TEHO Plus -hankkeen raportti 5/2014 VUOHENOJAN VEDENLAATUMITTAUSTEN TULOKSIA JONI KOSKINEN
|
|
- Kari Melasniemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEHO Plus -hankkeen raportti 5/2014 VUOHENOJAN VEDENLAATUMITTAUSTEN TULOKSIA JONI KOSKINEN
2 SISÄLLYS 1. Johdanto 3 2. Vuohenojan valuma-alue Luonnontieteellinen tausta Vuohenojan kosteikkoprojekti 5 3. Vedenlaatumittausten tulokset Vuohenojan vedenlaatu Kosteikkojen vaikutus vedenlaatuun ja vedenkorkeuteen Uomaeroosio Vuohenojalla Johtopäätökset 12 2
3 1. JOHDANTO Veden viipymä valuma-alueella on vedenlaatuun keskeisesti vaikuttava tekijä. Tehokkaalla kuivatuksella on saatu viljelyyn ja metsänhoitoon lisää pinta-alaa, mutta samalla veden viipymä valuma-alueella on lyhentynyt. Tästä seuraa lisääntynyt tulvariski valuma-alueen alaosissa riippuen valuma-alueen profiilista. Lisäksi uomaeroosion riski kasvaa veden liikkeen kasvaessa ja luontaisten pidätyspaikkojen puuttuessa veden kuljettama kiintoaines ja ravinteet kulkeutuvat kauas. Kosteikoilla ja uoman ennallistamisella voidaan hidastaa veden virtausta ja siten parantaa vedenlaatua. Lisäksi kosteikot ovat monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kohteita maatalousvaltaisilla alueilla sekä ne monipuolistavat maaseudun maisemaa. Kosteikkojen vaikutusta vedenlaatuun on tutkittu hyvin erilaisilla alueilla mm. Hovin kosteikolla ja Iisalmen Sumppilammella. Tutkimukset ovat keskittyneet suurten kosteikkojen pidätyskykyyn. Tunnetusti kosteikon pidätyskapasiteetti kasvaa sen pinta-alasuhteen kasvaessa yläpuoliseen valuma-alueeseen nähden. Siten suuremman kosteikon vaikutus vedenlaatuun on suurempi kuin pienen. Usein kuitenkin maanomistajien toteutettavissa olevat kosteikot ja uoman ennallistamiset ovat pienimuotoisia ja niiden merkitys yksittäisenä toimenpiteenä vedenlaadun parantumiseen on marginaalinen. Sen sijaan niiden vaikutus veden pidätykseen voi olla merkittävä yli- ja alivirtaamahuippujen aikana, jolloin niiden paikallinen merkitys myös vedenlaatuun kasvaa. TEHO ja TEHO Plus -hankkeet toteuttivat yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa Liedon Vuohenojalla kosteikkohankkeen. Kosteikkohankkeen tarkoituksena oli luoda suunnitelma kosteikkokokonaisuudesta Vuohenojalle, joka ulottuu yläjuoksulta mahdollisimman kattavasti aina alajuoksulle asti. Tarkoituksena oli kartoittaa kaikki mahdolliset kosteikon paikat ja uoman ennallistamistarpeet koko valuma-alueella. Suunnitelman lisäksi tarkoitus oli auttaa myös suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisessa. Kokonaisvaltaisen suunnittelun tavoitteena oli saada aikaiseksi luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun kannalta mahdollisimman tehokas kokonaisuus. Vuohenojan valuma-alue valikoitui kohdealueeksi alueella aikaisemmin tehtyjen suunnitelmien sekä maanomistajien kiinnostuksen perusteella. 3
4 2. VUOHENOJAN VALUMA-ALUE 2.1 Luonnontieteellinen tausta Vuohenoja sijaitsee Liedon kunnan alueella Varsinais-Suomessa (kuva 1). Oja on valuma-alueeltaan 1878 ha ja laskee Aurajokeen. Vuohenojan valuma-alueen maankäyttö voidaan jakaa karkeasti maatalousmaahan (33 %) ja metsämaahan (67 %). Alue sijaitsee Suomen maatalousvaltaisella alueella ja maatalouden maisemallinen merkitys on alueella suuri. On oletettavaa, että maataloudella on metsätalouden ohella merkittävä osuus Vuohenojan vedenlaatuun. Valuma-alue voidaan jakaa selvästi kahteen osaan: yläjuoksu, joka näkyy kartassa leveämpänä osana ja alajuoksu, joka näkyy kapeampana alueena. Yläosan maaperä koostuu enemmän moreenimaasta, kun taas alajuoksulla vallitsevana maalajina on savi, johon uoma on kovertanut aikojen saatossa syvähkön rotkon. Valuma-alueen peltomaasta 78 % sijaitsee savimailla (kuva 2). Kuva 1. Vuohenojan valuma-alue. Kuva: Joni Koskinen. 4
5 Kuva2. Maaperäjakauma Vuohenojan valuma-alueella. Kuvassa näkyy myös automaattimittareiden ja kosteikkojen paikat pisteinä. Kuva: Joni Koskinen 2.2 Vuohenojan kosteikkoprojekti Vuohenojan kosteikkohanke alkoi TEHO -hankkeen ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Y-vastuualueen sekä alueen viljelijöiden välisenä yhteistyönä vuonna Vuohenojan valuma-alueelle tehtiin tällöin kosteikkojen yleissuunnitelma. Maanomistajat suhtautuivat suunnitteluun pääosin myönteisesti ja osallistuivat aktiivisesti maastokäynneille. Maanomistajilta suunnitelmaan saatiin arvokasta tietoa mm. uomaympäristöstä, vesimääristä ja mahdollisista tulvista sekä hyviä näkemyksiä suunnittelun etenemisestä toteutukseen. Kevät-talvella 2011 rakennettiin Vuohenojan alaosaan kolmen padon muodostama kosteikkokokonaisuus, joka ulottui neljän maanomistajan maille. Rakentamisen rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus, TEHO Plus -hanke ja Liedon kunta. TEHO Plus hanke jatkoi edeltäjänsä työtä edelleen yhteistyössä ELYkeskuksen kanssa. Syksyllä 2012 rakennettiin toinen, kahden padon muodostama kosteikkokokonaisuus uoman keskiosiin. Varsinais-Suomen ELY-keskus rahoitti kosteikon rakentamisen. Vedenlaadun automaattimittaus aloitettiin Vuohenojan alaosalla syksyllä Tarkoituksena oli seurata vedenlaatua ja sen muutoksia, kun uomaan yläjuoksulle päin aloitettiin kosterikkorakentaminen. Keväällä 2012 asennettiin kosteikkoketjun yläpuolelle toinen automaattimittari, ja näin saatiin arvioitua kosteikkoketjun vaikutusta pienen valuma-alueen vedenlaatuun. Myöhemmin syksyllä 2012 rakennettiin kahden kosteikon kokonaisuus vielä tämän automaattiaseman yläpuolelle, uoman keskiosiin. Vedenlaadun seuranta jatkui 5
6 FTU molemmilla automaattiasemilla aina 2013 lokakuun loppuun. Kuvassa 2 näkyvät kosteikkojen sekä automaattimittareiden sijainnit. 3. VEDENLAATUMITTAUSTEN TULOKSET 3.1 Vuohenojan vedenlaatu Vuohenojan vedenlaatu on pääasiassa hieman sameampaa kuin Aurajoen (kuva 3). Vuohenojan vedenlaatu vaihtelee voimakkaammin ajan funktiona kuin Aurajoen. Tämä johtuu siitä, että valuma-alue on Aurajokea huomattavasti pienempi ja muodoltaan kapea, jolloin sadetapahtuman jälkeen muutokset näkyvät vedenlaadussa nopeasti Vuohenoja ALA sameus vrkka Aurajoki sameus vrkka Kuva 3. Vuohenojan ja Aurajoen sameusarvojen vuorokautisten keskiarvojen vertailua. Kuvissa 4, 5, ja 6 on esitetty Vuohenojan mittausjakson kuormitustuloksia. Tulokset on jaettu eri hydrologisiin jaksoihin, joiden avulla voidaan tulkita kuormitusjaksojen ajoittumista. Kiintoaine- ja kokonaisfosforikuormitukset ovat ajoittuneet samoille ajanjaksoille, koska niiden on oletettu korreloivan keskenään. Vuosina 2011 ja 2012 suurin osa kiintoaineksesta ja fosforikuormituksesta tuli loka-joulukuussa. Tämä johtui syyssateista, jotka erodoivat ja kuljettavat maa-ainesta mukanaan, koska evapotranspiraatio on viileässä säässä vähäistä. kuten myös maatalousalueiden kasvipeitteisyys. Vuoden 2013 mittaukset loppuivat lokakuussa, ja siksi syyssateiden vaikutuksia ei ole nähtävissä näistä tuloksissa. Oletettavaa kuitenkin on, että vuoden 2013 loppupuolella kiintoaines- ja fosforikuormitukset olivat edelleen suuria. 6
7 Kiloa fosforia Tonnia kiintoainetta Kuvien punainen palkki kuvaa kevätkauden sulamisvesien kuormaa. Vuoden 2013 tulva näkyy selvästi suurempana kuormituksena verrattaessa edelliseen vuoteen, jolloin tulvaa ei Vuohenojalla ollut. Vuoden 2011 lopun Tapani-myrskyn jälkeinen leuto ja sateinen kausi näkyy vuoden 2012 tammi-maaliskuun sinisessä palkissa. Voidaan sanoa, että kiintoaine ja -fosforikuormitukset ajoittuvat kasvukauden ulkopuolelle. Kokonaisfosforikuormituksesta 85 % vuonna 2011 ja 86 % vuonna 2012 ajoittui kasvukauden ulkopuolelle. Vuosittaiset kokonaiskuormat olivat Vuohenojalla kiintoaineen osalta 1570 tn vuonna 2011 ja 1093 tn vuonna 2012 (kuva 4) sekä kokonaisfosforin osalta 2670 kg vuonna 2011 ja 1852 kg vuonna 2012 (kuva 5) Vuohenojan kiintoainekuormitus (tn) tammi-maalis huhti touko-syys loka-joulu Kuva 4. Vuohenojan kuljettama kiintoaineksen määrä Vuohenojan kokonaisfosforikuormitus (kg) tammi-maalis huhti touko-syys loka-joulu Kuva 5. Vuohenojan kuljettama kokonaisfosforimäärä. 7
8 Kiloa nitraattityppeä Nitraattityppikuormituksista on selvästi nähtävissä vuoden 2011 kevätvalunnan piikki (kuva 6). Kylmän ja lumisen talven jälkeen sulamisvesiä oli runsaasti. Samoin kasvukaudella 2011 nitraattipäästöt ovat verraten suuret. Tämä johtuu kevätsateista ja lannoituspanosten huuhtoutumisesta jokeen. Myös nitraattitypen osalta voidaan todeta, että suurin osa Vuohenojan kuormituksesta tulee kasvukauden ulkopuolella. Vuonna % ja vuonna % nitraattityppikuormituksesta ajoittui kasvukauden ulkopuolelle Vuohenojan nitraattityppikuormitus (kg) tammi-maalis huhti touko-syys loka-joulu Kuva 6. Vuohenojan kuljettama nitraattityppikuormitus. Jaettaessa uomassa kulkeutuva vuosittainen ainevirtaama valuma-alueen pinta-alalla, saadaan vesistön ominaiskuormitus. Ominaiskuormituksen avulla voidaan vertailla erikokoisten uomien kuormituksia karkeasti toisiinsa. Vuohenojan vuosittainen ominaiskuormitus vuosina 2011 ja 2012 oli suurempi kuin Aurajoen koko vesistöalueelle laskettu ominaiskuormitus sekä kiintoaineen että kokonaisfosforin osalta (taulukko1). Nitraattitypen ominaiskuormitus oli Vuohenojassa Aurajoen vesistöaluetta suurempi vuonna 2011, mutta pienempi vuonna Syitä Vuohenojan korkeampaan ominaiskuormitukseen voidaan spekuloida. Vuohenojan valuma-alueella maatalousmaan suhteellinen osuus on suurempi kuin Aurajoen koko valuma-alueella. Lisäksi maatalousmaasta suurempi osa on savimailla. Vuohenojan valuma-alue on kapea ja valumavedet kerääntyvät nopeasti uoman ala-osaan. Virtaukset ovat voimakkaampia ja uoma-eroosio voi olla merkittävämpi Vuohenojalla kuin Aurajoella. 8
9 Taulukko 1. Vuohenojan ja Aurajoen ominaiskuormitusten vertailua. Vuohenoja Aurajoki Kiintoaine ,84 tn/ha 0,46 tn/ha Kiintoaine ,59 tn/ha 0,39 tn/ha P tot ,43 kg/ha 1,0 kg/ha P tot ,99 kg/ha 0,83 kg/ha N tot ,63 kg/ha 11,27 kg/ha N tot ,32 kg/ha 6,79 kg/ha Nitraatti-N ,24 kg/ha 8,46 kg/ha Nitraatti-N ,74 kg/ha 4,51 kg/ha 3.2 Kosteikkojen vaikutus vedenlaatuun ja vedenkorkeuteen Vuohenojan automaattimittarien tuloksista arvioitiin rakennettujen kosteikkojen vaikutusta vedenlaatuun ja vedenkorkeuden vaihteluihin. Kosteikkojen vaikutusta päästiin arvioimaan keväällä 2012, kun kosteikkoketjun yläpuolelle asennettiin automaattimittari. Mittaustuloksista havaittiin, että pientenkin kosteikkojen vaikutus virtaamapiikkien tasaamisessa voi olla merkittävä. Kuvasta 8 voidaan havaita, että pinnankorkeuden vaihtelu oli vähäisempää viimeisimmän kosteikon rakentamisen jälkeen. Aikaisemmin rakennettujen kolmen kosteikon vaikutusta pinnan korkeuteen ei voitu arvioida, koska mittausta ei aloitettu riittävän ajoissa ennen kosteikkojen rakennustyön aloittamista. Oletettavaa kuitenkin on, että näiden vaikutus vedenkorkeuden muutoksiin on ollut samankaltainen. Kuva 7. Kivistä tehty pohjapato toimii hyvin vedenkorkeuden sääntelijänä. Kuva: Eriika Lundström. 9
10 Pinnan korkeus cm Sadekertymä mm Vuohenojan pinnan vrk-keskiarvo ja sadannan vrksumma sadanta vrk-summa pinta vrk-keskiarvo Kosteikko rakennettiin Kuva 8. Vuohenojan ala-aseman pinnankorkeus- ja vuorokausisadantatuloksia mittausajalta. Kosteikkojen vaikutusta vedenlaatuun tutkittiin mittaamalla kosteikkoketjun ylä- ja alapuolelta kiintoaine-, fosfori-, ja nitraattipitoisuudet. Kosteikkojen vaikutus vedenlaatuun oli mittausten mukaan vähäinen. Ainoastaan korkeilla kiintoaineksen pitoisuuksilla kosteikkoketju vähensi kiintoainespitoisuutta. Tämä johtunee siitä, että kosteikkojen pinta-ala valuma-alueeseen nähden oli pieni. Toisaalta mittauspisteiden väliin jäävä valuma-alue oli myös verraten suuri ja mittauspisteiden väliin laskee myös pieni Rähälänoja. Tämä vaikuttaa kosteikon pidätyskapasiteetin mittauksiin oleellisesti. Kosteikkojen todellinen vaikutus vedenlaatuun paranee, jos kaikki hankkeen suunnitelmat toteutuvat ja Vuohenojalla rakennetaan useita peräkkäisiä pieniä kosteikoita. 3.3 Uomaeroosio Vuohenojalla Hankkeessa arvioitiin uomaeroosion määrää Vuohenojalla Turun Yliopiston maantieteen laitoksen pro gradu -tutkielmassa. Tutkimuksen mukaan Vuohenojan kiintoaineksesta merkittävä osa on uomasta erodoitunutta ainesta. Uoma muuttaa paikkaansa jatkuvasti ja syö itselleen uutta kulkureittiä. Toisaalta paikoin uomaan myös kasautuu ainesta. Uomaeroosion ja pintavalunnan suhteellista osuutta aineskuljetuksesta ei kuitenkaan pystytty selvittämään. Tutkimuksen mukaan kosteikkojen myötä vedenkorkeus uomassa nousee ja reunat vettyvät, mikä voi aiheuttaa altistumista uoman reunojen sortumille ja uomaeroosiolle. 10
11 Kuva 9. Uomaeroosio oli paikoin selvästi havaittavissa Vuohenojalla. Kuva: Janne Heikkinen. 11
12 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Vuohenojan kosteikkohanke on hyvä esimerkki maanomistajien välisestä yhteistyöstä sekä vuorovaikutteisesta toiminnasta maanomistajien ja viranomaisten kesken. Yhteistyön avulla saatiin alueelle kattava vesienkunnostussuunnitelma ja toteutettiin verraten lyhyessä ajassa viisi pientä kosteikkoa. Maanomistajat ovat olleet rakennettuihin kosteikkoihin tyytyväisiä. Kosteikon hyvinä puolina on mainittu esimerkiksi puron solina ja uudet lintulajit sekä kosteikkojen penkereille ja tulva-alueille jäänyt kiintoaines. Vedenlaadunmittauksissa saatiin kiinnostavaa tietoa Vuohenojan vedenlaadun vaihtelusta. Vuohenojan vedenlaatu on maatalousvaltaiselle savimaa-alueelle tyypillisen heikko. Kuormitus on selvästi ajoittunut kasvukauden ulkopuolelle. Maatalouden osalta olisikin syytä lisätä talviaikaista kasvipeitteisyyttä alueella eroosion vähentämiseksi. Ilmastonmuutoksen myötä talviaikaiset sateet lisääntyvät ja kasvipeitteisyyden merkitys korostuu. Toinen vedenlaatuun vaikuttava seikka on veden virtauksen hidastaminen, johon liittyvä kosteikot ovat alueella melko hyvässä nosteessa. Uomaeroosion määrää ei voitu tarkkaan arvioida Turun Yliopiston tutkimuksessa. Vuohenojan alaosa luikertelee kuitenkin paikoin erittäin syvässä kovertuneessa uomassa, mikä antaa viitteitä siitä, että uoma eroosio syö maa-ainesta myös uoman pohjasta ja sivuilta. Savimaalla tyypillisiä siirroksia näkyy joen varrella siellä täällä. Uomaeroosio voi aiheuttaa hetkellisesti suuriakin kiintoainespitoisuuksia, mutta esimerkiksi vuonna 2012 kiintoainekuormitus oli 1100 tn, josta uomaeroosion osuus ei voi olla montaa prosenttia. Liian usein suunnitteluvaiheessa keskitytään ravinteiden pidätykseen ja eurojen laskemiseen. Vaikka näillä rakennetuilla kosteikoilla tutkitusti ei ollut merkittävää vaikutusta Vuohenojan vedenlaatuun, niiden vaikutus yli- ja alivirtaamien tasaajana tutkitusti kuitenkin todistettiin. Lisäksi niiden maisemallinen sekä monimuotoisuuden lisäävä vaikutus on ilmeinen. Lisäksi on huomioitava, että kosteikkojen puhdistuskyky paranee ajan myötä kun kasvillisuus lisääntyy. Jatkossa pitäisi enemmän tukea pieniä uoman kunnostushankkeita ja löytää luovia rahoitusratkaisuja näille. Kyse on myös viljelijän/maanomistajan ja viranomaisen välisestä luottamuksen rakentamisesta. Tämä on rakentavaa toimintaa, kestävämpää maataloutta ja vesienhoitoa. TEHO Plus hanke seurasi ojan veden laatua alemman kosteikon ylä- ja alapuolisilla vedenlaatuantureilla syksystä 2010 syksyyn Kosteikkojen pinta-ala on vesiensuojelun kannalta edelleen liian pieni, 0,22 % valumaalueensa koosta. Hanke on kuitenkin hyvä esimerkki yhteistyöstä, jota vesiensuojelussa tarvitaan. 12
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotKOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO
Eriika Lundström, Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO 1. Yleistä Luontaiset kosteikot ovat vähentyneet tehostuneen kuivatuksen ja ojituksen kautta. Kosteikot edistävät
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotRavinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista
Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun
LisätiedotVesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet
Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotKuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa
Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi 3.4.2019 Mistä
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä - tuloksia LOHKO-hankkeesta Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Mistä tänään puhutaan? LOHKO- ja LOHKO
LisätiedotPasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun
LisätiedotAurajoen vedenlaatu ja kuormitus
Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotVedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä
Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotKuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.
Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi Mistä tänään puhutaan? Mikä on ongelmalohko? Tarkoituksena on
LisätiedotHavaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
LisätiedotKäyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013
Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 VARELY Helmi Kotilainen 23.5.2013 1 VARELYn mittaukset aloitettiin yhdellä siirrettävällä laitteella 2008 23.5.2013 Hel 2 mi Kot
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
LisätiedotKOHDENTAMALLA SUURIN HYÖTY MAATALOUDEN YMPÄRISTÖNSUOJELUUN TEHO PLUS -HANKKEEN (2011 2014) LOPPURAPORTTI
TEHO Plus -hankkeen julkaisu 3/2014 KOHDENTAMALLA SUURIN HYÖTY MAATALOUDEN YMPÄRISTÖNSUOJELUUN TEHO PLUS -HANKKEEN (2011 2014) LOPPURAPORTTI Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hankkeen
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotRavinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotKosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa
Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
LisätiedotÄhtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy
Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi Ähtäri 15.3.2019 Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy Esisuunnitelman tavoite Suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotHIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA
HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi
LisätiedotMetsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LisätiedotKokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari
Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 282/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 ONKAMAANJÄRVEN
LisätiedotVATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI
VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotHydrologiset tarkastelut Satakunnassa
Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Tiia Vento, Markus Huttunen Vesikeskus/vesistömalliryhmä Suomen ympäristökeskus 27.01.2015 Sisällys 1 VEMALA-malli... 1 2 Lapinjoki 33... 3 3 Pyhäjoki 34.06... 6 1
LisätiedotTutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana
LisätiedotKerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin
Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin - UusiRaha-hankkeen tuloksia 2016-2018 Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Seurannan tausta ja tavoitteet 1 Salaojaveden
LisätiedotMONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko
LisätiedotEi-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit
Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä
LisätiedotMustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.
Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari 8.10.2019 Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoki Mustijoki saa alkunsa Mäntsälän luoteiskolkasta Sulkavanjärvestä.
LisätiedotVesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely
Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesiensuojelu metsätaloudessa 15.3.2013 15.3.2013 Ojituksesta ilmoittaminen Vesilain (587/2011) 5 luvun 6 Kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle Postiosoite:
LisätiedotProjektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke
Projektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere, 2.4.2019 Raaseporin kaupunki Minttu Peuraniemi Raaseporinjoki-hanke Barösunds merialueen ekologinen tila on huono 11.4.2019
LisätiedotPellon muokkaus ja kasvipeitteisyys
Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden
LisätiedotKANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 287/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE
LisätiedotKovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma
Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma Hanna Alajoki 12.6.2018 Työn tavoitteet Parantaa taimenkannan elinolosuhteita Kovesjoella ja sen sivujoissa. Parantaa joen virkistyskäyttöarvoa. Veden laadun
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat
LisätiedotMaatalous ja ympäristö
Maatalous ja ympäristö TEHO Plus -hanke Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit 30.10.2013 Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (6/2011-6/2014)
LisätiedotKokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon
Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta OK Ojat kuntoon Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä
LisätiedotKohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue
Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Rutumin alueella eniten korkeuseroja Lukuisia pohjapatoehdotuksia ja mahdollisuuksia luoda toimivia kokonaisuuksia Kaikkien varsinaisten
LisätiedotHEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015
HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4
LisätiedotLuonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna
Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla
LisätiedotTUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 277/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUE
LisätiedotJänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta
Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta Loimijokiryhmä 27.3.2019 Forssa Jouko Elomaa, Esko Lepänkoski Sijainti Tammelan järviylängöllä Lähtötilanne Jänijärvi
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotKiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013
Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli
LisätiedotMÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 261/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUE
LisätiedotKokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013
Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa
LisätiedotLöytyykö salaojistasi nitraattia?
Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä
LisätiedotKerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan
1 Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Kerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan UusiRaha-hankkeen veden laadun seuranta-osiossa tutkittiin miten kerääjäkasvit
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotKosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotBILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus
Muutos% Lämpötila BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus Hydrologiset simuloinnit Hydrologisissa simuloinneissa on käytetty
LisätiedotVeden laadun seuranta TASO-hankkeessa
Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,
LisätiedotTEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus
TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä
LisätiedotYhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja 13.6.2014
Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia Baltic Compact työpaja 13.6.2014 Vedenhallinta- ja kosteikkohankkeiden onnistumisen eväät ensimmäiseen ideaan suhtautuminen - positiivinen maanomistajien
LisätiedotEhdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi
Ehdotus Menkijärven kunnostuksen velvoitetarkkailuohjelmaksi Martti Mäkitalo Menkijärvi 9.2.2019 JOHDANTO Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1.2.2016 Menkijärven jakokunnalle luvan Menkijärven
LisätiedotIisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella
Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella Historiaa Rantojen kunnostuksia Lapinlahden kirkonkylän läheisyydessä yhdessä Pohjois- Savon ympäristökeskuksen kanssa 1990- luvulla Erilaisia
LisätiedotMonivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen
Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi 11-12.6 2014, Markku Puustinen Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen Hovin kosteikko Vihti Seittelin
LisätiedotSOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE
LisätiedotYmpäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla
4.6.2012 Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla Talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentaminen riskialueille on tärkeä tavoite tulevalla ympäristökorvauskaudella. Kasvipeitealatyöryhmän
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotSievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2
Tn:o 704541 Kunta : Sievi Hanke: Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2 Pinta-ala yhteensä 47,74 ha 4.7.2018 Kunta: Sievi Hanke: Sievin Kiiskilän uusjako salaojasuunnitelmat vaihe 2 Tn:o 704541
LisätiedotMaatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1
Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotHouhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014
Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi
LisätiedotTampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007
Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma
LisätiedotTOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla
TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla Salaojituksen neuvottelupäivät 2017, Ähtäri 23.- 24.3.2017 24.3.2017 Jyrki Nurminen Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Toimivat salaojitusmenetelmät
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotKosteikon rakentaminen eituotannollisena
Kosteikon rakentaminen eituotannollisena investointina Maatalousalueilla Matti Salminen Hämeen ELY keskus Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotTEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku
TEHOkkaita tuloksia Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Loppuseminaari 6.2.2014 Turku TEHO Plus hankkeen tuloksia Ympäristöneuvonnan malli Neuvojakoulutuksen pilotti Materiaalia viljelijöille ja neuvojille
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LisätiedotNummelan hulevesikosteikon puhdistusteho
Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
Lisätiedot