Paniikkihäiriön hoito perusterveydenhuollossa
|
|
- Leo Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Virpi Tilli, Kirsi Suominen ja Hasse Karlsson Paniikkihäiriön hoito perusterveydenhuollossa Paniikkihäiriö on yleinen psykiatrinen sairaus. Siihen liittyy usein muita samanaikaisia psykiatrisia sairauksia. Se uusii herkästi ja myös kroonistuminen on varsin tavallista. Se aiheuttaa elämänlaadun sekä toiminta- ja työkyvyn huomattavaa heikkenemistä. Paniikkihäiriöstä kärsivät hakevat usein apua terveydenhuollosta. Tästä huolimatta häiriö jää usein tunnistamatta ja hoitamatta. Paniikkihäiriön ennuste on hyvä, jos sairaus todetaan varhain ja hoito aloitetaan nopeasti. Diagnostiikan tehostamiseksi on kehitetty helppokäyttöisiä seulontamenetelmiä. Hoidon tehostamisessa erityisen tärkeitä seikkoja ovat suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys ja hoitokontaktin jatkuvuus. Tämä mahdollistaa myös riittävän psykoedukaation ja hoidon toteutumisen seurannan. Paniikkihäiriön hoitokäytäntöjä perusterveydenhuollossa olisi tärkeää kehittää. P aniikkihäiriö on varsin yleinen sairaus: noin joka 30. suomalainen sairastuu siihen elämänsä aikana. Se on yleensä krooninen tai toistuva ja aiheuttaa elämänlaadun sekä toiminta- ja työkyvyn selvää heikkenemistä. Paniikkihäiriöpotilaat hakevat usein apua terveydenhuollosta. Näin ollen häiriö tulee yhteiskunnallekin kalliiksi. Tästä huolimatta paniikkihäiriö on alidiagnosoitu ja alihoidettu. Tämä ongelma näkyy erityisen selvästi perusterveydenhuollossa, johon valtaosa paniikkihäiriöpotilaista hakeutuu. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että paniikkihäiriön ennuste on hyvä, jos sairaus tunnistetaan varhain ja hoito aloitetaan heti. Potilaat, jotka saavuttavat remission, saavuttavat sen yleensä ensimmäisten kahden vuoden aikana (Yonkers ym. 2003). Keskeinen huonon ennusteen merkki agorafobian ohella on sairauden pitkä kesto hoitoa aloitettaessa (Katsching ym. 1995). Paniikkihäiriön hoidon tehostamisen mielekkyyden puolesta puhuu myös se, että suositusten mukainen hoito on osoitettu kustannustehokkaaksi (Issakidis ym. 2004). Duodecim 2008;124:993 9 Mikä paniikkihäiriö on? Paniikkihäiriö on ahdistuneisuushäiriö. Sille ovat tunnusomaisia toistuvat vaikeat ahdistuskohtaukset tilanteissa, jotka eivät ole erityisen rasittavia tai vaarallisia. Kohtaukset ovat potilaalle intensiivisen pelottavia tai vähintään erittäin epämiellyttäviä. Ne alkavat äkillisesti ja kestävät yleensä muutaman minuutin, joskus pidempäänkin. Tyypillisiä oireita ovat sydämentykytys, hikoilu, vapina, suun kuivuminen, hengenahdistuksen tai tukehtumisen tunne, rintakipu tai epämiellyttävä tunne rinnassa, pahoinvointi tai vatsakipu, huimaus tai pyörryttävä olo sekä epätodellisuuden tunne. Usein kohtaukseen liittyy kuolemanpelkoa tai hallinnan menettämisen tai sekoamisen pelkoa. Yksittäisiä paniikkikohtauksia voi esiintyä satunnaisesti terveilläkin, väestötutkimusten mukaan jopa %:lla (Isometsä 1999). Varsinaisesta paniikkihäiriöstä on kyse, kun kohtaukset ovat toistuvia ja niihin liittyy joko jatkuvaa huolta kohtausten uusimisesta tai seurauksista tai ne johtavat merkittävään käyttäyty- 993
2 misen muutokseen. Ennakkopelon myötä potilas saattaa alkaa vältellä tilanteita, joissa hän on saanut kohtauksia tai joissa kohtauksen saaminen olisi erityisen epämiellyttävää. Tämä voi johtaa edelleen julkisten paikkojen pelon kehittymiseen. Tyypillisiä pelon kohteita ovat tällöin julkisten paikkojen ohella julkiset kulkuvälineet sekä ihmisjoukoissa oleminen. Pahimmillaan tilanne voi johtaa potilaan eristäytymiseen kotiinsa. Erotusdiagnostiikka Paniikkihäiriön erottaminen muista psykiatrisista häiriöistä ei ole aina yksinkertaista. Paniikkihäiriössä oleellinen piirre on kuitenkin ahdistuksen selkeä kohtauksellisuus ja toisaalta kokemuksellinen odottamattomuus. Sen sijaan yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä Paniikkihäiriön oleellinen piirre on ahdistuksen kohtauksellisuus ja odottamattomuus kärsivät ovat jatkuvasti ahdistuneita ja ylihuolestuneita eikä ahdistuneisuus ole yhtä voimakasta kuin paniikkihäiriössä. Sosiaalisten tilanteiden pelossa taas ahdistus- ja pelko-oireet liittyvät aina tilanteisiin, joissa potilas on muiden ihmisten huomion kohteena. Paniikkihäiriön jatkuessa pidempään rajanveto voi kuitenkin muuttua vaikeammaksi, kun paniikkikohtauksia ennakoiva ahdistus usein lisääntyy, lievemmät paniikkikohtausoireet»jäävät päälle» pidemmäksi aikaa ja toisaalta potilas alkaa pelätä paniikkikohtausten kannalta erityisen kiusallisia tilanteita. Toisinaan masennuspotilailla esiintyy paniikkikohtauksia ainoastaan masennustilan aikana, jolloin erillistä paniikkihäiriödiagnoosia ei yleensä tehdä. Toisaalta on tärkeää sulkea pois muut syyt, jotka voivat aiheuttaa paniikkikohtausten kaltaisia oireita. Erotusdiagnostisesti keskeisiä ovat rytmihäiriöitä ja rintakipuja valittavalla potilaalla sydänsairaudet, hengenahdistusta valittavalla keuhkoembolia, -astma ja -ödeema sekä potilailla, joilla kohtausoireisiin liittyy tajunnan hämärtymistä, epilepsia ja sydänsairaudet. Myös hormonaaliset syyt (esim. hypertyreoosi, feokromosytooma), tietyt lääkeaineet, kofeiinin runsas käyttö, tupakointi ja päihteiden käyttö voivat aiheuttaa paniikkikohtauksia tai niiden kaltaisia oireita. Lisäksi on tärkeää muistaa, että paniikkihäiriö ei sulje pois muita sairauksia. Sen sijaan paniikkioireet voivat voimistaa tai hämärtää muiden sairauksien oirekuvaa. Epidemiologia, muut samanaikaiset sairaudet ja häiriön kulku Paniikkihäiriön elinikäistä esiintyvyyttä Suomessa ei ole tutkittu. Terveys 2000 tutkimuksessa kuitenkin selviteltiin psykiatristen häiriöiden esiintyvyyttä 12 kuukauden aikana väestötasolla ja paniikkihäiriön esiintyvyydeksi 12 kuukauden aikana Suomessa saatiin 1,9 % (Pirkola ym. 2005). Ulkomaisten tutkimusten perusteella paniikkihäiriön elinikäiseksi esiintyvyydeksi Suomessa on arvioitu noin 3 % (Isometsä 1999, Joukamaa 2000). Paniikkihäiriöön liittyy hyvin usein muita samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä. Noin 70 %:lla paniikkihäiriöstä kärsivistä perusterveydenhuollon potilaista on myös jokin muu samanaikainen psykiatrinen häiriö (Roy-Byrne ym. 1999). Depressio on yleisin: perusterveydenhuollossa siitä kärsii kaksi kolmasosaa paniikkihäiriöpotilaista (Lecrubier ja Ustun 1998). Muita yleisiä samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä ovat päihdeongelmat, yleistynyt ahdistuneisuus, sosiaalisten tilanteiden pelko ja persoonallisuushäiriöt (Isometsä 1999). Samanaikainen depressio vaikeuttaa usein oireita, pidentää häiriön kestoa, huonontaa edelleen toimintakykyä sekä lisää työkyvyn menetyksen riskiä ja itsetuhoisuutta (Lecrubier ja Ustun 1998). Samanaikainen agorafobia ennustaa yleensä taudin epäsuotuisaa kulkua (Katsching ja Amering 1998). Potilailla, joilla on myös persoonallisuushäiriö, paniikkihäiriö alkaa usein nuorempana, ahdistusoireet ovat vaikeampia, toimintakyky on heikompi ja samanaikainen depressio, agorafobia sekä itsemurha-ajatukset ja -yritykset ovat tavallisempia (Ozkan ja Altindag 2005). Paniikkihäiriö on kulultaan yleensä krooninen tai toistuva. Katschingin ja Ameringin (1998) mukaan paniikkihäiriöstä toipuu täysin noin 30 %, 25 %:lla remissiovaiheet ja relapsit 994 V. Tilli ym.
3 vuorottelevat ja 45 % oireilee kroonisesti ilman selkeää remissiota, joskin oireiden vaikeusaste voi vaihdella. Tuoreissa pitkissä (ad 15 vuotta) seurantatutkimuksissa pysyvän remission saavuttavien määräksi on myös saatu noin 30 % (Carpiniello ym. 2002, Andersch ja Hetta 2003). Relapsit ovat hyvin tavallisia, ja samanaikaiset muut psykiatriset sairaudet pienentävät selkeästi toipumisen ja suurentavat relapsien todennäköisyyttä (Bruce ym. 2005). Elämänlaatu sekä toiminta- ja työkyky Paniikkihäiriön hoito perusterveydenhuollossa Kuva: Jyrki Komulainen / GORILLA Useissa tutkimuksissa osoitettu että paniikkihäiriö huonontaa selvästi elämänlaatua sekä toiminta- ja työkykyä (Katerndahl ja Realini 1997, Rubin ym. 2000). Psykiatristen häiriöiden epidemiologiaa ja vaikutuksia Yhdysvalloissa on selvitelty laajassa ECA-tutkimuksessa. Sen tulosten mukaan paniikkihäiriön seurauksia ovat koettu huono fyysinen ja psyykkinen terveys, alkoholin ja lääkkeiden väärinkäyttö, suurentunut itsemurhayritysten riski, huonontunut toimintakyky ihmissuhteissa, taloudellinen riippuvuus, psyykenlääkkeiden ja terveydenhuoltopalveluiden lisääntynyt käyttö sekä ensiapupisteiden käyttö emotionaalisten ongelmien vuoksi (Markowitz ym. 1989). Yli puolet paniikkihäiriöpotilaista ilmoittaa häiriön heikentäneen selkeästi heidän työkykyään ja aiheuttavan poissaoloja työstä (Katerndahl ja Realini 1997). Paniikkihäiriö suurentaa myös selvästi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskiä (Kouzis ja Eaton 2000). Terveyspalvelujen käyttö Ahdistushäiriöistä kärsivät potilaat käyttävät enemmän terveyspalveluja kuin mistään muista psykiatrisista häiriöistä kärsivät. Tämän lisäksi paniikkihäiriöpotilaat hakevat apua terveydenhuollosta selvästi useammin kuin muista ahdistushäiriöistä kärsivät (Lepine 2002). Terveyspalvelujen suurkuluttajista 22 % kärsiikin paniikkihäiriöstä (Katon ym. 1990). Koska paniikkihäiriö useimmiten ilmenee fyysisinä oireina, jotka muistuttavat kardiorespiratorisia, gastrointestinaalisia tai otoneurologisia sairauksia, suuri osa paniikkihäiriöpotilaista hakeutuu aluksi yleislääkärin tai muun erikoislääkärin kuin psykiatrin hoitoon (Simon ja Von- Korff 1991). Hoidon suuntaviivat Noin 70 %:lla paniikkihäiriöstä kärsivistä on myös jokin muu samanaikainen psykiatrinen häiriö Paniikkihäiriön hoidossa pyritään vähentämään paniikkikohtauksia, ennakoivaa ahdistuneisuutta ja välttämiskäyttäytymistä tai poistamaan ne kokonaan. Lisäksi hoidetaan muita samanaikaisia häiriöitä sekä pyritään kohentamaan yleistä toimintakykyä ja elämänlaatua (Lepola ja Koponen 2005, Pollack 2005). Keinoina voidaan käyttää ennen kaikkea lääkitystä ja psykoterapiaa. Lisäksi useimmat potilaat hyötyvät kofeiinin ja alkoholin käytön sekä tupakoinnin välttämisestä ja säännöllisestä liikunnasta (Lepola ja Koponen 2005). Lääkehoidon on osoitettu olevan merkitsevästi lumelääkitystä tehokkaampaa (Lepola ja Koponen 2005). Ensisijaisia ovat selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI). Niiden käyttö aloitetaan pienellä annoksella (esim. sitalopraamia 5 10 mg/vrk tai sertraliinia 25 mg/vrk), ja annosta suurennetaan vähitellen terapeuttiselle tasolle (esim. sitalopraamia mg/vrk tai 995
4 Terveyspalvelujen suurkuluttajista 22 % kärsiikin paniikkihäiriöstä sertraliinia mg/vrk) useiden viikkojen aikana (Pollack 2005, Roy-Byrne ym. 2005b). Lääkityksen aloittaminen suoraan hoitoannoksella provosoi herkästi paniikkikohtauksia. Tästä syystä potilaat usein lopettavat lääkityksen ja suhtautuvat myöhemminkin vastahakoisesti lääkehoitoon. Silloinkin, kun SSRI-lääkitys aloitetaan varovasti, ahdistuneisuus saattaa alussa lisääntyä. Siksi riittävän tiivis seuranta (esim. joka toinen viikko) on ensimmäisinä hoitoviikkoina tarpeen. Jos ahdistuneisuuden nopea lievittyminen on tarpeen, voidaan lääkitykseen alussa yhdistää bentsodiatsepiini. Ensimmäisten 4 6 hoitoviikon jälkeen siitä ei kuitenkaan enää ole hyötyä (Pollack 2005). Täysi hoitovaste on yleensä nähtävissä 3 6 kuukauden kuluttua. SSRI-lääkityksestä hyötyy jopa % potilaista (Lepola ja Koponen 2005). Ellei vastetta saada ollenkaan, voidaan kokeilla SSRI-valmisteen vaihtoa tai serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjää (SNRI) (Roy-Byrne ym. 2005b). Vaihtoehtoisia lääkevalmisteita ovat myös MAO:n estäjät ja trisykliset depressiolääkkeet. Tosin jälkimmäisten käyttöä rajoittavat runsaat haittavaikutukset, mahdollinen kardiotoksisuus ja yliannostuksen potentiaalinen fataalisuus (Lepola ja Koponen 2005, Pollack 2005). Lääkehoidon lopettamisen jälkeen relapsiin päätyy % potilaista (Pollack 2005). Yleinen suositus on jatkaa lääkehoitoa 6 12 kuukautta oireettomuuden saavuttamisen jälkeen. Tällöinkin lääkitystä tulisi vähentää hyvin hitaasti ja potilaan vointia seuraten (Lepola ja Koponen 2005). Täyden oireettomuuden saavuttaminen ja välttämiskäyttäytymisestä pois oppiminen ennen lääkityksen lopettamista on erityisen tärkeää; muussa tapauksessa relapsiriski on lääkehoitoa lopetettaessa erittäin suuri (Isometsä 1999). Kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian tehokkuus ja tuloksen pysyvyys paniikkihäiriön hoidossa on osoitettu lukuisissa yksittäisissä tutkimuksissa ja myös meta-analyyseissä (Otto ja Deveney 2005). Psykoterapia on tärkeä vaihtoehto ainakin potilaille, jotka eivät halua lääkehoitoa tai saavat lääkityksestä häiritseviä sivuoireita, joiden vaste lääkehoitoon jää osittaiseksi, tai joilla oireet uusivat, kun lääkitystä yritetään lopettaa (Lepola ja Koponen 2005). Paniikkihäiriön hoidossa käytetään yleensä lyhytkestoista kognitiivis-behavioraalista psykoterapiaa (12 15 viikoittaista kertaa) (Otto ja Deveney 2005). Kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian keskeisiä elementtejä ovat psykoedukaatio, omien paniikkikohtauksiin liittyvien automaattisten ajatusten ja väärintulkintojen havaitseminen, tutkiminen, kyseenalaistaminen ja muokkaaminen sekä altistamisharjoitukset (Lepola ja Koponen 2005, Otto ja Deveney 2005). Yksilöterapian ohella myös lyhytkestoinen ryhmäpsykoterapia on toimiva vaihtoehto paniikkihäiriön hoitoon (Dannon ym. 2004). Paniikkihäiriötä koskevan konsensuslausuman (2000) mukaan erikoissairaanhoitoon ohjataan vaikeimmat monihäiriöiset potilaat, diagnostisesti epäselvät tapaukset, työkyvyn ja kuntoutuksen arviointia tarvitsevat, huonosti perusterveydenhuollon hoitoyrityksiin reagoineet sekä vakavasti itsetuhoiset potilaat. Lisäksi erikoissairaanhoidossa toteutetaan erityisesti pitkiä ja vaativia psykoterapioita ja arvioidaan niiden tarvetta. Diagnosointi ja hoito perusterveydenhuollossa Paniikkihäiriön esiintyvyys perusterveydenhuollon potilailla on noin 4 % (Roy-Byrne ym. 2005b). Huolimatta yleisyydestään paniikkihäiriö jää perusterveydenhuollossa usein tunnistamatta, vaikka potilaat saattavat raportoida toimintakykynsä laskeneen tasolle, jota voisi odottaa kroonisesta ruumiillisesta sairaudesta, kuten diabeteksesta tai sydämen vajaatoiminnasta, kärsiviltä potilailta (Roy-Byrne ym 2005b, Fifer ym. 1994). Yhdenmukaisesti paniikkihäiriön tunnistamisen vaikeuden kanssa useat tutkimukset osoittavat paniikkihäiriöpotilaiden jäävän perusterveydenhuollossa usein myös vaille asianmukaista hoitoa: psyykenlääkitystä saa yleensä n. 40 % 996 V. Tilli ym.
5 paniikkihäiriöpotilaista, mutta lääkitys on asianmukaista (riittävä annostus, riittävä kesto) vain neljänneksellä potilaista ja edes erittäin lyhytkestoista psykoterapiaa saa ainoastaan 1/10 potilaista (Roy-Byrne ym ja 2001, Kroenke ym. 2007). Puutteellisen hoidon taustatekijöitä Ensimmäinen ongelma paniikkihäiriön hoidon toteutumisessa perusterveydenhuollossa on häiriön tunnistaminen. PRIME-MD-haastattelu (Primary Care Evaluation of Mental Disorders) on perusterveydenhuoltoon suunniteltu psykiatrisen diagnostiikan apuväline. Menetelmän validointitutkimuksessa (Spitzer ym. 1994) osoittautui, että PRIME-MD-diagnoosin saaneista potilaista lähes puolella psykiatrinen häiriö oli jäänyt aiemmin tunnistamatta. Tunnistamisen ongelmat eivät yksinään kuitenkaan selitä häiriön alihoitoa. Paniikkihäiriön alihoitoon perusterveydenhuollossa johtavia tekijöitä tutkittaessa todettiin, ettei lääkärien informoiminen potilaiden paniikkihäiriödiagnooseista eikä myöskään lääkärien saama koulutus paniikkihäiriön hoidosta tehostanut paniikkihäiriön hoitoa (Roy-Byrne ym. 2002). Tutkimuksen tekijöiden mukaan paniikkihäiriön hoidon tehostamiseksi perusterveydenhuollossa olisi erityisen tärkeää kehittää potilaiden psykoedukaatiota sekä toisaalta hoitoprosessia (mm. säännöllisemmät vastaanottokäynnit ja hoidon seuranta). Riittävään psykoedukaatioon ja seurantaan on perusterveydenhuollossa usein vaikea löytää tarpeeksi aikaa. Pelkkä lääkityksen asianmukainen toteuttaminen vaatisi jo useita vastaanottokäyntejä. Potilaan käsitykset paniikkihäiriön syistä, hoitomahdollisuuksista, lääkityksen riskeistä jne. vaikuttavat hoitoon sitoutumiseen. Siihen vaikuttavat myös potilaan toivomukset hoidon suhteen ja mahdollisuudet huomioida näitä toivomuksia, potilaan käsitykset psykiatristen häiriöiden ja psykiatrisen hoidon leimaavuudesta sekä potilaan valmius muutokseen (Roy-Byrne ym. 2005b). Jotta hoitoon sitoutuminen paranisi, näiden asioiden käsittely olisi välttämätöntä, mutta se vie usein aikaa. Mahdollisuuksia hoidon kehittämiseen perusterveydenhuollossa Ensimmäinen askel kohti paniikkihäiriön parempaa hoitoa on häiriön parempi tunnistaminen. Tätä silmälläpitäen on pyritty kehittämään perusterveydenhuollon lääkäreitä varten mahdollisimman helppokäyttöisiä seulontamenetelmiä. PRIME-MD:stä on kehitetty ja validoitu kyselylomake, jonka potilas täyttää kokonaan itse (Patient Health Questionnaire, PHQ). Siitä voidaan käyttää vain tiettyjä häiriöitä seulovia osia tai koko lomaketta, joka seuloo paniikkihäiriön ohella useita muitakin perusterveydenhuollossa yleisiä psykiatrisia häiriöitä (Spitzer ym. 1999). Myös pelkkää paniikkihäiriötä seulovia hyvin yksinkertaisia kyselylomakkeita on kehitetty ja validoitu. Yksi niistä on Autonomic Nervous System Questionnaire (ANS) (Stein ym. 1999). Yhtenä mahdollisuutena voisikin olla jonkin seulontamenetelmän rutiinimainen käyttö kaikilla uusilla potilailla ja vakituisilla potilailla tietyin väliajoin tai vaihtoehtoisesti aina, kun potilas kertoo tietyntyyppisistä oireista (kohtauksellisista kardiorespiratorisista, gastrointestinaalisisy d i n a s i a t Paniikkihäiriö on yleinen, usein toistuva tai kroonistuva ahdistuneisuushäiriö ja heikentää selvästi elämänlaatua ja toimintakykyä. Paniikkihäiriön ennuste on hyvä, jos sairaus tunnistetaan ja hoito aloitetaan mahdollisimman varhain. Paniikkihäiriön toteamista voidaan tehostaa käyttämällä seulontamenetelmiä. Paniikkihäiriön hoidossa oleellisia seikkoja ovat systemaattisuus ja jatkuvuus, hoidon toteutumisen seuranta ja psykoedukaatio. Paniikkihäiriön hoito perusterveydenhuollossa 997
6 ta tai otoneurologisista oireita). Paniikkihäiriön tunnistamista selvitelleessä tutkimuksessa kliinikot tunnistivat vain 15 % paniikkihäiriödiagnoosin saaneista potilaista. Kuitenkin pelkkä yksittäinen seulontakysymys (vapaasti suomennettuna:»onko sinulla viimeisten neljän viikon aikana ollut ahdistuskohtausta, jolloin olisit yhtäkkiä tuntenut pelkoa tai paniikkia?») seuloi esiin peräti 93 % paniikkihäiriöpotilaista (Löwe ym. 2003). Yksittäinen seulontakysymyskin riittää siis hyvin, kunhan sitä muistaa käyttää. Pelkkä psykiatristen häiriöiden tehokkaampi tunnistamisen ja lääkärien koulutus hoitomahdollisuuksien suhteen eivät tavallisesti riitä takaamaan parempaa hoitoa psykiatrisille potilaille. Tämän vuoksi viime aikoina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota hoitokäytäntöjen muuttamiseen. Useissa satunnaistetuissa tutkimuksissa onkin jo osoitettu, että interventiot, jotka tukevat perusterveydenhuollon lääkäreitä depressiopotilaiden suositustenmukaisessa hoidossa, ovat tehokkaita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä (Roy-Byrne ym. 2005a). Viime vuosina on alettu tutkia käytäntöjä, joilla voitaisiin parantaa paniikkihäiriön hoidon tuloksia perusterveydenhuollossa (Roy-Byrne ym. 2005a). Ensimmäisessä tämänlaatuisessa tutkimuksessa selviteltiin mahdollisuuksia tehostaa paniikkihäiriön hoitoa perusterveydenhuollossa lisäämällä psykiatrin ja perusterveydenhuollon lääkärin yhteistyötä (Roy-Byrne ym. 2001). Tässä tutkimuksessa painotettiin psykoedukaatiota sekä hoidon toteutumisen ja tuloksellisuuden seurantaa ja pyrittiin näin varmistamaan asianmukaisen lääkehoidon toteutuminen. Psykiatri tapasi interventioryhmän potilaat kahdesti ja puhelinkontakteja oli seitsemän. Interventioryhmässä hoito toteutui merkittävästi useammin suositusten mukaisesti ja tulokset olivat merkitsevästi parempia. Mielenkiintoista on, että hoitokustannuksissa ei interventioryhmän ja tavanomaista hoitoa saaneen ryhmän välillä ollut merkittävää eroa (Katon ym. 2002). Toisessa tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko paniikkihäiriön hoitoa perusterveydenhuollossa tehostaa puhelimitse tehtävän»care management» intervention avulla (Rollman ym. 2005). Potilaat saivat psykoedukaatiota, ja hoidon toteutumista ja vastetta seurattiin säännöllisissä puhelinkontakteissa. Kahdentoista kuukauden seurannassa interventioryhmän potilaiden ahdistus- ja depressio-oireet vähenivät, elämänlaatu koheni ja poissaolo työstä väheni enemmän kuin tavanomaista hoitoa saaneilla. On myös tutkittu mahdollisuuksia tehostaa paniikkihäiriön hoitoa perusterveydenhuollossa yhdistämällä lääkitykseen nimenomaan perusterveydenhuoltoa ja paniikkihäiriötä varten räätälöity erittäin lyhytkestoinen kognitiivisbehavioraalinen interventio (Roy-Byrne ym. 2005a). Interventioryhmän potilaat saivat hyvin lyhytkestoista kognitiivista psykoterapiaa (kuusi tapaamista), jossa keskityttiin nimenomaan paniikkioireisiin. Sekä remissioon päässeiden että osittaisen vasteen saaneiden määrä oli interventioryhmässä merkitsevästi suurempi. Lopuksi Paniikkihäiriön havaitsematta jääminen ja alihoitaminen ovat merkittäviä ongelmia, erityisesti kun otetaan huomioon paniikkihäiriön vaikutukset potilaiden elämänlaatuun, toiminta- ja työkykyyn sekä terveyspalvelujen käyttöön ja siten myös yhteiskunnalliset vaikutukset. Yritykset kehittää paniikkihäiriön tunnistamista ja hoitoa ovat siksi hyvin tarpeellisia. Paniikkihäiriön tunnistamisen ja hoidon kehittäminen on mahdollista jo yllättävän pienin interventioin. Jotta paniikkihäiriön tunnistaminen tehostuisi, olisi keskeistä löytää omiin työskentelytapoihin sopiva seulontamenetelmä; yksittäinenkin seulontakysymys on tehokas. Hoitotulosten parantamisessa avainasemassa puolestaan on riittävän pitkäkestoinen hoitokontakti, jonka puitteissa hoidon toteutumista seurataan ja potilas saa tietoa, voi kysyä kysymyksiä ja siten sitoutuu hoitoonsa. Oleellista on hoidon systemaattisuus ja hoitokontaktin jatkuvuus. Hoitokontaktin rakentamisessa ja ylläpidossa voidaan hyödyntää tehokkaasti myös puhelinkontakteja. Viime vuosina depression tunnistamiseen ja hoitoon on kiinnitetty erityistä huomiota. Seuraava vastaavien toimenpiteiden kohde voisivat olla ahdistuneisuushäiriöt ja näistä erityisesti paniikkihäiriö oireiden vaikeuden vuoksi. 998 V. Tilli ym.
7 Kirjallisuutta Andersch S, Hetta J. A 15-year follow-up study of patients with panic disorder. Eur Psychiatry 2003;18: Bruce SE, Yonkers KA, Otto MW, ym. Influence of psychiatric comorbidity on recovery and recurrence in generalized anxiety disorder, social phobia, and panic disorder: a 12-year prospective study. Am J Psychiatry 2005;162: Carpiniello B, Baita A, Carta MG, ym. Clinical and psychosocial outcome of patients affected by panic disorder with or without agoraphobia: results from a naturalistic follow-up study. Eur Psychiatry 2002;17: Dannon PN, Gon-Usishkin M, Gelbert A, Lowengrup K, Grunhaus L. Cognitive behavioural group therapy in panic disorder patients: The efficacy of CBGT versus drug treatment. Ann Clin Psychiatry 2004;16:41 6. Fifer SK, Mathias SD, Patrick DL, Mazonson PD, Lubeck DP, Buesching DP. Untreated anxiety among adult primary care patients in a Health Maintenance Organization. Arch Gen Psychiatry 1994;51: Isometsä E. Paniikkihäiriö. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim Issakidis C, Sanderson K, Corry J, Andrews G, Lapsley H. Modelling the population cost-effectiveness of current and evidence-based optimal treatment for anxiety disorders. Psychol Med 2004;34: Joukamaa M. Paniikkihäiriön epidemiologia ja merkitys kansanterveydelle ja terveydenhuollolle. Kirjassa: Konsensuskokous. Paniikkihäiriö. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia Katerndahl DA, Realini JP. Quality of life and panic-related work disability in subjects with infrequent panic and panic disorder. J Clin Psychiatry 1997;58: Katon W, VonKorff M, Lin E ym. Distressed high utilizers of medical care. DSM-III-R diagnoses and treatment needs. Gen Hosp Psychiatry 1990;12: Katon WJ, Roy-Byrne PP, Russo J, Cowley D. Cost-effectiveness and cost offset of a collaborative care intervention for primary care patients with panic disorder. Arch Gen Psychiatry 2002;59: Katsching H, Amering M, Stolk JM, ym. Long-term follow-up after a drug trial for panic disorder. Br J Psychiatry 1995;167: Katsching H, Amering M. The long-term course of panic disorder and its predictors. J Clin Psychopharmacol 1998;18 Suppl 2:6S 11S. Konsensuslausuma. Paniikkihäiriö. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia Kouzis AC, Eaton WW. Psychopatology and the initiation of disability payments. Psychiatr Serv 2000;51: Kroenke K, Spitzer RL, Williams JB, Monahan PO, Lowe B. Anxiety disorders in primary care: prevalence, impairment, comorbidity, and detection. Ann Intern Med 2007;145: Lecrubier Y, Ustun TB. Panic and depression: a worldwide primary care perspective. Int Clin Psychopharmacol 1998;13 Suppl 4:S7 11. Lepine JP. The epidemiology of anxiety disorders: prevalence and societal costs. J Clin Psychiatry 2002;63 Suppl 14:4 8. Lepola U, Koponen H. Panic disorder: phenomenology, treatment and prognosis. Kirjassa: Sanfelippo AJ. toim. Panic disorders: new research. New York: Nova Science Publishers Love B, Grafe K, Zipfel S, ym. Detecting panic disorder in medical and psychosomatic outpatients: comparative validation of the Hospital Anxiety and Depression Scale, the Patient Health Questionnaire, a screening question, and physicians diagnosis. J Psychosom Res 2003;55: Markowitz JS, Weissman MM, Oullette R, Lish JD, Klerman GL. Quality of life in panic disorder. Arch Gen Psychiatry 1998;46: Otto MW, Deveney C. Cognitive-behavioral therapy and the treatment of panic disorder: efficacy and strategies. J Clin Psychiatry 2005;66 Suppl 4: Ozkan M, Altindag A. Comorbid personality disorders in subjects with panic disorder: do personality disorders increase clinical severity? Compr Psychiatry 2005;46:20 6. Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J, ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2005;40:1 10. Pollack MH. The pharmacotherapy of panic disorder. J Clin Psychiatry 2005; 66 Suppl 4:23 7. Rollman BL, Belnap BH, Mazumdar S, ym. A randomized trial to improve the quality of treatment for panic and generalized anxiety disorder in primary care. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Roy-Byrne PP, Craske MG, Stein MB, ym. A randomized effectiveness trial of cognitive-behavioral therapy and medication for primary care panic disorder. Arch Gen Psychiatry 2005(a);62: Roy-Byrne PP, Katon W, Cowley DS, Russo J. A randomized effectiveness trial of collaborative care for patients with panic disorder in primary care. Arch Gen Psychiatry 2001;58: Roy-Byrne PP, Russo J, Dugdale DC, Lessler D, Cowley D, Katon W. Undertreatment of panic disorder in primary care: role of patient and physician characteristics. J Am Board Fam Pract 2002;15: Roy-Byrne PP, Stein MB, Russo J, ym. Panic disorder in the primary care setting: comorbidity, disability, service utilization, and treatment. J Clin Psychiatry 1999;60:quiz 500. Roy-Byrne PP, Wagner AW, Schraufnagel TJ. Understanding and treating panic disorder in the primary care setting. J Clin Psychiatry 2005(b); 66 Suppl 4: Rubin HC, Rapaport MH, Levine B, ym. Quality of well being in panic disorder: the assessment of psychiatric and general disability. J Affect Disord 2000;57: Simon GE, VonKorff M. Somatization and psychiatric disorder in the NIMH Epidemiologic Catchment Area study. Am J Psychiatry 1991;148: Spitzer RL, Kroenke K, Williams JB. Validation and utility of a selfreport version of PRIME-MD: The PHQ primary care study. JAMA 1999;282: Spitzer RL, Williams JB, Kroenke K, ym. Utility of a new procedure for diagnosing mental disorders in primary care. The PRIME-MD 1000 study. JAMA 1994;272: Stein MB, Roy-Byrne PP, McQuaid JR, ym. Development of a brief diagnostic screen for panic disorder in primary care. Psychosom Med 1999;61: Yonkers KA, Bruce SE, Dyck IR, Keller MB. Chronicity, relapse, and illnesscourse of panic disorder, social phobia, and generalized anxiety disorder: findings in men and women from 8 years of follow-up. Depress Anxiety 2003;17: VIRPI TILLI, erikoislääkäri KIRSI SUOMINEN, dosentti, ylilääkäri HYKS, Jorvin sairaala, psykiatrian hallinto PL 800, HUS HASSE KARLSSON, LT, professori, FM Helsingin yliopisto, psykiatrian klinikka PL 590, HUS Sidonnaisuudet: Virpi Tilli: ei sidonnaisuuksia Kirsi Suominen: luennoitsijana eri lääketehtaiden koulutustilaisuuksissa (Eli Lilly, GlaxoSmithKline, AstraZeneca), osallistunut ulkomaisiin kongresseihin eri lääketehtaiden maksamana ( Eli Lilly, AstraZeneca, BristolMyersSquibb, Wyeth) ja lääketehtaan kotimaan advisory boardin jäsen (AstraZeneca) Hasse Karlsson: luennoitsijana useiden eri lääketehtaiden järjestämissä koulutustilaisuuksissa Paniikkihäiriön hoito perusterveydenhuollossa 999
Ahdistuneisuushäiriöiden diagnostiikka ja lääkehoito perusterveydenhuollossa
Merja Viikki ja Esa Leinonen TEEMA: KATSAUS PSYKIATRIA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Ahdistuneisuushäiriöiden diagnostiikka ja lääkehoito perusterveydenhuollossa Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
Lisätiedot1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotMitä elämäntyytyväisyysakkunasta
Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina
LisätiedotMASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA
MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA Kathryn Rost, PhD Elizabeth Freed Professor of Mental Health Florida State University College of Medicine kathryn.rost@med.fsu.edu MIKSI
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotNäkökulmia toiminnan uudistamiseen
Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotKun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa
Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotOpioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?
Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai
LisätiedotMilloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka
Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotIkäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne
11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja
LisätiedotAdult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview
Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotPSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?
PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto
LisätiedotErikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala
Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma
LisätiedotSAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala
SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen
LisätiedotKaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus
Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava
LisätiedotTunnista murehtija: yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä voidaan hoitaa
kättä pidempää tieteessä Sari Castrén FT, psykologi, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, mielenterveys- ja päihdepalvelut ja Helsingin yliopisto, päihdelääketieteen yksikkö sari.castren@thl.fi Eeva
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotTarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista
Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotHaasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito
Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua
LisätiedotTerveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa
Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotToiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS
Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotAlkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät
Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Salla Vuoristo-Myllys tutkija, HY & THL PsL, VTK psykoterapian erikoispsykologi, työterveyspsykologi 1.10.2013 1 Miksi on tärkeää tutkia hoidon ennustavia tekijöitä?
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotValmiita koulutuspaketteja
Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi
LisätiedotKÄYPÄ HOITO. Sosiaalisten tilanteiden pelon hoito. Tero Taiminen
KÄYPÄ HOITO Tero Taiminen Sosiaalisten tilanteiden pelkoon sairastuu elinaikanaan noin joka kymmenes, joista kolmella neljäsosalla esiintyy myös muu psykiatrinen sairaus. Sosiaalisten tilanteiden pelossa
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotSelittämättömästi oireileva potilas konsultoinko psykiatria?
Katsaus tieteessä Sami Räsänen LT, apulaisylilääkäri OYS, psykiatrian tulosalue, nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue sami.rasanen@ppshp.fi Selittämättömästi oireileva potilas konsultoinko psykiatria?
LisätiedotPAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään
PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotPäivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT
Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotSuositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.
Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotHoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298)
16.12.2013 Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298) SISÄINEN JA ULKOINEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä Hanke-esittelyt kokouksissa Celik S. Turvallinen työn hallinta-
LisätiedotLataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto. Lataa
Lataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto Lataa Kirjailija: Maija Haavisto ISBN: 9789517925068 Sivumäärä: 305 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.87 Mb Homesairaudet, fibromyalgia, histamiini-intoleranssi,
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
Lisätiedot21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015
Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa
LisätiedotPotilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi
Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan
LisätiedotNuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria
Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016
Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat
LisätiedotHoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta
LisätiedotTilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2
Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotAstmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotKAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio
KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =
LisätiedotAhdistuneisuuden lääkehoito
Lääkehoito Ahdistuneisuuden lääkehoito Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Bentsodiatsepiinit ovat olleet vuosikymmeniä peruslääkkeitä ahdistuneiden potilaiden hoidossa. Eräissä ahdistuneisuushäiriöissä
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotPotilas X:n matka psykiatrisessa hoitojärjestelmässä
Potilas X:n matka psykiatrisessa hoitojärjestelmässä Tanja Svirskis LT, psykiatrian erikoislääkäri kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Potilas X on 55-vuotias mies ja hoidossa yliopistosairaalan kardiologian
Lisätiedot