Pk-yrityksen tilinpäätös 1999

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pk-yrityksen tilinpäätös 1999"

Transkriptio

1 Pk-yrityksen tilinpäätös 1999 Suomi ja Ruotsi Pk-yrityksen liikevaihdon kasvu, % Ruotsi 94 Suomi Ruotsi Suomi Sisällys Esipuhe 3 Korkeasuhdanne jatkuu pohjoisissa naapurimaissa 4 Vuosi oli suotuisa etenkin ruotsalaisille pk-yrityksille Pk-sektoreiden yhteenvedot maittain 6 Toimialat maittain Teollisuus 1 Rakentaminen 12 Kauppa 14 Palvelut 16 Liitesivut 18 Yhteistyössä:

2 3 Esipuhe Pk-yrityksen tilinpäätös 1999 julkaisu kertoo Suomen ja Ruotsin pk-sektorin taloudellisesta tilasta vuosituhannen vaihteessa. Katsauksen pääpaino on tilinpäätösvuodessa 1999, mutta sen lisäksi tarkastellaan vuosia ja ennakoidaan kuluvan vuoden näkymiä. Julkaisun tiedot perustuvat Suomessa Meritan ja Ruotsissa UC AB:n analysoimien osakeyhtiömuotoisten pk-yritysten tilinpäätöksiin. Niiden tuloksia verrataan myös pörssiyhtiöiden kehitykseen. Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys on kasvanut molemmissa maissa. Ne työllistävät jo 6 prosenttia yksityisen sektorin työllisistä ja tuottavat puolet sen tuotannosta. Siksi niiden erityispiirteiden huomioon ottaminen on tavattoman tärkeää muun muassa elinkeinopoliittisia toimia suunniteltaessa. Tämän julkaisun avulla MeritaNordbanken, Suomen Yrittäjät ja Företagarnas Riksorganisation haluavat tukea pk-yrityksiä koskevaa poliittista päätöksentekoa. Samalla halutaan tarjota yrittäjille työkalu, joka osaltaan helpottaa menestymistä Suomen ja Ruotsin markkinoilla. Julkaisun mukaan pk-yritysten nousukausi jatkui molemmissa maissa vuonna Erojakin oli, sillä Ruotsissa liikevaihdon kasvu nopeutui edellisvuodesta ja Suomessa se hidastui. Kasvun jatkuminen olisi molemmille maille tärkeää, sillä vain vahvan yritystoiminnan kautta voidaan vähentää väestön ikääntymisestä, työttömyydestä ja valtion velasta aiheutuvia kustannuksia MeritaNordbanken Kari Jordan Varatoimitusjohtaja Företagarnas Riksorganisation Åke Fagelberg Toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät Jussi Järventaus Toimitusjohtaja

3 4 Korkeasuhdanne jatkuu pohjoisissa naapurimaissa Sekä Suomi että Ruotsi ovat nousseet vahvasti 199-luvun alun lamasta. Maiden valuuttojen heikentyminen merkitsi todellista piristysruisketta viennille. Vuosien valuuttojen arvon laskun jälkeen vienti on 9-luvun loppuvuosina kasvanut noin 1 prosenttia Suomessa ja noin 6 prosenttia Ruotsissa. Vuonna 1999 Suomen bruttokansantuote kasvoi 3, prosenttia, mikä oli vähemmän kuin edellisvuonna. Pääsyynä tähän oli kulutuksen odotettua heikompi kasvu. Ruotsin talous sen sijaan alkoi piristyä selvästi vuoden 1999 aikana. Voimaa kotimaisesta kysynnästä Kasvun odotetaan jatkuvan vahvana sekä Suomessa että Ruotsissa kuluvana vuonna. Suomessa bruttokansantuotteen kasvun odotetaan jopa ylittävän prosenttia, mutta myös Ruotsissa bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan yli 4 prosenttia. Kummassakin maassa vahvaa vientiä täydentää kotimarkkinoiden kysynnän voimistuminen. Koneinvestointeihin painottuvien investointien odotetaan kasvavan 1 prosenttia Suomessa vuonna 2. Ruotsin talouteen vaikuttaa puolestaan myönteisesti Ruotsin olosuhteissa harvinaisen voimakas yksityinen kysyntä. Alhainen työttömyys ja vahva julkinen talous Kasvu näkyy myös työttömyysluvuissa. Vuoden 2 ennusteiden mukaan Suomen kokonaistyöttömyysaste jää hieman yli 9 prosenttiin, ja Ruotsissa työttömyysaste saattaa olla alle 8 prosenttia. Kasvu on myös vaikuttanut myönteisesti julkisen talouden tilaan. Julkisen sektorin tulos on tänä vuonna ylijäämäinen sekä Suomessa että Ruotsissa. Suomessa ylijäämä on ennusteiden mukaan melkein 4 prosenttia bruttokansantuotteesta ja Ruotsissakin yli 3 prosentin luokkaa. Inflaatioriski kasvaa rahapolitiikka tiukkaa Kehitys on yleisesti ottaen myönteinen ja suhdanteet ovat vahvat kummassakin maassa. Riskitekijöitä on kuitenkin olemassa, ja näistä inflaation riski on yhteinen kummallekin maalle. Kaikesta päätellen inflaatio kohoaa Suomessa yli Euroopan keskuspankin tavoitetason. Voimakas yksityinen kulutus ja kohoavat tuontihinnat johtavat yli 2 prosentin inflaatioon sekä tänä että ensi vuonna. Arvioissa on oletettu, että öljyn hinta laskee jonkin verran vuoden 2 aikana. Ruotsissa inflaatiota voivat puolestaan nopeuttaa tulevat palkkaneuvottelut. Ruotsin työmarkkinoilla on olemassa selkeitä heikkoja kohtia, ja joillain aloilla vallitsee työvoimapula. Samalla eräillä julkisen sektorin alueilla on luvattu suuria palkankorotuksia. Mikäli palkankorotusten tahti kiihtyy merkittävästi, tämä saattaa johtaa rahapolitiikan tiukentamiseen palkkainflaation välttämiseksi. Tiukan rahapolitiikan riskiä voidaan pitää suurempana Ruotsissa, kun taas finanssipolitiikka on Suomessa tiukempaa kuin Ruotsissa.

4 Vuosi oli suotuisa etenkin ruotsalaisille pk-yrityksille Tilinpäätösvuosi 1999 osoittautui suotuisaksi etenkin ruotsalaisille pk-yrityksille, jotka menestyivät edellisvuotista paremmin. Yritystoiminnan kasvu, kannattavuus ja vakavaraisuus lisääntyivät vuoteen 1998 verrattuna. Käyttökate ja omavaraisuusaste saavuttivat 199-luvun korkeimman tason, eikä liikevaihdon kasvuvauhtikaan jäänyt paljoa ennätyksestä. Myös suomalaisten yritysten tila säilyi hyvänä, vaikka liikevaihdon kasvu hidastuikin selvästi vuodesta Suomalaisten yritysten kasvuvauhti ja omavaraisuusaste olivat ruotsalaisia yrityksiä heikompia, mutta käyttökate ja sijoitetun pääoman tuottoaste pysyivät edelleen selvästi korkeampina. Pörssiyhtiöiden tila oli yhä pk-yrityksiä parempi Pk-yritykset ovat saavuttaneet viime vuosina pörssiyhtiöitä monilla talouden tunnusluvuilla mitattuna. Silti yleiskuva pörssiyhtiöiden tilasta oli edelleen molemmissa maissa parempi kuin pk-yritysten. Suomessa pk-yrityksiin sijoitettu pääoma tuotti jälleen paremmin kuin pörssiyhtiöihin sijoitettu pääoma ja Ruotsissa pk-yritysten omavaraisuusaste saavutti pörssiyhtiöiden tason. Sen sijaan liikevaihdon kasvu ja käyttökate olivat molemmissa maissa selvästi suurempia pörssiyhtiöissä. Kotimarkkinat vetivät Molemmissa maissa rakennusala kehittyi toimialoista vahvimmin vuonna Ruotsissa teollisuuden tila tasaantui ja Suomessa alkuvuoden heikko vientikysyntä aiheutti edellisvuotta heikomman kehityksen teollisuudessa. Kauppa seurasi teollisuuden kehitystä molemmissa maissa, mutta palvelualoilla oli selvä ero; Ruotsissa ala vahvistui selvästi, kun taas Suomessa kuva palvelualojen taloudellisesta menestymisestä oli hyvin epäyhtenäinen. Molemmissa maissa odotukset kuluvalle vuodelle ovat hyvät. Tämä ennakoi tasaisen hyvää kehitystä kaikilla päätoimialoilla. Toimialojen sisällä yritysten väliset erot pysynevät silti jatkossakin suurina.

5 Ruotsi 6 Vahva suhdannekehitys edullinen pk-yrityksille Vuoden 1999 tilinpäätökset osoittavat, että myönteinen kehitys jatkui vuoden aikana useimmissa pk-yrityksissä. Liikevaihto kasvoi nopeammin kuin bruttokansantuote ja saavutti vertailujakson korkeimman tason eli prosenttia. Myös liiketoiminnan tuloksen paraneminen jatkui vuoden aikana, ja pk-yrityksissä käyttökate kohosi 6,6 prosenttiin, mikä merkitsee lähes yhden prosenttiyksikön kasvua. Kehitys on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut hämmästyttävän tasaista, ja suunta on edelleen myönteinen. Sijoitetun pääoman tuotto parani edelleen viime vuonna ja oli 9, prosenttia, mikä on kuitenkin vähemmän kuin 199- luvun puolivälin huippuvuosina. Myös pk-yritysten vakavaraisuuden kohoaminen jatkuu, ja tällä hetkellä se on lähes 4 prosenttia. Kehitykseen vaikuttaa kuitenkin erittäin merkittävästi se, että osakepääoman vähimmäismäärä nostettiin Ruotsissa 1. kruunuun vuonna Vakavaraisuuden kasvu onkin ollut voimakasta ennen kaikkea pienissä yrityksissä, kun taas suuremmissa yrityksissä kehitys on ollut tasaisempaa. Myös pörssiyhtiöiden kehitys jatkui myönteisenä vuonna Liikevaihto kasvoi 12 prosenttia, mikä oli enemmän kuin vuonna 1998, kun taas käyttökate heikkeni 1 prosenttiin. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 13, mikä on samalla tasolla kuin edellisvuonna, ja vakavaraisuus parani 39 prosenttiin 9-luvun puolivälin jälkeen tapahtuneen pienen laskun jälkeen. Pk-yritysten kehitys tasapainoisempi mutta heikompi kuin pörssiyhtiöiden Kun verrataan pörssiyrityksiä ja pienempiä yrityksiä, voidaan havaita samantyyppinen kehitys. Erot ovat lähinnä liikevaihdon kasvussa, voiton kehityksessä ja vakavaraisuudessa. Pk-yritysten kehitys on kuitenkin vakaampaa kuin pörssiyhtiöiden. Nämä erot johtuvat todennäköisesti siitä, että pörssiyhtiöt ovat riippuvaisempia vientimarkkinoista, ja siksi ne ovat aina hyötyneet enemmän Ruotsin kruunun heikosta arvosta. Viime vuonna kotimaan hyvä kehitys tarjosi kuitenkin hyvät kehitysmahdollisuudet myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistaa, että pörssiyhtiöiden väliset erot voivat olla hyvinkin suuria. Koska tilastoja vuodelta 1999 ei vielä ole saatavissa, luvut on laskettu 3 suurimman pörssiyhtiön tilinpäätöksen perusteella. Pk-yritysten hyvänä jatkuva kehitys on myönteistä, koska Ruotsissa tarvitaan taloudellisesti vahvoja ja kannattavia yrityksiä. Pienempien yritysten vakaa kehitys merkitsee myös turvallisuuden tunnetta tämän sektorin suhteen. Bruttokansantuotteen ja pk-yritysten kehityksen suuntaus on myös hyvin samankaltainen. Pk-yrityksille tietää hyvää se, että Ruotsin talouden kokonaiskehitys on ilmeisesti edelleen myönteistä seuraavien vuosien aikana Pk-yritykset Bkt:n muutos Pörssiyhtiöt Pk-yritykset Pörssiyhtiöt Pk-yritykset Pörssiyhtiöt Pk-yritykset Pörssiyhtiöt

6 7 Suomi Liikevaihdon kasvuvauhti hidastui Pk-yritykset Bkt:n muutos Pörssiyhtiöt Pk-yritykset Pörssiyhtiöt Pk-yritykset Pörssiyhtiöt Vuoden 1999 tilinpäätöstietojen perusteella suomalaisten yritysten kasvu jatkui, mutta selvästi edellisvuotta hitaammin. Alle 2 hengen yrityksissä liikevaihdon keskimääräinen nimelliskasvu putosi runsaat 2, prosenttiyksikköä päätyen keskimäärin prosentin tasolle. Reaalikasvu oli alle 4 prosenttia eli vaatimattomin vuoden 1993 jälkeen. Myös pörssiyhtiöiden kasvu taittui. Nimellisesti kasvuvauhti lähes puolittui ja reaalisestikin siitä katosi yli kolmasosa vuoteen 1998 verrattuna. Suurin syy kasvun hidastumiseen oli alkuvuoden heikko vientikysyntä. Loppuvuodesta piristynyt tilanne veti mediaanipörssiyhtiön reaalisen liikevaihtokasvun kuitenkin yli 6 prosentin tasolle, joka ylitti siten pk-yritysten kasvun jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Pörssiyhtiöistä laskettujen tilinpäätösten mediaanikasvua nosti myös se, että pörssiin on viime aikoina listautunut useita uusia, nopeasti kasvavia informaatioteknologia-alan yrityksiä. Pk-yritysten tuotot olivat pörssiyhtiöitä paremmat Pk-sektorin mediaaniyrityksellä käyttökate suhteessa liikevaihtoon nousi kohti pörssiyhtiöiden tasoa, mutta jäi edelleen selvästi sen alapuolelle. Pörssiyhtiöissä käyttökate on keskimäärin 3 prosenttiyksikköä pk-yritysten käyttökatetta korkeampi. Näin siitäkin huolimatta, että monet uudet pörssiyhtiöt ovat vielä varsin kannattamattomia. Sen sijaan sijoitetun pääoman tuottoasteella mitattuna pk-yritykset menestyivät jälleen huomattavasti pörssiyhtiöitä paremmin. Pkyrityksiin sijoitettu pääoma tuotti vuonna 1999 keskimäärin runsaan 19 prosentin nimellistuoton eli runsaat 1, prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Pörssiyhtiöiden tuottoaste sen sijaan laski puoli prosenttiyksikköä, 13 prosentin tasolle. Omia varoja oli yli kolmannes taseesta Pk-yritysten omavaraisuusaste jatkoi kohoamistaan myös vuonna Mediaaniyrityksellä omia varoja oli 3 prosenttia taseen loppusummasta. Se oli edelleen alhaisempi kuin mediaanipörssiyhtiöllä, mutta saavutti sitä selvästi Erityisesti omavaraisuusasteita vertailtaessa on syytä muistaa, että tämän tilinpäätösanalyysin taustalla olevissa aineistoissa on eroja niin, että suomalaisia pk-yrityksiä edustavassa otoksessa täysin velattomien osuus on liian alhainen. Myös toimialojen vertailu on vaikeaa, sillä niiden pääoma-, tuotto- ja kulurakenteet eroavat toisistaan. Lisäksi yksittäisten yritysten tilanteet vaihtelevat suuresti. Pk-yritykset Pörssiyhtiöt

7 Ruotsi 8 Vakaata kehitystä vuonna 1999 Liikevaihto kasvoi eniten keskisuurissa yrityksissä Kannattavuus kehittyi vakaasti Vakavaraisuus edelleen yli 3 prosenttia 1 Yritykset ovat kehittyneet vakaasti vuonna 1999 Aasian kriisin vaikutusten jäätyä rajallisiksi. Pohjan tälle kehitykselle on rakentanut kotimarkkinoiden hyvä kysyntä. Yritykset ovat myös pystyneet hyödyntämään kasvavan vientikysynnän, mikä näkyy sekä liikevaihdon että käyttökatteen kasvuna. Liikevaihdon kasvu vaihteli voimakkaasti riippuen yrityksen koosta. Liikevaihto kasvoi eniten keskisuurissa yrityksissä, mutta myös muissa pk-yrityksissä kehitys oli myönteistä. Käyttökatteen mediaaniarvo kasvoi edelleen vakaasti 6-8 prosentin vauhtia ja suuntaus on ylöspäin. Myös sijoitetun pääoman tuotto kehittyi tasaisesti, ja vuonna 1999 kehitys oli positiivisinta 1-49 työntekijän yrityksissä, joiden tuottoprosentti oli keskimäärin noin 13 prosenttia. Pk-yritysten vakavaraisuus oli edelleen hyvä. Omavaraisuusaste pysytteli vakaasti 3 prosentin tasolla. Pk-yritysten voidaan odottaa kasvavan voimakkaasti kuluvan vuoden aikana vahvan kysynnän ansiosta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että niiden kannattavuus ja vakavaraisuus paranevat edelleen MEDIAANIT MIKROYRITYKSET PIENET KESKISUURET (Henkilöstö) (1-9) (1-49) (-249) TULOSLASKELMA Muutos Muutos Muutos Liikevaihto (%) Liiketoiminnan kulut (%) Käyttökate (%) Rahoituskulut, netto (%) Vero (%) Rahoitustulos (%) Nettotulos (%) Kokonaistulos (%) TASE Muutos Muutos Muutos Tase (%) Aineelliset hyödykkeet (%) Tavaravarasto (%) Saamiset (%) Rahat ja muu rahoitusom. (%) Varsinainen oma pääoma (%) Pitkäaik. vieras pääoma (%) Lyhytaik. vieras pääoma (%) Korolliset velat (%)

8 9 Suomi Pk-yritysten kehitys oli maltillinen 1 Liikevaihdon kasvu hidastui kaikissa kokoluokissa Kannattavuus ja omavaraisuus kehittyivät myönteisesti Tappiollisten osuus aleni selvästi Pk-sektorin liikevaihdon kasvu hidastui kaikissa kokoluokissa, mutta voimakkaimmin keskisuurissa yrityksissä, joissa nimelliskasvu putosi vuoden 1998 keskimääräisestä 8,4 prosentista mediaaniyrityksen 3,8 prosenttiin vuonna Kasvuvauhdin hiipumisesta huolimatta kannattavuus kehittyi kuitenkin myönteisesti. Liikevaihtoon suhteutettu käyttökate kohosi erityisesti alle 1 hengen yrityksissä sekä henkeä työllistävissä keskisuurissa yrityksissä. Sen sijaan sijoitetun pääoman tuottoaste pysyi alle 1 hengen yrityksissä ennallaan, kun se suuremmissa pk-yrityksissä nousi selvästi. Pk-yritysten omavaraisuusasteet jatkoivat nousuaan kaikissa kokoluokissa. Keskisuurissa yrityksissä omavaraisuusaste oli keskimäärin jo yli 4 prosenttia, mutta alle 1 hengen yrityksissä se jäi vielä alle kolmannekseen. Joka kuudes pk-yritys teki tappiollisen nettotuloksen vuonna 1999, mikä on runsaat 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Keskisuurista yrityksistä tappiollisia oli vain joka yhdeksäs, kun alle 1 hengen yrityksissä niitä oli joka viides. Kaikissa kokoluokissa tappiollisten yritysten osuus laski selvästi. Vuoden 2 aikana pk-sektorin tilan odotetaan kehittyvän edelleen myönteisesti. Hyvä kotimarkkinakehitys ja viennin vahvistuneet näkymät lisännevät pk-yritysten kasvuvauhtia vuoden 1999 tasosta. MEDIAANIT MIKROYRITYKSET PIENET KESKISUURET (Henkilöstö) (1-9) (1-49) (-249) TULOSLASKELMA Muutos Muutos Muutos Liikevaihto (%) Liiketoiminnan kulut (%) Käyttökate (%) Rahoituskulut, netto (%) Vero (%) Rahoitustulos (%) Nettotulos (%) Kokonaistulos (%) TASE Muutos Muutos Muutos Tase (%) Aineelliset hyödykkeet (%) Vaihto-omaisuus (%) Saamiset (%) Rahat ja muu rahoitusom. (%) Varsinainen oma pääoma (%) Pitkäaik. vieras pääoma (%) Lyhytaik. vieras pääoma (%) Korolliset velat (%)

9 Ruotsi 1 Teollisuus elpyy nopeasti Liikevaihto ja käyttökate paranivat Vakavaraisuus lähentelee 4 prosenttia Tulevaisuuden näkymät optimistisia, mutta työmarkkinoiden pullonkaulat ovat uhkana Liikevaihto kasvoi runsaat 4 prosenttia vuonna Kasvu on suunnilleen samalla tasolla kuin edellisvuonna, mutta kaukana siitä tasosta, joka vallitsi Ruotsin kruunun vuonna 1993 tapahtuneen arvon alenemisen jälkeen. Suuressa osassa yrityksiä liikevaihto kasvoi yli 2 prosenttia, mutta joka neljännessä yrityksessä liikevaihto supistui. Sijoitetun pääoman tuotto kasvoi marginaalisesti vuodesta 1998 ja oli lähes 9 prosenttia. Omavaraisuusaste on kohonnut vuoden 199 noin 3 prosentista lähes 4 prosenttiin vuonna Teollisuussuhdanteet paranivat huomattavasti vuoden 1999 toisen puoliskon aikana. Yritysten tilauskanta parani ja tuotanto kasvoi voimakkaasti. Tilauskanta vientimarkkinoilta kasvoi erityisen voimakkaasti, mutta myös kotimaisen kysynnän kasvun jatkuminen vaikutti myönteisesti. Ennen kaikkea investointitavaroita valmistava teollisuus on tällä hetkellä erittäin voimakkaassa nousussa, ja jos tarkastellaan yksittäisiä teollisuuden aloja, elektroniikkateollisuus on toiminut teollisuuden veturina. Tulevien vuosien näkymät ovat erittäin optimistiset, ja tilauskannat ovat vahvistuneet vuoden 2 ensimmäisinä kuukausina. Teollisuus on nostanut tulevaisuuden odotuksiaan huomattavasti yhä paranevien kansainvälisten suhdannenäkymien johdosta. Optimistisimmin tulevaisuuteen suhtautuvat vientipainotteiset sekä elektroniikkayritykset, joista jopa 8 prosenttia katsoo, että kasvuedellytykset ovat hyvät. MEDIAANIT TEOLLISUUS (Henkilöstö 1-249) TULOSLASKELMA Muutos Liikevaihto (%) Liiketoiminnan kulut (%) Käyttökate (%) Rahoituskulut, netto (%) Vero (%)..3.2 Rahoitustulos (%).6.1. Nettotulos (%) Kokonaistulos (%) TASE Muutos Tase (%) Aineelliset hyödykkeet (%) Tavaravarasto (%) Saamiset (%) Rahat ja muu rahoitusomaisuus (%) Varsinainen oma pääoma (%) Pitkäaikainen vieras pääoma (%) Lyhytaikainen vieras pääoma (%) Korolliset velat (%) mediaani kvartiilit

10 11 Suomi Teollisuus kehittyi epäyhtenäisesti Liikevaihdon kasvuvauhti hidastui pienimpiä yrityksiä lukuun ottamatta Kannattavuus on pysynyt 6 vuotta hyvällä tasolla Omavaraisuusaste saavutti 3 prosentin tason Tappiollisten yritysten osuus pieneni 22 prosentista 19 prosenttiin Liikevaihto kasvoi vuoden 1999 aikana runsaat 3 prosenttia eli heikommin kuin kertaakaan vuoden 1993 jälkeen. Teollisuusyritysten väliset erot pysyivät suurina. Joka neljännen yrityksen liikevaihto supistui yli 6 prosentilla, toisaalta yhtä monella se kasvoi yli 1 prosentilla. Alle 1 hengen teollisuusyritysten kasvu oli vahvinta. Käyttökate ja sijoitetun pääoman tuottoaste pysyivät jo kuudetta vuotta ennätystasolla. Omavaraisuusaste nousi edelleen. Mediaaniyrityksellä omia varoja oli 3 prosenttia taseen loppusummasta. Elektroniikkateollisuudessa vuosi 1999 oli erinomainen. Alalla toimii lukuisia alihankintayrityksiä, jotka ovat riippuvaisia muutamista suuryrityksistä. Perinteisen metalliteollisuuden toimialoilla kasvu lykkääntyi. Metsäteollisuuden tuotteiden hinnat nousivat ja kapasiteetin käyttöaste oli erinomainen, mikä paransi alan kannattavuutta. Elintarviketeollisuuden tilanne on muita aloja heikompi, mikä voi heijastua työpaikkojen vähenemisenä lähimmän viiden vuoden aikana. 4 3 Kuluvana vuonna teollisuuden vientinäkymät ja kotimainen investointikysyntä ovat hyvät. Vakavaraisuuden odotetaan paranevan ja kannattavuuden arvioidaan pysyvän hyvällä tasolla mediaani kvartiilit MEDIAANIT TEOLLISUUS (Henkilöstö 1-249) TULOSLASKELMA Muutos Liikevaihto (%) Liiketoiminnan kulut (%) Käyttökate (%) Rahoituskulut, netto (%) Vero (%) Rahoitustulos (%) Nettotulos (%) Kokonaistulos (%) TASE Muutos Tase (%) Aineelliset hyödykkeet (%) Vaihto-omaisuus (%) Saamiset (%) Rahat ja muu rahoitusomaisuus (%).9.9. Varsinainen oma pääoma (%) Pitkäaikainen vieras pääoma (%) Lyhytaikainen vieras pääoma (%) Korolliset velat (%)

11 Ruotsi 12 Valoisammat näkymät rakennusalalla Liikevaihdon kasvuvauhti kaksinkertaistui Asuntorakentaminen lisääntyy Tulevaisuuden näkymät kaksijakoiset Liikevaihto kasvoi yli 8 prosenttia vuonna Tämä kasvuvauhti on lähes kaksinkertainen verrattuna edellisvuoteen, ja se on jopa samalla tasolla kuin edellisenä huippuvuonna 199. Pk-yritysten käyttökate kasvoi yli prosenttiin. Sijoitetun pääoman tuotto on kasvanut 9 prosenttiin, ja myös omavaraisuusaste on edelleen parantunut vuonna 1999 ja se on nyt 37 prosenttia. Rakennusala elpyi voimakkaasti vuonna 1999, jolloin kehitys ylitti yritysten odotukset. Rakennusalalla on kuitenkin merkittäviä eroja eri sektoreiden välillä. Esimerkkinä voidaan mainita asuntorakentaminen, joka lisääntyi, kun taas tie- ja teollisuusrakentaminen väheni. Tämä näkyy myös yritysten odotuksissa. Asuntorakentamisessa vallitsee voimakas optimismi, kun taas tie- ja teollisuusrakentamisen odotetaan edelleen supistuvan. Asuntorakentamisen elpyminen on lähtenyt liikkeelle erittäin matalalta tasolta, ja maassa rakennetaan ennen kaikkea pientaloja. Teollisuudessa ja kerrostalorakentamisessa kehitysnäkymät eivät ole yhtä hyvät. Lisäksi näkymiä heikentää eri maantieteellisten alueiden välinen epätasapaino. Jo tällä hetkellä vallitsee merkittävä asuntopula niillä alueilla, joihin kohdistuu voimakas muuttoaalto ja joissa työmarkkinoiden kehitys on myönteistä Vaikka rakennussuhdanteet ovat vasta elpymässä, yllättävän monet yritykset, eli noin 6 prosenttia yrityksistä, pitävät kasvunäkymiä hyvinä. Lähes joka kolmas rakennusyritys ilmoittaa, että työvoiman puute kasvaa edelleen erityisesti tietyillä erikoisaloilla. MEDIAANIT RAKENTAMINEN (Henkilöstö 1-249) TULOSLASKELMA Muutos Liikevaihto (%) Liiketoiminnan kulut (%) Käyttökate (%).4..4 Rahoituskulut, netto (%) Vero (%) Rahoitustulos (%) Nettotulos (%) Kokonaistulos (%) TASE Muutos Tase (%) Aineelliset hyödykkeet (%) Tavaravarasto (%) Saamiset (%) Rahat ja muu rahoitusomaisuus (%) Varsinainen oma pääoma (%) Pitkäaikainen vieras pääoma (%) Lyhytaikainen vieras pääoma (%) Korolliset velat (%) mediaani kvartiilit

12 13 Suomi mediaani kvartiilit Rakentamisen kasvu oli edelleen toimialojen paras Rakennusalan vakavaraisuus jatkoi vahvistumistaan Vapaarahoitteisen asuntotuotannon hyvä kysyntä paransi alan kannattavuutta Muuttoliike suuntasi rakennustoiminnan kasvukeskuksiin Tappiollisia yrityksiä oli alle kymmenesosa Vuonna 1999 rakennusalan liikevaihto kasvoi päätoimialoista ripeimmin. Vapaarahoitteisten asuntojen hyvä kysyntä, urakkahintojen nousu ja rakennuskustannusten maltillinen kehitys paransivat odotetusti rakennusliikkeiden kannattavuutta. Mediaaniyrityksen omavaraisuusaste kohosi varsin hyvälle tasolle. Suurimmalle osalle rakennusalan pk-yrityksistä vuosi 1999 oli suotuisa, sillä vain vajaa kymmenesosa niistä teki tappiollisen tuloksen. Rakentamisen kasvu kohdistui asuin- ja liikerakennustuotantoon. Sen sijaan muissa kohteissa ei ollut kasvua. Rakentamisen selvä alueellinen eriytyminen jatkui. Muuttoliike ja pääkaupunkiseudun tonttipula nosti asuntojen hintoja. Vapaarahoitteisten asuntojen osuus nousi selvästi ja oli jo 2/3 kaikista asunnoista. Sekä uustuotanto että korjausrakentaminen lisääntyivät. Rakentamisen kasvu jatkuu vuonna 2, mutta ylikuumenemisen merkkejä ei ole näkyvissä. Alan kannattavuus ja vakavaraisuus kehittyvät myönteisesti. MEDIAANIT RAKENTAMINEN (Henkilöstö 1-249) TULOSLASKELMA Muutos Liikevaihto (%) Liiketoiminnan kulut (%) Käyttökate (%) Rahoituskulut, netto (%) Vero (%) Rahoitustulos (%) Nettotulos (%) Kokonaistulos (%) TASE Muutos Tase (%) Aineelliset hyödykkeet (%) Vaihto-omaisuus (%) Saamiset (%) Rahat ja muu rahoitusomaisuus (%) Varsinainen oma pääoma (%) Pitkäaikainen vieras pääoma (%) Lyhytaikainen vieras pääoma (%) Korolliset velat (%)

13 Ruotsi 14 Kotitalouksien kysynnän kasvu toimii kaupan veturina Myynnin kasvu voimakasta tukkukaupassa ja kestokulutushyödykkeissä Kannattavuus entisellään hintapaineiden vuoksi Myynnin voimakkaan kasvun odotetaan jatkuvan Liikevaihdon kasvu hidastui hieman, mutta oli kuitenkin jo toisena peräkkäisenä vuonna yli 3 prosenttia. Joka neljännessä yrityksessä liikevaihto supistui. Kasvava hintapaine on todennäköisesti syynä siihen, että liikevaihto kruunuissa laskettuna ei ole kehittynyt paremmin vaikka kaupan myynti on kasvanut huomattavasti. Monilla aloilla hinnat ovat jopa laskeneet. Tämä kehitys on erityisen selvää vähittäiskaupassa, mikä on puolestaan supistanut yritysten kannattavuutta. Siksi käyttökate on kasvanut vain 4 prosentin tasolle. Vakavaraisuus on kuitenkin kehittynyt myönteisesti ja kohonnut lähes 3 prosenttiin, mikä merkitsee 9 prosenttiyksikön kasvua vuodesta Ruotsalaisten kotitalouksien tulot ja kulutus ovat kehittyneet voimakkaasti vuonna Tämän ansiosta yksityinen kulutus on kasvanut merkittävästi ja päivittäistavaroiden ja kestokulutushyödykkeiden sekä moottoriajoneuvojen myynti lisääntyi huomattavasti vuoden aikana. Kestokulutushyödykkeiden myynti on kasvanut erittäin voimakkaasti, ja tämä koskee ennen kaikkea kotitalous- ja tietokoneita, konttorikoneita ja telekommunikaatiolaitteita. Vahva suhdannekehitys ja kotitalouksien optimismi merkitsevät kaupalle hyviä näkymiä myös kuluvalle vuodelle. Myynnin odotetaan kasvavan, mutta työllistämissuunnitelmat ovat kuitenkin varovaisia. MEDIAANIT KAUPPA (Henkilöstö 1-249) TULOSLASKELMA Muutos Liikevaihto (%) Liiketoiminnan kulut (%) Käyttökate (%) Rahoituskulut, netto (%) Vero (%).3.3. Rahoitustulos (%) Nettotulos (%) Kokonaistulos (%) TASE Muutos Tase (%) Aineelliset hyödykkeet (%) Tavaravarasto (%) Saamiset (%) Rahat ja muu rahoitusomaisuus (%) Varsinainen oma pääoma (%) Pitkäaikainen vieras pääoma (%) Lyhytaikainen vieras pääoma (%) Korolliset velat (%) mediaani kvartiilit

14 1 Suomi Kaupan kasvu hidastui selvästi Liikevaihdon keskimääräinen nimelliskasvu oli alle prosenttia Kannattavuus pysyi hyvällä tasolla Omavaraisuusaste parani Autokaupan kasvu jatkui vahvana Teknisen tukkukaupan alkuvuosi oli heikko Usean kasvuvuoden jälkeen kaupan vauhti hidastui selvästi vuonna Kannattavuus pysyi silti hyvänä. Enää vain joka kymmenennen yrityksen tulos oli tappiollinen. Tappiolliset yritykset olivat pääosin alle 1 henkeä työllistäviä. Omavaraisuusaste parani edelleen. Yritykset vahvistivat taseitaan maksamalla pois velkojaan. Alkuvuosi 1999 oli odotetusti vaikea tekniselle tukkukaupalle teollisuuden investointien vähenemisen takia. Rakentamisen kasvu ylläpiti vähittäiskaupan rauta- ja rakennustarvikekaupan hyvää myyntiä. Kodintekniikan kaupalle vuosi 1999 oli pettymys muun muassa kiristyneen kilpailun takia. Autokauppa kasvoi edelleen voimakkaasti. Viime vuoden lopussa alkanut piristyminen jatkuu teknisessä tukkukaupassa vuonna 2 teollisuuden parantuneiden näkymien myötä. Autokauppa kasvaa edelleen, joskaan ei yhtä voimakkaana kuin viime vuonna. Kaupan rakennemuutos etenee ja kilpailu kiristyy erityisesti kodintekniikan kaupassa muun muassa ulkomaisten ketjujen myötä mediaani kvartiilit MEDIAANIT KAUPPA (Henkilöstö 1-249) TULOSLASKELMA Muutos Liikevaihto (%) Liiketoiminnan kulut (%) Käyttökate (%) Rahoituskulut, netto (%) Vero (%) Rahoitustulos (%) Nettotulos (%) Kokonaistulos (%) TASE Muutos Tase (%) Aineelliset hyödykkeet (%) Vaihto-omaisuus (%) Saamiset (%) Rahat ja muu rahoitusomaisuus (%) Varsinainen oma pääoma (%) Pitkäaikainen vieras pääoma (%) Lyhytaikainen vieras pääoma (%) Korolliset velat (%)

15 Ruotsi 16 Koko palvelusektorilla vallitsee vahva kasvusuhdanne Liikevaihto ja käyttökate kehittyivät hyvin Omavaraisuusaste yli 4 prosenttia Pula ammattitaitoisesta työvoimasta hidastaa kasvua 3 2 Myönteinen kehitys jatkui palvelualoilla vuonna Tämä näkyy sekä liikevaihdossa, joka kasvoi 6 prosenttia, että sijoitetun pääoman tuotossa, joka kohosi lähes 1 prosenttiin. Käyttökate kasvoi lähes 9 prosenttiin. Vakavaraisuus on parantunut huomattavasti vuodesta 199, ja on nyt lähes 43 prosenttia. Tämä johtuu ennen kaikkea jo aiemmin mainitusta vuoden 1998 vaihteessa voimaan astuneesta lakimuutoksesta, jolla korotettiin yritysten osakepääomaa. Suhdannekehitys on ollut voimakasta koko palvelualalla vuonna Kotimaisen kysynnän nousu on antanut kotitalouksia palveleville palveluyrityksille todellisen kasvusysäyksen. Voimakkaimmin ovat kuitenkin kehittyneet yrityksille suunnatut palvelut. Yksityisen palvelusektorin odotetaan kasvavan voimakkaasti lähivuosina teollisuuden myönteisten näkymien, vahvan yksityisen kulutuksen ja kasvavien rakennusinvestointien ansiosta. Markkinoilla vallitsee tämän ansiosta voimakas optimismi, ja yritykset suunnittelevat myös työllistävänsä lisää henkilöitä. Ammattitaitoisen työvoiman puute lisääntyy kuitenkin jatkuvasti, ja se saattaa olla esteenä alan kasvulle. Lähes 8 prosenttia tietotekniikkakonsulteista ilmoittaa, että heidän alallaan on työvoimapulaa, ja kotitalouksien palvelemiseen suuntautuneilla aloilla vastaava luku on noin 6 prosenttia MEDIAANIT PALVELUT (Henkilöstö 1-249) TULOSLASKELMA Muutos Liikevaihto (%) Liiketoiminnan kulut (%) Käyttökate (%) Rahoituskulut, netto (%).2.2. Vero (%).8..3 Rahoitustulos (%) Nettotulos (%) Kokonaistulos (%) TASE Muutos Tase (%) Aineelliset hyödykkeet (%) Tavaravarasto (%)... Saamiset (%) Rahat ja muu rahoitusomaisuus (%) Varsinainen oma pääoma (%) Pitkäaikainen vieras pääoma (%).. -. Lyhytaikainen vieras pääoma (%) Korolliset velat (%) mediaani kvartiilit

16 17 Suomi Palvelualoilla mediaaniyrityksen vuosi 1999 oli kohtuullinen Tappiota tekevien yritysten osuus kasvoi Omavaraisuusaste oli vain tyydyttävällä tasolla Palveluissa eri toimialojen väliset erot ovat suuret Tieliikenteen tavarankuljetusten tila synkkeni Palvelualojen pk-yrityksissä liikevaihto kasvoi vuonna 1999 hieman edellisvuotista hitaammin. Alan keskimääräisessä kannattavuudessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia sijoitetun pääoman tuoton osalta. Käyttökate sensijaan heikkeni. Omavaraisuusaste parani. Erot yritysten välillä olivat edelleen suuret. Paras neljännes erottui selvästi joukosta. Joka neljäs palveluyritys teki tappiollisen tuloksen. Liike-elämän palveluiden ja atk-palveluiden kasvu oli keskimääräistä nopeampaa. Atk-palveluissa kasvua rajoitti puute osaavasta työvoimasta. Hotelli- ja ravintola-alan kannattavuus ja vakavaraisuus olivat edelleen heikkoja. Ylikapasiteetin myötä kiristynyt hintakilpailu ja polttoaineiden hinnannousu heikensivät tieliikenteen tavarankuljetusten tilaa. Atk- ja liike-elämän palveluiden kysynnän odotetaan jatkuvan edelleen. Hotelli- ja ravintola-alan ylikapasiteetti ja kova kilpailu pitävät alan kannattavuuden heikkona. Tieliikenteen tavarankuljetusten näkymiä heikentää edelleen se, että kiristyneen kilpailun takia kustannusten nousua on vaikea siirtää hintoihin mediaani kvartiilit MEDIAANIT PALVELUT (Henkilöstö 1-249) TULOSLASKELMA Muutos Liikevaihto (%) Liiketoiminnan kulut (%) Käyttökate (%) Rahoituskulut, netto (%) Vero (%) Rahoitustulos (%) Nettotulos (%) Kokonaistulos (%) TASE Muutos Tase (%) Aineelliset hyödykkeet (%) Vaihto-omaisuus (%)... Saamiset (%) Rahat ja muu rahoitusomaisuus (%) Varsinainen oma pääoma (%) Pitkäaikainen vieras pääoma (%) Lyhytaikainen vieras pääoma (%) Korolliset velat (%)

17 Ruotsi 18 Ruotsin talous Huoltotase Määrän muutos, % Yksityinen kulutus,8 1,3 2, 2,4 4,1 Julkinen kulutus -,9 -,2-2,1 2,2 1,8 - Valtio 2,1 -,6 -, -7,4 1,1 - Kunnat -,4, -,7 6,6 2, Investoinnit 12,4 3,7-4,8 9,4 8,1 Vienti 12,9 6,1 12,8 7,3,2 Tuonti 1,2 3,7 11,7 1,4, Varastojen muutos, -1,1,7,3 -, Kotimainen kysyntä 2,6,1,4 3,8 3,6 BKT 3,9 1,3 1,8 3, 3,8 Muita keskeisiä tunnuslukuja Työlliset, Avoin työttömyys, % 7,7 8,1 8, 6,,6 Työttömyysaste, % 12,1 12,6 12,3 1,4 8,7 Kauppatase, mrd kr ,3 13,4 Vaihtotase, mrd kr ,3 49,6 - % BKT:sta 2,4 2,6 2,9 2,9 2, Valtiontalouden ylijäämä, mrd kr % BKT:sta -7,8-2,1-1,1 2,3 1,9 EMU-velka, % BKT:sta 77,9 77,1 76,4 71, 6 Teollisuustuotanto, % 12, 2,1,4 4,3 4,2 Kuluttajahinnat, % 2,8,8,9,4,3 Ansiotaso, % 3,3 6, 4, 3,7 3,4 Käytettävissä olevat tulot, % -1, -,7-1,4 1,2 3,3 Säästämisaste, % 6,3 4,4 1,1 3,1 2,1

18 19 Suomi Suomen talous Huoltotase Määrän muutos, % Kulutus 3,6 3,7 3,7 3,7 2,1 - Yksityinen kulutus 4,4 4,2 3, 4,6 2,9 - Julkinen kulutus 2, 2, 4,1 1,,3 Investoinnit 1,6 8,4 11,9 7,8 4,8 Vienti 8,6,8 14,1 9,3 7,4 Tuonti 7,8 6,4 11,4 8, 3,4 Varastojen muutos 1) -1,1 -,3 -,3 -,1 -,7 BKT 3,8 4, 6,3, 3, 1) Vaikutus kokonaiskysyntään, sisältää tilastovirheen Muita keskeisiä tunnuslukuja Työlliset, Työttömät, Työttömyysaste, % 1,4 14,6 12,6 11,4 1,2 Kauppatase, mrd mk Vaihtotase, mrd mk % BKT:sta 4, 3,9,,7,3 Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -3,7-3,2-1, 1,3 2,3 EMU-velka, % BKT:sta 6,6 7,1 4,1 49, 47,1 Teollisuustuotanto,% 7,4 3, 9,9 9,2,4 Kuluttajahinnat, % 1,,6 1,2 1,4 1,2 Ansiotaso, % 4,7 4,2 2,4 3, 2,6 Kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulo, % 7,8 -,7,7 3,8 4, Kotitalouksien säästämisaste, % 6, 2, 4,4 3,9,

19 2 MATERIAALI Suomalaisten pk-yritysten tunnusluvut on laskettu Yritystutkimusneuvottelukunnan suositusten mukaisesti oikaistuista tilinpäätöksistä ja niiden laskennassa noudatetaan pääsääntöisesti suositettuja laskentakaavoja. Tiedot perustuvat Merita Pankki Oyj:n tekemiin tilinpäätösanalyyseihin osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä sekä julkisiin tietoihin suomalaisista pörssiyhtiöistä. Ruotsalaisten pk-yritysten kehitystä kuvaavat tiedot perustuvat Affärs och Kreditupplysningsföretaget UC AB:n keräämään viralliseen tilinpäätösaineistoon osakeyhtiömuotoisista ruotsalaisista yrityksistä. Ruotsalaisten pk-yritysten vertailuryhmänä on käytetty otosta Tukholman pössin A-listalla noteerattavista pörssiyhtiöistä. Tunnuslukujen laskennassa on pyritty noudattamaan suomalaisen aineiston kanssa yhtenäistä laskentatapaa. Lähtöaineistojen sisällöstä johtuen tunnusluvut eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia. Erot eivät kuitenkaan vääristä niiden tilastollista vertailtavuutta. Julkaisussa käytetty toimialajako perustuu EY:n toimialastandardin (Nace rev. 1) numeroluokitukseen. Teollisuus sisältää yritykset, joiden toimialanumero on Rakentaminen sisältää yritykset, joiden toimialanumero on 4-4. Kauppa sisältää yritykset, joiden toimialanumero on -27. Palvelut sisältää yritykset, joiden toimialanumero on -748 poislukien rahoitustoiminta- ja kiinteistöpalvelualan yritykset sekä hallintayhtiöt. TEKSTISSÄ KÄYTETTYJÄ TERMEJÄ SEKÄ TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVOJA Mediaani Kvartiili Liikevaihdon kasvu-% Mediaani on tarkasteltavan tunnusluvun arvo, jonka alle jää puolet tarkasteltavan joukon yrityksistä. Kvartiili on tarkasteltavan tunnusluvun arvo, jonka alle jää 1/4 tarkasteltavan joukon yrityksistä (alakvartiili) tai jonka alle jää 3/4 osaa tarkasteltavan joukon yrityksistä (yläkvartiili). Liikevaihdon kasvu-% kuvaa yrityksen nimellistä kasvua, joka sisältää myös inflaatiosta johtuvan liikevaihdon määrän muutoksen. Liikevaihdon muutos (12 kk) Liikevaihto edellisellä kaudella (12 kk) x 1 Käyttökate-% Käyttökateprosentti kertoo yrityksen varsinaisen liiketoiminnan tuloksen ennen poistoja, rahoituseriä ja veroja. Käyttökate Liikevaihto (liiketoiminnan tuotot) x 1

20 21 Sijoitetun pääoman tuotto-% Pääoman tuottoa kuvaavia tunnuslukuja on useampia. Tarkastelussa on käytetty sijoitetun pääoman tuotto-%, joka kertoo yrityksen saaman tuoton ennen rahoituskulujen vähentämistä suhteessa yritykseen sijoitettuun pääomaan. Sijoitettua pääomaa ovat korolliset velat sekä yrityksen oma pääoma. Suomalaisesta laskentatavasta poiketen ruotsalaisessa aineistossa veroja ei ole lisätty jaettavaan. (Nettotulos + rahoituskulut + verot)(12 kk) Sijoitettu pääoma keskimäärin tilikaudella x 1 Omavaraisuusaste-% Omavaraisuusaste kuvaa yrityksen vakavaraisuutta. Tunnusluku lasketaan suhteuttamalla oma pääoma saaduilla ennakkomaksuilla vähennettyyn taseen loppusummaan. Suomalaisesta laskentatavasta poiketen ruotsalaisessa aineistossa saatuja ennakkomaksuja ei ole vähennetty taseen loppusummasta. Oikaistu oma pääoma Oikaistun taseen loppusumma - saadut ennakkomaksut x 1

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-6 / 211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä vuoden 211 toisella neljänneksellä Tilauskanta oli ennätyskorkea: 1,7 mrd euroa Infrarakentamisessa hyvä tuloskehitys,

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008 5.8.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski Kysyntä edelleen vilkasta Vaneriteollisuuden markkinanäkymät heikentyneet viime kuukausien aikana. Hinnat laskussa ja tilauskannat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Toimitusjohtaja Juha Näkki 12.8.2015 Markkinakatsaus Suunnittelupalveluiden kysyntä oli alkuvuonna 2015 keskimäärin viime vuoden kysyntää paremmalla tasolla. Tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Korjuuyritykset

Korjuuyritykset Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Korjuuyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto

Lisätiedot

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2006 Sijoittajainfo 28.4.2006 Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj 1 Katsauskauden keskeisiä tapahtumia 1-3/2006 Liikevaihto 213,5 Meur (197,1

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSANALYYSI. Tilinpäätös 03/2016 MALLI OY

TILINPÄÄTÖSANALYYSI. Tilinpäätös 03/2016 MALLI OY TILINPÄÄTÖSANALYYSI Tilinpäätös 03/2016 MALLI OY Pohjanmaan Ekonomitoimisto 2016 TOIMINNAN LAAJUUS Yrityksen liikevaihdoksi muodostui 620 000 euroa, missä on lisäystä +12 000 euroa edelliseen tilikauteen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 1 Keskeiset tapahtumat Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi hieman ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla Rauta- ja

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS 1.11.1997 31.10.1998 TOIMINTA LYHYESTI Toiminnan tulos milj. mk 1998 1997 150 100 50 0 Voitto ennen veroja Voitto Liikevaihto mmk 2 227 1 687 Liikevaihdon muutos % +31.9 +28.0 Käyttökate

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2005 ESITYS 25.7.2005 Liikevaihdon jakautuma 1-6/2005 Joustopakkaukset 35,0 milj. euroa 33 % Muut 5,5 milj. euroa 5 % Kosteuspyyhkeet 32 % Kuitukankaat 30

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

KORJATTU TULOSLASKELMA Laskennan kohde: LIIKEVAIHTO +/- valmistevaraston muutos + liiketoiminnan muut tuotot - ainekäyttö (huomioi varastojen muutos

KORJATTU TULOSLASKELMA Laskennan kohde: LIIKEVAIHTO +/- valmistevaraston muutos + liiketoiminnan muut tuotot - ainekäyttö (huomioi varastojen muutos KORJATTU TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO _ +/- valmistevaraston muutos _ + liiketoiminnan muut tuotot _ - ainekäyttö _ (huomioi varastojen muutos ja oma käyttö) - ulkopuoliset palvelut _ - liiketoiminnan muut

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Martela. Tilinpäätös

Martela. Tilinpäätös Martela Tilinpäätös 3.2.2017 1 TAMMI-JOULUKUU YHTEENVETO 2 Konsernin neljännen neljänneksen liikevaihto laski 8,6 % edellisvuodesta. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto laski 2,8 %, johtuen erityisesti

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2015 HKLjk 5.5.2015 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla.

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TILINPÄÄTÖS 2016 HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TEKNOLOGINEN EDELLÄKÄVIJÄ Monipuoliset taloushallinnon ohjelmistot

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Keskeistä Q3/2011 Toimintaympäristö Katsauskauden tulos Lähiajan näkymät ja ohjeistus Tapahtumia. Yhteenveto. Toimialakatsaukset

Keskeistä Q3/2011 Toimintaympäristö Katsauskauden tulos Lähiajan näkymät ja ohjeistus Tapahtumia. Yhteenveto. Toimialakatsaukset Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1 9/211 Sisältö Keskeistä Q3/211 Toimintaympäristö Katsauskauden tulos Lähiajan näkymät ja ohjeistus Tapahtumia katsauskauden jälkeen Yhteenveto Toimialakatsaukset Lemminkäisen

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-maaliskuun liikevaihto oli 332,3 miljoonaa markkaa (2000: 328,3 Mmk). Liikevaihdon vähäinen kasvu oli ennakoitua. Elintarvikeryhmän liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot