KATSAUS. Elämäntapojen muuttaminen terveellisemmiksi miten autan potilasta? Pertti Mustajoki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATSAUS. Elämäntapojen muuttaminen terveellisemmiksi miten autan potilasta? Pertti Mustajoki"

Transkriptio

1 KATSAUS Elämäntapojen muuttaminen terveellisemmiksi miten autan potilasta? Pertti Mustajoki Kliinikko tapaa päivittäin potilaita, joiden sairauksien hoito tai ehkäiseminen edellyttäisi tupakoinnin lopettamista, liiallisen alkoholinkäytön vähentämistä, ruokavalion muuttamista tai liikunnan lisäämistä. Näitä muutoksia tukee potilaskeskeinen työskentelytapa, jossa lääkäri on tiedon mutta potilas oman elämänsä asiantuntija. Lääkäri ei sano potilaalle, mitä pitäisi tehdä, vaan keskustelun jälkeen potilas itse asettaa tavoitteensa ja päättää, miten toimii. Potilaat ovat muutoksen suhteen eri vaiheessa, mikä tulisi ottaa huomioon heidän kanssaan keskustellessa. Suurin osa yleislääkärien potilaista ei ole valmiita muutoksiin, jolloin suora kehotus tai neuvo on tehoton tai herättää muutosvastarinnan. Näissä tapauksissa tavoitteena on potilaskeskeisellä ja motivoivalla työskentelytavalla herättää potilaiden oma halu muutoksiin. Vasta sen jälkeen kannattaa aloittaa varsinainen ohjaus. Potilaskeskeisen lääkärintyön tueksi on kehitetty käytännöllisiä menetelmiä, ja tutkimustyö niiden vaikuttavuuden selvittämiseksi on vilkasta. Suuri osa yleislääkärin vastaanotolla käyvistä potilaista hyötyisi terveellisemmistä elintavoista. Monilla kuten aikuistyypin diabetesta sairastavilla lihavilla terveellisempään ruokavalioon ja painon hallintaan johtavat muutokset ovat onnistuneen hoidon kannalta välttämättömiä. Vielä useammilla elämäntapojen muutokset ovat tärkeitä uhkaavien sairauksien ehkäisemiseksi. Ohjaamisen terveellisempiin elämäntapoihin pitäisi siis olla lääkärin jokapäiväistä työtä. Tähän nähden muutoksiin auttavia ohjaustaitoja opetetaan vähän tai ei lainkaan. Usein puhutaan, että potilasta»pitää motivoida», mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Potilas-lääkäripeli Jokaiselle kliinikolle on tuttu tilanne, jossa potilaalle puhutaan tupakanpolton lopettamisesta, laihduttamisesta tai alkoholin käytön vähentämisestä. Lääkäri kehottaa potilasta muuttamaan tapojaan. Potilas myöntelee, että se olisi kyllä aiheellista, mutta mitään ei tapahdu. Tapahtuma toistuu vastaanottokäynniltä toiseen. Muodostuu eräänlainen peli. Parin kerran jälkeen lääkäri tietää jo ohjeita antaessaan, että tämä on turhaa. Potilas ajattelee ohjeita saadessaan, että taas tässä jauhetaan samaa asiaa. Silti peliä usein jatketaan käynnistä toiseen. Tämä potilas-lääkäripeli on haitallinen ja tur- Duodecim 114: ,

2 hauttava molemmille osapuolille. Lääkärin aikaa kuluu turhaan ja potilas tuntee itsensä huonoksi ja syylliseksi, kun ei ole saanut mitään aikaan. Ennen kaikkea se ylläpitää käsitystä, että ihmiset eivät yleensä koskaan onnistu muuttamaan elintapojaan terveellisemmiksi. Neuvonta tai kehotus tehoaa harvoin Potilaat ovat kiinnostuneita terveydestään ja yleensä odottavat elämäntapojaan koskevia ohjeita (Stott ja Pill 1990). Miksi sitten ohjeemme ja neuvomme useimmiten eivät johda toivottuun tulokseen? Näyttää siltä, että tapa, jolla näissä asioissa kommunikoimme potilaan kanssa, vaikuttaa merkittävästi tulokseen. Se usein ratkaisee, motivoituuko potilas muuttamaan elintapojaan, jääkö hän passiiviseksi vai herääkö hänessä jopa vastarinta muutosta kohtaan. Kun lääkäri keskustelee potilaan kanssa epäterveellisistä elämäntavoista, hän yleensä antaa neuvoja. Niillä pyritään vakuuttamaan potilaalle, miksi elintapoja pitää muuttaa, tai ehdotetaan, mitä hänen pitäisi tehdä. Neuvonnan käyttö perustuu käsitykseen, että potilaalta puuttuu tietoa ja sen antaminen muuttaa hänen käyttäytymistään. Joskus lyhyt neuvo tai ohje tehoaa. Esimerkiksi osa tupakoitsijoista lopettaa tupakoinnin saatuaan ohjeen lääkäriltä (Kottke ym. 1988). Yleensä neuvo on kuitenkin tehoton. Kun potilaalle kerrotaan ystävällisesti ja empaattisestikin mitä hänen tulisi tehdä, hän yleensä kokee sen omiin asioihinsa puuttumiseksi ja jopa uhkaavaksi (Butler ym. 1996). Niinpä suora kehotus herättää helposti potilaan vastarinnan, sillä kukaan ei pidä siitä, että toinen päättää hänen elämäntavoistaan. Jos neuvoilla, ohjeilla tai kehotuksilla ei pystytä motivoimaan potilasta, mitä pitäisi tehdä? Viimeisten kymmenen vuoden aikana on opittu ymmärtämään paremmin, miten ihmiset voivat motivoitua elämäntapojensa muutoksiin. Ulkomaisissa lehdissä aiheesta on julkaistu useita erinomaisia katsauksia (Williams ym. 1991, Rollnick ym. 1993, Rollnick 1996, Butler ym. 1996). Motivoivassa työskentelyssä keskeisiä periaatteita ovat potilaskeskeinen toiminta ja motivoiva keskustelu (Butler ym. 1996). Englanninkielistä termiä»motivational interviewing» on alun perin käytetty melko spesifisestä menetelmästä, jota koulutettu terapeutti soveltaa huumeista ja alkoholista riippuvaisiin henkilöihin. Tässä artikkelissa käytetään rinnan termejä motivoiva keskustelu ja potilaskeskeinen toiminta kuvaamaan yleisesti tapaa, jolla potilaan kanssa kommunikoidaan. Potilaskeskeinen ja motivoiva keskustelu Lääkärin perinteinen rooli on jakaa tietoa asiantuntijana. Sen sijaan motivoivassa keskustelussa sekä potilas että lääkäri ovat asiantuntijoita. Vaikka lääkärillä on enemmän tietoa, potilas on ainoa, joka tuntee oman elämänsä riittävän hyvin suunnitellakseen siihen muutoksia. Potilas ja lääkäri muodostavat työparin, jossa kumpikin on oman alueensa asiantuntija. Siten potilaskeskeisessä työskentelyssä lääkärin tavoitteena ei ole käännyttää potilasta omalle kannalleen vaan sopia yhdessä hänen kanssaan toiminnasta (Butler ym. 1996). Potilaskeskeisessä työssä potilasta rohkaistaan arvioimaan elämäntapojensa hyötyjä ja haittoja itse. Hän itse asettaa myös toiminnan tavoitteet. Lääkäri rohkaisee potilasta tekemään muutoksia, joihin tämä on valmis, vaikka muutokset eivät olisikaan niin täydellisiä kuin lääkäri toivoisi. On parempi, että potilas tekee joitakin muutoksia terveellisempään suuntaan kuin että vastarinta herää liiallisten vaatimusten edessä. Potilaskeskeisessä motivoivassa keskustelussa potilas puhuu enimmän osan ajasta. Paljon käytetty menetelmä ovat avoimet kysymykset. Niiden avulla potilaat joutuvat ajattelemaan asiaa ja sitä kautta voivat itse päätyä oikeisiin päätelmiin. Seuraavassa on kaksi kirjallisuudessa ehdotettua esimerkkiä potilaskeskeisestä keskustelun avauksesta. Williams ym. (1991) ehdottavat seuraavanlaisia kysymyksiä:»kertokaa mitä hyviä puolia näette tupakoinnissanne (alkoholinkäytössänne)?»»mitä huonoja puolia olette havainnut tupakoinnissanne (alkoholinkäytössänne)?» Potilaan vastausten jälkeen lääkäri tiivistää vastausten sanomat ja antaa hänelle mahdollisuuden tehdä tästä päätelmänsä. Rollnick ym. (1992) ehdottavat 532 P. Mustajoki

3 T a u l u k k o 1. Muutoksen eri vaiheet. Suluissa termien englanninkieliset vastineet. Ei harkita lainkaan (precontemplation) Harkitaan mutta ei toimita, ambivalentti tila (contemplation) Valmistaudutaan toimintaan (preparing for action) Toiminta (action) Taantuma (relaps) Sisäistäminen, ylläpito (maintenance) seuraavia kysymyksiä:»mitä tiedätte tupakoinnin (alkoholin, lihavuuden) vaikutuksesta terveyteenne?»»oletteko halukas lopettamaan tupakoinnin (vähentämään alkoholinkäyttöä, laihduttamaan)?»»miten paljon olisitte valmis panostamaan päästäksenne eroon tupakasta (alkoholista, laihduttaaksenne)?» Muutoksen eri vaiheet Jokainen kliinikko tapaa potilaita, jotka eivät ole kiinnostuneita muuttamaan tapojaan terveellisemmiksi. Jotkut potilaat taas ovat päättäneet tehdä jotain ja toivovat apua muutoksen tekemisessä. Potilaittemme muutoshalukkuus vaihtelee suuresti, ja sen huomioon ottaminen on tärkeää, kun keskustellaan elämäntapojen muuttamisesta. Muutosvalmiutta on viime aikoina tutkittu paljon. Eniten on käytetty Prochaskan ja DiClementen (1992) kehittämää jakoa muutoksen eri vaiheista (taulukko 1). Eri muutoksen vaiheiden on todettu jakaantuvan tupakoitsijoilla seuraavasti: 35 % ei harkitse lainkaan lopettamista, 50 % on ambivalentteja ja 15 % on valmiita toimintaan. Alkoholin suurkuluttajilla vastaavat luvut ovat 29, 45 ja 26 % (Rollnick ym. 1992). Kovin tarkasti muutoshalukkuutta ei voida mitata, mutta luvut osoittavat, että suurin osa potilaistamme ei ole valmis suoraan muuttamaan elämäntapojaan. Muutoksen eri vaiheiden avulla voidaan selittää, miksi neuvomme tai kehotuksemme usein kaikuvat kuuroille korville. Jos kehotamme elämäntapojen muutoksiin henkilöä, joka ei ole lainkaan harkinnut muutoksen tekemistä, häneltä ei voida odottaa toimintaa, sillä muutoksen keskeisiä kehitysvaiheita jää väliin. Kun tapaamme potilaita, jotka ovat valmiita toteuttamaan muutoksia elämäntavoissaan, he ovat jo aikaisemmin käyneet läpi muutoksen edellisiä vaiheita. Tähän on saattanut kulua vuosia. Muutoksen vaiheet auttavat ymmärtämään, että elämäntapojen muuttaminen ei ole yksittäinen tapahtuma vaan pitkään kestävä ja aikaa vaativa tapahtumasarja (kuva 1). Kyseessä ei ole Ei ole kiinnostunut Ambivalentti Suunnittelee toimintaa Toiminta Ylläpito Taantuma Taantuma K u v a 1. Muutosprosessin kulku (Prochaskan ym mukaan). Muutos etenee asteittain toiminnan asteelle, mutta prosessiin liittyy usein taantumia (relapseja), ennen kuin lopullinen tulos saavutetaan. Elämäntapojen muuttaminen terveellisemmiksi miten autan potilasta? 533

4 »joko-tai-ilmiö» vaan asteittain etenevä prosessi. Tie uusiin tapoihin on pitkä, ja potilaat ovat eri kohdassa tätä tietä. Muutosprosessiin liittyy usein myös relapsi (kuva 1). Muutoksen prosessiajattelun mukaan relapsi ei ole merkki lopullisesta epäonnistumisesta vaan yleinen vaihe matkalla pysyvään muutokseen. Henkilö palaa tietyksi ajaksi jollekin aikaisemmalle muutostasolle, jolloin toiminta väliaikaisesti keskeytyy. Myöhemmin prosessi etenee taas edellä kuvattujen välivaiheiden kautta muutokseen. Esimerkiksi tupakoitsijat lopettavat keskimäärin 3 4 kertaa ennen lopullista onnistumistaan. Muutoksen kaavamainen jako taulukossa 1 esitettyihin vaiheisiin ei kliinisessä työssä aina ole mahdollista eikä tarpeenkaan. Käytännössä muutosta voidaan ajatella janana. Sen vasemmassa päässä ovat henkilöt, jotka eivät ole lainkaan ajatelleet muuttaa tapojaan, oikeassa päässä ne, jotka jo toteuttavat muutoksia (Rollnick ym. 1992). Kun autamme potilasta liikkumaan janalla oikealle, olemme saaneet jotain aikaan, vaikka hän ei vielä olisikaan valmis toimintaan. Hän on lähempänä vaihetta, josta muutos voi alkaa. Muutoksen vaiheiden huomioiminen potilastyössä T a u l u k k o 2. Esimerkkejä käskymuotoisista potilasohjeista ja ehdotus niiden muuttamiseksi neutraaliksi informaatioksi. Käskymuoto Neutraali informaatio Vältä rasvaa Rasvaa vähentämällä vähennetään tehokkaimmin kaloreita Vähennä makkaroita ja Makkaroissa ja juustoissa on juustoja runsaasti rasvaa ja kaloreita Syö säännöllisesti Säännölliset ateria-ajat auttavat painon hallinnassa Juo korkeintaan kaksi Kaksi drinkkiä päivässä ei vielä drinkkiä päivässä vaaranna terveyttä Potilaan muutoshalukkuuden selvittäminen on käytännön työssä tärkeää, sillä se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten aihe otetaan esille. Muutoksen asteen selvittämiseksi on kehitetty erilaisia instrumentteja, joita käytetään alan tutkimuksessa. Kliinisessä työssä riittää, kun potilaalle tekee sopivia kysymyksiä. Tässä voidaan suoraan kysyä esimerkiksi asteikolla 1 10, millä kohtaa potilas olettaa olevansa arvioidessaan omaa haluaan muuttaa elintapojaan. Toinen tapa on keskustella potilaan kanssa neutraalisti nykyisistä (tupakointi-, juomis-, syömis-, liikunta-) tottumuksista ja keskustelun perusteella päätellä hänen halunsa muutoksiin. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä siitä, miten muutosvaihe voidaan ottaa huomioon potilaan kanssa keskustellessa (Hunt ja Hilldson 1996, Samet ym. 1996). Potilas ei harkitse muutosta. Tähän voi olla monia syitä. Potilas ei tiedä nykyisten elintapojensa vaikutusta terveyteensä tai ei välitä asiasta. Tässä vaiheessa toimintaan kehottaminen ei auta, vaan tavoitteena on saada potilas tietoiseksi nykyisten elintapojen vaikutuksesta terveyteen ja rohkaista harkitsemaan muutosta. Lääkärin ei tulisi arvioida ongelmaa potilaan puolesta. Ei sanota esimerkiksi, että tämä 15 kilon ylipaino on haitallinen verenpaineellenne. Aihetta käsitellään neutraalisti keskustellen. Pääasiallinen instrumentti ovat avoimet kysymykset. Mitä tiedätte ylipainon vaikutuksesta terveyteen? Oletteko kiinnostunut kuulemaan lihavuuden vaikutuksesta terveyteen? Jos seuraavalla vastaanottokäynnillä potilas alkaa harkita muutosta, lääkäri tai hoitaja on onnistunut. Potilas on siirtynyt muutoksen seuraavalle tasolle. Potilas harkitsee mutta ei toimi. Tämä on yleisimmin esiintyvä muutoksen vaihe. Potilas on ristiriitaisessa tilassa: hän ymmärtää, että muutos olisi tärkeää, mutta eri syistä ei ole valmis toimimaan. Tavoitteena on auttaa potilasta ratkaisemaan ristiriitainen tilanne ja sitä kautta etenemään muutosvaiheeseen. Tässä vaiheessa paljon käytetty menettelytapa on arvioida, mitä hyötyä ja haittaa entisten tapojen jatkamisesta on. Usein on aihetta pohtia myös, mitä hyötyjä ja haittoja siitä koituu ympäristölle. Jos potilas on esimerkiksi perheen ruoanlaittaja, hänen ruokailutottumuksensa heijastuvat koko perheeseen. Jos potilas tupakoi, savulle altistuu myös ympäristö. 534 P. Mustajoki

5 Lääkäri voi potilaan kanssa pohtia yhdessä haittoja ja hyötyä ja antaa neutraalia tietoa, mutta hän ei kerro omaa käsitystään niistä. Tarkoitus on, että potilas arvioi niitä itse. Asiaa selventää usein, jos nykyisten elintapojen hyödyt ja haitat kirjoitetaan paperille, minkä jälkeen potilaan on helpompi arvioida niitä. Kun potilas oivaltaa, että nykyisistä tavoista on enemmän haittaa kuin hyötyä, hän saattaa on valmis yrittämään muutosta. Valmistautuminen muutokseen. Kun potilas on päättänyt yrittää elämäntapojensa muuttamista, hän usein kysyy lääkäriltä neuvoa siitä, mitä tulisi tehdä. Vaihtoehtoja on yleensä monia ja lääkäri voi arvioida kunkin etuja ja haittoja, mutta hänen ei tule ratkaista potilaan puolesta mitä tämän kannattaisi tehdä. Parempi on antaa potilaan punnita eri vaihtoehtoja ja itse tehdä valinta. Hyväksyvä ja motivoiva ilmapiiri Kun pyritään auttamaan potilasta elämäntapojensa muuttamisessa, lähtökohtana ovat ne hyväksi koetut periaatteet, jotka koskevat lääkärin ja potilaan välistä kommunikaatiota yleensä (Lloyd ja Bor 1996). Kuten muissakin potilaskontakteissa hyväksyvä ilmapiiri ja potilaan kuunteleminen ovat välttämättömiä. Kun potilaalle kerrotaan nykyisten elintapojen vaikutuksesta terveyteen, pyritään käyttämään yleistä ilmaisua. Vältetään esimerkiksi sanomasta, että suuret alkoholimäärät voivat tuhota maksanne tai että lihavuus voi aiheuttaa Teille sokeritaudin. Mieluummin kerrotaan, että suuri osa ihmisistä saa maksakirroosin näin suurista alkoholimääristä tai tämänasteisessa lihavuudessa kaksi kymmenestä sairastuu sokeritautiin. Kun keskustellaan elämäntapojen muuttamisesta, positiivisista asioista ja tulevaisuudesta puhuminen motivoi enemmän kuin aikaisemman elämän virheiden tarkastelu. Sanoja virhe, väärät tottumukset jne. tulee välttää. Jos potilas huomaa moralisointia lääkärin taholta, se vähentää motivaatiota. Neutraaliin keskusteluun kuuluu arvoväritteisten sanojen välttäminen; puhutaan ylipainosta tai lihavuudesta, ei läskeistä, käytetään mässäilyn sijasta ilmausta liikasyöminen. Edellä on ollut puhetta, että kehotus toimintaan herättää usein vastarinnan. Käskymuodon käyttö potilasohjeissa saattaa johtaa samaan, sillä harva meistä haluaa elää siten kuin joku muu käskee. Kirjallisissa potilasohjeissa tulisi mielestäni käyttää käskymuodon sijasta motivoivampaa neutraalia tiedottamista (taulukko 2). Tavoitteena on, että viesti saa potilaan ajattelemaan asiaa ja sitä kautta tekemään päätöksiä esitetystä aiheesta. Potilaskeskeinen ja motivoiva työskentely Motivoiva keskustelu on alun perin kehitetty huumeiden ja alkoholin väärinkäyttäjien hoitoon, jolloin hoidon ovat antaneet koulutetut terapeutit. Kun samoja periaatteita myöhemmin on sovellettu tupakanpolttoon, ruokavalioon ja liikuntaan liittyviin elämäntapojen muutoksiin, koulutettujen terapeuttien käyttäminen ei ollut mahdollista potilaiden suuren määrän vuoksi. Siksi on kehitetty konkreettisia malleja, jotka soveltuvat lääkärin tai hoitajan jokapäiväiseen työhön. Rollnick ym. (1997) ovat kuvanneet työskentelykaavion, jonka avulla potilaan kanssa keskustellaan tupakoinnin lopettamisesta (taulukko 3). Se on hyvä esimerkki siitä, millaista potilaskeskeinen työskentelytapa on käytännössä. Positiivista otetta kuvaa se, että motivaatioasteikosta keskusteltaessa tuodaan ensin esille myönteinen asia. Kysytään, miksei potilas valinnut alempaa kategoriaa, ja vasta sitten keskustellaan, miten voitaisiin nousta asteikolla. Tupakoinnin lopettaminen on yksittäinen muutos, mutta monien potilaiden tapauksessa, esimerkiksi diabeteksen hoidossa, mahdollisia muutoksen kohteita on useita. Stott ym. (1995, 1996) ovat kehittäneet menettelyn diabeetikkojen ohjaukseen. Yksinkertaisen kuvion avulla potilas itse valitsee aiheen, jota hän pitää tärkeänä terveytensä ja diabeteksen hoidon kannalta (kuva 2). Menetelmään liittyy asteikko, joka mittaa potilaan halukkuutta muutokseen. Jos potilas ilmoittaa olevansa halukas muutoksiin, voidaan aloittaa ohjaus potilaan valitsemasta aiheesta. Jos hän on ambivalentti, kuten useimmat potilaat ovat (Stott ym. 1995), tarvitaan muita keinoja. Tällöin valitaan esimerkiksi potilaan itsensä tekemä hyötyjen ja haittojen arvio, kuten edellä on Elämäntapojen muuttaminen terveellisemmiksi miten autan potilasta? 535

6 T a u l u k k o 3. Esimerkki potilaskeskeisestä ja motivoivasta keskustelusta, joka koskee tupakoinnin lopettamista. Mukailtu Rollnickin ym. (1997) artikkelista. Alkuarvio Aloituskysymyksiä»Kertokaa jotain tupakoinnistanne?»»olette ehkä jo kyllästynyt kuulemaan saarnoja tupakoinnin vaaroista. En aio rasittaa Teitä sellaisella, mutta auttaisi, jos tietäisin, mitä todella ajattelette tupakoinnista» Kuinka motivoitunut potilas on lopettamiseen?»jos asteikolla 1 10 ykkönen merkitsee, ettei ole lainkaan kiinnostunut lopettamisesta, ja 10 merkitsee, että on erittäin kiinnostunut, minkä numeron antaisitte itsellenne tällä hetkellä?» Luottamus omaan kykyyn lopettaa»jos päättäisitte lopettaa nyt, kuinka varma olette onnistumisesta? Jos asteikolla 1 10 ykkönen merkitsee, ettei luota itseensä lainkaan, ja 10, että luottaa hyvin varmasti kykyynsä lopettaa ja pysyä savuttomana, minkä numeron antaisitte itsellenne nyt?» Ongelmien tunnistaminen ja ratkaisujen löytäminen Motivaatio Hyödyllisiä kysymyksiä:»miksi valitsitte (valittu numero) ettekä ykköstä?»»miten voisitte siirtyä viitosesta (potilaan valitsema numero) numeroon 7?» Hyötyjen ja haittojen punnitseminen:»mitä hyviä puolia näette tupakoinnissa?» Vastauksen jälkeen:»mitä haittoja Teille tai ympäristöllenne on tupakoinnista?» Ohjaaja tekee vastauksista tiivistelmän ja kysyy, mitä potilas arvelee tilanteesta. Itseluottamus Kysytään kuten edellä, miksei potilas valinnut ykköstä ja miten hän voisi siirtyä suurempaan numeroon. Sen jälkeen:»miten voisin auttaa Teitä siirtymään nelosesta (potilaan valitsema numero) kuutoseen?» Jos potilas ei osaa vastata, tarjotaan eri vaihtoehtoja. Lääkäri tai hoitaja ei tarjoa potilaalle yksittäistä ja yksinkertaista ratkaisua, vaan häntä autetaan ajattelemaan laajempia asiayhteyksiä, kuten sosiaalisia tilanteita, stressiä, mielialaa eri tilanteissa jne. kerrottu. Stott ym. (1996) tutkivat diabeetikoiden ohjausmenetelmän soveltuvuutta yleislääkäreiden ja sairaanhoitajien työhön. Lyhyen koulutuksen jälkeen molemmat ammattiryhmät käyttivät menetelmää mielellään ja arvioivat sen auttavan heitä työssään. Ajan puute koetaan usein potilasohjauksen esteeksi. Potilaskeskeinen ja motivoiva keskustelu ei kuitenkaan välttämättä vaadi paljoa aikaa. Taulukossa 3 kuvattu tupakoitsijan kanssa työskentely kesti yleislääkärin vastaanotolla keskimäärin 9.69 minuuttia (Rollnick ym. 1997). Voidaan myös ajatella, että annamme usein turhaa ja tehotonta ohjausta henkilöille, jotka eivät ole valmiita muutoksiin. Menetelmän valinta muutoksen vaiheen mukaisesti ja varsinaisen ohjauksen antaminen vain niille potilaille, jotka ovat valmiita muutoksiin, saattaa säästää aikaa ja kohdentaa rajalliset resurssit paremmin. Motivoivan ja potilaskeskeisen keskustelun vaikutuksia tulisi arvioida vertailevissa tutkimuksissa. Arviointi on vasta alussa, sillä menetelmät ovat tulleet kliiniseen käyttöön viimeisten kymmenen vuoden aikana. Joitakin vertailevia tutkimuksia on kuitenkin ehditty tehdä. On selvää, että edellä kuvatuilla menetelmilläkin voimme auttaa vain osaa potilaistamme muutoksiin, mutta tähänastiset tulokset viittaavat siihen, että ne toimivat paremmin kuin tavanomainen neuvonta. Alkoholisteilla motivoiva keskustelu vähensi juomista paremmin kuin totunnaiset menetelmät (Bien ym. 1993, Brown ja Miller 1993). Tupakoitsijoilla lyhyt potilaskeskeinen ohjaus sai aikaan parempia tuloksia kuin tavallinen neuvonta (Ockene ym. 1991). Liikunnan, ruokavalion ja muiden elintapojen ohjauksesta ei vertailevia tutkimuksia ole vielä julkaistu. Lopuksi Potilaskeskeinen motivoiva työskentely ei ole tarpeen pelkästään kohteliaisuuden, ystävällisyyden tai potilaan tyytyväisyyden vuoksi. Sen avulla voidaan parantaa hoitotulosta, ja siinä mielessä se voidaan rinnastaa muihin käyttämiimme hoitomenetelmiin. Menetelmän avulla hoidamme tai ehkäisemme potilaidemme sairauksia samoin kuin lääkkeillä, leikkauksilla ja muilla hoidoilla. Siksi potilaskeskeistä työskentelytapaa tulisi opettaa enemmän lääkärikoulussa ja käyttää jokapäiväisessä lääkärintyössä. Lääkärit lähettävät potilaan usein sairaanhoitajalle, terveydenhoitajalle tai ravitsemusterapeutille, kun tarvitaan ohjausta terveellisempiin elämäntapoihin. Ohjaukseen ei kuitenkaan kannata lähettää potilasta, joka ei ole valmis yrittämään muutosta. Lääkärin kannattaisi vastaanotollaan 536 P. Mustajoki

7 Ei valmis muutokseen Epävarma Valmis muutokseen K u v a 2. Diabeetikoiden ohjaukseen ehdotettu apuväline (Stott ym. 1995), joka korostaa potilaskeskeistä toimintaa. Potilas valitsee aiheen, jota hän pitää tärkeänä taudin hoidon kannalta. Tyhjille alueille potilas voi kirjoittaa muita mielestään tärkeitä aiheita. Asteikolla potilas arvioi, kuinka valmis hän on muuttamaan elintapojaan valitsemansa aiheen suhteen. selvittää potilaan valmius muutoksiin. Jos valmiutta ei vielä ole, toistuvat vastaanottokäynnit, jotka liittyvät monien sairauksien hoitoon, ovat erinomainen tilaisuus auttaa potilasta etenemään muutosjanalla. Sitten kun potilas itse on motivoitunut muutoksiin, hänet voidaan lähettää saamaan ohjausta. Lopputulosta auttaa suuresti, jos sekä lääkärit että ohjausta antavat hoitajat toimivat samojen potilaskeskeisten ja motivoivien periaatteiden mukaan. Meillä ei oikeastaan ole keinoja aktiivisesti motivoida potilasta, mutta taitamattomalla ja liian autoritaarisella menettelyllä voimme tukahduttaa hänessä uinuvan motivaation. Useimmat ihmiset haluavat huolehtia terveydestään, ja meissä on halu pyrkiä parempaan. Tavoitteena tulisi olla antaa tälle halulle tilaa ja aikaa kehittyä toiminnan asteelle. * * * Kiitän LK Jonna Salosta aiheeseen liittyvistä hedelmällisistä keskusteluista ja käsikirjoitusta koskevista arvokkaista kommenteista. Kirjallisuutta Bien T H, Miller W R, Boroughs J M: Motivational interviewing with alcohol outpatients. Behav Cognit Psychother 1993; 21: Brown J M, Miller W R. Impact of motivational interviewing on participation and outcome in residential alcoholism treatment. Psychol Addict Behav 1993; 7: Elämäntapojen muuttaminen terveellisemmiksi miten autan potilasta? 537

8 Butler C, Rollnick S, Stott N. The practitioner, the patients and resistance to change: recent ideas on compliance. Can Med Assoc J 1996; 154: Hunt P, Hilldson M. Changing eating and exercise behaviour. A handbook for professionals. Oxford: Blackwell Science, Kottke T, Battista R N, DeGriese G, Brekke M. Attributes of successful smoking cessation in medical practice. A meta analysis of 39 controlled trials. JAMA 1989; 259: Lloyd M, Bor R. Communication skills for medicine. New York: Churchill Livingstone, Ockene J K, Kristeller J, Goldberg R, ym. Increasing the efficacy of physician delivered smoking interventions: a randomized clinical trial. J Gen Intern Med 1991; 6: 1 8. Prochaska J O, DiClemente C C, Norcross J C. In search how people change. Applications to addictive behaviors. Am Psychol 1992; 47: Rollnick S. Behaviour change in practice: targeting individuals. Int J Obesity 1996; 20 (Suppl 1): S22 S26. Rollnick S, Heather N, Bell A. Negotiating behaviour change in medical settings: the development of brief motivational interviewing. J Mental Health 1992; 1: Rollnick S, Kinnersley P, Stott N. Methods of helping patients with behaviour change. BMJ 1993; 307: Rollnick S, Butler C C, Stott N. Helping smokers make decisions: the enhancement of brief intervention for general medical practice. Patient Educat Counsel 1997; 31: Samet J H, Rollnick S, Barnes H. Beyond CAGE. A brief clinical approach after detection of substance abuse. Arch Intern Med 1996; 156: Stott N, Pill R M.»Advise yes, dictate no». Patients views on health promotion in the consultation. Fam Pract 1990; 7: Stott N C H, Rollnick S, Rees M R, Pill R M. Innovation in clinical method: diabetes care and negotiating skills. Fam Prac 1995; 12: Stott N C H, Rees M, Rollnick S, Pill R M, Hackett P. Professional responses to innovation in clinical method: diabetes care and negotiating skills. Patient Educat Counsel 1996; 29: Williams G C, Quill T E, Deci E L, Ryan R M.»The facts concerning the recent carnival of smoking in Connecticut» and elsewhere. Ann Intern Med 1991; 115: PERTTI MUSTAJOKI, dosentti, ylilääkäri Peijaksen sairaala Sairaalakatu Vantaa Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja

Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja Tupakkariippuvuus monitahoinen koukku Neurobiologinen - Nikotiinin suorat vaikutukset keskushermostoon Kognitiivinen

Lisätiedot

Mo#voiva työtapa. Motivoiva työtapa osa II PKyl

Mo#voiva työtapa. Motivoiva työtapa osa II PKyl Mo#voiva työtapa 1 Potilaassa on vika - minun tehtäväni on löytää se ja korjata Potilas tietää ja tekee jo paljon ja minun tehtäväni on vahvistaa sitä. Ari Karppinen 2 OHI HIIPIVÄN ILTAPÄIVÄN TEEMOJA 1.

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri PPSHP strategia 2010-15 Tavoitteena terveyttä TERE-toimintasuunnitelma 2013-15; TERE-toiminta osaksi ppshp:n johtamista

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Lihava potilas lääkärin vastaanotolla

Lihava potilas lääkärin vastaanotolla Lihavuus Pertti Mustajoki Yleislääkärin vastaanotolla käyvistä potilaista suurin osa on ylipainoisia. Lääkärin tehtävä on seuloa heistä ne, joiden kanssa lihavuus otetaan puheeksi. Se tehdään potilasta

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Lääkärin rooli tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa Pfizer lounassymposium Lääkäripäivät 2015 Klas Winell LT, EL, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi TUPAKASTA VIEROITUS Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi Vieroittaja viekö tupakointiin puuttuminen liikaa aikaa? - kuuluuko minun puuttua

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Onko motivoiva haastattelu tehokasta?

Onko motivoiva haastattelu tehokasta? MOTIVOIVA HAASTATTELU ja MOTIVAATIOTA EDISTÄVÄ TERAPIA Teho ja sisältö Aiheet: Tutkimustietoa motivoivan n/met:n tehokkuudesta ja soveltuvuudsta n n periaatteet Kirjallisuutta Miller, W.R. & Rollnick,

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa.

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. 16 14 12 Osallistujat Onnistujat Osallistujien ja onnistujien lukumäärä 1 8 6 4 2 Alle kolme kertaa Kolme kertaa Neljä kertaa Viisi

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT. pilvikki.absetz@gmail.com www.collaborativecaresystemsfinland.com 9.9.2013 1

Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT. pilvikki.absetz@gmail.com www.collaborativecaresystemsfinland.com 9.9.2013 1 Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT pilvikki.absetz@gmail.com www.collaborativecaresystemsfinland.com 9.9.2013 1 Elintaparemonttia tekevän punainen lanka: TUTKIS- KELU Miten hoidan itseäni,

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

MOTIVOIVA HAASTATTELU

MOTIVOIVA HAASTATTELU MOTIVOIVA HAASTATTELU Mirkka Järvinen Shg, TtM, tohtoriopiskelija, Turun yliopisto, Hammaslääketieteen laitos Avainasiakaspäällikkö, Med Group Raskaana 2015 koulutuspäivät 24.9.2015 Vantaa Yleisiä tavoitteita

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Miten elintapoja voidaan muuttaa arkielämässä?

Miten elintapoja voidaan muuttaa arkielämässä? Miten elintapoja voidaan muuttaa arkielämässä? Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT, erikoistutkija Terveyskäyttäytymisen ja terveyden edistämisen yksikkö 12/31/10 Absetz 2010 1 Ainekset

Lisätiedot

Lääkäri ja potilas - muutoksessa

Lääkäri ja potilas - muutoksessa HELSINGIN YLIOPISTO Lääkäri ja potilas - muutoksessa Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori, HY Sidonnaisuudet: Työpaikat HY ja HUS; vastaanotto Aava. Tutkimusyhteistyö Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää,

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

OKS 21.5.2015 Jarmo Lappalainen Liisa Siefen Raija Sipilä. Marinapaja

OKS 21.5.2015 Jarmo Lappalainen Liisa Siefen Raija Sipilä. Marinapaja OKS 21.5.2015 Jarmo Lappalainen Liisa Siefen Raija Sipilä Marinapaja Kouluttajat Jarmo Lappalainen ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, Esshp Ei sidonnaisuuksia Liisa Siefen Osastonhoitaja, Puistolan

Lisätiedot

Alkoholihaittoja vähentämässä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor

Alkoholihaittoja vähentämässä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor Alkoholihaittoja vähentämässä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor Alkoholijuomien kulutuksen rakenne juomaryhmittäin 100 %:n alkoholina vuosina 1960 2006 100 % 80 60 40 20 Mallasjuomat

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä ystävällisesti

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

SCOFF - syömishäiriötyyppisen käyttäytymisen seula -

SCOFF - syömishäiriötyyppisen käyttäytymisen seula - SCOFF syömishäiriötyyppisen käyttäytymisen seula Suomen koulu, nuoriso ja opiskeluterveydenhuollon yhdistyksen kevätkokous 23.4.2009 Lea Hautala, TtM, TY, nuorisopsykiatrian yksikkö leahau@utu.fi SISÄLTÖ

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016 Tupakoimaton KYS Toimenpideohjelma 2016 Laatija: Versionumero: 1.1 Päivämäärä: 6.4.2016 Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtoryhmä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Toimenpideohjelma 1.0 2 (11) Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU 10.9.2010 Lääkärit Irma Honkamaa ja Matti Mäntymaa Lääke-edustaja Hanne Tegelberg, Phizer Sairaanhoitajat Anne Leinonen ja Tiina Lehmikangas (Muokattu

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

voimaannudavan ohjauksen työvälineitä, osa II Lomakkeita elintapamuutoksen tukemiseen

voimaannudavan ohjauksen työvälineitä, osa II Lomakkeita elintapamuutoksen tukemiseen Mo@voivan voimaannudavan ohjauksen työvälineitä, osa II Lomakkeita elintapamuutoksen tukemiseen Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT pilvikki.absetz@gmail.com www.collabora@vecaresystemsfinland.com

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen:

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Lifeplus Global Training System Aloittaminen Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Koulutuspyörä Tämän yksinkertaisen pyörän pitäisi antaa sinulle käsitys ensimmäisistä askeleista, joita voit

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Mihin seutukuntaan kuulut? Vastaajien määrä: Ammattisi Vastaajien määrä: Avoimet vastaukset: muu, mikä? - fysioterapeutti - työterveyshoitaja - perushoitaja

Lisätiedot

TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ

TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ (PÄIVITETTY 8/2015) KAIKILLE SOPIVA HAVAINTOMATERIAALI Tervapurkki ja opaste Nuuskapurkit Rahapurkki opaste Tuoksupurkit (tupakanhajuinen ja raikas t-paita) ja

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto HYVINKÄÄN KAUPUNKI Asukkaita 46000 Perusturva, jossa mm Koti- ja laitospalvelut

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot