa työskentelevien että nuorten omien tietojen, taitojen ja asenteiden kautta. Hankkeessa toteutetaan mm. rajanylittäviä ja paikallisia kokoontumisia, vierailuja ja seminaareja. 2. Hankkeen tausta Hankeajatus pohjautuu Itämeren alueen terveet kaupungit ry:n, World Health Communications Associates ltd:n (WHCA) ja Alliance of the World Health Professionals väliseen yhteistyöhön. Sen lähtökohtana on ollut WHCA:n vuonna 2004 käynnistämä kansainvälinen HIV/AIDS ennaltaehkäisyyn liittyvä Ask and Act It s your Health -verkosto, jonka tavoitteena on muun muassa HIV-tartuntojen ennaltaehkäisy viestinnällisiä menetelmiä hyödyntäen. Hankkeen valmistelussa on partneriorganisaatioiden lisäksi ollut mukana asiantuntijoita, kuten Suomen Kansanterveyslaitos, Viron Tervise Arengu Instituut ja WHCA. HIV/Aids on suuri kansanterveysuhka Virossa. Siellä raportoitiin vuonna 2005 EU alueen suurin määrä uusia HIV-tartuntoja asukaslukuun verrattuna (467 per miljoona asukasta), kun seuraavaksi tulleen Portugalin vastaava luku oli noin puolet tästä. Toisaalta Virossa käytetään HIVtartuntoja ehkäisevään työhön enemmän taloudellisia resursseja per capita kuin missään muussa Euroopan valtiossa. European Centre for Disease Prenvention and Control (ECDC) on nostanut esille monia tekijöitä, joihin tulisi kiinnittää HIV-tartuntojen ehkäisyssä. Näistä yhtenä esimerkkinä on poikkisektoraalinen yhteistyö. Vaikka Suomessa HIV-tartuntojen määrä on matala verrattuna moneen EU-maahan, ovat erityisesti klamydiatartunnat yleistyneet nuorten parissa. Työ sukupuolitautien ehkäisemiseksi kuuluu kaikille. Viron ja Suomen maantieteellinen läheisyys korostaa rajat ylittävän yhteistyön merkitystä. Lähestymistavat ennaltaehkäisevässä työssä poikkeavat Virossa ja Suomessa. Suomessa painopiste on seksuaaliterveydessä, kun Virossa asiaa lähestytään ongelmalähtöisemmin HIV/aidsin ehkäisyn näkökulmasta. Hankkeen suunnitteluseminaari järjestettiin Tallinnassa Kokoukseen osallistui joukko kansallisen ja paikallistason asiantuntijoita. Käytyjen keskustelujen pohjalta nousi esille suuri määrä tarpeita, mahdollisuuksia ja esteitä liittyen sukupuolitautien ehkäisyyn ja seksuaaliterveyden edistämiseen. Keskeisiksi asioiksi paikallistasolla nousivat ennen kaikkea seksuaaliterveyskasvatus kouluissa, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutus sekä viestintä. Viron ja Suomen välillä on tällä hetkellä meneillään useita HIV/Aidsiin liittyviä projekteja, kuten Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian koordinoima HUUTA-projekti. Projekteista moni toimii kuitenkin kansallisella tasolla ja partnerit edustavat kansallisen tason organisaatioita, kuten Suomen Kansanterveyslaitos tai Viron Tervise Agengu Instituut. Kuitenkin paikallisella tasolla tehtävään ennaltaehkäisevään toimintaan, joka sitouttaa toimijoita sukupuolitauteja ehkäisevään työhön ja seksuaaliterveyden edistämiseen on tarve. Suomessa ilmestyy kevään 2007 aikana Sosiaali- ja terveysministeriön Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma vuosille Ohjelman tavoitteena on edistää väestön, etenkin nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä. Ohjelma sisältää 15 aihekokonaisuutta, joi- 3

4 hin kuuluvat muun muassa 1) väestön seksuaali- ja lisääntymisterveystiedon parantaminen, sisältäen mm. lasten ja nuorten seksuaaliopetuksen ja kasvatuksen, 2) sukupuolitautien torjunta ja 3) ammattihenkilöiden osaamisen kehittäminen ja tukeminen, sisältäen mm. perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen opetushenkilöstön, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon täydennys- ja muun lisäkoulutuksen. Ohjelma edellyttää, että muun muassa kuntien tulisi siis sisällyttää terveyttä edistävään toimintaansa näitä kokonaisuuksia. Hanke luo Suomessa edellytyksiä vastata osaan toimintaohjelman asettamista tavoitteista. Sukupuolitautien ehkäisyssä keskeinen tekijä on oikeanlainen tieto tartuntatavoista ja tavoista suojautua tartunnalta, mutta suurta osaa ehkäisevässä työssä näyttelee myös nuorten minäkuvan ja identiteetin tukeminen murrosiässä, jolloin nuoressa tapahtuu ruumiillisesti mutta myös henkisesti monenlaisia muutoksia. Tämän lisäksi keskustelu ihmissuhteista, parisuhteesta, seurustelusta, vanhemmuudesta vaikuttaa nuoren seksuaalisuuteen. Hankkeen aikana on tarkoitus soveltaa ja kehittää materiaalia, joka tukee ennaltaehkäisevää työtä pintaa syvemmältä sekä tiedon että sen välittämiskeinojen muodossa. Hankkeen kohdealueena Suomessa on Turun kaupunki. Virossa kohdealueena ovat Paiden, Narvan, Kohtla Järven ja Rakveren kaupungit. Paidessa toiminnasta vastaa Süda-Eesti Sotsiaalkeskus ja Kohtla Järvessä Allium Madala Lävega Keskus. Viron hankepartnereilla on ollut tiivistä yhteistyötä liittyen HIV-tartuntojen vastaiseen työhön, etenkin matalankynnyksen tomintakeskusten kautta. Turun kaupungilla on laaja seksuaaliterveyteen liittyvä opetuskansio, jota on käytetty peruskoulun ja toisen aseen oppilaitosten terveyskasvatusta tukevan opetuksen opetusmateriaalina kahden vuoden ajan. Virossa on myös viime aikoina tuotettu aineistoa mm. kondomin käytöstä ja sukupuolitautien ehkäisystä. 3. Hankkeen tavoitteet ja osatavoitteet (ml. kohderyhmät) Hankkeella on kaksi päätavoitetta: 1) Soveltaa olemassa olevia nuorten seksuaaliterveyden edistämisen materiaaleja ja - malleja sekä kehittää niitä edelleen paikallisten asiantuntijaverkostojen yhteistyönä; Käytännössä sekä Suomessa että Virossa tehdään nuorten seksuaalikasvatukseen liittyvää työtä mm. kouluissa, terveydenhuollossa ja järjestöissä. Usein tämä työ jää liian vähälle huomiolle, siihen ei osata tai haluta paneutua riittävästi esimerkiksi opetuksessa. Koulujen vanhempainillat olisivat yksi hyvä foorumi tiedon välittämiseen. Eri sektoreiden näkemykset, tavat ja taidot eroavat toisistaan, mikä voi esimerkiksi nuorten parissa ja kouluyhteisössä aiheuttaa hämmennystä. Toimijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen, tiedon lisääminen ja yhtenevän opetusmateriaalin tuottaminen on tarpeen seksuaaliterveyden edistämisessä. Paikallistason asiantuntijaverkosto soveltaa ja kokoaa projektin aikana koulujen käyttöön opetusmateriaalipakettia seksuaaliterveyden edistämiseen paikallistason tarpeet huomioon ottaen olemassa olevat materiaalit. Tämän materiaalin avulla voidaan edistää seksuaaliterveyttä Viron ja Suomen kunnissa. 2) Lisätä nuorten parissa työskentelevien (mm. kouluterveydenhoitajat, opettajat ja kolmannen sektorin edustujat) keinoja liittyen sukupuolitautien ehkäisyyn sekä HIVpositiivisten ja Aidsia sairastavien syrjinnän ehkäisyyn Virossa sukupuolitautien määrä nuorten/nuortenaikuisten keskuudessa on suuri. Esimerkiksi uusia HIV-tartuntoja Narvassa ja Tallinnassa viime vuosina oli eniten vuotiaiden ikäryhmässä. Merkittävästi lisääntynyt klamydia on uhka lisääntymisterveydelle Suomessa. Oikeanlainen ja asianmukainen tieto ovat oleellisia tartuntojen ehkäi- 4

5 syssä. Koulujen ja terveydenhuoltohenkilökunnan oikeanlainen ja asianmukainen tieto vaikuttaa nuorten asennoitumiseen seksuaaliterveyteen. Syrjäytymisen ehkäisy vähentää yhteisön sosiaalisia ongelmia, mikä omalta osaltaan vaikuttaa mm. sukupuolitautitartuntojen määrää vähentävästi. Erityisesti HIV-tartunnan saaneilla on korkea syrjäytymisuhka, mikäli asenteet virusta kantavia kohtaan pysyvät negatiivisina. Asenteiden muuttuminen positiivisempaan suuntaan auttaa HIV-positiivisia säilyttämään sosiaalinen yhteisö ympärillään. Hankkeella on neljä osatavoitetta, jotka auttavat toteuttamaan päätavoitteita: 1) Paikallisten asiantuntijoiden tiedon vaihto Viron ja Suomen seksuaaliterveyden edistämisestä ja mm. HIV/Aids tilanteesta 2) Nuorten parissa työskentelevien taitojen lisääntyminen seksuaaliterveyden edistämisestä mm. varhainen puuttuminen 3) Virossa ja Suomessa nuorten parissa käytettyjen työmenetelmien soveltaminen 4) Osallistavien- ja viestintämenetelmien (mm. kouluopetus, festarit) käytön edistäminen seksuaaliterveyskasvatuksessa osana mm. HIV/Aids ennaltaehkäisyä Hankkeen aikana paikalliset asiantuntijaverkostot kokoavat ja soveltavat yhdessä olemassa olevan aineiston pohjalta materiaalipakettia nuorten seksuaaliterveyden edistämisestä. Paketti sisältää tietoa seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista (seurustelu, muutokset kehossa, sukupuolitautien ehkäisy jne.), viestinnällisiä ja osallistavia toimintamalleja siitä kuinka seksuaaliterveyskasvatusta voidaan toteuttaa nuorten parissa etenkin kouluissa. Turun kaupungin seksuaaliterveyteen liittyvä opetuskansio sekä virolaiset aineistot toimivat malleina ja lähdemateriaalina hankkeen aikana toteutettaville toimille. Mallien pohjalta seksuaaliterveysmateriaalia kehitetään projektin aikana siten, että se palvelee paikallisia tarpeita Virossa ja Suomessa. Tiedon ja kokemusten vaihto seksuaalikasvatuksesta auttaa löytämään uusia näkemyksiä, joita voidaan hyödyntää opetusmateriaalien sisällöissä. Testattu opetusmateriaali ja niistä koottava paketti tarjoaa perustietoa kouluterveydenhoitajille, opettajille sekä muille nuorten parissa työskenteleville. Kokonaisvaltainen näkemys seksuaaliterveydestä sekä toimivat viestintätaidot luovat mahdollisuuden tavoitteelliseen työskentelyyn. Laaja-alainen seksuaaliterveyttä edistävä kasvatus auttaa vähentämään väärinymmärrystä seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa, edistämään nuorten omakuvaa itsestään ja omista oikeuksistaan seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa, sekä edistämään heidän seksuaaliterveyttään. Lisäksi se auttaa myös vähentämään seksuaalivähemmistöihin ja HIV-infektiota kantavien henkilöiden syrjintää. 4. Hankkeen toiminnot 1. Hankkeen hallinto Hankkeen pääpartnerina hallinnosta ja koordinaatiosta on vastuussa Itämeren alueen terveet kaupungit ry. Virossa hankkeen toiminnoista on vastuussa (Partneri2) MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus. 2. Alkukartoitus Hankkeen alkuvaiheessa kartoitetaan millaista seksuaaliterveyden edistämiseen ja HIV/Aidsiin liittyvää materiaalia kunnissa ja maissa on tarjolla. Olemassa olevan materiaalin kartoitus estää päällekkäistä työtä pakettia koottaessa. 5

6 3. Seminaarit Hankkeen aikana toteutetaan kolme kaikille hankepartnereille yhteistä seminaaria/työpajaa/koulutusta. Ensimmäinen näistä järjestetään Paidessa (Viro) toukokuussa Aloitusseminaarissa muodostetaan hankekuntien paikallisten asiantuntijoiden verkosto ja tarjotaan tietoa seksuaaliterveyden edistämisestä sekä HIV/Aidsista. Tämän lisäksi tilaisuuden on tarkoitus olla innostava ja osallistujia motivoiva aloitus hankkeen toteuttamiselle. Hankkeen aikana tärkein ja käytännönläheisin tavoite on koota ja tuottaa paikallisen asiantuntijaverkoston voimin seksuaaliterveyttä edistävä materiaalipaketti. Sen kokoaminen aloitetaan jo ensimmäisen seminaarikerran aikana antamalla ohjeistusta ja aikataulu työskentelylle. Aloitusseminaari tarjoaa tietoa materiaalipaketin asiasisältöihin: seksuaaliterveyden edistäminen ja sen osa-alueet, HIV/Aids jne. Toinen seminaari ja koulutustilaisuus järjestetään elokuussa 2007 Turussa (Suomi). Seminaarin teemana on pohtia eri sektoreiden ja toimijoiden roolia nuorten seksuaaliterveyden edistämisessä sekä soveltaa nuorten kanssa käytettäviä työskentelymetodeja. Se tarjoaa tietoa viestinnällisistä ja osallistavista työskentelymetodeista. Näitä voidaan hyödyntää osana materiaalipakettia ja seksuaaliterveysopetustapahtumien suunnittelua ja toteutusta. Kolmas seminaari järjestetään marraskuussa 2007 Tallinnassa (Viro). Se on hankkeen päätösseminaari, missä esitellään projektin tuloksia. Silloin esitellään, miten seksuaaliterveyden edistämismateriaalia voidaan hyödyntää erilaisissa kasvatus-, opetus- ja neuvontatilanteissa. Lisäksi suunnitellaan tulevaisuuden toimenpiteitä, miten saatuja tuloksia voidaan esitellä muille kunnille Suomessa ja Virossa. Seminaareihin osallistuu partnerikunnista vähintään kolmen hengen asiantuntijaverkosto. Tämän lisäksi niihin kutsutaan nuorison parissa työskenteleviä henkilöitä kunnan eri sektoreilta sekä järjestöistä ja kansallista organisaatioista (Kansanterveyslaitos, Tervise Arengu Instituut, Stadia amk jne). Osallistujamäärä on n. 30 henkilö/seminaari. Seminaarien tarkoitus on vahvistaa sektoreiden välistä yhteistyötä ja ajatusten vaihtoa sekä tuoda näkyvyyttä hankkeelle. 4. Vierailukäynnit Seminaarien (I ja II) yhteydessä järjestetään paikalliset vierailukäynnit yhteisesti määriteltyihin kohteisiin, esimerkiksi kouluihin tai matalan kynnyksen toimintapisteisiin. Vierailukäyntien tarkoituksena on antaa osallistujille mahdollisuus tutustua erilaisiin tapoihin toteuttaa seksuaaliterveyden edistämistä ja HIV-tartuntoja ehkäisevää toimintaa. Vierailujen aikana on tarkoitus havainnoida käytäntöjä, ja mahdollisesti ottaa omassa kunnassa käyttöön hyväksi havaittuja toimintamalleja. 5. Materiaalituotanto Seminaarien aikana tarjotaan ja vaihdetaan tietoa seksuaaliterveyden edistämisestä, sukupuolitaudeista sekä viestinnällisistä ja osallistavista työskentelymetodeista. Näiden tietojen pohjalta partnerit soveltavat ja työstävät materiaalipakettia paikalliset tarpeet huomioiden. Hankkeen aikana virolaisten partnereiden on tarkoitus luoda sisältörunko materiaalipaketille sekä asiasisällön että tähän liittyvien työskentelymetodeiden osalta. Tämän lisäksi sisällön tuottaminen aloitetaan keskeisimmiksi havaittujen asiakokonaisuuksien osalta. Suomalaiset partnerit tuottavat jo olemassa olevaan seksuaalikasvatuskansioon päivitysosiot tarpeelliseksi havaittujen asiakokonaisuuksien osalta. Tämän lisäksi suomalaiset partnerit keskittyvät kehittämään seksuaaliterveyden edistämiseen soveltuvia työskentelymetodeita mm. luokassa tai vanhempainilloissa. 6

7 Toimenpiteiden aikajana Aika, toimenpide Toiminta, tulos Hanke alkaa Alkukartoitus, Paikallisten lähtökohtien ja haasteiden tunnistaminen huhti-touko, 2007 Aloitusseminaari / työpaja Paikallisten lähtökohtien analyysi, seksuaaliterveyden edistäminen ja HIV/Aids tietoisuus, toukokuu 2007 Paide, Viro motivaation ja yhteishengen luominen Paikalliset kokoontumiset, materiaalien keruu Materiaalin asiasisällön suunnittelu alkaa ja soveltaminen touko-elokuu 2007 II Seminaari/työpaja elokuu 2007 Turku, Suomi Paikalliset kokoontumiset, materiaalintuotanto syyskuu-marraskuu 2007 Loppuseminaari marraskuu 2007 Tallinna, Viro Hanke päättyy Tietoa viestinnällisistä ja osallistavista toimintametodeista sekä poikkisektoraalisen työn merkityksestä. Materiaalin keruu ja soveltaminen jatkuu asiasisällön ja toimintametodien kehittämisen näkökulmista. Hankkeen päätös ja tulosten yhteenveto, tulevaisuuden toimenpiteet. 5. Hankkeen toteuttajat ja tehtävänjako Hankkeesta vastuullinen pääpartneri on Itämeren alueen terveet kaupungit ry. Hankkeen keskeiset toteuttajat ja asiantuntijat yhdistyksessä ovat (1) Terve Kaupunki koordinaattori, joka vastaa projektin etenemisestä ja aikatauluista yhdessä projektikoordinaattorin kanssa. (2) Projektikoordinaattori vastaa projektin seminaarien ja vierailukäyntien suunnittelusta ja toteutumisesta, viestinnästä, tiedotusmateriaalin valmistuksesta sekä projektin hallinnosta yhteistyössä suunnittelijan kanssa sekä huolehtiminen ja (3) projektisuunnittelija vastaa projektin hallinnosta, talousasioiden hoidosta sekä käännös- ja tulkkaustöistä. Virolainen vastuupartneri on MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus ja siellä keskeinen toteuttaja on koordinaattori, jonka tehtävänä on yhteydenpito pääpartneriin ja virolaisiin hankepartnereihin sekä projektihallintoon liittyvien raporttien kokoamisesta ja toimituksesta pääpartnerille. Hankkeelle asetetaan ohjausryhmä, johon Itämeren alueen terveet kaupungit ry nimeää puheenjohtajan. Ohjausryhmän sihteerinä toimii projektikoordinaattori, ja jäseniksi kutsutaan edustajat seuraavilta tahoilta: - Turun kaupungin edustaja - Viron kuntien edustaja - Yhteistyökumppanien edustaja Virosta (Sosiaaliministeriö tai Tervise Arengu Instituut) tai Suomesta (Aids tukikeskus, Kansanterveyslaitos, Stadia) Hankkeeseen osallistuu 2-3 henkilön asiantuntijaverkosto jokaisesta kunnasta. Tähän paikalliseen ydinverkostoon kuuluu esimerkiksi kouluterveydenhoitaja tai koululääkäri, opettaja, kuntasektorin tai kolmannen sektorin henkilö, joka työskentelee nuorison ja terveyden edistämisen parissa. Nämä hankepartnerien (Turun kaupunki, MTÜ Süda-Eesti Sotaiaalkeskus, Narvan kaupunki, Rakveren kaupunki ja MTÜ Allium/Kohtla Järve Madala Lävega) keskus nimeämät asiantuntijat vastaavat seksuaaliterveysaineiston keruusta, soveltamisesta ja kehittämisestä sekä pitävät aktiivisesti yhteyttä pääpartneriin ja toisiinsa. Suomessa Turun kaupungista hankkeeseen osallistuvista henkilöistä ja suomalaisista yhteistyökumppaneista (Stadia, AIDS Tukikeskus, Kansanterveyslaitos) kootaan vapaamuotoinen 7

8 tukiryhmä kehittämään hankkeen sisältöä, joka kokoontuu tarvittaessa. Virossa hankekuntien ja -partnereiden (MTÜ Süda-Eesti Sotaiaalkeskus, Narvan kaupunki, Rakveren kaupunki ja MTÜ Allium/Kohtla Järve Madala Lävega keskus) sekä Tervise Arengu Instituutin edustajat muodostavat MTÜ Süda-Eesti Sotaiaalkeskus (Partneri 2) johdolla oman verkoston, joka kokoontuu tarvittaessa yhteisten seminaarien väliaikoina työstämään aihetta. Yhteisyökumppanit toimivat seksuaaliterveyden ja HIV/aids-aiheen asiantuntijoina. Seminaareihin ja paikallisiin tilaisuuksiin tarvittavat asiantuntijapalvelut hankitaan heiltä tai muilta alan asiantuntijoilta ostopalveluina. 6. Hankkeen kustannusarvio Hankkeen kustannukset sisältävät henkilöstö- matka- ja toimintakuluja. Viron osuuden kokonaiskustannukset ovat euroa, sisältäen hankekoordinaatiosta, kahdesta partneritapaamisesta/seminaarista, matkoista ja seksuaaliterveysaineiston työstämisestä aiheutuvia kuluja. Suomen osuuden kokonaiskustannukset ovat euroa ja se sisältää hankehallinnosta, - koordinaatiosta, yhdestä partneritapaamisesta sekä paikallisesta toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. 7. Hankkeen rahoitussuunnitelma Hankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa. Hankkeen budjetti on esitetty hakulomakkeen kustannusarviossa sekä liitteissä 2A, 2B ja 3A, 3B. Virolaiset partnerit (4) osallistuvat hankkeeseen 25% omarahoituksella (á euroa) eivätkä hae kansallista rahoitusta. Suomalaiset partnerit (2) osoittavat hankkeeseen 30% omarahoituksen, yhteensä euroa Hankkeelle haetaan rahoitusta Varsinais-Suomen liitolta EAKR-rahasta (Suomi ja Viro) yhteensä euroa sekä Suomen osuuteen Länsi-Suomen lääninhallitukselta euroa. Hanke päättyy Hankkeen hallinto ja talous Hankkeen pääpartneri Itämeren alueen terveet kaupungit ry on Maailman terveysjärjestön (WHO) yhteistyökeskus (Collaborating Centre). Sen jäseniä ovat Turun kaupunki, Turun yliopisto, Åbo Akademi, KELA ja Turun kauppakorkeakoulu, Turun kaupungin ollessa enemmistönä yhdistyksen hallituksessa. Yhdistyksen ja kaupungin välillä on myös sopimus yhteistyöstä. Yhdistys on tällä hetkellä partnerina kahdessa EU-rahoitteisessa Interreg IIIA ja IIIB hankkeessa Yhdistyksen liikevaihto/tilinpäätös 2005 oli euroa. Hankkeen taloushallinnosta vastaa Itämeren alueen terveet kaupungit ry:ssä hankkeen projektisuunnittelija. Itämeren alueen terveet kaupungit ry solmii sopimukset kaikkien partnereiden (Turun kaupunki, MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus, Narvan kaupunki, Rakveren kaupunki, MTÜ Allium/Kohtla Järve Madala Lävega keskus) kanssa hankkeen toteuttamisesta ja rahaliikenteestä. Yhdistys raportoi koko hankkeen etenemisestä maksatusviranomaisille, hakee EAKR-rahoituksen ja seuraa kaikkia menoja. Yhdistys antaa ohjeita partnereille ja yhteistyökumppaneille mm. raportoinnista, aikatauluista sekä kerää osarahoituksen Turun kaupungilta. Turun kaupunki Suomessa rahoittaa projektia rahalla ja luontoissuorituksilla. Menot kirjataan kaupungin kirjanpitoon, josta ne toimitetaan pääpartnerille. Luontoissuoritukset (palkka, tilakustannukset) todennetaan kirjanpidon tositteilla ja tuntilistoilla. MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus (Partneri 2) seuraa Virossa toteutettavaa toimintaa ja kerää virolaisilta partnereilta taloustiedot ja toimittaa ne pääpartnerille. Virolaisten partnerien (MTÜ 8

9 Süda-Eesti Sotsiaalkeskus, Narvan kaupunki, Rakveren kaupunki, MTÜ Allium/Kohtla Järve Madala Lävega keskus) menot kirjataan jokaisen partnerin omaan kirjanpitoon ja he raportoivat partneri 2:lle menot ja luontoissuoritukset käyttäen hankkeen maksatushakemuslomaketta. Virolaisten partnerien kustannukset hyväksyy Itämeren alueen terveet kaupungit ry. 9. Hankkeen tiedotussuunnitelma Hankkeen pääpartneri vastaa hankkeeseen liittyvästä tiedottamisesta ja julkisuudesta. Hankkeen alkaessa sitä esitellään hankepartnerikunnissa ja yhteistyötahojen foorumeilla, mm. internetsivuilla. Pääpartneri välittää hankkeeseen liittyvää tietoa omissa tilaisuuksissaan sekä tiedotteissaan (sähköiset ja paperiset). Lisäksi hankkeelle luodaan ja avataan pääpartnerin internetsivustolle omat www-sivut, missä kerrotaan hankkeen etenemisestä ja tuloksista. Hankkeelle tehdään oma esite suomen-, viron- ja englanninkielisenä. Hankkeen toiminnoista tiedotetaan medialle mm. yhteisseminaareissa. Hankkeen päättyessä tuloksista tehdään artikkeli/lehdistötiedote. 10. Arvio hankkeen vaikutuksista Hankkeen tuloksena tieto seksuaaliterveyden edistämisestä ja sen eri osa-alueista sekä taito välittää tietoa lisääntyy hankkeeseen osallistuvien kuntien terveydenhuoltohenkilöstön, opettajien ja kolmannen sektorin toimijoiden keskuudessa. Seksuaaliterveyden edistämisestä tulee merkittävämpi osa nuorten opetusta ja kasvatusta heidän parissaan työskenteleville henkilöille. Sektoreiden välisen yhteistyön kynnys madaltuu. Kansainväliset ja kansalliset yhteistyövalmiudet, verkostoituminen ja kokemusten vaihto lisääntyy ja helpottuu hankkeeseen osallistuvissa kunnissa ja organisaatioissa. Pitkällä tähtäimellä hankkeen vaikutuksia ovat - Koulujen ja terveydenhuollon edustajilla on käytössään tarkoituksenmukainen tieto ja keinot edistää seksuaaliterveyttä, joka johtaa sukupuolitautien ja HIV-tartuntojen vähenemiseen - Ajankohtainen tieto ja asianmukaiset asenteet seksuaaliterveyteen lisääntyvät nuorten keskuudessa johtaen terveeseen seksuaalikäyttäytymiseen - Yleinen asennoituminen HIV-positiivisia tai Aidsia sairastavia henkilöitä kohtaan muuttuu suvaitsevaisemmaksi vähentäen heidän syrjintäänsä ja syrjäytymistään Hankkeen kansalliset ja rajanylittävät vaikutukset Kansainväliset hyödyt Maiden välinen yhteistyö ja kokemusten vaihto lisääntyy. Hankkeen aikana rakentuvat paikallistoimijoiden ja asiantuntijoiden verkostot mahdollistavat rajat ylittävän yhteistyön jatkumisen ja laajenemisen, kun hankkeen tuotoksia testataan ja sovelletaan. Kansalliset hyödyt Poikkisektoraalisen ja kansallisen tason yhteistyön kynnys madaltuu kuntien sisällä. Seksuaaliterveyden edistämiseen, sukupuolitauteihin ja HIV/Aidsiin liittyvä tieto-taito lisääntyy. 9

10 LIITE 1. Hankkeen organisaatiorakenne 10

11 LIITE 2. Hankeprosessi partnerinäkökulma 11

12 LIITE 3. Hankeprosessi pääpartnerinäkökulma 12

13 LIITE 4. Hankkeen budjetti KUSTANNUSARVIO MENOT Yht. Toimisto- ja vuokrakustannukset Palkka- ja henkilöstösivukulut Matkakulut Ostopalvelut Koneiden ja laitteiden hankintamenot 0 Luontoissuoritukset Muut menot 0 BRUTTOMENOT YHTEENSÄ TULOT 0 pääsylipputulot 0 palvelujen ja tuotteiden myyntitulot 0 muut tulot 0 NETTOMENOT YHTEENSÄ RAHOITUSSUUNNITELMA RAHOITUSSUUNNITELMA 2007 Julkinen rahoitus yhteensä EAKR Kansallinen julkinen rahoitus yhteensä: Valtion rahoitus Suomi +Viro Kuntarahoitus Suomi + Viro rahasuoritus luontoissuoritus Muu julkinen rahoitus Suomi + Viro rahasuoritus luontoissuoritus 0 Yksityinen rahoitus Suomi + Viro 0 rahasuoritus 0 luontoissuoritus 0 TULOT 0 KOKONAISRAHOITUS NETTORAHOITUS Rahoitus EAKR varoista 62,24% hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista ( euroa), enintään euroa. - Virossa tuki 75% - Suomessa tuki 50 % Rahoitus Länsi-Suomen lääninhallitus Suomen kansallisen osuuden hyväksytyistä kustannuksista 20%, kuitenkin enintään euroa. 13

14 BUDJETTI, EELARVE MENOT/KULUD 2007 Toimisto- ja Vuokrakustannukset Kontori- ja rendikulud Itämeren alueen Terveet kaupungit ry MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus 800 Turun Kaupunki, terveystoimi 0 Narva Linnavalitsus 200 Rakvere Linnavalitsus 200 MTÜ Allium/ Kohtla-Järve Madala Lävega keskus 200 Palkka- ja henkilöstökulut Tööjõukulud Itämeren alueen Terveet kaupungit ry MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus Turun Kaupunki, terveystoimi 0 Narva Linnavalitsus Rakvere Linnavalitsus MTÜ Allium/ Kohtla-Järve Madala Lävega keskus Matkakulut Lähetuskulud Itämeren alueen Terveet kaupungit ry MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus Turun Kaupunki, terveystoimi Narva Linnavalitsus Rakvere Linnavalitsus MTÜ Allium/ Kohtla-Järve Madala Lävega keskus Ostopalvelut Sisseostetud teenused Itämeren alueen Terveet kaupungit ry MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus Turun Kaupunki, terveystoimi Narva Linnavalitsus Rakvere Linnavalitsus MTÜ Allium/ Kohtla-Järve Madala Lävega keskus Koneiden ja laitteiden hankintamenot Masinate ja seadmete hankekulud 0 Luontoissuoritukset Mitterahalised maksed Itämeren alueen Terveet kaupungit ry 0 MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus 0 Turun Kaupunki, terveystoimi Narva Linnavalitsus 0 Rakvere Linnavalitsus 0 MTÜ Allium/ Kohtla-Järve Madala Lävega keskus 0 Mut menot Muud kulud 0 BRUTTOMENOT YHTEENSA BRUTOKULUD KOKKU TULOT TULUD 0 NETTOMENOT YHTEENSA NETOKULUD KOKKU

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5. OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN

Lisätiedot

Hanke Salon keskusta-alueella Salo

Hanke Salon keskusta-alueella Salo PAIKAL - Paikallinen kehittäminen Turun ja Salon seuduilla Hanke Salon keskusta-alueella Salo 13.9.2016 Omaehtoisen, alhaalta ylöspäin suuntautuvan kansalaistoimijalähtöisen paikallisen kehittämistoiminnan

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009) HAKUTIEDOTE 45/2010 4.5.2010 Asia HAKUTIEDOTE 2010 Yleissivistävä koulutus Oppilaanohjauksen kehittäminen Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009)

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn

Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät, KANTU 2013 Mikkeli 14.-15.2.2013 Arsi Veikkolainen 1 14 kpl ESR-

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN 16.6.2016 Johtaja Taru Koivisto 28.6.2016 1 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MAKSATUSHAKEMUS AIKO-rahoitus

MAKSATUSHAKEMUS AIKO-rahoitus 1 (5) TIEDOT AVUSTUKSEN SAAJASTA Avustuksen saaja Puutteellisesti täytettyä maksatushakemusta ei käsitellä Osoite Yhteyshenkilö Puhelin/email TIEDOT HANKKEESTA JA RAHOITUSPÄÄTÖKSESTÄ Hankkeen nimi Avustuksen

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille!

Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille! Suomen Tyky-verkostosta Työpaikkojen työhyvinvointiverkostoksi Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille! 29.11.2011 Jaana Lerssi-Uskelin, Ttm Kehittämispäällikkö Verkostot - Verkottuminen Mikä on verkosto?

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Miten arvioidaan? vertaisoppiminen tuotosten (hyvien käytäntöjen) arvioinnissa

Miten arvioidaan? vertaisoppiminen tuotosten (hyvien käytäntöjen) arvioinnissa Miten arvioidaan? vertaisoppiminen tuotosten (hyvien käytäntöjen) arvioinnissa tuotoksen (hyvän käytännön) kehittäjä järjestää työpajan, jossa käytäntöä esitellään (työpajan voi myös organisoida ulkopuolinen

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

BalticSeaNow.info- innovatiivinen ja osallistava Itämeri- foorumi

BalticSeaNow.info- innovatiivinen ja osallistava Itämeri- foorumi BalticSeaNow.infoinnovatiivinen ja osallistava Itämerifoorumi BalticSeaNow.info: Projektin rakenne BalticSeaNow.info Innovative participatory forum for the Baltic Sea (BalticSeaNow.info) CB9 Alaohjelma:

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta 1(6) RAHOITUSHAKEMUS Kansallinen maakunnan kehittämisraha Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Osaamiskeskusohjelma HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ

OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Olisinpa kotona -seminaari Helsinki 18.2.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen lähtökohdat Alle 30-vuotiaiden kiinnittyminen yhteiskuntaan,

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Rauhankasvatusinstituutti ry

Rauhankasvatusinstituutti ry Rauhankasvatusinstituutti ry Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Perustettu 1981 Yrjö Kallisen rauhanopiston kannatusyhdistys ry:n nimellä. Nimi vaihdettu Rauhankasvatusinstituutiksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot