Perehdytysopas Kuopion Perheentalon lasten osallisuuden menetelmiin

Transkriptio

1 Perehdytysopas n lasten osallisuuden menetelmiin Opas sisältää 1 Mitä on osallisuus? 2 Miten Perheentalolla huomioidaan lasten osallisuus? 3 Erilaisia menetelmiä lasten osallisuuden edistämiseen 4 Kuvallista materiaalia osallisuuden tukemiseen

2 1 Mitä on osallisuus? YK:n lapsen oikeuksien sopimus on ollut Suomessa voimassa vuodesta Lasten oikeus osallistua ja vaikuttaa omaan elämään on vahvistunut vuosien aikana. Vammaisten lasten kohdalla on kuitenkin vielä paljon työtä edessä. Kesällä 2016 voimaan tullut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus vahvistaa vammaisten lasten osallisuutta omassa elämässä. Sopimuksen mukaan vammaisten lasten tulee voida nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa. Lasten osallisuus on keskeinen lapsen oikeuksien toteutumiseen vaikuttava tekijä. Osallisuus on prosessi, joka tarkoittaa erilaisia asioita eri lasten kanssa. Osallisuus ja tunne osallisuudesta muuttuu tilanteiden mukaan. Osallisuuden toteutuessa lapselle syntyy tunne, että hän voi vaikuttaa omiin ja Perheentalon asioihin hänellä on halutessaan mahdollisuus kieltäytyä osallisuudesta hän saa riittävästi tukea osallisuuteen. Lasten osallisuuden edistäminen vahvistaa lasten asemaa Perheentalon toiminnassa ja varmistaa lasten mielipiteiden huomioimisen käytännössä. Perheentalon lasten osallisuuteen liittyy tiedon antaminen lapsille sopivalla tavalla. Perheentalon toiminnasta tiedotetaan lasten ymmärrettävällä tavalla, esimerkiksi kuvakommunikaatiolla. Lasten osallisuus tarkoittaa sitä, että lapsilla tasavertainen asema aikuisten kanssa Perheentalon yhteisössä. Osallisuuden toteutumisen myötä lapset omaksuvat vuorovaikutustaitoja, heidän rohkeus kertoa omia mielipiteitään kasvaa ja he oppivat uskomaan omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Perheentalolla lapsilla on mahdollisuus harjoitella osallisuutta hauskoilla ja motivoivilla tavoilla. Lähteet: Pelastakaa lapset ry 2012, 3 4 ja

3 2 Miten Perheentalolla huomioidaan lasten osallisuus? n toiminta on suunniteltu edistämään lasten ja perheiden osallisuutta toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Lapset ja perheet osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja arviointiin päivittäin mm. seuraavilla tavoilla: suullinen palaute päivittäin palautelaatikko osallisuus- seinä Perheentalolla toteutetaan lisäksi 1-2 krt. /vuodessa perheraati ja lapsiasiaryhmä. Molemmissa osallistujat osallistuvat Perheentalon toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Erilaisissa ohjatuissa toiminnoissa, avoimessa leikkitoiminnassa ja perhetapahtumissa pyydetään palautetta perheiltä monipuolisilla tavoilla. Tärkein osallisuuden muoto Perheentalolla on lasten päivittäinen osallisuus oman päivän kulkuun. Perheentalon ohjaajat tukevat lasta ja perhettä joka päiväisessä osallisuudessa! Lasten osallisuuden periaatteet Perheentalossa: osallisuus ja osallistuminen Perheentalon toimintaan on vapaaehtoista lapselle on oikeus kieltäytyä osallisuutta voidaan harjoitella turvallisessa ympäristössä Perheentalolla, esimerkiksi antamalla palautetta toiminnasta tunnepalloilla lapsille annetaan tietoa toiminnasta heidän ymmärtämällään tavalla lapsia kuunnellaan aidosti ja heidän näkemykset otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa

4 Perheentalon työntekijöiden lasta kunnioittava työskentelytapa Lapsen osallisuuden tukeminen lähtee aikuisen asenteista lasta ja osallisuutta kohtaan. Perheentalon työntekijät näkevät lapset aktiivisina toimijoina, joilla on paljon annettavaa yhteiseen toiminnan suunnitteluun. Työntekijöillä on aito halu kuunnella lasta ja ottaa lasten mielipiteet huomioon. Työntekijät arvostavat lapsia ja heidän ajatuksiaan, toiveitaan ja tarpeitaan. Lapsiin luodaan päivittäin aktiivisesti keskusteluyhteys; jokainen perhe ja lapsi toivotetaan tervetulleeksi Perheentalolle. Talolla on suurimman osan aukioloajasta paikalla 2 työntekijää ja useita vapaaehtoisia ja opiskelijoita. Lapsille tarjotaan päivittäin mahdollisuuksia kertoa omia ajatuksiaan; esimerkiksi piirtämällä ja yhteisen leikin lomassa. n arvoja ovat muun muassa lapset keskiössä ja lapsen oikeusperustaisuus eli kaikessa toiminnassa huomioidaan ensi sijaisesti lasten etu ja lapsen oikeuksien toteutuminen.

5 3 Erilaisia menetelmiä lasten osallisuuden edistämiseen Leikki Lapsen mielipiteen selvittämiseksi voidaan käyttää yhteistä leikkiä. Lapselle voidaan esittää erilaisia leikkejä, joista lapsi voi valita mieleisensä. Leikki suunnitellaan yhdessä lapsen kanssa ja leikinsäännöt sekä sisältö ovat lapsen mielipiteen mukaisia. Leikkiä suunnitellessa lapsen mielipiteet ovat ratkaisevassa asemassa ja aikuinen muokkaa leikkiä lapsen haluamaan suuntaan. Leikin ohessa tulleet mielipiteet ovat usein vaivattomasti sekä rehellisesti tulleita lapsen ajatuksia. (Tuomisto, Korhonen ja Viljanen 2014, 5-19.) Haastattelu Lasta haastattelemalla voidaan saada lapsen mielipiteet esille. Lapsen tulee kuitenkin osata keskustelutaitoja, jotta menetelmää voidaan käyttää mielipiteen selvittämiseen. Keskustelutaitoja harjaannuttamalla lapsi oppii kertomaan asioita vuorovaikutuksellisesti toisen henkilön kanssa. Aikuisen on hyvä piirtää lapsien asioita paperille, kaikkien nähtäville, jolloin asiat ovat helpommin omaksuttavissa ja ymmärrettävissä. Piirrettäessä lapselle merkittäviä asioita hänen nähtävilleen lapsi kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Lapsi voi myös korjata asioita, jotka eivät olleet hänen näkemyksensä mukaisia tai tulivat aikuisen väärintulkitsemina. Haastattelun apuna voidaan käyttää Minä pidän Mistä sinä pidät mallia, jolloin aikuinen esittää ensin itseensä liittyviä asioita ja kyselee tämän jälkeen lapselta mistä hän pitää. Tällä keinolla voidaan lähestyä asioita, joista erityisesti lapsen mielipide halutaan saada selville. (Tuomisto, Korhonen ja Viljanen 2014, 5-19.) Piirtäminen Lapsen mielipiteen selvittämiseen voi käyttää lapsen itsensä piirtämiä asioita ja esineitä. Lasta voidaan pyytää piirtämään hyvinkin yksityiskohtaisesti mielipidettä selvitettäessä. Yhdessä piirrettäessä lapsen voidaan antaa muokata aikuisen piirtämää kuvaa tai hän voi piirtää siihen lisää oman näkemyksensä ja mielipiteensä mukaisesti. (Tuomisto, Korhonen ja Viljanen 2014, 5-19.)

6 Äänestäminen Lapset voivat äänestää perinteisillä hymy/surunaama korteilla. Perheentalolle on myös hankittu tunnepallot, jolloin lapsi ottaa käteen ja näyttää palloa, jonka osoittamaa tunnetta hän tuntee. Jaloilla äänestämistä voi käyttää lapsilla, joilla on puheentuotossa pulmia. Lattialle voidaan asettaa mielipiteen ilmaisua varten asioita, joiden päälle lapsi voi siirtyä kertomaan omia näkemyksiään. Sadutus Lapsen kanssa yhdessä suunniteltu sadutus on keino saada lapsen ajatuksia sekä mielipiteitä selville. Lapsi muokkaa satua omien kokemusten ja ajatusten pohjalta. Sadutuksessa lapsi voi kertoa itsestään tarinaa ja kertoa sadun keinoin ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Lapsi voi sadun avulla kertoa myös toiveitaan ja ideoitaan. Aikuinen ei saa johdatella tai muokata sadun sisältöä millään tavalla. Peukutus ja liikennevalot Peukku-kuvien avulla voidaan saada selkeitä vastauksia mielipiteitä kysyttäessä. Peukku ylös ja peukku alas -kuvat tarkoittavat yleensä pidin en pidä tai kyllä ei -vastauksia. Lapsen täytyy ymmärtää kysymys ja sen sisältö ennen vastauksen antamista. Liikennevalot ovat myös selkeä, yksiselitteisen mielipiteen ilmaisutapa. Liikennevalojen vihreä väri tarkoittaa kyllä/olen samaa mieltä/tykkään tästä jutusta, keltainen väri kertoo ehkä/en osaa sanoa/en tiedä vastauksen ja punainen väri ei/ olen eri mieltä/en tykkää tästä jutusta. Mattotyöskentely Kynnysmattoon laaditaan asteikko Tykkään en tykkää. Lapset siirtävät asteikolle esimerkiksi Perheentalon toiminnasta kertovia kuvia. Perheentalon rauhallisen huoneen kaapista löytyy osallistavien menetelmien varastolaatikko. Laatikosta löytyy erilaisia kuvia asteikkoon. Kaapista löytyy Perheentalon toiminnasta kertovia kuvia, joita voidaan käyttää mat-

7 totyöskentelyssä apuna. Mattoa voidaan käyttää lapsiryhmässä laajemman mielipiteen selvittämisessä. Painikkeet Perheentalolle on hankittu 3 äänipainiketta, joihin työntekijät voivat nauhoittaa erilaisia mielipiteitä, esimerkiksi TYKKÄÄN PALJON EN TYKKÄÄ OLLENKAAN. Lapset painavat painikkeita oman mielipiteensä mukaisesti. Sarjakuvat Sarjakuvat ovat keino kertoa omia ajatuksia, mielipiteitä ja ideoita. Sarjakuvia voi tehdä kuvilla ja sanoilla ja pienempien lasten kanssa pelkästään kuvilla. Sarjakuviin lapsen voi olla helpompi kuvata vaikeita ajatuksia ja tunteita. Sarjakuvassa lapsi voi olla päähenkilö tai se voi olla lapsen laatima tarina esimerkiksi Perheentalon työntekijöille. Lapsille kerrotaan ensin mitä sarjakuva tarkoittaa ja miten sen voisi itse tehdä; mitä tapahtui ensin ja mitä sen jälkeen. Sarjakuvan aiheen voi valita yhdessä lasten kanssa keskustelemalla; esimerkiksi mitä haluat tehdä Perheentalolla kesällä. Aiheen valinta ja sen käytännönläheisyys ovat tärkeää. Lapsen on helpompi piirtää asiasta, josta hänellä on kokemusta. Sopiva ruutumäärä on lapsen iästä riippuen 2-4. Aikuinen on mukana piirtämisessä ja voi auttaa sarjakuvan rakentamisessa, kysymällä apukysymyksiä. Perheraati / lapsiasiainryhmä Ryhmät kootaan 1-2 krt. vuodessa antamaan Perheentalon toimintaan konkreettista arviointitietoa ja suunnittelemaan yhdessä toimintaan. Ryhmiin voi osallistua aina samat henkilöt tai jokainen ryhmä kootaan sillä hetkellä vapaaehtoisista ja innokkaista perheistä ja lapsista. Ryhmät perustuvat vapaaehtoisuuteen ja niissä noudatetaan vaitiolovelvollisuutta. Ryhmissä kysytään muutama peruskysymys joihin osallistujat vastaavat itselleen sopivilla yllä mainituilla tavoilla. Ryhmien suunnittelussa voidaan käyttää apuna esimerkiksi bikva-arviointimallia (

8 Ideoita ja vinkkejä osallisuuden tukemiseen: amazonaws.com/pelastakaalapset/2016/02/ /lapsen_aani_tarinaminulta_web pdf

9 4 Kuvallista materiaalia osallisuuden tukemiseen Perheentalon rauhallisen huoneen kaapista löytyy laatikosta erilaista lasten osallisuutta tukevaa materiaalia. Laatikosta löytyy erilaisia tunnekuvia, arviointiasteikkoja ja äänipainikkeet. Eri puolilta Perheentaloa löytyy lasten mielipiteiden selvittämiseen materiaalia. Perheentalolta löytyy Lasten voimavara-kortit

10 Laadittu Lastu-projektissa 2017 / Maarit Mykkänen