Asiaa vammaissosiaalityöstä. Liisa Hokkanen, Katriina Kunttu, Heli Ronimus Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

Transkriptio

1 Asiaa vammaissosiaalityöstä Liisa Hokkanen, Katriina Kunttu, Heli Ronimus Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

2 Esityksen lähtökohta Vammaispalveluiden asiakasprosessin tavoitteena on asiakasosallisuuden vahvistaminen, vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus ja vammaispalvelujen saavutettavuus. Esityksen johtopäätös Vammaissosiaalityössä tarvitaan yksilö-, tilanne- ja palvelukohtaisesti joustavia toimintatapoja ja ratkaisuja.

3 Kehittämisen ja tutkimisen kumppanuus 1/2 Liisa Hokkanen & Olli Nordberg (2017) Vammaisen ihmisen ja sosiaalityöntekijän kumppanuus vammaispalveluissa. Vammaispalvelujen käsikirja. Liisa Hokkanen (2017) Experiences of inclusion and welfare services among Finnish Sami with disabilities. Nordic Welfare Centre. Stockholm. Mari Kivistö (2017) Vammaisten nuorten teknologisten toimijuuksien rakentuminen digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Nuorisotutkimus 35 (4), Heli Ronimus (2017) Osallisuus vammaissosiaalityössä. Suuntaaja 3/2017 Karoliina Ahonen, Kati Honkanen, Johanna Olli, Heli Ronimus & Merja Seppänen (2018) Kuuluva lapsi kohti vammaisen lapsen osallisuutta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päätösten tueksi 26/2018. Marjo Romakkaniemi, Marjatta Martin, Kalle Könkkölä & Tiina Lappalainen (2018) Vammaispalvelujen sosiaalityön asiantuntijuus on turvattava. Yhteiskuntapolitiikka 83 (3), 338. Jaana Tihinen (2018) Vammaispalveluiden asiakkaiden käsityksiä osallisuuden rakentumisesta. Pro gradu-tutkielma. Lapin Yliopisto. Mari Kivistö, Martina Nygård & kehittäjätyöntekijät (2018) Vammaissosiaalityölle kunnolliset rakenteet ja työolot. Talentialehti 7/2018. Hanketyöntekijät (2018) Asiakasosallisuusryhmät vammaispalveluissa. Toimintamalli Innokylässä. Annina Heini, Mari Kivistö & Nelli Lindroos (2019) Huippuosaamista ja kehittämistarpeita. Kynnys -lehti 1/2019. Annina Heini, Liisa Hokkanen, Katariina Kontu, Katriina Kunttu, Nelli Lindroos & Heli Ronimus (2019) Osallisuus vammaissosiaalityössä on yhteistyötä asiakkaiden kokemuksia. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. B 67. Lapin yliopisto. Mari Kivistö, Annina Heini, Katariina Kontu, Katriina Kunttu, Tiina Lappalainen, Nelli Lindroos, Heli Ronimus & Stina Sjöblom (2019) Asiakasosallisuuden toteutuminen ja digitalisaation mahdollisuudet vammaissosiaalityön asiakasprosessissa. Kuntoutus 42 (1),

4 Kehittämisen ja tutkimisen kumppanuus 1/2 Mari Kivistö (2019) Sosiaalityön eettinen toimijuus digitalisaatiossa esimerkkinä vammaissosiaalityö. Teoksessa Anneli Pohjola, Tarja Kemppainen, Asta Niskala & Nina Peronius (toim.) Yhteiskunnallisen asemansa ottava sosiaalityö. Vastapaino. Heidi Lauri (2019) Oman elämänsä sankariko? Kehitysvammaisten asiakkaiden kokemuksia asiakasosallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisesta vammaissosiaalityössä. Pro gradu-tutkielma. Hanketyöntekijät (2019) Asiakasosallisuutta vahvistava palvelutarpeen arviointi vammaispalveluissa. Toimintamalli Innokylässä. Katariina Kontu, Katriina Kunttu, Nelli Lindroos, Heli Pitkänen & Heli Ronimus (2019) Etukäteismateriaalit ennen tapaamista. Vammaispalvelujen käsikirja. Heli Ronimus (2019) Työkalupakki vammaisen lapsen näkemysten selvittämiseen. Vammaispalvelujen käsikirja. Marjo Romakkaniemi, Marjatta Martin & Tiina Lappalainen (2019) Vammaissosiaalityön asiantuntijuus harkintavallan perustana. Teoksessa Anneli Pohjola, Tarja Kemppainen, Asta Niskala & Nina Peronius (toim.) Yhteiskunnallisen asemansa ottava sosiaalityö. Vastapaino. Ylva Krokfors (2019) Palvelusuunnitelman ABC. Invalidiliiton webinaari. Ylva Krokfors & Heli Ronimus (2019) Vammaisen lapsen ääni kuulumaan! osallistamisen menetelmiä. Invalidiliiton webinaari. Laura Olsén & Liisa Hokkanen (tulossa) The Interconnection between Digitalisation and Human Security in the Lives of Sámi with Disabilities. Elina Kalaoja (tulossa) Asiakkaan harkintavalta vammaissosiaalityössä. Pro gradu-tutkielma. Lapin yliopisto. Mari Kivistö & Sanna Hautala (tulossa) Dokumentoitu asiakaslähtöisyys? Vammaissosiaalityön asiakasprosessit asiakasdokumenttien kuvaamana. Mari Kivistö & Liisa Hokkanen (käsikirjoitus) Asiakaskansalaisuus vammaissosiaalityössä kehysanalyyttinen näkökulma. Liisa Hokkanen (käsikirjoitus) Saamelaisten vammaisten osallisuuskokemuksia. Pirjo Oinas (käsikirjoitus) Vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeus. Esimerkkinä asumispalvelut. Pirjo Oinas & Liisa Hokkanen (keskeneräinen käsikirjoitus) Kokemuksia tiedonsaantioikeudesta.

5 Kohtaaminen Sosiaalityön jokapäiväinen teko 1/2 Lasten kohtaaminen on vielä lastenkengissä. Ketä pidämme asiakkaana ja kenet me tapaamme. Vuorovaikutuksen apuvälineet. Erityisen tärkeitä tiettyjen erityisryhmien kanssa (esim. Lapset ja erityishuollon asiakkaat). Puhetta korvaavien ja tukevien kommunikaatiomenetelmien osaamisen tärkeys. Tukiviittomat, kuvien käyttö ja keskustelumatto. Ennen kaikkea rohkeus heittäytyä ja kokeilla, ei niinkään minkään tietyn menetelmän täydellinen hallinta. Myös muut sosiaalityön välineet ja menetelmät ovat käytettävissä vammaissosiaalityössä. Tunnekortit, leikki, piirtäminen, struktuurit. Erityisesti lapset nostivat asiakaskyselyssä esiin kohtaamispaikan tärkeyden. Useimmiten se oli koti. Voimmeko antaa lapsen päättää? Kuva: Sclera, muokkaus Ritva Hämäläinen Savas, papunet.net Tukiliitto: Mahtikortit

6 Kohtaaminen Sosiaalityön jokapäiväinen teko 2/2 Asiakaskyselyssä vastaajat toivoivat, että heidät kohdataan yhdenvertaisesti ja rehellisesti. Vastaajien mielestä on tärkeää, että työntekijä on läsnä, kuuntelee aidosti ja haluaa auttaa. Työntekijä tarvitsee asiakaskeskeisen asenteen ja hyvät vuorovaikutustaidot. Työntekijällä tulee olla rohkeutta kohdata asiakkaan tunteet ja sanoittaa niitä. Kohtaaminen asiakkaan omassa kodissa on herkkä tilanne, asiakkaan yksityisyyden kunnioittaminen on tärkeää. Yksilöllisten olosuhteiden selvittäminen on asiakkaan etu ja useimmiten myös toive. Kuva: Sclera, muokkaus Ritva Hämäläinen Savas, papunet.net. Osallisuus lisääntyy, kun... keskustelu työntekijän ja asiakkaan välillä on avointa, ystävällistä ja kunnioittavaa. vammaiset henkilöt kohdataan asiakassuhteessa kumppaneina ja osallisina toimijoina. työntekijä tunnistaa, millaista kohtaamista ja keskustelua asiakas odottaa ja haluaa.

7 Asiakkaiden köydenvetoa vammaissosiaalityön palveluprosessin kehittämisen suunnista Heini & Hokkanen & Kontu & Kunttu & Lindroos & Ronimus (2019) Osallisuus vammaissosiaalityössä on yhteistyötä - asiakkaiden kokemuksia

8 Kohtaamisesta osallistavaan vuorovaikutukseen palveluprosessissa Nopea prosessi <> harkittu ja punnittu prosessi On asiakas- ja tilannekohtaista, milloin kumpaakin tarvitaan. Tämä edellyttää harkintaa ja joustavuutta. Asiakaskyselyssä toivottiin, että kiireellisissä tilanteissa on mahdollista pikaratkaisuihin. Yhdenmukaistava säätely <> tilanne- ja yksilökohtaisuus Huomioidaan asiakkaan elämän yksiköllisyys ja toiveet. Kaikille (valtakunnallisesti) samat ehdot <> tilanteen ja ihmisen huomiointi Harkinta tuottaa palautetta eriarvoisesta kohtelusta. Ilman harkintaa ei voida toteuttaa yhdenvertaisuutta. Kuva: Sergio Palao / CATEDU, papunet.net

9 Vuorovaikutus ei ole vain kahden kauppa (1/2) - tulkintaa vammaisten henkilöiden viesteistä Historiat välittyvät ja vaikuttavat tähän päivään. Vammaisuus on kategoria, johon yhdistyy edelleen (ja jälleen) ennakkoluuloja, eriarvoisuutta ja syrjintää. Yhä (ja yhä enemmän) on toimijoita, joiden toimintaa ohjaa aito yhdenvertaisuus. Vammaisten oikeuksien pääsy valtavirtaistuneeseen politiikkaan on kesken. Rakenteellinen syrjintä altistaa myös yksilöihin kohdistuvan kaltoinkohtelun sallimiselle. Vahva kokemus syrjinnästä voi estää hienovaraisemman tilanteen tunnistamista syrjinnäksi. Vähemmistön vähemmistöjen erityisyyden tunnistaminen (leimaamatta). Vammaisten oikeuksien toteuttaminen edellyttää (edelleen) sosiaalista asianajoa. Järjestöjen ja vertaistuen merkitys identiteetille ja identiteettien moninaisuudelle. Kansainvälisten sopimusten ja lainsäädännön takaamat oikeudet ovat oikeuksia vasta, kun niitä käytetään ja toteutetaan. Kuva: Sergio Palao / ARASAAC, papunet.net Kuva: Kuvako, papunet.net

10 Vuorovaikutus ei ole vain kahden kauppa (2/2) - tulkintaa vammaisten henkilöiden viesteistä Vammaisena eläminen vaatii oman elämän tavanomaista tietoisempaa rakentamista. Vammaispalvelut on (vain) osa elämää ja joskus kaiken peruspilari. Ulkopuoliset ratkaisut ja palvelurakenteet muovaavat osallisuuden toteutumista vammaispalveluissa ja niihin vaikutetaan. Vammaisen ihmisen ja hänen lähiympäristönsä vuorovaikutus vaikuttaa merkittävästi vammaisuuden seurauksiin elämään, osallisuuteen ja selviytymiseen. Kun läheisverkoston tuki on ohut, ammattilaisilta odotetaan erityisen laajaa tukea.!! Vammaisuuden erityisyyttä ja ihmisten yhdenvertaista erilaisuutta kunnioittavien palvelujen henkilökohtaistaminen edellyttää sosiaalityöltä paneutumista, halua ja resursseja. Mielekäs toiminta on perusta yhdenvertaiselle osallisuudelle. Työ ja opiskelu koetaan osallisuuden luojina ensisijaisiksi. Muiden toimintamuotojen merkitys korostuu työmarkkinoiden ulkopuolella. Näiden toimintamuotojen arvostaminen yhdenvertaisina osallisuusareenoina toteutuu satunnaisesti. Erityisyyden integroitumisella identiteettiin on voimaannuttava ja valtaistava merkitys. Väärinymmärryksien riski on olemassa, erityisesti toimiessa arvolatautuneita asioiden parissa. Kuva: Sergio Palao / CATEDU, papunet.net

11 Digitalisoituva ja teknologisoituva inhimillinen turvallisuus - tulkintaa vammaisten henkilöiden viesteistä Muuttaa elämää (teknistynyt, robotisoituva tieto yhteiskunta) Luo uusia yhteisöjä, tarjoaa osallisuuden ja tuen areenoita, joiden merkitys tulee kasvamaan. Luo kvasitietoa, epävarmuutta, haavoittuvuutta ja turvattomuutta. Tarjoaa uusia tapoja näkyä ja olla näkymätön. Digin mahdollisuudet korostuvat (juhla)puheissa ja esteet (arki)toiminnassa. Digitalisaatio on huomaamaton osa arkea (sulautunut). Eriarvoistaa palvelujen saavutettavuuden uudella tavalla. Asiakkaalle huomaamaton / keskeinen osa palvelutapahtumaa. Luo yhdenmukaisuutta, joka tulee tulkituksi yhdenvertaisuudeksi tai oikeudenmukaisuudeksi. Yksilökohtaisen harkinnan asema? Osallisuudelle relevanttien asioiden standardisointi Kuva: Sergio Palao / ARASAAC, papunet.net

12 Asiakasosallisuusryhmät "asiakkaan" äänen tukena Miten asiakasosallisuusryhmä synnytetään? : sopivuus situaatioon ja tavoitteeseen? Edustuksellisten elinten kautta Kaikille avoin Kaikille kutsu Miten muotoutumisen vaikutus koostumukseen ja toimintaan? Miten osallisuuden käy, kun ryhmästä jäädään ulkopuolelle tai pois? Millä roolilla tullaan ryhmään? Vaikuttaja Kokemusasiantuntija Tavallinen vammainen/omainen Asian edustaja Puoli ammattilainen Millaiseksi ryhmän roolitus muodostuu? Eriytyvät Kaikille puheenvuoro Mikä on ryhmän elinkaari? Millainen on ryhmälle annettu tuki ja sen saavuttama vaikutusvalta? Kuva: Sclera, muokkaus Ritva Hämäläinen Savas, papunet.net

13 Asiakkaiden köydenvetoa vammaissosiaalityön palveluprosessin kehittämisen suunnista Heini & Hokkanen & Kontu & Kunttu & Lindroos & Ronimus (2019) Osallisuus vammaissosiaalityössä on yhteistyötä - asiakkaiden kokemuksia

14 Späʹsseb! Takkâ! Giitu! Kiitos! Tiedäthän, että tänä vuonna vietetään YK:n alkuperäiskansojen kielten vuotta. Kuva: Sergio Palao / ARASAAC, papunet.net liisa.hokkanen@ulapland.fi, katriina.kunttu@eksote.fi heli.ronimus@espoo.fi