SELOSTUS PIEIVOISPOIiiUTTUNLUN h:iilleliuskeeiq ELI KIHARALTUS- Tehtävä
|
|
- Kaarlo Kivelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 M 19/3 1,1 11,3442/-78/2/10 Puolanka,Mekkomäki Raimo Räsänen 31. SELOSTUS PIEIVOISPOIiiUTTUNLUN h:iilleliuskeeiq ELI KIHARALTUS- KEEN ESIINTYI'4IEN TUTKIMUKSISTA PUOLANGAN KUNNASSA KES~LLJ~ 1978 SEKÄ MEKKOMÄEN ESI INT.rMKN DETALJIKARTOITUKSESTA Tehtävä Puolangan kunta antoi keväällä 1978 kaivostekn. opis3)c.elija Rainio Räsäselle tehtäväksi laadituri ohjelman perusteella selvittää kiharaliuskeen esiintymien laajuus ja hyödyntämiskelpoisuus. Puolangan kunnan alueella. Tehtävä käsitti ensi sijassa Mekkokall.ioiden jo käyttöön otettujen esiintymien lähiympäristön yksityiskohtaisen tutkimuksen hyvdvntämi.skelpoisten kivivarojen selvillesaamiseksi. Samalla tutkimuksella pyrittiin alustavasti selvittämään tiedossaol.evi_en muiden kiharaliuskehavaintojen merkitys louhintakelpoisen esiintymän löytämistä silmälläpitäen. Yleistä r Useat aikaisemmat kiharaliusl.elhiavainnot kallioista osoittautuivat tutkimuksen kuluessa varsin kapeiksi ; 1.0.'.0 cm levyisiksi välikerroksiksi muiden liuskepatjojen välissä eikä niillä vähäisyytensä vuoksi ole louhinta- ja käyttöedellytyksiä. Samoin muutamien h.yvälaat-uislen kiharali.uskenäytteiden todettiin olevan peräisin suurista irtolohkareista, joiden luonne selvisi vasta kaivuria apuna käyttäen. Täten mm. Välisuolta tavatut ja kalliopaijastumana pidetyt kiharat.iuske.nuociostumat olivat tutk _muksen mukaan irrallaan olevia suuria lohkåreita, joita voidaan pitää aivan paikallisina, muttaa silti mannerjäätikön mukana jonkin matlkkaa siirtyneinä l ohk.arei.na. Tarpeen vaatiessa esiintymä löydett_änee kaivauksilla lähiympäristö.3tä, mutta tä~r:.änluoritoin.en etsintä ei kuulunut suoritetun. tutkimuksen ohjelmaan. Kongasmäcn suunnalta Rahikkalanvaarasta tavattiin useassa
2 2 pienoisnoimuttunutta kiillel..iusketta, joka kalliosta tehtyjen havaintojen perusteella saattaa hyvinkin soveltua ko - ristelaataksi samaan tarkoitukseen kuin Mekkomäen kiharaliuskekin. Sieltä kalliosta otetut näytteet ovat tässä suhteessa mielenkiintoisia, mutta vaativat hyödyntämistä suunniteltaessa lisätutkimuksen, jossa laaditaan esiintymästä detaljikartoitus sekä avataan jokin louhintarintuus kivilajin fysikaalisten ominaisuuksien ja louhittavuuden selvittämiseksi. Kiharaliusketutkimus k Aika : , suorittaja Raimo Räsänen sekä osan ajasta apumies ja louhospaikan avauksen ja kivilajin louhittavuuden selvittämisen yhteydessä kaivinkone. Kaivaukset palvelevat jatkossa myös liuskelouhinnan aloitustoimintaa. Tutkimuskohteet mainitaan seuraavassa selostuksessa tutkimusohjelman.kohtien mukaan ryhmiteltynä ja paikallisin nimin mainiten. Tutkimuksen rahoituksesta vastasi Puolangan kunta Kauppaja teollisuusministeriöltä saamansa avustuksen turvin kustannusten jakaantuessa tutkimussuunnitelmassa edellytetyllä tavalla.
3 3 Tutkimusoh -ielma.1. Mekkomäen kiharaliuskeen selvittäminen alkoi siitä tiedosta, jonka sain entisiltä Mekkomäen kiharaliuskeen louhijoilta. Sen mukaan Mekkomäessr on kiharaliusketta laajalla alueella. Saatuaan rajattua tiedustelun perusteella tämän alueen, joka oli n. 4 km 2, tein alueesta linjoituskaavion. Sen jälkeen aloin tehdä linjoitusta apulaiseni kanssa lumien ollessa vielä maassa. Linjoitus on suunniteltu niin, että Mekkokallioiden yli menevät pohjois-eteläsuuntaiset linjat ovat 250 m :n välein ja itä-länsisuuntainen linja menee nykyisen louhoksen yli. Koordinaatteina on käytetty valtakunnan koordinaatistoa kuitenkin niin, että x-koordinaatista on jätetty pois kaksi ensimmäistä numeroa ja y-koordinaatista ensimmäinen numero. Linjoituksen valmistuttua ja lumien lähdettyä maasta aloitimme yksityiskohtaisen kartoituksen Mekkomäen alueella. Kiinnitin huomiota.pienoispoimuttuneeseen kiharaliuskeeseen sekä sen esiintymien leveyteen, jatkuvuuteen kivil.ajin kulun suunnassa, kaateeseen, lohkeavaisuuteen sekä louhittavuuteen. Erityisesti kiinnitin huomiota kiilteen määrään sekä siihen, onko kyseessä oleva kiharaliuske muskoviittivai biotiittivaltainen. Kiinnitin tutkimuksessa myös huomiota kiharaliuskeen lujuuteen, kvartsimaasälpäkerroksen paksuuteen, joka tässä kivilajissa on lujuusominaisuuksia lisäävä tekijä, ulkonäköön, kiharan liuskeeen poimujen korkeuteen sekä voimakkaampaan poimuttuneisuuteen. Samassa yhteydessä selvitettiin myös niin kutsutun Katriliuskeen louhintamahdollisuudet ja käyttökelpoisuus. Se on Altan liusketta muistuttava muskqviittipitoinen kvartsimaasälpäliuske, joka on luja ja helposti laatoiksi lohkeava.
4 4-4 Kartoituksen yhteydessä paksujen maapeitteiden alla olevat mielenkiintoiseksi osoittautuneet kohdat avattiin kaivuria ja lapiota käyttäen. Jokaisesta }:iharaliuskepaljasturmiasta otettiin käsiporakonetta hyväksikäyttäen ja kalliota ampuen näytteitä, jotta voitiin todeta kysessäolevan liuskeen louhittavuus ja käyttökelpoisuus. Käyttökelpoisiksi osoittautuneista kohdista on otettu näyte talteen jatkotutkimuksia varten. Jokainen paljstumahavainto on numeroitu ja raportoitu paljastumahavaintolomakkeelle, mistä ilmenee sen tarkka sijainti koordinaattien perusteella, kiven ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet sekä kivilajin kulku ja kaade. Detaljikartta on piirretty mittakaavassa 1 :500. Tämän kartan tarkoituksena on antaa kuva siitä alueesta, mihin kiharaliuske sijoittuu. Tutkimuksessa on pyritty selvittämään vain kiharaliuske-esiintymän mittasuhteet pituus- ja leveyssuunnassa. Kartoituksessa en ole kiinnittänyt Mekkomäena alueella huomiota muihin käyttötarkoituksiin mahdollikivilaj_eihin sesti soveltuviin/niiden esiintymien koon selvittämiseksi. Jokainen kiharaliuske-esiintymä on numeroitu ja niistä on seuraavassa yksityiskohtainen selvitys kiven ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista esiintymäalueittain. I Muskoviittivaltainen kiharaliuske, jossa kvartsi-maasälpäkerrosten paksuudet vaihtelevat esiintymän eri kohdissa 2-5 mm :n välillä ja kiharan korkeuden vaihdellessa imn :n välillä. Lohkeavuudeltaan tämä liuske on suoraa, laattamaista. Kiharaliuske kaatuu noin 55 0 kulmassa. Esiintymän koko on noin 55 x 3,5 m. Tämä paljastunut ala on mielestäni louhintakelpoista ja Mekkomäen alueella olevista kiharaliuske-esiintymistä ehdottomasti paraslaatuista. Tästä esiintymästä on louhittu noin 2 rn :n korkuinen rintaus koristekiveksi.
5 5 Tämä kiharaliuske soveltuu lohkeavaisuutensa, suoruutensa., kestävyytensä ja ulkonäkönsä ansiosta hyvin käytettäväksi koristelaattana. II Biotiittivaltainen kiharaliuske, jossa kvartsimaasälpäkerroksen vahvuudet vaihtelevat 3-8 mm :n välillä, k_iharari korkeus myös vaihtelee esiintymän eri kohdissa, vaihdellen mm :in. Kaade on melko pysty, välillä Lohkeavuudeltaan tämä liuske on suoraa. Tässä esiintymässä on voimakkaampaa poimutusta, mikä tekee liuskeesta esim. suurempien laattojen sahaamisen melko hankalaksi. Muiden ominaisuuksiensa ansiosta tämä liuske kyllä soveltuu käytettäväksi. Biotiitti antaa lohkopinnoille hohtavan kiillon. Tästäkin esiintymästä on louhittu aikaisemmin noin 2 m :n rintaus kiveä. III Muskoviittivaltainen kiharaliuske, kvartsimaasäl.päkerros ten vahvuudet vaihtelevat 2-4 mm :n välillä, kiharan korkeus on noin 5-35 rran. Suonlaidan puoleinen pää on hyvin kiillerikasta, mikä tekee liuskeesta hauraan ja pehmeän. Tämä osa esiintymästä on käyttökelvoton ta. Esiintymän halkaisee pituussuunnassa kahteen osaan noin 80 cm :n levyinen graniittipegmatiittinen osuus. Muu osa tästä esiintymästä ominaisuuksiensa ansiosta soveltuu mielestäni käytettäväksi. Lohkeavaisuudeltaan tämä liuske on suoraa. Esiintymien laidasta on louhittu jonkin verran kiharaa kiveä aikaisemmin.
6 IV Muskoviittirikas kiharaliuske, kvartsimaasälpäkerroksen vahvuudet vaihtelevat 1-2 mm :n välillä, kiharan korkeuden vaihdellessa mm :n välillä. Liuske on hyvin haurasta ja näin ollen lohkominen käy vaikeaksi liuskeen murtuessa pieniksi paloiksi. Tällä esiintymällä on pituutta noin 25 m ja leveyttä 2,5-3 Louhinnan yhteydessä kannattaa katsoa muuttuuko liuskeen laatu syvemmälle mentäessä paremmaksi. Nyt näkyvissä oleva osuus on mielestäni. huonoa käytettäväksi. V Muskoviittivaltaista kiharaliusketta, jossa kvartsimaasälpäkerrosten vahvuudet vaihtelevat 2-5 mm :n välillä esiintymän eri kohdissa. Kiharan korkeus vaihtelee myös mrm. Esiintymällä on pituutta noin 65 m ja leveyttä 2-3 m :n välillä. Pohjoisen puoleinen pää tästä esiintymästä on hyvin voimakkaasti poimuttunutta, mikä käytännöllisesti katsoen on sen vuoksi kelpaamatonta. Puolessa välissä esiintymääää kihara muuttuu loivasta aaltoilevaksi, eikä tämäkään mielestäni ole käyttökelpoista. Louhinnan yhteydessä kannattaa sen sijaan' kiinnittää huomiota runkolinja x = 75,700 eteläpuolella olevaan esiintymän osaan. Tästä lähtien liuske näyttää käyttökelpoisenu-mialta, joskaan tämäkään osa ei vielä ole aivan paraslaatuista käytettäväksi. VI Biotiittivaltainen kiharaliuske-esiintymä, kvartsimaasälpäkerrokset vaihtelevat 1-3 mm :n välillä, kiharan korkeus.myös vaihtelee mm :in. Molemmista päistään tämä esiintymä on voimakkaasti poimuttunutta ja lohkeavuudeltaan huonoa.
7 Ominaisuuksiensa puolesta tämä kihar.aliuske-esiintymä ei mielestäni sovellu käytettäväksi. VII Kiharaliuske-esiintymä, jossa on muskoviitti- sekä biotiittipitoista liusketta. Tämä on kauttaaltaan hyvin kiille-rikasta ja lohkeavuudeltaan huonoa. Kvartsimaasäl.päkerrosten vahvuudet vaihtelevat 1-2 mm :n välillä. Ominaisuuksiensa puolesta tällä kiharaliuskeella ei mielestäni ole käyttöä. VIII Muskoviittivaltaineri kiharaliuske, kvartsimaasälpäkerrosten vahvuudet vaihtelevat 1-2 mm, kiharan korkeus vaihtelee mrn ja kaade myös vaihtelee välillä. Tämä esiintymä kohoaa suosta näkyviin. Pituutta sillä on noin 25 m ja leveys vaihtelee 2-3 m välillä. Lohkeavuudeltaan tämä liuske ei ole parasta mahdollista, mutta ulkonäkönsä ja muiden ominaisuuksiensa puolesta tämä sopisi käytettäväksi. Runsaan kiillemääränsä ansiosta liuske on kyllä jonkin verran haurasta, mikä tahtoo murtaa halkaistavan kiven pieniksi paloiksi. Mielestäni tämän esiintymän käyttöön ottoa kannattaa harkita, joskaan tämä ei ole aivan paraslaatuista. IX Kaksi rinnakkain olevaa kiharaliuske-esiintymää, näiden esiintymien leveys vaihtelee 0,3-1,5 m :n Välillä. Kiharaliuske on muskoviitti- sekä biotiittipitoista vaihdellen koostumus esiintymän eri kohdissa. Kvartsimaasälpäkerrosten vahvuudet vaihtelevat 2-3 mm, kiharan korkeuden vaihdellessa mm :n välillä.
8 Näissä esiintymissä on sekä voimakkaammin poimuttunutta että suorempaakin kiharaliusketta. Niistä löytyy myös osueita, jotka sopisivat käytettäväksi, mutta suurin osa on käyttötarkoitukseen sopimatonta. Kannattamaton mielestäni louhi -'C-tavaksi. X Muskoviittivaltaista kiharaliusketta, jossa kiharan korkeus vaihtelee mm, kvartsimaasälpäkerrosten paksuudet vaihtelevat 2-8 mm :n välillä. Esiintymä on suon laidassa, pegmatiittikallion kupeessa, leveys vaihtelee 0,3-1 m :n ja pituutta noin 40 m. Muutamasta paikasta esiintymällä löytyy käyttökelpoistakin kiharaliusketta, mutta sitä on yleensä vähän. Kannattamaton mielestäni louhittavaksi. XI Muskoviittivaltaista kiharaliusketta graniittipaljastumien välissä voimakkaasti poimuttuneena kolmena rinnakkaisena kaistana. Ominaisuuksiensa ja kokonsa puolesta eivät sovellu käytettäväksi. XII Muskoviitti- sekä biotiittipitoista kiharaliusketta vaih delleen koostumus eri paikoissa. Tässä esiintymässä on sekä suoraa että hyvin voimakkaasti poimuttunutta liusketta. Siten sieltä löytyy käyttötarkoituksiin sopivaa ja hylättävää kiharaliusketta. Suurin osa mielestäni ei tässä esiintymässä sovellu käytettäväksi. Kvartsimaasälpäkerrosten vahvuudet vaihtelevat 2-7 mm :n välillä, kiharan korkeus vaihtelee mm.
9 Käyttötarkoituksiin sopivaa kiharaliusketta on yleensä kapeina kaistaleina, mikä tekee käyttöön oton kannattamat -'comaksi. xiii Biotiittivaltainen kiharaliuske-esiintyviä Y.u7_liolammen rannalla. Esiintymän leveys vaihtelee 0,7-3 m ja pituutta tällä on noin 20 m. Kiharaliuske-esiintymässä on runsaasti graniittipegmatiittijuonia, juonien leveydet_vaihtelevat 1-10 cm :n välillä. Kiharaliuskeosuudet vaihtelevat cm :n välillä. Mielestäni tämä kiharaliuske ei täytä niitä vaatimuksia, mikä pitäisi olla louhittavalla kivellä. Korkeusero lammen pinnan ja esiintymän välillä on noin 1,5 m. Tällä esiintymällä ei ole mielestäni käyttöä. Katriliuske Katriliuske sijoittuu kiharaliuskeen molemmin puolin, leveyden ollessa korkeintaan noin 50 cm puolellaan ja on hyvin rikkonaista, mikä johtunee' ulkoisista tekijöistä. Katriliuske on ulkonäöltään hyvin kaunista, ja suoraan lohkeavaa liusketta. Lohkopinnoilla on kaunis hopeanhohtoinen rypytyspinta muskoviitista johtuen. Lujuusominaisuuksiltaan kestävää. Katriliuskeen käyttötarkoituksiin sopivan liuskeen määrää on vaikea arvioida. Tämän liuskeen laatu vaihettuu nopeasti ja on yleensä pinnassa hyvin rikkonaista, joten uskoisin tästä liuskeesta saatavan hyödyn olevan melko vähäisen. Louhinnan yhteydessä kannattaa tarkkailla liuskeen laatua syvemmälle mentäessä, sillä rikkonaisuus saattaa johtua pakkasrapautumisesta esiintymän pinnassa.
10 Yhteenvehotutkimusohjelr1a 1 :stä ;Mekkomäen alueella on useita yksittäisiä havaintoja kiharaliuskeista, jotka näkyvät tarkemmin selostettuina paljastumahavaintokansiosta. Nämä esiintymät ovat mielestäni niin kapeita tai ominaisuuksiltaan käyttötarkoitukseen sopimatonta kiharaliusketta, että katsoin tarpeettomaksi käyttää kaivuria niiden koon selville saamiseksi. Mekkomäen alueella ominaisuuksiltaan käyttökelpoiseksi osoittautuneet kiharaliuske-esiintymit supistuvat esiintyn:iin I, II ja III. Näistä I ja II ovat kokonsa ja ominaisuuksiensa puolesta sellaisia kiharaliuske-esiintymiä, joiden varaan. Mekkomäen kiharaliuskeen käyttöön oton ja kannattavuuden. tulee perustua. Muiden esiintymien käyttökelpoisen kiven määrä on siksi vähäinen ja saanti niukka, että niitä voidaan. ajatella vain jonkin yksityisen takkapinnan tms. koristetarkoituksen tyydyttämiseen, mutta ei laajempaan tuotantotolmintaan. Tutkimusohjelma2. Tutkimusohjelma l :n valmistuttua aloitin kiharaliuskeen seuraamisen Nekkomäestä pohjoiseen. Kiharaliusketta on löytynyt aikaisemmin muualtakin, pohjoisin löytöpaikka on Välisuolla ja eteläisin Kongasmäessä. Näiden löytöpaikkojen väliä on kartalta mitattuna noin 37 km. Nekkokalliot sijoittuvat melkein näiden löytöpaikkojen puoliväliin. Tutkimuksen aloitinkin valtavalla kävelyurakalla, kun lähdin seuraamaan kallioita paljastuma paljastumalta. Kävin matkani varrella paikallisilta asukkailta kyselemässä mahdollisista heidän tiedoissaan olevista. kiharaliuske-esiintymistä.
11 Apunani käytin 1 : topografi- ja 1 : peruskarttojen lehtiä, joihin merkitsin kaikki löytämäni paikat. Jokaisesta löytärr,ästäni paikasta on täytetty paljastumahavaintokortti, josta ilmenee karttalehden numero ja löytöpaikan tarkempi sijainti koordinaattien perusteella. Jokaisesta näistäkin esiintymistä on. seuraavassa yksityiskohtainen selvitys siitä, miten laajalla alueella kiharaliusketta esiintyy ja minkälaisia töitä on tehty kyseisen esiintymän selville saamiseksi. Kysellessäni paikkakunnan asukkailta heidän tiedossaan olevista kiharaliuske-esiintymistä huomasin, että heillä on väärä kuva siitä, mikä on kiharaliusketta ja mikä ennen uunikiveksi käytettyä suoraa kiilleliusketta. Useimmat heistä neuvoivat vanhoille uunikivien ottopaikoille. Niitä Puolangan kunnassa näyttää olevan laajoilla alueilla. Laattaliuske, jota esi-isät ennen ovat käyttäneet uunien tekoon, on hyvin suoraan lohkeavaa kiilleliusketta, jonka lohkopinnoilla on vähäisiä määriä kiillettä. Tämä liuske ei sovellu mielestäni koristelaataksi, koska siinä ei ole merkkiäkään pienoispoimuttuneisuudesta eikä sen lohkopinnoilla ole sitä kaunista kiillepitoisuudesta johtuvaa hohtoa kuin katriliuskeessa. Seuraavassa on yksityiskohtainen selvitys löytämistäni Mekkomäen tyyppisistä kiharaliuske-esiintymistä : Valisuo Karttalehti 1 : n :o B :n alueella sijaitsee Välisuo, mistä kolmesta eri. kohdasta löytyi ojan pohjasta kiharaliusketta. Kahdessa paikassa näistä oli ominaisuuksiensa puolesta käytettäväksi kelpaavaa kiharaliusketta. Luulin aluksi näitä kalliopaljastumiksi, mutta myöhemmin kaivinkoneella kaivettaessa nämä osottautuivat suuriksi noin. 2 m3 :n suuruisiksi irtolohkareiksi.
12 Nämä lohkareet olivat samantyyppisiä, pitkulaisia ja hyvin kulmikkaita sekä sijaitsivat syvällä suon sisällä. Näiden lähtöpaikka on toistaiseksi tuntematon, mutta uskoisin, että nämä lohkareet eivät ole kaukaa kulkeutuneet. Haravoin aluetta jääkauden kulkusuuntaan, mutta en löytänyt merk?.i.äkä(- n kiharaliuskepaljastumista, enkä tavannut myöskään muita saman tyypin iohkareita. Tällä suolla on yksi peruskalliohavainto n : o 123, joka on muskoviittivaltaista, hyvin kiillerikasta kiharaliusketta, joka lohk.eaa jotakuinkin suoraan, mutta on hyvin haurasta. käytettäväksi. Mielestäni tämä esiintymä on kaikkien ominaisuuksiensa suhteen niin huono, että se ei sovellu käytettäväksi. Löytyneet lohkareet eivät ole lähtöisin tästä esiintymästä, koska ne eivät tyypiltään sovellu yhteen ja toiseksi toinen kyseisistä lohkareista oli esiintymän n :o 123 -pohjoispuolella ja siis kuljetuksen suhteen väärällä puolella. Tämän tutkimusohjelman puitteissa on mahdotonta saada selville näiden lohkareiden lähtöpaikkaa. Kettukkaangas Karttalehti 1 : n :o C. alueella sijaitsee Kettukangas, mistä löytyi kiharaliusketta, havainto n :o 125. Tämä kiharaliuske on biotiittivaitaista ja huonosti lohkeavaa. Kiharaliusketta on kaksi rinnakkaista kaistaletta, toinen 10 cm ja toinen 20 cm levyinen, graniittien välissä. Tämän paikan sain tei.tooni"kunnas-nimisen talon isännältä. Jututtaessani häntä sain sellaisen kuvan, että Kettukankaassa on kiharaliusketta laajalla alueella, mutta sitä ei ole vain tutkittu tarkemmin. Paikalle mentyäni huomasin har-
13 mikseni, että kiharaliusketta on alueella, mutta sitä on aivan olemattoman kapeina j uonina. Lähistöllä oli useita vanhoja uunikiven ottopaikkoja, mutta kivi oli laadullisesti koristekiveksi sopimatonta : Kyseessäoleva kiharaliuske-esiintymä on kokonsa ja ominaisuuksiensa puolesta käyttötarkoituksiin kelpaamatonta. Huosiuslampi Karttalehti 1 : n :o A. Huosiuslammen lähistöllä, havainto n :o 124, esiintyy kiharaliusketta. Suon keskellä olevasta metsäsaarekkeesta kohoaa kiharaliusketta peruskalliossa näkyviin. Kiharaliusketta on tässä esiintymässä noin 3 m leveydeltä ja noin 25 m pituudelta näkyvissä. Tämä kiharaliuske on muskoviittivaltaista ja huonosti lohkeavaa. Tässä liuskeessa ei ole sitä kaunista kiharaa pintaa, kuten Mekkomäessä, vaan kivi on pääasiassa loivasti aaltoilevaa. Esiintymän vieressä on myös vanha uunikiven ottopaikka, mutta kivi ei ole koristelaatoiksi sopivaa. Tlllä kiharaliuske-esiintymällä ei ominaisuuksiensa puolesta ole koristekivenä käyttöä. Paha Kapustasuo Karttalehti 1 : n :o B. Kiharaliusketta löytyi Paha Kapustasuolta kahdesta kohdasta, jotka kuitenkin ovat samaa esiintymää, havainto n :o 120 ja 121. Tämä esiintymä on suon laidassa ja kohoaa selvästi näkyviin suosta. Kiharaliuske-esiintymä on biotiittipitoinen. Sen länsipuo-
14 leinen pää on voimakkaasti poimuttunu_t. Liuskeen välissi on kapeita graniittijuonia. Kvartairaasälpäkerrosten vahvuudet vaihtelevat 2-3 mm ja kiharan korkeus vaihtelee 5-20 mm :n. Itäpuoleisessa päässä kihara muuttuu loivasti aaltoilevaksi. Ominaisuuksiensa ansiosta tämä kiharaliuske ei sovellu mielestäni käytettäväksi. Kivikangas Karttalehti 1 : n :o D. Törmänmäestä Kongasmäkeen johtavan tien varrella Kuikkalamrlen eteläpuolella olevassa kalliopaljastumassa on noin cm levyisiä muskoviittivaltaisia kiharaliuskejuonia, havainto n :o 126. Koko paljastuman pinta on poimuttunutta ja tästä johtuen äkkiä katsottuna koko paljast uma'näyttää kiharaliuskepaljastumalta, mutta läherrnnin tarkasteltaessa tämä osoittautuu graniittiseksi hyvin muskovii_ttipitoi_seksi kivilaj iksi. Nämä kapeat kiharaliuskejuonet ovat merkityksettömiä. Rahikkalanvaara Karttalehti 1 : n :o C. Rahikkalanvaaran metsä-- autotien päässä on useammassa kohdassa peruskalliossa kiharaliusketta näkyvissä, havainto n :o 127 ja 128. Tämä kiharaliuske on hyvin muskoviittivaltaista ja pienempikiharaista kuin Mekkomäessä. Kvartsimaasälpäkerrosten vahvuudet vaihtelevat 1-3 mm :n ja kiharan korkeus 5-15 mm :n välillä. Kiharaliuske-esiintymän pituus on noin 100 m ja leveys 5-6 m. Esiintymän pohjoispuoleisessa päässä liuske on laadullisesti parempaa kuin eteläpuoleisessa päässä. Yhteistä
15 on näille molemmille tyypeille se, että graniittiset osueet leikkaavat vinosti kiharaliusketta, mikä lohkottaessa saattaa murtaa liuskeen pieniksi palasiksi. Mekkomäen ulkopuolella sijaitsevista esiintymistä tämä on mielestäni paras esiintymä, mutta suurimmalta osalta sekin lienee laadullisesti koristeliuskeeksi kelpaamatonta. Kuitenkin esiintymän yksityiskohtainen kartoitus ja tutkimus on paikallaan, jos uusia koristeliuskelouhoksia myöhemmin tarvitaan. Yhteenvetotutkimusohjelma, :sta On mahdotonta sanoa, että olisin etsiessäni kiharaliusketta käynyt jokaisella kalliopaljastumalla ja löytänyt kaikki mahdolliset kiharaliuskeet tutkitulta geologiselta muodostumajaksolta. Tämän varmuuden saamiseksi menee aikaa paljon kauemmin kuin kaksi kuukautta, minkä tutkimusohjelma 2 kesti. Mekkomäen ulkopuolella sijaitsevat esiintymät osoittautuivat lähes kaikki mielestäni kannattamattomaksi. Eräissä esiintymissä voisi jostakin kohdasta löytyä täysin kelvollistakin kiharaliusketta, mutta sitä on yleensä niin vähän, että sitä on pidettävä merkityksettörnänä. Välisuolla esiintulleitten kahden laadullisesti käyttökelpoisen lohkareen lähtöpaikan selvitys jää tulevaisuuteen. Rahikkalavaaran esiintymä ansaitsee myös lisäselvitystä. Liopupääte lmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut saada selville Puolangan kunnan alueella olevien kiharaliuske-esiintymien sijainti, koko ja käyttökelpoisuus. Tämä tutkimus on keskittynyt ensisijaisesti Mekkomäen alueelle ja sen lisäksi tämän alueen pohjois- ja eteläpuolelle,
16 mahdollisten uusien kiharaliuske-esiintymien löytämiseksi. Keskityin tutkimusohjelma 2 :n aikana jo ennestään tiedossaolevien kiharaliuskehavaintojen mukaan Välisuon ja Kongasmäen väliselle alueelle. Näistä esiintymistä on kunnan rajalle vielä pitkä matka, joten tälle välille saattaa mahtua vielä :joitakin kiharaliuske-esiintymiäkin. Tämän ajan puitteissa, mikä minulla oli käytettävissäni, yritin parhaan taitoni ja kykyni mukaan selvittää tällä alueella esiintyvät kiharaliuskeet. Kiharaliuskeen taloudellisen louhinnan kannalta huomio keskittyy nyt yksinomaan Mekkomäkeen. Muut tällä alueella sijaitsevat esiintymät ovat mielstäni merkityksettömiä. Mekkomäen alueella olevan, käyttötarkoitukseen kelpaavan kiharaliuskeen määrää on mahdotonta arvioida tarkasti. Tämä vaatisi muutaman kairausreiän ennen kuin se selviäisi ja tätä tutkimusta varten myönnetyist.ä määrärahoista ei. liikene varoja tähän tarkoitukseen. Esiintymät I ja II osoittavat jo pinta-alansa perusteella, että kiharaliuskeen louhinta on mahdollista. Vaikeaa on myös sanoa, paljonko kiharaliuskekuutioista saadaan neliöitä myyntiin, mutta uskoisin järkevällä räjähdysaineen käytöllä ja oikealla räjähdysaineella päästävän korkeisiin hyötyprosenttilukemiin. Puolangan kunnan alueella esiintyy paljoa muita rakennuskiviksi sopivia kivilajeja, esimerkkinä mainittakoon musta ja harmaa dolomiitti eli marmori ja Pak.olanahon liuskekivi. Epätietoisuutta esiintyy kuitenkin siinä, että ei tiedetä näiden esiintymien suuruutta ja louhintamahdollisuuksia. Oulun läänin teollisuustoimikunnan vuonna 1975 julkaisemasta julkaisu n :o 21 :sta käyvät selville myös muut Puolangan
17 kunnan rakennus-, teollisuus- ja koristekiviesiintymät. Mielestäni olisi paikallaan suorittaa tutkimus näidenkin esiintymien hyväksikäytöstä. Tätä työtä on valvonut ja ohjannut fil.lis.yrjö Pekkala geologisesta tutkimuslaitoksesta. Hänelle pyydän lausua parhaat kiitokset neuvoista ja työn ohjauksesta. Haluan myös tässä yhteydessä kiittää oi ::>ettajaani, maisteri Aatto Laitakaria Geologisesta tutkimuslaitoksesta. Häneltä olen myös saanut työni aikana asiantuntevaa apua. Puolangalla 31 päivänä elokuuta 1978 Raimo Räsänen
18
19
20
21
22
23
Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.
M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotRadioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.
M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten
Lisätiedot1,53 ,`ALE M 19/4241/-72/2/20. Pyhäselkä. Lauri Eskola Selostus Pyhäselässä suoritetuista geofysikaalisista töistä.
,`ALE M 19/4241/-72/2/20 1,53 Pyhäselkä Lauri Eskola 16.3. 1972 Selostus Pyhäselässä suoritetuista geofysikaalisista töistä Sisällys Yleistä : sijainti ja linjoitus Magneettiset- ja slingrammittaukset
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT
GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus
LisätiedotSODANKYLAN JA KITTILAN KUNTA KESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI 2001 GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND
SODANKYLAN JA KITTILAN KUNTA KESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI 2001 GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Pohjois-Suomen aluetoimisto M10.1/-02h/86 31.1.2002 Sivu 1. JOHDANTO 2. TEHDYT
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
LisätiedotALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.
KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,
LisätiedotV : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS
_XL-- 1 Aimo Kejonen i ' Raportti P 13.1,079 TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS V. 1983 Johdanto Teiskon alueen kartoitus saatettiin päätökseen kesän 1983 aikana. Kartoitus- ta suoritettiin
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotSELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA
M 19/2623/-77/3/10 Pello, Naamijoki Veikko Helppi 20.12.1977 SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA Johdanto Geologisen tutkimuslaitoksen kansannäytetoimistoon Rovaniemelle saapui 26.7.1976
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotKUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020
Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotPorvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotTyönumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE
Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä
LisätiedotJänisvaara TUTKIMUSTIEDOT
Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski
LisätiedotSelostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista.
M 17/Ke-60/2 Kemi T. Siikarla 28.4.19 60 Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista. 1. Linjoitustyöt: Kemin alueen geofysikaalisia tutkimuksia varten paalutettiin
LisätiedotASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille
GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the
LisätiedotJuuka. Pahkalanvaaran louhos. Kuva 19. Juuan alueen kalliokiviaineskohde 11. Kuvaan on merkitty myös Pahkalanvaaran toimiva louhos.
33 Juuka Juuan alueella on Vuokossa Pahkalanvaarassa on toimiva kivilouhos. Tämän esiintymän lounaispuolella Pahavaarassa on samaa graniittia, jota nykyisin louhitaan. Juuan eteläosassa Ahmovaaran kaakkoispuolella
LisätiedotYHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3132/-84/1/10 Savitaipale Boris Lindmark 16.02.1984 SCHEELIITTITUTKIMUKSET SAVITAIPALEELLA KESÄLLÄ 1982 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia
LisätiedotKulumatonta kauneutta
Kulumatonta kauneutta Rakennuskivet......kaikkeen rakentamiseen! Biolan Oy:n pääkonttori Sisustuskivet... Pihakivet... Suomalainen kivi on luonnostaan vahva. Ja kaunis katsella. Suomalainen kivi kestää!
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotKiimingin karbonaattikivet.
M 17/Km - 51/1/84 Kiiminki Erkki Aurola 23.11.51. Kiimingin karbonaattikivet. TYPPI OY:n pyynnöstä suoritin Kiimingin pitäjässä 23.10-4.11.1951 välisenä aikana dolomiittiesiintymien orientoivaa kartoitusta
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotPälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009
1 Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Etelä-Pälkäneen vesiosuuskunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Maastokartat... 5 Ilmakuva...
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotKertomus U* P Sal on kaivaukåista 14. 7. - 17. 7. 1960.
M Harjavalta, Hiittenharju, Launilan asui npaikka Kertomus U* P Sal on kaivaukåista 4. 7. - 7. 7. 960. Tehdessäni 23. 4. 960 tarkastusmatkan toimittaja Olavi Alstan kanssa Harjavallan Hi~enharjun eli Harjavallan
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotPolvijärvi. Sotkuman. kupoli Jyrkkävaara
47 Polvijärvi Polvijärvellä on 1990-luvulla tehty selvitys Horsmanahon kaivoksen sivukiven käyttömahdollisuuksista. Tämän sivukiven laatu oli kelvollista varsinkin sorateiden kunnostukseen. Suurin osa
LisätiedotFAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
LisätiedotVuojarven kairaus v LI ITEKARTAT JA -SELOSTEET
RAUTARUUKKI OY MALMINET SINTA Vuojarven kairaus v. 1977 O'W/ 3624/ EK/78 - - - - N:o RO 3/78 TU TKIMUSALUE LAATIJA JAKELU Vuojarvi E Korvuo ou mal KUNTA LAAT_PVM HYV. RO mal Sodankyla 5. 1.1978 ~ KARTT
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee 3122 06 Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen 19.12.1988 LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
LisätiedotISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018
ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018 Teemu Tiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: Caruna Oy Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tarkkuusinventointi... 4 Tulos... 5 Lähteet...
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
Lisätiedotohella helikopterin käytt8 kartoituksen apuna (vrt. Sutinen & Pollari, 1979).
YLEISTA Vuonna 1983 Geologisen tutkimuslaitoksen maaperäosaston toimesta kartoitettiin mm. 1:50 000 mittakaavaiset maaperäkarttalehdet 2724 2, 2742 1 ja 2742 2. Kartoitusalue sijoittuu Kittilän, Muonion
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET
M06/3723/-79/1/10 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malmiosasto 5.12.1979 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Johdanto Valtausalueella
LisätiedotSiuntio Myrans. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO
Siuntio Myrans Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Arkistotiedot 2 Johdanto 3 Kohteen sijainti ja topografia 3 Kaivausmenetelmät
LisätiedotPyhäselkä. kiilleliuske + mustaliusketta
9 Pyhäselkä Pyhäselän kunnan alueella on suurin kallioperästä on kiilleliusketta ja osin myös kiisuliuskeita (Hammaslahti). Kenttämönniemen alueella on kallioalueita (Petäjikkökallio), joissa ei ole kiilleliusketta,
LisätiedotSELOSTUS OUTOKUMPU-TYYPPISTEN MALMILOHKAREIDEN YMPÄRISTÖSSÄ SUORITETUISTA KIVILASKUISTA RÄÄKKYLÄN-KITEEN-KIIHTELYSVAARAN ALUEELLA SYKSYLLÄ 1979
M 9/424/-8// Koskee 423 424 4242 Rääkkylä-Kitee-Kiihtelysvaara Lauri J. Pekkarinen 6.2.98 SELOSTUS OUTOKUMPU-TYYPPISTEN MALMILOHKAREIDEN YMPÄRISTÖSSÄ SUORITETUISTA KIVILASKUISTA RÄÄKKYLÄN-KITEEN-KIIHTELYSVAARAN
LisätiedotSELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976
M 19/3834/-78/3/10 Liittyy 3843 4812 4821 Inari, Nellimö Veikko Helppi 19.12.1978 SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976 Johdanto Geokemian osaston kenttäryhmä suoritti kesällä
LisätiedotTUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset
LisätiedotHankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 Hankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kaavakartta... 2 Maastokartta 1:10 000, muinaisjäännös ja tutkimusalue... 3 HANKASALMI 27
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Kallioper%kartoitus suoritettiin Teuvan ja Narpion kuntien rajamailla elokuussa 1982, Siella tehdyt havainnot ovat numerosarjaa 1-KPN - 85-KPN, Karttapohjana on kaytetty
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotTampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...
LisätiedotSELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ ==============================================
SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ 1954. ============================================== Outokumpu Oy:n Malminetsintäosaston johtajan määräyksestä suoritti allekirjoittanut 22. f.-6.~.54 välisenä
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA TUTKIMUSRUNGON MITTAUS SUOMUSSALMEN AITTOJARVELLA Vanha lin joitus Alueella oli tavanomainen geofysikaalisia mittauksia varten tehty linjoitus, johon myös kairaus on sidottu.
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTutkimuskohde on nimetty läheisen maatilan mukaan Laulajaksi.
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3633/-81/1/90 Posio Laulaja Ilkka Härkönen 9.12.1981 MAAPERÄTUTKIMUKSET POSION LAULAJASSA v. 1980 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Lapin läänissä Posion kunnassa n. 25 km
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl
1 (9) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Jumaliskylän valtausalueilla Lehmilampi 1-3 (kaiv.
LisätiedotALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015
1 ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Tulos... 4 Kansikuva: Suunnitteilla
LisätiedotQ 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen
,..+'i.'f:;. LI- Q 19/3713/-8211 ~,. -. -.,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotLappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotNokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund
1 Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3
LisätiedotTARKASTUSKERTOMUS KAUHAVA, (ALAHÄRMÄ), RINTAVAINIO Pronssikautisen hautaröykkiöalueen tarkastus. Kaisa Lehtonen MUSEOV I RASTO
TARKASTUSKERTOMUS 27.5.2009 KAUHAVA, (ALAHÄRMÄ), RINTAVAINIO Pronssikautisen hautaröykkiöalueen tarkastus Kaisa Lehtonen '' MUSEOV I RASTO TARKASTUSKERTOMUS 27.5.2009 Kauhava, (Alahärmä), Rintavainio 4010013
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotRautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK
Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotLue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan.
MAA Koe..05 Jussi Tyni Lue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko. konseptin yläreunaan. A-osio. Ilman laskinta! MAOL:in taulukkokirja saa olla käytössä. Laske kaikki tehtävät. Vastaa tälle paperille.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotM 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN
LisätiedotOUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotKangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...
LisätiedotPihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006
1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...
LisätiedotVeitsiluoto Oy:n liuskekivialue Tervolassa
M 17/T-52/1/87 Tervola Erkki Aurola 11.10.52 Veitsiluoto Oy:n liuskekivialue Tervolassa Lokakuun 5. p:nä 1952 tarkastin yhdessä ins. J. Laantin kanssa Veitsiluoto Oy:n omistaman liuskekivialueen Tervolan
LisätiedotSELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten
LisätiedotM 19/3232/-70/2 Koskee : Virtasalmi T. Siikarla ALUEELLA SISÄLLYS. Yleistä
M 19/3232/-70/2 Koskee : 3231 3232 Virtasalmi T. Siikarla 24.4.1970 o SELOSTUS LINJOITUSTÖISTÄ JUVAN - ALUEELLA VIRTASALMEN TUTKIMUS- Yleistä SISÄLLYS Linjojen paalutus maastoon Sidonta kolmiopisteisiin
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
LisätiedotMUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS
MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS Niittysmäki-Konkanmäki tuulipuiston osayleiskaava FT Samuel Vaneeckhout 23.5.2012 Perustiedot Kunta: Leppävirran kunta Kylä: Sahkarlahti Tila: Sorsanpelto 13:2 Tiili 5:35 Lehtokallio
Lisätiedot