Opetus- ja kulttuuriministeriö Hallitusneuvos Matti Sillanmäki
|
|
- Otto Siitonen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Hallitusneuvos Matti Sillanmäki Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Opetus- ja kulttuuriministeriön vastine kirjallisiin asiantuntijalausuntoihin (HE 235/2018 vp) Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa vastineenaan hallituksen esityksestä 235/2018 vp annettuihin asiantuntijalausuntoihin seuraavaa. Ylioppilastutkinnon rakenteeseen ja englanninkieliseen ylioppilastutkintoon liittyviä näkökohtia käsitellään vastineessa omina kokonaisuuksinaan. Lisäksi käsitellään lausunnoissa esiin nostettuja muita kysymyksiä. 1. Ylioppilastutkinnon rakenne Ylioppilastutkinnon tarkoitus on mitata lukiokoulutuksen oppimäärän tuottamia tietoja, taitoja ja kypsyyttä. Tutkinnon suorittaminen tuottaa lisäksi yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ylioppilastutkintoa koskevaa lainsäädäntöä uudistettaessa keskeisten sidosryhmien keskuudessa on vallinnut laaja yhteisymmärrys siitä, että ylioppilastutkinnon nykyinen rakenne ei kaikilta osin mittaa lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvia opintoja riittävän laajasti ja monipuolisesti, minkä vuoksi rakennetta tulisi tasapainottaa. Ylioppilastutkinnon kehittämistarpeita pohtinut Gaudeamus igitur -työryhmä esitti, että tutkintoon osallistuvan olisi suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe sekä kolme koetta tai koeparia seuraavista: 1) matematiikka; 2) toinen kotimainen kieli; 3) vieras kieli; 4) kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe. Työryhmän ehdotus kuitenkin vähentäisi yksittäisten reaaliaineiden kokeiden painoarvoa suhteessa muiden oppiaineiden kokeisiin ja asettaisi kokelaita heidän valintojensa perusteella erilaiseen asemaan. Ehdotusta on myös pidetty vaikeaselkoisena. Tämän vuoksi hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ylioppilastutkinnossa olisi suoritettava viisi koetta. Muutos nostaisi jonkin verran tutkinnon vaatimustasoa, mutta se ohjaisi kokelaita osoittamaan osaamistaan ja suorittamaan eri kokeita aiempaa monipuolisemmin. Ylioppilastutkinnossa osoitetusta laajasta ja monipuolisesta osaamisesta olisi kokelaille hyötyä jatko-opinnoissa ja myöhemmässä elämässä riippumatta heidän ura- tai muista tulevaisuuden suunnitelmistaan. Hallituksen esityksessä on todettu, että tutkinnon rakenteen muutos voisi aiheuttaa jonkin verran haasteita kahta tutkintoa suorittaville tai opiskelijoille, joilla on haasteita ylioppilastutkinnosta suoriutumisessa. Tällaisia opiskelijoita voisi olla esimerkiksi osa aikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen opiskelijoista. Ehdotus voisi näin ollen jossain määrin vaikuttaa opiskeluaikojen kestoon ja suoritettujen ylioppilastutkintojen määrään. Neljän kokeen suorittamisesta ei kuitenkaan vielä voida päätellä sitä, että kokelaalla ei olisi osaamista
2 tai edellytyksiä viidennen kokeen suorittamiseen. Hankaluudet voivat usein liittyä myös tiettyyn oppiaineeseen, esimerkiksi matematiikkaan. Vaikka ylioppilastutkinnossa olisi jatkossa suoritettava viisi koetta nykyisen neljän sijasta, tutkinnon valinnainen rakenne säilyisi. Kokelas voisi siis edelleen jättää itselleen epämieluisimman kokeen suorittamatta. Kokelas saisi itse päättää oman osaamisensa ja kiinnostuksensa perusteella, minkä viidennen kokeen suorittaa. Esimerkiksi reaaliaineiden ylioppilaskokeet järjestetään yhteensä kymmenessä eri oppiaineessa, joiden nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärän tuntijaon mukaisten pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien määrä on oppiaineesta riippuen 3 7. Viidennen kokeen suorittaminen edistäisi ja nopeuttaisi myös edellä mainittujen kokelasryhmien pääsemistä korkeakoulutukseen, mikä on yhteiskunnan osaamistason ja korkeakoulutettujen osuuden nostamiseksi välttämätöntä. Uusien ylioppilaiden sijoittuminen jatko-opintoihin on nykyisin merkittävä ongelma suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, sillä noin 70 prosenttia uusista ylioppilaista ei sijoitu välittömästi lukio-opintojen jälkeen tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Uusi lukiolaki (714/2018) vahvistaa opiskelijoiden oikeutta tarpeiden mukaiseen opintojen ohjaukseen ja oppimisen tukeen. Ylioppilastutkinnon kokeiden uusimista koskevista rajoituksista luovutaan syksyllä 2019, mikä vähentää lukio-opintojen ja ylioppilaskokeiden henkistä kuormittavuutta. Hallituksen esitykseen sisältyy lisäksi useita ehdotuksia, joilla edistettäisiin opiskelijoiden mahdollisuuksia aloittaa ja suorittaa ylioppilastutkinto, kuten ilmoittautumismenettelyjen joustavoittaminen, mahdollisuus sisällyttää hylättyyn tutkintoon sisältyneet hyväksytyt kokeet uuteen tutkintoon kolmen vuoden ajan aiemmin suoritetun kokeen hyväksymisestä sekä ylioppilastutkinnon suorittamisajan pidentymisen edellytysten keventäminen. Tutkinnon rakenteen muutoksen negatiivisten vaikutusten voitaisiin näin ollen arvioida olevan vähäisiä. Esityksessä myös ehdotetaan säilytettävän niin sanottu kompensaatiomenettely, eli tutkinto voi jatkossakin tulla hyväksytysti suoritetuksi hylätyn arvosanan estämättä Ylioppilastutkintolautakunnan määräämin perustein. Kompensaatiomenettelyn nojalla on tutkinnon suorittanut vuosittain noin 600 kokelasta. Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Hylätty koe kuitenkin pidentää tutkinnon suorittamisaikaa siten, että kokelas voi käyttää tutkinnon suorittamiseen 4-6 tutkintokertaa riippuen siitä, millä tutkintokerralla hän on tullut hylätyksi kokeessa. Vuonna 2017 ylioppilastutkinnon suorittaneista vain 25,9 prosenttia suoritti tutkinnon kolmella tai sitä useammalla tutkintokerralla. Ylioppilastutkinnon rakenteen muuttuessa mahdollisuutta hajauttaa tutkinnon suorittamista on tarpeen hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Tässä ammattitaitoisella opinto-ohjauksella ja henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla on keskeinen merkitys. Vuonna 2017 ylioppilastutkintoja suoritettiin kaikkiaan Tutkinnon suorittaneista 5902 kokelasta (19,5 %) suoritti neljä koetta, loput suorittivat viisi koetta tai enemmän. Neljän kokeen suorittajista 3761 ei suorittanut toisen kotimaisen kielen koetta ja 1692 ei suorittanut matematiikan koetta. Lähes kaikki neljä koetta suorittaneet kokelaat siis olisivat myös työryhmän ehdottaman rakenteen mukaisesti joutuneet suorittamaan viidennen kokeen, sillä heidän tutkintoonsa sisältyi reaaliaineen koe. Gaudeamus igitur -työryhmän ehdottama ja hallituksen esityksen mukainen rakenne eivät siis tosiasiallisilta vaikutuksiltaan poikkea merkittävästi toisistaan. Kokelaiden kannalta ehdotettu viiden kokeen rakenne olisi kuitenkin selkeämpi ja tasapuolisempi. Hallituksen esityksessä ei ehdoteta muutoksia ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden oikeuteen suorittaa ylioppilastutkinto. Lainsäädännössä ei ole säädetty ylioppilastutkinnon kokeisiin osallistumisen edellytyksenä olevista lukio-opinnoista ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Ylioppilastutkinnon rakenteen muutoksella ei ole välittömiä oikeudellisia vaikutuksia ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Käytännössä kahden tutkinnon suorittajat kuitenkin suorittavat lukio-opintoja, jotka tunnustetaan osaksi ammatillista perustutkintoa. Lukio-opinnot tunnustetaan osaksi suoritettavan ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia. Opetushallitus määrää tarkemmin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteista. Ope-
3 tushallituksen määräyksen Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa koulutuksessa (OPH , annettu ) mukaan lukion opinnot tunnustetaan todistuksen pohjalta oppiaineiden oppimäärien perusteella enintään 60 osaamispisteen laajuisesti seuraavasti: yhteisiin tutkinnon osiin 35 osaamispisteen laajuisesti ja yhteisten tutkinnon osien osaalueisiin, lukio opintoihin tai muihin jatko-opintovalmiuksia tukeviin opintoihin enintään 25 osaamispisteen laajuisesti, jos perustutkinnon perusteiden muodostuminen sen mahdollistaa. Yksi suoritettu lukion kurssi vastaa 1,5 osaamispistettä, joten 60 osaamispistettä tarkoittaa 40 lukion kurssia. Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry:n lausunnon mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa kaksoistutkintoa suorittavat opiskelijat suorittavat lukion kurssia. Viiden kokeen ylioppilastutkinto edellyttäisi minimissään 32 lukiokurssin suorittamista, mikäli kokelas haluaa suorittaa tutkintoaineissa kaikki nuorten tuntijaon mukaiset pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit. Esityksellä ei siis vaarannettaisi edellytyksiä suorittaa kaksi tutkintoa. Jatkossakin olisi myös mahdollista suorittaa ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto kolmessa vuodessa. Työmäärä riippuu kuitenkin opiskelijan valinnoista ja kiinnostuksen kohteista. Usein kahta tutkintoa suorittavat haluavat ottaa valinnaisiksi tutkinnon osiksi lukio-opintojen ohella myös ammatillisia tutkinnon osia, mikä voi pidentää opiskeluaikoja. SAKKI ry:n lausunnossa todetaan (s. 3): Yksi ratkaisu, jolla voidaan pitää kaksoistutkintoa suorittavien opiskelijoiden asema nykyisellään, olisi edellyttää kaksoistutkintoa suorittavilta opiskelijoilta neljän kokeen suorittamista ylioppilastutkintoa varten nykyiseen tapaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön käsityksen mukaan ylioppilastutkinnon rakenteen tulee kuitenkin olla kaikille kokelaille sama, eikä etenkään kategorista helpotusta tietylle kokelasryhmälle voitaisi pitää yhdenvertaisuusnäkökohdat huomioon ottaen mahdollisena. 2. Englanninkielinen ylioppilastutkinto Kuten hallituksen esityksessä todetaan, kansainvälinen liikkuvuus on viime vuosina huomattavasti lisääntynyt ja myös monet kunnat ja kaupungit pyrkivät edistämään kansainvälisyyttä omassa toiminnassaan ja houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia työskentelemään Suomeen. Englanninkielisen opetuksen ja koulutuksen tarjonnalla on tässä keskeinen rooli. Englanninkielinen lukio-opetus muissa kuin IB-lukioissa on toistaiseksi kuitenkin ollut hyvin pienimuotoista, minkä voidaan arvioida johtuvan muun muassa siitä, että ylioppilastutkintoa ei voi suorittaa englanniksi. Englanninkielinen ylioppilastutkinto ei periaatteellisesti muuttaisi suomalaisen koulutusjärjestelmän luonnetta merkittävästi, sillä vieraskielistä opetusta annetaan suomalaisissa lukioissa ja muissa oppilaitoksissa jo nyt monissa muodoissa. Se kuitenkin edistäisi sellaisten opiskelijoiden asemaa, joilla on heikot edellytykset menestyä suomen- tai ruotsinkielisessä tutkinnossa. Suomalaisen ylioppilastutkinnon järjestämistä englannin kielellä koskevan selvityksen mukaan englanninkielinen ylioppilastutkinto palvelisi erityisesti englanninkielisessä tai kaksikielisessä perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa olleita; suomalaisia paluumuuttajia, joiden vahvin akateeminen kieli on englanti sekä vanhempien työn vuoksi Suomeen muuttaneita nuoria, joilla englanti on ollut koulukieli. Kohderyhmä on moninainen joukko erilaisissa tilanteissa olevia ja myös näiden henkilöiden kansalliskielten osaamisessa on suuria eroja. Vain osalla ei ole lainkaan aiempaa suomen tai ruotsin kielen osaamista. Osa perheistä oleskelee Suomessa vain väliaikaisesti, mutta lähtökohtaisesti tavoitteena tulee olla, että koulutusjärjestelmä mahdollistaa osaavan työvoiman jäämisen maahan pysyvästi. Kansalliskielten opiskelulla puolestaan on keskeinen merkitys suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta. Tätä korostaa myös vaatimus äidinkielen ja kirjallisuuden (vähintään suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärään perustuvan) kokeen suorittamisesta kansallisessa kielessä englanninkielisessä ylioppilastutkinnossa. Englanninkielistä ylioppilastutkintoa koskevien ehdotusten tavoitteena ei ole kansalliskielisen opetuksen korvaaminen englanninkielisellä opetuksella, eikä sillä myöskään tosiasiallisesti olisi tällaisia seurauksia.
4 Lukiokoulutuksen opetuskielistä säädetään lukiolaissa. Opetuskieltä koskevissa säännöksissä korostuu suomen ja ruotsin asema lukiokoulutuksen ensisijaisina opetuskielinä eikä esityksellä puututtaisi tähän sääntelyyn. Lukiokoulutuksen järjestäjiä ei velvoitettaisi englanninkielisen opetuksen tarjoamiseen, eikä opiskelijoiden oikeus saada suomen- tai ruotsinkielistä lukio-opetusta olisi uhattuna. Lukio-opetuksen toteuttaminen pääosin englannin kielellä edellyttää, että englanti on koulutuksen järjestämisluvassa määrätty kyseisen koulutuksen järjestäjän opetuskieleksi. Tämä puolestaan edellyttää lukiolain mukaisesti koulutustarvetta englanninkieliselle opetukselle sekä koulutuksen järjestäjän riittäviä ammatillisia ja taloudellisia edellytyksiä koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Keskeinen ammatillinen edellytys on kelpoinen opetushenkilöstö, jolla on asianmukainen opetuskielen hallinta. Koulutuksen järjestäjän olisi harkittava paikallista tarvetta ja omia edellytyksiään järjestää englanninkielistä opetusta tarkoin jo ennen järjestämisluvan muutoksen hakemista. Lukiokoulutuksen järjestämisluvista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Mikäli laissa säädetyt edellytykset eivät täyty, lupaa ei voida myöntää. Opetuskieltä koskevia järjestämislupamääräyksiä on myös mahdollista täsmentää esimerkiksi rajaamalla englanninkielisen opetuksen sisäänottomäärää. Englanninkielinen lukio-opetus ei siis voisi laajentua hallitsemattomasti eikä kansalliskielisen opetuksen kustannuksella, kuten esimerkiksi Oma kieli -yhteisön ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen lausunnoissa väitetään. Kuten suomalaisen ylioppilastutkinnon järjestämistä englannin kielellä koskevassa selvityksessä todetaan, kansallinen ylioppilastutkinto ja IB-tutkinto tulisi vastakkainasettelun sijasta nähdä koulutusjärjestelmän osina, joilla on omat vahvuutensa ja erityispiirteensä. IB-ohjelma on luonteeltaan kansainvälinen ja sitä tarjotaan eri puolilla maailmaa. IB-opintojen luonne, oppimäärä ja opiskeltavat oppiaineet poikkeavat merkittävästi kansallisesta lukion oppimäärästä. Lukion oppimäärän opinnot antavat opiskelijoille laajan yleissivistyksen kansallisista lähtökohdista ja tarpeista käsin. IB-tutkinnossa ei myöskään ole esimerkiksi vastaavia uusimismahdollisuuksia kuin kansallisessa ylioppilastutkinnossa. Aloituspaikkoja IB-opinnoissa ei myöskään ole tarjolla kaikille halukkaille ja pääsy opintoihin voi olla vaikeaa. Englanninkieliselle ylioppilastutkinnolle on lukiokoulutuksen sidosryhmien keskuudessa laaja kannatus. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, jossain määrin erilaisia käsityksiä on esitetty englanninkielisen tutkinnon tarkemmasta toteuttamistavasta, esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen osalta. Hallituksen esitysluonnoksesta järjestetyn lausuntokierroksen yhteydessä yhteensä 109 lausunnonantajasta kuitenkin vain alle kymmenen ilmaisi suhtautuvansa englanninkieliseen ylioppilastutkintoon kielteisesti. Useat koulutuksen järjestäjät ovat tuoneet esiin englanninkielisen ylioppilastutkinnon tarpeellisuutta. Lukiouudistuksen seurantaryhmässä, jossa ovat edustettuina keskeisimmät lukiokoulutuksen sidosryhmät, englanninkieliseen tutkintoon on suhtauduttu myönteisesti. Myös muun muassa oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö on englanninkielistä ylioppilastutkintoa koskevassa lausunnossaan todennut, että väestörakenteen muutoksilla ja kieliryhmien kasvulla on vaikutuksia Suomessa vallitseviin kielioloihin ja muuttuvassa toimintaympäristössä on tarpeellista yhteensovittaa kansainvälistymisen vaatimukset ja eri syistä maahan tulleiden opintopolkujen turvaaminen sekä elinvoimaisten kansalliskielten turvaaminen. Oikeusministeriö ei ole tuonut esiin, että englanninkieliseen ylioppilastutkintoon sinänsä liittyisi perustuslaillisia ongelmia. Hallituksen esityksessä ja tässä vastineessa esitetyin perustein opetus- ja kulttuuriministeriö pitää englanninkielistä ylioppilastutkintoa koskevia ehdotuksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. 3. Muita seikkoja Opetushallituksen asiantuntijalausunnossa todetaan seuraavaa (s. 1): Esitys poissulkee mahdollisuuden järjestää ylioppilastutkinnon koe toisen kotimaisen kielen B3-oppimäärälle, mikäli oppimäärä joskus kasvattaisi suosiotaan niin paljon, että sellainen olisi perusteltua laatia. Myös englanninkielisen ylioppilastutkinnon näkökulmasta voisi olla tarkoituksenmukaista antaa mahdollisuus laatia kolmen eri vaativuustason mukaiset
5 kokeet toiseen kotimaiseen kieleen. Hallituksen esityksessä ei ole ehdotettu muutettavaksi ylioppilastutkintoon kuuluvia kokeita. Mahdollisen B3-oppimäärään perustuvan kokeen osalta tulisi huomioitavaksi muun muassa oikeus osallistua kokeeseen ja uuden, vähemmän vaativan tasoisen kokeen vaikutukset tutkinnon luonteeseen ja tutkintorakenteeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tarkoituksenmukaisena, että mainittuja seikkoja selvitetään tarkemmin ennen mahdollisten lainsäädäntömuutosten tarpeen arvioimista. Ylioppilastutkintolautakunnan lausunnossa (s. 2) todetaan: Lakiesityksen 12 :n mukaan suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen voi osallistua, jos kokelaan äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Lautakunnan näkökulmasta on tarkoituksenmukaista käyttää väestörekisterin mukaista merkintää osallistumisoikeuden tarkastamiseen. Väestörekisterin merkintää äidinkielestä voi muuttaa omalla ilmoituksella. Kokelaalta on syytä edellyttää myös tutkinnon valmistumisen yhteydessä oikeus kyseisen kokeen suorittamiseen, jotta opiskelijavalinnassa saatava mahdollinen pistehyöty ei houkuttele kokelaita vaihtamaan väestörekisterin tietoja tilapäisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön Ylioppilastutkintolautakunnasta saamien tietojen mukaan viime aikoina on ilmennyt joitakin tapauksia, joissa tosiasiassa suomen- tai ruotsinkielinen kokelas on vaihtanut äidinkieltään päästäkseen osallistumaan suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus - kokeeseen, mahdollisesti voidakseen hyötyä helpomman kokeen suorittamisesta korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Sekä korkeakouluihin hakeutuvien että suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen osallistuvien kokelaiden aseman kannalta kuvatun kaltaista epätarkoituksenmukaista menettelyä olisi pyrittävä estämään. Väestötietojärjestelmään talletetuilla tiedoilla, mukaan lukien henkilön äidinkielellä, on väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 18 :n nojalla julkinen luotettavuus. Osallistumisoikeutta suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen arvioitaessa olisi kuitenkin voitava ottaa huomioon lisäksi myös muita seikkoja. Eduskunnan oikeusasiamies on saamenkielistä päivähoitoa koskeneessa tapauksessa (Dnro 410/4/12, ) ilmaissut kantanaan, että vaikka väestötietojärjestelmään äidinkieleksi merkitty tieto antaakin vahvan viitteen henkilön äidinkielestä, ei tätä tietoa voida yksinään pitää ratkaisevana päätettäessä äidinkieleen perustuvasta edusta tai oikeudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön käsityksen mukaan lukion rehtorin olisi voitava evätä oikeus osallistua suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen, mikäli on ilmeistä, että kokelaan tosiasiallinen äidinkieli on suomi tai ruotsi. Ehdotetun lain 9 :n 1 momenttia tulisikin vielä korjata seuraavasti: Rehtorin tehtävänä on varmistaa, että kokelas täyttää 5 8 :n ja 12 :n 1 momentin mukaiset tutkintoon ja sen kokeisiin osallistumiselle säädetyt edellytykset. Lukiot toimittavat Ylioppilastutkintolautakunnan määräysten mukaisesti jo nykyisin lautakuntaan selvityksiä kokelaiden vieraskielisyydestä, sillä vieraskielisyys on huomioitu kokeita arvosteltaessa. Vieraskielisyysselvityksestä tulee käydä ilmi, millä perusteella kokelaan voidaan katsoa olevan vieraskielinen (Vieraskieliset kokelaat Ylioppilastutkintolautakunnan määräys rehtoreille ja opettajille, annettu ). Äidinkieli ei siis tässäkään harkinnassa ole ollut yksinään määräävä peruste. Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS:n lausuntoon sisältyy pykälämuutosehdotuksia. Ehdotettu 4 :n 4 momentti ehdotetaan muutettavan muotoon: Ylioppilaskokeet järjestetään kirjallisesti tai sähköisesti ja niissä on suullisia tehtäviä. Ylioppilastutkintolautakunta on tehnyt esivalmisteluja suullisen kielitaidon sisällyttämisestä osaksi kielten kokeita. Suullisen kielitaidon kokeet voidaan lautakunnan arvion mukaan ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna FSS ehdottaa 8 :ää muutettavaksi muotoon: lukiokoulutuksen oppimäärää suorittava voi osallistua ylioppilastutkinnon kokeeseen opiskeltuaan 50 % lukiokoulutuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tarkoituksenmukaisena säilyttää nykyinen vaatimus oppiaineen pakollisten opintojen suorittamisesta ennen ylioppilaskokeeseen osallistumista. Säännöksellä turvataan sitä, että kokelaalla on riittävät valmiudet osallistua kokeeseen. Rehtorin päätöksellä kokeeseen voisi edelleen erityisestä syystä osallistua myös lukiokoulutuksen
6 oppimäärää suorittava, joka ei ole opiskellut vaadittuja opintoja, mutta jolla muutoin voidaan katsoa olevan riittävät edellytykset kokeesta suoriutumiseen. Opiskelijajärjestöjen lausunnoissa viitataan lisäksi ylioppilastutkintoon ja tutkinnon kokeisiin osallistumisesta perittäviin maksuihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa, että esityksestä aiheutuvat lisäkustannukset on tarkoitus kattaa valtion talousarviossa, eikä kokelailta perittäviä maksuja koroteta. Ylioppilastutkinnon maksuihin, joista säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella, ei ole tarkoitus tehdä muutoksia.
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotLausunto Työryhmä ehdotti, että tulevaisuudessa kokeiden tausta-aineistoihin voisi sisältyä myös materiaalia eri kielillä.
Turun kaupunki Lausunto 23.05.2017 Asia: OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur ylioppilastutkinnon kehittäminen 1.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa
LisätiedotLausunto Työryhmä ehdotti, että tulevaisuudessa kokeiden tausta-aineistoihin voisi sisältyä myös materiaalia eri kielillä.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu Lausunto 10.08.2017 Asia: OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur ylioppilastutkinnon kehittäminen 1.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä
LisätiedotLausunto. 2.2 Työryhmä ehdotti, että tulevaisuudessa kokeiden tausta-aineistoihin voisi sisältyä myös materiaalia eri kielillä.
Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry Lausunto 22.05.2017 OKM 38/040/2016 Asia: OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur ylioppilastutkinnon kehittäminen 1.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoon
LisätiedotGaudeamus igitur - ylioppilastutkinnon kehittäminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntopyyntö 05.05.2017 OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur - ylioppilastutkinnon kehittäminen Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 9.6.2016 työryhmän selvittämään
LisätiedotOsaamisella ei ole parasta ennen -päiväystä Ylioppilaskunnan lausunto ylioppilastutkinnon kehittämisestä
Osaamisella ei ole parasta ennen -päiväystä Ylioppilaskunnan lausunto ylioppilastutkinnon kehittämisestä Ylioppilaskunta kiittää mahdollisuudesta lausua yliopistolle Gaudeamus igitur ylioppilastutkinnon
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (9) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2018 1 (9) 502 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle ylioppilastutkintoa koskevan lainsäädännön uudistamisesta HEL 2018-007276 T 03 00 00 Päätös antoi seuraavan lausunnon
LisätiedotLausunto Tämä vahvistaisi nykysuuntauksen jatkuvuuden. On syytä pyrkiä entistä enemmän kokonaisuuksien hallintaan myös opetuksessa.
Paimion kaupunki Lausunto 31.05.2017 Asia: OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur - ylioppilastutkinnon kehittäminen 1.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotAjankohtaista lukiokoulutuksesta
Ajankohtaista lukiokoulutuksesta Kuntamarkkinat 12. Kuntatalo 12.9.2018 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto Lukiokoulutuksessa tapahtumassa Lukion erityisen koulutustehtävän uudistus 1.8.2018 Menossa tuntijakokokeilu
LisätiedotGaudeamus igitur - ylioppilastutkinnon kehittäminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntopyyntö 05.05.2017 OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur - ylioppilastutkinnon kehittäminen Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 9.6.2016 työryhmän selvittämään
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 95/2005 vp. Hallituksen esitys laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä. Asia. Valiokuntakäsittely.
EDUSKUNNAN VASTAUS 95/2005 vp Hallituksen esitys laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä (HE 31/2005 vp).
LisätiedotLausunto. On katsottava myös parhaillaan digitalisoituvan ylioppilastutkinnon jälkeiseen aikaan. Ehdotettu valinnaisuus tulee kuitenkin säilyttää.
Savukosken kunta Lausunto 15.05.2017 00483/2017 Asia: OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur - ylioppilastutkinnon kehittäminen 1.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä
LisätiedotLaki. ylioppilastutkinnosta. Ylioppilastutkinto
Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: ylioppilastutkinnosta 1 Ylioppilastutkinto Lukiolaissa (714/2018) tarkoitetun lukiokoulutuksen päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto. Tutkinnon suorittanut
LisätiedotOSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA
OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA OPH 501 2018 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2018 S I S Ä L T Ö OSAAMISEN TUNNISTAMISEN
LisätiedotYO-kokeet kevät 2019
YO-kokeet kevät 2019 15.11.2018 Pertti Tuomi rehtori Ylioppilastutkinnon rakenne (nyt) Kaikille yhteisenä pakollisena kokeena on äidinkielen koe ja lisäksi pakolliseksi on valittava kolme seuraavista kokeista:
LisätiedotOpintotukilaki 5 a, 2 mom.
Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille
LisätiedotYhteiset tutkinnon osat
Yhteiset tutkinnon osat 16.5.2019 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset ja määräykset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017
LisätiedotLausunto kahden tutkinnon opiskelijat eivät enää voi kirjoittaa neljää ainetta. on ensin selvitettävä, miten heidän kanssaan tehdään
Aineopettajaliitto AOL ry Lausunto 30.05.2017 Asia: OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur ylioppilastutkinnon kehittäminen 1.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja
LisätiedotYhteiset tutkinnon osat
Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset
LisätiedotOpetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:
Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta
LisätiedotUusi lukio tukee ja innostaa!
Uusi lukio tukee ja innostaa! Koulutusta kehitetään kokonaisuutena Tavoitteena on osaamis- ja koulutustason nostaminen ja koulutus-järjestelmän kokonaiskehittäminen. Lukiouudistuksen tavoitteena on lisätä
LisätiedotLukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:
Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen
LisätiedotEnglanninkielinen ylioppilastutkinto. HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta
Englanninkielinen ylioppilastutkinto HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta 28.11.2018 Englanninkielisen yo-tutkinnon kohderyhmät ja tavoitteet a. Väliaikaisesti Suomeen tulevat, korkean
LisätiedotLukiolain uudistamisen tavoitteita:
Lukiouudistus Lukiolain uudistamisen tavoitteita: Tavoitteena on tukea lukioiden toimintakulttuurin kehittymistä vahvemmin yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen perustuvaksi, yksilölliset tarpeet huomioivaksi
LisätiedotYLIOPPILAS KEVÄT 2020
YLIOPPILAS KEVÄT 2020 LUKION KURSSIT (LUKION PÄÄTTÖTODISTUS) YLIOPPILASKIRJOITUKSET (YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUS) YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI
LisätiedotYlioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2019
Ylioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2019 Ylioppilastutkinto Lautakunnan ohje sivut kokelaille: https://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkin to/kokelaille Neljä pakollista ainetta on tehtävä valmiiksi
LisätiedotTodistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa koulutuksessa
MÄÄRÄYS 1 (1) 11.01.2018 OPH-54-2018 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Voimassaoloaika: 15.1.2018 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu: L 531/2017, 60 Kumoaa
LisätiedotAsiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle Saana Ruotsala, rehtori Mattlidens gymnasium
Hallituksen esitys eduskunnalle lukiolaiksi sekä laeiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asiantuntijalausunto eduskunnan
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus-
LisätiedotYLIOPPILASTUTKINTO - nyt voimassa oleva lainsäädäntö
YLIOPPILASTUTKINTO - nyt voimassa oleva lainsäädäntö 31.10.2019 TUTKINNON RAKENNE Kaikille pakollinen koe Näistä valittava kolme pakollista koetta: ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI VIERAS KIELI MATE-
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 25
26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina
LisätiedotYlioppilaskirjoitukset tutuksi. Tervetuloa!
Ylioppilaskirjoitukset tutuksi Tervetuloa! 11.4.2018 Illan aiheina: Ylioppilastutkinnon yleiset käytännöt Valmistautuminen digitaalisiin ylioppilaskokeisiin Syksyn 2018 tutkintoon ilmoittautuminen ja osallistuminen
LisätiedotLAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LUKIOLAIKSI JA LAIKSI YLIOPPILASTUTKINNON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA
LAUSUNTO sivu 1 (5) 09.03.2018 Dnro 147/D.a.2/2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi lukiouudistus@minedu.fi Viite: Lausuntopyyntönne 24.01.2018/ OKM/41/010/2017 Viitteet aiempiin asiaa
LisätiedotVIERASKIELISYYDEN HUOMIOON OTTAMINEN YLIOPPILASTUTKINNOSSA
YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN 16.5.2019 VIERASKIELISYYDEN HUOMIOON OTTAMINEN YLIOPPILASTUTKINNOSSA Toimitetaan Ylioppilastutkintolautakuntaan postitse tai tietoturvallisella tavalla:
LisätiedotLukiokoulutus uudistuu? Opettajankoulutusfoorumi
Lukiokoulutus uudistuu? Opettajankoulutusfoorumi 6.2.2018 Tausta Lukiokoulutuksen lainsäädäntöä ei ole vuoden 1998 koulutuslainsäädännön uudistuksen ja vuonna 1999 voimaan tulleiden lukiolain ja lukioasetuksen
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä
LisätiedotYlioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2019
Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2019 Ylioppilastutkinto Lautakunnan ohje sivut kokelaille: https://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkin to/kokelaille Neljä pakollista ainetta on tehtävä valmiiksi
LisätiedotSuomen opinto-ohjaajat ry HALLITUKSEN ESITYS TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA
Suomen opinto-ohjaajat ry LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö HALLITUKSEN ESITYS TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN lausuntopyyntö luonnoksesta Hallituksen esitys Eduskunnalle
LisätiedotMUUTOS AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISIIN 2015
MÄÄRÄYS 18.5.2017 OPH-662-2017 Aikuisten lukiokoulutuksen järjestäjille Voimassaoloaika 18.5.2017 alkaen Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu Lukiolaki 629/1998, 10 2 ja 4 mom.
LisätiedotGaudeamus igitur - ylioppilastutkinnon kehittäminen
Suomen uskonnonopettajain liitto ry Lausunto 31.05.2017 Asia: OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur - ylioppilastutkinnon kehittäminen 1.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä
LisätiedotLausunto Työryhmä ehdotti, että tulevaisuudessa kokeiden tausta-aineistoihin voisi sisältyä myös materiaalia eri kielillä.
Muuramen kunta Lausunto 30.05.2017 Asia: OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur - ylioppilastutkinnon kehittäminen 1.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa
LisätiedotYlioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa!
Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012 Tervetuloa! Ylioppilastutkinnon yleiset käytännöt Syksyn 2012 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen ja osallistuminen rehtori Satu Nokelainen Opiskeltavien aineiden
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (6) Kaupunginhallitus Sj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2013 1 (6) 706 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista koskevasta lakiluonnoksesta HEL
LisätiedotKevään 2018 yo-kokeiden päivämäärät
Kevään 2018 yo-kokeiden päivämäärät Kuullunymmärtämiskokeet ke 14.2. venäjä, pitkä ja lyhyt oppimäärä (paperilla) Kirjalliset kokeet ma 12.2. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe (paperilla) ma
LisätiedotAJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET. Erja Vihervaara IOYn päivillä
AJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET Erja Vihervaara IOYn päivillä 9.11.2013 AIKUISLUKIORINTAMALLA TAPAHTUU Perusopetuksen ops-työ Oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien mahdollisuudet suorittaa peruskoulu
LisätiedotOulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio
Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio Yli 500 opiskelee vuosittain lukio-opintoja Voi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa (ei Kaukovainion
LisätiedotArvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen
Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen Mukauttaminen ja erityinen tuki (1) Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
Lausuntoversio 10.7.2017 Asetusluonnos Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotYO-info Pertti Tuomi rehtori. kerava.fi
YO-info 15.11.2017 Pertti Tuomi rehtori Ylioppilastutkinnon rakenne Kaikille yhteisenä pakollisena kokeena on äidinkielen koe ja lisäksi pakolliseksi on valittava kolme seuraavista kokeista: toisen kotimaisen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2018 1 (5) 501 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle valtioneuvoston asetuksiksi lukiokoulutuksesta sekä eräiden lukiokoulutusta koskevien asetusten muuttamisesta
LisätiedotYLIOPPILASTUTKINTO. Mitä, Missä, Milloin.
YLIOPPILASTUTKINTO Mitä, Missä, Milloin. Ylioppilastutkinnon rakenne Kaikille yhteisenä pakollisena kokeena on äidinkielen koe ja lisäksi pakolliseksi on valittava kolme seuraavista kokeista: toisen kotimaisen
LisätiedotValmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
LisätiedotAiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Esityksen
LisätiedotVanhempainilta YO-tutkinnosta
Vanhempainilta YO-tutkinnosta Yleisesti Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto Kokeet järjestetään
LisätiedotÄidinkielen opettajain liitto ry Mariankatu 7 C Helsinki
Äidinkielen opettajain liitto ry LAUSUNTO Mariankatu 7 C 1 21.2.2018 00170 Helsinki Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite Asia Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle lukiolaiksi
LisätiedotABI-INFO Ilmoittautuminen syksyn 2019 ylioppilaskirjoituksiin
ABI-INFO Ilmoittautuminen syksyn 2019 ylioppilaskirjoituksiin to 25.4.2019, klo 10.00-11.00 Palauta Wilmassa tehtävä yoilmoittautumisesi ALLEKIRJOITETTUNA (paperiversio) viimeistään ma 20.5.2019 kansliaan!!!
Lisätiedot(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ
(Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-
LisätiedotLUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki
LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotHE 32/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 17 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 17 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä
LisätiedotKURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET
KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 246/2015 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan
LisätiedotAikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto
Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain
LisätiedotABI-INFO I. Älä muuta perustyylidiaa. Kevään 2018 tutkintoon Tampereen aikuislukio
ABI-INFO I Älä muuta perustyylidiaa Kevään 2018 tutkintoon Tampereen aikuislukio vs. rehtori Elina Karapalo puh. 040 8697 416 elina.karapalo@tampere.fi opinto-ohjaajat: Ritva Lintonen puh. 050 3257 409
Lisätiedot12. Valinnaisuus perusopetuksessa
12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden
LisätiedotLukion tuntijakokokeilu. Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lukion tuntijakokokeilu Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.11.2016 Uskalla kokeilla lukion uusi kehittämisohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt yhteistyössä Opetushallituksen
LisätiedotUudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus
Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 18.-20.4.2016 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Esityksen sisältö: Säädösmuutokset voimaan 1.8.2016, koska lukion
LisätiedotSyksyn 2018 ylioppilaskokeet
Syksyn 2018 ylioppilaskokeet Lue YTL:n tiedote kokelaille https://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/tiedote-kokelaille Syksyn 2018 yo-kokeiden päivämäärät ma 17.9. äidinkieli (suomi ja ruotsi), lukutaidon
LisätiedotYlioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016
Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016 Ylioppilastutkinto Neljä pakollista ainetta on tehtävä valmiiksi kolmen (3) peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jokaisella ilmoittautumiskerralla ilmoittaudut
LisätiedotYlioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2018
Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2018 Ylioppilastutkinto Neljä pakollista ainetta on tehtävä valmiiksi kolmen (3) peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jokaisella ilmoittautumiskerralla ilmoittaudut
LisätiedotArvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen
Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen (1) Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus näytön tai muun osaamisen osoittamisen uusintaan tai hyväksytyn
LisätiedotREAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET
REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE
LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta
LisätiedotAineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA
LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista
LisätiedotYLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen
YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli
LisätiedotDiaarinro OKM/41/010/2017
Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiouudistus@minedu.fi kirjaamo@minedu.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoa 24.1.2018 päivätystä luonnoksesta hallituksen esitykseksi
LisätiedotYLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio
YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli
LisätiedotAMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa
Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon
Lisätiedot7 Lukion aikuislinjan toiminnan muuttaminen lukuvuoden alusta lukien
Lasten ja nuorten lautakunta 7 31.10.2017 7 Lukion aikuislinjan toiminnan muuttaminen lukuvuoden 2018 2019 alusta lukien 635/12.00.01.00/2017 LANUL Esittelijä: Toimialajohtaja Tuija Willberg, puh. 040
LisätiedotYO-INFO K2018 ILMOITTAUTUMINEN rehtori Mika Strömberg
YO-INFO K2018 ILMOITTAUTUMINEN 12.11.2018 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASKOKEISIIN ILMOITTAUTUMINEN - kokelaan on ilmoittauduttava tutkintoon kirjallisesti - ilmoittautuminen on sitova * kevät 2019:
LisätiedotPäätös OKM/112/531/2017. Eurajoen kristillisen opiston kannatusyhdistys r.y. KOULUTIE EURAJOKI
Päätös OKM/112/531/2017 6.10.2017 Eurajoen kristillisen opiston kannatusyhdistys r.y. KOULUTIE 4 27100 EURAJOKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/112/531/2017, ja Eurajoen kristillisen
LisätiedotOSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN AIKUISLUKIOISSA
1 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN AIKUISLUKIOISSA Aikuislukioiden tulee kehittää järjestelmä, jolla aiemmin hankittu ja muualla osoitettu koulutus ja osaaminen voidaan tunnistaa. Erityistä huomiota
LisätiedotVALMA - säädösten valmistelu
VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-
LisätiedotYO-INFO S2017 ILMOITTAUTUMINEN rehtori Mika Strömberg
YO-INFO S2017 ILMOITTAUTUMINEN 8.5.2017 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILAS (KEVÄT 2018?) LUKION KURSSIT (LUKION PÄÄTTÖTODISTUS) AMMATTIOPISTON KURSSIT (AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO) YLIOPPILASKIRJOITUKSET
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lukiolain 18 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lukiolain 18 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä lukiolakiin ehdotetaan sisältyviä muutettavaksi lukiokoulutuksen valtuutussäännös, jonka
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirjanote 16/ (8) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 16/2018 1 (8) PL 1 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Opetus- ja kulttuuriministeriö Klubnitskina Evgenia PL 29 (Meritullinkatu 10) 00023 VALTIONEUVOSTO 215 Lausunto opetus- ja
LisätiedotMATEMATIIKAN DIGITAALISEN KOKEEN MÄÄRÄYKSET
MATEMATIIKAN DIGITAALISEN KOKEEN MÄÄRÄYKSET 15.12.2017 Matematiikan digitaalisen kokeen määräykset sisältävät lukiolakiin, ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettuun lakiin ja ylioppilastutkinnosta
LisätiedotKURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET
KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan
LisätiedotTietoa lukio-opinnoista. Syksy 2016
Tietoa lukio-opinnoista Syksy 2016 Lukion kurssimäärä Päättötodistukseen vaaditaan 75 kurssia. Pakollisia 47 (MB) tai 51 (MA) kurssia. Syventäviä kursseja tulee olla vähintään 10, loput kurssit voivat
LisätiedotMAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA
MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/141/531/2017, ja Pop & Jazz Konservatorion Säätiö sr:n vastine 11.8.
Päätös OKM/141/531/2017 6.10.2017 Pop & Jazz Konservatorion Säätiö sr Arabiankatu 2 00560 HELSINKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/141/531/2017, ja Pop & Jazz Konservatorion
LisätiedotMuutokset opiskelijavalinnoissa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden näkökulmasta
Muutokset opiskelijavalinnoissa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden näkökulmasta Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 23.- 24.4. Katariina Männikkö Esityksen sisältö Oppijan palvelut ja uudet
LisätiedotErityisen tuen tarpeessa olevat ylioppilaskokelaat suomalaisessa ylioppilastutkinnossa. Terminologiasta
Erityisen tuen tarpeessa olevat ylioppilaskokelaat suomalaisessa ylioppilastutkinnossa Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013 Anneli Sihvo Ylioppilastutkintolautakunta opiskelija
LisätiedotLausunto. 2.2 Työryhmä ehdotti, että tulevaisuudessa kokeiden tausta-aineistoihin voisi sisältyä myös materiaalia eri kielillä.
Kotimaisten kielten keskus Lausunto 15.06.2017 97/03/17 Asia: OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur ylioppilastutkinnon kehittäminen 1.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä
LisätiedotVALMA - säädösmuutokset
VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotYLIOPPILAAKSI, TODISTUKSET TASKUSSA.
YLIOPPILAAKSI, TODISTUKSET TASKUSSA www.ylioppilastutkinto.fi TUTKINNOT JA TODISTUKSET Lukion oppimäärä Ylioppilastutkinto vähintään 75 kurssia, sisältäen ops:in mukaisesti pakolliset ja vähintään 10 syventävää
LisätiedotPorkkalan lukion kakkosten ja abien vanhempainilta
Porkkalan lukion kakkosten ja abien vanhempainilta 10.9.2019 Toinen lukiovuosi Pakolliset kurssit loppuun Syventyminen itselle merkityksellisiin oppiaineisiin: yo-kokeet, jatko-opinnot, lukiodiplomiaineet
Lisätiedot