1/2011 ValoViesti PARIKKALAN VALO OY:N ASIAKASLEHTI

Transkriptio

1 1/2011 ValoViesti PARIKKALAN VALO OY:N ASIAKASLEHTI Parikkalan Valo Oy:n tilivuosi 2010 s. 5 Pellavaeristeet nykyrakentamista s. 10 Sähköverkon suunnittelu s. 13 Makkoset rakensivat itselleen työpaikan s. 20

2 YHTEYSTIEDOT Keskustoimipaikka Parikkalantie Parikkala puh fax Arto Tiainen toimitusjohtaja puh gsm ASIAKASPALVELU JA TALOUSHALLINTO Tuula Suomalainen talouspäällikkö puh gsm Eeva Pajari-lmmonen palkanlaskija/kirjanpitäjä puh Sanna Hallikainen kirjanpitäjä puh Osakeasiat Sähköliittymät Auli Soikkeli sihteeri puh Ritva Reinikainen myyntiassistentti puh Anne Varis asiakasneuvoja puh Sähkölaskutus Kirsi Kurri asiakasneuvoja puh Tiina Neuvonen asiakasneuvoja puh Leena Paajanen asiakasneuvoja puh SÄHKÖNMYYNTIOSASTO Sähkönmyynti ja -markkinointi, varmennustarkastus, sähkön käytön neuvonta ja sähkösopimukset Martti Kauppinen myyntipäällikkö puh gsm VERKKO-OSASTO Olli Mattila osastopäällikkö puh gsm Rakennus, kunnossapito Pekka Suomalainen työpäällikkö puh gsm Verkoston suunnittelu Hannu Ahokas suunnittelupäällikkö puh gsm Helena Hämäläinen suunnitteluassistentti puh Mittarointi ja kalusto Pasi Kaskinen materiaalipäällikkö puh gsm Kannen kuva: Taitto: 2 ValoViesti Painopaikka: Oronmylly Hannu Ahokas Helena Hämäläinen PunaMusta Oy

3 1/2011 ValoViesti SISÄLTÖ 4 PÄÄKIRJOITUS Paikallista energiapalvelua 75 vuotta 5 Parikkalan 6 Talven 8 Lihakarjaa Valo Oy:n tilivuosi tapahtumia Parikkalan seutukunnalla ja koneurakointia Kirjavalassa 9 NK Energy Real I 10 Pellavaeristeet nykyrakentamista 6 Talven 2011 tapahtumia Parikkalan seutukunnalla Talvi 2011 oli runsasluminen ja pakkasiakin oli riittämiin talven aikana. Parikkalan seutukunnalla järjestettiin talveen ja lumeen liittyviä tapahtumia runsaasti. 10 Pellavaeristeet nykyrakentamista Isolina Oy on yritys, joka valmistaa luonnonmukaista, ekologista pellavaeristettä, jonka kysyntä lisääntyy koko ajan. 12 Varautuminen suurhäiriöihin 13 Sähköverkon suunnittelu 14 Sähkölinjojen raivaus 16 Energiamittareita kirjastoihin 17 Sähkölaskusta sähköiseksi laskuksi 18 Lastensivut 19 Kevätkilpailu Makkoset rakensivat itselleen työpaikan Online -palvelu Organisaatioon muutoksia 14 Sähkölinjojen raivaus 20 Kokemuksen mukaan ylivoimaisesti suurin osa sähkönjakelun häiriöistä aiheutuu linjan varressa olevien puiden kaatumisesta tai oksien lentämisestä langoille. Makkoset rakensivat itselleen työpaikan Jotainhan tässä on, jos pitää pistää yli milli kiinni omaan työpaikkaan. ValoViesti 3

4 P Ä Ä K I R J O I T U S PAIKALLISTA ENERGIAPALVELUA 75 VUOTTA Parikkalan Valo Oy täytti 75 vuotta maaliskuun alussa. Koko yhtiön toiminnan ajan olemme palvelleet paikallisia asiakkaitamme kaikissa energiapalveluun liittyvissä asioissa. Noiden vuosikymmenien aikana yhtiömme on pyrkinyt vastaamaan asiakkaiden sähkö- ja energiapalvelujen kehittämisestä ja luomaan edellytyksiä koko seutukunnan kehittymiselle. Asiakasomisteisena yhtiönä meille on tärkeimpänä tavoitteena ollut luotettavan, laadukkaan ja kilpailukykyisen energiapalvelun tarjoaminen asiakkaillemme. Seitsemänkymmentäviisi vuotta yhtiömme on toiminut seutukunnalla. Asiakkaamme tuntevat oman Valoyhtiön ja ovat sitoutuneet yhtiöön ja sen kehittämiseen. Asiakasomisteisuus on yhtiömme vahvuus, sillä omistajina asiakkaamme päättävät yhtiön ja asiakaslähtöisen palvelun kehittämisestä. Paikallinen omistus vahvistaa myös entisestään seutukunnan elinvoimaisuutta. Palvelut ja investoinnit voimme kohdistaa tarkemmin paikallisten asiakkaiden tarpeiden mukaan. Meille valolaisille haasteena on vastata kaikkiin asiakkaidemme energiapalvelujen tarpeisiin laadukkaalla ja luotettavalla lähipalvelulla. Yhtiön taloudellisen menestyksen varmistaminen ja kilpailukykyisten laadukkaiden palvelujen tarjoaminen asiakkaillemme on päätavoitteemme. Viime vuosi oli yhtiön kannalta hyvin haasteellinen, mutta silti pystyimme saavuttamaan tyydyttävän tuloksen. Saavutimme budjetin mukaisen tuloksen, vaikka sähkönhintamme olivat huomattavasti alle valtakunnallisen keskiarvon ja myrskyjen vaikutus alensi tulosta noin miljoonalla eurolla. Sähkönhintamme olemme pyrkineet pitkällä aikavälillä pitämään valtakunnan keskiarvoa edullisempana. Tulemme vahvistamaan edelleen yhteistyötä sähkönhankinnassa ja voimaosuuksien investoinneissa. Pitkällä aikavälillä päämääränä on kasvattaa oman tuotannon osuutta ja vähentää sähkönhinnan riippuvuutta markkinahintojen vaihteluilta. Viimeisimpänä investointina voimantuotantoon on norjalaisen vesivoimayhtiön osuuden hankinta Kaakon Energia Oy:n kautta. Sähkönkulutus on vuosien aikana kasvanut voimakkaasti. Sähköstä on tullut elintärkeä asiakkaillemme ja riippuvuus siitä on lisääntynyt. Toimitusvarmuus ja laatuvaatimukset ovat vuosikymmenien aikana kasvaneet. Näihin vaatimuksiin yhtiömme on pyrkinyt vastaamaan parantamalla sähköntoimitusvarmuutta ja luotettavuutta kasvavilla investoinneilla sähköverkkoon. Verkkopalveluissa poikkeukselliset luonnonilmiöt tuovat haasteita palvelun toimintavarmuuteen. Kuten viime vuosi osoitti maaseudun sähköverkko on hyvin haavoittuva poikkeuksellisten luonnonilmiöiden vaikutukselle. Sähköntoimituksen luotettavuuden ja laadun varmistamiseksi pyrimme kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa ensisijaisesti ottamaan huomioon sähköntoimituksen laadun parantamisen. Vuosikymmenien ajan olemme seutukunnalla palvelleet asiakkaitamme. Kiitän kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme pitkäaikaisesta, luottamuksellisesta yhteistyöstä. Varsinaisen juhlapäivän vietimme työn merkeissä. Asiakkaillemme tarjoamme merkkivuoden kunniaksi kakkukahvit, muutakin asiaa ja viihdettä kanta-asiakaspäivillä perjantaina Toivotan kaikki tervetulleeksi kanta-asiakaspäiville juhlistamaan merkkivuottamme. Positiivista Energiaa! Arto Tiainen toimitusjohtaja 4 ValoViesti

5 Tuula Suomalainen talouspäällikkö PARIKKALAN VALO OY:N TILIVUOSI % 4 2 LIIKEVOITTO 4,4 0 Vuosi 2010 oli yhtiömme toiminnassa hyvin poikkeuksellinen. Toimintavuotta sävyttivät yhtiömme historian rajuimmat myrskyt Asta ja Veera. Asta -myrsky iski täydellä voimalla puolenyön aikaan ja Veera -myrsky kuusi vuorokautta myöhemmin Sähkön hankinnan osalta markkinahinta oli yli 50 prosenttia edellisen vuoden tasoa korkeammalla. Sähkön hankintaa rasittivat korkean markkinahinnan lisäksi kylmästä säästä johtuvat hintapiikit ja suuret aluehintaerot. Kanteleen Voima Oy:n käyntiaste oli toimintavuonna korkea, mikä alensi merkittävästi sähkön hankintakustannuksia. Energialiiketoiminnan tulos ylitti budjetoidun tuloksen ja verkkoliiketoiminnan tulos jäi myrskyn aiheuttamien kustannusten johdosta tappiolliseksi. Koko yhtiön tilikauden tulos kasvoi 46 % verrattuna edelliseen vuoteen. Sähkönmyynnissä ei energian hintoja nostettu arvonlisäveron muutosta lukuun ottamatta ja olimme edelleen varsin kilpailukykyisiä sähkön myynnin hinnoittelussa. Kanta-asiakasalennus nostettiin neljästä prosentista kuuteen prosenttiin vuoden alussa. Verkkopalvelumaksuja korotettiin alkaen keskimäärin kahdeksalla prosentilla. YHTIÖN TALOUS Myrskyn korjauskustannukset olivat 1,8 miljoonaa euroa ja vakiokorvauksia maksettiin 0,94 miljoonaa euroa. Vakuutuskorvausten jälkeen myrskyjen kustannusvaikutus tulokseen oli noin 1,0 miljoonaa euroa. Yhtiön liikevaihto aleni 3,6 prosenttia vuonna 2010 ollen euroa ( ). Liikevaihdosta sähkön myyntitoiminnan liikevaihto oli euroa ( ) ja sähköverkkotoiminnan liikevaihto euroa ( ). Sähkön hankinta kasvoi 4,98 prosenttia. Siirron hankinta kasvoi 6,13 prosenttia. Kantaasiakasalennus korotettiin 4 prosentista 6 prosenttiin Sähkön siirtohintoja korotettiin keskimäärin 8,0 prosenttia. Arvonlisäveron muutos nosti kuluttajille energian hintoja alkaen. Sähkön myynnin hyvä tulos nosti yrityksen liiketoiminnan tuloksen voitolliseksi. Verkkopalvelun tulosta rasittivat myrskyjen aiheuttamat kustannukset sekä vakiokorvaukset. Energialiiketoiminnan liikevoitto oli euroa ( euroa). Verkkopalvelun liiketappio oli euroa ( euroa). Koko yrityksen liiketoiminnan tulos oli euroa ( euroa). Sijoitustoiminnassa saatiin korjattua edellisten vuosien arvonalennuskirjauksia. Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat TUNNUSLUKUJA Liikevaihto 1000 eur Liikevaihdon muutos % -3,6 % 16,9 % Liikevoitto 1000 eur Liikevoitto % 4,4 % 4,6 % Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1000 eur Tilikauden tulos Oman pääoman tuottoaste % 6,6 % 8,9 % Omavaraisuusaste % (ilman liittymismaksuja) 39,8 % 39,6% Omavaraisuusaste % (ml. liittymismaksut) 85,3 % 86,8% Aineelliset investoinnit 1000 eur Henkilöstö keskimäärin Tilikauden palkat 1000 eur euroa ( euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli euroa ( euroa). Vuoden aineelliset kokonaisinvestoinnit olivat 0,916 milj. euroa (1,300 milj. euroa). Valtaosa investoinneista kohdistui sähköverkon perusparannuksiin. INVESTOINNIT Investoinnit jäivät vuonna 2010 normaalia tasoa alhaisemmaksi, koska keskityimme myrskytuhojen korjaamiseen. Suurimmat keskijänniteverkon perusparannukset tehtiin Ruhvana-Utrasniemi, Peruspohja, Moskuunniemi ja Papinniemen alueilla. Uusia kaukoluettavia mittareita oli asennettu vuodenvaihteeseen mennessä 4176 kpl ( 3286 kpl). Asentamatta on vielä 5986 kpl. Uusia liittymiä rakennettiin kaikkiaan 67 kpl ja niistä laskutettiin liittymismaksuja 0,296 milj.euroa (0,453 milj.euroa) TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Yhtiön tuloskehitykseen tulee lähivuosina vaikuttamaan eniten sähkön markkinahinnan muutokset ja markkinariskien vaikutukset. Ennustettavuutta vaikeuttaa sähkön markkinahinnan vaihtelu, tehdyt termiinisopimukset sekä lisääntyvä kilpailu myyntiasiakkaista. Omien tuotanto-osuuksien avulla pyrimme vähentämään riippuvuutta markkinahinnan muutoksista. Investointiasteen on suunniteltu jatkuvan melko korkeana myös lähivuosina. Sähköverkon rakentamisstrategiaa tulemme tarkentamaan. Peruskorjaustyön tulemme kohdistamaan varsinkin keskijänniteverkkoon. Pääosin 60-luvulla rakennetun verkon peruskorjaus jatkuu. ValoViesti 5

6 Maakuntaviestin lähtö on juuri tapahtunut, vasemmalta lähtökiihdytyksessä Savitaipale, Rautjärvi, Imatra 2, Imatra 1, Lappeenranta 1, Lappeenranta 2, Taipalsaari ja takarivissä Imatra 3. Martti Kauppinen myyntipäällikkö Talven 2011 tapahtumia Parikkalan seutukunnalla Talvi 2011 oli runsasluminen ja pakkasiakin oli riittämiin talven aikana. Parikkalan seutukunnalla järjestettiin talveen ja lumeen liittyviä tapahtumia runsaasti. Laturetkiä hiihdettiin useita Parikkalassa, Rautjärvellä ja Punkaharjulla. Tossupalloa, pilkkikilpailuja ja Etelä-Karjalan maakuntaviestikin hiihdettiin Rautjärvellä. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita nähtiin myös sm-tason snowcrossosakilpailussa Parikkalan raviradalla Etelä-Karjalan hiihtoväen päätapahtuma maakuntaviesti hiihdettiin Rautjärven isännöimänä. Konkalammen hiihtokeskus tarjosi maakuntaviestille komeat puitteet, mukana oli kaikkiaan 37 joukkuetta ja 220 hiihtäjää. Sarjoja oli kunnan valtuustoille, harrastajille, minimaakuntaviesti lapsille ja varsinainen maakuntaviesti. Imatra on hallinnut maakuntaviestiä usean vuoden ajan, tänä vuonna yllättäjä oli kotikisoissaan Rautjärven joukkue sijoittumalla toiseksi. Runsaslukuinen yleisö viihtyi keväisessä ja aurinkoisessa hiihtotapahtumassa komeissa Konkalammen maisemissa. 6 ValoViesti

7 Kärkikuntien kelkkakerho järjesti SM-tason Snowcross osakilpailun Parikkalan ravidalla. Tapahtumaa suosi aurinkoinen pakkassää ja runsaslukuinen yleisö sai nähdä valtakunnan kärkivauhtia ja vauhdikasta menoa moottorikelkoilla. ValoViesti 7

8 Erik Luukkanen Lihakarjaa ja koneurakointia Meikäläisen laisista koneurakoitsijoista hyötyy koko seutukunta. Ei tarvitse ostaa itse kalliita laitteita, kun joku toinen hullu ottaa riskin. Parikkalan Kirjavalassa lihakarjatuotantoa ja koneurakointia harjoittava, Parikkalan Valon uusin hallituksen jäsen Kari Pekonen on tilallaan kolmas isäntä. Koneurakoinnin työt on eriytetty alkaen Ranch Services Oy:lle. Liha- ja lypsykarja vaihtui vuonna 1989 emolehmätuotantoon, jossa vasikat myydään erikoiskasvattamoille jatkokasvatukseen. Itselle jää vain uudistukseen tarvittavat eläimet. Koneurakoinnin Kari aloitti isänsä koneilla Asiakkaita oli aluksi yksi, nyt kymmeniä. Koneita löytyy muun muassa säilörehun tekemiseen, lannan levitykseen, maisemanhoitoon ja paljon muuhun. Pekosen tuloista koneurakoinnin osuus on noin 60 prosenttia. Etelä-Karjala on Pohjanmaan tavoin hyvää aluetta maatalouteen liittyvälle urakoitsijalle. Parikkalassa karjatiloja on paljon. Kun yksiköt suurenevat, on pakko tehdä ratkaisuja siitä, mitä tekee itse, mitä ostaa. Oma työni on mielenkiintoista. Ostan myös vastaavasti itse palveluja ulkoa. Parikkalassa on Karin mukaan karjatiloja paljon, koska Suomessa ei muuten pärjää kuin hyödyntämällä nurmi karjan kautta. Ei täällä vilja kasva kuten eteläisemmässä Euroopassa. 8 ValoViesti

9 Kirjavalassa Luottamustoimet osa arkea Kari Pekonen on myös järjestömies. Menossa on toinen kausi Parikkalan kunnanvaltuustossa. Maaseutulautakunnassa hän on puheenjohtaja ja Imatran Seudun ympäristötoimessa varapuheenjohtaja. Urakointipuoleen liittyy jäsenyys Suomen Maatalouskoneasemayhdistyksen hallituksessa. Mies tunnetaan ympäri Suomea. On helppo toimia kun itse ja toisetkin sanovat asiat suoraan. Täällä omalla alueella puheet ovat yleensä varovaisempia. Alussa olleeseen ajatukseen viitaten Karin sydäntä lähellä suorastaan intohimona on maatalouden kehittäminen. Jopa niin, että metsästys- ja savikiekkoammuntaharrastuksetkin ovat jääneet vähemmälle. Parikkalan Valoon liittyen energia-asiat, etenkin uusiutuvat, ovat kiinnostaneet miestä aina. Olen kierrellyt urakoitsijoiden kanssa katsastamassa muun muassa tuulimyllyjä ja biokaasulaitoksia. Tiedoista tuskin on haittaa Valon kokouksissa, jonka hallintoneuvostoon lupauduin muutamia vuosia sitten. Hallitustyö alkoi vuoden alusta. Jokaisella jäsenellä on omia näkemyksiä, joista yhteinen lanka syntyy. Pekosen perheeseen kuuluu avovaimo sekä noin puolivuotias ja vähän alle kaksivuotias lapsi. Arto Tiainen toimitusjohtaja NK Energy Real I Suomen Voima, Kaakon Energia ja Kuoreveden Sähkö ostivat norjalaisen pienvesivoimayhtiön Parikkalan Valo Oy mukana Kaakon Energian kautta Suomen Voiman, Kaakon Energian ja Kuoreveden Sähkön omistama SV Vesivoima Oy on tehnyt merkittävän avauksen norjalaisille pienvesivoimamarkkinoille. SV Vesivoima on ostanut norjalaista pienvesivoimaa omistavan yhtiön NK Energy Real I AS:n koko osakekannan. Lisäksi samassa yhteydessä on tehty hallinnointi- ja yhteistyösopimukset Norsk Kraft:n kanssa yhtiön liiketoiminnan kehittämiseksi läheisessä yhteistyössä. Parikkalan Valo Oy on mukana norjalaisessa vesivoimayhtiössä Kaakon Energia Oy:n kautta. Omistusosuutemme Kaakon Energiasta on 26,8 prosenttia. Yhtiömme tavoitteena on lisätä uusiutuvaa ja vähäpäästöistä sähköntuotantoa. NK Energy Real 1 AS omistaa tällä hetkellä pienvesivoimaosuuksia ja vesioikeuksia vastaten 24 GWh vuosituotantoa. Yhtiötä on tarkoitus kehittää voimakkaasti ja lähivuosien aikana se tulee moninkertaistamaan nykyisen pienvesivoimantuotantokapasiteettinsa. Yhtiön kotipaikka on Bergen. SV Vesivoiman toimitusjohtajan Akke Kuuselan mukaan NK Energy Realin selkeä vahvuus tulee olemaan paikallinen henkilöstö, joka tuntee seudun pienvesivoimayhtiöt ja toimii aktiivisesti pienvesivoimamarkkinoilla. - Bergenin seudulla on merkittävä osa Norjan pienvesivoimapotentiaalista, jolloin paikallinen läsnäolo antaa vahvat lähtökohdat pienvesivoimaomistusten kasvattamiseen. Suomen Voiman hallituksen puheenjohtaja Jussi Lehto toteaa, että NK Energy Realin osto istuu erinomaisesti Suomen Voiman tavoitteeseen hankkia uusiutuvaa ja vähäpäästöistä sähköntuotantokapasiteettia osakkailleen. Kari Pekosen aiempaa turvallisemmalla tekniikalla varustettu, Saksasta tuotu oksaleikkuri tien- ja pellonlaitoja varten on ensimmäinen Suomessa. - Pyrkimyksenä on kasvattaa omistajayhtiöiden sähkön hankinnan omavaraisuutta sekä vastata sähköntuotannon ilmastovaikutusten pienentämiseen tähtääviin toimenpiteisiin, joihin Suomi ja Suomen Voiman omistajayhtiöt ovat omalta osaltaan sitoutuneet. ValoViesti 9

10 Erik Luukkanen Pellavaeristeet nykyrakentamista Isolina Oy on yritys, joka valmistaa luonnonmukaista, ekologista pellavaeristettä, jonka kysyntä lisääntyy koko ajan. Parikkalan Särkisalmella, entisissä Valion meijerin tiloissa toimiva, loppuvuodesta 1999 perustettu, hollantilaisomistuksessa oleva Isolina Oy on alallaan ainoa Suomessa toimiva tuotantolaitos. Se on myös ainoa Pohjoismaissa ja Euroopassakin on vain yksi toinen, sanoo alusta asti mukana ollut toimistopäällikkö Irma Tynkkynen, työnjohtaja Marko Pulkin nyökkäillessä vieressä. Raaka-aine pellava tulee meille Keski-Euroopasta, jonne on pitkäaikaiset suhteet. Näin voimme varmistaa saannin ja laadun parhaiten. Kuitu on käsitelty valmiiksi tuotantoomme sopivaksi. Suomessa viljelyn onnistuminen on liian epävarmaa ja lisäksi käsittely vaatisi suuria investointeja. Pulkin mukaan tulleet paalit prosessoidaan tuotantolinjalla ilmakarstausmenetelmällä hienojakoiseksi kuiduksi. Eristeitä tehdään rakentajalle sopiviksi tuotteiksi useita eri paksuuksia, levyinä ja rullina. Toisena päätuotteena ovat hirrenvälinauhat. Kysyntä lisääntyy jatkuvasti Eriste on Tynkkysen ja Pulkin mukaan kivan kimmoisaa, joka palautuu helposti muotoonsa. Suurin ero muihin on luonnonmukaisuus. Tuote on kierrätettävissä, hävitettävissä ja se hengittää hyvin. Rakentajan tulee muistaa vain yksi tärkeä asia, muovisia höyrysulkuja ei pellavan kanssa käytetä. Ilmasulut ovat paperisia. Vastuu on aina rakentajalla. Ohjeet löytyvät muun muassa nettisivuilta. Pellavassa ei ole homesuojausta, koska sitä ei eristeessä oikein käytettynä tarvita. Paloa hidastava aine sitä vastoin on. Tynkkynen myöntää uuden tuotteen markkinoinnin olleen alkuun kivikkoista, mutta sitkeydellä on päästy tilanteeseen, jossa nyt ollaan. Kysyntä lisääntyy jatkuvasti. Käyttäjien hyvät kokemukset kiirivät rakentajalta toiselle. Yleensäkin ekologinen ajattelutapa valtaa alaa, jolloin hinta, joka on kivilasivilloja kalliimpaa, ei ratkaise ostopäätöstä. Isolinan suurimpia asiakkaita ovat talotehtaat ja rautakauppaketjut. Suoraan kuluttajille ei myyntiä Särkisalmella ole. Pellavaeristettä, joka sopii niin seiniin kuin ala- ja yläpohjiinkin, käytetään paljon muun muassa rintamamiestalojen peruskorjauksissa. Hengittäviin rakennuksiin löytyy myös askeläänten eristävää parketinalusmattoa. Työntekijöitä tuotannossa on Pulkin lisäksi viisi, kesällä yksi tai kaksi enemmän. Kysymykseen, miksi hollantilainen perustaa yrityksen Suomeen, vastaus on yksinkertainen. Täällähän eristeitä tarvitaan. Tynkkysen mukaan yhteistyö Parikkalan Valon kanssa on sujunut hyvin. Edes myrskyt eivät tuottaneet suurempia häiriöitä. Kulutus on melkoinen kilowattituntia vuodessa. Eristetehdas ei ole ainoa yritys omistamissaan tiloissa. Muun muassa puutavara-, linja-auto- ja maanrakennusyrittäjät ovat vuokranneet tiloja itselleen. Moni on asioinut Osuuskunta Tuottajain Maidon Paimenpoika-myymälässä, Leader- tai Pro Agrian toimistossa. Vapaana on vielä muun muassa neliön halli. 10 ValoViesti

11 Toimistopäällikkö Irma Tynkkynen ja työnjohtaja Marko Pulkki esittelevät joustavia valmiita eristetuotteita. Urpo Tuuliainen (edessä) ja Jarmo Paakkinen huopatuotteiden valmistuksessa. ValoViesti 11

12 Olli Mattila osastopäällikkö Varautuminen suurhäiriöihin Parikkalan Valon suurhäiriöohje on päivityksen alla. Uudistetussa ohjeessa otetaan huomioon Asta- ja Veera -myrskyjen kokemukset ja myös viimetalvisista Etelä-Savossa tapahtuneista lumen aiheuttamista häiriöistä on otettu opiksi. Ohjeessa käsitellään mm. seuraavia asioita: suurhäiriöorganisaatio, vikailmoitusten vastaanotto, valvomotyöskentely, valvomon ja työryhmien välinen yhteydenpito, erillistehtävien hoitovastuut, ruokahuolto, työnjako ja johtaminen maastossa, työturvallisuus, kalusto ja tarvikkeet, ulkopuolinen työvoima ja viestintä. Uskomme uuden ohjeen auttavan häiriötilanteiden hallinnassa ja lyhentävän osaltaan pitkiä sähkökatkoja. Katkotonta sähköntoimitusta emme edelleenkään voi luvata. Kaikkien yksityisten henkilöidenkin kannattaa varautua pitkiin sähkökatkoihin. Tähän ohjeita saa esim. julkaisusta Pahasti poikki. Opas löytyy esimerkiksi sivustoilta valikosta Sähkökatkot/Häiriöohje/Pitkät sähkökatkot. Tästä puolustusministeriön julkaisemasta oppaasta löytyy vastaukset mm. kysymyksiin: Mitä tapahtuu pitkän sähkönkatkon aikana vedenjakelulle, liikenteelle ja lämmitysjärjestelmille? Toimivatko puhelimet? Panevatko kaupat ja pankit ovensa kiinni? Mistä kansalaiset saavat tietoa tilanteesta? Käy tutustumassa. TIETOA JA APUA MISTÄ SAAN TIETOA Radio välittää tietoa ja ohjeita Radio pystyy välittämään tietoa ja viranomaisten ohjeita myös sähkökatkoksen aikana. Voit kuunnella radiolähetyksiä pattereilla toimivasta radiosta ja autoradiosta. Radio kuuluu lisäksi monissa matkapuhelimissa ja kannettavissa musiikkilaitteissa. Myös tv lähettää ohjelmaa katkon aikana. Nykytekniikka mahdollistaa tv-ohjelmien seuraamisen tietokoneella ja matkapuhelimella. Osa kannettavista matkatietokoneista toimii sähkökatkoksen aikana akun voimalla. Yleisradiolla on velvollisuus lähettää ohjelmaa kaikissa oloissa. Se välittää viranomaisten tiedotteita ja uutisoi asiasta. Myös paikallisradiot antavat tietoa katkoista. Viranomaisilla on velvollisuus jakaa väestölle tietoa myös sähkökatkon aikana. Kunnilla on omat suunnitelmat siitä, miten asukkaat silloin tavoitetaan. Jos pääset internetiin, katso, löytyykö katkosta jo tietoa sähköyhtiön sivuilta. Soita hätäkeskukseen vain, jos tarvitset ambulanssin, poliisin, sosiaalipäivystyksen tai palokunnan kiireellistä apua. Hätäkeskus ei välitä tietoa eikä vastaa yleisiin kyselyihin. Turhat puhelut hidastavat tai jopa estävät oikeita hätäpuheluita pääsemästä läpi. Viranomaiset pitävät yhteyttä häiriötilanteessa Virve-radiopuhelinverkon kautta. Se toimii myös sähkökatkon aikana. Kuuntele uutisia ja ohjeita radiosta. Etsi Radio Suomen tai paikallisradion kanava. Älä soita hätänumeroon vain kysyäksesi, mitä on tapahtunut ja miten kauan katkos kestää. 19 pahasti poikki -esite-a5.indd :09:46 12 ValoViesti

13 Hannu Ahokas suunnittelupäällikkö Sähköverkon suunnittelu Suunnittelu lähtee liikkeelle monella eri tavalla ja sitä tehdään pitkän tähtäimen suunnitteluna, jolloin pyritään löytämään verkosta huonossa kunnossa olevia kohteita, joiden saneeraus on ajankohtaista. Tässä työkaluna on jatkuvasti kiertävät pylväiden lahoisuustarkastukset. Näistä saadaan hyvää tietoa verkon kunnosta eri alueilla. Sähkönlaatu saa myös aikaan sähköverkon saneerauksen suunnittelua, tiedot huonosta sähkön laadusta tulevatkin suurimmaksi osaksi asiakkailta. Uusien liittymien rakentaminen on myös suurena osana suunnittelua. Suunnittelutarpeen ilmetessä ensimmäisenä tehdään sähköinen suunnittelu. Nykypäivänä sähköinen suunnittelu tai verkon sähköinen mitoittaminen tehdään tietokoneohjelmilla, missä erilaisten vaihtoehtojen punnitseminen on nopeaa. Mitoituksen jälkeen siirrytään maastosuunnitteluvaiheeseen, missä hyödynnetään mitoituksessa tehtyä karttapohjasuunnitelmaa. Maastosuunnittelun päätehtävä on viedä suunnitelma kirjaimellisesti maastoon ja tehdä sen vaatimat muutokset karttasuunnitelmaan. Maastosuunnitteluun kuuluu kuitenkin paljon muutakin esimerkiksi maanomistajien kanssa käytäviä neuvotteluita ja maankäyttösopimusten tekemistä. Maastosuunnittelun tuotteena syntyy valmis rakennussuunnitelma toteutettavaksi. kuitenkin tarkoitus käyttää päällystettyä avojohdinta suurjännitesaneerauksessa, mutta vaihtoehtoja tälle tutkitaan ja testataan. Ensimmäiseksi suuremmaksi suurjännitemaakaapelointi kohteeksi on valikoitunut Melkoniemen Sukkelopohja - Muikkulahti väli. Tämä on osa suurempaa Melkoniemen sähköverkon saneerausprojektia. Tarkoitus on käyttää Haapalahden vesistöjä hyväksi, kaapelien asentamisen ollessa helpompaa vesistöön. Samalla kartoitetaan uusien tarvikkeiden ja verkkokomponenttien toimivuutta käytännössä. Tulevaisuuden haasteet Parikkalan Valo Oy:n suurjänniteverkossa on n pylvästä, joista luvulla on nostettu 47 %. Tämän ikäluokan pylväät ovat tulossa niille arvioidun 50 vuoden käyttöiän loppuun. Tämä aiheuttaa painetta saneerata suurjänniteverkkoa suurissa määrin tulevien vuosien aikana. Olemme varautuneet tähän verkon ikääntymiseen lisäämällä verkon saneerauksen suunnittelua ja sitä myötä myös verkon todellinen saneeraus lisääntyy. Asta- ja Veera -myrskyt ovat vielä tuoreessa muistissa ja nekin ovat omalta osaltaan muuttaneet suurjänniteverkon suunnitteluperusteita. Pienjänniteverkon rakentamistapana on jo yli 10 vuoden ajan ollut pelkästään maakaapelointi. Tätä ajattelutapaa ja tietämystä lähdetään nyt siirtämään myös suurjännitesaneerauksen puolelle. Tässä on omat ongelmansa, mutta mitään ylitsepääsemätöntä ei kuitenkaan ole tullut vielä eteen. Maakaapelointi kokeiluja aloitetaan ensimmäisenä rengasyhteyksien varsilta, missä on mahdollisuus syöttää sähköä molemmista suunnista, jolloin mahdollinen maakaapelivika ei näy asiakkaalle pitkänä katkona. Edelleen on ValoViesti 13

14 H e - l i k o p t e - r i r a i v a u k s e l l a täydennetään keskijännitejohtojen raivausta. Raivaus tehdään vuoden välein kaikille 20kV johtoalueille, joten vuosittain tulee raivattavaksi km johtoa. Helikopterin etuna on nopeus. Kopteri pääsee myös raivaamaan kaikki johdot maastosta riippumatta. Metsäkoneen puomiin kiinnitetyllä sahalla raivaamista on myös kokeiltu. Metsäkone ei kuitenkaan pääse kaikkiin paikkoihin ja saha ei yllä maasta käsin kaikkiin lankojen yläpuolella oleviin oksiin. Helikopterin raivatessa reunapuita, johtojen päälle saattaa joskus tippua oksa, joka aiheuttaa oikosulun ja sähköjen katkeamisen. Tällöin oksa pitää poistaa langoilta pitkällä sauvalla maasta käsin. Sähköt ovat tällaisen tapauksen takia poikki yleensä muutamia minuutteja. Onneksi näitä 14 katkoksia ValoViesti on raivattavaan alueeseen nähden varsin vähän. Muutamatkin sähkökatkot ovat tietysti kiusallisia asiakkaille, joiden työ ja toimeentulo on sähköstä riippuvaista. Joka tapauksessa helikopteriraivauksella vähennetään odottamattomia sähkökatkoksia pitkällä tähtäimellä. Tänä keväänä on raivattu Änkilänsalon, Kangaskosken, Koitsanlahden, Joukion ja Oravaniemen alueen johdot.

15 Pekka Suomalainen työpäällikkö SÄHKÖLINJOJEN RAIVAUS Kokemuksen mukaan ylivoimaisesti suurin osa sähkönjakelun häiriöistä aiheutuu linjan varressa olevien puiden kaatumisesta tai oksien lentämisestä langoille. Hyvällä raivauksella on siis erittäin suuri merkitys lyhyempien sähkökatkojen ehkäisemiseksi viime kesän kaltaisten myrskyjen aiheuttamia sähkökatkoja ei kuitenkaan käytännössä voi välttää, vaikka linjat raivattaisiin kuinka hyvin tahansa. Raivaus viiden vuoden välein Kaikki sähkölinjat raivataan viiden vuoden välein. Aikaisemmin raivauskierto on ollut kuusi vuotta, mutta tämä on todettu paikoitellen liian pitkäksi ajaksi. Rehevillä alustoilla vesakko kasvaa kuudessa vuodessa jo varsin isoksi. Keskijännitelinjan raivauksessa 10 metriä leveältä johtoalueelta poistetaan vesakko. Lisäksi kaadetaan sellaiset reunapuut, joiden tyvi on alle viiden metrin päässä pylväslinjasta. Myös varsinaisen johtoalueen ulkopuolelta kaadetaan sellaiset riukumaiset tai lahot puut, jotka todennäköisesti tuulen tai lumikuorman takia kaatuisivat linjan päälle. Johtoaluesopimuksen mukaan tästä pitää ilmoittaa maanomistajalle etukäteen kirjallisesti. Parikkalan Valo hoitaa ilmoituksen paikallislehdessä. Vuosittain raivattavilla johto-osilla on maanomistajia useita satoja kappaleita ja näiden yhteystietojen selvittäminen olisi erittäin työlästä. Näin ollen lehtiilmoitus on käytännössä ainut keino, jolla tieto maanomistajille saadaan edes kohtuullisella kattavuudella. Jos johdon varrelta joudutaan poistamaan paljon tukkipuita, niin otamme erikseen selvää maanomistajasta ja ilmoitamme asiasta suoraan puhelimitse tai kirjeitse. Johdon reunametsät Metsänomistajan kannattaa itsekin kiinnittää huomiota johdon reuna-alueen puuston hoitoon. Johdon vieressä oleva nuori metsä kannattaa harventaa hyvissä ajoin. Tällöin puusto järeytyy nopeammin ja riukumaisia, heikkovartisia puita jää alueelle vähemmän. Metsäkonekuskien olisi myös syytä pitää silmällä harvennushakkuuta tehdessään, ettei sähköjohdon läheisyyteen jää lahoja tai muuten sähköjohtoa erityisesti uhkaavia puita. Johdon reunametsän harvennuksessa puuston tiheys kannattaa jättää normaalia pienemmäksi, jolloin puustolle jää enemmän kasvutilaa ja se järeytyy nopeammin. Normaalia voimakkaampi harvennus aiheuttaa metsänomistajalle jonkin verran kasvutappiota kasvatushakkuissa, mutta kun vertailukohteena on huonosti hoidettu tai hoitamaton reunapuusto, niin erikoisharvennetun puuston tuotto on jopa parempi. Sähkökatkot tuottavat harmia ja kustannuksia myös metsänomistajalle. Kaatoapu Johtoaluesopimuksen mukaisesti linjan varressa olevien puiden kaatoon annetaan ilmainen avustus Parikkalan Valon toimesta. Kaatoavusta on syytä sopia hyvissä ajoin ennakkoon, ainakin viikko aikaisemmin. Usein kaatoapua pyydetään seuraavalle tai jopa samalle päivälle. Näitä pyyntöjä emme valitettavasti pysty toteuttamaan, koska emme halua keskeyttää muita töitä kaatoavun takia. Parikkalan Valo on teettänyt linjan raivaukset ulkopuolisilla urakoitsijoilla jo parinkymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä sopimus raivauksista on tehty Kaakon Raivauslinja Oy:n kanssa viiden vuoden ajalle. Yritys tekee linjan raivauksia muidenkin Kaakkois-Suomen sähköyhtiöiden alueilla. Omistajien Tero Ahposen ja Pasi Vennon lisäksi yrityksessä kaksi vierasta työntekijää. Kuvassa Tero Ahponen oksii pienjännitejohdon reunapuita Koitsanlahdella. Viime syksyn ja talven aikana Kaakon Raivauslinjan miehet raivasivat Simpeleen, Kangaskosken, Koitsanlahden ja Joukion alueen johdot. Tämän vuoden raivausohjelmassa on Uukuniemen, Hiukkajoen ja Parikkalan taajaman alueet. ValoViesti 15

16 Simpeleen kirjastossa vasemmalta kirjastonjohtaja Kaisa Myllymäki, Päivi Holma ja Paula Jääskeläinen lainaavat energiamittareita asiakkaille. Martti Kauppinen myyntipäällikkö ENERGIAMITTAREITA KIRJASTOIHIN Parikkalan Valo Oy on mukana kansallisessa energiaalan energiatehokkuussopimuksessa jonka tavoitteena on edistää energiatehokkuutta Suomessa. Yritysten energiatehokkuuden parantamismenettely käynnistyi vuonna 1997 ja nykyiset päivitetyt energiatehokkuussopimukset ovat voimassa kaudella Vapaaehtoisuuteen perustuvia sopimuksia on solmittu useille toimialoille, mm. teollisuuteen, energia-, kuljetus- ja kiinteistöaloille. Energia-alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteet on jaettu omantoiminnan tehostamiseen ja asiakkaille suunnattuihin toimenpiteisiin. Yhtenä asiakkaille suunnattuna uutena toimenpiteenä on ollut pistotulppaliitäntäisten energiamittareiden lainaaminen asiakkaille ja energiansäästöneuvonta. Tämän toiminnan tehostamiseksi Parikkalan Valo on toimittanut energiamittareita ja neuvontamateriaalia Parikkalan, Rautjärven ja Punkaharjun kirjastoihin, joista asiakkaat voivat laitata mittareita samalla periaatteella kuin kirjojakin. Mittareiden mukana on käyttöohjeet ja perustietoa kodinkoneitten energiankulutuksesta. Rautjärven kirjastoissa Simpeleellä ja Raujärvellä energiamittarit ovat saaneet hyvän vastaanoton. Mittareita on lainattu, kysymyksiin on vastattu ja tietoa energiansäästöstä on jaettu. Kaisa, Päivi ja Paula ovat mitanneet omien kotiensa kodinkoneitten energian kulutukset ja osaavat näin opastaa mittareiden käytössä. Palautteita energiamittarin lainaajilta on saatu mm. laite helppokäyttöinen, mielenkiintoista oli verrata 16 ValoViesti

17 Martti Kauppinen myyntipäällikkö SÄHKÖLASKUSTA SÄHKÖISEKSI LASKUKSI Syksystä 2010 alkaen Parikkalan Valon asiakkaat ovat voineet maksaa sähkölaskunsa e-laskuna. E-lasku on kuluttajille suunnattu sähköinen lasku joka on ekologinen, helppo ja turvallinen tapa huolehtia laskun maksusta ajasta ja paikasta riippumatta. Kodinkoneitten ohella tietokoneet niin käytössä kuin valmiustilassakin kuluttavat energiaa, Kaisa Myllymäki tarkistaa kirjaston asiakaspäätteen tehoa ja sähkönkulutusta energiamittarilla. Jouni Viinanen Simpeleeltä voitti miniläppärin, joka arvottiin kaikkien vuoden 2010 aikana e-laskuun siirtyneitten asiakkaiden kesken. oman kodinkoneen kulutusta uuden energiatehokkaan laitteen vertailuarvoon ja kannettava tietokone kulutti yllättävän vähän sähköä. Mittarilla voi seurata sähkölaitteiden sähkönkulutuksen määrää. Mittaaminen on helppoa: mittari liitetään mitattavan laitteen ja verkon väliin ilman työkaluja. Esim. oman kylmälaiteen vuorokautista kulutusta voidaan verrata uuden vastaavan energiatehokkaan laiteen kulutukseen. Sähkönkulutusta seuraamalla oppii säästämään sähkölaskussa, ja toimimaan ympäristön kannalta vastuullisesti. Kevään ja kesän aikana kirjastoissa järjestetään kodin energiankäyttöön liittyviä neuvontatilaisuuksia. Uuden miniläppärin avulla sähkölaskujen kuten muittenkin laskujen maksu hoituu entistä helpommin myös matkoilla ollessa. Liitä AV laitteet virtakatkaisijalla varustettuun jatkojohtoon - saat virran pois kaikista laitteista kerralla. Käytä astianpesukoneessa lämminvesiliitäntää, kylmän veden lämmittäminen vie enemmän energiaa. Hyödynnä uunin jälkilämpö. Uunissa, jonka lämpötila on 200 C, on vielä 30 minuutin kuluttua lämpöä noin 120 C. Vaihda energiansäästölamppuun varsinkin kohteissa, joissa valot ovat pitkään päällä. Arja ja Jouni Viinanen asuvat sähkölämmitteisessä omakotitalossa Kankaankadulla Simpeleellä. Aiemmin sähkölaskujen maksaminen hoitui pankissa suoraveloituksen kautta. Kun Jouni kuuli mahdollisuudesta sähköiseen e -laskuun hän teki omassa verkkopankissaan e -laskusopimuksen ja seuraava lasku olikin jo e -lasku. Suoraveloitus päätettiin laskutuksessamme automaattisesti. Kokemukset e -laskun maksamisesta ovat olleet hyviä, lasku tarkastetaan ja hyväksytään, jonka jälkeen summa veloitetaan tililtä. Laskun tiedot, viite- ja tilinumerot ovat valmiina, niitä ei tarvitse enää erikseen syöttää. Verkkopankissa olevan linkin kautta päästään vielä tarkastelemaan laskun tietoja tarkemmin. Ilmoitus laskun saapumisesta verkkopankkiin tulee omaan sähköpostiin ja tarvittaessa myös tekstiviestinä kännykkään. Kaikkien yritysten laskuja ei vielä ole mahdollista maksaa e- laskuna, joskin näitten lukumäärä lisääntyy kovaa vauhtia. Viinasille miniläppärin voitto tuli täytenä yllätyksenä, kun tietoa arvonnasta ei aiemmin ollut. Parikkalan Valon asiakkaista siirtyi e-laskun käyttäjiksi vuoden 2010 aikana 123 kpl. ValoViesti 17

18 Kolkko Aavekoira Mie rakastan kauhukirjoja, jotka R. L. Stine on kirjoittanut. Paras niistä on Kolkko Aavekoira. Kirja kertoo siitä, ku yks poika muuttaa asumaan perheesä kaa keskelle mettää. Öisin poika herrää outoihi äänii, ja siel o tekkeillä jottai iha hirmu pelottavaa. Kun mie luin sitä kirjaa, nii miulle tuli semmone tunne, et mie oonki se päähenkilö, ja kaikki kirjan tapahtumat tapahtuuki miulle. Kirjan nimikii, Kolkko Aavekoira, kertoo et kirjassa on aavekoiria. Miusta ol tosi jännää ajatella, et ku koira hyökkäs poikaan kiinni, ni kauheeta jos pojan tilalla oisin ollukkii MIE! Mut siis kuiteskii, miulla oli aivan huipputunne tuol jossai päi aivoja. Kannatan, lukekaa! Lukuviikon kirjoituskilpailun Paras lukemani kirja Parikkalan osuuden voitti Paula Riihijärvi Saaren Sanasikkuroista. Paula kertoo olleensa Sikkuroissa alusta asti ja viihtyvänsä hyvin. - Kaverit ovat kivoja ja Sari hyvä vetäjä, hän sanoo. Laulujen sanoitukset, sketsit ja pikku näytelmät ovat mieluisinta sanataidetta ja huumorintajua riittää. Sarin mielestä Paula tulee hienosti kaikkien kanssa toimeen. - Hän on monipuolinen lahjakkuus ja luontainen esiintyjä. Sanasampo-hanke kiittää Parikkalan Valoa kerhotoiminnan tukemisesta! 9-12-vuotiaille suunnatut sanataidekerhot ovat kokoontuneet Etelä-Karjalassa vuoden 2010 alusta. Parikkala loistaa tällä kartalla koko hankkeen lippulaivana, onhan täällä peräti 26 kerholaista ja kaksi kerhoa: keskustan kirjastossa torstaisin kokoontuva Tuplakynä ja Saaren koulussa perjantaisin kokoontuva Sanasikkurat. Molempia vetää Sari Roiha-Turkia, joka totisesti osaa innostaa ja kannustaa, laatia tehtäviä ja olla leikissä läsnä. Ja kyllä sieltä Sarin korista aina välipalaakin löytyy. Kun Sanasampo hankkeena päättyy, toiminta Parikkalassa jatkuu ensi syksynä Kaakon kansalaisopistossa. Sinne on jo alustavasti ilmoittautunut liki parikymmentä nuorta sanataiteilijaa. Jutun kirjoitti Sirkka Laine Kuvan on piirtänyt Sanasikkuroiden 18 ValoViesti Maikki Ahvenainen

19 Minkä nimiset ovat savolaiset lammasjuhlat? - Kilipailut Mitä yhteistä on kalalla ja Peter Panilla? - Molemmat pelkäävät koukkua. Mikä on Nalle Puhin veljen nimi? - Puhveli Mitkä viisi tavaraa ilmoitustaululta ovat hävinneet? Vastaus s. 23 Mikä on hitauden huippu? - Kun etana jarruttaa kaarteessa Mikä on laiskuuden huippu? - Kun näkee unta, mutta ei viitsi katsoa. Kevätkilpailu Parikkalan Valo Oy:ssä pidettiin palaveria heti aamutuimaan eräänä maanantaina. Muistion kirjoittaja oli ilmeisesti vielä nukuksissa kirjoittaessaan muistiota palaverista, sillä osanottajien nimet on kirjoitettu siansaksalla. Ketkä neljä Valon henkilöä palaveriin osallistui? ATOMIT LALLI AUVINEN TOINEN LAPSUKAINEN KOMEA SUOLAINEN MUUALTA Lähetä osallistujalista mennessä osoitteeseen Parikkalan Valo Oy / kevätkilpailu, Parikkalantie 15, PARIKKALA tai sähköpostilla osoitteeseen ritva.reinikainen@pavo.fi. Oikein vastanneiden kesken arvomme kolme tavarapalkintoa ja kaikkien vastanneiden kesken kaksi lohdutuspalkintoa. ValoViesti 19

20 Jotainhan tässä on, jos pitää pistää yli milli kiinni omaan työpaikkaan. Nykyaikaisella lypsyasemalla lypsyt on jälleen kerran ohi. Jäljellä on enää koneen pesu naurahtavat Aki (vas) ja Seppo Makkonen Erik Luukkanen Makkoset rakensivat Puola-ahon tilalla Parikkalan Särkisalmella on maitoa tuotettu Makkosten lehmistä vuosikymmenet. 84-vuotiaan isä Feliksin tullessa tyhjälle mäelle ensimmäiseen navettaan lehmiä mahtui 5 6 lehmää, 1978 uusittuun jo 15. Viimeisin voimainponnistus oli viime vuonna. Nyt eläinpaikkoja on 110, joista lypsylehmiä 50. Ensilypsyt niin sanotulla kalanruotoasemalla suoritettiin joulukuussa. Maatalousyhtymä Makkonen Aki ja Seppo -nimiseksi tila muuttui Samalla puolet tilasta luovutettiin tilan omistaneen Sepon pojalle Akille. Sepon ja Akin kanssa jutellessa selviää etteivät kaupunkilaiset aina tiedä millaista elämä maalla todellisuudessa on. Miksi joku rakentaa toista miljoonaa maksavan 27 x 55 -metrisen, nykyaikaisen tietokoneistetun navetan työpaikan itselleen. Miksi juuri Parikkalan seudulla investointi ei ole ainutlaatuinen. Uudessa pitkälle automatisoidussa karjasuojassa lehmät asettuvat lypsylle tullessaan kahteen jonoon niin sanotulla 2x6 kalanruoto lypsyasemalle. Kilpailua peltohehtaareista Kyllähän sitä pitää lievästi hullu olla kun tällaiseen ryhtyy, naurahtaa ennen tilan töihin päätymistä muun muassa neljä vuotta rekkaa ajanut 25 -vuotias Aki. Sitä on jollain tavalla kasvanut kiinni tilaan, tuntui ettei muuta osaa tehdä. Kun veljeäni Jaria eikä siskoani Riinaa ei homma kiinnostanut, päätin jäädä isäni rinnalle. Aki on Sepon kanssa samaa mieltä siitä, että töitä pitää paiskia kunnolla, mutta ainakin toistaiseksi palkankin on saanut. Syy miksi lähiseudulla on isoja maidon tai lihan tuottajia johtunee miesten mukaan osittain siitä, että esimerkit rohkaisevat investointeihin helpommin. Maidot kyllä Suomeen sopivat. Kilpailua tulee vain peltohehtaareista. Ajokilometrejä tulee väkisinkin paljon. Kyllähän niitä EU -ynnä muita tukiaisia tulee, mutta ei niitä turhaan anneta. Ne ovat osa tämän päivän maataloutta. Liikevaihto on suuri, mutta niin ovat myös menot. Sitäkään eivät ulkopuoliset voi ymmärtää miten ihmeellisesti esimerkiksi investointituet lasketaan yrittäjälle epäedullisesti. Makkosilla omia ja vuokrapeltoja on 56 hehtaaria, heinää, ohraa, kauraa eli sitä mitä eläimet tarvitsevat joudutaan ostamaankin. Sepon ja Akin kuuden maissa alkaneet aamutyöt on tehty puoli kymmenen tienoissa. Iltaisin navetassa ollaan yleensä viidestä seitsemään. Päivät menevät keväällä peltotöissä, kesällä tehdään rehua, syksyllä on puintityöt. 55-vuotias Seppo naurahtaa iän vähentävän rakennus- ynnä muuta nikkarointia. 20 ValoViesti