HE 112/1999 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 1999 toiseksi lisätalousarvioksi

Transkriptio

1 HE 112/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 1999 toiseksi lisätalousarvioksi Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 1999 toiseksi lisätalousarvioksi. Kuluvan vuoden kokonaistaloudellinen kehitys noudattaa vuoden 2000 talousarvioesityksen perusteluissa esitettyä suotuisaa uraa. Kokonaistuotannon kasvu jatkuu edelleen ripeänä. Työttömyys on alentunut odotusten mukaisesti ja pitkään jatkuneesta talouskasvusta huolimatta hinta- ja kustannuskehitys on säilynyt vakaana. Työpaikkojen määrä oli kuluvan vuoden elokuussa suurempi kuin vuotta aiemmin. Lisätalousarvioon sisältyy menojen lisäyksiä milj. mk ja menojen vähennyksiä milj. mk, joten nettomääräisesti menot ovat milj. Tulojen lisäyksiä on lisätalousarviossa arvioitu kertyvän milj. mk ja tulojen vähennyksiä on 304 milj. mk, joten tulojen nettolisäys on yhteensä milj. Verotuloarvioita on korotettu esityksessä nettomääräisesti 980 milj. Valtion omistamien osakkeiden myyntituloihin on merkitty milj. markan lisäys Sonera-yhtymä Oyj:n osakkeiden myynnistä. Lisätalousarvioesityksen ylijäämä ennen velan nettokuoletoksia on milj. Vuoden 1999 varsinaisen talousarvion ja ensimmäisen lisätalousarvion ylijäämä ennen nettokuoletoksia oli yhteensä milj. Nettokuoletoksiin on esityksessä merkitty lisäystä milj. mk, joten nettokuoletusten kokonaismääräksi esitetään milj. mk vuonna Kansantalouden tilinpidon mukainen valtionhallinnon rahoitusalijäämä on tänä vuonna 0,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä on puolestaan 3,1 prosenttia. Sonera-yhtymä Oyj:n osalta esitetään valtuutta luopua osakkeiden enemmistöstä siten, että valtio säilyttää vähintään 34 prosentin omistusosuuden. Patria Industries Oyj:n osalta esitetään valtuutta päättää omistusjärjestelyistä, joiden seurauksena valtio luopuu kahden kolmanneksen määräenemmistöasemasta siten, että valtion määräysvalta yhtiössä säilyy. Oy Edita Ab:n osalta esitetään valtuutta luopua valtion omistuksesta ja määräysvallasta yhtiössä valtion yhden kolmasosan määrävähemmistö yhtiössä säilyttäen. Kehitysyhteistyön määrärahan sisällä ehdotetaan yhteensä noin 73 milj. mk kehitysluottojen anteeksiantaa Mosambikille ja U gandalle. Rauhanturvaamisen määrärahoihin ehdotetaan lisäystä ulkoasiainministeriön hallinnonalalla 146 milj. mk sekä puolustusministeriön hallinnonalalla 186 milj. Hallinnonalojen arvonlisäveromäärärahaan ehdotetaan lisäystä 500 milj. Oppisopimuskoulutuksen valtionosuuteen ehdotetaan 180 milj. mk lisäystä oppisopimusten ennakoitua suuremman kysynnän vuoksi. Satovahinkojen korvaamiseen kasvukaudelta 1999 ehdotetaan lisäystä 150 milj. Valtion osuuteen EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä ehdotetaan maksatusten lisäyksen perusteella 40 milj. markan lisämää- 2922l8M

2 2 HE 112/1999 vp rärahaa, jolloin myöntämisvaltuutta vähennetään vastaavalla määrällä. Ratahallintokeskukselle ehdotetaan 31 milj. mk lisämäärärahaa rataverkon perusparannustöihin. Paimio-Muurla -tieosuuden rakentamiseen ehdotetaan lisäystä 45 milj. Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle ehdotetaan oman pääoman ehtoisena rahoituksena 250 milj. Etuusmenojen arvioiden tarkentumisen vuoksi ehdotetaan vähennystä ansiosidonnaisen työttömyysturvan valtion osuuteen työttömyyskassoille 158 milj. mk sekä työttömyysturvalain mukaisen perusturvan määrärahaan 65 milj. Sairausvakuutuslakiin perustuvien menojen valtion osuuteen ehdotetaan vähennystä 735 milj. mk Kansaneläkelaitoksen talouden ennakoitua paremman kehityksen vuoksi. Menoarvioiden alentumisen vuoksi ehdotetaan lisäksi vähennystä 80 milj. mk valtion osuuteen yrittäjien eläkelaista johtuviin menoihin sekä 60 milj. mk vähennystä valtion osuuteen kansaneläkemenoista. Valtion osuuteen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden perustamiskustannuksista ehdotetaan 60 milj. mk lisämäärärahaa. Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannusten valtion korvaukseen ehdotetaan 125 milj. mk lisäystä. Turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ehdotetaan yhteensä 102 milj. mk lisämäärärahaa hakijamäärän nopean kasvun vuoksi. Yleiseen asumistukeen ehdotetaan lisämäärärahaa 400 milj. Yleistä asumistukea saavien opiskelijoiden määrä on kasvanut, ja asumistukea saavien työttömien määrä pysynyt työllisyyden paranemisesta huolimatta lähes ennallaan. EU:n rakennerahasto-ohjelmien yhteisön rahoitusosuuksiin ehdotetaan lisäystä 19 milj. mk sisäasiainministeriön pääluokassa, 80 milj. mk työministeriön pääluokassa sekä 84 milj. mk maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa, eli yhteensä 184 milj. Lisäyksistä 144 milj. mk johtuu myöntämisvaltuuden muuntamisesta siirtomäärärahaksi vuoden 1999 arvioitua suurempien maksatusten vuoksi, 6 milj. mk palautuneiden varojen uudelleen budjetoinnista ja 34 milj. mk indeksointivaroihin, valuuttakurssikorjauksiin sekä ohjelmakehyksiin liittyvistä tarkistuksista. Lisäksi ehdotetaan 28 milj. mk liikenneministeriön pääluokassa EU:n TEN-hankkeisiin. Rakennerahasto-ohjelmien kansalliseen osarahoitukseen ehdotetaan nettolisäystä yhteensä 59 milj. Lisäksi rakennerahasto-ohjelmien toteutumisen varmistamiseksi ehdotetaan myöntämisvaltuuden lisäyksiä sisäasiainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä työministeriön hallinnonaloille yhteensä 180 milj. Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino vv Menot yhteensä (ilman nettokuoletuksia) -Menot valtionvelasta (ilman nettokuoletuksia) - Muutmenot Tulot yhteensä (ilman nettolainanottoa) - Tulo- ja varallisuusvero - Arvonlisävero -Muut tulot (ilman nettolainanottoa) Netto lainanotto Nettokuoletukset Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä,% BKT:sta 1998 Tilinpäätös milj.mk ,7 +1, TA+ ILTA+ IILTAE milj.mk ,3 +3,1

3 Ennen hyväksytyt ja nyt ehdotetut määrärahojen muutokset jakaantuvat eri pääluokkiin seuraavasti: HE 112/1999 vp 3 Eduskunnan hyväksymät muutokset Nyt ehdotetut muutokset Muutokset yhteensä Pääluokka mk mk mk 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala Oikeusministeriön hallinnonala Sisäasiainministeriön hallinnonala Puolustusministeriön hallinnonala Valtiovarainministeriön hallinnonala Opetusministeriön hallinnonala Maa-ja metsätalousministeriön hallinnonala Liikenneministeriön hallinnonala Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Työministeriön hallinnonala Ympäristöministeriön hallinnonala Valtionvelka Muutokset yhteensä Ennen hyväksytyt ja nyt arvioidut tulojen muutokset jakaantuvat eri osastoihin seuraavasti: Eduskunnan Nyt hyväksymät arvioidut Osasto muutokset muutokset Muutokset yhteensä mk mk mk 11. Verot ja veronluonteiset tulot Sekalaiset tulot Muutokset yhteensä

4 4 HE 112/1999 vp Tämän lisätalousarvioesityksen hyväksymisen jälkeen olisivat valtion tulojen ja menojen budjetoidut määrät seuraavat: Varsinainen talousarvio Lisätalousarviot Yhteensä Tulot mk Menot mk Sen perusteella, mitä edellä on esitetty ja viitaten tämän esityksen yksityiskohtaisiin perusteluihin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi hyväksyä oheen liitetyn ehdotuksen toiseksi lisätalousarvioksi vuodelle Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

5 Vuoden 1999 II lisätalousarvio TULOT Osasto VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 02. Korkotulojen lähdevero, vähennystä Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero, lisäystä 08. Valmisteverot 04. Alkoholijuomavero, vähennystä 10. Muut verot 03. Autovero, lisäystä V ara~n~iirtover.o~.iis~~stä ArpaJatsvero, ltsaystä.... mk

6 6 Osasto SEKALAISET TULOT 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 90. Rajavartiolaitoksen tulot, lisäystä Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä 27. Puolustusministeriön hallinnonala 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 51. Metallirahatulot, lisäystä Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä Liikenneministeriön hallinnonala 20. Ajoneuvohallintokeskuksen tulot, vähennystä Tielaitoksen sekalaiset tulot, lisäystä Radanpidon tulot, lisäystä Liikenneministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 98. Valtionapujen palautukset, lisäystä Muut sekalaiset tulot 50. Nettotulot osakemyynnistä, lisäystä Tulojen kokonaismäärä:

7 7 MENOT Pääluokka ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Ulkoasiainhallinto 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v), lisäystä mk Kansainvälinen kehitysyhteistyö 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 22. s~.~~alaisten. r~uh~.nturvajoukkojen ylläpitomenot (arviomaararaha), hsaysta Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha), lisäystä Pääluokka OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset 29. Erityismenot (arviomääräraha), lisäystä Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha), lisäystä Tuomioistuinlaitos 29. Erityismenot (arviomääräraha), lisäystä Pääluokka SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 02. Ulkomaalaisvirasto 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), lisäystä

8 8 Pääluokka Lääninhallitukset 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 80. Pelastushallinto 22. Erityismenot (arviomääräraha), lisäystä 98. Alueiden kehittäminen 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä Pääluokka PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Puolustusvoimat 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 22. YK:n ja ETYJin rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenot (arviomääräraha), lisäystä Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen, lisäystä Pääluokka VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomääräraha), vähennystä Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha), lisäystä Tullilaitos 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)

9 Pääluokka Tilastokeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 81. Eräät hallinnonaloittainjakamattomat menot 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha), lisäystä Pääluokka OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Opetusministeriö 22. Kehittämistoiminta (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 60. Ammatillinen koulutus 31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) (arviomääräraha), lisäystä Opintotuki 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha), lisäystä Taide 24. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä Kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimi 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) Pääluokka MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Maa- ja metsätalousministeriö ja työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot 23. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) M

10 10 Pääluokka EU :n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin (EU) 61. EU :n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) 44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 13. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (osa EU) 48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (EU) (arviomääräraha), vähennystä Siirto interventiorahastoon (EU), vähennystä Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU) 44. Valtion osuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä Kasvinjalostuslaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41. Kala-, riista- ja porotalous (osa EU) 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä Vesivarojen käyttö ja hoito 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v), lisäystä Pääluokka LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenneministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä Tutkimus ja kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä

11 24. Tielaitos Pääluokka Perustienpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Tieverkon kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), lisäystä Tieverkonjälkirahoitus-ja kokonaisrahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Merenkulkulaitos 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 44. Saaristoliikenteen avustaminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä Ratahallintokeskus 21. Perusradanpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 77. Rataverkon kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), lisäystä Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 61. J~ukkoliiken~e~n ~~lvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääraraha 3 v), hsaysta Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) Pääluokka KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 20. Teknologiapolitiikka 27. Tutkimus- ja kehitystoiminta (osa EU) (arviomääräraha), vähennystä P~~??,laehtoi~e~ lai~at tutkimukseen ja kehitykseen (arviomaararaha), hsaysta Yrittäjyys- ja pk-politiikka 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (osa EU) (arviomääräraha), lisäystä

12 12 Pääluokka Kansainvälistyminen ja markkinointi 40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) (arviomääräraha), lisäystä Erityisrahoitus 43. Erityisrahoitusyhtiön tappiokorvaukset (arviomääräraha), vähennystä Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön (siirtomääräraha 3 v) Pääluokka SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17. Työttömyysturva 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha), vähennystä Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha), vähennystä Valtionosuus työttömän omaehtoisen koulutuksen toimeentu-- loturvasta (siirtomääräraha 2 v) Sairausvakuutus 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha), vähennystä Eläkevakuutus 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha), lisäystä Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha), vähennystä Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha), vähennystä Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustaruiskustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä

13 57. Lomatoiminta Pääluokka Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä Pääluokka TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 05. Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien toteutus 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen osarahoitus työministeriön osalta (EU) (siirtomääräraha 3 v) Työvoimapolitiikan toimeenpano 02. P~~~~.aperust~i~en ~yöllistämistuki valtionhallinnolle (arviomaararaha), hsaysta.... 2I. T~.övoi~~-~siain alue- ja paikallishallinnon toimintamenot ( surtomaararaha 2 v) Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille (arviomääräraha), vähennystä Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha), vähennystä V~~!i~napu ty_ö~.tö~yyden lieventämiseen (osa EU) (arviomaararaha), hsaysta Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta valtion osalta (arviomääräraha), lisäystä Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henki Iöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä 61. ~~kolaist~~ ja ~~rvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääraraha), hsaysta ISO I II Pääluokka YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Ympäristön suojelu 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v), lisäystä

14 14 Pääluokka Asumisen edistäminen 54. Asumistuki (arviomääräraha), lisäystä Pääluokka VALTIONVELKA 03. Valuuttamääräisen velan korko 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha), lisäystä Valtionvelan kuoletukset 94. Nettokuoletukset (arviomääräraha), lisäystä Menojen kokonaismäärä:

15 15 TULOT Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 02. Korkotulojen lähdevero Momentin tuloarviota vähennetään Se l v i t y s osa : Toteutuneiden kertymätietojen sekä arvioitua pienemmän verollisten talletusten määrän johdosta korkotulojen läh- deveron kokonaistuotoksi vuonna 1999 arvioi daan II lisätuloarvio 1999 tuloarvio Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Selvitysosa : Toteutuneiden kertymätietojen perusteella arvonlisäveron kokonaistuotoksi vuonna 1999 arvioidaan II lisätuloarvio 1999 I lisätuloarvio 1999 tuloarvio

16 Valmisteverot 04. Alkoholijuomavero Momentin tuloarviota vähennetään Se 1 v i t y s osa : Toteutuneiden kertymätietojen perusteella alkoholijuomaveron kokonaistuotoksi vuonna 1999 arvioidaan II lisätuloarvio 1999 tuloarvio Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Se 1 v i t y s osa: Toteutuneiden kertymätietojen perusteella autoveron kokonaistuotoksi vuonna 1999 arvioidaan II lisätuloarvio 1999 tuloarvio V arainsiirtovero Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Se 1 v i t y s osa : Toteutuneiden kertymätietojen ja muun muassa Sonera-Yhtymä Oyj:n osakkeiden myynnistä kertyvän varainsiirtoveron perusteella varainsiirtoveron kokonaiskertymäksi vuonna II lisätuloarvio 1999 tuloarvio 1999 arvioidaan Arpajaisvero Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Se 1 v i t y s osa: Toteutuneiden kertymätietojen perusteella arpajaisveron kokonaistuotoksi vuonna 1999 arvioidaan II lisätuloarvio 1999 tuloarvio

17 17 Osasto 12 SEKALAISET TULOT 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 90. Rajavartiolaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Selvitysosa : Lisäys aiheutuu vuokratulojen ja muiden tulojen arvioitua suuremmasta kertymästä II lisätuloarvio 1999 tuloarvio Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä OOO Se l v i t y s osa : Tulojen lisäys aiheutuu lähinnä palautuneista aluekehitysrahoista momenteilla ja II lisätuloarvio 1999 tuloarvio Puolustusministeriön hallinnonala 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Selvitysosa: Lisäys aiheutuu Hornettorjuntahävittäjähankinnan maksujärjestelyihin liittyvistä korkotuotoista II lisätuloarvio 1999 tuloarvio Valtiovarainministeriön hallinnonala 51. Metallirahatulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä nettotulona Selvitysosa : Tulojen lisäys aiheutuu käyttörahojen arvioitua suuremmista toimituk M

18 sista varastosta sekä juhlarahojen tuoton kasvusta II lisätuloarvio 1999 tuloarvio Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Se 1 v i t y s osa : Lisäyksestä mk aiheutuu valuutanvaihtosopimuksista kertyvistä tuloista II lisätuloarvio 1999 tuloarvio Liikenneministeriön hallinnonala 20. Ajoneuvohallintokeskuksen tulot Momentin nettotuloarviota vähennetään OOO Se 1 v i t y s osa : Nettotulojen vähennys aiheutuu muualla kuin ETA-valtioissa rekisteröityjen ajoneuvojen massa- ja mittapoikkeuslupien tarpeen vähentymisestä ja ennakoitua pienemmästä tuotosta II lisätuloarvio 1999 tuloarvio Tielaitoksen sekalaiset tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Se 1 v i t y s osa : Tulojen lisäys vastaa EU:n TEN-tuen suorituksia. Vastaava menon lisäys on merkitty momentille II lisätuloarvio 1999 tuloarvio Radanpidon tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Se 1 v i t y s o s a : Tulojen lisäys vastaa EU:n TEN-tuen suorituksia. Vastaava menon lisäys on merkitty momentille II lisätuloarvio 1999 tuloarvio Liikenneministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Se 1 v i t y s o s a : Tulojen lisäys vastaa EU:n TEN-tuenja Distinct-hankkeen suorituksia. Vastaavat menon lisäykset on merkitty momenteille ja II lisätuloarvio 1999 tuloarvio

19 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Selvitysosa : Tulojen lisäys aiheutuu valtionavustuksien palauttamisesta. Kera Oyj on saanut valtionavustuksia Start Fund of Kera Oy:n osakkeiden merkintään vuosina Valtionavustuksen saamisen ehtona oli palautusvelvollisuus omistajan vaihtuessa II lisätuloarvio 1999 tuloarvio Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 98. Valtionapujen palautukset Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Selvitysosa : Lisäys aiheutuu sosiaalivakuutuksen erityislakien nojalla maksettavien valtion osuuksien tarkentumisesta II lisätuloarvio 1999 tuloarvio Muut sekalaiset tulot 50. Nettotulot osakemyynnistä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä nettotulona Se l v i t y s o s a : Lisäys aiheutuu lähinnä Sonera-Yhtymä Oyj:n osakkeiden myynnistä saatavasta nettotulosta. Valtio myy enintään osaketta (19,9% osakekannasta), jolloin bruttotuloksi kertyy arviolta noin 20,3 mrd. Osakkeen hinta on 141,21 mk kappaleelta. Lisätuloarviossa on otettu huomioon osakkeista saatavat myyntitulot mukaan lukien ns. green shoe-lisäosakeoptio, jonka mahdollisesta käyttämisestä päätetään mennessä. Ottaen huomioon valtiolle suoritettava varainsiirtovero ja järjestäjien palkkiot, momentille kertyy nettotuloa 19,575 mrd II lisätuloarvio 1999 tuloarvio

20 20 MENOT Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentin nettomäärärahasta vähennetään Se l v i t y s osa : Vähennys aiheutuu momentille tehdyistä käyttöperusteiden 01. Ulkoasiainhallinto tarkistuksista. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä Käyttösuunnitelma: Hanke Hyötyala Kustannusarvio Myönnetty Myönnetään m2 1 OOOmk mklm 2 mk mk 1. U udisrakennukset Tukholma kanslia- ja asuinrakennus pysäköintilaitos, Suomen osuus Nimetyille hankkeille jakamaton Yhteensä

21 Vuoden 1997 talousarviossa momentille Tukholman suurlähetystön uudisrakennushankkeelle budjetoidusta markan siirtomäärärahasta käyttämättä oleva osa peruutetaan. Se 1 v i t y s osa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu Tukholman suurlähetystörakennushankkeen viivästymisestä sekä momentin määrärahan käyttöperusteiden tarkistamisesta. Tukholman suurlähetystörakennushankkeen viivästymisestä aiheutuvaa lisäystä vastaava vuoden 1997 siirtomäärärahan peruutus mk tuloutetaan momentille Momentin käyttöperusteiden tarkistamisesta aiheutuvaa lisäystä vastaavasti momentilta vähennetään Tukoholman kanslia- ja asuinrakennuksen sekä pysäköintilaitoksen kustannustiedot on muutettu tarkistuneiden toteutussuunnitelmien ja kustannusarvioiden mukaisesti. Edellä mainituista hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna I lisämääräraha Kansainvälinen kehitysyhteistyö 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentin perusteluja muutetaan siten, että Mosambikille myönnetyt kehitysluotot ja rästiin jääneet korot yhteensä 42,57 milj. mk sekä U gandalle myönnetyt kehitysluotot ja rästiin jääneet korot yhteensä 30,1 milj. mk voidaan antaa anteeksi. Se 1 v i t y s o s a : Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa I lisämääräraha Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 22. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan Se 1 v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve aiheutuu Suomen tekemästä päätöksestä osallistua Bosnia-Herzegovinan SFOR-operaation jatkoon sekä Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon (KFOR) Kosovossa I lisämääräraha Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä

22 Se l v i t y s o s a : ECMM (European Community Monitor Mission) perustettiin nk. Brionin sopimuksella. Vakiintuneen käytännön mukaan puheenjohtajamaa kattaa oman puheenjohtajuuskautensa ajalta operaation hallintomenot ja laskuttaa kultakin jäsenmaalta sen maksuosuuden. Suomen puheenjohtajuuskaudella ECMM:n hallintomenojen arvioidaan aiheuttavan markan lisämäärärahatarpeen. Muiden jäsenmaiden maksuosuudet tuloutetaan momentille

23 23 Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset 29. Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan asetettujen tutkintalautakuntien arvioitua suuremmista kustannuksista sekä talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien kehittämismenojen painottumisesta ennakoitua enemmän vuodelle Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä mk käyttösuunnitelman kohtaan Rikosvahinkokorvaukset sekä syyttömästi vangituille ja tuomituille maksettavat korvaukset. Se l v i t y s osa : Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/ 1973) nojalla maksettavat korvaukset samoin kuin syyttömästi vangituille tai tuomituille vapauden menetyksen johdosta valtion varoista maksettavasta korvauksesta annetun lain ( 422/ 1974) mukaiset korvaukset ovat nousseet arvioitua enemmän Tuomioistuinlaitos 29. Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä Selvitysosa : Lisämäärärahan tarve aiheutuu lähinnä tulkkaus- ja käännösmenojen sekä todistelukustannusten kasvusta

24 24 Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 02. Ulkomaalaisvirasto 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu turvapaikanhakijoiden määrän lisäyksestä I lisämääräraha Lääninhallitukset 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu lääninhallitusten käytössä olevien tietojärjestelmien muutostarpeista I lisämääräraha Pelastushallinto 22. Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarpeesta mk aiheutuu etsintä- ja pelastuslentojen ennakoitua suuremmasta määrästä, mk kuivan kesän vuoksi lisätyistä metsäpalojen tähystyslennoista ja mk Turkin maanjäristysalueen pelastustoimintaan osallistumisesta

25 Alueiden kehittäminen 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että aluekehitysrahastosta rahoitettavien hankkeiden osuus on mk ja sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkeiden osuus Selvitysosa : Lisämäärärahan tarve aiheutuu valtiolle palautuneen määrärahan uudelleenbudjetoinnista. Euroopan al uekehitysrahastosidonnaisuuden vähentäminen markalla ja vastaavasti Euroopan sosiaalirahastosidonnaisuuden korottaminen markalla aiheutuu EDhankkeissa tehdyistä muutoksista lisämääräraha EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että momentin myöntämisvaltuus nousee markasta markkaan. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarpeesta mk aiheutuu palautuneiden määrärahojen uudelleenbudjetoinnista, mk indeksointivarojen kasvusta, mk valuuttakurssimuutoksista, mk tavoiteohjelmien välillä tehdyistä tarkistuksista ja mk SME-ohjelman lisärahoituksesta. Myöntämisvaltuudesta markalla pyritään korvaamaan peruuntuvia tai alkuperäistä kustannusarviota pienempinä toteutuvia rakennerahastohankkeita ohjelmakauden kehyksen toteutumisen varmistamiseksi. Jos mainitusta myöntämisvaltuuden osasta aiheutuvat maksatukset johtavat kuluvan ohjelmakauden kehyksen ylittymiseen, tarkoituksena on siirtää ylitystä vastaava määrä hankkeita vanhalta ohjelmakaudelta uudelle ohjelmakaudelle ja veloittaa uuden ohjelmakauden myöntämisvaltuutta samalla summalla. Myöntämisvaltuudesta arvioidaan aiheutuvan maksatuksia mk vuonna 2000 ja mk vuonna lisämääräraha M

26 26 Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Puolustusvoimat 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä Se l v i t y s osa : Lisämääräraha on tarkoitus käyttää kenttätykkien hankkimiseen kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden työllisyyden ylläpitämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 22. YK:n ja ETY Jin rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan Se l v i t y s osa : Lisämääräraha on tarkoitus käyttää Bosnia-Herzegovinassa SFORoperaatiossa toimivan suomalaisen mekanisoidun jääkäripataljoonan ja Kosovossa KFORoperaatiossa toimivan suomalaisen vahvennetun mekanisoidun pataljoonan toiminnasta aiheutuvien matkakustannusten, terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus- ja hallintomenojen maksamiseen. Suomi on kesäkuussa 1999 päättänyt osallistua SFOR-operaation jatko-operaatioon noin 470 henkilön suuruisella rauhanturvajoukolla sekä KFORoperaatioon 800 henkilön suuruisella rauhanturvajoukolla. Lisämääräraha kattaa molempien operaatioiden arvioidut menot vuoden 1999 loppuun saakka lisämääräraha

27 Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen Momentille myönnetään lisäystä Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös sotahistoriallisten erikoismuseoiden toiminnan tukemiseen. Selvitys o s a : Lisämääräraha on tarkoitus käyttää Tali-Ihantalan taistelua käsittelevän moitimediahankkeen valmistuksesta ja esittämisestä aiheutuviin menoihin. Tykkimiehet ry:n toimesta tehtävää moitimediaesitystä tullaan esittämään Tykistömuseossa Hämeenlinnassa

28 28 Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Valtioneuvosto oikeutetaan päättämään sellaisista omistusjärjestelyistä, joiden seurauksena luovutaan valtion omistuksesta ja määräysvallasta Oy Edita Ab:ssä valtion yhden kolmasosan määrävähemmistö yhtiössä säilyttäen. Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan apporttina Kapiteeli Oy:lle Valtion kiinteistölaitoksen hallinnassa olevasta omaisuudesta Tampereen kaupungissa sijaitsevasta Hermitec Oy -nimisestä kiinteistöosakeyhtiöstä osakkeet nrot sekä Valtion kiinteistölaitoksen hallinnassa olevia kiinteistö- ja osakeomistuksia sekä rakennuksia ja käyttöoikeuksia siten, että luovutettavan omaisuuden arvo kokonaisuudessaan on enintään Samalla vaituotetaan valtioneuvosto päättämään enintään markan suuruisesta Valtion kiinteistölaitoksen muun oman pääoman alentamisesta. Se 1 v i t y s osa : Valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa Valtion painatuskeskuksen hallinnassa oleva omaisuus perustettavalle valtionyhtiölle sekä yhtiön eräistä tehtävistä annetun lain (1234/1992) 3 :n mukaan yhtiön osakkeista on valtion välittömässä omistuksessa ja hallinnassa tullut olla määrä, joka on yli puolet yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Asianomainen laki on kumottu lukien. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan hallituksen tarkoituksena on välittömästi säännöksen kumoamisen jälkeen hankkia eduskunnan suostumus osakejärjestelylle, jossa valtion välittömästä määräysvallasta ja omistusosuudesta voidaan luopua. Valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta on hyväksynyt toimintalin jan, jolla organisoidaan valtion kiinteistöhallinto uudelleen. Valtiovarainministeriön alaisuuteen on perustettu kiinteistökonserni Kapiteeli Oy, johon on siirretty ja siirretään sellainen valtion kiinteistö- ja osakeomaisuus, joka ei ole tarpeen valtionhallinnon eikä valtionyhtiöiden varsinaiselle toiminnalle. Toimintalinjan jatkamiseksi on selvitetty Valtion kiinteistölaitoksella ja valtion kiinteistöyksiköillä olevaa, niiden varsinaisen toiminnan kannalta tarpeetonta omaisuutta, joka olisi tarkoituksenmukaista siirtää Kapiteeli Oy:n omistukseen. Valtion kiinteistölaitoksen hallinnassa olevaa omaisuutta esitetään siirrettäväksi Kapiteeli Oy:öön enintään markan arvosta, minkä valtio sijoittaa Kapiteeli Oy:öön apporttiomaisuutena. Apporttina sijoitettavasta omaisuudesta oikeudesta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tuloa tuottavia oikeuksia annetun lain (687/1978) tarkoittamaa taloudelliselta arvoltaan suuri eli käyvältä arvoltaan yli markan arvoinen on Tampereen kaupungissa sijaitsevan Hermitec Oy -nimisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden nrot luovutus. Osakkeiden kirjanpitoarvo on Muu luovutettava omaisuus koostuu mm. tonteista, määräaloista, virastotaloista, asunnoista, tutkimusasemista, koulukodista ja koulutilasta käsittäen yhteensä 56 käyttöyksikköä sekä osakkeista 23 kiinteistö-, asunto- tai muussa osakeyhtiössä.

29 Osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä annetun lain ( ) sekä valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) mukaan omaisuusjärjestely edellyttää eduskunnan suostumusta. Lopullisesti järjestely toteutetaan valtioneuvoston päätöksellä, minkä johdosta valtioneuvostolle esitetään valtuuksia järjestelyn toteuttamiseksi. 07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomääräraha) Momentilta vähennetään Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarpeesta mk aiheutuu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaisen vuoden 1998 lopullisen tasoitusmäärän arvioitua suuremmasta määrästä. Ahvenanmaan valtuuskunta on vahvistanut vuoden 1998 lopullisen tasoitusmäärän ,73 markaksi. Koska Ahvenanmaan maakunta on saanut vuodelta 1998 ennakkoa mk, on vaition maksettava maakunnalle lisäystä ,73 Lisäksi lisämäärärahan tarvetta aiheutuu mk tasoitusmaksun perusteena olevien valtion vuoden 1999 talousarviossa arvioitujen tulojen määrän lisääntymisestä lisämääräraha Tullilaitos 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös tulliveneen hankkimiseksi. Se l v i t y s o s a : Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta Iisämäärärahaa. Momentille myönnetty määräraha on tarkoitettu Vaalimaan läpivalaisulaitteen hankkimiseksi. Tähän tarkoitukseen käyttämättä jäävä määräraha on tarkoitus käyttää tulliveneen hankkimiseksi Eteläisen tullipiirin alueelle. Hankittava tullivene korvaa taloudellisen ja toiminnallisen käyttöikänsä lopussa olevan Helsingin isomman tulliveneen UL-2 ja sen avulla turvataan kyky tullivalvonta- ja muihin merellisiin operaatioihin Eteläisen tullipiirin merialueella

30 Tilastokeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu yritys- ja toimipaikkarekisterin laadun parantamistoimista Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu eri hallinnonalojen arvonlisäveromenojen kasvusta

31 31 Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Opetusministeriö 22. Kehittämistoiminta (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu kansallisia rahoitusosuuksia varten mk, josta aluekehitysrahastosta rahoitettavien hankkeiden osuus on mk ja sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkeiden osuus Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve aiheutuu rakennerahastojen ohjelmakauden viimeiseen vuoteen liittyvästä toimeenpanosta opetusministeriön hallinnonalalla lisämääräraha Ammatillinen koulutus 31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä Selvitys osa : Lisämäärärahan tarve aiheutuu lähinnä oppisopimusten ennakoitua suuremmasta määrästä Opintotuki 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarpeesta mk aiheutuu korkotuen piirissä olevan vanhan opintotukilain (65/1972) mukaisen opintolainakannan ennakoitua hitaammasta supistumisesta ja mk valtion mak-

32 settavaksi tulevien opintolainojen ennakoitua suuremmasta määrästä, mistä mk aiheutuu velkajärjestelylainsäädännön mukaisten maksuohjelmien päättyessä jäljellä olevien lainamäärien tileistä poistamisesta Taide 24. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan Se 1 v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve aiheutuu kuluvan vuoden talousarviossa liian suureksi arvioidusta, kiinteistöhallinnon uudistukseen liittyvästä vuokratulojen lisäyksestä Kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimi 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään Määrärahaa saa käyttää tasavallan presidentti P. E. Svinhufvudin kotitilan ja siihen liittyvän irtaimiston hankkimiseksi Museovirastolle. Se 1 v i t y s o s a : Tilasta on tarkoitus muodostaa yleisölle avoinna pidettävä museo

33 33 Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Maa- ja metsätalousministeriö ja työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot 23. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenot ( siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää saatavien tileistä poistamiseen. Se l v i t y s osa : Lisämääräraha on tarkoitettu saatavien tileistä poistamisen maksamiseen. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot (Maaseutuelinkeinopiirit) ovat aikanaan myöntäneet ja maksaneet erilaisia maatalouden tuotantosuunnanmuutos- ja tasapainottamiskorvauksia ja muita vastaavia korvauksia tai palkkioita. SopimusrikkomusteD ja muiden epäsäännönmukaisuuksien johdosta korvauksia on jouduttu perimään takaisin. Saatavat, joita ei ole saatu perityksi takaisin poistetaan kirjanpidosta työvoima- ja elinkeinokeskusten siirtyessä vuoden 2000 alusta itsenäisiksi tilivirastoiksi. Siltä osin kuin saatavien perintää ei ole loppuunsaatettu perintää jatketaan lisämääräraha Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään Määrärahaa saa käyttää Kasvinjalostuslaitoksen toimintaa jatkamaan perustettavan, viljelykasvien jalostamista ja markkinoimista, niiden lisäysaineiston tuottamista ja markkinoimista sekä muuta näihin liittyvää liiketoimintaa Suomessa ja ulkomailla harjoittavan valtionyhtiön perustamiseen tarvittavan osakepääoman maksamiseen ja muihin perustamisesta johtuviin välittömiin menoihin EU :n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin (EU) 61. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 1999 saa tehdä EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta M

34 osaksi rahoitettavien hankkeiden myöntämispäätöksiä yhteensä enintään markalla. Se 1 v i t y s osa : Määrärahan lisäyksestä mk aiheutuu indeksointivarojen huomioonottamisesta ja mk valuuttakurssimuutoksista tavoite 6 ohjelman ja LEADER-yhteisöaloitteen kehyksiin. Lisäksi määrärahaan sisältyy markan maksatuksen lisäys, mikä vastaavasti vähennetään momentin myöntämisvaltuudesta, jolloin vuonna 1999 saa tehdä EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta osaksi rahoitettavien hankkeiden myöntämisvaltuuspäätöksiä EU:n rahoituksen osalta markan sijasta Momentin määrärahan ja myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan seuraavasti (milj. mk): Ahvenanmaa Luonnonhaittakorvaus Elintarviketeollisuuden rakennetuki Kehittämishankkeet Yhteisöaloitteet YHTEENSA 1999 I lisämääräraha Määräraha TA+ILTA IILTAE 3, ,900 9,400 8,200 74,000 22,900 6, ,200 80, Myöntämisvaltuus Yhteensä TA+ILTA IILTAE Yhteensä 3, ,900 9,400 30,000 30,000 82, ,900-70, ,900 29, , ,900-70, , Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) Se 1 v i t y s osa : Kasvukauden 1998 satovahinkojen korvaamiseen käytettiin viljelmäkohtaisina ja yleiskorvauksina yhteensä Kasvukausi 1999 on toinen peräkkäinen erittäin poikkeuksellinen kasvukausi maataloudelle. Osa keväällä ky lvetyistä kasveista jäi kokonaan itämättä ja kuivuuden takia sadot ovat jääneet paikoin vain murto-osaan normaalista. Suurimmat satovahingot ovat aiheutuneet Etelä-Suomessa; Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Hämeen sekä Kaakkois-Suomen TE-keskusten alueella. Hakemuksia on jätetty koko maan alueella yhteensä noin hehtaarista, mikä on noin 18% koko maanviljelyssä olevasta pinta-alasta. Varsinais-Suomen ja Uudenmaan TE-keskusten alueilla yli puolesta viljelyksessä olevasta alasta on jätetty satovahinkokorvaushakemus. Satovahinkoja voidaan korvata 30 prosentin omavastuuosuuden ylittävältä osalta. Viljojen osalta viljelijät voivat korjaamatta jääneen sadon osalta hakea satovahinkokorvausta lokakuun loppuun mennessä. Sokerijuurikkaan osalta tämä mahdollisuus on marraskuun loppuun asti. Lopulliset tiedot satovahinkokorvaushakemusten määrästä on siis saatavilla vasta joulukuun alussa. Sokerijuurikkaan viljelyala on kuitenkin melko pieni ja sille aiheutuneet vahingot viijoille aiheutuneita pienemmät, joten melko tarkka kuva satovahinkokorvaukseen tarvittavasta määrärahasta on marraskuun alussa.

35 Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä Se 1 v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve aiheutuu satovahinkojen korvaamisesta annetun lain ( , muut. 1309/1990, 41/1997 ja 1285/1997) mukaisten vahinkotekijöiden kasvukauden 1999 sadolle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta. Satovahinkojen laskennallinen määrä 30 prosentin omavastuuosuus vähennyksenä huomioon otettuna arvioidaan noin markaksi. Valtion vuoden 1999 talousarviossa satovahinkojen korvaamiseen varatusta markan määrärahasta on käyttämättä Kun vuoden 2000 talousarvioesitykseen sisältyy markan määräraha, lisätalousarvioon sisältyvä määräraha huomioon ottaen satovahinkojen korvaamiseen olisi käytettävissä yhteensä Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (osa EU) 48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (EU) (arviomääräraha) Momentilta vähennetään Se 1 v i t y s o s a : Koska hedelmä- ja vihan Destuottajien markkinaorganisaatioiden perustaminen on edennyt ennakoitua hitaammin, voidaan vuoden 1997 talousarviossa tarkoitukseen osoitetusta markan kolmevuotisesta siirtomäärärahasta käyttämättä jääneistä ja seuraaville vuosille siirtyneistä varoista maksaa myös pääosa vuoden 1999 menoista. Vuoden sta arvioidaan tarvittavan mk kukkien menekinedistämiseen Siirto interventiorahastoon (EU) Momentilta vähennetään Se 1 v i t y s o s a : Maatalouden interventiorahaston taloudellisen tuloksen ja oman pääoman arvioidaan kehittyvän siten, että siirroksi rahastoon vuonna 1999 riittää Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU) 44. Valtion osuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu mk vuonna 1999 ja sitä aikaisempina vuosina tehdyistä EMOTR-O:n osaksi rahoittamista hankkeista aiheutuvia valtion rahoitusosuuksia varten ja mk Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten ja mk Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutta var-

36 ten. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös uuden LEADER-yhteisöaloitteen tiedottamisesta ja ennakkoarvioinnista aiheutuviin kokonaan valtion rahoitettavaksi jääviin menoihin. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 1999 saa tehdä uusia myöntämispäätöksiä yhteensä enintään markalla. Se l v i t y s osa : Määrärahan lisäyksestä mk aiheutuu valuuttakurssimuutoksista ohjelmien kehyksiin ja mk LEADERin indeksointivaroihin liittyvän kan- sallisenosuuden huomioonottamisesta. Lisäksi määrärahaan sisältyy mk maksatuksen lisäystä, mikä vastaavasti vähennetään momentin myöntämisvaltuudesta, jolloin vuonna 1999 saa tehdä Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta osaksi rahoitettavien hankkeiden myöntämispäätöksia valtion rahoitusosuuksien osalta markan sijasta yhteensä Momentin määrärahan jakautuminen EU:n rakennerahastojen kesken, milj. mk: TA ILTA:n II LTA:n II lisätalousjälkeen jälkeen arvio EMOTR-0 199,4 217,4 264, ,578 EAKR 40,2 43,9 44,363 +0,463 ESR 18,3 18,3 18,553 +0,253 Yhteensä 257,9 279,6 327, , I lisämääräraha Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan Se l v i t y s o s a : Määrärahalla saatetaan loppuun Euroopan Unionin FADN-kirjanpitojärjestelmään liittyvän tietokannan kehittäminen Kasvinjalostuslaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta saa vuonna 1999 käyttämättä jääneen osan käyttää myös avustusten maksamiseen Kasvinjalostuslaitoksen toimintaa jatkamaan perustettavalle osakeyhtiölle. Se l v i t y s o s a : Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Kasvinjalostuslaitoksen

37 muuttamisesta osakeyhtiöksi. Kasvinjalostuslaitoksella on sellaisia menoja, joita varten sillä on vuoden 1999 talousarviossa määrärahaa, mutta joista ei voi tehdä sitovia päätöksiä varainhoitovuonna vaan menot siirtyvät maksettavaksi seuraavana vuonna. Tämä on ollut mahdollista, koska Kasvin jalostuslaitoksen määräraha on siirtomääräraha. Kyseinen avustus, jonka maa- ja metsätalousministeriö myöntää perustettavalle osakeyhtiölle Kasvinjalostuslaitoksen vuoden 1999 tilinpäätöksen jälkeen on se summa, joka Kasvinjalostus1aitoksen määrärahoista olisi vuodelta 1999 siirtynyt vuodelle 2000, jos se olisi edelleen toiminut valtion laitoksena. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa Kala-, riista- ja porotalous (osa EU) 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu mk ED:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten. Selvitysosa: Lisäys mk aiheutuu vuosille rahoitettavien ohjelmien ED-rahoitusosuuden lisäyksestä, joka aiheutuu valuuttakurssimuutoksista. Vastaava ED-osuuden lisäys tuloutuu ohjelmien ED-rahoituksen loppusuoritusten yhteydessä. Vastaava valtion rahoitusosuuden lisätarve on mk, missä on otettu huomioon myös kurssimuutosten aiheuttaman EAKR:n ja ESR:n rahoitusosuuksien lisääntymisen edellyttämät vastarahaosuudet Valtion rahoitusosuuden lisäys mk katetaan kansallisiin toimenpiteisiin varatusta markan määrärahaosuudesta. Määrärahan arvioitu käyttö, milj. mk: Kansallinen osuus TA II LTAE Yht. EU:n osuus Yhteensä kans. + EU TA II LTAE Yht. TA II LTAE Yht. Sektorisuunnitelma 5a 20,96 +2,5 23,46 28,57 (KOR) +3,5 32,07 49,53 +6,0 55,53 6-ohjelma 6,45 6,45 4,75 (KOR) +0,2 4,95 11,20 +0,2 11,40 Yhteisöaloite Pesca 3,64 +0,5 4,14 2,73 (KOR) +0,3 3,03 6,37 +0,8 7,17 Tuottajajärjestöjen tukeminen 1,0 1,0 1,0 (KOR) 1,0 2,0 2,0 Interventiotoiminta - 1,0 (EMOTR) 1,0 1,0 1,0 Eu-tehtävät yhteensä 32,05 +3,0 35,05 38,05 +4,0 42,05 70,10 +7,0 77,10 Kansalliset toimenpiteet 12,22-3,0 9,22-12,22-3,0 9,22 Yhteensä 44,27-44,27 38,05 +4,0 42,05 82,32 +4,0 86,32

38 Vesivarojen käyttö ja hoito 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä Se l v i t y s osa : Lisämääräraha on tarkoitettu Turun seudun, erityisesti Raision ja Naantalin, poikkeusolojen vedenhankinnan turvaamiseksi tarvittavan vedensiirtoyhteyden toteuttamiseen yhteistyössä ao. kuntien kanssa. Hankkeen kustannusarvio on mk, mistä valtion osuus on Hankkeen investointivaiheen työllisyysvaikutukseksi on arvioitu noin 25 henkilötyövuotta

39 39 Pääluokka 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenneministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä Se l v i t y s osa : Lisämääräraha on tarkoitus käyttää verkkoviestinnän, erityisesti Internetin sääntelyn ja sähköisen kaupankäynnin asiantuntijatehtäviin palkattavan yhden henkilön palkkaus- ja muiden toimintamenojen maksamiseen Tutkimus ja kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää EU:n TENhankkeiden menoihin. Selvitysosa: EV on myöntänyt TENtukea ministeriön tutkimushankkeisiin Menojen lisäys on vastaavasti merkitty tulona momentille Tielaitos 21. Perustienpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentin perusteluja muutetaan siten, että momentin määrärahasta on varattu mk EU:n rakennerahastosta rahoitettavien ohjelmien kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Se 1 v i t y s o s a : Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. EU:n tarkentuneisiin tavoiteohjelmiin sisältyviin tiehankkeisiin käytetään kuluvan vuoden maksumäärärahaa yhteensä mk, josta tavoite 2-ohjelmaan mk, tavoite 5bohjelmaan mk ja Interreg-ohjelmiin I lisämääräraha

40 Tieverkon kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että momentin määrärahaa saa käyttää myös EU:n TEN-hankkeiden menoihin. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahasta mk on tarkoitus käyttää hankkeeseen vt 1 Paimio-Muuria. Lisämäärärahalla varmistetaan hankkeen toteuttaminen keskeytymättä. Hankkeen kustannusarvio on 890 milj. Hankkeeseen on aikaisempina vuosina budjetoitu 89 milj. mk ja sen arvioidut kustannukset kuluvana vuonna ovat 195 milj. EU:n komission päätöksen perusteella yhteisön TEN-budjetista on myönnetty suoraa rahoitustukea vt 3 Iittala-Kulju ja vt 21 Kemi-Tornio -hankkeille siten, että EU:n komission maksukäytännön mukaisesti vuonna 1999 rahoitusta saadaan 40 % tuen kokonaismäärästä eli yhteensä 14,1 milj. Vastaava ennakoitu tulonlisäys on merkitty momentille Lisämäärärahasta mk kohdistuu hankkeeseen vt 3 Iittala-Kulju ja mk hankkeeseen vt 21 Kemi-Tornio Tieverkonjälkirahoitus-ja kokonaisrahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentin perusteluja muutetaan siten, että Porvoo-Koskenkylä -moottoritien rakentamista koskevasta kokonaisrahoitussopimuksesta saa valtiolle aiheutua menoja markan sijasta enintään Vuoden 1998 toisessa lisätalousarviossa momentille myönnetystä siirtomäärärahasta peruutetaan 45 milj. Selvitysosa: Porvoo-Koskenkylä - moottoritien kokonaisrahoitussopimuksesta ja hankkeen valmistelutöistä aiheutuva rahoitustarve on tarjouskilpailun perusteella vähentynyt 270 milj. markasta 225 milj. markkaan. Määrärahan peruutus ei edellytä momentin tuloarvion korottamista. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa Merenkulkulaitos 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan Se l v i t y s osa : Määrärahan lisäys aiheutuu jäänmurtajien toimintamenojen lisätarpeesta. Jäänmurtajien toimintapäiviä kertyy arviolta 165 enemmän kuin talousarviossa on ennakoitu I lisämääräraha

41 Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 44. Saaristoliikenteen avustaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä Momentin määräraha muutetaan kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Se l v i t y s osa : Lisämääräraha on tarkoitus käyttää lähinnä Kotkaoja Pyhtään saaristoliikenteen tukemiseen myös alueen kuntien osallistuessa rahoitukseen Ratahallintokeskus 21. Perusradanpito (osaeu) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahasta käytetään mk Kouvolan ja Imatrankosken ratapihojen perusparannustöiden nopeuttamiseen ja mk perusradanpidon pienehköisiin hankkeisiin. Vuoden 1998 talousarvion radanpidon momentin siirtyneistä EU :n rakennerahaston kansallisen maksuosuuden varoista jää käyttämättä mk, mikä ei edellytä momentin tuloarvion korottamista I lisämääräraha Rataverkon kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää EU:n TENhankkeiden menoihin. Se l v i t y s o s a : EU on myöntänyt vuosina TEN-tukea Pohjolan kolmion perusrakennetta selvittäviin tutkimuksiin mk sekä vuonna 1998 suoraa rakentamistukea rataosien Helsinki-Tampere Seinäjoki ja Laurila-Rovaniemi parantamiseen mk sekä vuonna 1999 rataosien Helsinki-Tampere-Seinäjoki parantamiseen Näistä tuen alaisista kustannuksista osa rahoitetaan radanpidon kehittämismäärärahoista ja osa perusradanpidosta. Tuesta kehittämisen osuus, joka on yhteensä mk vuonna 1999, tuloutetaan momentille M

42 Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 61. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä Se l v i t y s o s a : EU on myöntänyt tukea ministeriön Distinct-hankkeelle Menojen lisäys on vastaavasti merkitty tulona momentille Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään Määrärahaa saa käyttää valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden ja liikelaitosten omistusjärjestelyistä sekä osakkeiden hankinnasta ja myynnistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Valtioneuvosto saa valtuuden tehdä Sonerayhtymä Oyj:tä koskevia omistusjärjestelyjä siten, että valtioneuvosto oikeutetaan luopumaan osakkeiden enemmistöstä Sonera-yhtymä Oyj:ssä siten, että valtio säilyttää yhtiössä määrävähemmistön eli vähintään 34 prosentin omistusosuuden. Selvitysosa: Vuoden 1998 toisessa lisätalousarviossa momentille myönnettiin kaksivuotinen siirtomääräraha. Tämän lisätalousarvion vastaava määräraha myönnetään kolmivuotisena siirtomäärärahana. V aitio omistaa Sonera-yhtymä Oyj:stä 77,8 prosenttia. Syksyllä 1999 toteutettavassa valtion osakkeiden myynnissä valtion omistus laskee nykyisen valtuuden puitteissa arviolta noin 60 prosenttiin. Valtio-omistajan lähtökohtana yhtiön ja oman omistuksensa arvon edelleen kehittämisessä on, että yhtiö voi aktiivisena toimijana suomalaisista lähtökohdista suomalaista osaamista, suomalaista teleklusteria ja työllisyyttä kehittäen jatkaa kansainvälistä kasvuaan myös osakepohjaisin järjestelyin. Tämän mahdollisuuden tukemiseksi valtiolla tulee olla joustava mahdollisuus arvioida omistuksensa tason asteittaista laskemista. Kotimaisilla vapautetuilla telemarkkinoilla valtiolla ei ole enää tarvetta palvelujen turvaamiseen yhden operaattorin omistuksen kautta ja kiinteän verkon viranomaistoiminnot ovat turvattavissa erillisjärjestelyin

43 43 Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Hallinto Vuoden 1998 toisessa lisätalousarviossa momentille Tileistä poistot myönnettyä määrärahaa saa käyttää myös valtionapujen saatavien tileistä poistoibio vuonna Teknologiapolitiikka 27. Tutkimus- ja kehitystoiminta (osa EU) (arviomääräraha) Momentilta vähennetään Se l v i t y s o s a : Momentin määrärahan käyttöä on vähentänyt muutos Tekesin maksatuskäytännössä, kun ennakoiden maksamisesta luovuttiin kuluvan vuoden alkupuolella. Tämän vuoksi momentin määrärahasta jää käyttämättä vuonna 1999 noin Pääomaehtoiset lainat tutkimukseen ja kehitykseen ( arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä Se l v i t y s o s a : Lisämääräraha käytetään vuoden 1998 valtuudesta aiheutuvien sekä vuoden 1999 valtuuden mukaisiin menoihin. Momentti on ollut käytössä vasta vuodesta 1997, minkä vuoksi alkuvuosien maksatusmäärärahoja on ollut vaikea arvioida Yrittäjyys- ja pk-politiikka 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (osa EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu mk Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittamien hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten.

44 Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että kehitysalueen investointitukea, pienyritystukea, pk-yritysten kehittämistukea ja yritysten toimintaympäristötukea saa vuonna 1999 myöntää mk, josta mk on varattu kansallisena rahoitusosuutena Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamiin hankkeisiin. S e 1 v i t y s o s a : Myöntämisvaltuuden markan lisäys johtuu valuuttakurssimuutoksesta aiheutuneista EAKR-varoista rahoitettaviksi esitettäviin hankkeisiin tarvittavasta kansallisesta vastinrahoituksesta. Myöntämisvaltuudesta markalla pyritään korvaamaan peruuntuvia tai alkuperäistä kustannusarviota pienempinä toteutuvia rakennerahastohankkeita ohjelmakauden kehyksen toteutumisen varmistamiseksi. Jos mainitusta myöntämisvaltuuden osasta aiheutuvat maksatukset johtavat kuluvan ohjelmakauden kehyksen ylittymiseen, tarkoituksena on siirtää vastaava määrä hankkeita vanhalta ohjelmakaudelta uudelle ohjelmakaudelle ja veiaittaa uuden ohjelmakauden myöntämisvaltuutta samalla summalla. Määrärahan lisäys kohdistuu ilman EAKR:n osarahoitusta toteutettavien hankkeiden maksamiseen. Määrärahan lisäystarve johtuu siitä, että rahoitetut investointi-, kehittämis- ja toimintaympäristöhankkeet ovat toteutuneet arvioitua hitaammin ja pidemmällä aikavälillä, jolloin myös ko. hankkeiden maksatukset ovat ajoittuneet arvioitua myöhemmäksi. Määrärahaa käytetään pääosin vuosina tehtyjen yritystuesta annetun lain mukaisten yritystukipäätösten maksamiseen I lisämääräraha Kansainvälistyminen ja markkinointi 40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä Se 1 v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve aiheutuu tukien maksatusten aikaistumisesta. Lisämäärärahasta mk kohdistuu yritysten yhteishankkeisiin sekä elintarviketeollisuuden hankkeisiin ja mk TEkeskusten rahoittamien ns. valkoisten alueiden tukien maksamiseen I lisämääräraha Erityisrahoitus 43. Erityisrahoitusyhtiön tappiokorvaukset (arviomääräraha) Momentilta vähennetään Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös Finnvera Oyj:n ulkomaisten luottojen kurssitappioiden korvaamiseen yhtiölle. Se 1 v i t y s osa : Vähennys johtuu siitä, että Finnvera Oyj:n ja sitä edeltäneen Kera Oyj:n luottotappiot ovat olleet arvioitua pienemmät. Valtioneuvosto on Kera Oyj:stä annetun lain 11 :n nojalla antanut myös sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiön toimintansa rahoitta-

45 miseen ottamien valuuttamääräisten lainojen kurssitappioita sitoumuksessa tarkemmin määriteltyjen perusteiden mukaisesti. Sitoumuksen mukaan korvattavia kurssitappioita arvioidaan syntyvän noin Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n osakepääoman maksamiseen ja muuhun oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen yhtiössä. Se l v i t y s osa : Suomen Teollisuussijoitus Oy:n toiminnan yleinen tavoite on oman pääoman ehtoisen rahoituksen kohdistaminen yritysrahoituksen ongelma-alueisiin. Yhtiö tekee pääasiallisesti sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin. 89. Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään Rakennepolitiikka Vuoden 1998 toisessa lisätalousarviossa momentille Osakehankinnat myönnetty kaksivuotinen siirtomääräraha muutetaan kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi, jolloin sitä voidaan käyttää vielä vuoden 2000 aikana. Lisäksi valtioneuvosto voi päättää sellaisista omistusjärjestelyistä, joiden seurauksena luovutaan valtion kahden kolmanneksen määräenemmistöasemasta Patria Industries Oyj:ssä kuitenkin määräysvalta säilyttäen.

46 46 Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä täydennyskoulutuksen avustuksen ja ulkomailla toteutettavien projektien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa Työttömyysturva 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) Momentilta vähennetään Se l v i t y s osa : Määrärahan vähennys aiheutuu etuusmenoarvion tarkentumisesta I lisämääräraha Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) Momentilta vähennetään Se l v i t y s o s a : Määrärahan vähennys aiheutuu etuusmenoarvion tarkentumisesta Valtionosuus työttömän omaehtoisen koulutuksen toimeentuloturvasta (siirtomääräraha 2 v) Vuoden 1998 momentin määräraha muutetaan kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi ja vuoden 1999 momentin määräraha kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Se l v i t y s osa : Momentin määrärahalaji vuoden 1998 määrärahan osalta on muutettu arviomäärärahasta kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi vuoden 1998 toisessa lisätalousarviossa. Järjestelmän hitaan käyntiinlähdön johdosta vuosina 1998 ja 1999 myönnetyistä mää-

47 rärahoista jää valtaosa käyttämättä. Jotta nämä määrärahat olisivat käytettävissä vielä vuonna 2000, on muutos tarpeen. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa Sairausvakuutus 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Momentilta vähennetään Se 1 v i t y s osa : Määrärahan vähennys aiheutuu valtion ns. takuusuoritukseen vaikuttavien menojen ja tulojen tarkentumisesta Eläkevakuutus 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä Se 1 v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu arvioiden tarkentumisesta Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Momentilta vähennetään Se 1 v i t y s o s a : Määrärahan vähennys aiheutuu pääasiassa YEL 10 :n 2 momentissa tarkoitettujen avoimien maksujen alentumisesta Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Momentilta vähennetään Se 1 v i t y s osa : Määrärahan vähennys aiheutuu kansaneläkemenoarvion alentumisesta

48 Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve aiheutuu hyväksyttyjen hankkeiden toteuttamisajankohtien muutoksista Lomatoiminta 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve aiheutuu lähinnä ennakoitua suuremmasta sijaisavun ja maksullisen lomittaja-avun käytöstä ja osin lomituspäiväkustannuksen ennakoitua suuremmasta määrästä sekä valtion korvauksen loppuerien arvioitua suuremmasta määrästä

49 49 Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 05. Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien toteutus 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että myöntämisvaltuus alenee markasta markkaan. Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarpeesta mk aiheutuu ohjelmien täysimääräisestä budjetoinnista ohjelmien kehysten täyttämiseksi indeksointivaroineen, mk valuuttakurssimuutoksista vuosien osalta sekä mk myöntämisvaltuuden muuntamisesta siirtomäärärahaksi, mikä johtuu arvioitua suuremmista maksatuksista vuonna Myöntämisvaltuudesta markalla pyritään korvaamaan peruuntuvia tai alkup~räistä kustannusarviota pienempinä toteutuvta rakennerahastohankkeita ohjelmakauden kehyksen toteutumisen varmistamiseksi. Jos mainitusta myöntämisvaltuuden osasta aiheutuvat maksatukset johtavat kuluvan ohjelmakauden kehyksen ylittymiseen, tarkoituksena on siirtää ylitystä vastaava määrä hankkeita vanhalta ohjelmakaudelta uudelle ohjelmakaudelle ja veloittaa uuden ohjelmakauden myöntämisvaltuutta samalla summalla. Myöntämisvaltuudesta arvioidaan aiheutuvan maksatuksia 201,2 milj. mk vuonna 2000 ja 151,9 milj. mk vuonna lisämääräraha Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen osarahoitus työministeriön osalta (EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentin perusteluja täydennetään sit~n, että vuonna 1999 saa lisäksi tehdä myöntämisvaltuuspäätöksiä markalla. Selvitysosa: Myöntämisvaltuudella pyritään korvaamaan peruuntuvia tai alkup~räistä kustannusarviota pienempinä toteutuvta rakennerahastohankkeita ohjelmakauden kehyksen toteutumisen varmistamiseksi. Jos mainitusta myöntämisvaltuuden osasta aiheutuvat maksatukset johtavat kuluvan ohjelmakauden kehyksen ylittymiseen, tarkoituksena on siirtää ylitystä vastaava määrä hankkeita vanhalta ohjelmakaudelta uudelle ohjelmakaudelle ja veloittaa uuden ohjelmakauden myöntämisvaltuutta samalla summalla. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa lisämääräraha M

50 Työvoimapolitiikan toimeenpano 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä Selvitysosa: Momentin työllistämistukimenot ovat toteutuneet alkuvuotena ennakkoarvioita suurempina. Lisäystä vastaavasti vähennetään momenttien ja arviomäärärahoja, joiden käyttö on puolestaan toteutunut ennakkoarvioita pienempänä Työvoima-asiain alue- ja paikallishallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta saa käyttää mk Pientyönantajien palvelukeskuksen maksullisesta toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Se l v i t y s o s a : Muutos aiheutuu kotitalous- ja yritysasiakkaiden ennakoitua pienemmästä määrästä. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille (arviomääräraha) Momentilta vähennetään Selvitysosa: Vähennys on siirtoa momentille , jolta maksettavat työllistämistuet ovat ylittäneet ennakoidun tarpeen Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) Momentilta vähennetään Selvitysosa: Vähennys kohdistuu koulutustukeen johtuen ennakoitua pienemmästä opiskelijamäärästä sekä koulutustukea saavien arvioitua alhaisemmasta osuudesta. Vähennyksestä mk on siirtoa momentille ja mk momentille Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (osa EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä S e l v i t y s o s a : Määrärahan lisäystä vastaavasti vähennetään mk momentilta Lisämääräraha käytetään yhdistelmätuen ja muiden työllistämistukien maksamiseen