Selittämättömästi oireileva potilas konsultoinko psykiatria?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selittämättömästi oireileva potilas konsultoinko psykiatria?"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Sami Räsänen LT, apulaisylilääkäri OYS, psykiatrian tulosalue, nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue Selittämättömästi oireileva potilas konsultoinko psykiatria? Selittämättömillä oireilla tarkoitetaan voimakkuudeltaan vaihtelevia, pitkäaikaisia ruumiillisia oireita, jotka heikentävät henkilön toimintakykyä ja joille ei löydy selvää orgaanista syytä. Tavallisimpia selittämättömiä oireita ovat eri puolilla elimistöä esiintyvät kivut. Perusterveydenhuollon uusista potilaista %:lla ja erikoissairaanhoidon poliklinikkapotilaista %:lla on todettu selittämättömiä toiminnallisia oireita. Toiminnallisesti oireilevista potilaista %:lla on todettu ahdistuneisuushäiriö tai masennus. Suurimmalle osalle riittää vähäinen lääketieteellinen interventio ja oireen viattomuuden varmistus. Potilaat, joiden oireilu aiheuttaa toistuvia käyntejä, hyötyvät pitempikestoisesta hoitosuhteesta. Psykiatrin konsultaatio ja tutkimukset ovat ajankohtaisia, kun tyypillisten psyykkisten häiriöiden yleislääkäritasoinen hoito ei ole auttanut potilasta tai kun on herännyt epäily psykiatrisesta häiriöstä, jolla saattaa olla yhteys oireiluun. Vertaisarvioitu VV Lääketieteellisesti selittämättömät oireet (MUS, medically unexplained symptoms) -käsitteellä tarkoitetaan voimakkuudeltaan vaihtelevia, pitkä aikaisia ruumiillisia oireita, jotka aiheuttavat usein toimintakyvyn heikkenemistä ja joille ei löydy selvää orgaanista syytä (1). Määritelmä jättää oireiden etiologian avoimeksi. Tämän käsitteen alle kuuluvat toiminnalliset somaattiset oireet ja oireyhtymät eri erikoisaloilta, psykiatriset somatoformiset eli elimellisoireiset häiriöt sekä somaattisesti sairastavien potilaiden ne oireet, joita kyseinen sairaus ei selitä. Tavallisimpia selittämättömiä oireita niin väestössä kuin vastaanotoille hakeutuneilla potilailla ovat eri puolilla elimistöä esiintyvät kivut (päänsärky, tuki- ja liikuntaelinten kivut ja rintakivut), väsymys, huimaus, vatsan turvotus, tykytykset, vapina, hengenahdistus, tunnottomuus ja tikkuilu (2,3,4). Määritelmän alle kuuluvia toiminnallisia somaattisia oireyhtymiä on käytännössä kaikilla erikoisaloilla. Näitä ovat mm. toiminnallinen dyspepsia, fibromyalgia, krooninen alaselkäkipu, epätyypillinen rinta kipu, palan tunne kurkussa ja krooninen lantiokipu. Oireiden yleisyys Erilaisia ruumiin tuntemuksia ja vaivoja esiintyy käytännössä kaikilla, mutta tunnetusti eri ihmisten suhtautumisessa niihin on hyvin suurta vaihtelua. Osa sinnittelee viimeiseen asti hakematta apua ja toiset hakeutuvat vastaanotoille hyvinkin vähäisistä tuntemuksista. Selittämättömien oireiden merkitys tuleekin niiden vaikutuksesta henkilökohtaiseen kärsimykseen, toimintakykyyn ja palvelujen käyttöön. Väestössä selittämättömiä oireita esiintyy noin viidenneksellä. Valtaosalla nämä oireet ovat lieviä ja ohimeneviä (3). Tutkimusten mukaan vuoden kuluttua yli puolet oireilevista on oireettomia, ja pidemmässä seurannassa oireita on jäljellä enää kolmanneksella (5). Pysyvämpiä, vuosia kestäviä oireita on kuvattu jäävän 8 %:lle (6), jotka käyttävät myös runsaasti terveydenhuollon palveluja. Selittämättömät oireet ovat usein myös fluktuoivia, vaihdellen oireettomuudesta vaikeisiin oireisiin riippuen potilaan elämäntilanteesta ja kuormittuneisuudesta. Perusterveydenhuollon uusista potilaista %:lla esiintyy selittämättömiä toiminnallisia oireita (7,8,9). Noin 2,5 %:lla oireet ovat pysyviä ja saavat potilaat käymään toistuvasti vastaanotolla (8). Suurimmalle osalle potilaista riittää yksi käynti varmistamaan, että erityistä hoitoa tai lisätutkimuksia ei tarvita. Erikoissairaanhoidon tutkimuksiin luonnollisesti kertyy potilaita, joiden oireet ovat pysyvämpiä ja vaikeampia. Erikoissairaanhoidon poliklinikoilla luvut ovatkin suurempia kuin perusterveydenhuollossa. Siellä uusista potilaista selittämättömiä oireita on jopa %:lla (10). Kahden kolmasosan oireet lievittyvät, mutta häiritseviä oireita jää vielä hyvin monelle (11). Onko oireiden taustalla psykiatrinen häiriö? Kun potilaalta ei löydy oireita selittävää elimel- 3653

2 katsaus Kirjallisuutta 1 Creed F, Guthrie E, Fink P ym. Is there a better term than medically unexplained symptoms? J Psychosom Res 2010;68: Kroenke K, Spitzer RL, Williams JB. The PHQ-15: validity of a new measure for evaluating the severity of somatic symptoms. Psychosom Med 2002;64: Hiller W, Rief W, Brahler E. Somatization in the population: from mild bodily misperceptions to disabling symptoms. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2006;41: Fink P, Toft T, Morten SH, Ørnbøl E, Olesen F. Symptoms and syndromes of bodily distress: an exploratory study of 978 internal medical, neurological, and primary care patients. Psychosom Med 2007;69: Olde Hartman TC, Borghuis MS, Lucassen PL, van de Laar FA, Speckens A, van Weel C. Medically unexplained symptoms, somatisation disorder and hypochondriasis: Course and prognosis. A systematic review. J Psychosom Res 2009;66: Leiknes KA, Finset A, Moum T, Sandanger I. Course and predictors of medically unexplained pain symptoms in the general population. J Psychosom Res 2007;62: Burton C. Beyond somatisation: a review of the understanding and treatment of medically unexplained physical symptoms (MUPS). Br J Gen Pract 2003;53: Verhaak PF, Meijer SA, Visser AP, Wolters G. Persistent presentation of medically unexplained symptoms in General Practice. Fam Pract 2006;23: Saloheimo P, Huttunen MO. Selittämättömistä somaattisista oireista kärsivä potilas vastaanotolla. Duodecim 2008;124: Creed F, Kroenke K, Henningsen ym. Epidemiology: prevalence, causes and consequences. Kirjassa: Creed F, Henningsen P, Fink P, toim. Medically unexplained symptoms, somatisation and bodily distress developing better clinical services. Cambridge: Cambridge University Press 2011;1: Jackson J, Fiddler M, Kapur N ym. Number of bodily symptoms predicts outcome more accurately than health anxiety in patients attending neurology, cardiology, and gastroenterology clinics. J Psychosom Res 2006;60: Leppävuori A, Ämmälä AJ. Elimellisoireiset häiriöt muuttuva käsitteistö ja diagnostinen luokittelu. Duodecim 2012;128: World Health Organization. The ICD-10 classification of mental and behavioral disorders: clinical descriptions and diagnostic guidelines. Geneve: WHO Bair MJ, Robinson RL, Katon W, Kroenke K. Depression and pain comorbidity: a literature review. Arch Intern Med 2003;163: listä sairautta, tulee pohtia psyykkisen häiriön tai ongelman mahdollisuutta. Psykiatrinen häiriö voi olla hyvinkin vaikean fyysisen oirekuvan takana. Käytännön nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä useampia oireita ja mitä epämääräisempiä ne ovat, sitä todennäköisemmin oireiden taustalla esiintyy psyykkisiä häiriöitä. Tutkimuksissa fyysisesti oireilevien potilaiden psykiatrisista häiriöistä on noussut esiin lähinnä somatoformiset häiriöt, masentuneisuus ja ahdistuneisuushäiriöt. Psykiatrisia somatoformisia häiriöitä esiintyy 6 %:lla väestöstä (12), ja siten niitä kokevat muodostavat merkittävän ryhmän selittämättömästi oireilevia potilaita. Tutkimuksissa on todettu, että %:lla toiminnallisesti oireilevista potilaista on ahdistuneisuushäiriö tai masennus (4). Näillä psykiatrisilla häiriöillä on ilmeinen yhteys myös fyysisiin oireisiin. Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön oirekuvaan kuuluu tyypillisesti monenlaisia somaattisia oireita (13). Lukuisissa tutkimuksissa on noin 65 %:lla masennuspotilaista todettu häiritseviä kipuoireita (14). Kivut ovat hyvin yleisiä myös nuorisoikäisillä mielialahäiriöpotilailla (15). Tämä on erityisen tärkeää ottaa huomioon nuorten kipupotilaiden tutkimuksissa ja hoidossa, sillä todennäköisesti näillä potilailla ei läheskään aina ole diagnosoitavaa fyysistä sairautta. Tutkimuksissa siis korostuvat em. psyykkiset häiriöt, joiden keskeisiä oirepiirteitä esitetään taulukossa 1. Kuitenkin käytännössä on havaittu, että lähes mikä tahansa psyykkinen häiriö voi olla selittämättömän fyysisen oirekuvan taustalla. Esimerkiksi harhaluuloisuushäiriöllä, persoonallisuushäiriöillä ja kehityksellisillä ongelmilla on yhteys potilaan somatisointiin sekä somaattiseen oirekuvaan. Myös päihteiden käyttö voi liittyä psyykkiseen häiriöön. Usein näkee tapauksia, joilla somatisoivan potilaan aikaisempaa päihdeongelmaa ei näennäisesti enää ole, mutta se on muuttunut lääkärin määräämien keskushermostoon vaikuttavien reseptilääkkeiden käytöksi. Kaikista näistä potilasryhmistä olisi tärkeää saada lisää tutkimustietoa, mikä lisäisi ymmärrystä psykosomaattisesti oireilevista potilaista. Psyykkisten häiriöiden mekanismit oireiden takana Psyykkisillä häiriöillä ja tekijöillä on biologisia ja psykologisia yhteyksiä fyysisiin oireisiin. Ne voivat olla psyykkisistä häiriöistä tulevien selittämättömien oireiden taustamekanismeja. Ahdistuneisuuden ja stressin vaikutukset autonomisen hermoston säätelemiin toimintoihin eri elinjärjestelmissä ovat hyvin tunnettuja mekanismeja monen fyysisen oireen takana. Kipuoireista on nykyään paljon tietoa, mikä lisää ymmärrystä niiden yhteyksistä mieleen. Kipuinformaation kulussa ja käsittelyssä voidaan erottaa sensorista rataa kulkeva kivun havaitseminen ja aistiminen sekä psykiatrista rataa kulkevat kipuun liittyvät kokemukset, kuten ahdistus, kivunsieto ja paontarve. Ihmiset aistivat kivun varsin samanlaisesti, mutta kokemukselliset reaktiot ovat sen sijaan hyvin yksilöllisiä, ja niihin vaikuttavat luonnollisestikin potilaan psyykkinen rakenne ja ajankohtaiset psyykkiset häiriöt. Keskeisiä yhteisiä tekijöitä kivun säätelyssä ja masennuksessa ovat molemmissa toimivat samat välittäjäaineet, noradrenaliini ja serotoniini. Mielenkiintoisia mielen ja kivun yhteyksiä löytyy myös kuvantamismenetelmillä tehdyissä tutkimuksissa. Esimerkiksi samojen aivoalueiden on osoitettu aktivoituvan, kun ihminen kokee psyykkistä ja fyysistä kipua (16). Krooninen kipu ehdollistuu ja jättää taulukko 1. Selittämättömien oireiden takana olevia psykiatrisia häiriöitä ja niiden piirteitä. Masennus Masentunut mieliala (usein myös puuttuu) Kyvyttömyys tuntea mielihyvää, väsymys Syyllisyyden tunteet Kivut tavallisia Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö Pitkäaikainen jännittyneisyys ja huoli arkipäivän asioissa Jännitykseen ja ahdistukseen sopivia fyysisiä oireita Ei masentunutta mielialaa, ei kyvyttömyyttä tuntea mielihyvää Elimellisoireiset häiriöt Pyrkimys lääketieteellisiin (lisä)tutkimuksiin, vaikka ei ole todettu viitteitä somaattisesta sairaudesta Elämäntilanteilla ja oireiden alulla yhteys Ongelmien ja vaikeuksien kieltäminen (paitsi oireisiin liittyvien) Psykologisista tekijöistä keskustelun vastustaminen 3654

3 tieteessä 15 Dilsaver SC, Wu X, Akiskal HS, Manning JS. Pain complaints in adolescent patients with affective disorders versus adolescent psychiatric controls. Prim Care Companion J Clin Psychiatry 2005;7: Eisenberger NI, Lieberman MD, Williams KD. Does rejection hurt? An FMRI study of social exclusion. Science 2003;302: Flor H, Turk DC. Chronic pain: an integrated biobehavioral approach. IASP Press Seattle 2011: Dowlati Y, Herrmann N, Swardfager W ym. A meta-analysis of cytokines in major depression. Biol Psychiatry 2010;67: Hamilton J, Campos R, Creed F. Anxiety, depression and management of medically unexplained symptoms in medical clinics. J R Coll Physicians Lond 1996;30: Fink P, Hansen MS, Sondergaard L, Frydenberg M. Mental illness in new neurological patients. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2003;74: Hansen MS, Fink P, Frydenberg M, Oxhoj M, Sondergaard L, Munk- Jørgensen P. Mental disorders among internal medical inpatients: prevalence, detection, and treatment status. J Psychosom Res 2001;50: Kooiman CG, Bolk JH, Rooijmans HG, Trijsburg RW. Alexithymia does not predict the persistense of medically unexplained physical symptoms. Psychosom Med 2004;66: Stone J, Smyth R, Carson A ym. Systematic review of misdiagnosis of conversion symptoms and hysteria. BMJ 2005;331: Stone J, Carson A, Duncan R ym. Symptoms unexplained by organic disease in 1144 new neurology out-patients: how often does the diagnosis change at follow-up? Brain 2009;132: Henningsen P, Zipfel S, Herzog W. Management of functional somatic syndromes. Lancet 2007;369: Salmon P, Peters S, Stanley I. Patients perceptions of medical explanations for somatisation disorders: qualitative analysis. BMJ 1999;318: Salmon P, Humphris G, Ring A, Davies J, Dowrick C. Primary care consultations about medically unexplained symptoms: patient presentations and doctor responses that influence the probability of somatic intervention. Psychosom Med 2007;69: Raivio R, Larivaara P. Somatisoiva potilas perheessä. Kirjassa: Larivaara P, Lindroos S, Heikkilä T, toim. Potilas, perhe ja perusterveydenhuolto. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2009;223. muistijäljen aivoihin, minkä erilaiset psyykkiset tekijät voivat aktivoida ja aiheuttaa kipukokemuksen, vaikka kudosvauriota ei todettaisi (17). Myös tulehdusmekanismeilla saattaa olla yhteyksiä niin psyykkiseen kuin fyysiseen oirekuvaan. Fyysisissä sairauksissa vapautuvat inflammatoriset sytokiinit läpäisevät veri-aivoesteen ja vaikuttavat aivojen toimintaan aiheuttaen mm. masennusta, kipua ja väsymystä. Myös masennuspotilailla on todettu suurentuneita sytokiiniarvoja, mutta niiden yhteys masennukseen on kuitenkin epäselvä (18). Mielen ja fyysisten oireiden psykologisista yhteyksistä somatisointi on keskeistä. Somatisaatiolla tarkoitetaan taipumusta kokea ja kommunikoida ruumiillisilla oireilla vasteena psykososiaalisille tekijöille. Sinänsä somatisointi ilmiönä on kaikille tuttu ja hyvinkin tavallinen puolustusmekanismi, mikä vääjäämättä liittyy myös kaikkiin psyykkisiin häiriöihin ja ominaisuuksiin. Somatisaatio saakin ilmiasunsa potilaan psyykkisen tilan ja persoonan kautta. Somatisaatiossa kroppa tulee avuksi, kun ei enää jaksa psyykkisesti tai jos ei kykene käsittelemään tunteita psyykkisellä tasolla. Somatisoinnin kautta saa hoivaa ja huomiota. Fyysisen vaivan takia on usein myös hyväksytympää väsyä ja helpompi hakeutua lääkäriin ja hoitoon. Joillekin somaattisen vaivan ympäriltä tulevat kontaktit saattavat olla ainoita ihmissuhteita, ja vaikeimmillaan somatisointi voi olla ainoa tapa tuoda ilmi psyykkistä kärsimystä. Osataanko psyykkinen häiriö erottaa fyysisestä? Selittämättömästi oireileva potilas hakee ensisijaisesti apua fyysisiin vaivoihin. Tämä pätee myös suureen osaan masennus- tai ahdistuneisuushäiriöpotilaista. Potilaiden kiinnittyminen fyysisiin oireisiin, vaikeus nähdä ja hyväksyä psyykkiset tekijät sekä psyykkisten asioiden kokeminen leimaaviksi vaikeuttavat tutkimista. Näiden potilaiden psyykkiset häiriöt jäävätkin usein diagnosoimatta. Läheskään aina ei kuitenkaan ole kyse ongelman tunnistamisesta. Noin kolmasosalla erikoissairaanhoidon selittämättömästi oireilevista potilaista on sairauskertomuksessa maininta ahdistuneisuudesta ja masennuksesta (19), mutta silti heidän psyykkistä tilaansa ei ole juurikaan tutkittu eikä hoidettu. Vain pienelle osalle näistä potilaista tehdään psykiatrin konsultaatio ja ainoastaan 10 %:lle annetaan masennuslääke tai psykologista hoitoa (20,21). Perusterveydenhuollossa ongelmien kätkeytyminen fyysisten oireiden taakse on hyvinkin tuttu ilmiö. Erityisesti pitkä hoitosuhde auttaa lääkäriä tunnistamaan herkemmin potilaan psykososiaalisen tilanteen merkityksen oireiluun. Yleensä lääkäri, joka on työskennellyt pitkään potilaan kanssa, tuntee myös tämän taustan, perheen ja työpaikan, mikä lisää ymmärrystä potilaan oireilun syistä. Nykyään nopeasti vaihtuvat lääkärit ja tiukat aikataulut heikentävät näiden potilaiden taustojen kartoitusta ja vaikeuttavat siten psyykkisten tekijöiden tunnistamista. Sittenkin somaattinen sairaus? Merkittävä käytännön kysymys on, että tuleeko lopulta esiin jokin ruumiillinen sairaus, mikä selittäisi oireet. Elimellisen sairauden pelko sekä toive saada konkreettinen selitys oireisiin ohjaa pitkälle potilaan tutkimuksia ja viivästyttää psykiatrisia selvittelyjä. Sinänsä se edesauttaa potilaiden huolellista tutkimista. Kuitenkin seurantatutkimuksissa vain 0,4 4 %:lla psykiatrisen diagnoosin saaneista potilaista on myöhemmin todettu oireet selittävä elimellinen sairaus (22,23,24). Potilaan tutkiminen Lähtökohtana on luonnollisesti somaattisten oireiden riittävän laajat tutkimukset mahdollisine erikoislääkärikonsultaatioineen. Elimelliset sairaudet tulee sulkea pois, unohtamatta psykosomaattisen ongelman mahdollisuutta. Riittävät tutkimukset tarkoittavat hyvän kliinisen käytännön mukaisia tutkimuksia siinä laajuudessa, että lisätutkimukset eivät enää ole tarpeen ja että hoitava lääkäri pystyy ottamaan kantaa oireiden merkitykseen (taulukko 2). Suurimmalle osalle potilaista riittää vähäinen lääketieteellinen interventio ja oireen viattomuuden varmistus. Usein käy kuitenkin myös niin, että laajoissakaan tutkimuksissa ei löydy mitään ja silti potilas haluaa lisätutkimuksia. Liiallisia tutkimuksia tulee välttää ja ottaa huomioon, että hoitokokeilut voivat aiheuttaa iatrogeenisia haittoja. Näitä voivat olla esim. lääkeriippuvuus tai terveiden elinten kirurginen poisto. Potilaalle ei tule sanoa, että mitään ei ole vialla, koska hänellä on toimintakykyä haittaavaa oireilua. Potilaalle nimitys toiminnallinen häiriö on hyvä, koska 3655

4 katsaus 29 Creed F, Kroenke K, Henningsen ym. Evidence-based treatment. Kirjassa: Creed F, Henningsen P, Fink P, toim. Medically unexplained symptoms, somatisation and bodily distress developing better clinical services. Cambridge: Cambridge University Press 2011;3: O Malley PG, Jackson JL, Santoro J, Tomkins G, Balden E, Kroenke K. Antidepressant therapy for unexplained symptoms and symptom syndromes. J Fam Pract 1999;48: Kroenke K. Efficacy of treatment for somatoform disorders: a review of randomized controlled trials. Psychosom Med 2007;69: Schröder A, Fink P. Functional somatic syndromes and somatoform disorders in special psychosomatic units: organizational aspects and evidence-based treatment. Psychiatr Clin N Am 2011;34: Larivaara P. Miten perheterapeutti voi auttaa somatisoivaa potilasta? Kirjassa: Larivaara P, Lindroos S, Heikkilä T, toim. Potilas, perhe ja perusterveydenhuolto. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2009; Blankenstein AH, van der Horst HE, Schilte AF ym. Development and feasibility of a modified reattribution model for somatising patients, applied by their own general practitioners. Patient Educ Couns 2002;47: Toft T, Rosendal M, Ørnbøl E, Olesen F, Frostholm L, Fink P. Training general practitioners in the treatment of functional somatic symptoms: effects on patient health in a cluster-randomised controlled trial (the functional illness in primary care study). Psychother Psychosom 2010;79: sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Luentopalkkiot (Oy Eli Lilly Ab, Lundbeck Oy, Pfizer Oy, Professio Finland Oy, Servier Finland Oy). taulukko 2. Keskeisiä asioita selittämättömästi oireilevan potilaan tutkimisessa. Oireisiin nähden riittävät somaattiset tutkimukset Turhien tutkimusten välttäminen Pitkäkestoinen hoitosuhde ja luottamuksen rakentaminen Kattava anamneesi, elämäntilanteiden selvittäminen ja niiden yhteydet oireiluun Aikaisempien psyykkisten oireiden ja traumojen ja niiden hoidon kartoittaminen Ajankohtaisten tavanomaisten psyykkisten häiriöiden kartoittaminen se sisältää viestin siitä, että elimistö ei ole vaurioitunut (9). Somatisaatio-oireilun selvittäminen edellyttää usein kattavia ja aikaa vieviä tutkimuksia, koska taustalla olevat ongelmat ovat niin verhottuja. Potilaat, joiden oireilu aiheuttaa toistuvia käyntejä, hyötyvätkin pitempikestoisesta hoitosuhteesta, niin tutkimusten kuin hoidonkin suhteen (12). Hoitosuhde mahdollistaa luottamuksen rakentumisen ja siten hyvän anamneesin, mikä on edellytys tutkia elämäntilanteiden yhteyttä oireiluun ja ymmärtää, miksi potilas reagoi juuri näin. Oleellista on kartoittaa aikaisemmat psyykkiset oireet ja traumat sekä niiden hoidot. Potilaan traumat saattavat olla syviä salaisuuksia, joita hän paljastaa ensimmäistä kertaa vasta luottamuksen rakennuttua. Luonnollisesti potilaan mahdolliset ajankohtaiset psyykkiset oireet ja häiriöt tulee myös tutkia. Hoitosuhteessa voidaan myös ottaa puheeksi psyykkiset tekijät, aloittaa, jatkaa ja ylipäätään mahdollistaa prosessointi mielen ja kehon yhteyksistä oireiluun. Lähtökohtaisesti potilailla on oikeus saada tietää psyykkisten tekijöiden mahdollisesta merkityksestä oireilun takana samalla tavalla kuin fyysistenkin tekijöiden merkityksestä. Toisaalta lääkärillä on myös velvollisuus kertoa potilaalle oireilun mahdollisista psyykkisistä syistä, vaikka asian esiintuominen ei tätä miellyttäisikään. Erikoissairaanhoidon konsultoivan luonteen takia hoitosuhteet siellä ovat usein lyhyitä, mikä vaikeuttaa ongelmien laajempaa selvittelyä. On varsin tavallista, että sama potilas saa eri diagnooseja eri erikoisaloilta, vaikka pohjimmiltaan kyseessä voi olla sama häiriö. Ongelmana tässä on, että diagnoosit alkavat elää omaa elämäänsä, ja mukaan tulee sairauden mukaista käyttäytymistä ja eri hoitoja. Tämän takia perusterveydenhuollon tai työterveyshuollon rooli rakentaa hoitosuhde ja tarkastella tilannetta kokonaisuutena korostuu. Milloin konsultoin psykiatria? Psykiatrin konsultaatio ja tutkimukset ovat ajankohtaisia siinä vaiheessa, kun asianmukaiset somaattiset selvitykset on tehty ja tyypilliset psyykkiset häiriöt, kuten masennus ja ahdistuneisuushäiriöt, on kartoitettu ja niiden yleislääkäritasoinen hoito ei ole auttanut potilasta (25). Psykiatria on syytä konsultoida myös silloin, kun potilaalla on jokin muu ilmeinen psykiatrinen häiriö, jolla vaikuttaa olevan yhteys oireiluun. Jos perusterveydenhuollon lääkärille jää epäily potilaan psykiatrisesta häiriöstä, vaikka tyypillisiä psykiatrisia häiriöitä ei löytyisi, tulee myös ottaa yhteyttä psykiatriin. Psykiatrisessa tutkimuksessa tehdään systemaattiset peruspsykiatriset selvitykset ja somatisaation arviointi. Onnistuneet psykiatriset tutkimukset edellyttävät erityisesti luottamuksen ja hoitosuhteenkin rakentamista, ja siten yksittäiset konsultaatiot eivät useinkaan riitä. Psykiatrisissa selvittelyissä tarvitaan myös potilaan somaattisen tilan tuntevan lääkärin taustatuki, mikä edellyttää sujuvaa yhteistyötä. Yhtenä psykiatristen konsultaatioiden käytännön ongelmana on puutteellinen ja harvoihin paikkoihin keskittynyt psykosomatiikan tuntemus. Potilaat eivät yleensä helposti suostu psykiatrin konsultaatioon, mutta hoitosuhde mahdollistaa tämänkin asian prosessoinnin ja kielteisen asenteen muuttumisen. Tärkeää on, että hoitava lääkäri ei katkaise hoitosuhdetta huolimatta siitä, että potilaan asiat eivät tunnu etenevän. Hoito Selittämättömästi oireilevien potilaiden kliiniset oirekuvat ovat vaihtelevia ja häiriöiden sekä interventioiden hoitotutkimukset heterogeenisia. Laadullisessa tutkimuksessa on todettu, että potilaat ovat tyytyväisempiä, jos he saavat järkevän selityksen vaivoihinsa ja ideoita siihen, kuinka selviytyä niiden kanssa (26). Käytännössä psyykkisten häiriöiden neurobiologiset mekanismit, jotka vaikuttavat fyysiseen oire- 3656

5 tieteessä Jopa neljänneksellä perusterveydenhuollon potilaista esiintyy selittämättömiä toiminnallisia oireita. kuvaan, ovat olleet potilaille hyvinkin tyydyttäviä selityksiä. Niistä on muutamia esimerkkejä taulukossa 3. Psykososiaalisten asioiden käsittelyn ja supportiivisen potilas-lääkärisuhteen on todettu olevan potilaalle terapeuttista ja hyödyllistä. Ne ovat myös vähentäneet lääkehoitoja ja erikoislääkärien konsultaatioita (27). Säännölliset sovitut kontrolliajat ovat myös hyödyllisiä potilaan toimintakyvyn ja palvelujen käytön kannalta (12,28). Uuden vastaanottoajan sopiminen ja potilaan tilan seuraaminen auttavat myös lääkäriä saamaan perusteellisemman kuvan potilaasta ja mahdollistavat toisten lääkärien konsultoinnit, erilaiset neuvonpidot ja potilaan asioiden käsittelyn mahdollisessa työnohjauksessa. Psykoterapeuttisesta hoidosta on hyötyä selittämättömästi oireileville potilaille (29). Kliinisesti merkittäviä hoitotuloksia on saatu masennuslääkkeillä ja kognitiivis-behavioraalisella terapialla (30,31,32). Myös perheterapeuttisten interventioiden ajatellaan auttavan somatisoivaa potilasta (33). Lisäksi tämän potilasryhmän hoitoa varten on kehitetty erilaisia kognitiivisen terapian sovelluksia, joiden käyttöön on koulutettu mm. yleislääkäreitä. Koulutus on vaikuttanut positiivisesti lääkärien asenteeseen tätä potilasryhmää kohtaan ja parantanut kommunikaatiota potilaiden kanssa. Monet lääkärit ovat ottaneet menetelmät myös rutiinikäyttöön, vaikka vaikutukset potilaiden hoitotuloksiin eivät olekaan olleet kovin selviä (34,35). Psykiatria ei luonnollisestikaan voi antaa vastausta kaikkiin selittämättömästi oirelevien potilaiden vaivoihin. Silti on hyvin tärkeää ja ehkä keskeisintä ottaa huomioon, että potilaiden moninaisten oireiden selvittelyssä juuri psyykkisen häiriön mahdollisuus on todennäköisimmin selvittämättä. Nykyinen järjestelmä ei selvästikään toimi riittävän hyvin näiden potilaiden hoidossa. Perusterveydenhuolto ei pärjää vaikeasti psykosomaattisesti oireilevan potilaan ongelmien taulukko 3. Perusteluja potilaalle psyykkisten tekijöiden yhteyksistä fyysiseen oirekuvaan. Pelko- ja ahdistusoireiden fyysiset ilmentymät ovat kaikille tuttuja. Ne osoittavat kuinka voimakkaasti psyykkiset tekijät voivat vaikuttaa elimistöön. Kipuun kuuluu aina yksilöllinen tunnereaktio, mikä vaikuttaa kivun kokemukseen. Kipu aistitaan aivoissa ja psyykkiset tekijät vaikuttavat aivojen kipualueiden aktivaatioon. Kuvantamistutkimuksissa on todettu, että aivojen kipualueet voivat aktivoitua ilman ajankohtaista kudosvauriota. Kipua säätelevät samat hermoston välittäjäaineet, jotka vaikuttavat masennuksessa. hallinnassa ilman eri erikoisalojen tutkimuksia. Erikoissairaanhoidon sisäinen konsultaatiokäytäntö ja mahdollinen monialainen työskentely eivät myöskään riitä, vaan yhteistyötä pitäisi pystyä laajentamaan erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon suuntaan. Kaikkien potilaan hoitoon osallistuvien tahojen tulisikin kommunikoida ja tehdä aitoa yhteistyötä. Mikäli psykiatrinen häiriö todetaan, se voi tuoda toivon näkökulman ja mahdollisuuden hoitaa elämää rajoittavaa oireilua. Mielenterveysalan ammattilaisten antama hoito hyödyttää näitä potilaita, ja sitä tulisi lisätä. Haasteena psykiatrialle onkin pystyä tarjoamaan diagnoosin edellyttämä hoito. Psykiatrian tulee myös pystyä ottamaan tarvittaessa hoitovastuu, mikä parhaimmillaan katkaisee somatisoinnin kierteen, vähentää somaattisia oireita ja niiden aiheuttamia vastaanotto- ja päivystyskäyntejä. Jotta tähän haasteeseen voitaisiin tarvittavassa laajuudessa vastata, edellyttää se psykiatrialta palvelujärjestelmän kehittämistä ja osaamisen laajentamista psykosomaattisesti oireilevien potilaiden hoidossa. n English summary > in english A patient with medically unexplained symptoms should I consult a psychiatrist? 3657

6 english summary Sami Räsänen M.D., Ph.D., Deputy Chief Physician Oulu University Hospital, Department of Psychiatry, Unit of Adolescent and General Hospital Psychiatry A patient with medically unexplained symptoms should I consult a psychiatrist? Medically unexplained symptoms (MUS) are symptoms which can not be explained by organic pathology. The most common symptoms are pains which can appear in different parts of the body. In primary care, 15 to 25% of new outpatients are suffering from MUS. In specialist medical policlinics, between 30 and 50% of patients are affected. Various psychiatric disorders may be connected with a variety of functional somatic symptoms. The most common psychiatric disorders are anxiety disorders and depression, which have been found in 25 to 50% of patients with MUS. For most of the patients with MUS, minor medical interventions are sufficient to convince them that the symptoms are harmless. For patients who repeatedly visit the physician, a longer term patient-doctor relationship is crucial in order to examine and treat the patient successfully. Psychiatric consultation is indicated when relevant somatic examinations and investigations have been conducted and common psychiatric disorders, such as depression and anxiety disorders, have been identified and treated according to conventional clinical practice. Consultation with a psychiatrist is also justifiable where the patient is known or suspected to have another psychiatric disorder and the doctor believes that their somatic symptoms may be symptomatic of their psychiatric disorder. Attempts to resolve functional somatic symptoms often involve extensive physical examinations and investigations. It is important to note that psychiatric disorders are the most common unrecognized disorders behind medically unexplained symptoms. Identification of an underlying psychiatric disorder presents an opportunity to successfully treat patients with MUS. 3657a

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

SOMATISOIVA POTILAS LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA. Yleislääkäripäivät Sami Räsänen LT, ayl OYS, Yleissairaalapsykiatria

SOMATISOIVA POTILAS LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA. Yleislääkäripäivät Sami Räsänen LT, ayl OYS, Yleissairaalapsykiatria SOMATISOIVA POTILAS LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA Yleislääkäripäivät 2018 30.11.2018 Sami Räsänen LT, ayl OYS, Yleissairaalapsykiatria Sidonnaisuudet Lääketeollisuus: ei sidonnaisuuksia Suomen Psykiatriyhdistys

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Nykyisin somatisaatiolla tarkoitetaan

Nykyisin somatisaatiolla tarkoitetaan Juha T. Karvonen, Kristian Läksy ja Sami Räsänen Somatisaatiohäiriö ylidiagnosoitu mutta aliarvioitu sairaus Ruumiillisia oireita esiintyy usein ilman fyysistä sairautta. Tätä kutsutaan somatisoinniksi

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä

Lisätiedot

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA Kathryn Rost, PhD Elizabeth Freed Professor of Mental Health Florida State University College of Medicine kathryn.rost@med.fsu.edu MIKSI

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

»Selittämättömistä» somaattisista oireista kärsivä potilas vastaanotolla

»Selittämättömistä» somaattisista oireista kärsivä potilas vastaanotolla Psykosomatiikka Pertti Saloheimo ja Matti O. Huttunen»Selittämättömistä» somaattisista oireista kärsivä potilas vastaanotolla Ainakin kolmannes somaattisten alojen potilaista kärsii fyysisesti selittämättömistä,»toiminnallisista»

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Monisairas potilas ja hoidon jatkuvuus

Monisairas potilas ja hoidon jatkuvuus Monisairas potilas ja hoidon jatkuvuus Risto Raivio Itäisen alueen ylilääkäri Valinnanvapauskokeilun projektipäällikkö Terveydenhuollon avovastaanottotoiminta Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Elimellisoireisesta häiriöstä kärsivän potilaan rationaalinen lääkehoito

Elimellisoireisesta häiriöstä kärsivän potilaan rationaalinen lääkehoito tapausselostus tieteessä Antti-Jussi Ämmälä psykiatrian erikoislääkäri HUS, psykiatrian konsultaatiopoliklinikka antti-jussi.ammala@fimnet.fi Elimellisoireisesta häiriöstä kärsivän potilaan rationaalinen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu

Lisätiedot

Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus

Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus SLL 14/2009 systeemiajattelu systemaattinen ajattelu riskien

Lisätiedot

Kohtaaminen, puheeksi otto, asenteet, motivaatio. Sari Fältmars Sairaanhoitaja Epshp / Päihdepsykiatrian poliklinikka

Kohtaaminen, puheeksi otto, asenteet, motivaatio. Sari Fältmars Sairaanhoitaja Epshp / Päihdepsykiatrian poliklinikka Kohtaaminen, puheeksi otto, asenteet, motivaatio Sari Fältmars Sairaanhoitaja Epshp / Päihdepsykiatrian poliklinikka 15.8.2017 KOHTAAMINEN - Miksi kohtaaminen on niin vaikeaa? Onko se vaikeaa? - Vinkkejä

Lisätiedot

Mielekästä ikääntymistä

Mielekästä ikääntymistä Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Sosiaaliturvan selvittäminen

Sosiaaliturvan selvittäminen Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

Mielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Ihmisen stressinhallintakyky ja käytös mm. hoitotilanteessa peilautuvat hänen elämänhistoriaansa.

Ihmisen stressinhallintakyky ja käytös mm. hoitotilanteessa peilautuvat hänen elämänhistoriaansa. Mielen kautta Reuma-lehti 4/2013 Ihminen voi ajatuksillaan vaikuttaa aivotoimintaansa ja kivun aistimukseensa. Tuki- ja liikuntaelinsairaiden kannattaa hakea apua kipuunsa ja psyykkisiin ongelmiinsa, sanoo

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Maria Vuorilehto 8.2.13 Mielen hälytystila - ahdistus psyykkisenä ilmiönä Huoli - huolestuneisuus Hätä tuskaisuus Pelko Jännittyneisyys - vaikeus rentoutua stressi

Lisätiedot

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Eeva Leino, neurol erl, kuntoutuksen dos, Kuntoutusylilääkäri Tays Hoidon vaikuttavuus riippuu Diagnoosin ja hoitomenetelmien

Lisätiedot

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot