RIIKKA METSÄMUURONEN. LÄÄKEHUOLLON AUTOMAATIO YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tutkimus henkilökunnan ja potilasturvallisuuden näkökulmasta

Transkriptio

1 PUBLICATIONS OF THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Dissertations in Health Sciences RIIKKA METSÄMUURONEN LÄÄKEHUOLLON AUTOMAATIO YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tutkimus henkilökunnan ja potilasturvallisuuden näkökulmasta

2

3 LÄÄKEHUOLLON AUTOMAATIO YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA TUTKIMUS HENKILÖKUNNAN JA POTILASTURVALLISUUDEN NÄKÖKULMASTA

4

5 Riikka Metsämuuronen LÄÄKEHUOLLON AUTOMAATIO YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA TUTKIMUS HENKILÖKUNNAN JA POTILASTURVALLISUUDEN NÄKÖKULMASTA Esitetään Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan luvalla julkisesti tarkastettavaksi Itä-Suomen yliopistossa Mediteknian auditoriossa Kuopiossa perjantaina 27. syyskuuta 219 klo 12 Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Health Sciences No 527 Farmasian laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Kuopio 219

6 Sarjan toimittajat: Professori Tomi Laitinen, LT Kliinisen lääketieteen yksikkö, Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Terveystieteiden tiedekunta Apulaisprofessori Tarja Kvist, TtT Hoitotieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Professori Kai Kaarniranta, LT Kliinisen lääketieteen yksikkö, Silmätaudit Terveystieteiden tiedekunta Apulaisprofessori (Tenure Track) Tarja Malm, FT A.I. Virtanen -instituutti Terveystieteiden tiedekunta Yliopistonlehtori Veli-Pekka Ranta, FaT Farmasian laitos Terveystieteiden tiedekunta Jakelu: Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampuskirjasto PL 1627, 7211 Kuopio Grano Oy Jyväskylä, 219 ISBN: (print/nid.) ISBN: (PDF) ISSNL: ISSN: ISSN: (PDF)

7 Tekijän osoite: Tohtoriohjelma: Ohjaajat: Farmasian laitos, sosiaalifarmasia Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto KUOPIO Lääketutkimuksen tohtoriohjelma Yliopistonlehtori Reeta Heikkilä, FaT Farmasian laitos, sosiaalifarmasia Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto KUOPIO Dosentti Hannu Kokki, LT, tutkimusjohtaja Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto KUOPIO Dosentti Toivo Naaranlahti, FaT Farmasian laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto KUOPIO Esitarkastajat: Joni Palmgrén, FaT, emba, sairaala-apteekkari Satakunnan keskussairaalan sairaala-apteekki PORI Sami Sneck, TtT, sh, lääkehoidon koordinaattori Oulun yliopistollinen sairaala OULU Vastaväittäjä: Dosentti Pirjo Laitinen-Parkkonen, LKT, emba Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän johtaja, johtava lääkäri Keski-Uudenmaan sote HYVINKÄÄ

8

9 Metsämuuronen, Riikka Automation of the Medicine Supply Process in a Tertiary Care Hospital, A Survey from the Perspective of Personnel and Patient Safety Kuopio: University of Eastern Finland Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Health Sciences , 132 p. ISBN: (print) ISSNL: ISSN: ISBN: (PDF) ISSN: (PDF) ABSTRACT In many Finnish hospitals, automation technology has increasingly been used to automate drug storage, inventory management, distribution and compounding. Technology-based solutions are aimed to improve patient safety, enhance the medication process and promote occupational safety. In Kuopio University Hospital, the first automated dispensing cabinets (ADCs) and a robot for intravenous antibiotic compounding were introduced in 215, when a new part of the hospital was completed and the hospital pharmacy renovated. The purpose of this study was first to investigate which automation solutions of the medicine supply process have been introduced in Finnish hospitals and second, to explore the impacts of ADCs and the compounding robot from the perspective of personnel and patient safety in Kuopio University Hospital. Technology-based solutions introduced in Finnish hospital were surveyed by means of a questionnaire sent to 23 hospital pharmacies in 217. In Kuopio University Hospital, the changes in the frequency of medication-related incident reports, reported in the hospital s electronic incident reporting system, HaiPro, and incident types were explored comparing HaiPro-reports (N=394) before (5/213 12/214) and after (5/215 12/216) the introduction of ADCs, reported in five units of the Kuopio University Hospital. Of these five units, the Anaesthesia and Surgical Unit, Intensive Care Unit and Women s Acute Care Unit have had ADCs since May 215. The Coronary Care Unit and Otorhinolaryngology Ward did not have ADCs. HaiPro-reports were analysed to explore in which kinds of incidents ADCs have been mentioned and whether ADCs have affected incident types. The device-related HaiPro-reports (N=167), reported after the introduction of ADCs, were also analysed. An online survey was used to explore the incidence of occupational symptoms related to the preparation of intravenous antibiotics, before and after the introduction of the compounding robot. The questionnaire was distributed to 28 ward pharmacists and 296 nurses in 214/215, and 29 ward pharmacists and 56 nurses in 217. The impacts of ADCs on a nurse s work and use of time were evaluated 7

10 using an observation study in the Anaesthesia and Surgical Unit, Intensive Care Unit and Otorhinolaryngology Ward both before (214) and after (216) the introduction of ADCs. Nurses experiences were explored using an online survey in 217 (N=578). A storage and retrieval robot had been introduced in nine, ADCs in seven, and a robot for compounding antibiotic doses in three hospitals out of 21 hospitals, in December 217. Almost all hospitals, that did not have ADCs (13 out of 14), were planning to introduce them. In the Anaesthesia and Surgical Unit, fewer wrong drug incidents were reported after the introduction of ADCs (16 before and 6 after the ADCs), but in the Intensive Care Unit the number of reports had increased from 8 to 26. The majority of the reported incidents did not harm the patient or the harm was minor. ADCs were mentioned in 7% of medication- and device-related HaiPro-reports, and the majority of them were related to a technical problem of the ADC. Two-thirds of the ward pharmacists and 5% of the nurses had experienced pain symptoms related to the preparation of intravenous antibiotics before the introduction of the compounding robot. The incidence of pain and respiratory tract symptoms had not changed after the introduction of the compounding robot, but the incidence of skin symptoms of the ward pharmacists was 7% before and 33% after the introduction of the compounding robot. The respondents found that the compounding robot had decreased the time used for antibiotic compounding. The introduction of ADCs reduced the time spent on handling medications on average by half an hour per 8-hour shift in the Anaesthesia and Surgical Unit. In the Intensive Care Unit and Otorhinolaryngology Ward, nurses use of time had not changed. The majority (82%) of the 147 nurses were satisfied with the ADCs. Two-thirds (69%) of the respondents found that ADCs improve patient safety. The most frequently mentioned problems with ADCs were system failures and other technical problems. National Library of Medicine Classification: QV 26, QV 55, QV 779, WX 179 Medical Subject Headings: Hospitals; Pharmaceutical Preparations/supply & distribution; Pharmacy Service, Hospital; Automation; Robotics; Drug Compounding; Anti-Bacterial Agents; Patient Safety; Medication Errors; Risk Management; Occupational Health; Nurses; Pharmacists; Attitude; Surveys and Questionnaires; Registries; Observational Study; Finland 8

11 Metsämuuronen, Riikka Lääkehuollon automaatio yliopistollisessa sairaalassa, Tutkimus henkilökunnan ja potilasturvallisuuden näkökulmasta Kuopio: Itä-Suomen yliopisto Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Health Sciences , 132 s. ISBN: (nid.) ISSNL: ISSN: ISBN: (PDF) ISSN: (PDF) TIIVISTELMÄ Useiden suomalaisten sairaaloiden lääkehuolto on kokenut merkittäviä uudistuksia, kun lääkkeiden säilytystä, varastonhallintaa, jakelua ja valmistusta on automatisoitu erilaisilla robotiikka- ja teknologiasovelluksilla. Lääkehuollon automaation tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta, tehostaa lääkehuollon prosesseja ja edistää työturvallisuutta. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ensimmäiset älylääkekaapit ja suonensisäisiä antibiootteja käyttökuntoon saattava robotti otettiin käyttöön vuonna 215 sairaalan uudisrakentamisen ja sairaala-apteekin peruskorjauksen yhteydessä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lääkehuollon automaatiotilanne Suomen suurimmissa sairaaloissa sekä tutkittiin älylääkekaappien ja antibioottirobotin vaikutuksia henkilökunnan ja potilasturvallisuuden näkökulmasta Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Suomen suurimmissa sairaaloissa käytössä olevista lääkehuollon automaatio- ja teknologiaratkaisuista kerättiin tietoa sairaala-apteekeille (N=23) lähetetyllä sähköisellä kyselyllä loppuvuodesta 217. HaiPro-järjestelmään ilmoitettujen lääkityspoikkeamien määrässä ja poikkeamatyypeissä tapahtuneita muutoksia selvitettiin vertailemalla Kuopion yliopistollisen sairaalan viidellä osastolla tehtyjä älylääkekaappien käyttöönottoa edeltävän (5/213 12/214) ja käyttöönoton jälkeisen (5/215 12/216) ajanjakson lääkehoitoon liittyviä HaiPro-ilmoituksia (N=394) toisiinsa. Näistä viidestä osastosta anestesia- ja leikkausyksikössä, tehohoidon osastolla ja naisten akuuttikeskuksessa älylääkekaapit otettiin käyttöön toukokuussa 215. Sydänvalvonnan osastolla ja aistinelinsairauksien osastolla älylääkekaappeja ei ollut käytössä. HaiPro-ilmoituksia analysoimalla selvitettiin, minkälaisten poikkeamien taustalla älylääkekaapit ovat olleet ja onko älylääkekaapeilla mahdollista vaikuttaa tiettyihin poikkeamatyyppeihin. Lääkehoitoon liittyvien HaiPro-ilmoitusten lisäksi tutkimuksessa analysoitiin älylääkekaappien käyttöönoton jälkeisellä ajanjaksolla tehdyt laitteisiin liittyvät HaiPro-ilmoitukset (N=167). Antibioottien käyttökuntoon saattamiseen liittyvien työperäisten oireiden yleisyyttä tutkittiin sähköisellä kyselyllä, joka toteutettiin sekä 9

12 ennen antibioottirobotin käyttöönottoa vuonna 214 ja 215 että robotin käyttöönoton jälkeen vuonna 217 osastofarmaseuteilla (N=28 ja N=29) ja sairaanhoitajilla (N=296 ja N=56). Älylääkekaappien vaikutusta sairaanhoitajien työhön ja ajankäyttöön tutkittiin havainnointitutkimuksella, joka suoritettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan kolmella osastolla vuosi ennen älylääkekaappien käyttöönottoa (vuonna 214) ja vuosi älylääkekaappien käyttöönoton jälkeen (vuonna 216). Havainnointi toteutettiin leikkausyksikössä, tehohoidon osastolla ja aistinelinsairauksien osastolla. Sairaanhoitajien (N=578) kokemuksia ja mielipiteitä älylääkekaapeista tutkittiin sähköisellä kyselyllä keväällä 217. Keräilyvarastorobotteja oli käytössä vuoden 217 joulukuussa yhdeksässä, älylääkekaappeja seitsemässä ja antibioottirobotteja kolmessa sairaalassa 21 kyselyyn vastanneesta sairaalasta. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet sairaalat, joilla älylääkekaappeja ei vielä ollut käytössä (13/14), suunnittelivat niiden hankkimista. Anestesia- ja leikkausyksikössä väärä lääke -poikkeamia raportoitiin vähemmän älylääkekaappien käyttöönoton jälkeen (n=6) kuin sitä ennen (n=16), mutta tehohoidon osastolla tilanne oli päinvastainen (n=8 vs. n=26). Suurin osa lääkityspoikkeamista ei aiheuttanut haittaa potilaalle tai haitta oli lievä. Älylääkekaappi oli mainittu noin 7 prosentissa lääkehoitoon ja laitteisiin liittyvistä HaiPro-ilmoituksista, ja suurimmassa osassa ilmoituksista kyse oli älylääkekaapin teknisestä ongelmasta. Kaksi kolmasosaa osastofarmaseuteista ja 5 % sairaanhoitajista oli kokenut kipuoireita käyttökuntoon saattamiseen liittyen ennen antibioottirobotin käyttöönottoa. Tilanne ei ollut muuttunut antibioottirobotin käyttöönoton jälkeen. Osastofarmaseuteista iho-oireita raportoi 7 % ennen antibioottirobotin käyttöönottoa ja 33 % käyttöönoton jälkeen. Sairaanhoitajilla iho- ja hengitystieoireiden yleisyys pysyi samana. Antibioottirobotin koettiin vähentäneen antibioottien käyttökuntoon saattamiseen kuluvaa aikaa. Leikkausyksikössä sairaanhoitajat käyttivät keskimäärin puoli tuntia vähemmän aikaa 8-tuntisesta työvuorostaan lääkkeiden valmisteluun älylääkekaappien käyttöönoton jälkeisellä havainnointiajanjaksolla verrattuna sitä edeltävään ajanjaksoon. Tehohoidon osastolla ja aistinelinsairauksien osastolla sairaanhoitajien ajankäytössä ei tapahtunut muutoksia. Sairaanhoitajat olivat älylääkekaappeihin pääosin tyytyväisiä (82 %). Kaksi kolmasosaa (69 %) vastaajista koki, että älylääkekaapit parantavat potilasturvallisuutta. Ongelmia oli esiintynyt eniten älylääkekaapin toimintahäiriöihin liittyen. Luokitus: QV 26, QV 55, QV 779, WX 179 Yleinen suomalainen asiasanasto: sairaalat; lääkehuolto; lääkkeet; antibiootit; automaatio; lääkekaapit; älytekniikka; robotiikka; robotit; potilasturvallisuus; lääketurvallisuus; työterveys; sairaanhoitajat; farmaseutit; kokemukset; mielipiteet; tyytyväisyys; kyselytutkimus; rekisterit; havainnointi; Suomi 1

13 ESIPUHE Tämä väitöskirjatutkimus on tehty farmasian laitoksella, Itä-Suomen yliopistossa vuosina , osana Itä-Suomen yliopiston Lääketutkimuksen tohtoriohjelmaa. Tutkimuksen kohteena olivat lääkehuollon automaatiouudistukset henkilökunnan ja potilasturvallisuuden näkökulmasta Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Haluan osoittaa lämpimät kiitokset Suomen Kulttuurirahastolle ja Olvi-säätiölle siitä, että olen minulle myönnettyjen apurahojen turvin voinut keskittyä päätoimisesti väitöskirjatutkimukseni tekemiseen. Lämmin kiitos myös farmasian laitokselle, että sain kartuttaa arvokasta opetuskokemusta kevään 219 aikana. Haluan syvästi kiittää ohjaajiani yliopistonlehtori Reeta Heikkilää, dosentti Hannu Kokkia ja dosentti Toivo Naaranlahtea kaikesta kannustuksesta ja tuesta, jota olen teiltä saanut koko väitöskirjaprojektin ajan. Teidän puoleenne on ollut helppo kääntyä missä tahansa asiassa. Yhteistyömme alkoi jo proviisoriopintojen aikana, kun Reeta ja Toivo toimitte pro gradu -tutkimukseni ohjaajina ja Hannu olit muuten tiiviisti mukana projektissa. Jatko-opiskelijaksi ryhtyminen ja väitöskirjan teko eivät olleet suunnitelmissani farmaseutti- ja proviisoriopintojeni alkuaikoina, mutta mielenkiintoisen tutkimusaiheen innostamana ja teidän ohjaajien kannustamana päätin jatkaa tutkimuksen tekoa väitöskirjan muodossa. Erityisen iloinen olen siitä, että sain jatkaa hyvin sujunutta yhteistyötämme vielä neljä hienoa ja opettavaista vuotta. Arvostan osaamistanne ja kokemustanne suuresti. Lämmin kiitos kuuluu myös Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaala-apteekin proviisori Minna Kurttilalle, joka on tarjonnut arvokasta tukea ja apua kaikissa osatutkimuksissani. Esitän lämpimät kiitokset Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaala-apteekin proviisoreille Susanna Saanolle ja Minna Helin-Tanniselle avustanne aineiston hankinnassa. Haluan kiittää proviisori Meri-Tuuli Vilmusta ja proviisori Pia Pulkkista, että olitte opinnäytetöidenne osalta mukana osatutkimuksessa III ja että sain toimia teidän ohjaajananne. Lämmin kiitos tietoasiantuntija Heikki Laitiselle avustasi tiedonhaussa. Kiitokset myös tilastotieteen asiantuntija, yliopistonlehtori Matti Estolalle, että autoit minua tilastollisten menetelmien kanssa. Lämmin kiitos väitöskirjani esitarkastajille sairaala-apteekkari Joni Palmgrénille ja lääkehoidon koordinaattori Sami Sneckille asiantuntevista ja rakentavista kommenteistanne, jotka auttoivat parantamaan väitöskirjaani. Kiitän lämpimästi dosentti Pirjo Laitinen-Parkkosta, joka ystävällisesti lupautui minulle vastaväittäjäksi. Suuret kiitokset tutkimuksessa mukana olleiden Kuopion yliopistollisen sairaalan osastojen henkilökunnalle, että sain tehdä havainnointitutkimusta osastollanne. Teette kaikki arvokasta työtä. Lämmin kiitos myös kaikille kyselyyn vastanneille. Ilman teitä tutkimusta ei olisi ollut mahdollista toteuttaa. Esitän lämpimät kiitokset sosiaalifarmasian työkavereilleni. On ollut ilo kuulua työyhteisöön, jossa aidosti kannustetaan toinen toistamme. Erityisesti kiitän tutkimussihteeri Paula Räsästä ja proviisori Petri Mankista kaikesta avusta, jota olen 11

14 teiltä saanut tietoteknisiin ongelmiin ja tilastollisiin menetelmiin liittyvissä kysymyksissä. Kiitos ystävilleni ja opiskelukavereilleni Katja S:lle, Katja V:lle, Petrille, Severille ja Tommille yhdessä vietetyistä hauskoista viikonlopuista, jotka ovat olleet hyvää vastapainoa tutkimustyölle. Ystävyytemme merkitsee minulle paljon. Kiitos myös ystävilleni Hannalle, Marille ja Tuulalle vauva-arjen kokemusten jakamisesta ja mukavista hetkistä lastemme kanssa. Erityiskiitos ystävälleni Teklalle kaikista niistä ilon ja naurun hetkistä, joita olemme yhdessä kokeneet. Lämpimät kiitokset myös kaikille muille ystävilleni ja sukulaisilleni, jotka olette myötäeläneet väitöskirjaprosessissani. Suuri kiitos vanhemmilleni, Outille ja Erkille, että olen saanut kokea onnellisen lapsuuden ja nuoruuden rakastavassa kodissa. Olette kannustaneet minua tavoittelemaan unelmiani ja tukeneet minua elämäni kaikissa hetkissä. Apunne on ollut korvaamatonta myös poikamme Niilon hoidossa. Veljiäni Eemeliä ja Veikkaa kiitän siitä, että olen saanut kasvaa teidän vauhtiveljesten kanssa ja että olette vanhempiemme tavoin olleet suurena apuna Niilon hoidossa. Olette kaikki minulle erittäin rakkaita ja tärkeitä. Sydämelliset kiitokset esitän aviomiehelleni Nikolle kaikesta rakkaudesta, tuesta ja ymmärryksestä, jota olen sinulta saanut tämän väitöskirjatyön ja yhteisen elämämme aikana. Matkan varrella on tapahtunut yksi elämäni suurimmista ja ihanimmista muutoksista, kun puolitoista vuotta sitten minusta tuli äiti ja sinusta isä kauan toivotun Niilo-poikamme syntymän myötä. Tutkimustyön ja perhe-elämän yhteensovittaminen ei olisi onnistunut ilman tukeasi ja ymmärtäväisyyttäsi. Olette minulle kaikki kaikessa. Rakastan teitä. Kuopiossa elokuussa 219 Riikka Metsämuuronen 12

15 ALKUPERÄISJULKAISUT Väitöskirja perustuu seuraaviin alkuperäisjulkaisuihin: I Metsämuuronen R, Vilmunen M-T, Kokki H, Naaranlahti T, Saano S, Šišovský P, Heikkilä R. Ergonomics and skin and respiratory tract reactions related to antibiotic reconstitution among nurses and ward pharmacists. Drugs & Therapy Perspectives 32: , 216. II Metsämuuronen R, Kurttila M, Naaranlahti T. Automaation hyödyntäminen sairaaloiden lääkehuollossa nyt ja tulevaisuudessa. Dosis 2: , 218. III Metsämuuronen R, Heikkilä R, Kokki H, Kurttila M, Naaranlahti T. Näkyykö älylääkekaappien käyttöönotto HaiPro-järjestelmään raportoiduissa lääkityspoikkeamissa? tutkimus Kuopion yliopistollisen sairaalan leikkaustoiminnassa, tehohoidon osastolla ja naisten akuuttikeskuksessa. Hyväksytty julkaistavaksi , Dosis 3/219. IV Metsämuuronen R, Kokki H, Naaranlahti T, Kurttila M, Heikkilä R. Nurses perceptions of automated dispensing cabinets an observational study and an online survey. Lähetetty julkaistavaksi. Julkaisuja on käytetty tässä kirjassa tekijänoikeudenhaltijan luvalla. 13

16 14

17 SISÄLTÖ ABSTRACT...7 TIIVISTELMÄ...9 ESIPUHE JOHDANTO LÄÄKEHUOLTO SUOMALAISISSA SAIRAALOISSA Sairaala-apteekit Velvoitevarastointi Lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen POTILASTURVALLISUUS JA LÄÄKITYSPOIKKEAMAT SAIRAALOISSA Potilasturvallisuus Vaaratapahtuma Lääkityspoikkeamat Määritelmä Lääkityspoikkeamien yleisyys, poikkeamatyypit ja seuraukset potilaalle Lääkityspoikkeamien syntyyn myötävaikuttavat tekijät Suonensisäiseen lääkitykseen liittyvät lääkityspoikkeamat Lääkkeiden käyttökuntoon saattamiseen liittyvät lääkityspoikkeamat Vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, HaiPro Raportointijärjestelmän esittely Raportointiprosessin vaiheet Vaaratapahtumailmoitusten ominaispiirteitä Raportointijärjestelmän puutteet LÄÄKEHUOLLON AUTOMAATIOSOVELLUKSET SAIRAALOISSA Älylääkekaapit Yleistä älylääkekaapeista Älylääkekaappien vaikutukset lääkityspoikkeamien määrään Tutkimukset älylääkekaappien vaikutuksista sairaanhoitajien ja farmaseuttisen henkilöstön ajankäyttöön ja sairaanhoitajien tyytyväisyydestä älylääkekaappeja kohtaan Robotiikka lääkkeenvalmistuksessa Katkeamaton lääkehoitoketju LÄÄKEHUOLLON AUTOMAATIOUUDISTUKSET KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Taustaa Kuopion yliopistollisesta sairaalasta Koneellinen annosjakelulaite sairaala-apteekissa Lääkkeiden varasto- ja keräilyautomatiikka sairaala-apteekissa Älylääkekaapit osastoilla

18 5.5 Antibioottirobotti sairaala-apteekissa Infuusioliuosten purkuautomaatti sairaala-apteekissa AUTOMAATION HAASTEET Muutoksen hallinta Muita haasteita LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖKUNTOON SAATTAMISEEN LIITTYVÄT TYÖPERÄISET OIREET Yleistä Työperäiset allergia- ja yliherkkyysoireet Työperäiset kipuoireet KYSELY- JA HAVAINNOINTITUTKIMUS JA SISÄLLÖNANALYYSI Kyselytutkimus Havainnointitutkimus Sisällönanalyysi TAVOITTEET AINEISTO JA MENETELMÄT Kysely sairaala-apteekeille lääkehuollon automaatiosta (osajulkaisu II) HaiPro-järjestelmään raportoidut lääkityspoikkeamat ennen älylääkekaappien käyttöönottoa ja käyttöönoton jälkeen (osajulkaisu III) Kysely osastofarmaseuteille ja sairaanhoitajille työperäisistä oireista (osajulkaisu I ja julkaisematon) Kysely ennen antibioottirobotin käyttöönottoa Kysely antibioottirobotin käyttöönoton jälkeen Osastofarmaseuttien ja sairaanhoitajien kyselylomake ennen antibioottirobotin käyttöönottoa Osastofarmaseuttien ja sairaanhoitajien kyselylomake antibioottirobotin käyttöönoton jälkeen Kyselyaineiston analysointi Havainnointitutkimus älylääkekaappien vaikutuksista sairaanhoitajien työhön ja ajankäyttöön (osajulkaisu IV) Kysely sairaanhoitajille älylääkekaapeista (osajulkaisu IV) Kyselylomake Kyselyaineiston analysointi TULOKSET Lääkehuollon automaatio Suomessa nyt ja tulevaisuudessa HaiPro-järjestelmään raportoidut lääkityspoikkeamat ennen älylääkekaappien käyttöönottoa ja käyttöönoton jälkeen HaiPro-ilmoitukset vuosina Muutokset lääkityspoikkeamissa älylääkekaappien käyttöönoton jälkeen Älylääkekaappeihin liittyvät HaiPro-ilmoitukset Potilaille aiheutuneet seuraukset Antibioottien käyttökuntoon saattamiseen liittyvät työperäiset oireet osastofarmaseuteilla ja sairaanhoitajilla ja kokemuksia antibioottirobotista Käyttökuntoon saattamiseen liittyvien kipuoireiden yleisyys

19 Käyttökuntoon saattamiseen liittyvien iho- ja hengitystieoireiden yleisyys Työperäisten oireiden ilmenemiseen vaikuttavat tekijät Käyttövalmiiden kefuroksiimiruiskujen toimittaminen osastoille ja osastofarmaseuttien ja sairaanhoitajien kokemukset antibioottirobotista Muutokset sairaanhoitajien työssä älylääkekaappien käyttöönoton jälkeen Leikkausyksikkö Tehohoidon osasto ja aistinelinsairauksien osasto Lääkkeiden käsittely ja käyttökuntoon saattaminen osastolla Sairaanhoitajien kokemuksia älylääkekaapeista Sairaanhoitajien suhtautuminen älylääkekaappeihin Älylääkekaappien vaikutus työntekoon Älylääkekaappien käytössä ilmenneet ongelmat Älylääkekaappien vaikutus potilasturvallisuuteen Älylääkekaappien kehittämiskohteet Älylääkekaappien käyttöön liittyvät uudet toimintatavat Älylääkekaapille kirjautuminen Viivakoodin käyttö lääkkeitä otettaessa Lääkkeen oton kirjaaminen POHDINTA Lääkehuollon automaatio Suomessa nyt ja tulevaisuudessa HaiPro-järjestelmään raportoidut lääkityspoikkeamat ennen älylääkekaappien käyttöönottoa ja käyttöönoton jälkeen Antibioottien käyttökuntoon saattamiseen liittyvät työperäiset oireet Antibioottien käyttökuntoon saattamiseen liittyvien työperäisten oireiden yleisyys Antibioottirobotti ja työperäiset oireet Osastofarmaseuttien ja sairaanhoitajien kokemukset antibioottirobotin vaikutuksista Kehittämiskohteita lääkkeiden käsittelyyn ja käyttökuntoon saattamiseen liittyen Älylääkekaappien vaikutus sairaanhoitajien työhön ja ajankäyttöön Sairaanhoitajien kokemuksia älylääkekaapeista ja älylääkekaappien käyttö Aineiston ja menetelmien pohdinta Sähköinen kysely Rekisteritutkimus lääkehoitoon liittyvät HaiPro-ilmoitukset Havainnointitutkimus PÄÄTELMÄT...12 KIRJALLISUUS LIITTEET

20 18

21 LYHENTEET JA TERMIT Antibioottirobotti (robot for intravenous antibiotic compounding) Suonensisäisesti annosteltavien antibioottien käyttökuntoon saattamiseen kehitetty, sairaala-apteekin puhdastiloissa toimiva robottisolu. HaiPro (vaaratapahtumien raportointimalli terveydenhuollon yksiköissä) Vuonna 27 käyttöön otettu vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, joka on käytössä yli 2:ssa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä Suomessa (Knuuttila ym. 27, Kinnunen ym. 29). HaiPro-järjestelmän tarkoituksena on kerätä tietoa hoitoon liittyvistä vaaratapahtumista ja hyödyntää sitä potilasturvallisuuden edistämisessä ja organisaatioiden toiminnan kehittämisessä. Ilmoittaminen on vapaaehtoista ja ilmoitukset tehdään anonyymisti. Haittatapahtuma (adverse event) Lääkehoidon vaaratapahtuma, joka aiheuttaa potilaalle haittaa (Knuuttila ym. 27). Haittatapahtuma ei aina johdu virheestä tai poikkeamasta, vaan kyseessä voi olla myös odottamaton reaktio lääkkeelle. KYS (Kuopion yliopistollinen sairaala) Laminaari-ilmavirtauskaappi eli LIV-kaappi (laminar air flow cabinet) Lääkkeiden valmistukseen tarkoitettu kaappi, jossa on laminaarinen ilmavirtaus (Kontra 25, Prins ja Boeke 215). Pystyvirtausperiaatteella toimiva LIV-kaappi suojaa valmistetta kontaminaatiolta ja pitää työskentelyalueen hiukkasvapaana soveltuen aseptiseen työhön. Suljettu, kiertoilmaperiaatteella toimiva LIV-kaappi eli ns. suojakaappi suojaa valmisteen lisäksi myös työntekijää, koska huonetilasta imettävällä lisäilmalla estetään kaapissa olevien haitallisten aineiden pääsy kaapin ulkopuolelle. Läheltä piti -tapahtuma (near miss) Lääkehoidon vaaratapahtuma, joka olisi voinut aiheuttaa potilaalle haittaa (Knuuttila ym. 27, Stakes ja Rohto 27). Haitalta vältyttiin joko sattumalta tai koska poikkeama tai vaaratilanne havaittiin ja haitalliset seuraukset onnistuttiin estämään ajoissa. Lääkehoidon vaaratapahtuma (medication safety incident) Lääkehoitoon liittyvä, potilaan turvallisuuden vaarantava tapahtuma, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa potilaalle tilapäisen tai pysyvän haitan (Knuuttila ym. 27, Stakes ja Rohto 27). Vaaratapahtumat jaetaan haitta- ja läheltä piti -tapahtumiin. 19

22 Lääkevalmisteen käyttökuntoon saattaminen (drug compounding/reconstitution) Toimenpide tai toimenpiteet, jotka lääkevalmisteelle on tehtävä ennen kuin se on valmis potilaalle annettavaksi (Saano ja Taam-Ukkonen 213). Esimerkki toimenpiteestä on kuiva-aineen liuottaminen tai konsentraatin laimentaminen haluttuun pitoisuuteen. Lääkityspoikkeama (medication error) Lääkehoitoon liittyvä tapahtuma, joka voi johtaa haitta- tai läheltä piti -tapahtumaan (Stakes ja Rohto 27). Lääkityspoikkeama voi tapahtua tekemisen tai tekemättä jättämisen seurauksena tai suojausten pettäessä. Lääkitysturvallisuus (medication safety) Lääkkeiden käyttöön liittyvä turvallisuus (Stakes ja Rohto 27). Terveydenhuollossa toimivien ammattihenkilöiden ja organisaation periaatteet ja toiminnot, joilla varmistetaan potilaan lääkehoidon turvallisuus ja suojataan potilasta vahingoittumasta. Käsittää toimenpiteet lääkkeiden käyttöön liittyvien haittatapahtumien ehkäisemiseksi, välttämiseksi ja korjaamiseksi Näköisniminen lääke eli LASA-lääke (look alike, sound alike -medicine) Näköisnimisen lääkkeen pakkaus, valmistenimi tai vaikuttavan aineen nimi on samankaltainen kuin toisella lääkkeellä. Niiden käyttöön liittyy lääkityspoikkeaman riski, koska näköisnimisyys voi aiheuttaa sekaantumisen eri lääkevalmisteiden välillä (Laatikainen ym. 218). Potilasturvallisuus (patient safety) Potilaan hoitoon liittyvä turvallisuus (Stakes ja Rohto 27, THL 211). Potilas saa tarvitsemansa ja oikean hoidon ja siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Terveydenhuollossa toimivien ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja käytännöt, joilla varmistetaan potilaiden turvallinen hoito. Potilasturvallisuus käsittää hoidon turvallisuuden, lääkitysturvallisuuden ja laitteiden turvallisuuden. Älylääkekaappi (automated dispensing cabinet, ADC) Elektroninen lääkkeiden säilytysjärjestelmä, johon kuuluu tyypillisesti käyttäjähallinta, lääkkeiden viivakooditunnistus ja reaaliaikainen varastonvalvonta (Douglas ym. 217, Ahtiainen ym. 219). Käyttäjähallinta takaa, etteivät ulkopuoliset henkilöt pääse ottamaan lääkkeitä älylääkekaapista. Älylääkekaappi ohjaa kaapin käyttäjää oikean lääkkeen valinnassa. 2

23 1 JOHDANTO Sairaaloiden lääkehuolto on usean eri toimijan ja toiminnon muodostama kokonaisuus, jonka tarkoituksena on varmistaa potilaan lääkehoidon onnistuminen (Ojala 212, EAHP 216, Kuitunen ym. 217). Lääkehoidon onnistumisen edellytyksenä on, että lääke kulkee sairaala-apteekista potilaalle asti virheettömästi ja että oikea potilas saa oikean lääkkeen oikealla annoksella, oikea-aikaisesti ja oikein annettuna. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, täytyy jokaisen osa-alueen; lääkkeiden tilaamisen, varastoinnin, osastoille toimittamisen, valmistamisen, käyttökuntoon saattamisen ja potilaalle antamisen, toimia tarkoituksenmukaisesti. Toimiva lääkehuolto on lähtökohta tehokkaalle ja turvalliselle lääkehoidolle. Lääkehuollon ja -hoidon prosessit ovat alttiita inhimillisille virheille, jotka voivat pahimmillaan johtaa vakaviin potilashaittoihin, kuten potilaan pysyvään vammautumiseen tai jopa menehtymiseen (Kohn ym. 2, Linden-Lahti ym. 29). Lääkehoitoon liittyvät haittatapahtumat aiheuttavat myös merkittäviä lisäkustannuksia terveydenhuoltojärjestelmälle (Bates ym. 1997). Monilääkitys (Härkänen ym. 215a, Laatikainen ym. 217) ja potilaan korkea ikä (Linden-Lahti ym. 29) lisäävät lääkehoitoon liittyvien haittatapahtumien riskiä, mutta niitä ilmenee myös nuorilla potilailla ja yhdellä lääkkeellä toteutetussa hoidossa. Lääkehuollon automaatio on noussut keskeiseksi keinoksi vähentää virheiden riskiä ja siten parantaa potilasturvallisuutta sairaaloissa (Agrawal 29, Tsao ym. 214, Risør ym. 216). Automaation ja teknologian hyödyntäminen lääkehuolto- ja lääkehoitoprosessien ja lääkelogistiikan kehittämisessä on lisääntynyt huomattavasti maamme sairaaloissa viime vuosien aikana. Potilasturvallisuuden parantamisen lisäksi lääkehuollon automaatiouudistuksilla pyritään edistämään lääkehuollon toimivuutta ja tehokkuutta ja selkiyttämään lääkehuollon prosesseja (Schneider 218, Ahtiainen ym. 219). Automaation vähentäessä manuaalisia työvaiheita resursseja vapautuu esimerkiksi osastofarmasiaan tai muihin potilaiden hoitoa tukeviin palveluihin. Raskaiden ja kuormittavien työvaiheiden vähentyessä myös työergonomian odotetaan paranevan. Parantuneen tehokkuuden ja virheiden vähenemisen odotetaan tuovan kustannussäästöjä. Lääkehuollon automaatiolla on keskeinen rooli turvallisen lääkehoidon toteuttamisessa, sillä se mahdollistaa katkeamattoman lääkehoitoketjun (closed loop medication administration, CLMA) rakentamisen. Katkeamattoman lääkehoitoketjun toteutuminen edellyttää eri tietojärjestelmien, kuten automaatiosovellusten käyttöjärjestelmien ja potilastieto- ja apteekkijärjestelmien integraatiota (Niiranen 217, Austin ym. 218). Tietojärjestelmien integraatioilla voidaan varmistaa katkeamaton lääke- ja lääkitystiedon kulku osastojen ja apteekin sekä potilastietojärjestelmien välillä. Katkeamattomaan lääkehoitoketjuun kuuluu keskeisenä osana potilaan henkilöllisyyden ja hänelle annettavan lääkkeen varmentaminen viivakooditeknologian avulla, jolla varmistetaan, että oikea potilas 21

24 saa oikean lääkkeen, oikealla annoksella, oikea-aikaisesti ja oikeaa antoreittiä pitkin (Helmons ym. 29, Shah ym. 216). Suomessa 199-luvun alussa käyttöön otettu koneellinen annosjakelu on toiminut sairaaloiden lääkehuollon automaation tienraivaajana (Sosiaali- ja terveysministeriö 211). Varsinaisen automaatioaikakauden ovat aloittaneet sairaala-apteekkien keräilyvarastorobotit ja osastojen älylääkekaapit 21-luvun alussa. Viimeisimpiä käyttöön otettuja automaatiosovelluksia ovat laskimonsisäisesti annettavien (iv) antibioottien ja solunsalpaajien käyttökuntoon saattamisessa käytetyt robotiikkajärjestelmät. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) ensimmäiset älylääkekaapit otettiin käyttöön toukokuussa 215, KYSin uudisrakennuksen, Kaarisairaalan, valmistumisen yhteydessä. Kaarisairaalaan muuttaneista yksiköistä älylääkekaapit asennettiin anestesia- ja leikkausyksikköön, tehohoidon osastolle ja naisten akuuttikeskukseen. Samassa yhteydessä valmistui myös päivystysosasto, jonne asennettiin yksi älylääkekaappi. Lääkehuoltoa automatisoitiin lisäksi sairaalaapteekin peruskorjauksen yhteydessä; sairaala-apteekin lääkevarastossa otettiin käyttöön keräilyvarastorobotti ja puhdastiloissa antibioottirobotti keväällä 215. Sairaala-apteekin logistiikkakeskuksessa infuusioliuospakkausten käsittelyn helpottamiseksi käyttöön otettiin infuusioliuosten purkuautomaatti vuonna 216. Koska lääkehuollon automaatiosovellukset, kuten älylääkekaapit ja lääkkeenvalmistusrobotit, ovat olleet Suomessa käytössä vasta muutamia vuosia, tutkimustietoa niiden vaikutuksista on hyvin rajallisesti. Lääkehuollon automaatiouudistukset vaativat merkittäviä investointeja ja muuttavat usein koko lääkehoitoprosessia, minkä vuoksi niiden toimivuutta ja vaikutuksia on tärkeä tutkia (Carayon ja Wood 21, Kane-Gill ym. 217). Kansainvälisissä tutkimuksissa on selvitetty muun muassa älylääkekaappien vaikutuksia lääkityspoikkeamien määrään ja työn tehokkuuteen (Tsao ym. 214, Fanning ym. 216, Ahtiainen ym. 219), mutta automaatiosovellusten ja terveydenhuoltojärjestelmien eroavaisuuksista johtuen ne eivät ole suoraan yleistettävissä maamme sairaaloihin. Suuret teknologiset muutokset ja uudistukset työelämässä vaativat myös työntekijöiltä sopeutumista ja uuden oppimista. Työntekijöiden suhtautuminen uudistuksia kohtaan vaikuttaa siihen, miten uusia sovelluksia käytetään ja saavutetaanko uudella teknologialla sille asetetut tavoitteet (San ym. 212). Siksi työntekijöiden kokemuksia ja tyytyväisyyttä uudistuksia kohtaan tulee tutkia. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää jo käytössä olevien automaatiosovellusten toiminnan kehittämisessä ja uusien sovellusten suunnittelussa. Lääkehuollon automaatio tulee lisääntymään suomalaisissa sairaaloissa, joten automaatiosovellusten vaikutuksista ja käyttäjäkokemuksista tarvitaan kansallista tutkimusta päätöksenteon tueksi. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli tutkia KYSin lääkehuollon automaatiouudistuksia henkilökunnan ja potilasturvallisuuden näkökulmasta ja selvittää, mitä lääkehuollon automaatioratkaisuja Suomen suurimmissa sairaaloissa on otettu tai ollaan lähivuosina ottamassa käyttöön. KYSin älylääkekaappeihin 22

25 liittyen selvitettiin, näkyykö niiden käyttöönotto HaiPro-järjestelmään raportoitujen lääkityspoikkeamien määrässä ja eri poikkeamatyypeissä, ja onko älylääkekaappien käyttöönotto muuttanut sairaanhoitajien työnkuvaa ja ajankäyttöä. Lisäksi selvitettiin sairaanhoitajien mielipiteitä ja kokemuksia älylääkekaapeista. Osastofarmaseuttien ja sairaanhoitajien kokemien, antibioottien käyttökuntoon saattamiseen liittyvien työperäisten oireiden yleisyyttä tutkittiin sekä ennen antibioottirobotin käyttöönottoa että kaksi vuotta käyttöönoton jälkeen. 23

26 2 LÄÄKEHUOLTO SUOMALAISISSA SAIRAALOISSA 2.1 SAIRAALA-APTEEKIT Suomessa sairaala-apteekit ja lääkekeskukset vastaavat sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkehuollosta (Fimea 217). Suomen 24 sairaala-apteekkia huolehtivat yliopistollisten sairaaloiden ja suurimpien sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkehuollosta (taulukko 1). Sairaala-apteekki saattaa vastata myös koko sairaanhoitopiirin lääkehuollosta. Sairaala-apteekkien lääkehuollon tehtäviin kuuluvat (i) lääkkeiden tilaus ja hankinta lääketukkukaupoista tai maahantuonti ulkomailta, (ii) lääkkeiden varastointi ja varastonvalvonta, (iii) velvoitevarastointi ja peruslääkevalikoiman ylläpito, (iv) annosjakelu, lääkkeiden valmistus ja käyttökuntoon saattaminen, (v) lääkkeiden toimittaminen osastoille, (vi) osastojen lääkkeiden säilytyksen ja käsittelyn ohjeistus, valvonta ja tarkastaminen, (vii) lääkekulutuksen seuranta, (viii) lääkejätteiden käsittely ja (ix) lääkeinformaatio (Fimea 21, Fimea 217). Lääkkeiden käyttökelpoisuus ei saa vaarantua missään vaiheessa varastointia, säilytystä tai kuljetuksia, joten lääkkeiden valmistajien antamia säilytys- ja käsittelyohjeita on noudatettava koko lääkehuolto- ja lääkehoitoketjun ajan (Fimean määräys 7/27). Taulukko 1. Suomalaiset sairaalat, joissa on sairaala-apteekki. Yliopistosairaalat Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala, HYKS* Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS Oulun yliopistollinen sairaala, OYS Tampereen yliopistollinen sairaala, TAYS Turun yliopistollinen keskussairaala, TYKS Muut sairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala, Lappeenranta Kainuun keskussairaala, Kajaani Kanta-Hämeen keskussairaala, Hämeenlinna Keski-Pohjanmaan keskussairaala, Kokkola Keski-Suomen keskussairaala, Jyväskylä Kymenlaakson keskussairaala, Kotka Lapin keskussairaala, Rovaniemi Länsi-Pohjan keskussairaala, Kemi Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala, Joensuu Puolustusvoimat, sotilasapteekki, Riihimäki Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti Satakunnan keskussairaala, Pori Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Turun kaupungin sairaala Vaasan keskussairaala Ålands hälso- och sjukvård, Ahvenanmaa *Vastaa Helsingin kaupungin sairaala-apteekin sekä Peijaksen ja Jorvin sairaalan sairaala-apteekeista (Fimea 218). 24

27 2.2 VELVOITEVARASTOINTI Velvoitevarastoinnin tarkoitus on turvata elintärkeiden lääkkeiden saatavuus ja käyttömahdollisuudet tilanteissa, joissa lääkkeiden normaali saatavuus on vaikeutunut tai estynyt lääkkeiden toimituskatkosten, vakavan kriisin tai muun näihin verrattavan syyn vuoksi (Laki lääkkeiden velvoitevarastoinnista 979/28, Nevalampi ja Linnolahti 211). Valtioneuvoston asetus lääkkeiden velvoitevarastoinnista (1114/28) määrittää ne lääkevalmisteet, jotka kuuluvat velvoitevarastoinnin piiriin. Velvoitevarastointi koskee muun muassa mikrobi-, diabetes-, anestesia-, astma- ja syöpälääkkeitä sekä lääkkeiden annostelussa käytettäviä tarvikkeita, lääkkeiden valmistuksessa käytettäviä apu- ja lisäaineita ja pakkausmateriaaleja (Laki lääkkeiden velvoitevarastoinnista 979/28). Lakia velvoitevarastoinnista sovelletaan terveydenhuollon toimintayksiköihin, lääketehtaisiin, lääkevalmisteiden maahantuojiin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (Laki lääkkeiden velvoitevarastoinnista 979/28). Yleensä terveydenhuollon toimintayksiköiden velvoitevarastointi on keskitetty sairaalaapteekkien ja lääkekeskusten hoidettavaksi (Fimea 21). Terveydenhuollon toimintayksikön ylläpitäjä on velvollinen varastoimaan normaalikulutuksen lisäksi lääkeryhmästä ja lääkeaineesta riippuen joko kuuden kuukauden, kolmen kuukauden tai kahden viikon keskimääräistä kulutusta vastaavan määrän lääkkeitä (Laki lääkkeiden velvoitevarastoinnista 979/28). Esimerkiksi antibiootteja ja diabetes- ja verenpainelääkkeitä on varastoitava kuuden kuukauden tarvetta vastaava määrä. Ravinto- ja perusliuoksia on varastoitava kahden viikon kulutusta vastaava määrä. Keskimääräinen kulutus lasketaan kyseisen lääkevalmisteen edellisen vuoden tammikuun alun ja syyskuun lopun välisen kulutuksen perusteella. Lääketehtaille ja lääkkeiden maahantuojille korvauksia velvoitevarastoinnin aiheuttamista kustannuksista maksaa Huoltovarmuuskeskus (Laki lääkkeiden velvoitevarastoinnista 979/28). Terveydenhuollon toimintayksikkö ei saa velvoitevaraston ylläpidosta korvausta. 2.3 LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖKUNTOON SAATTAMINEN Monet injektio- ja infuusiolääkkeet ovat huonon säilyvyytensä vuoksi kuiva-aineita tai konsentraatteja, ja ne tulee saattaa käyttökuntoon ennen potilaalle antoa (Tubic- Grozdanis ja Krämer 215). Lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen suositellaan tehtäväksi sairaala-apteekissa, koska siellä lääkeannosten kontaminoituminen valmistelun aikana on selvästi harvinaisempaa (,5 % annoksista) kuin osastolla (3,7 % annoksista) (Austin ym. 215). Myös Fimean määräyksen 6/212 mukaan lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä sairaala-apteekissa tai lääkekeskuksessa, ensisijaisesti erillisessä tähän käyttötarkoitukseen suunnitellussa työtilassa ja kyseiseen toimintaan soveltuvassa 25

28 suojakaapissa tai isolaattorissa. Lääkkeet voidaan kuitenkin saattaa käyttökuntoon myös osastolla tai muussa työyksikössä noudattaen sairaala-apteekin tai lääkekeskuksen antamia lääkekohtaisia ohjeita (Sosiaali- ja terveysministeriö 216a) ja aseptisia toimintatapoja sekä huolehtimalla, että työntekijöillä on riittävä koulutus ja osaaminen kyseiseen tehtävään (Dolan ym. 216). Ellei osastolla ole osastofarmaseuttia, sairaanhoitajat huolehtivat lääkkeiden käyttökuntoon saattamisesta (Laakkonen ym. 25). Osastofarmaseutit käyttävät lääkkeitä käyttökuntoon saattaessaan yleensä laminaari-ilmavirtaus- eli LIV-kaappia, mutta sairaanhoitajat valmistelevat lääkkeet yleensä lääke- tai potilashuoneen pöydällä (Laakkonen ym. 25, Suvikas-Peltonen 217). Osastoilla käyttökuntoon saatettavat lääkeannokset ovat lähinnä mikrobilääkkeitä, ravitsemusliuoksia ja erilaisia lääkeinfuusioita (Laakkonen ym. 25). Lääkkeitä käyttökuntoon saattaessa tulee noudattaa aseptista työtapaa, jotta voidaan välttyä lääkkeen mikrobiologiselta kontaminaatiolta (Austin ja Elia 29, Austin ym. 215, Dolan ym. 216). Aseptisella työtavalla varmistetaan steriilien tuotteiden steriiliyden säilyminen ja estetään mikrobien pääsy ympäristöstä ja työntekijöistä valmisteeseen ja valmisteen mukana potilaaseen. Aseptisiin työtapoihin kuuluu hyvästä käsihygieniasta ja käytettävien välineiden ja työskentelytasojen puhtaudesta huolehtiminen. Kädet pestään ja desinfioidaan huolellisesti ja pöytätasot, käytettävät välineet ja lääkepakkaukset desinfioidaan ennen työskentelyn aloittamista. Suojakäsineiden käyttö pienentää lääkevalmisteen kontaminaatioriskiä (Suvikas-Peltonen 217, Dolan ym. 216). Lääkkeiden ulkonäkö, lääkepakkausten vahingoittumattomuus ja kestoajat tarkistetaan ennen työn aloittamista (Ahonen 25). Käyttökuntoon saattajan tulee olla myös varmistunut, ettei lääkkeiden, nesteiden ja pakkausten välillä ole yhteensopimattomuuksia. Käyttökuntoon saattamisen tulisi tapahtua rauhallisissa tiloissa ilman häiriötekijöitä juuri ennen potilaalle antoa (Laakkonen ym. 25, Dolan ym. 216). Lääkkeet voidaan valmistaa myös ennakkoon, kunhan ne säilytetään asianmukaisesti ja käytetään käyttövalmiille annokselle määritellyn kestoajan puitteissa (Laakkonen ym. 25). Infuusiopussit, ruiskut ja muut lääkettä sisältävät tarvikkeet tulee merkitä lääkelisäystarralla, josta käy ilmi lisätyn lääkeaineen nimi ja määrä, käytetty laimenne (ellei lääkelisäystä ole tehty suoraan infuusiopussiin), lääkelisäyksen tekoaika (päivämäärä ja kellonaika), potilaan tunnistamistiedot ja tekijän nimi (Sosiaali- ja terveysministeriö 216a). 26

29 3 POTILASTURVALLISUUS JA LÄÄKITYSPOIKKEAMAT SAIRAALOISSA 3.1 POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollon näkökulmasta potilasturvallisuus tarkoittaa yksiköiden ja organisaation periaatteita ja toimintoja, joiden tarkoituksena on varmistaa potilaiden turvallinen hoito ja suojata potilasta vahingoittumasta (Stakes ja Rohto 27, Knuuttila ym. 27). Potilaan näkökulmasta potilasturvallisuus tarkoittaa oikeaa ja tarpeenmukaista hoitoa, joka on annettu oikeaan aikaan ja oikealla tavalla ja josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa (Stakes ja Rohto 27, THL 217). Potilasturvallisuus sisältää hoidon, lääkehoidon ja laitteiden turvallisuuden. Lääkitys- ja lääketurvallisuus ovat osa lääkehoidon turvallisuutta ja siten osa potilasturvallisuutta (Stakes ja Rohto 27). Lääkitysturvallisuudella tarkoitetaan lääkkeiden käyttöön liittyvää turvallisuutta. Lääkitysturvallisuuteen kuuluu lääkkeiden käyttö ja lääkehoidon toteuttaminen. Toimenpiteet lääkkeiden käyttöön liittyvien haittatapahtumien ehkäisemiseksi, välttämiseksi ja korjaamiseksi ovat myös osa lääkitysturvallisuutta. Lääkitysturvallisuutta voidaan lisätä lääkehoitosuunnitelmalla, vaaratapahtumien raportoinnilla ja turvallisuutta parantavilla tietokannoilla, kuten Käypä hoito -suosituksilla ja Terveysportin tietokannoilla (THL 211). Lääketurvallisuus koskee itse lääkevalmistetta (Stakes ja Rohto 27). Lääketurvallisuuteen kuuluu lääkkeen farmakologisten ominaisuuksien ja vaikutusten tunteminen ja arviointi, lääkkeen laadukas valmistusprosessi sekä valmisteen pakkausmerkinnät. 3.2 VAARATAPAHTUMA Vaaratapahtumalla tarkoitetaan hoitoon liittyvää, potilaan turvallisuuden vaarantavaa tapahtumaa, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa potilaalle tilapäisen tai pysyvän haitan (Knuuttila ym. 27). Vaaratapahtumat jaetaan haitta- ja läheltä piti -tapahtumiin. Haittatapahtuma on potilaalle haittaa aiheuttava vaaratapahtuma (Knuuttila ym. 27, Stakes ja Rohto 27). Potilaalle aiheutuva haitta voi olla fyysinen, psyykkinen, emotionaalinen, sosiaalinen tai taloudellinen. Haittatapahtuma ei aina johdu virheestä tai poikkeamasta, vaan kyseessä voi olla esimerkiksi allerginen reaktio lääkkeelle, jolle potilas ei tiennyt olevansa allerginen (Kohn ym. 2). Läheltä piti tapahtuma on vaaratapahtuma, joka olisi voinut aiheuttaa potilaalle haittaa (Knuuttila ym. 27, Stakes ja Rohto 27, Agency for Healthcare Research and Quality 219). Haitalta vältyttiin, koska poikkeama tai vaaratilanne havaittiin ajoissa 27

30 ja haitalliset seuraukset onnistuttiin estämään. Esimerkki tällaisesta tilanteesta on väärin jaetun lääkkeen havaitseminen ennen potilaalle antoa. Kansainvälisten arvioiden mukaan noin joka kymmenes sairaalapotilas altistuu sairaalahoitoon liittyvälle haittatapahtumalle (WHO 217), ja yhdellä sadasta haitta on vakava (Davis ym. 23). Noin puolet haittatapahtumista on estettävissä olevia (WHO 217). Yhdysvalloissa jopa 98 sairaalapotilaan arvioidaan kuolevan vuosittain hoitoon liittyvistä virheistä aiheutuviin haittatapahtumiin (Kohn ym. 2). Haittatapahtumat ovat usein seurausta lääkityspoikkeamista, joiden arvioidaan aiheuttavan yli 7 yhdysvaltalaisen kuoleman vuosittain. Härkäsen ym. (215a) suomalaisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa vähintään yksi lääkehoidon haittatapahtuma löytyi joka neljännen (27 %, 125/463) satunnaisesti valitun potilaan hoitojakson aikana. Kyseisessä tutkimuksessa lääkehoidon haittatapahtumien yleisyyttä selvitettiin tekemällä takautuva asiakirja-analyysi 463 potilaan sairauskertomuksista Global Trigger Tool -menetelmää käyttäen. Laatikaisen ym. (217) systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin mukaan lääkehoidon haittatapahtuma esiintyy joka viidennellä sairaalapotilaalla. Lääkehoidon haittatapahtumien riskiä lisäävät muun muassa sairaalahoitojakson pitkittyminen, monilääkitys ja sairauksien suuri määrä (Härkänen ym. 215a, Laatikainen ym. 217). 3.3 LÄÄKITYSPOIKKEAMAT Määritelmä Lääkityspoikkeama on lääkehoitoon liittyvä tapahtuma, joka voi johtaa haitta- tai läheltä piti -tapahtumaan (Aspden 27, Knuuttila ym. 27, Stakes ja Rohto 27). Samassa merkityksessä käytetään usein sanaa virhe, joka on sisällöltään suppeampi ja sävyltään negatiivisempi. Lääkityspoikkeama voi olla seurausta tekemisestä, tekemättä jättämisestä tai suojausten pettämisestä. Esimerkkejä tekemisestä aiheutuvasta lääkityspoikkeamasta ovat väärän lääkkeen antaminen, lääkkeen antaminen väärälle potilaalle ja lääkkeen antaminen väärään aikaan. Lääkkeen antamatta jättäminen on esimerkki tekemättä jättämisestä aiheutuvasta lääkityspoikkeamasta. Lääkityspoikkeamia voi esiintyä lääkehoitoprosessin eri vaiheissa, kuten lääkkeen määräämisessä, toimittamisessa, käyttökuntoon saattamisessa ja antamisessa sekä lääkeneuvonnassa (Lisby ym. 25). Yleisimmin niitä esiintyy lääkkeen määräämisen ja antamisen yhteydessä (Aspden 27, Agrawal 29, Carayon ym. 214). Laskimonsisäisesti annettavien lääkkeiden kohdalla esiintyy muita antoreittejä yleisemmin antopoikkeamia (Keers ym. 213). Pahimmillaan lääkityspoikkeamat voivat aiheuttaa vakavia seurauksia ja johtaa jopa potilaan kuolemaan (Kohn ym. 2, Linden-Lahti ym. 29). 28

31 3.3.2 Lääkityspoikkeamien yleisyys, poikkeamatyypit ja seuraukset potilaalle Joka viidennen potilaalle annetun lääkkeen kohdalla tapahtuu lääkityspoikkeama tai -poikkeamia (Barker ym. 22, Härkänen ym. 215b). Härkäsen ym. (215b) tutkimuksessa havainnoitiin yhden suomalaisen sairaalan neljällä osastolla 32 sairaanhoitajaa ja yhteensä 158 lääkkeenantotapahtumaa, ja useamman kuin joka viidennen lääkkeenannon (22 %, n=235) kohdalla esiintyi lääkityspoikkeama. Barkerin ym. (22) tutkimuksessa lääkityspoikkeama esiintyi 19 %:ssa annetuista lääkkeistä (65/3216). Kahdella tehohoidon osastolla tehdyssä tutkimuksessa ilmeni keskimäärin lähes kolme lääkityspoikkeamaa potilasta kohti (1732/61) (Carayon ym. 214). Peijaksen sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa suurin osa (61 %) ilmoitetuista hoitoon liittyvistä poikkeamista oli lääkityspoikkeamia (Mustajoki 25). Myös Ruuhilehdon ym. (211) tutkimuksen mukaan suurin osa (51 %) HaiProraportointijärjestelmään (kts. kpl 3.4) ilmoitetuista tapahtumista liittyi lääkkeisiin ja lääkitysprosessiin. Lääkityspoikkeamista yleisimpiä ovat jako-, anto- ja kirjaamispoikkeamat (Ruuhilehto ym. 211, Holmström 217). Holmströmin (217) tutkimuksessa 33 % (n=1 96) raportoiduista lääkityspoikkeamista liittyi lääkkeiden jakoon, 24 % (n=7972) lääkkeiden antoon ja 17 % (n=5641) kirjaamiseen. Härkäsen ym. (215b ja 215c) tutkimuksissa suurin osa lääkityspoikkeamista oli antopoikkeamia; lääkehoitoon liittyviä HaiPro-ilmoituksia (N=671) tarkastelevassa tutkimuksessa antopoikkeamien osuus oli 4 % (267/671) (Härkänen ym. 215c) ja havainnointitutkimuksessa 63 % (149/235) (Härkänen ym. 215b) kaikista lääkityspoikkeamista. Kummassakin tutkimuksessa kirjaamispoikkeamat olivat seuraavaksi yleisin lääkityspoikkeamatyyppi. Peijaksen sairaalan tutkimuksessa kolmannes (34 %) lääkityspoikkeamista liittyi kirjaamiseen, 31 % lääkkeen antoon, 2 % lääkkeen määräämiseen ja 15 % lääkkeiden jakamiseen (Mustajoki 25). Carayonin ym. (214) tutkimuksessa lääkityspoikkeamia esiintyi yleisimmin lääkkeen annon (39 %) ja lääkkeen määräämisen yhteydessä (32 %). Lääkkeiden antoon liittyvistä poikkeamatyypeistä yleisimmät olivat lääkkeen väärä annos, lääkkeen antamatta jättäminen ja väärä lääkkeenantotekniikka (Härkänen ym. 216). Barkerin ym. (22) tutkimuksen mukaan yleisimmät lääkkeen antoon liittyvät poikkeamatyypit olivat väärä antoajankohta (43 %), lääkkeen antamatta jättäminen (3 %) ja väärä annos (17 %). Härkäsen ym. (215b ja 215c) tutkimuksissa % lääkityspoikkeamista eteni potilaalle asti ja läheltä piti -tapahtumia oli selvästi vähemmän. HaiProtutkimuksessa 18 % (215c) ja havainnointitutkimuksessa 3,4 % (215b) lääkityspoikkeamista aiheutti potilaalle haittaa. Kahdessa HaiPro-ilmoituksessa (,3 %) potilaalle aiheutui tapahtumasta vakava haitta (Härkänen ym. 215c). Carayonin ym. (214) tutkimuksessa 2,2 % (38/1732) lääkityspoikkeamista aiheutti potilaalle haittaa. 29