Perehdytysopas Kuopion Perheentalon lasten osallisuuden menetelmiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perehdytysopas Kuopion Perheentalon lasten osallisuuden menetelmiin"

Transkriptio

1 Perehdytysopas n lasten osallisuuden menetelmiin Opas sisältää 1 Mitä on osallisuus? 2 Miten Perheentalolla huomioidaan lasten osallisuus? 3 Erilaisia menetelmiä lasten osallisuuden edistämiseen 4 Kuvallista materiaalia osallisuuden tukemiseen

2 1 Mitä on osallisuus? YK:n lapsen oikeuksien sopimus on ollut Suomessa voimassa vuodesta Lasten oikeus osallistua ja vaikuttaa omaan elämään on vahvistunut vuosien aikana. Vammaisten lasten kohdalla on kuitenkin vielä paljon työtä edessä. Kesällä 2016 voimaan tullut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus vahvistaa vammaisten lasten osallisuutta omassa elämässä. Sopimuksen mukaan vammaisten lasten tulee voida nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa. Lasten osallisuus on keskeinen lapsen oikeuksien toteutumiseen vaikuttava tekijä. Osallisuus on prosessi, joka tarkoittaa erilaisia asioita eri lasten kanssa. Osallisuus ja tunne osallisuudesta muuttuu tilanteiden mukaan. Osallisuuden toteutuessa lapselle syntyy tunne, että hän voi vaikuttaa omiin ja Perheentalon asioihin hänellä on halutessaan mahdollisuus kieltäytyä osallisuudesta hän saa riittävästi tukea osallisuuteen. Lasten osallisuuden edistäminen vahvistaa lasten asemaa Perheentalon toiminnassa ja varmistaa lasten mielipiteiden huomioimisen käytännössä. Perheentalon lasten osallisuuteen liittyy tiedon antaminen lapsille sopivalla tavalla. Perheentalon toiminnasta tiedotetaan lasten ymmärrettävällä tavalla, esimerkiksi kuvakommunikaatiolla. Lasten osallisuus tarkoittaa sitä, että lapsilla tasavertainen asema aikuisten kanssa Perheentalon yhteisössä. Osallisuuden toteutumisen myötä lapset omaksuvat vuorovaikutustaitoja, heidän rohkeus kertoa omia mielipiteitään kasvaa ja he oppivat uskomaan omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Perheentalolla lapsilla on mahdollisuus harjoitella osallisuutta hauskoilla ja motivoivilla tavoilla. Lähteet: Pelastakaa lapset ry 2012, 3 4 ja

3 2 Miten Perheentalolla huomioidaan lasten osallisuus? n toiminta on suunniteltu edistämään lasten ja perheiden osallisuutta toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Lapset ja perheet osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja arviointiin päivittäin mm. seuraavilla tavoilla: suullinen palaute päivittäin palautelaatikko osallisuus- seinä Perheentalolla toteutetaan lisäksi 1-2 krt. /vuodessa perheraati ja lapsiasiaryhmä. Molemmissa osallistujat osallistuvat Perheentalon toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Erilaisissa ohjatuissa toiminnoissa, avoimessa leikkitoiminnassa ja perhetapahtumissa pyydetään palautetta perheiltä monipuolisilla tavoilla. Tärkein osallisuuden muoto Perheentalolla on lasten päivittäinen osallisuus oman päivän kulkuun. Perheentalon ohjaajat tukevat lasta ja perhettä joka päiväisessä osallisuudessa! Lasten osallisuuden periaatteet Perheentalossa: osallisuus ja osallistuminen Perheentalon toimintaan on vapaaehtoista lapselle on oikeus kieltäytyä osallisuutta voidaan harjoitella turvallisessa ympäristössä Perheentalolla, esimerkiksi antamalla palautetta toiminnasta tunnepalloilla lapsille annetaan tietoa toiminnasta heidän ymmärtämällään tavalla lapsia kuunnellaan aidosti ja heidän näkemykset otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa

4 Perheentalon työntekijöiden lasta kunnioittava työskentelytapa Lapsen osallisuuden tukeminen lähtee aikuisen asenteista lasta ja osallisuutta kohtaan. Perheentalon työntekijät näkevät lapset aktiivisina toimijoina, joilla on paljon annettavaa yhteiseen toiminnan suunnitteluun. Työntekijöillä on aito halu kuunnella lasta ja ottaa lasten mielipiteet huomioon. Työntekijät arvostavat lapsia ja heidän ajatuksiaan, toiveitaan ja tarpeitaan. Lapsiin luodaan päivittäin aktiivisesti keskusteluyhteys; jokainen perhe ja lapsi toivotetaan tervetulleeksi Perheentalolle. Talolla on suurimman osan aukioloajasta paikalla 2 työntekijää ja useita vapaaehtoisia ja opiskelijoita. Lapsille tarjotaan päivittäin mahdollisuuksia kertoa omia ajatuksiaan; esimerkiksi piirtämällä ja yhteisen leikin lomassa. n arvoja ovat muun muassa lapset keskiössä ja lapsen oikeusperustaisuus eli kaikessa toiminnassa huomioidaan ensi sijaisesti lasten etu ja lapsen oikeuksien toteutuminen.

5 3 Erilaisia menetelmiä lasten osallisuuden edistämiseen Leikki Lapsen mielipiteen selvittämiseksi voidaan käyttää yhteistä leikkiä. Lapselle voidaan esittää erilaisia leikkejä, joista lapsi voi valita mieleisensä. Leikki suunnitellaan yhdessä lapsen kanssa ja leikinsäännöt sekä sisältö ovat lapsen mielipiteen mukaisia. Leikkiä suunnitellessa lapsen mielipiteet ovat ratkaisevassa asemassa ja aikuinen muokkaa leikkiä lapsen haluamaan suuntaan. Leikin ohessa tulleet mielipiteet ovat usein vaivattomasti sekä rehellisesti tulleita lapsen ajatuksia. (Tuomisto, Korhonen ja Viljanen 2014, 5-19.) Haastattelu Lasta haastattelemalla voidaan saada lapsen mielipiteet esille. Lapsen tulee kuitenkin osata keskustelutaitoja, jotta menetelmää voidaan käyttää mielipiteen selvittämiseen. Keskustelutaitoja harjaannuttamalla lapsi oppii kertomaan asioita vuorovaikutuksellisesti toisen henkilön kanssa. Aikuisen on hyvä piirtää lapsien asioita paperille, kaikkien nähtäville, jolloin asiat ovat helpommin omaksuttavissa ja ymmärrettävissä. Piirrettäessä lapselle merkittäviä asioita hänen nähtävilleen lapsi kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Lapsi voi myös korjata asioita, jotka eivät olleet hänen näkemyksensä mukaisia tai tulivat aikuisen väärintulkitsemina. Haastattelun apuna voidaan käyttää Minä pidän Mistä sinä pidät mallia, jolloin aikuinen esittää ensin itseensä liittyviä asioita ja kyselee tämän jälkeen lapselta mistä hän pitää. Tällä keinolla voidaan lähestyä asioita, joista erityisesti lapsen mielipide halutaan saada selville. (Tuomisto, Korhonen ja Viljanen 2014, 5-19.) Piirtäminen Lapsen mielipiteen selvittämiseen voi käyttää lapsen itsensä piirtämiä asioita ja esineitä. Lasta voidaan pyytää piirtämään hyvinkin yksityiskohtaisesti mielipidettä selvitettäessä. Yhdessä piirrettäessä lapsen voidaan antaa muokata aikuisen piirtämää kuvaa tai hän voi piirtää siihen lisää oman näkemyksensä ja mielipiteensä mukaisesti. (Tuomisto, Korhonen ja Viljanen 2014, 5-19.)

6 Äänestäminen Lapset voivat äänestää perinteisillä hymy/surunaama korteilla. Perheentalolle on myös hankittu tunnepallot, jolloin lapsi ottaa käteen ja näyttää palloa, jonka osoittamaa tunnetta hän tuntee. Jaloilla äänestämistä voi käyttää lapsilla, joilla on puheentuotossa pulmia. Lattialle voidaan asettaa mielipiteen ilmaisua varten asioita, joiden päälle lapsi voi siirtyä kertomaan omia näkemyksiään. Sadutus Lapsen kanssa yhdessä suunniteltu sadutus on keino saada lapsen ajatuksia sekä mielipiteitä selville. Lapsi muokkaa satua omien kokemusten ja ajatusten pohjalta. Sadutuksessa lapsi voi kertoa itsestään tarinaa ja kertoa sadun keinoin ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Lapsi voi sadun avulla kertoa myös toiveitaan ja ideoitaan. Aikuinen ei saa johdatella tai muokata sadun sisältöä millään tavalla. Peukutus ja liikennevalot Peukku-kuvien avulla voidaan saada selkeitä vastauksia mielipiteitä kysyttäessä. Peukku ylös ja peukku alas -kuvat tarkoittavat yleensä pidin en pidä tai kyllä ei -vastauksia. Lapsen täytyy ymmärtää kysymys ja sen sisältö ennen vastauksen antamista. Liikennevalot ovat myös selkeä, yksiselitteisen mielipiteen ilmaisutapa. Liikennevalojen vihreä väri tarkoittaa kyllä/olen samaa mieltä/tykkään tästä jutusta, keltainen väri kertoo ehkä/en osaa sanoa/en tiedä vastauksen ja punainen väri ei/ olen eri mieltä/en tykkää tästä jutusta. Mattotyöskentely Kynnysmattoon laaditaan asteikko Tykkään en tykkää. Lapset siirtävät asteikolle esimerkiksi Perheentalon toiminnasta kertovia kuvia. Perheentalon rauhallisen huoneen kaapista löytyy osallistavien menetelmien varastolaatikko. Laatikosta löytyy erilaisia kuvia asteikkoon. Kaapista löytyy Perheentalon toiminnasta kertovia kuvia, joita voidaan käyttää mat-

7 totyöskentelyssä apuna. Mattoa voidaan käyttää lapsiryhmässä laajemman mielipiteen selvittämisessä. Painikkeet Perheentalolle on hankittu 3 äänipainiketta, joihin työntekijät voivat nauhoittaa erilaisia mielipiteitä, esimerkiksi TYKKÄÄN PALJON EN TYKKÄÄ OLLENKAAN. Lapset painavat painikkeita oman mielipiteensä mukaisesti. Sarjakuvat Sarjakuvat ovat keino kertoa omia ajatuksia, mielipiteitä ja ideoita. Sarjakuvia voi tehdä kuvilla ja sanoilla ja pienempien lasten kanssa pelkästään kuvilla. Sarjakuviin lapsen voi olla helpompi kuvata vaikeita ajatuksia ja tunteita. Sarjakuvassa lapsi voi olla päähenkilö tai se voi olla lapsen laatima tarina esimerkiksi Perheentalon työntekijöille. Lapsille kerrotaan ensin mitä sarjakuva tarkoittaa ja miten sen voisi itse tehdä; mitä tapahtui ensin ja mitä sen jälkeen. Sarjakuvan aiheen voi valita yhdessä lasten kanssa keskustelemalla; esimerkiksi mitä haluat tehdä Perheentalolla kesällä. Aiheen valinta ja sen käytännönläheisyys ovat tärkeää. Lapsen on helpompi piirtää asiasta, josta hänellä on kokemusta. Sopiva ruutumäärä on lapsen iästä riippuen 2-4. Aikuinen on mukana piirtämisessä ja voi auttaa sarjakuvan rakentamisessa, kysymällä apukysymyksiä. Perheraati / lapsiasiainryhmä Ryhmät kootaan 1-2 krt. vuodessa antamaan Perheentalon toimintaan konkreettista arviointitietoa ja suunnittelemaan yhdessä toimintaan. Ryhmiin voi osallistua aina samat henkilöt tai jokainen ryhmä kootaan sillä hetkellä vapaaehtoisista ja innokkaista perheistä ja lapsista. Ryhmät perustuvat vapaaehtoisuuteen ja niissä noudatetaan vaitiolovelvollisuutta. Ryhmissä kysytään muutama peruskysymys joihin osallistujat vastaavat itselleen sopivilla yllä mainituilla tavoilla. Ryhmien suunnittelussa voidaan käyttää apuna esimerkiksi bikva-arviointimallia (

8 Ideoita ja vinkkejä osallisuuden tukemiseen: amazonaws.com/pelastakaalapset/2016/02/ /lapsen_aani_tarinaminulta_web pdf

9 4 Kuvallista materiaalia osallisuuden tukemiseen Perheentalon rauhallisen huoneen kaapista löytyy laatikosta erilaista lasten osallisuutta tukevaa materiaalia. Laatikosta löytyy erilaisia tunnekuvia, arviointiasteikkoja ja äänipainikkeet. Eri puolilta Perheentaloa löytyy lasten mielipiteiden selvittämiseen materiaalia. Perheentalolta löytyy Lasten voimavara-kortit

10 Laadittu Lastu-projektissa 2017 / Maarit Mykkänen

Lasten osallisuus Perheentalolla Osallisuutta tukevia työkaluja

Lasten osallisuus Perheentalolla Osallisuutta tukevia työkaluja Lasten osallisuus Perheentalolla Osallisuutta tukevia työkaluja SISÄLLYS 1. Osallisuus 2. Osallisuuden tukeminen Perheentalolla 3. Osallisuutta tukevia työkaluja 4. Lukuvinkkejä ja ideoita osallisuuden

Lisätiedot

Perheraati - toimintaohjeet

Perheraati - toimintaohjeet Perheraati - toimintaohjeet SISÄLLYS 1 Mitä perheraati tarkoittaa 2 Ohjeita perheraadin järjestämiseen 3 Mauri Mäyräkoiran perheraati- mainos ja sanomat 2 1 Mitä perheraati tarkoittaa Perheraati on vuorovaikutuksellinen

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS, 24.9.2015 17.5.2016 1

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS, 24.9.2015 17.5.2016 1 Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS, 24.9.2015 17.5.2016 1 Lasten osallisuus ja kuuleminen Terhi Tuukkanen YTT, ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 17.5.2016 2 Miksi lasten osallisuus?

Lisätiedot

Perehdytysopas Kuopion Perheentalon viestintään

Perehdytysopas Kuopion Perheentalon viestintään Perehdytysopas n viestintään Opas sisältää 1 Miten Perheentalon toimintaympäristössä on huomioitu kävijöiden erilaiset viestintäkeinot? 2 Miten Perheentalon ohjaajat huomioivat erilaiset kävijät? 3 Perheentalolta

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

OSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN

OSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN OSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN PUHEENVUORON SISÄLTÖ Osallisuus ja demokratia käsitteinä Kirjaston rooli demokratian ja osallisuuden edistäjänä Osallisuuden merkitys kirjastopalvelujen

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto

Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto 21.11.2018 Tampere Oikeus osallisuuteen YK:n lasten oikeuksien sopimus - Syrjimättömyys

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien iltapäivä VM,

Lapsen oikeuksien iltapäivä VM, Lapsen oikeuksien iltapäivä VM, 16.11.2015 16.11.2015 1 Mitä on avoin hallinto lasten näkökulmasta? Lasten osallisuus ja kuuleminen Terhi Tuukkanen YTT, ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 16.11.2015

Lisätiedot

Osallisuutta vahvistavia työkäytäntöjä - AAC-menetelmät ja lasten osallisuus vammaissosiaalityössä

Osallisuutta vahvistavia työkäytäntöjä - AAC-menetelmät ja lasten osallisuus vammaissosiaalityössä Osallisuutta vahvistavia työkäytäntöjä - AAC-menetelmät ja lasten osallisuus vammaissosiaalityössä Heli Ronimus, Espoon kaupunki Katariina Kontu, Eteva kuntayhtymä Osallisuuden vahvistaminen vammaispalveluissa

Lisätiedot

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin

Lisätiedot

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille

Lisätiedot

Miten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria

Miten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria Kohti lapsiystävällistä kuntaa ja maakuntaa: Kuuntele ja opi lapsilta ja nuorilta Ke 20.9.2017 13.40-14 Helsinki, Kansallisumuseo Miten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria Professori Liisa

Lisätiedot

LASTEN TARINAT TOIMINNAN TUEKSI

LASTEN TARINAT TOIMINNAN TUEKSI LASTEN TARINAT TOIMINNAN TUEKSI LASTEN TARINAT TOIMINNAN TUEKSI Pieni opas tarinoiden keräämiseen Tässä oppaassa on ideoita siitä, miten voimme omalla toiminnallamme edistää lasten ja nuorten kokemusta

Lisätiedot

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus

Lisätiedot

OSALLISUUDEN OHJEISTUS. Lapsen ääni. sinulle, joka päätät lasten asioista.

OSALLISUUDEN OHJEISTUS. Lapsen ääni. sinulle, joka päätät lasten asioista. OSALLISUUDEN OHJEISTUS Lapsen ääni sinulle, joka päätät lasten asioista. 2 Pelastakaa Lapset tekee työtä edistääkseen lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla. Järjestömme pyrkii lisäämään

Lisätiedot

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön -koulutus

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön -koulutus Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön -koulutus 28.9.2016 6.10.2016 1 Lasten osallisuus ja kuuleminen Terhi Tuukkanen YTT, ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 28.9.2016 2 Mitä lapset ajattelevat

Lisätiedot

Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro

Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro Mirjam Kalland Varhaiskasvatuksen professori, Helsingin yliopisto 21.11.2018 Eri tasoiset sopimukset Julistus (declaration) ei juridisesti sitova Tahdonilmaisu,

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsen oikeudet ja globaalikasvatus. Globaali näkökulma lapsen oikeuksiin

Lapsen oikeudet ja globaalikasvatus. Globaali näkökulma lapsen oikeuksiin Lapsen oikeudet ja globaalikasvatus Globaali näkökulma lapsen oikeuksiin mielipiderinki Mielipiderinki Seistään ringissä. Jokainen astuu yhden askeleen eteenpäin, menee kyykkyyn tms. ja kertoo oman nimensä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Jokainen lapsi on rikkaus ja arvokas omana itsenään. Kuuntelemme ja kohtaamme lapset ja perheet

Lisätiedot

Erilaisia osallisuusmenetelmiä

Erilaisia osallisuusmenetelmiä Erilaisia osallisuusmenetelmiä Rauna Nerelli, Suomen Lasten Parlamentti Tässä on muutamia menetelmiä, joita voi käyttää lasten kanssa ryhmässä toimittaessa, kun halutaan vahvistaa lasten osallisuutta ja

Lisätiedot

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto Martina Nygård THL 5.3.2019 Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta / KOULUTUSKIERROS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen

Lisätiedot

Lapsen osallisuus arjen ympäristöissä ja osana päätöksentekoa kyselyn tulokset

Lapsen osallisuus arjen ympäristöissä ja osana päätöksentekoa kyselyn tulokset Lapsen osallisuus arjen ympäristöissä ja osana päätöksentekoa kyselyn tulokset Kyselyn tausta ja tavoite Kysely kuuluu osaksi Pohjois-Savon maakunnan YHDESSÄ! ohjelmaa (Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma,

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

YHTEISÖN KOKEMUSPELIN OHJEET

YHTEISÖN KOKEMUSPELIN OHJEET YHTEISÖN KOKEMUSPELIN OHJEET ENNEN PELIÄ Leikkaa ja liimaa kartongille (tai tee itse) ohjevihkosen lopussa oleva nuoli ja kiinnitä se pelilaudan keskelle nastalla yms. Ammattilainen: johda alussa omin

Lisätiedot

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

LAPSELLA ON OIKEUKSIA LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE

Lisätiedot

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. susanna.hintsala@kvl.fi KEHAS-ohjelma Ohjelma perustuu valtioneuvoston 21.1.2010 tekemään periaatepäätökseen

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa 2010 1. Lapset tulevat t kuulluksi k Oletko valmis kuulemaan lapsia? Työskenteletkö tkö niin, että se mahdollistaa kuulemisen? Onko tiimisi yleisenä toimintatapana

Lisätiedot

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.

Lisätiedot

Lasten osallisuus ja lapsia koskevan tutkimustiedon hyödyntäminen

Lasten osallisuus ja lapsia koskevan tutkimustiedon hyödyntäminen Lasten osallisuus ja lapsia koskevan tutkimustiedon hyödyntäminen Terhi Tuukkanen YTT, erikoistutkija Lapsiasiavaltuutetun toimisto 10.9.2018 1 Lasten osallisuuden perusteet 1. Lainsäädäntö 2. Osa lapsivaikutusten

Lisätiedot

Keskustelua oppilaiden osallisuudesta

Keskustelua oppilaiden osallisuudesta Keskustelua oppilaiden osallisuudesta Tutkija Katja Rajala, LIKES Liikkuva koulu -seminaari, Helsinki Pikatreffit 8.10.2013 Miten oppilaiden osallisuus näkyy liikkuvissa kouluissa? Liikkuva koulu -ohjelma,

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.

Lisätiedot

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN IHMISOIKEUSPERUSTAINEN LÄHESTYMISTAPA KIRSI POLLARI, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto MIINA WECKROTH, hankepäällikkö, Minua kuullaan -hanke 4.3.2019 LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän

Lisätiedot

TOIMINTA-KORTTI Yhdessäolon riemua MIELEN- TERVEYS

TOIMINTA-KORTTI Yhdessäolon riemua MIELEN- TERVEYS TOIMINTA-KORTTI Mielenterveyden käsi Tavoitteena pohtia omaa ja työyhteisön mielenterveyttä mielenterveyden käsi -kuvan avulla. 1. Miltä oma kätesi näyttää, kun tarkastelet sitä kuvan kysymysten avulla?

Lisätiedot

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Pikku-Iikan päiväkodin toimintasuunnitelma

Pikku-Iikan päiväkodin toimintasuunnitelma Pikku-Iikan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri - Toimintamme päiväkodissa on tavoitteellista, pedagogisesti perusteltua. - Luomme lapselle innostavan ja turvallisen ympäristön,

Lisätiedot

päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma

päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Leppäsuo-Lapinlahti

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Leppäsuo-Lapinlahti Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Leppäsuo-Lapinlahti Toimintakulttuurimme Kaiken toimintamme pohjana on luoda lapselle kokonaisvaltainen tunne turvallisuudesta. Lapsi kohdataan yksilönä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Nimi: Syntymäaika: Esiopetusryhmä: / 20 Suunnitelma on laadittu Perheenjäsenet: Lapseni lähimmät kaverit ja muut tärkeät ihmiset: Tärkeät puhelinnumerot: Erikoisruokavaliot

Lisätiedot

OMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN

OMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN OMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN STANDARDI Asukkailla on oikeus osallistua sosiaaliseen, kulttuuriseen, uskonnolliseen tai yhdistystoimintaan sekä liikuntaan ja urheiluun tai

Lisätiedot

ASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ

ASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ ASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ VARHAISKASVATUS VASTAUSPROSENTIT Määräaikaan mennessä asiakkaista 48,81 % vastasi kyselyyn Esiopetus20 % Päiväkoti 30% Perhepäivähoito 63%. PERHEIDEN JA PÄIVÄKODIN

Lisätiedot

MUUToS luokassa. Näin aloitat muutoksen luokassa! LAPSEN. viikko

MUUToS luokassa. Näin aloitat muutoksen luokassa! LAPSEN. viikko LAPSEN oikeuksien viikko MUUToS luokassa Harjoituksen tavoitteena on pohtia yhdessä, mitä oppilaat itse haluavat parantaa tai kehittää omassa luokassaan ja toteuttaa muutos tämän jälkeen. Harjoitus voidaan

Lisätiedot

Lasten haastattelu lastensuojelussa

Lasten haastattelu lastensuojelussa Lasten haastattelu lastensuojelussa Sauli Hyvärinen Johtava asiantuntija Lastensuojelun Keskusliitto 3.5.2018 Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toimisto@lskl.

Lisätiedot

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Kiiminkijoen avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Kiiminkijoen avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma Kiiminkijoen avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkotimme sijaitsee keskeisellä paikalla kuntakeskuksessa. Tämä mahdollistaa yhteistyön yläkoulun, lukion, kirjaston,

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Lasten mielipiteiden kuuleminen

Lasten mielipiteiden kuuleminen Lasten mielipiteiden kuuleminen Tämän materiaalin tarkoituksena on antaa ohjaajille menetelmiä lasten mielipiteiden kuulemiseen. Harjoitusten avulla kerho ja harrastustoimintaa pystytään kehittämään entisestään

Lisätiedot

SOPU on päämiehen tuki ja ohjaajien apuväline. Sen paikka on päämiehen kodissa.

SOPU on päämiehen tuki ja ohjaajien apuväline. Sen paikka on päämiehen kodissa. SOPU-OHJEET YLEISTÄ SOPUa tehdään yhdessä päämiehen kanssa niin, että seuraavat periaatteet toteutuvat: päämies päättää omasta elämästään mahdollisimman paljon päämiehen toiveet ja unelmat otetaan huomioon

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Lapsi oman elämänsä päähenkilönä

Lapsi oman elämänsä päähenkilönä Lapsi oman elämänsä päähenkilönä Matkalla aktiiviseen kansalaisuuteen Elina Kataja Varhaiskasvatuksen seudullinen koordinaattori, Hämeenlinnan kaupunki elina.kataja@hameenlinna.fi Kasvatuksen ydinkysymykset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

Keinumetafora osallisuudesta

Keinumetafora osallisuudesta Keinumetafora osallisuudesta Ensimmäiset keinukokemukset lapset saavat yleensä aikuisten sylissä. Osallisuudenkin ensimmäiset kokemukset syntyvät siitä, kun lapsi kokee olevansa merkityksellinen, siihen

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Jokainen lapsi on rikkaus ja arvokas omana itsenään. Kuuntelemme ja kohtaamme lapset ja perheet

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma

Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme korostuu tasavertaisuus ja yksilöllisyys. Kohtaamme huoltajat lapsineen yksilöinä kulttuuritaustat ja vanhempien toiveet

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

Lapsi, sinä olet tähti!

Lapsi, sinä olet tähti! Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Päälle liimatut menetelmät vs. toimintakulttuurin kriittinen arviointi Mukaillen Fonsen & Parrila 2016 1.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä? VERTAISARVIOINTI s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Minkälainen tyyppi sä olet? Mitä sulle kuuluu? Onko sulla hyvä olla täällä? VALTTI VERTAISARVIOINTI SIJAISHUOLLOSSA VERTAISARVIOINTI? MIKSI? MITÄ HYÖTYÄ?

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY

KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY Tervetuloa vastaamaan Lapsiystävällinen kunta (LYK) -alkukartoituskyselyyn, jonka ovat työstäneet koordinaatioryhmän jäsenet Tiina Huilaja, Maija Linnala, Aila Moksi ja

Lisätiedot

IDEA-projekti. II koulutus Tampereen yliopisto

IDEA-projekti. II koulutus Tampereen yliopisto IDEA-projekti II koulutus 3.-4.5.2018 Tampereen yliopisto Twitter: @IDEAchildrights @UniTampere #lapsenoikeudet Co-funded by the Rights, Equality and Citizenship (REC) Programme of the European Union Toimiva

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa

Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa Projektikoordinaattori Tia Kemppainen Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen työryhmä & kohtaamispaikkatyöryhmä koolla 25.4.2018 Vanhemmuuden ja parisuhteen

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmassa kuvaamme, miten varhaiskasvatusta käytännössä pedagogisesti toteutetaan Meripirtissä.

Lisätiedot

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta 31.10.2016 Säätytalo 8.11.2016 1 Näkökulmia lasten osallisuuteen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 8.11.2016 2 Lasten osallisuuden

Lisätiedot

Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma

Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Myllyojan päiväkodissa toimintakulttuurimme lähtee yhteisistä tavoitteista ja säännöistä, joita arvioimme ja kehitämme säännöllisesti.

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA

VUOSISUUNNITELMA VUOSISUUNNITELMA 2018-2019 PÄIVÄKODIN NIMI: Metsätähti RYHMIEN NIMET: Kissankellot (1-3v.) ja Päivänkakkarat (3-5v.) LASTEN MÄÄRÄ: 33 paikkaa (kuluvana toimintavuotena 38 lasta) Päiväkodin aukioloaika

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Linnunlaulu

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Linnunlaulu Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Linnunlaulu Meillä Linnunlaulussa tehdään töitä laulaen ja nauraen ajatuksella että kaikki on mahdollista! Meille tärkeitä asioita ovat lapsen, vanhempien

Lisätiedot

FANNI JA IHMEELLINEN TUNNELÄMPÖMITTARI

FANNI JA IHMEELLINEN TUNNELÄMPÖMITTARI NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA IHMEELLINEN TUNNELÄMPÖMITTARI Tunnesäätelyn harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat Tutustu

Lisätiedot