Opiskelijat innovaattoreina

Transkriptio

1 Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen Asiakaslehti Opiskelijat innovaattoreina organisaatiolle syntyy jotakin uutta Tutustu korkeakoulujen kansainväliseen osaamiseen mentorina s. 11

2 PÄÄKIRJOITUS rekrytoi SISÄLTÖ 1/2010 1/2012 Työn käytännöt opitaan työssä s. 6-7 Poikkitieteellisesti Demolassa s. 8 Opiskelijat kaipaavat teorian ja käytännön yhteensovittamista akateemisiin opintoihin. Työelämän aitoihin käytännön kysymyksiin perehtymisen on todettu lisäävän opiskelumotivaatiota ja avaavan käsityksiä myös teoreettisen oppimisen merkityksestä. Esimerkiksi lääketieteen opetuksessa käytännön opintojaksot ovat itsestäänselvyyksiä. Samoin opettajankoulutuksessa ja muissa suoraan tiettyyn professioon valmistavissa yliopistollisissa koulutuksissa. Yliopistossa on kuitenkin monia laaja-alaisia tutkintoja, jotka eivät suoraan valmista tiettyyn ammattiin vaan antavat valmiuksia sijoittua hyvin monipuolisesti erilaisiin tehtäviin. Tämä on myös näiden tutkintojen vahvuus, sillä tulevaisuuden työelämä ja työtehtävät ovat pirstaleisia, ja työntekijöillä pitää olla valmiuksia siirtyä työtehtävistä toiseen. Itse kunkin työn käytännöt opitaan sitten työssä. Työelämän kysymyksiin perehtyminen opintojen aikana antaa eväitä myös laajaalaisia tutkintoja suorittaville tulevaa työuraa ajatellen. Työharjoittelu, erilaiset opiskelijoiden tekemät projektityöt tai muut lyhytaikaiset nopeat selvitystyöt ovat kiinnostava tapa saada perehtyä oikeisiin käytännön kysymyksiin. Pro gradu -tutkielmia ja myös väitöskirjoja voidaan tehdä yritysten ja muiden organisaatioiden piiristä nousevista aiheista. Yritysvierailuilla voi saada yleisen kuvan erilaisista työpaikoista. Työelämän kysymyksiin perehtyminen edellyttää yliopiston opettajilta aktiivisuutta ja innostusta sisällyttää opintoihin soveltavia jaksoja. Se edellyttää myös työnantajien vastaantuloa, jotta yhteistyö käytännössä olisi mahdollista. Työnantajille yhteistyö tarkoittaa satsausta tulevaan, se vahvistaa yrityksen imagoa opiskelijoiden keskuudessa. Kiinnostavaa olisi myös yliopisto-opettajien jalkautuminen yrityksiin tutustumaan, mitä siellä työelämässä oikein nykyisin tehdään vaikka vain lyhyinäkin vierailuina. Niin opiskelijat kuin opettajatkin voivat puolestaan tuoda työpaikoille uusinta tietoa ja uusia näkemyksiä. Työnantajat eivät monesti tiedä keneen ottaisivat yhteyttä yliopistossa, jos haluaisivat tarjota yhteistyömahdollisuuksia vaikkapa pienimuotoisen selvityksen tekemisessä. Yliopistoilla onkin haastetta, jotta esimerkiksi verkkosivuilta olisi tällaiset tiedot helposti löydettävissä. Myös valtakunnallisesti rakennetaan erilaisia portaaleja, yhtä luukkua, jotta yhteydenotto yliopistoihin olisi helpompaa. kaisa lammi U&R kehittämispäällikkö Valmistuneet töihin PÄÄKIRJOITUS Työn käytännöt opitaan työssä 2 PROJEKTI SÄRKÄNNIEMESSÄ Opiskelijat elämyspuiston innovaattoreina 4 valmistuneet töihin! 6 DEMOLASSA Opiskelijat ratkovat organisaatioiden haasteita poikkitieteellisesti 8 MENNÄÄN TYÖMARKKINOILLE Bioteknologiaa soveltamassa 9 YLIOPISTOSSA tapahtuu Tapahtumia ja uutisia 10 Opiskelijat innovaattoreina s. 4 Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen asiakaslehti nro 34. Toimitus: Vastaava päätoimittaja Kaisa Lammi, kaisa.lammi@uta.fi Toimitussihteeri Marika Vanhatalo, marika.vanhatalo@uta.fi Toimittajat Mia Simpanen, Marika Vanhatalo ja Sari Viitaniemi Kuvaaja Kaisa Härkisaari Taitto Turkoosi print & digital design Ky Painopaikka PK-paino Oy, Tampere Painos 700 kpl Lehden postitukset Tampereen yliopisto, , rekry@uta.fi 2 3

3 Projekti Särkänniemessä Opiskelijat elämyspuiston innovaattoreina Alkavana kesänä Särkänniemi aloittaa jo toisen elämyspuiston palveluita kehittävän projektin Tampereen yliopiston opiskelijoiden kanssa. Viime vuoden tapaan opiskelijat työstävät näkemyksiä, suunnitelmia ja teksti Marika Vanhatalo KUVA Kaisa Härkisaari Oikea asia oikeassa ympäristössä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa opiskelevat Tiia Isoviita, Heta Kangastuotteita erilaisten asiakkaiden parempaan huomioimiseen puiston elämyspalveluissa. Lähdimme uudestaan mukaan yhteistyöhön, koska opiskelijoiden innovaatioprojekti oli meille uusi tapa lähestyä Särkänniemen palveluita. Opiskelijaprojektin valtteja ovat sen poikkitieteellisyys sekä pyrkimys konkreettisiin tuotteisiin, kertoo Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä. Seppälä haluaa rohkaista muitakin yrityksiä mukaan opiskelijaprojekteihin. Yhteistyö opiskelijoiden kanssa vaatii yritykseltä aikaa, mutta ajan vastineeksi saa rohkeaa ja avointa ajattelua sekä kykyä kyseenalaistaa asioita. Innovaatio ei ole vain jokin uusi tekninen toteutus, vaan se voi olla yhtä hyvin uusi palvelu. Uskon, että Särkänniemi on opiskelijoille kiinnostava kehittämiskohde, koska sen asiakasrajapinta on niin moniulotteinen. Tampereen yliopiston palveluinnovaatiokeskus välittää opiskelijoiden osaamista yritysten ja organisaatioiden käyttöön. Anne Tuhkunen ja Riina Pulkkinen käynnistävät yritysten kanssa uusia projekteja Opiskelijat Heta Kangasmaa, Tiia Isoviita ja Saila Lyytinen kehittivät palveluinnovaation osana opintojaan. sekä sparraavat opiskelijoita asiakaslähtöiseen ajatteluun. Tästä voi hyötyä mikä tahansa yritys, jolla on asiakas ja tavoite parantaa asiakastyytyväisyyttä. Erityisesti projektit soveltuvat kuluttaja-asiakkaiden palvelujen kehittämiseen, Tuhkunen kertoo. Ideasta tehdään konsepti Viime kesänä Särkänniemi-projektissa oli mukana opiskelijoita viidestä eri oppiaineesta: aluetieteestä, markkinoinnista, yrityksen hallinnosta, laskentatoimesta ja kunnallispolitiikasta. Projekti alkoi infotilaisuudella auditorio Uppeluksessa, missä toimitusjohtaja Miika Seppälä avasi yhteistyön. Opiskelijat jatkoivat työskentelyä pienryhmissä, joiden teemoina olivat käyttäjäkokemus, asiakaspalvelun uudet toimintamallit, toiminnan asiakaslähtöisyys ja ympäristövastuullinen liiketoiminta elämyspuistossa. Lähtökohtana oli, että kampuksella istuen tätä ei voi tehdä. Kannustimme opiskelijoita työskentelemään paikan päällä elämyspuistossa: havainnoimaan, valokuvaamaan, tekemään asiakaskyselyä tai testaamaan syntyneitä ideoita asiakkaiden kanssa. Nyt oli lupa ampua ylös ja ohi, koska juuri niiden villeimpien ideoiden esittäminen on yleensä kaikkein vaikeinta, Pulkkinen kertoo. Pulkkinen lupaa, että yritysten kanssa toteutettavissa innovaatio-projekteissa tavoitellaan vielä ideoitakin enemmän. Konsepti on enemmän kuin ilmaan heitetty idea. Konsepti syntyy, kun idean eteen tehdään työtä: lasketaan tarvittavia resursseja, testataan asiakkaalla, sovelletaan tuotetta osaksi yrityksen nykyistä liiketoimintaa ja tutkaillaan tuotteen tuomaa kilpailuetua. Projektien lähtökohta on rakentava yhteistyö opiskelijoiden kanssa. Yrityksille tarjoutuu samalla myös mahdollisuus näyttäytyä korkeakoulutetuille kiinnostavana tulevana työnantajana. Rahaa tässä ei tarvita, mutta aikaa työskennellä opiskelijoiden kanssa täytyy yrityksestä löytyä, Pulkkinen painottaa. maa ja Saila Lyytinen innostuivat viime kesänä mukaan projektiin, jossa pääsi käsiksi oikean elämän asiakastilanteisiin. Opiskelu projektissa oli erilaista kuin yleensä vapauttavaa ja raikasta, Isoviita summaa. Demolan projektit olivat minulle jo ennestään tuttuja, joten innostuin heti mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä yrityksen kanssa, Lyytinen kertoo. Hyvä päästä välillä luentosalista pihalle. Työskentely yliopiston ulkopuolella selkeytti teoriatiedon roolia, Kangasmaa lisää. Kurssin alussa opiskelijat herättelivät luovuuttaan leikkaamalla ja liimaamalla lehtikasojen keskellä. Tuloksena syntyi prototyyppi Särkänniemen asiakkaasta. Piti oppia miettimään asiakaslähtöisesti, eikä ajatella mitä palvelua itse haluaisi saada. Kun mietimme, kenelle palvelua tehdään, rajasimme ja rajasimme yhä uudestaan, Lyytinen muistaa. Rajaamiseen saimme kyllä tukea ja rakentavaa palautetta, Isoviita lisää. Opiskelijakolmikolle projektin parasta antia oli oikean asian tekeminen oikeassa ympäristössä. Simulaatio tai mielikuvitustuotteiden kehittely eivät olisi innostaneet yhtä intensiiviseen työhön. Kurssi päättyi, mutta opiskelijoiden yhteistyötyö jatkuu Särkänniemen kanssa. Innovoimme kurssilla palvelutuotteen, joka yhdistää pelin, elämyksen ja uutta teknologiaa. Tätä tuotetta kehitämme nyt omaksi liiketoiminnaksi, ja testaamme sitä Särkänniemen asiakkailla toukokuussa. Katsotaan nyt, mitä lapset tykkäävät, Kangasmaa kertoo. Kolmikko uskoo, että kun yrityksen ihmiset ovat valmiita antamaan tarpeeksi aikaansa sekä paljon tietoa liiketoiminnasta, opiskelijat sitoutuvat varmasti ja projektin tulokset ovat hyviä. Opiskelijoiden kriittisille näkökulmille kannattaa olla avoin. Me opimme yliopistossa tarkastelemaan asioiden kestävyyttä monesta eri suunnasta. Opiskelijoilta saatu palaute voi olla yritykselle voimavara ja jonkin uuden alku. Eettisyys pitää myös muistaa, jos projektin aikana syntyy kaupallistettava innovaatio, Kangasmaa puntaroi. 5

4 PÄÄKIRJOITUS Valmistuneet töihin Valmistuneet töihin Elisa Harjunpää Tutkinto: filosofian maisteri pääaineena informaatiotutkimus ja interaktiivinen media, sivuaineena kasvatustiede Tavoitteet työelämässä: Valmistumisen jälkeen haluaisin olla yleisessä kirjastossa töissä. Tavoittelen ihmisläheistä työtä, jossa voisin opastaa ja ohjata ihmisiä. Pedagogisen informaatikon tehtävät kiinnostavat, koska koen tärkeäksi elinikäisen oppimisen ja informaatiolukutaidon edistämisen kaikille tasa-arvoisesti. Teen juuri gradua aikuisille suunnattujen kirjavinkkausten käytännöistä yleisissä kirjastoissa. Olen saanut kirjastotyössä hyvää palautetta vuorovaikutustaidoistani palvelu- ja ohjaustilanteissa. Hyvää englannin ja espanjan kielitaitoani sekä näiden kielialueiden kulttuurien tuntemustani voisin soveltaa esimerkiksi maahanmuuttajien palveluissa. Minulla on kokemusta: Kirjastoalalta minulla on yhteensä parin vuoden työkokemus. Olin vuoden töissä kirjastossa jo ennen maisteriopintojani. Kokemus itse työstä olikin se, mikä innosti jatkamaan yliopisto-opintoja ja opiskelemaan lisää pätevyyttä alalle. Kielitaitoinen ohjaaja ja opastaja kirjastoon Saila Salonen ongelmanratkaisija kaupallisella taustalla oma-aloitteista pääaineena kansantaloustiede, sivuaineina yritys- työskentelyä sekä ja analyyttistä juridiikka, laskentatoimi, ongelmanratkaisutaitoja. Analyyttinen tilastotiede ja vero-oikeus Tutkinto: kauppatieteiden MAISTERI Opinnoissa ja Tavoitteet työelämässä: harjoittelussa Olen kiinnostunut olen saanut kokemusta itsenäises- erityisesti liikkeenjohdon konsultoinnin, analyytikon sekä business tä tutkimustyöstä. Toimin hyvin controllerin tehtävistä. paineen alla ja Junior-tason tehtävät näiden osa-alueiden parissa ajankäyttöni on hallittua. Minulla on hyvät sopisivat tämän hetkiseen yhteistyötaidot ja myönteinen palveluasenne. tilanteeseeni mainiosti. Suhtaudun avoimin mielin myös muun tyyppisiin Minulla on kokemusta: tehtäviin. Työskentelin opintojen aikana Tampereen Sähkönmyynti Oy:ssä myyn- Omaksun uusia ja laajoja asiakokonaisuuksia ja tehtäviä nopeasti. Minulle so- sähköyhtiöiden välisessä tisihteerin työtehtävissä ja pii työ, jossa edellytetään tiedonvaihdossa. Ollessani korkeakouluharjoittelijana Kilpailuvirastossa avustin vireillä olevien kilpailunrajoitustapausten ja markkinaolosuhteiden selvittämisessä ja tein esiselvityksiä virastossa vireillä olevista tapauksista. Opiskeluaikanani osallistuin myös ainejärjestötoimintaan toimimalla opintovastaavana. Larissa Potkonen Tutkinto: filosofian MAISTERI sukupuolentutkimus, mediakasvatus, venäjän kieli ja kulttuuri (opintoja Tampereen yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa) Tavoitteet työelämässä: Olen kiinnostunut työstä yhteiskunnallisessa järjestössä tai yrityksessä. Esimerkiksi tasa-arvon ja kulttuurin näkökulmat ovat käytössäni opintojeni kautta. Yhteisöllinen ja ihmisläheinen työtapa sopii minulle. Työ voi maantieteellisesti löytyä akselilta Ivalo-Tansania. Asiakaspalvelussa, opastamisessa ja ryhmien ohjaamisessa. Osaan toimia monikulttuurisessa työyhteisössä, jossa työkielenä on englanti. Olen perehtynyt tyttöjen ja nuorten naisten verkostoitumiseen pro gradu -tutkielmassani. Minulla on kokemusta: Olen tehnyt vapaaehtoistyötä järjestöissä esimerkiksi ryhmien ohjaajana, henkilökohtaisena avustajana ja tiedottajana. Opintojen Monipuolinen järjestötoimija yhteiskunnallisella näkökulmalla ohella olen ollut myös toimistotyössä sekä ryhmäoppaana. Terhi Viianen Tutkinto: humanististen tieteiden kandidaatti (myös medianomi AMK) pääaineena puheviestintä, sivuaineina tiedotusoppi, historia ja aikuiskasvatus Tavoitteet työelämässä: Etsin viestintätyötä, johon sisältyisi toimitustyön lisäksi viestinnän suunnittelua ja markkinointia. Olen innostunut soveltamaan viestintäosaamistani yllättävissäkin töissä ja tehtävissä. Työ voi haastaa taitojani, koska haluan kehittyä laaja-alaisena viestinnän osaajana. Kirjoitan, esiinnyn ja ilmaisen. Suorat TVlähetykset ovat opettaneet rohkeutta toimia yllättävissä työtilanteissa ja keskittymään olennaiseen. Esiintymiseen kuuluvat inhimilliset mokat osaan myös nauraa itselleni. Markkinoinnin näkökulma on viestintätyössäni mukana. Minulla on kokemusta: Radion uutistoimittajan työtä olen tehnyt jo ennen opintoja sekä opintojen aikana, yhteensä neljä vuotta. Olen työskennellyt osa-aikaisena YLE TV2:n kuuluttajana usean vuoden ajan. Työtehtäviäni ovat olleet ohjelmaesittelyiden kirjoittaminen sekä kuulutusten esittäminen. Rohkea viestinnän taituri kehittämään markkinointia 6 7

5 MENNÄÄN TYÖMARKKINOILLE Demolassa opiskelijat ratkovat organisaatioiden haasteita poikkitieteellisesti Demola on loistava esimerkki organisaatioiden, opiskelijoiden ja korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä. Vuonna 2011 Demolassa toteutettiin noin sata opiskelijoiden ja organisaatioiden yhteistä projektia. Osallistuneista organisaatioista 93 % oli tyytyväisiä tuloksiin. Mistä oikeastaan on kysymys? Organisaatio tarjoaa Demolalle projektin aiheen, jota ratkomaan kokoamme 3 8 hengen opiskelijatiimin. Tiimin kokoamisessa kiinnitämme huomiota monialaisuuteen, sillä on tärkeää, että projektissa hyödynnetään eri alojen opiskelijoiden osaamista, avaa Demola Academyä vetävä Jarmo Tuominiemi. Idea projektin tarjoamiseen syntyy useimmiten uuden näkökulman tarpeesta tai tarpeesta testata jo syntyneitä ideoita. Organisaatioita haastetaan näkemään omia toimintamalleja ja näkemään vaihtoehtoisia ratkaisumalleja eri toimialoilta, kertoo Tuominiemi Idea ja tarve mitä sen jälkeen? Projektin käynnistyminen vaatii siis aidosta tarpeesta syntyneen idean, jota lähdetään yhdessä ratkomaan. Idean ja tarpeen lisäksi organisaatio osallistuu innovaatiotyöhön tiimin kanssa. Tulosten tavoittelu ilman aitoa yhteistyötä ei ole toiminnan ideana, selventää Tuominiemi. Kun projekti on saatu päätökseen, on arvioinnin aika. Erilaisten näkökulmien ja yhdessä innovoinnin tuloksena voi syntyä mitä vaan, usein jotain sellaista, mitä organisaatio ei osannut odottaakaan, tietää Tuominiemi. Innovatiivisen lopputuloksen lisäksi projekti voi synnyttää paljon muutakin. Projektin aikana opiskelijoiden työskentelytavat tulevat tutuiksi. Yhteinen projekti onkin mainio väylä tulevaisuuden osaajien tavoittamiseen, Tuominiemi tuo esille. Eri alojen projektit houkuttelevat opiskelijoita Tuominiemi on ollut Demolan toiminnassa mukana yli kolme vuotta, ensin opiskelijana, sittemmin työssä, ja nähnyt sinä aikana mitä erilaisimpia projekteja erilaisista organisaatioista. Mukana on ollut mm. pieniä ja keskisuuria pk-yrityksiä ja monikansallisia yrityksiä eri aloilta, julkisen sektorin toimijoita sekä järjestöjä. Tuominiemi kertoo, että opiskelijat toivovat projekteja monipuolisesti eri aloilta. Erityisesti olisi kysyntää projekteille, joissa poikkitieteellisyys on välttämätöntä niin ICT-projekteissa kuin puhtaissa teksti Sari Viitaniemi kuva Demola Demola vauhdittaa organisaatioiden, korkeakoulujen ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä innovaatioprojekteilla Demola Tampere vuosittain: 3 korkeakoulua, n. 100 projektia (n. 3 4 kk:n pituisia), n. 400 opiskelijaa, joista noin kolmasosa kansainvälisiä opiskelijoita Demola Academy Academyn kautta opiskelijat osallistuvat projekteihin saaden niistä opintopisteitä tutkintoihinsa palvelu innovaatioissa, ja joissa tarvittaisiin niin teknistä kuin kontekstiosaamista monialaisesti. Haastamme toimintaan mukaan erityisesti finanssi- ja hyvinvointialan toimijat. Toivon, että tulevaisuudessa jokainen opiskelija voisi löytää itselleen sopivan projektin, sillä projektityössä opiskelijat saavat arvokasta käytännön työkokemusta ja mahdollisuuksia verkostojen luomiseen, Tuominiemi muistuttaa. Bioteknologiaa soveltamassa Ympäristöä vähemmän kuormittavien ja kustannustehokkaiden biopolttoaineiden kehittäminen kiinnostaa Simo Ellilää. Viime vuonna Ellilä teki bioteknologian maisteriopintojensa gradun biopolttoaineista yhteistyössä VTT:n kanssa. Nyt, valmistumisen jälkeen Ellilä jatkaa saman aiheen tutkimista ja teknologista kehittämistä VTT:llä. Käytännönläheistä tutkimustyötä ja oman osaamisen monipuolista soveltamista Ellilä halusi tehdä jo opintojensa aikana. Suurimman osan työajastaan Ellillä on laboratoriossa. Labratyö on jo opinnoista tuttua työtä. Lisäksi projektitöitä suunnitellaan ja tuloksia raportoidaan rahoittajille. Teen työtä tiimissä, mutta samaan aikaan toimin kuin freelancer eli olen monessa projektissa yhtä aikaa. Tutkimuksen aihe tosin pysyy aina samana. Bioteknologia on kansainvälinen ala. Moni bioteknologian soveltamisen haastekin on kansainvälinen: terveydenhuollon kehittäminen tai ympäristöongelmien ratkominen. Ellilällä on VTT:llä paljon ulkomaalaisia kollegoita, ja työkielenä puhutaan usein englantia. Opintojen aikana kävin harjoittelemassa Etelä-Koreassa. Siellä bioteknologia koetaan vahvasti tulevaisuuden alaksi. Tällä hetkellä suunnitelmissa on VTT:n tutkimuksen jatkaminen Brasiliassa, missä tutkitaan erityisesti biopolttoaineita. Bioteknologian soveltaminen yksityisillä työmarkkinoilla ja yritysmuotoisesti kiinnostaa Ellilää tulevaisuuden työnä. Yksityisellä teksti Marika Vanhatalo Bioalan suomalaisia keksintöjä laktoosin erottaminen maidosta pikatesti keliakian osoittamiseksi ksylitolin biotekninen valmistaminen kukkimaton koivu puolella toiminta on Suomessa vielä vähäistä. Tiedän, että yliopistolla opiskelleet ovat perustaneet joitakin spin off -yrityksiä, joiden taustalla on yliopistotutkimuksen tuloksia. Usein yrityksissä keskitytään kehittämään sairauksien hoitomuotoja tai diagnostiikkaa eli sairauksien tunnistamista. Luonnontiedettä ja tekniikkaa Bioteknologia yhdistää luonnontieteiden ja teknisten tieteiden osaamista. Tampereen yliopiston bioteknologian tutkinto-ohjelmassa opiskellaan biokemiaa, solubiologiaa, molekyylibiologiaa ja genetiikkaa. Opiskelijat valmistuvat luonnontieteen kandidaateiksi ja filosofian maistereiksi. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Yliopistossa voi opiskella myös bioinformatiikkaa, joka yhdistää biologian ja lääketieteen sekä tietotekniikan, tilastotieteen ja matematiikan menetelmiä. Opiskelussa on mahdollista syventyä myös bioteknologiaan liiketoiminnan näkökulmasta. Bioteknologinen tutkimus on kiinnostunut biomateriaaleista, kantasoluista sekä solujen toimintaan liittyvistä sairauksista kuten syöpäsairauksista. Tampereen yliopistossa tutkitaan esimerkiksi rokotteita. Lisätietoa Biolääketieteellisen teknologian yksikön toiminnasta 8 9

6 PÄÄKIRJOITUS yliopistossa TAPAHTUU yliopistossa TAPAHTUU Alumnien tarinat houkuttelivat opiskelijat paikalle Kampuksella tutustuttiin henkilöstöalaan ja tunnistettiin humanistin osaamista Yliopistolta valmistuneiden opinto- ja uratarinat kertovat, että henkilöstöalalle voi työllistyä erilaisin oppiaineyhdistelmin ja erilaisin taustoin. Runsas opiskelijajoukko kuunteli henkilöstöalalla työskentelevien alumnien puheenvuoroja järjestetyssä tapahtumassa. Henkilöstöala kiinnostaa eri alojen opiskelijoita vuodesta toiseen. Uratarinoitaan olivat jakamassa Riikka Mikkonen (Puolustusvoimat), Heikki Korhonen (Valtiokonttori), Titta Tuulos (AIMS Finland) ja Hanna Rinne (Huurre Finland Oy). Kuulijoita kiinnosti erityisesti, millaisia valmiuksia ja osaamista alalle vaaditaan. Henkilöstöalalle hakeuduttaessa tietyn toimialan tuntemus ei ole välttämätöntä, sillä sitä voi oppia työssä. Oma asenne ja halu kehittyä ovat oman ydinosaamisen ohella tärkeimpiä valmiuksia alalle hakeuduttaessa, pohtii Rinne. Millaisista asioista humanistin sopivuus muodostuu? Humanistin osaamisen perustana voidaan alumnien kokemusten mukaan pitää ajattelun taitoa. Humanistin hallitsemat työelämässä tärkeät taidot liittyvät usein tavalla tai toisella vuorovaikutukseen ja ihmisyyteen. Sopivan pätevä humanisti -tapahtumassa humanistisilta aloilta valmistuneet alumnit, Mikko Reinikka (Albert Hall), Hanna Suutela (Tampereen yliopisto), Jani Nieminen (PIRKO), Jenny Heinonen (Suomen Valmennustalo), Teija Pekkarinen (TAMK) ja Saija Sippola (Saku ry), kertoivat omista kokemuksistaan ja miettivät omaa osaamistaan suhteessa humanistiseen koulutukseensa. Humanisti ei ole joko tai -ihminen vaan sekä että -tyyppi. Humanisti osaa vaihtaa tarkastelunäkökulmaa ja olla moniääninen. Ajattelu ja tekemisen analysointi ja selittäminen muille on äärimmäisen tärkeää työelämässä ja esimerkiksi asiakasneuvotteluissa, miettii Reinikka. Humanistin voi olla vaikea pukea omaa osaamistaan sanoiksi, sillä koulutus harvoin antaa pätevyyttä tiettyyn ammattiin tai tehtävään. Osaaminen pitää nähdä laajasta näkökulmasta. Tutkinto on yksi, mutta ei ainoa osaamisen palanen. Osaaminen koostuu myös aiemmista työ- ja elämänkokemuksista ja harrastuksista. Puhujat korostivat kykyä ja uskallusta heittäytymiseen. Uusien haasteiden ja tehtävien pariin sekä oman mukavuusalueen ulkopuolella heittäytyminen on työelämässä tärkeä taito. Korkeakouluosaajat.fi Osaamista, uusia näkökulmia, lisäresursseja, hyviä rekrytointeja ja yhteiskuntavastuuta. Muun muassa näitä asioita työnantajat kertovat korkeakouluyhteistyöstä saaneensa. Yhdestä osoitteesta löytyvät kaikkien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rekrytointikanavat ja työnantajapalvelut yhteystietoineen. Verkkopalvelu tarjoaa tietoa harjoittelijan palkkaamisesta, opinnäytetyön teettämisestä tai opiskelijoiden osaamisen hyödyntämisestä yhteisissä projekteissa. Alumnitoiminta siirtyi yhdistykseltä yliopistolle Tampereen yliopiston alumnitoiminta siirtyi osaksi yliopiston viestintäpalveluita huhtikuun alussa. Aiemmin yhdistysmuotoisina tuotettuja alumniverkoston palveluita jatketaan ja kehitetään nyt osana yliopiston toimintaa. Muutos tuo pitkäjänteisyyttä ja vahvemmat resurssit alumnitoimintaan. Erityisen tärkeänä pidämme yliopiston johdon ilmaisemaa selkeää sitoutumista toiminnan kehittämiseen, toteaa Tampereen yliopiston Alumni ry:n puheenjohtaja Juha Kostiainen. Yliopistosta valmistuvat siirtyvät vastedes automaattisesti alumniverkoston jäseniksi. Yliopistossa opiskelleille, eläkkeelle jääville henkilökunnan jäsenille ja yliopistoyhteisön entisille jäsenille tarjotaan liittymistä verkostoon. Rehtori nimeää myöhemmin alumnineuvoston, joka linjaa alumnitoiminnan sisältöä rehtorin kanssa. Yliopiston kansainvälistymisohjelmaan on kirjattu muun muassa tavoite kehittää kansainvälistä alumnitoimintaa. Alumnitoiminta alkoi Tampereen yliopistossa 1987 ensimmäisenä Suomessa. Tampereen yliopiston alumneja, eli yliopistossa opiskelleita tai työskennelleitä, arvioidaan olevan noin Kysymyksessä on melkoinen voimavara. Alumnit muodostavat vahvan ja moniarvoisen verkoston yliopiston ympärille. Tule mukaan verkostoon! Kansainvälinen osaaminen käytössäsi Kilpailuetu globaaleilla markkinoilla syntyy kyvystä nähdä toisin. Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee yli kansainvälistä asiantuntijaa, joiden kielitaito, koulutus ja kulttuurintuntemus ovat sinunkin käytettävissä. Hyödynnä osaaminen ja menesty! Haasta kolme ystävääsi, yritystä tai organisaatiota mukaan talkoisiin KANSAIN VÄLISTEN OSAAJIEN PUOLESTA. Beglobal.fi Ilmoittaudu mentoriksi Tampereen korkeakoulujen WorkPlace Pirkanmaa -palvelu järjestää kansainvälisen mentorointiohjelman jo kolmannen kerran syksyllä Tällä kertaa toteutetaan kaksi ohjelmaa yhteistyössä Tredean kanssa. Ilmoittaudu mentoriksi:

7 Vasta leivottua. Tampereen yliopistosta valmistuu monen alan osaajia Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Lääketieteen yksikkö Viestinnän, median ja teatterin yksikkö Terveystieteiden yksikkö Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Työ tavoittaa tekijänsä välityspalveluilla - workit.netti ja harjoittelupaikat.netti Näkyvyyttä kampuksella - ura- ja yritystapahtumat rekry@uta.fi Tampereen yliopisto, käyntiosoite Vuolteenkatu 20