HE 71/1995 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 1995 toiseksi lisätalousarvioksi

Transkriptio

1 HE 71/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 1995 toiseksi lisätalousarvioksi Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 1995 toiseksi lisätalousarvioksi. Nyt annettava lisätalousarvioesitys sisältää Suomen ED-jäsenyyden huomioon ottamisesta vuoden 1995 talousarviossa aiheutuvia tarkistuksia. Talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä eduskunta teki ED-jäsenyyteen liittyviä yksittäisiä pieniä teknisiä korjauksia samoin kuin vuoden 1995 ensimmäiseen lisätalousarvioon on sisällytetty eräitä tarkistuksia. Vuoden 1995 talousarvioesityksessä Suomen valtion talousarvioon ED:sta tulevat tulot ja ED:IIe maksettavat maksut budjetoitiin sen hetkisten arvioiden ja tietopohjan mukaan pitäen lähtökohtana hallitusmuodon 67 :ä, jonka mukaisesti kaikki ennakoitavissa olevat tulot ja menot on otettava valtion talousarvioon ja ne on budjetoitava todennäköisiin määriinsä. Laadintaprosessin osalta lähdettiin siitä, että mahdolliset tarkistukset ja muutokset vuoden 1995 talousarvioon tehdään lisätalousarviomenette- 1yllä sen jälkeen, kun rakennerahasto-ohjelmien ja eri sektorisuunnitelmien sisältö ja toimenpiteiden mitoitus jne. ovat selvinneet. Tällä hetkellä rakennerahasto-ohjelmat lukuunottamatta 5a ja 5b -ohjelmia komission ja Suomen välillä on allekirjoitettu, keskeiset sektorisuunnitelmat vahvistettu sekä tukiperusteita tarkistettu kesällä 1994 ennakoituun nähden. Edellä todetun johdosta ja lähinnä ohjelmien valmistumisen ja hyväksymisen viipeisyyden johdosta tarkistetaan ED-varojen maksuaikatauluja vuoden 1995 varsinaisen talousarvion valmistelussa arvioituun nähden. Lisäksi tukiperusteiden sisällön tarkentumisen myötä yksittäiset tuloarviot ED:n osuutena muuttuvat. Vuoden 1995 talousarvioesityksen antamisen jälkeen valuuttakurssimuutokset ovat olleet merkittäviä, minkä johdosta ED:n varoista maksettavat tuet supistuvat. Tässä lisätalousarvioesityksessä ecun kurssina pääsääntöisesti käytetään 5,8 mk, kun vuoden 1995 varsinaisessa talousarviossa kurssi on 6,3 mk. Nyt annettavassa lisätalousarvioesityksessä edellä mainitut tarkistustarpeet on otettu huomioon lukuunottamatta 5b -ohjelmaa, jonka allekirjoitus tapahtuu lokakuun 1995 alussa, minkä jälkeen mahdolliset tarkistukset voidaan tehdä. Lisäksi komission päätökset joistakin tukiperusteista puuttuvat edelleen sekä nyt ennakoitavat tukien maksuaikataulut ja määrärahatarpeet voivat muuttua ohjelmien toimeenpano-ongelmien vuoksi. Tämän lisätalousarvioesityksen valmistelun yhteydessä käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan ED-jäsenyyteen liittyvät budjettitaloudelliset vaikutukset arvioida seuraaviksi: Taulukko 1: ED-jäsenyyden vaikutukset budjettitalouteen vuonna 1995; tarkistetut arviot milj. mk TULOT Tulot EU:Ita Yhteinen maatalouspolitiikka ja rakennerahastot 1 > - yhteinen maatalouspolitiikka rakennerahastot.... Siirtymäkauden tuki.... Kantopalkkiot.... Muut tulot TA LTA II LTA korj. TA !31E

2 2 HE 71/1995 vp Muut tulojen muutokset Maatalouden osuus markkinointikustannuksista.... Eräide~ ~almisteverojen muutokset..... Arvonhsavero elintarvikkeet harmonisointi verojärjestelmän muutos.... Tuonnin perusteella kannettavat maksut.... Tulo- ja varallisuusvero, tukipaketti 2 l Tulojen muutokset yhteensä MENOT Maksut EU:lle ALV-maksu.... BKTL-maksu.... Maksut EIP:lle, EURATOM:lle ja EHTY:lle.... Muut menojen muutokset Yhteinen maatalouspolitiikka ja rakennerahastot 3 l. MMM:n menojen muutokset.... Kansallinen tukipaketti kansallinen osuus EU:n osuus sekä EU:n tulotukea 1 900/1 600 mmk.... Varastojen arvonalennuksen kompens. (kauppa ja teoll.).... Tuki elintarviketeollisuudelle.... ET A:een liittyvät menot.... Kehitysavun mitoitus Muut muutokset yhteensä Menojen muutokset yhteensä 4 l 'l Lisäksi EU:lta tulevia tuloja tuloutuu suoraan budjetin ulkopuolisiin rahastoihin yhteensä 1023 milj. mk ~Interventiorahasto n milj. mk, MAKERA 23 milj. mk). l Lisäksi kuntien osuus 145 m!lj. mk. 3 ) Osa EU:lta saatavasta tuesta sisältyy kohtaan Kansallinen tukipaketti. 4 ) Lisäksi eri hallinnonalojen ao. momenteille on varattu rakennerahastojen rahoittamia hankkeita varten kansallista valtion osuutta. Edellä olevan budjettitalouden yhteisvaikutustarkastelun mukaan, jossa otetaan huomioon välittömästi ED-jäsenyydestä aiheutuvien erien ohella ED-jäsenyyteen liittyvät muut muutokset valtion tuloissa ja menoissa, budjettitalouden menot kasvavat 13,5 mrd mk, kun taas tulojen kokonaislisäys on 2,7 mrd mk. Suomen EDjäsenyyden ja eräiden siihen liittyvien päätösten yhteisvaikutus valtion budjettitalouteen nettomääräisesti on arviolta 10,8 mrd mk menoja lisäävä vuonna Yhteisvaikutusarvio on siten 0,2 mrd mk vuoden 1995 varsinaisessa talousarviossa esitettyä arviota suurempi. Tämä johtuu ensisijaisesti rakennerahasto-ohjelmien valmistumisen ja toteutuksen viipeisyydestä ja valuuttakurssien muutosten vaikutuksista. Lisäksi joidenkin sektorisuunnitelmien ja tukien maksuaikataulujen myöhentyminen heijastuu arvioitujen tulojen pienen tymisenä. Suomen maksut EU:n talousarvioon ja sen ulkopuolelle Vuonna 1995 Suomi tulee maksamaan EU:n talousarvioon arvonlisäveropohjaan määräytyvää maksua noin milj. mk sekä bruttokansantuloon perustuvaa täydentävää maksua noin milj. mk eli tässä lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan mainituista maksuista vähennettäväksi yhteensä 145 milj. mk verrattuna vuoden 1995 varsinaiseen talousarvioon. Tämä vähennysmahdollisuus aiheutuu Euroopan yhteisöjen vuoden 1994 talousarvion ylijäämästä, joka mahdollistaa vastaavan korjauksen täy-

3 HE 71/1995 vp 3 dentävänä omana varana kerättävään bruttokansantulomaksuun. Sekä arvonlisäveropohjaan että bruttokansantuloon perustuva maksu perustuvat edelleenkin arvioihin ao. perusteiden kertymästä vuonna Jälkikäteen tehtävä selvitys toteutuneista perusteista vahvistaa lopullisesti ao. maksujen suuruuden. Rakennerahasto-ohjelmien valmistumisen edellyttämät muutokset lisätalousarvioesityksessä Tämä lisätalousarvioesitys keskittyy vuoden 1995 varsinaisen talousarvion korjaamiseen erityisesti rakennerahasto-ohjelmien valmistumisen edellyttämien tarkistusten ja uudelleenkohdentamisten osalta. Rakennerahasto-ohjelmatyötä oltiin juuri aloittamassa, kun tämän vuoden varsinainen talousarvioesitys annettiin eduskunnalle syyskuussa Näin ollen nyt annettavassa lisätalousarvioesityksessä tarkennetaan niitä arvioita ja perusteita, jotka silloin tehtiin EU:n rakennerahastojen tuesta sekä myös kansallisesta rahoituksesta. Vuoden 1995 varsinaisen talousarvion laadinnan aikana EU:n tuesta tavoiteohjelmiin, komission aloitteesta käynnistettäviin yhteisöaloitteisiin sekä pilottihankkeisiin oli Suomen jäsenyysneuvotteluissa sovittu kokonaiskehys vuosille (1 704 milj. ecua) sekä suuntaaantava vuosittainen jakauma. Lisäksi oli sovittu uuden tavoitteen 6 saama tuki vuosille (511 milj. ecua) sekä suuntaa-antava vuosittainen jakauma. Senhetkinen esitys Suomelle jaettavasta rakennerahastojen tuesta rahastoittain ja tavoitteittain esitettiin vuoden 1995 talousarvioesityksessä. Siinä lähdettiin tavoiteohjelmien hyväksymisestä heti vuoden 1995 alussa, jolloin jäsenyysneuvotteluissa sovittu suuntaa-antava vuoden 1995 rakennerahastotuki kokonaisuudessaan olisi ollut mahdollista saada tämän vuoden aikana. Tähän kokonaisuuteen oli laskettu mukaan varsinaisten tavoitekohtaisien ohjelmien lisäksi yhteisöaloitteet sekä pilottihankkeet. EU:n rakennerahasioista saatavia tuloja vastaavat menot on vuoden 1995 varsinaisessa talousarviossa esitetty rahastoja koordinoivien ministeriöiden pääluokissa. Kullakin menomomentilla on alustavasti esitetty rahastoittainen jakauma hallinnonaloittain. EU:n rakennerahasioista saatava tuki vaatii aina myös kansallista osarahoitusta, joka koostuu julkisesta ja useimmiten myös yksityisestä rahoituksesta. Kansallisesta julkisesta rahoituksesta valtion osuus on merkittävin. Vuoden 1995 varsinaisessa talousarviossa myös valtion rahoitusosuudet on arvioitu ja kohdennetto esitettyjä EU:lta saatavia tavoite- ja rahastokohtaisia tukia vastaavasti. Samaan aikaan kun hallitus antoi vuoden 1995 talousarvioesityksen eduskunnan käsiteltäväksi, ED-ministerivaliokunta teki päätöksen Suomen ehdotuksesta rakennerahasto-ohjelmien alueellisten tavoitteiden 2 ja 5b kohdealueista. EU:n komissio hyväksyi tavoitteen 2 kohdealueet ja tavoitteen 5b kohdealueet Tavoitteen 6 kohdealueista oli sovittu jo jäsenyysneuvotteluissa. Horisontaalisia tavoitteita 3,4 ja 5a varten ei ollut tarvetta tehdä erillistä alue-ehdotusta, sillä ao. tavoitteita toteutetaan koko EU:n alueella. Eri tavoitteiden saamasta rakennerahastotuesta komissio teki päätöksen Päätöksessä osoitettiin kunkin tavoitteen sekä yhteisöaloitteiden ja pilottihankkeiden rahoituskehys koko ohjelmakaudelle Komission päätöksessä tavoitteen 2 kehys oli noin 40 milj. ecua suurempi kuin Suomen esityksessä, tavoitteen 5a vastaavasti saman verran pienempi. Rakennerahasioista saatavan tuen edellytyksenä olevat kehittämissuunnitelmat sekä alustavat rahoitustaolukot kansallisesta ja yhteisön rahoituksesta valmistuivat siten, että valtioneuvosto hyväksyi ne Suomen esityksiksi EU:lle Esitykset toimitettiin komissiolle helmi-maaliskuun vaihteessa Tavoitteen 5aja luonnonhaittakorvauksen osalta ED-ministerivaliokunta hyväksyi Suomen ohjelman Ennen ohjelmien hyväksyntää komission ja Suomen hallituksen edustajien välillä käytiin virallisia neuvotteluja (tavoitteet 2 ja 6) sekä (tavoitteet 3 ja 4). Neuvottelujen tuloksena alueohjelmien rakennetta muutettiin mm. siten, että sosiaalirahaston osuus nousi tavoitteen 6 kokonaiskehyksessä 17,4 prosentista 23,0 prosenttiin ja tavoitteessa 2 vastaavasti 14,5 prosentista 20,0 prosenttiin. Lisäksi tavoitteeseen 6 sisältyvästä luonnonhaittakorvauksesta EU:n maksuosuutta sovittiin pienennettäväksi vuoden 1995 jälkeen. Tavoitteiden 3 ja 4 virallisissa neuvotteluissa komissio puuttui lähinnä tiettyihin määritteellisiin asiakohtiin. Tavoitteen 5b osalta virallisia neuvotteluja ei ole vielä käyty.

4 4 HE 71/1995 vp Komissio hyväksyi tavoiteohjelmat 6, 2, 3 ja 4 kertapäätöksellä Ohjelma-asiakirjat vahvistettiin ao. komissaarien allekirjoituksilla Helsingissä ja Tavoiteohjelma 5a, joka koostuu useasta erillisestä toimenpidekokonaisuudesta, hyväksyttäneen syys-lokakuussa. Tavoiteohjelma 5b saanee komission ensimmäisen päätöksen , jolloin mm. ohjelman rahoitustaulukot hyväksytään. Lopullinen päätös tullee lokakuun 1995 alkupuoliskolla. Tässä lisätalousarviossa esitettävät EU:n rakennerahastoista saatavat tulot perustuvat siis tavoitteiden 2, 3, 4 ja 6 osalta hyväksyttyihin ohjelmiin; tavoitteiden 5a ja 5b osalta tämän hetkisiin tietoihin. EU:n rakennerahastot maksavat ohjelmien mukaiset tuet kolmessa erässä. Ensimmäinen ennakkomaksu, joka maksetaan ensimmäisenä vuotena ilman erillistä hakemusta kahden kuukauden kuluessa komission hyväksymispäätöksestä, on 50 % ensimmäisen vuoden maksusitoumuksesta. Toinen ennakko, joka on ensimmäisen ennakon kanssa yhteensä korkeintaan 80% ensimmäisen vuoden maksusitoumuksesta, maksetaan vasta, kun rahaston vastuullinen viranomainen on rahoitushakemuksessaan todistettavasti esittänyt, että vähintään puolet ensimmäisestä ennakosta on käytetty. Loppumaksu suoritetaan, kun rahoitushakemukseen on liitetty komission vaatimat selvitykset varojen käytöstä. Ohjelmien myöhäisestä hyväksymisajankohdasta johtuen tässä lisätalousarviossa korjataan yllä mainittuja tuloja seuraavasti: aluekehitysrahastosta (ERDF) arvioidaan saatavan ainoastaan ensimmäinen ennakkomaksu, sosiaalirahastosta (ESF) ensimmäinen ja toinen ennakkomaksu tavoitteille 3 ja 4, mutta vain ensimmäinen ennakkomaksu tavoitteille 2, 5b ja 6. Maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EAGGF) rahoittamien 5a-tyyppisten toimenpiteiden tulot on mitoitettu ED-komissiolle ilmoitettujen menoennusteiden mukaisiksi. Kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineestä arvioidaan saatavan ensimmäinen ennakkomaksu. Rakennerahastoasetusten mukaan 9 % rakennerahastovaroista tulee varata komission käynnistämille yhteisöaloitteille. Näin ollen Suomen yhteisöaloitteille varattiin kaudelle yhteensä 153 milj. ecua. Tästä summasta kohdennettiin 135 milj. ecua seitsemälle eri aloitteelle komission päätöksen mukaisesti. Jäljellejäävä noin 18 milj. ecua varattiin reserviin, jonka kohdentamisesta tullaan päättämään myöhemmin. Komissio ilmoitti yhteisöaloitepäätöksestä uusille jäsenmaille , minkä jälkeen jäsenmaille on annettu 4 kuukautta aikaa jättää aloitteita koskevat toimenpideohjelmat komissiolle. Edellä mainitulla perusteella tässä lisätalousarviossa ei oleteta yhteisöaloitteita koskevia tukia saatavan vielä vuonna Poikkeuksen muodostavat sosiaalirahaston rahoittamat Employment- ja Adapt-aloitteet, joista arvioidaan saatavan 50 % ensimmäisen vuoden maksusitoumuksista. Koska rakennerahastojen pilottihankkeet eivät sisälly komission hyväksymiin tavoiteohjelmiin, ei ole perusteltua esittää niihin varattua 1 prosentin osuuttakaan Suomen talousarviossa. Nämä maksatusarviot valuuttakurssimuutosten ohella johtavat pääsääntöisesti momenttien , , , ja tuloarvioiden pienentymiseen yhteensä 627 milj. markalla. Taulukko 2. Rakennerahastohankkeiden EU-rahoitus rahastoittain ja tavoitteittain vuonna 1995, milj. mk ERDF tavoite tavoite tavoite 5b.... Ahvenanmaa.... tulot menot TA ,7 114,1 93,3 446,1 446,1 ohjelmat 129,9 143,8 88,7 6,7 369,1 369,1 II LTAE-95 65,0 71,9 44,3 2,0 183,2 369,1 ESF tavoite tavoite ,0 26,9 122,4 36,5 61,2 18,2

5 HE 71/1995 vp 5 tavoite tavoite tavoite 5b.... yht. aloitteet..... Ahvenanmaa.... tulot menot ,6 113,4 28,2 722,1 722,1 349,0 85,8 25,9 56,7 1,4 677,7 677,7 279,2 68,6 13,0 28,3 1,4 469,9 677,7 EAGGF ja FIFG tavoite tavoite 5a.... tavoite 5b.... yht. aloitteet..... Ahvenanmaa.... tulot ja 03*).... menot ja )'hteensä tulot )'hteensä menot 191,0 406,5 102,5 700,0 700, , ,2 208,1 364,6 62,2 10,1 9,9 654,9 654, , ,7 *) Lisäksi MAKERAan tuloutuu n. 117 mmk (TA-95) ja 23 mmk (II LTAE-95) ERDF = Euroopan aluekehitysrahasto ESF = Euroopan sosiaalirahasto EAGGF = Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto, ohjausosasto FIFG = Kalatalouden ohjaamisen rahoitusväline 194,8 354,5 31,1 4,5 584,9 654, , ,7 Rakennerahastoista saatavia tuloja vastaavat menot esitetään tässä lisätalousarviossa jo hyväksyttyjen ja hyväksyttäväksi jätettyjen ohjelmien mukaisina täysimääräisesti ao. hallinnonalojen pääluokkiin. Tällä menettelyllä varmistetaan ohjelmien mahdollisimman ripeä eteneminen. Kokonaiskehyksiin tehtävien muutosten lisäksi rakennerahastoista saatavia tuloja vastaavat menot kohdeunetaan hallinnonaloittain tässä lisätalousarviossa vastaamaan hyväksyttyjä ohjelmia. Tässä lisätalousarvioesityksessä tehtävät muutokset EU:n rakennerahasto-ohjelmien kansallisiin rahoitusosuuksiin perustuvat hyväksyttyihin ohjelmiin sekä tämän hetkisiin tietoihin hyväksyttäviksi jätetyistä ohjelmista. Yhteisöaloitteiden kansalliseen rahoitukseen ei tässä lisätalousarviossa ole varattu määrärahoja, lukuunottamatta Employment-, Adapt- ja LEADER II-aloitteita. Myöskään ohjelmien ulkopuolisiin pilottihankkeisiin ei ole osoitettu kansallista rahoitusta. Ahvenanmaan maakunnassa toteutetaan tavoiteohjelmia 3, 4, Sa ja Sb. Vuoden 1995 varsinaisessa talousarviossa ei Ahvenanmaan osuutta rakennerahastojen tuesta ole eritelty. Tässä lisätalousarvioesityksessä erittely tehdään seuraavasti. Tavoitteiden 3 ja 4 osalta Ahvenanmaan osuus EU:n sosiaalirahaston tuesta erotetaan työministeriön momentilla (EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan). Tavoitteen 5a osalta Ahvenanmaan osuus erotetaan luonnonhaittakorvausta lukuunottamatta maa- ja metsätalousministeriön momenteilla (EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta saatavat tulot), (EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin) sekä (EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä saatavat tulot). Tavoitteen 5b osalta Ahvenanmaan osuus erotetaan työministeriön, sisäasianministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön momenteilla , , ja Rakennerahastojen vaatimat kansalliset osuudet on luonnonhaittakorvausta lukuunottamatta Ahvenanmaan omassa talousarviossa. Maataloutta koskevat tulojen ja menojen muutokset Tässä lisätalousarvioesityksessä korjataan EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavia tuloja vastaamaan paremmin tämän hetken tilannetta Suomen tukiohjelmien laajuuden ja maksatusaikataulujen sekä ecun ja Suomen markan valuuttakurssin

6 6 HE 71/1995 vp muutosten suhteen. Edellä mainitut tekijät pienentävät Suomen saamia tukiosaston tuloja 509,7 milj. markalla vuoden 1995 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäksi tukiosaston tuloista on vähennetty jo tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa milj. mk teknisenä siirtona siirtymäkorvausmomentille Maatalous- ja puutarhapolitiikan kansallisen tukipaketin loppusummaan ei tässä lisätalousarvioesityksessä tehdä olennaisia muutoksia. Sen sisältöä tarkennetaan kuitenkin vastaamaan ED:lle toimitettuja sektorikohtaisia suunnitelmia. Sen sijaan ED:n osallistuminen tukipakettiin pienenee jonkin verran markan vahvistumisen myötä. Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen määrärahasta on tarkoitus käyttää 5 milj. mk metsämarjojen ja -sienten alkutuotevähennyksen poistumista korvaavan tuen maksamiseen. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistämiseen ehdotetaan 15 milj. mk tuen maksamiseen kalanviljelyelinkeinolle arvonlisäverolain muutoksen aiheuttamien lisäkustannusten korvaamiseksi. ED-jäsenyydestä aiheutuvat hallinto- ja muut menot Tässä lisätalousarvioesityksessä tarkennetaan eri viranomaisorganisaatioiden henkilö- ja muita resurssitarpeita, joita ED-jäsenyydestä aiheu- tuu. Erityisesti ED-koordinointitehtävien ennakoitua suurempi määrä edellyttää henkilöstöresurssien lisäämistä eri hallinnonaloilla, mistä syystä hallintomenoja ehdotetaan lisättäväksi 32 milj. markalla. Lisätalousarvioesitys sisältää kaikkiaan noin 150 henkilötyövuoden lisäyksen. Lähtökohtana on, että asianomaisen pääluokan henkilöstömäärän ja -määrärahojen tulee supistua vuoden 1997 loppuun mennessä lisäyksiä vastaavasti. TEN-rahoituksella rahoitettavia hankkeita ei ole otettu huomioon esillä olevassa lisätalousarvioesityksessä niiden päätöksentekoviipeiden johdosta. Tasapainotus Tämän lisätalousarvioesityksen valtion menoja vähentävä vaikutus on 610 milj. mk. Kun samalla tuloarviota vähennetään milj. mk, edellyttää lisätalousarvioesityksen tasapainottaminen valtion nettolainanoton lisäämistä 525 milj. markalla. Koska rakennerahasto-ohjelmien ja muiden ED:lta saatavien tukien kohdalla on kyse ao. menojen ja tulojen ajoituksesta, tämä nettolainanoton lisäys on luonteeltaan tekninen, siten se ei johda varsinaisesti valtion lisävelkaantumiseen vuosina , koska mainittuna ajanjaksona kertyy vastaavia tuloja. Ennen hyväksytyt ja nyt myönnetyt menojen muutokset jakaantuvat eri pääluokkiin seuraavasti: Pääluokka 23. Valtioneuvosto Ulkoasiainministeriön hallinnonala Oikeusministeriön hallinnonala Sisäasiainministeriön hallinnonala Puolustusministeriön hallinnonala Valtiovarainministeriön hallinnonala Opetusministeriön hallinnonala Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala Liikenneministeriön hallinnonala Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Työministeriön hallinnonala Ympäristöministeriön hallinnonala... Muutokset yhteensä Eduskunnan Nyt Muutokset hyväks~ät myönnetyt yhteensä muuto set muutokset mk mk mk

7 HE 71/1995 vp 7 Ennen hyväksytyt ja nyt arvioidut tulojen muutokset jakaantuvat eri osastoihin seuraavasti: Eduskunnan Nyt hyväksrs:ät arvioidut Muutokset muuto set muutokset yhteensä Osasto mk mk mk 11. Verot ja veronluonteiset tulot Sekalaiset tulot Korkotulot ja voiton tuloutukset Lainat Muutokset yhteensä Tämän lisätalousarvioesityksen hyväksymi- sen jälkeen olisivat valtion tulojen ja menojen budjetoidut määrät seuraavat: Varsinainen talousarvio.... Lisätalousarviot.... Yhteensä Tulot mk Menot mk Sen perusteella, mitä edellä on esitetty ja viitaten tämän esityksen yksityiskohtaisiin perusteluihin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi hyväksyä oheen liitetyn ehdotuksen toiseksi lisätalousarvioksi vuodelle Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1995 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Valtiovarainministeri Iiro Viinanen

8 8 Vuoden 1995 II lisätalousarvio TULOT Osasto 12 mk 12. SEKALAISET TULOT Sisäasiainministeriön hallinnonala Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot (EU), vähennystä. 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat tulot (EU), vähennystä EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta saatavat tulot (EU), vähennystä EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä saatavat tulot (EU), vähennystä EU:lta saatavat muut tulot (EU) Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä Työministeriön hallinnonala Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot (EU), vähennystä

9 9 Osasto LAINAT Valtion nettolainanotto Nettolainanotto, lisäystä Tulojen kokonaismäärä: E

10 10 MENOT Pääluokka ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Ulkoasiainhallinto (030) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot (030) Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä.... mk Pääluokka OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Oikeusministeriö (070) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä Pääluokka SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Avustukset kunnille ja alueellinen kehittäminen (960) EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin (EU) (siirtomääräraha 3 v), vähennystä

11 Pääluokat 28 ja Pääluokka VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Valtiovarainministeriö (020) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot (990) Eur?op~~.. unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkaukset ( arvwmaararaha) Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU) (060) Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut Euroopan unionille (EU) (arviomääräraha), lisäystä Bruttokansantuloon perustuvat maksut Euroopan unionille (EU) (arviomääräraha), vähennystä Pääluokka OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriö (210) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä Kehittämistoiminta (EU) (siirtomääräraha 2 v) Evankelis-luterilainen kirkko (310) Avustus Helsingin tuomiokirkon korjaukseen (siirtomääräraha 3 v) Kansainvälinen yhteistyö (030) Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä Valtion ammatilliset oppilaitokset (230) Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), vähennystä Oppisopimuskoulutus (230) Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) (arviomääräraha), vähennystä Aikuiskoulutus (250) Opetustoimen henkilöstökoulutus (siirtomääräraha 2 v), vähennystä

12 12 Pääluokat 29 ja Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), vähennystä Ammatillinen aikuiskoulutus (siirtomääräraha 2 v), vähennystä. 98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen (300) Nuort~~ ty~pajatoiminnan kehittäminen (EU) (siirtomääräraha 2v), hsaysta Pääluokka MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN- NONALA Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinopiirit ja EU:n rakennetuki (670) Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ~i~to- )a tilastojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), hsaysta EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v), vähennystä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (650) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) (670) EU-tulotuki (EU) (arviomääräraha), vähennystä Maatalouden ympäristötuki (EU) (siirtomääräraha 2 v), vähennystä Luonnonhaittakorvaus (EU) (arviomääräraha), lisäystä Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pellonmetsitystuki (EU) (siirtomääräraha 2 v), vähennystä Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU) (670). 43. Maaseudun kehittäminen (EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä Muut maatalouden menot (osa EU) (670) Eräät korvaukset (arviomääräraha), lisäystä Kala-, riista- ja porotalous (690) Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä Yksityismetsätalous (osa EU) (680) Metsänparannustuki (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), vähennystä

13 Pääluokat 31, 32 ja Pääluokka LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA Liikenneministeriö (710) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä Pääluokka KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN- NONALA Kauppa- ja teollisuusministeriö (810) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä Valtion teknillinen tutkimuskeskus (830) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä Teollisuuden ja sitä palvelevan tutkimuksen edistäminen (850) Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehitystyön edistäminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä Avustukset teollisuuden edistämiseen ja alan yhteisöille (siirtomääräraha 2 v), vähennystä Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), vähennystä Energiatalous (860) Energia-avustukset (osa EU) (arviomääräraha), vähennystä Pääluokka TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Työministeriö (610) EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (EU) (siirtomääräraha 3 v), vähennystä Työvoimapolitiikan toimeenpano (620) Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalvelut (arviomääräraha), vähennystä

14 14 Pääluokat 34 ja Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha), vähennystä Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen osarahoitus valtion osalta (EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha), vähennystä Pääluokka YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Ympäristöministeriö (510) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä Menojen kokonaismäärä:

15 15 TULOT Osasto 12 SEKALAISET TULOT 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 97. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot (EU) Momentin tuloarviota vähennetään mk. Selvitysosa: Tulot kertyvät niistä tavoitteita 6, 2 ja Sb koskevia ohjelmia toteuttaviin hankkeisiin myönnetyn EU-tuen maksatuksista vuoden 1995 osuutena, jotka hyväksytään EY:n komission kanssa vuosille Euroopan aluekehitysrahaston rakenne- ja aluepolitiikan toteuttamiseksi. Vähennys aiheutuu siitä, että aluekehitysrahastosta vuonna 1995 saatavista markan tuloista arvioidaan saatavan maksatusjärjestelyiden mukaisesti noin 50 % eli mk. Tuloarviossa ei ole mukana yhteisöaloitteista tulevat tulot niiden valmistelun viipeisyydestä johtuen. Menot on budjetoitu momentille II lisätuloarvio tuloarvio Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat tulot ( EU) Momentin tuloarviota vähennetään mk. EU-tulotuki.... Ympäris~ötu~i.... Luopum1stuk Pellonmetsitys.... Metsänparannustoiminta.... Kalatalouden interventiotoiminta.... Tukijärjestelmien valvonta ETY 307/91 1 art art..... Selvitysosa: Maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta arvioidaan tuloutuvan EU:n osuutena mk, mistä mk tuloutetaan interventiorahastoon, seuraavasti milj. mk: Vuonna 1995 Vastaavia menoja EU:n osuus tuloutuu momenteilla ,5 14, ,0 5, ,5 10, ja , (0,2 mecua) ,5 (0,2 mecua) 1,

16 16 Osasto 12 Integroitu hallinto- ja valvontajärjestelmä ETY 3508/ Peltolohkojen satelliittivalvonta ETY 165/ Yhteensä momentille Interventiotoiminta.... Yhteensä 6,8 6, ,0 2, ,3 751, Interventiorahasto 3 459, ,3 Kun talousarvioon tuloutuvaksi määräksi arvioidaan mk, vähennys on mk II lisätuloarvio lisätuloarvio tuloarvio EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta saatavat tulot ( EU) Momentin tuloarviota vähennetään mk. Selvitysosa: EU:n komission hyväksymien ohjelmien mukaisesti Suomen osuudeksi EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjaus- osastosta arvioidaan mk. ED-varojen maksatusaikataulun mukaisesti varoista arvioidaan vuonna 1995 tuloutuvan mk, mistä arvioidaan maaseudun rakennepoliittisten toimenpiteiden toteuttamiseksi ohjattavan noin mk maatilatalouden kehittämisrahastoon ja momentille tuloutuvan mk. Lisäksi on arvioitu, että yhteisöaloitteiden menoihin ei vastaavaa EU:n osuutta kerry vuoden 1995 puolella. Menot on budjetoitu momentilla Maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta tuloutuvan mk arvioidaan jakautuvan seuraavasti: (kurssi 6,30) mmk 6-alue - 6-ohjelma... 7,5 - Yhtcisöaloitteet a-toimenpiteet yht LFA MAKERA Korkotukil. korkotuki Elintarviketeollisuus TA 1995 TARK Ohjelma Tuloutuu (kurssi U8) MECU mmk MECU mmk MEC 1,19 21,90 3,78 10,95 1,89 0,00 3,48 0,60 34,44 192,12 33,02 192,02 33,02 26,98 177,50 30,50 177,50 30,50 5,87 10,51 1,81 10,51 1,81 0,00 0,10 0,02 0,00 0,00 1,59 4,00 0,69 4,00 0,69 Muu Suomi - Ahvenanmaa (ei LFA) b-ohjelma ,5 - Yhteisöaloitteet a-toimenpiteet yht LFA MAKERA Korkotukil. korkotuki Elintarviketeollisuus Yhteensä mistä MAKERA momentti ,00 5,92 1,02 2,54 0,44 16,27 62,18 10,72 31,09 5,36 0,00 6,64 1,14 72,22 357,10 61,33 357,00 61,32 45,24 304,50 52,26 304,50 52,26 12,70 12,50 2,15 12,50 2,15 0,00 0,10 0,02 0,00 0,00 14,29 40,00 6,90 40,00 6,90 124,13 649,33 111,62 593,60 102,00 18,57 23,01 3,97 23,01 3,97 105,56 626,32 107,65 570,59 98,04 Ahvenanmaan osuutta mitoitettaessa EUosuutena ei ole otettu huomioon luonnonhaittakorvausta, jonka osalta myös kansallinen osuus maksetaan valtion talousarviosta. M uiden tukien osalta vastaava kansallinen tuki otetaan huomioon Ahvenanmaan maakunnan talousarviossa II lisätuloarvio tuloarvio

17 Osasto EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä saatavat tulot ( EU) Momentin tuloarviota vähennetään mk. Selvitysosa: Vähennyksestä mk aiheutuu markan vahvistumisesta ja elinkeinokalatalouden sektorisuunnitelman sisällön tarkentumisesta ja mk maksatusviiveestä. EU:n kalatalouspolitiikan toteuttamisen edellyttämiä vuoden 1995 menoja vastaaviksi tuloiksi EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä arvioidaan mk, josta Suomi saa kuluvana vuonna ohjelmaneuvottelujen viiveen johdosta ensimmäisen erän (50%) mk. Suomen elinkeinokalatalouden sektorisuunnitelmassa vuonna a-tavoitteen mukaisten toimenpiteiden rahoittamiseen arvioidaan kohdistuvan 6-alueelle mk ja muualle Suomeen mk, mistä Ahvenanmaan osuus on mk. Menot on merkitty momentilla II 1isätuloarvio tuloarvio EU:lta saatavat muut tulot ( EU) Momentille arvioidaan kertyvän mk. Selvitysosa: Momentin tuloina on otettu huomioon EU:lta maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalueelle saatavat muut kuin tutkimustoimmtaan ja momenteille , , ja EU:sta tuloutuvat tulot. Tulot kertyvät ED-säädösten mukaisesti ja vastaavat menot ovat seuraavilla momenteilla: ETY 571/88 14 art. rakennetilastot.... ETY 2847/93 ja 897/94 kalastuksen satelliittivalvonta. Yhteensä Tulot EU:n osuus memk (ecua) noista, % Menot mom ( ) ( ) Tullilaitos saa ETY 4045/89 16 a artiklan edellyttämän valvonnan menoihin EU:n rahoitusosuutta ecua vastaavasti, mikä on otettu huomioon momentin nettomäärärahan mitoituksessa II lisätuloarvio Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä mk. Selvitysosa: Lisäys aiheutuu teurastamoilta perittävistä maksuista, joilla katetaan teurasruhojen valvontajärjestelmän kustannuksia. Vastaavat menot ovat momentilla II lisätuloarvio tuloarvio tilinpäätös ti1in päätös Työministeriön hallinnonala 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot (EU) Momentin tuloarviota vähennetään mk. Selvitysosa: Momentin tuloarviota on vähennetty, koska on arvioitu, että Suomi saa tavoite 3 ja 4 ohjelmien osalta ensimmäisen ja toisen maksuerän eli noin 80% EU:n sosiaalirahastosta vuonna 1995 tulevista tuloista. Alueohjel- mien 6, 2 ja 5b osalta on arvioitu, että Suomi saa ensimmäisen maksuerän eli noin 50 % sosiaalirahastosta vuonna 1995 tulevista tuloista. Lisäksi on arvioitu, että yhteisöaloitteiden osalta Suomi saa 50 % vuonna 1995 tulevista tuloista II lisätuloarvio tuloarvio E

18 18 Osasto 15 LAINAT 02. Valtion nettolainanotto 01. Nettolainanotto Momentille merkitään lisäystä tulona mk Selvitysosa: Lisätalousarvioesityksen tasapainottaminen edellyttää valtion nettolainanoton lisäämistä. Vuoden 1995 valtion nettolainanoton kokonaismäärä nousee tämän johdosta markkaan II lisätuloarvio tuloarvio tilinpäätös tilinpäätös

19 19 MENOT Pääluokka 23 VALTIONEUVOSTO Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvien tehtävien johdosta hallinnonalalla saa lisäksi olla yksi henkilötyövuosi lukien. Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla vuonna 1995 enintään henkilötyövuotta. Lukuun ei sisälly asemamaasta palkattava henkilöstö, YK:n ja ETYK:n rauhanturvaoperaatioihin palkattava henkilöstö eikä ED-komissioon palkattava henkilöstö. Hallinnonalalla saa lisäksi olla Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvien tehtävien johdosta 38 henkilötyövuotta vastaava henkilöstömäärä lukien. 01. Ulkoasiainhallinto 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan mk. Se/vitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 3 uuden viran perustamisesta lukien EU-y h teensovittamisteh tä viin. EU-kansalaistiedotusta varten voidaan lisäksi lukien perustaa 19 maakunnallisen aluetiedottajan virkaa II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 02. Palkkaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä mk. määrärahaa saa käyttää enintään 39 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

20 20 Pääluokat 24, 25 ja 26 Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu yhden henkilön paikkaamisesta lukien Euroopan unionin oikeudellisen alan asiantuntijatehtäviä varten II lisämääräraha I lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla vuonna 1995 enintään henkilötyövuotta. Hallinnonalalla saa lisäksi olla hovioikeuksien ja käräjäoikeuksien ruuhkien purkuun liittyen 83 henkilötyövuotta ja lääninoikeuksien ruuhkien purkuun liittyen 18 henkilötyövuotta sekä käännöstöihin ja muihin Euroopan unionin jäsenyydestä johtuviin tehtäviin enintään 17 henkilötyövuotta vastaava henkilöstömäärä lukien. 01. Oikeusministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaan lisäystä mk. Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu kahden henkilön paikkaamisesta lukien Euroopan unionin jäsenyydestä johtuviin tehtäviin II lisämääräraha I lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 97. Avustukset kunnille ja alueellinen kehittäminen 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) määrärahasta on varattu mk EU:n rakennerahastoista osarahoitettavien hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten, josta aluekehitysrahastosta rahoitettavien hankkeiden osuus on mk ja sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkeiden osuus mk. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 1995 II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös

21 Pääluokat 26 ja EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin ( EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentilta vähennetään mk. määrärahaa saa käyttää EU:n komission kanssa vuosille hyväksyttävien tavoitteita 6, 2 ja 5b koskevia ohjelmia toteuttavien valtion omien tai muiden hankkeiden sekä ohjelmien toteuttamiseen liittyvään tekniseen apuun EU:n aluekehitysrahastosta maksettavana vuoden 1995 rahoitusosuutena. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon valuuttakurssien muutokset sekä aluekehitysohjelmien tarkistukset. Arvio määrärahan jaosta hallinnonaloittain ja tavoitteittain sekä Ahvenanmaan osuus (milj. mk): Sisäasiainministeriö... Vai tiovarainministeriö Opetusministeriö... Maa- ja metsätalousministeriö... Liikenneministeriö... Kauppa- ja teollisuusministeriö... So~!a<~;li~ ja ~~rveysministeriö... Tyom1msteno... Ympäristöministeriö... Ahvenanmaa... Yhteensä Tavoite 6 Tavoite 2 Tavoite 5b Yhteensä Vastaava valtion kansallinen rahoitusosuus 19,4 22,2 16,3 57,9 45,4 1,0 1,0 2,0 15,1 11,1 4,7 30,9 31,2 2,4 6,0 8,4 4,0 4,7 10,5 15,2 16,2 69,4 66,3 35,5 171,2 179,0 2,6 2,6 2,6 17,6 34,1 9,3 61,0 75,9 3,4 4,4 6,4 14,2 19,2 6,7 6,7 129,9 143,8 95,4 369,1 375,3 Tälle momentille merkitty määräraha ja vastaavat valtion kansalliset rahoitusosuudet eivät sisällä yhteisöaloitteisiin eikä pilottihankkeisiin tarvittavaa rahoitusosuutta. Kansallinen rahoitusosuus ei sisällä Ahvenanmaan osuutta. Määrärahan jakauma hallinnonaloittain on saatu kyseessä olevista ohjelmista. EU:n tueksi 6-alueella on oletettu 50 %, 2-alueella 39 % ja 5b -alueella 50 %julkisesta kokonaisrahoituksesta. Tulot on kirjattu momentille sekä ohjelmien vaatimat kansalliset osuudet momenteille: , , , 29.~0.21, , , , , , , ' , , , , , , , , , , , , , , , II lisämääräraha määräraha Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla vuonna 1995 enintään henkilötyövuotta. Lukuun eivät sisälly Euroopan unionissa palvelevat kansalliset asiantuntijat eikä momentin määrärahalla palkattavat harjoittelijat. Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvien tehtävien johdosta hallinnonalalla saa lisäksi olla 11 henkilötyövuotta.

22 22 Pääluokka Valtiovarainministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä mk. Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 6 henkilön paikkaamisesta EU:sta aiheutuneisiin uusiin ja lisääntyneisiin tehtäviin II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Tullilaitos 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentin määräraha muutetaan nettomäärärahaksi. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa lisäksi käyttää EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia ohjelmia toteuttavien tukipäätösten mukaisten hankkeiden ja muiden EU:n hyväksymien hankkeiden ja hankintojen kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahasta on varattu mk EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia ohjelmia toteuttavien tukipäätösten mukaisten hankkeiden kansallista rahoitusta varten. Momentille ei tämän johdosta myönnetä Selvitysosa: Nettoutettavina tuloina momentilla otetaan huomioon EU:lta saatavat ETY 4045/89 (muut. ETY 3235/94) 16 a artiklan mukaisesti kertyvät tulot n mk ( ecua) ja muut tullilaitoksen toimintaan kohdistuvat tuet. Tullilaitoksella on mahdollisuus saada EU:lta tukea erilaisiin kehittämishankkeisiin ja niihin liittyviin hankintoihin, kuten EUROSTAT ja SCENT/CIS. Käyttämättä jäänyt määrä voidaan joutua palauttamaan EU:lle II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot 01. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin toimielimissä toimivien suomalaisten kansallisten asiantuntijoiden palkkaus- ja sosiaaliturvakustannusten maksamiseen. Määrärahalla saa palkata enintään 25 henkilötyövuotta vastaava määrä henkilöstöä määräaikaisiin kansallisten asiantuntijoiden tehtäviin. Selvitysosa: Euroopan unionissa palvelevien suomalaisten kansallisten asiantuntijoiden palkkauksen ja sosiaaliturvan maksaa kotimainen työnantaja, mutta Euroopan unioni maksaa heille tiettyjä korvauksia. Kansallisten asiantuntijoiden palvelussuhteen ehdot unionin toimielimissä perustuvat komission antamaan päätökseen siihen 1991 tehtyine muutoksineen. Kansalliset asiantuntijat työskentelevät Euroopan unionin toimielimissä määräajan, vähintään kolme kuukautta ja enintään kolme vuotta. Henkilö voi toimia kansallisena asiantuntijana vain yhden kerran II lisämääräraha

23 Pääluokat 28 ja Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU) 66. Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut Euroopan unionille ( EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä mk. Selvitysosa: Määrärahatarve on tarkistettu Euroopan unionin talousarvion mukaiseksi II lisämääräraha määräraha Bruttokansantuloon perustuvat maksut Euroopan unionil/e ( EU) (arviomääräraha) Momentilta vähennetään mk. Selvitysosa: Määrärahatarve on tarkistettu Euroopan unionin talousarvion mukaiseksi II lisämääräraha määräraha Pääluokka 29 OPETUS:MINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvien tehtävien johdosta hallinnonalalla saa lisäksi olla lukien viisi henkilötyövuotta. 01. Opetusministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä mk. Selvitysosa: Lisämääräraha on tarkoitus käyttää kahden henkilön palkkaamiseen EU:n jäsenyyden aiheuttamiin tehtäviin II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Kehittämistoiminta ( EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää EU:n sosiaalirahastosta ja aluekehitysrahastosta rahoitettaviin ohjelmiin sisältyvien opetusministeriön hallinnonalan hankkeiden kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen sekä EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahasta on varattu mk EU:n aluekehitysrahaston ja mk sosiaalirahaston kansallisen rahoitusosuuden maksatusta varten. Selvitysosa: Määrärahasta on mk siirtoa momentilta , mk momentilta , mk momentilta , mk momentilta ja mk momentilta Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon enintään 200 oppisopimuskouluttajan koulutus II lisämääräraha Evankelis-luterilainen kirkko 51. Avustus Helsingin tuomiokirkon korjaukseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk avustuksen maksamiseen Helsingin tuomiokirkon apostoliveistosten ja seinäreliefien kunnostukseen. Selvitysosa: Hankkeeseen on saatu avustusta EU:lta II lisämääräraha

24 24 Pääluokka Kansainvälinen yhteistyö 21. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan mk. Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyttää kolmen henkilön palkkaamiseen EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmien toimeenpanotehtäviin sekä ohjelmista aiheutuviin toimintamenoihin II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Korkeakoulut 21. Korkeakoulujen toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) määrärahasta on varattu mk EU:n aluekehitysrahaston ja mk sosiaalirahaston kansallista rahoitusosuutta varten. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 1995 II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Valtion ammatilliset oppilaitokset 25. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että momentilta poistetaan valtuutus EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien valtion hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Selvitysosa: Määrärahasta siirretään mk momentille II lisämääräraha I lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Oppisopimuskoulutus 30. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) (arviomääräraha) Momentilta vähennetään mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että oppisopimusten kokonaismäärä aikuisten ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 1995 on sekä siten, että määrärahasta on varattu EU:n sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkeiden rahoitusosuutta varten mk työttömien nuorten alle 20-vuotiaiden ammatillisen peruskoulutuksen 450 ja alle 25-vuotiaiden ammatillisen lisäkoulutuksen vuotuista oppisopimuspaikkaa varten. Selvitysosa: Määrärahahasta siirretään mk momentille II lisämääräraha I lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös

25 Pääluokat 29 ja Aikuiskoulutus 22. Opetustoimen henkilöstökoulutus (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että momentilta poistetaan valtuutus EU:n sosiaalirahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien valtion hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Selvitysosa: Määrärahasta siirretään mk momentille II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että momentilta poistetaan valtuutus EU:n sosiaalirahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien valtion hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Selvitysosa: Määrärahasta siirretään mk momentille II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Ammatillinen aikuiskoulutus (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että momentilta poistetaan valtuutus EU:n sosiaalirahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Selvitysosa: Määrärahasta siirretään mk momentille II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen 51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ( EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä mk. Selvitysosa: Määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi II lisämääräraha määräraha Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla vuonna 1995 enintään henkilötyövuotta. Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvien tehtävien johdosta hallinnonalalla saa olla lisäksi 34 ja lukien 53 sekä lukien 60 henkilötyövuotta E

26 26 Pääluokka Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinopiirit ja EU:n rakennetuki 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä mk. Osastopäällikön virka (A 31) lakkautetaan ja ylijohtajan virka (A 31) muutetaan osastopäällikön viraksi ( A 31). Selvitysosa: Lisäyksestä mk aiheutuu viiden henkilön paikkaamisesta EU:n vientituki- ja interventiontehtäviin sekä mk kolmen henkilön paikkaamisesta Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston tilintarkastukseen ja sisäisen tarkastuksen tehtäviin lukien ja muista tilintarkastuspalveluista aiheutuvista menoista. Maa- ja metsätalousministeriön organisaatio muutetaan paremmin vastaamaan EU-jäsenyyden vaatimuksia II lisämääräraha I lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä mk. Selvitysosa: Lisämäärärahan tarpeesta mk aiheutuu EU:n peltoalaperusteisien maataloustukien hallinnon ja valvonnan edellyttämän peltolohkotietojärjestelmän perustamisesta ja mk EU:n yhteiseen kalastuspolitiikkaan sisältyvän satelliittivalvontaprojektin toteuttamisesta. Peltolohkojärjestelmän perustamisen edellyttämät työt jakautuvat vuosille 1995 ja EU korvaa järjestelmän menoista 50 %eli mk, minkä arvioidaan tuloutuvan vuonna 1996 momentille Kalastuksen satelliittiprojektin aiheuttamat menot korvataan kokonaisuudessaan EU:n varoista. Momentille on merkitty tulonlisäystä mk II lisämääräraha määräraha EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin ( EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentilta vähennetään mk. määrärahaa saa käyttää myös maaseutuelinkeinojen korkotukilainojen korkotukeen ja EU:n hyväksymien yhteisöaloitteiden tukeen. Selvitysosa: Momentilla on arvioitu Euroopan unionin vuoden 1995 kokonaisrahoitusosuudeksi mk käytettäväksi luonnonhaittakorvauksiin, elintarviketeollisuuden rakennetukeen, maaseutuelinkeinojen korkotukilainojen korkotukeen ja tavoitteiden 6 ja 5b mukaisten maaseudun kehittämisohjelmien ja yhteisöaloitteiden tukeen sekä Ahvenanmaan rakennetoimiin. Hyväksyttyjen ED-ohjelmien kokonaiskehyksen mukainen EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston osuus rakennerahastojen rahoittamista hankkeista ja toimenpiteistä supistuu lähinnä markan vahvistumisen johdosta. Arvio määrärahan ja kansallisen rahoituksen jakautumisesta, milj. mk: EU:n osuus Ahvenanmaa (ei LFA)... 5,9 Luonnonhaittakorvaus ,0 Elintarviketeollisuus, KTM... 44,0 Korkotuki... 0,2 Metsätalouden kehittäminen... 15,5 Maaseudun kehittäminen. 68,6 Yhteisöaloitteet... 10,1 Yhteensä ,3 Määrärahaa arvioidaan käytettävän eri tavoitealueilla seuraavasti: Tavoite 6-alue ,0 Muu Suomi ,3 - josta tavoite 5b-alue ,2 Yhteensä ,3 Kansallinen 1 152,0 29,4 0,2 22,3 105,2 10, ,2 206, ,9 835,4 1319,2 Vastaavat kansalliset osuudet ovat momenteilla , , , , ja II lisämääräraha määräraha

27 Pääluokka Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaan lisäystä mk. Selvitysosa: Momentilta vähennetään nettobudjetoitua tuloa mk, joka on vuodelle 1995 kohdistuvaa EU:n neuvoston asetuksen artiklan mukaista korvausta Euroopan unionin edellyttämien rakennetilastojen tuottamisesta. Vastaava tulo on merkitty momentille II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki ( EU) (siirtomääräraha 2 v) määrärahasta saa käyttää enintään mk metsämarjojen ja -sienten alkutuotevähennyksen poistumista korvaavan tuen maksamiseen maa- ja metsätalousministeriön määräämällä tavalla. Momentille ei edellä olevan johdosta myönnetä Selvitysosa: Määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi II lisämääräraha I lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös EU-tulotuki ( EU) (arviomääräraha) Momentilta vähennetään mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös muiden ED-säädösten edellyttämien menojen maksamiseen edellyttäen, että EU vastaa kokonaisuudessaan menoista. Selvitysosa: Vähennyksestä noin mk aiheutuu markan vahvistumisesta, muu osa maksuaikataulujen ja tukiperusteiden tarkistamisesta. Määrärahaa käytetään myös sellaisten EU:n kokonaan rahoittamien tukijärjestelmien menoihin, joihin ei muualla talousarviossa ole osoitettu määrärahaa. EU:n tuki joudutaan maksamaan ensin kansallisista varoista II lisämääräraha määräraha Maatalouden ympäristötuki ( EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään mk. Selvitysosa: Vähennys aiheutuu markan vahvistumisesta. Maatalouden ympäristötukeen varataan ohjelman mukaisesti mk, mistä EU rahoittaa puolet. EU:n osuus mk on otettu huomioon momentilla II lisämääräraha I lisämääräraha määräraha Luonnonhaittakorvaus ( EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä mk. Selvitysosa: Euroopan unionin päätettyä korottaa luonnonhaittakorvauksen enimmäismäärää 146 ecusta 180 ecuun yksiköitä määrärahan tarve on kasvanut. Luonnonhaittakorvauksen korotus korvaa Suomessa osan siitä tulonmenetyksestä, joka viljelijöille aiheutuu osaksi tai kokonaan EU:n varoista maksettavien muiden tukien supistumisesta markan vahvistumisen seurauksena. Komissiolle jätetyssä luonnonhaittakorvausta koskevassa ehdotuksessa on asetettu kansallisesti määrättäviä rajoituksia tuen saannille siten, että ne vähentävät tuen tarvetta talousarvion perustana olleeseen yksikkömäärään verrattuna. Luonnonhaittakorvauksiin arvioidaan tarvittavan varoja vuona 1995 yhteensä mk, mistä Suomen osuus on mk. EU:n osuus on mk, joka on otettu huomioon momentin tulokertymässä.

28 28 Pääluokka II lisämääräraha määräraha Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pellonmetsitystuki ( EV) (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään mk. Selvitysosa: Määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Vähennys aiheutuu luopumistukiohjelman ja maatalousmaan metsitystä koskevan ohjelman toteutumisen viivästymisestä. Vuonna 1995 myönnettävistä luopumistuista arvioidaan aiheutuvan menoja mk, mistä EU:n osuus 43% on otettu huomioon momentin tuloina. Maatalousmaan metsityksestä arvioidaan aiheutuvan menoja mk; mistä EU:n osuus 50 % on otettu huomioon momentin ol tuloina. Lisäksi määrärahaa tarvitaan kasvihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamistukeen ja hoitokustannuksiin yhteensä noin mk, mikä jää kokonaan Suomen valtion kansallisista varoista rahoitettavaksi II lisämääräraha I lisämääräraha määräraha Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU) 43. Maaseudunkehittäminen (EV) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä mk. Selvitysosa: Momentille on varattu EU:n osuutta varten mk 6- ja 5 b-tavoitteiden mukaisiin maaseudun kehittämishankkeisiin sekä mk yhteisöa1oitteisiin. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta rahoitettavien LEADER II yhteisöaloitteiden kansalliseen rahoitusosuuteen varattu mk on 80% vuoden 1995 laskennallisesta tarpeesta. Rahoituksen arvioidaan jakautuvan niin, että EU:n osuus on mk ja kansallinen osuus mk. Kansallisen osuuden mitoituksessa on otettu huomioon mk maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän menoina. Hyväksyttävistä ohjelmista arvioidaan aiheutuvan kansallisia menoja mk vuonna 1996, mk vuonna 1997, mk vuonna 1998 ja mk vuonna EU:n osuudeksi kokonaisrahoituksesta arvioidaan noin 37 % tavoite 5balueella ja 50% tavoite 6-alueella II lisämääräraha määräraha Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) Momentin perusteluja muutetaan, siten että määrärahaa saa käyttää myös maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/94) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen. Momentille ei tämän johdosta myönnetä Selvitysosa: Vuoden 1995 korkotukilainojen myöntövaltuus on mk, mistä on tarkoitus käyttää enintään mk sellaisiin korkotukilainoihin, joiden korkotukea Euroopan maatalouden tuki- ja ohjausrahaston ohjausosasto osarahoittaa. Maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain perusteella myönnettävistä maatalouden rakenteen kehittämiseen tarkoitetuista lainoista on tarkoitus myöntää korkotukilainoja. Korkotukilainoista maksetaan luottolaitoksille viisi prosenttiyksikköä kokonaiskorkoa alhaisempaa korkoa, kuitenkin vähintään kahden prosentin korkoa. EU maksaa EU-osarahoitteisten korkotukilainojen korkotuesta puolet. ED-korkotukea ei ehdi tuloutua vuoden 1995 aikana II lisämääräraha määräraha

29 Pääluokka Muut maatalouden menot (osa EU) 40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) määrärahasta on varattu mk EU:n sosiaalirahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Momentille ei tämän johdosta myönnetä Selvitysosa: Määräraha on muutettu kolmivuotiseksi siirtomäärärahaksi II lisämääräraha I lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Eräät korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös teurasruhojen Iuokitusta koskevasta valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäys käyttösuunnitelmaan: mk Teurasruhojen Juokitusta koskeva valvonta Yhteensä Selvitysosa: Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaiset teurasruhojen Iuokitusta säätelevät järjestelmät otettiin Suomessa käyttöön lukien. Tällöin luokituksen valvonta siirtyy viranomaistehtäväksi. Valvontajärjestelmän kustannukset katetaan teurastamoilta perittävillä maksuina. Vuonna 1995 perittävät tarkastusmaksutulot on merkitty momentille II lisämääräraha I lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Kala-, riista- ja porotalous 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että poistetaan maininta määrärahan käyttämisestä EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien toimenpiteiden kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen valtion osalta ja siten, että määrärahaa saa käyttää myös maa- ja metsätalousministeriön tarkemmin määräämin perustein tuen maksamiseen kalanviljelyelinkeinolle arvonlisäverolain muutoksen aiheuttamien lisäkustannusten korvaamiseksi. Selvitysosa: lukien myydystä kalasta maksetaan arvonlisäveroa. Kalanviljely mädistä elintarvikekaiaksi kestää 2-3 vuotta. Tuotantokustannuksista ei voi tehdä takautuvia vähennyksiä, minkä johdosta arvonlisäverouudistus lisää kalan tuotantokustannuksia kasvatetuo varaston tilanteen perusteella noin mk. Tarkoituksena on myöntää arvonlisävero-osuutta vastaava kertakorvaus mk niistä teuraskaloista ja elävistä kalanpoikasista, jotka on kasvatettu valmiiksi ja jätetty varastoon ennen , mutta jotka markkinoidaan vuoden 1995 puolella. EDjäsenyyden takia eräiden kalan kanssa kilpailevien elintarvikkeiden hintoja on alennettu eikä jäsenyys enää salli rajasuojaa, minkä johdosta viljellyn kalan myynti on pienentynyt eikä markkinoilla vallitsevan ylitarjonnan johdosta kalan kuluttajahintaa voida vastaavasti korottaa. Kalankasvattajille, jotka harjoittavat vesiviljelyä vesioikeuden myöntämien lupien perusteella, korvataan kasvatetun kalan varastoon kohdistuva arvonlisävero. Lisämäärärahassa on otettu huomioon vähennyksenä mk, mikä aiheutuu siitä, että vuonna 1995 EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä saatavat tulot ovat Suomen kalatalouden sektorisuunnitelman valmistuksen tuloksena muuttuneet II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös

30 30 Pääluokka Maatalouden tutkimuskeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) määräraha on nettomääräraha. Momentille ei tämän johdosta myönnetä Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU :lta tuleva rahoitusosuus tutkimustoimintaan II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Vesivarojen käyttö ja hoito (osa EU) 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) poistetaan maininta määrärahan käyttämisestä EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien toimenpiteiden kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen valtion osalta. Momentin määräraha ei edellä olevan johdosta muutu II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Avustukset peruskuivatukseen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) poistetaan maininta määrärahan käyttämisestä EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien toimenpiteiden kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen valtion osalta. Momentin määräraha ei edellä olevan johdosta muutu II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Yksityismetsätalous (osa EU) 42. Valtionapu yksityismetsätalouden edistämisorganisaatioille (osa EU) määrärahasta saa käyttää enintään mk EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ja mk sosiaalirahaston rahoittamiin ohjelmiin sisältyvien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Momentille ei tämän johdosta myönnetä Selvitysosa: EU:n rahoitusosuus on mk, josta mk on lisäyksenä määrärahassa, mk on momentilla ja mk on käytettävissä olevia sosiaalirahaston tuloja II lisämääräraha lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Metsänparannustuki (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentilta vähennetään mk. määrärahasta saa käyttää enintään mk EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston rahoittamiin ohjelmiin sisältyvien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta.

31 Pääluokat 30 ja Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on enintään mk EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston tuloja vastaavaa EU:n rahoitusosuutta metsänparannustöihin. Selvitysosa: Määräraha on muutettu kolmivuotiseksi siirtomäärärahaksi. EU:n rahoitusosuus on mk, josta mk on lisäyksenä määrärahassa ja mk on momentilla II lisämääräraha I lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Maanmittauslaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutkimushankkeiden rahoitukseen. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 1995 II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Pääluokka 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla enintään II 813 henkilötyövuotta. Euroopan unioninjäsenyyteen liittyvien tehtävienjohdosta hallinnonalalla saa lisäksi olla lukien kahdeksan henkilötyövuotta. 01. Liikenneministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä mk.. Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu ministeriön lisääntyneistä kansainvälisistä tehtävistä, joihin ei ole voitu riittävästi varautua varsinaisessa talousarviossa II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Tielaitos 21. Yleisten teiden perustienpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien valtion hankkeiden kansa!- lista rahoitusta varten määrärahasta on varattu mk. Momentille ei tämän johdosta myönnetä

32 32 Pääluokka II lisämääräraha I lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Tieverkon kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien valtion hankkeiden kansallista rahoitusta varten määrärahasta on varattu mk. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 1995 II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Merenkulkulaitos 77. Väylätyöt (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) määrärahasta on varattu mk EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien valtion hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Momentille ei tämän johdosta myönnetä II lisämääräraha I lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 30. Piensatamien rakentaminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien valtion avustamien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahasta on varattu mk kansallista rahoitusta varten. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 1995 II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Radanpito ja radanpitoon liittyvät valtionavut 21. Ratahallintokeskus ja perusradanpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien valtion hankkeiden kansallista rahoitusta varten määrärahasta on varattu mk. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 1995 II lisämääräraha lisämääräraha määräraha Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) momentilta poistetaan valtuus EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältä-

33 Pääluokat 31 ja mien valtion hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Momentilta ei tämän johdosta vähennetä määrärahaa II lisämääräraha määräraha Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä mk. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon kolmen henkilötyövuoden siirto momentilta II lisämääräraha I lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös KTM yrityspalvelun piiritoimistot 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) määrärahaa saa käyttää myös EU:n sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkeiden rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahasta on varattu mk näiden hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Momentille ei tämän johdosta myönnetä Selvitysosa: KTM yrityspalvelu vastaa yhtenä vastuuorganisaationa pk-yrityksiä ja yritysympäristöä koskevien ED-ohjelmien toteutuksesta II lisämääräraha määräraha t.l... t ~ ~np~~?.s tlbnpaatos Valtion teknillinen tutkimuskeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä mk. Selvitysosa: Lisäys johtuu osallistumisesta EU:n tutkimusohjelmiin II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Teknologian kehittämiskeskus 23. Soveltava tekninen tutkimus (osa EU) ( arviomääräraha) määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksi E

34 34 Pääluokka 32 en maksamiseen. Määrärahasta on varattu mk näiden hankkeiden toteuttamiseen. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 1995 II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Tuotekehitysavustukset (osa EU) (arviomääräraha) määrärahaa ja valtuutta saadaan käyttää EU:n aluekehitysrahastosta ja sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Määrärahasta on varattu mk sosiaalirahaston rahoittamien hankkeiden ja mk aluekehitysrahaston rahoittamien hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 1995 II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Teollisuuden ja sitä palvelevan tutkimuksen edistäminen 24. Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehitystyön edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä mk. Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen ja rahoituslaitosten, kansainvälisten ja EU-rahoitusohjelmien sekä muiden yhteistyöorganisaatioiden kanssa kahden- tai monenkeskisesti valmisteltaviin ja toteutettaviin hankkeisiin. Selvitysosa: Määrärahalisäys on tarkoitettu kansainväliseen teknistaloudelliseen yhteistyöhön ja siirtoa momentilta II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Avustukset teollisuuden edistämiseen ja alan yhteisöille (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään mk. Selvitysosa: Vähennys on siirtoa momentille II lisämääräraha I lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentilta vähennetään mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu mk EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta osarahoitettavien hankkeiden kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen. Selvitysosa: Momentille on varattu EU:n osuutta vastaavasti mk elintarviketeollisuuden rakennetukiin. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon kolmen henkilötyövuoden siirto momentille II lisämääräraha määräraha tilinpäätös Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientitakuukorvaukset ( arviomääräraha) Venäjän Federaation kanssa tehdyn sopimuksen nojalla Suomen vientitakuusaatavia entiseltä Neuvostoliitolta ja ns. clearing-kaupan jälkiselvittelyyn liittyviä yrityssaatavia käytetään markan määrä suorituksena enintään markan puolustusmateriaalihankintoihin Venäjältä. Momentille ei edellä olevan johdosta myönnetä Selvitysosa: Sopimuksen käteisosuus mk maksetaan momentilta

35 Pääluokka II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Yritystoiminnan alueelliset investointi- ja kehittämistuet 49. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (osa EU) (arviomääräraha) EU:n aluekehitysrahastosta osarahoitettaviin yritystuesta annetun lain mukaisten yrityshankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen varataan mk, josta tavoite 2 ohjelmaa varten mk, tavoite 6 ohjelmaa varten mk ja 5b ohjelmaa varten mk. Momentille ei edellä olevan johdosta myönnetä 1995 II lisämääräraha I lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Energiatalous 40. Energia-avustukset (osa EU) (arviomääräraha) Momentilta vähennetään mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 1995 annettavien avustussitoumusten määrä on yhteensä mk, mistä mk käytetään EU:n aluekehitysrahaston rahoittamiin hankkeisiin. Rakennerahastohankkeiden maksatuksiin käytetään mk. Selvitysosa: Avustussitoumusten kokonaismäärän vähentäminen vuoden 1995 ensimmäisessä lisätalousarviossa aiheuttaa määrärahan käytön tarkistuksen niin, että EU:n rakennerahastojen osarahoittamiin hankkeisiin annettavia sitoumuksia vähennetään ja kokonaan kotimaisella rahoituksella toteutettavia hankkeita vastaavasti lisätään II lisämääräraha I lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Matkailun edistämiskeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien matkailua koskevien hankkeiden rahoitusta varten. Momentille ei edellä olevan johdosta myönnetä 1995 II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös

36 36 Pääluokat 32, 33 ja Ulkomaankaupan edistäminen 40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) ( arviomääräraha) määrärahasta on varattu mk EU :n aluekehitysrahaston rahoittamien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Momentin määräraha ei tämän johdosta muutu II lisämääräraha I lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvien tehtävien johdosta hallinnonalalla saa lisäksi olla kuusi henkilötyövuotta lukien. 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) määrärahaa saa käyttää EU:n sosiaalirahastosta ja aluekehitysrahastosta rahoitettavien tavoitteita 6, 2, 3, 4 ja 5b koskevia ohjelmia toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahasta on varattu mk EU :n sosiaalirahaston ja mk aluekehitysrahaston kansallisen rahoitusosuuden maksatuksia varten. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 1isämäärärahaa II lisämääräraha määräraha tilinpäätös tilinpäätös Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että hallinnonalalla saa olla vuoden 1995 talousarviossa mainitun lisäksi momenttien ja perustelujen mukaisiin tarkoituksiin yhteensä enintään 80 henkilötyövuotta.

37 Pääluokka Työministeriö 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan ( EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentilta vähennetään mk. määrärahaa saa käyttää myös Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan, enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaus-, matkustus-, yms. menojen maksamiseen sekä EU:n hyväksymien yhteisöaloitteiden toteuttamiseen. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä mk valuuttakurssimuutoksen johdosta sekä lisäyksenä mk sosiaalirahasto-ohjelmien tarkistuksina. Yhteisöaloitteista vuonna 1995 arvioidaan käynnistyvän Employmentja Adapt, joita vastaavat määrärahat on budjetoitu momentille. Muiden yhteisöaloitteiden osalta määrärahat siirtyvät vuoden 1996 talousarviossa huomioon otettaviksi. Arvio EU:sta saatavan määrärahan jaosta tavoitteittain ja hallinnonaloittain: Vastaava valtion Ahve kansajii- Yht. nan maa teensä Yh- nenrahoi- Tav. 3 Tav. 4 Tav. 6 Tav. 2 Tav. 5b aloitt. tusosuus Työministeriö ,9 55,7 80,4 21,2 14,5 32,6 515,3 759,1 Sisäasiainministeriö... 0,0 1,8 2,4 1,7 1,5 0,0 7,4 9,3 Opetusministeriö... 28,9 10,6 18,3 8,2 4,2 21,2 91,4 125,7 Kauppa- ja teollisuusministeriö. 7,0 15,7 16,6 5,0 4,0 0,0 48,3 60,6 Sosiaali- ja terveysministeriö... 1,1 2,0 2,2 0,5 0,0 2,9 8,8 10,4 Maa- ja metsätalousministeriö.. 0,0 0,0 3,5 0,0 1,6 0,0 5,1 6,2 Ahvenanmaa... 0,9 0,2 0,0 0,0 0,3 0,0 1,4 1,4 0,0 Yhteensä ,0 85,8 122,4 36,5 25,9 56,7 1,4 677,7 971,3 Määrärahat eivät sisällä pilottihankkeisiin tarvittavaa rahoitusosuutta. Kansallinen rahoitusosuus ei sisällä Ahvenanmaan osuutta. Vastaavista tuloista 80% tavoite 3 ja 4 ohjelmien, 50% alueohjelmien 6, 2 ja 5b ja 50 % yhteisöaloitteiden osalta on merkitty momentille sekä toimenpideohjelmien vaatimat kansalliset rahoitusosuudet valtion osalta momenteille , , , , , , , , , , , ja Määrärahasta arvioidaan käytettävän tavoite 3 ohjelmaan 6-alueiden ulkopuolella mk, jonka kansallinen osarahoitus on mk. Tavoitteen 3 mukaisiin toimenpitelsim 6-alueilla arvioidaan käytettävän mk, jonka kansallinen osarahoitus on mk. Määrärahasta arvioidaan käytettävän tavoite 4 ohjelmaan 6-alueiden ulkopuolella mk, jonka kansallinen osarahoitus on mk. 6-alueilla toteutettaviin tavoitteen 4 mukaisiin toimenpiteisiin arvioidaan käytettävän mk, jonka kansallinen osarahoitus on mk. Määrärahasta arvioidaan käytettävän muihin kuin tavoitteen 3 tai 4 mukaisiin toimenpiteisiin 6-alueilla mk, jonka kansallinen osarahoitus on 154 l mk sekä 2-alueilla mk, jonka kansallinen osarahoitus on mk ja 5b-alueilla mk, jonka kansallinen osarahoitus on mk. Yhteisöaloitteisiin arvioidaan käytettävän mk, jonka kansallinen osarahoitus on mk. Ahvenanmaan maakunnassa tavoite 3 ohjelmaan arvioidaan käytettävän mk, tavoite 4 ohjelmaan mk ja tavoitteeseen 5b mk. Kansallinen rahoitusosuus maksetaan Ahvenanmaan maakunnan varoista. Ohjelmien arvioidut vaikutukset on esitetty luvussa II lisämääräraha määräraha

38 38 Pääluokka Työvoimapolitiikan toimeenpano Luvun perusteluja muutetaan siten, että työllisyysmäärärahojen käytön tehostamiseksi ja joustavoittamiseksi valtiolle, kuntiin ja yksityiseen sektoriin kohdistuvilla palkkaperusteisilla työllisyysmäärärahamomenteilla , 30 ja 62 sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen momenteilla ja 50 ja työvoimapalvelujen erityismenojen momentilla olevia määrärahoja saadaan ylittää edellyttäen, ettei momenttien kokonaismarkkamäärä kasva. Selvitysosa: Lukuperustelujen selvitysosan kohta "Euroopan sosiaalirahaston ohjelmat" muutetaan seuraavaksi: Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 ohjelmalla pyritään vähentämään pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttömyyttä parantamalla heidän työmarkkinavalmiuksiaan. Pitkäaikaistyöttömille järjestetään yksilöllisiä työelämään valmentavia kokonaisuuksia, jotka voivat sisältää mm. neuvontaa, ohjausta, koulutusta, kuntoutusta, tukityötä tai työpaikalla tapahtuvaa harjoittelua. Eri viranomaisten, järjestöjen ja oppilaitosten sekä työttömien omien yhdistysten toimintaa yhdistetään perustamalla yhteisiä toiminta- ja palvelukeskuksia. Uusien työpaikkojen luomiseen pyritään tukemalla työttömien yritystoiminnan käynnistämistä. Työttömien erityiskoulutettujen työllistymistä edistetään pkyritysten kehittämiskoulutuksella. Nuorisotyöttömyyttä helpotetaan laajentamalla alle 20-vuotiaiden oppisopimuskoulutuksen peruskoulutusta sekä vuotiaiden lisäkoulutusta oppisopimuskoulutuksena. Nuorten työpajatoimintaa kehittämällä tuetaan erityisesti vaikeimmassa asemassa olevien nuorten sijoittumista työelämään ja koulutukseen. Sosiaalirahaston rahoitusosuus tavoitteisiin 3 ja 4 on 6-alueen ulkopuolella yhteensä 434,8 milj. mk. Tavoite 3:n osuus on 80% eli 349,0 milj. mk. Tavoitteen 3 ohjelmien kokonaiskustannukset 6-alueen ulkopuolella ovat 1 278,2 milj. mk. Ohjelman piirissä arvioidaan olevan vuoden 1995 aikana noin työtöntä, joista nuorille suunnatussa ohjelmassa ja pitkäaikaistyöttömyyden sekä syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvissä ohjelmissa Sosiaalirahaston rahoitusosuus 6-alueilla toteutettavaan tavoitteen 3 mukaisiin toimenpiteisiin on määritelty samoilla periaatteilla kuin 6-alueen ulkopuolellakin. Sosiaalirahaston rahoitusosuus 6-alueilla toteutettavassa tavoitteen 3 mukaisissa toimenpiteissä on 44,4 milj. mk. Ohjelman kokonaisrahoitus on 148,8 milj. mk ja sen piirissä arvioidaan olevan 980 työtöntä. Euroopan sosiaalirahaston tavoite 4:n ohjelmalla edistetään työpaikkojen säilymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä etenkin pksektorille hyödyntämällä tutkimustieto työssä koulutuksen avulla, tekemällä työ ja organisaatio kehittäväksi ja inhimillisiä voimavaroja säästäväksi sekä jakamalla työtä uudelleen tasa-arvoa edistävähä tavalla. Toimenpiteet kohdistuvat työssä olevaan työvoimaan. Lähinnä työvoimakoulutuksen yhteishankintana toteutettavalla koulutuksella lisätään henkilöstön kykyä toimia verkostoituvassa yritystoiminnassa. Osaamiskeskusohjelmien tutkimusten tuloksia siirretään koulutuksen avulla työkäytäntöihin. Erityisesti avainhenkilöiden tarvitsemia uusia työtaitoja lisätään. Työssäolevien kouluttamiseen soveltuvia uusia tapoja, koulutussijaisuutta ja oppisopimusta kehitetään. Y rityspalveluja parannetaan ja työympäristön kehittymistä tuetaan. Ohjelmalla pyritään myös ikääntyvän työvoiman ammatillisten valmiuksien sekä työkyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Ohjelman hankkeisiin liittyy tutkimus- ja kehitystoimintaa. Sosiaalirahaston rahoitusosuus tavoite 4 ohjelmaan 6-alueiden ulkopuolella on 85,8 milj. mk. Tavoitteen ohjelmien kokonaiskustannukset ovat 344,5 milj. mk. Ohjelman piirissä arvioidaan vuonna 1995 olevan noin henkilöä. Sosiaalirahaston rahoitusosuus 6-alueilla toteutettaviin tavoitteen 4 mukaisiin toimenpiteisiin on 15,9 milj. mk ja ohjelman kokonaiskustannukset ovat 52,8 milj. mk. Ohjelmaan arvioidaan osallistuvan noin 860 henkilöä. 6, 2 ja Sb-alueilla toteutettavissa ohjelmissa sosiaalirahasto rahoittaa edellisten lisäksi alueiden kehittämisstrategioita tukevia, inhimillisten työvoimavarojen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Tavoite 6-alueilla sosiaalirahaston osuus on 62,1 milj. mk ja kokonaiskustannukset 216,2 milj. mk. Toimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan henkilöä. Tavoite 2-alueilla sosiaalirahaston osuus on 36,5 milj. mk ja kokonaisrahoitus 97,7 milj. mk. Toimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan henkilöä. Tavoite Sb-alueilla sosiaalirahaston osuus on 25,9 milj. mk ja kokonaisrahoitus 113,0 milj. mk. Toimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan henkilöä.