Lapin elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo innankatu 3 P Oulu Vastineen antaja Boreal Bioref Oy Asia Hakijan vastine ympäristö-, vesitalous- ja toiminnanaloittamislupahakemuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Pohjois-Suomen päivätyn vastinepyynnön mukaisesti asiassa dnro PSAVI/2468/217. VASTINE ANNETTUIHIN AUSUNTOIHIN apin elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (EY-keskus) YEISTÄ HAKEMUKSESTA apin EY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue on antamassaan lausunnossa huomauttanut ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen pohjana olevasta hankkeen suunnittelun tarkkuustasosta liittyen erityisesti teknisiin ratkaisuihin ja päästöjä rajoittaviin toimenpiteisiin ja siitä aiheutuvasta epävarmuudesta päästöjen ja vaikutusten arviointiin. Hakija toteaa, että lupahakemuksessa on kuvattu ympäristönsuojeluasetuksen (713/214) 3 mukaisesti lupaharkinnan kannalta oleelliset tiedot biojalostamon teknisistä ratkaisuista, toiminnasta aiheutuvien päästöjen määrästä ja laadusta, esitetty yksilöidyt tiedot toiminnan päästölähteistä ja niiden päästöistä sekä myös tiedot päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevista toimista. Biojalostamo perustuu pääosin konventionaaliseen tekniikkaan, jonka päästöt tunnetaan hyvin. Hakemuksessa esitettyyn viitaten hakija toteaa, että käytettävä tekniikka on toimintaan sovellettavien BAT-päätelmien mukaista. Pääprosessien osalta päästöarviot perustuvat toimittajilta saatuihin tarjouksiin, vähintään kolmen neuvottelukierroksen perusteella saatuihin tarkennuksiin ja taselaskelmiin. Toimittajien antamat tiedot ovat samalla tasolla kuin aikaisemmissa jo toteutuneissa hankkeissa. Näin ollen hakijan näkemyksen mukaan toimittajatarjoukset ovat hyvin lähellä lopullista saavutettavissa olevaa päästötasoa. Tehtaan päästöt ilmaan ja veteen on arvioitu riittävällä tarkkuudella ja vaikutusten arvioinnin pohjana ovat päästötasot, joita ei tulla ylittämään. 1

2 Viranomaisen ympäristöluvassa edellyttämät päästövaatimukset huomioidaan tehtaan yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja laitoksen toiminnassa. Rikkihappotehtaan osalta hakija toteaa, että hakemuksessa havainnekuvaan ja asemapiirrokseen (liite 2) on merkitty rikkihappotehdas varauksena mahdollista myöhempää toteutusta varten. Rikkihappotehtaalle ei tässä vaiheessa haeta lupaa. BIOJAOSTAMON KUVAUS JA IEVENTÄMISTOIMENPITEET EY-keskus on huomauttanut (s.3), että lupahakemuksessa on kuvattu jonkin verran lieventämistoimenpiteitä sanallisesti, mutta lieventämistoimenpiteet on edelleen kuvattu puutteellisesti. EYkeskuksen näkemyksen mukaan esimerkiksi lieventämistoimenpiteiden vaikutuksia päästöihin ei ole esitetty ja monilta osin lieventämistoimenpiteet on kuvattu mahdollisuuksina viemättä niitä hanketason suunnitelmiksi asti. Jätevedenpuhdistamo Päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevien toimenpiteiden osalta hakija viittaa hakemuksen liitteen 1, kappaleessa 2.7 ja taulukossa esitettyyn. Jäähdytysvedet Hakija on selvittänyt mahdollisuuksia lämpökuorman vähentämiseen tarvittaessa ja toimenpiteiden vaikutuksia lämpökuormitukseen (Hakemuksen liite 1, kappale ). upaa haetaan jäähdytysvesipäästöille ilman näitä lieventämistoimenpiteitä, koska veteen johdettavan lämpökuorman vaikutukset on hakemuksen liitteessä 1, kappaleissa , (lämpövaikutukset vesistössä), (vaikutukset jäätilanteeseen) ja (vaikutukset kalastoon) esitetyn mukaisesti arvioitu kohtuullisiksi. Kevään 218 aikana hakija on selvittänyt mahdollisuutta prosesseis ta ulos tulevan jäähdytysveden lämmön hyödyntämiseen tehdasalueella. Selvityksen perusteella jäähdytysveden lämpöä on mahdollista hyödyntää rakennusten lämmittämiseen tehdasalueella. Hakemuksessa (iite 1, kpl 2.6.2) esitettyyn viitaten energiatehokkuus huomioidaan laitoksen suunnittelussa. Ilmapäästöt Ilmapäästöjen puhdistusta koskevien toimien osalta hakija viittaa hakemuksessa esitettyyn. Kaasumaisten päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevina toimina on hakemuksessa kuvattu kattiloiden savukaasujen osalta sähkösuodattimia ja niiden puhdistustehokkuutta (liite 1, kpl ) sekä hajukaasupäästöjen osalta pesureita tai käsittelyä lauhduttamalla tai polttamalla (kpl sekä täydennyksessä esitetty tarkempi kuvaus hajukaasujen keräilystä). Normaalitoiminnan hajukaasupäästöille on esitetty päästörajat, jotka tullaan saavuttamaan laitoksen toimiessa. Biomassakattilan päästöjen hallintakeinoja on kuvattu kappaleessa Melu Melun vähentämistoimenpiteiden osalta hakija viittaa kappaleessa esitettyihin toimenpiteisiin, joita sovelletaan hankkeen tarkemmassa suunnittelussa. Hanke suunnitellaan ja toteutetaan siten, että toimintavaiheessa asemakaavan mukaiset melutasot hankealueen ympäristössä eivät ylity laitoksesta aiheutuvan melun vuoksi. Tarvittaessa rakennetaan lisäksi melueste. 2

3 Yleisesti ottaen lieventämistoimenpiteiden osalta hakija toteaa, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja laitoksen toimintavaiheessa huolehditaan siitä, että hakemuksessa esitety t ja lupamääräyksissä annettavia päästöraja-arvoja ei tulla ylittämään. RIKKITASE EY-keskus on huomauttanut (s. 3), että rikkitaseen hallinnan suunnittelu näyttäisi lupahakemuksessa esitettyjen tietojen perustella olevan vielä keskeneräinen. EY-keskus on perustanut näkemyksensä siihen, että tekstissä todetaan esimerkiksi MCC:n tuotannossa syntyvän hydrolysaatin kerryttävän rikkiä kemikaalikiertoon, jos hydrolysaatti ohjataan haihduttamolle. isäksi EY - keskus on huomauttanut, että toisaalla lupahakemuksessa tämä on todettu hydrolysaatin valituksi käsittelytavaksi. Kuitenkin taulukossa 2.3-1, jossa esitetään alustava laskelma rikkitaseen hallinnasta, MCC hydrolysaatin aiheuttama rikin lisäys prosessiin on esitetty nollana. Hakija toteaa, että hakemuksen liitteen 1 taulukossa (alustava esimerkkilaskelma natrium - ja rikkitaseiden hallinnasta ilman MCC-tuotantoa) ei ole huomioitu MCC-tuotannosta aiheutuvaa rikkiä sen mukaisesti kuin taulukon yhteydessä on todettu: Alustava esimerkkilaskelma natrium - ja rikkitaseiden hallinnasta ilman MCC-tuotantoa. Kyseisen taulukon alla on esitetty arviot sulfaatin ja natriumin päiväkohtaisista päästöistä (t/d), ja siinä yhteydessä myös MCC-tuotanto on huomioitu kohdassa MCC + havusellu (sulfaatti 47 t/d, natrium 41 t/d). EY-keskus on huomauttanut, että MCC-tuotannon rikkihapon kulutuslaskelmat eivät näyttäisi täsmäävän, ja että tästä olisi aiheutunut huomattavaa epävarmuutta sulfaatti- ja natriumkuormituksen arviointiin. Tämän osalta hakija haluaa todeta, että hakemustekstissä rikkihapon määrä MCC:n valmistuksessa 5 6 t/a on ollut kirjoitusvirhe, oikea määrä on 56 tonnia vuodessa. Sulfaattikuormituksen arviointi MCC:n tuotannossa on perustunut rikkihapon määrään 56 t/a ja se on huomioitu sulfaattikuormituksen arvioinnissa (t/d), eikä tästä ole aiheutunut epävarmuutta sulfaatti- ja natriumkuormituksen arviointiin. SOODAKATTIA EY-keskus on lausunnossaan todennut, että soodakattilan lentotuhkan arvioitu poiston tarve on varsin suuri. Hakija viittaa hakemuksessa (iite 1, kpl 2.2.2) esitettyyn: soodakattilasta poistetaan rikkitaseen hallitsemiseksi lentotuhkaa, joka on pääosin natriumsulfaattia (Na2SO4). Soodakattilan tuhka palautetaan pääosin haihduttamon kiertoon. Suolan poiston tarve on suhteellisen suuri, koska tehdas käyttää raaka-aineenaan havupuuta ja prosessiin kertyy rikkiä useista lähteistä. RAKENTAMISVAIHE EY-keskus on esittänyt, että ympäristölupapäätöksessä tulee yksiselitteisesti määrätä melun ja pölyämisen rajoittamisesta rakentamisvaiheessa sekä melun ja pölylaskeuman mittaamisesta. Hakija tulee rakentamisvaiheessa ehkäisemään melua ja pölyämistä mm. hakemuksessa kpl 4.2 esitetyin keinoin. Hakija on varautunut melutason ja pölylaskeuman mittaamiseen rakentamisvaiheessa. 3

4 RAKENTAMINEN VESISTÖÖN EY-keskuksen näkemyksen mukaan padon rakentamissuunnitelmia sekä alueen täyttö- ja käyttösuunnitelmia tulee vielä täydentää ennen luvan myöntämistä sekä tarvittaessa patoa ja läjitysaluetta koskevat yksityiskohtaiset suunnitelmat tulee määrätä toimittamaan erikseen lupa-asiana. Hakija on täydentänyt suunnitelmia. Ranta-alueen suojapengertä koskevat suunnitelmat ovat vastineen liitteessä 1. Massojen sijoittelua alueelle koskeva suunnitelma toimitetaan lupaviranomaiselle viikolla 23. Suojapenkereellä eristettävän maamassojen läjitysalueen ja hulevesien käsittelyalueen suunnittelun periaatteet ovat seuraavat: Ylijäämämassoille on varattu alue asemakaavan mukaisen tontin länsiosaan. Alue muodostuu osin ranta-alueista tehdasraiteen ja järven välissä sekä osin padolla järvestä erotettavasta alueesta. Padon avulla rakennetaan uusi rantaviiva, jonka taakse voidaan läjittää maamassoja ilman vaaraa, että massat voisivat huuhtoutua vesistöön. Padon tarkoitus on toimia hankealueelta poistettavien maamassojen läjityksen suojana. Patoturvallisuuslain (494/29) 4,1 :n 1. kohdassa padolla tarkoitetaan seinämäistä tai vallimaista rakennetta, jonka tarkoituksena on pysyvästi tai tilapäisesti estää rakenteen takana olevan nesteen tai nestemäisesti käyttäytyvän aineen leviäminen taikka säädellä padotun aineen pinnan korkeutta. Hakija haluaa korostaa, että tässä tapauksessa kyseessä ei ole patoturvallisuuslain mukainen patorakenne. Tässä on kyse lähinnä suojapengerrakenteesta, jonka tarkoituksena on toimia rantarakenteena siten, ettei aallokko tai vedenkorkeuden vaihtelu syövytä rantaa, ja aiheuta maa-ainesten valumista vesistöön ja toimia tukirakenteena maa-ainesten läjitystä varten. (ks. vastineen liite1, suojapenkerettä koskeva selostus). äjitysalueen järvenpuoleinen reuna asettuu rakennettavan padon tasoon (n.1 m) ja itäreuna tehdasalueen tasoon (n. 161 m), eli korkeuseroa on noin 1 metriä. äjitystarpeen mukaan aluetta voidaan muotoilla kumpareiksi rantamaisemaan sopivasti niin, että alueelle voidaan sijoittaa enimmillään noin 1 milj. m 3 massoja. Alueelle on tarkoitus sijoittaa myös pilaantuneet ruoppausmassat Patojärven alueelta (max 7. m 3 ). äjitysmassoja hyödyntäen alueelle muodostetaan myös hulevesien (puhtaat/puunkäsittelyalueelta tulevat) käsittelyyn tarvittavat altaat ym. rakenteet. äjityssuunnittelun avulla tarvittavat rakenteet syntyvät mahdollisimman pitkälti hankealueelta kaivettavista massoista. Alueen maastomuodot (korkeusero) antavat tähän hyvät lähtökohdat. Altaiden sijainti täyttöalueella optimoidaan tarkemmassa suunnittelussa. Myös mitoitus ja rakenteet tarkentuvat suunnittelun edetessä. äjityksen suojapato rakennetaan heti aluksi, jolloin se toimii samalla rakennustyön aikaisten hulevesien viivytysaltaana. Hakija pyytää aluehallintovirastoa poistamaan hakemusaineistosta seuraavat, läjitysaluetta koskevat suunnitelmapiirrokset: kuvat 125, 126 ja 127 (hakemuksen iite 8). Ne tullaan korvaamaan edellä mainituilla viikolla 23 toimitettavilla suunnitelmilla., EY-keskus on huomauttanut (s. 5), ettei lupahakemuksesta käy ilmi, miten estetään täytettävälle vesialueelle läjitettävän materiaalin sekoittuminen käsiteltäviin hulevesiin. Hakija toteaa, että pilaantuneet massat on tarkoitus läjittää edellä kuvatun alueen yläosaan, maapohjaiselle alueelle esimerkiksi leikkausmassoista rakennettavan moreenipengerryksen suojaan. Hulevesialtaat, kosteikot ym. muodostetaan puhtaista läjitysmassoista laadittavan hulevesien käsittelysuunnitelman ja sen pohjalta laadittavan maamassojen täyttösuunnitelman mukaisest i. Rakenteet suunnitellaan tiiviiksi siten, että läjitettävä materiaali ja hulevedet eivät pääse sekoittumaan. Tehdasalueen ja vesistön korkeustasot ovat edellä kuvatun ratkaisun kannalta edulliset. 4

5 ausunnossa on todettu (s. 6), että tarvittaessa jätevesiputken painotuksen on oltava suurempi kuin esitetty 6 %. Jätevesiputken painotusta on kuvattu vastineen liitteessä 2. Suunnitelman mukaan painotus vaihtelee 2 1 % välillä asennuspaikan mukaan. 2 % painotusta on käytetty niissä paikoissa, jossa putki sijoitetaan kaivettuun kaivantoon, jonka jälkeen kaivanto täytetään täyttöön soveltuvilla maamateriaaleilla. 1 % painotusta on käytetty siltojen kohdalla, jossa vesistössä on suurin virtausnopeus ja haastavia rakenteita, joille ei saa aiheutua haittaa putkista. Muualla on käytetty 4 % painotusta. EY-keskus on esittänyt, että Patojärven alueelta aina rautatiesillan alapuolelle asti ruopattavat massat tulee läjittää maaläjityksenä samoin kuin jätevesien purkuputken suualueelta ruopattavat massat. Pengertien alueelta ruopattavien massojen laatu ja läjityskelpoisuus on EY-keskuksen näkemyksen mukaan tutkittava ennen ruoppauksen aloittamista. Hakija haluaa todeta, että pilaantuneet massat tullaan läjittämään maaläjityksenä. Viitaten hakemuksen liitteessä 8 (Vesistörakentamisen vaikutukset) esitettyyn pohjasta otettujen näytteiden perusteella Patojärven alapuolelta ruopattavilla alueilla ei ole pilaantunutta aineista. Pengertien alueelta ruopattavien massojen laatu tullaan selvittämään ennen ruoppauksen aloittamista. TUVASUOJEU EY-keskus on todennut (s. 7), että suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon erittäin harvinaisen tulvan aiheuttamat riskit, ja että lupahakemuksessa esitetty padon mitoitus kerran 1 vuodessa esiintyvälle tulvalle on riittämätön. EY-keskus pitää minimivaatimuksena padon mitoitukselle kerran 25 vuodessa toistuvan tulvan tasoa. Hakija toteaa, että suojapenkereen suunnitelmaa on päivitetty siten, että harjan taso on korotettu tasoon +1.2 kun 1/25 vuoden tulvakorkeus on arvioitu tasolle +.66 (vastineen liite 1). KAAVOITUS JA VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN Melu EY-keskus on huomauttanut tehtaan toimintojen sijoittelusta ja meluvaikutuksista (s. 8), esimerkiksi puunkäsittelytoimintojen sijainnista idänpuolisen Pahkakummuntien takaisen asutuksen suhteen ja maininnut hakemuksessa esitetyn, että lähimpien asuinrakennusten kohdalla voi tapahtua ohjearvojen ylityksiä. Hakija toteaa, että kuten hakemustekstissä (iite 1, kpl 7.9) on esitetty, YVA-vaiheessa laaditun mallinnuksen perusteella tehtaan toiminnasta ja liikenteestä syntyvä melu aiheuttaisi ohjearvojen ylityksiä todennäköisesti hankealueen pohjoispuolen lähimmillä kiinteistöillä sekä itäpuolen kiinteistöjen kohdalla. Hakemuksen laadintavaiheessa melulähteiden ja melutasojen, sekä työmatkaliikenteen tieliittymän sijainnin osalta päivitetyn melumallinnuksen (hakemuksen liite 3) perusteella tehtaan toiminnasta ja liikenteestä aiheutuva melu puukuljetusten sallitulla liikennenopeudella 8 km/h aiheuttaisi todennäköisesti yöajan ohjearvon 5 db ylittymisen kahden kiinteistön kohdalla hankealueen pohjoispuolella. Tälläkin kohdalla yöajan melun ohjearvot alittuvat, jos raskaan liikenteen nopeus on maksimissaan 6 km/h. EY-keskuksen näkemyksen mukaan melun luonne, puun käsittely ulkotiloissa sekä päästölähteiden sijainti ja korkeus aiheuttavat epävarmuutta melunmallin tulosten luotettavuuteen. Hakija toteaa, että mallinnus on tehty parasta saatavilla olevaa tietoa käyttäen. Hakija päivittää melumallinnuksen myöhemmässä suunnitteluvaiheessa, kun melulähteistä ja lähtömelutasoista 5

6 on saatavilla tarkemmat tiedot. aitos tullaan suunnittelemaan siten, että asemakaavan mukaiset melutason ohjearvot (55 db päivällä ja 5 db yöllä) laitosta ympäröivillä alueilla eivät ylity laitoksen toiminnasta aiheutuvan melun seurauksena. Meluvalli tehdään tarpeen mukaan, jos raja-arvot uhkaavat ylittyä. EY-keskus on huomauttanut, ettei meluesteen rakentamista ole sisällytetty ympäristölupahakemukseen ja että tarvittaessa toiminnanharjoittaja tulee ympäristölupapäätöksessä lupamääräy k- sin velvoittaa toteuttamaan asemakaavamääräyksen mukainen melueste riittävällä korkeudella siten, että asemakaavamääräyksen sallima taso tai melun leviäminen voidaan estää. Hakija toteaa, että meluesteen rakentamiseen varaudutaan tarvittaessa asemakaavassa esitettyjen alustavien sijainti- ja korkeustietojen mukaiseksi. Asemakaava ja poikkeamisluvat EY-keskus on todennut, että asemakaavamääräysten mukaan kaava-alueella s-merkinnällä osoitettuihin kohteisiin, vesilain tarkoittamiin lähteisiin tulee saada vesilain 2 luvun 11 :n mukainen poikkeamislupa ja kasvilajien suojelusta poikkeamiseen on saatava luonnonsuojelulain 49 :n mukainen poikkeamislupa, eikä asemakaavaa voi toteuttaa ennen kuin poikkeamisluvat on saatu. Hakija toteaa, että lähteitä koskeva poikkeuslupahakemus on toimitettu aluehallintovirastolle lupahakemuksen yhteydessä tammikuussa 218 ja lapinleinikkiä koskeva hakemus on tavoitteena toimittaa EY-keskukselle kesäkuun 218 aikana, kun kompensaatioalueesta on sovittu EYkeskuksen kanssa. PÄÄSTÖT IMAAN JA VAIKUTUKSET Päästöraja-arvot EY-keskus toteaa (s. 9), että hakemuksessa esitetyt raja-arvot soodakattilalle ja meesauunille on esitetty kuukausikeskiarvoina (pitoisuus) ja vuosittaisina ominaispäästöinä käyttäen mm. kerrointa 1,3 muutettaessa päästöraja-arvoja komission täytäntöönpanopäätöksessä esitetyistä vuosikeskiarvoista kuukausikeskiarvoiksi. EY-keskuksen näkemyksen mukaan kyseinen muuttaminen tulee tarkastella/perustella tapaus- ja päästölajikohtaisesti huomioiden mm. soodakattilan ristikkäisvaikutukset typenoksidien ja rikkidioksidin välillä (hakemuksessa on mm. todettu, että mustalipeän kuiva-ainepitoisuus on vähintään 83 %). Vuosikeskiarvot on muodostettu kuukausikeskiarvoista seuraavasti: Soodakattilan ja meesauunin savukaasupäästöjen päiväarvojen ja vuosikesiarvojen suhteesta on esitetty kokemusperäistä tietoa BAT-päätelmien valmisteluaineistossa. Soodakattilalla suhde on 1,3:sta 2,8:een ja meesauunilla 1,7:sta 2,8:een. Näihin lukuihin ja riskienhallinnan kannalta riittäviin varmuusmarginaal ein perustuen kaikille päästökomponenteille kuukausikeskiarvot on laskettu vuosikeskiarvoista käyttämällä suhdetta 1,3. EY-keskus on myös todennut, että uuden laitoksen tulee ensisijaisesti pyrkiä vähintään komission täytäntöönpanopäätöksen vaihteluvälin alarajan mukaisiin päästötasoihin, ellei näistä ole perusteltua poiketa. Hakija toteaa, että typenoksidipäästöjä nostaa mustalipeän korkea kuiva-ainepitoisuus (vähintään 83 %) ja edelleen polttolämpötilan kohoaminen sekä polttoaineiden korkea typpipitoisuus. 6

7 Vaaditut täydennykset ilmapäästöihin liittyen EY-keskus on esittänyt (s. 1), että lupapäätöksessä hakija tulee velvoittaa toimittamaan EY - keskukselle yksityiskohtainen selvitys toteutettavasta hajukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmästä siinä vaiheessa, kun toteutusratkaisu on päätetty, mutta kuitenkin viimeistään puoli vuotta ennen käyttöönottoa. EY-keskus on myös esittänyt, että ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailun sekä alueellisen ilmanlaaduntarkkailun osalta yksityiskohtaisemmat tiedot voidaan määrätä esitettäväksi EY-keskukselle mahdollisesti hyväksyttäväksi määrättävän tarkkailusuunnitelman yhteydessä. EY-keskuksen näkemyksen mukaan hakemuksessa käynnistys-, pysäytys- ja häiriöjaksojen määrittelyt on esitetty liian yleisellä tasolla ja tarkemmat tiedot tulee toimittaa lupaviranomaiselle viimeistään ennen laitoksen käyttöönottoa. Hakija toimittaa yllä mainitut tiedot viranomaiselle ennen laitoksen käyttöönottoa, tarkennet un tarkkailusuunnitelman yhteydessä. Pitoisuusmittaukset Itse häiriötilanteiden ja raja-arvovalvonnan osalta EY-keskus on lausunnossaan suosittanut ensisijaisesti käytettäväksi jatkuvatoimisia pitoisuusmittalaitteita kohteissa, joille määrätään velvoittava raja-arvo ja joissa kyseisen mittalaitteen käyttö on teknisesti mahdollista, jolloin kyseisissä kohteissa ei olisi tarpeellista erikseen määrätä häiriötilanteesta tai puhdistinlaitteen käyttöasteesta. Hakija toteaa, että lupahakemuksessa esitetyn mukaisesti soodakattilan ja meesauunin hiilimonoksidi-, rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuutta sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuutta on tarkoitus mitata jatkuvatoimisesti. Hakijan on kuitenkin esitettävä arviot esittämiensä puhdistinlaitteiden häiriötilanteiden päästöistä mittaustulosten kanssa, mikäli tämä on esim. referenssikohteiden kautta mahdollista. Häiriötilanteet määritellään tarkemmin tarkkailusuunnitelman täydennyksen yhteydessä, kun laitoksen suunnittelu on yksityiskohtaisemmalla tasolla. EY-keskus on esittänyt, että hakija tulee velvoittaa esittämään tarkkailusuunnitelmassaan niiden puhdistin- ja päästömittauslaitteiden käytönaikainen kunnon seuranta, huolto-ohjelma ja ns. kriittisten varaosien luettelo sekä saatavuus, joiden häiriöillä on suoria tai välillisiä vaikutuksia ympäristöön joutuvien päästöjen laatuun tai määrään. Hakija ehdottaa, että kyseiset tiedot tullaan esittämään tarkennetussa tarkkailusuunnitelmassa, hyvissä ajoin ennen laitoksen käyttöönottoa. KUORMITUS JA VESISTÖVAIKUTUKSET SEKÄ VESIENHOIDON TAVOITTEIDEN HUOMI- OON OTTAMINEN Tertiäärikäsittely EY-keskuksen näkemyksen mukaan hakija tulee velvoittaa rakentamaan tertiäärikäsittely. Hakija toteaa, että Euroopan komission massan, paperin ja kartongin tuotantoa varten annetuissa BAT-päätelmissä todetaan (s. 92, kappale 1.1.8), että veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää primäärikäsittelyä (fysikaalis-kemiallinen) ja sekundääristä käsittelyä (biologinen käsittely). Päätelmissä todetaan, että jos on tarve poistaa orgaaniset aineet, typpi tai fosfori vielä tarkemmin, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää tertiääristä käsittelyä. 7

8 Hakija haluaa huomauttaa, että tertiäärikäsittelyä on k äytetty tapauksissa, joissa primääri ja sekundäärikäsittelyllä ei ole pystytty saavuttamaan tarpeeksi alhaisia kiintoaine-, typpi- tai fosforiarvoja, joita saatetaan vaatia esimerkiksi paikallisten olosuhteiden perusteella. Biojalostamon jätevesien puhdistamista kemialliseen saostukseen perustuvalla tertiäärimenetelmällä ei voi pitää BAT-päätelmissä esitettyjen periaatteiden mukaisena, kun otetaan huomioon menetelmän kokonaistaloudellinen ja ympäristönsuojelullinen vaikutus. Hakemuksessa (iite 1, kpl , Taulukko ) esitetyn mukaisesti BAT-päätelmien mukaiset COD-, kiintoaine-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforin päästötasojen ylärajat alitetaan reilusti ja BAT-päätelmien mukaista AOX-päästötasoa ei ylitetä normaaleissa toimintaolosuhteissa ilman tertiäärikäsittelyä. Tällä perusteella tertiäärikäsittelyä ei voida tässä tapauksessa pitää tarpeellisena eikä BAT-päätelmien mukaisena. Tertiäärikäsittelyssä syntyvän lietteen hallinta ei ole koeteltua tekniikkaa, eikä siihen ole pätevää ratkaisua. Paperitehtailla tertiäärikäsittelyä käytetään yleisemmin, sillä paperin valmistuksen jätevedet voidaan puhdistaa tertiäärimenetelmällä kustannustehokkaammin. Hakemuksessa esitetyn vaikutusten arvioinnin perusteella voidaan todeta, ettei myöskään vesistön tilassa ole ennakoitavissa sellaista muutosta, jonka perusteella orgaanisten aineiden, fosforin tai typen poistaminen tertiäärimenetelmällä olisi tarpeen. Näin ollen tertiääriselle puhdistukselle ei ole BAT-päätelmissä tarkoitettua tarvetta. Fosforin osalta jätevesien selkeimmäksi vaikutusalueeksi on arvoitu jätevesien purkupaikalta alavirtaan,5 1,5 km etäisyydelle ulottuvaa aluetta, jossa voi esiintyä havaittavia ja pitkäkestoisia rehevyystason muutoksia, kohtalaisia vaikutuksia voi esiintyä 3,5 km:n etäisyydelle purkupaikasta alavirtaan. Tällä alueella voi esiintyä ajoittain rehevyyden muutoksesta johtuvia haittoja. Jätevesikuormituksen vaikutuksen järviveden typpipitoisuuteen arvioidaan jäävän fosforipitoisuutta vähäisemmiksi ja vesistön kannalta vähemmän merkittäviksi. Typpipitoisuuden muutokset eivät suurimmillaankaan heikennä Kemijärven fysikaalis-kemiallista tilaa typen osalta hyvää heikommaksi ja rehevyystaso säilyy karua tai korkeintaan lievästi rehevää vettä vastaavana. Kemijärven ekologisen tilan ei arvioida biologistenkaan luokittelutekijöiden osalta heikentyvän. Hakija sitoutuu noudattamaan hakemuksessa esittämiään päästömääriä ja lupapäätöksessä annettavia päästöraja-arvoja. Hakija huomauttaa, ettei ympäristönsuojelulain (527/214) 52.3 :n mukaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa, kuten tertiäärikäsittelyä tai muutakaan tiettyä teknistä ratkaisua. upaharkinnassa on huomioitava, että riittävä päästöjen vähennys voidaan saavuttaa myös ilman tertiäärikäsittelyä. Hakija toteaa, että varmuuden vuoksi hankesuunnittelussa kuitenkin varaudutaan tertiäärikäsittelyyn ja se voidaan ottaa käyttöön tarvittaessa muutaman vuoden kuluttua laitoksen toiminnan käynnistymisestä. Jätevedenpuhdistamo EY-keskus toteaa (s. 11), että lupahakemusta on tarpeen tarkentaa jätevedenpuhdistamon osalta ennen luvan myöntämistä, koska mm. jätevesien käsittelyn mitoitus vaikuttaa suoraan päästöarvioihin tai tulee hakija velvoittaa toimittamaan lupa-asiana ympäristölupaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma jätevesien ja lietteen käsittelystä mitoitustietoineen. Hakijan näkemyksen mukaan lupahakemuksessa on esitetty jätevedenpuhdistuksessa käytettävä tekniikka sillä tarkkuudella, että lupaharkinta on mahdollista ja luvan myöntämisen edellytykset on olemassa. Hakemuksessa on esitetty arviot päästötasoista ja ehdotukset raja-arvoiksi. Jätevedenpuhdistamon tekniikat ovat mitoitettu BAT-päätelmien mukaisiksi. Puhdistamolla saavutettavat päästötasot ja takuuarvot ovat tiedossa. upapäätöksessä esitettävät päästövaatimukset huomioidaan tehtaan yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Yksityiskohtainen suunnitelma jätevesien ja lietteen käsittelystä laaditaan detaljisuunnitteluvaiheessa. 8

9 EY-keskus katsoo (s. 12), että ympäristöluvassa tulee antaa yksityiskohtaiset määräykset jätevesien käsittelystä poikkeustilanteissa. Hakija toteaa, että jätevesien käsittelyä poikkeustilanteessa on käsitelty hakemuksessa (kpl 2..2). Jätevedenpuhdistamo varustetaan 2 m 3 varoaltaalla, joka vastaa noin kahden työvuoron (2 x 8 h) tuotannossa syntyvää jätevesimäärää ja mitoitus riittää moninkertaisesti alasajon aikana tuotetulle jätevedelle. Hakijan näkemyksen mukaan lupahakemuksessa ei tule antaa yksityiskohtaisia määräyksiä teknist en ratkaisujen osalta. EY-keskus on lausunnossaan todennut (s. 13), että valitussa purkupaikassa sekoittuminen on tehokasta, mikäli jätevesien purku toteutetaan siten, että niiden leviäminen esimerkiksi läheisille lahtialueille estetään. Jätevesien mahdolliset vaikutukset Jaakkolanlahteen tulee EY-keskuksen näkemyksen mukaan (s. 3) arvioida, ja tarvittaessa esittää toimenpiteet vaikutusten ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Jätevesien leviämisestä purkupaikan läheisille lahtialueille hakija toteaa, et tä mallinnuksen (YVAselostuksen liite 6) mukaan kesällä kuormitukset kulkeutuivat jätevesien purkupisteeltä (P2) pääosin pohjapadolta etelän suuntaan Noidanselälle ja Ämmänselälle. Vesistömallinnuksen mukaan kuormitus pysyy virtausreitin varrella olevilla selkäalueilla, eikä kerry reitin sivussa oleville lahtialueille. Mallinnuksen mukaan myöskään talvisaikaan ei virtausta vastavirtaan tapahdu. Mallinnussimulointien perusteella joissakin tilanteissa kuormitusta voi kulkeutua vähän vastavirtaan ja Jaakkolanlahden suuntaan. Vastavirtaan tapahtuvan kulkeutumisen ehkäisemiseksi YVAvaiheessa tarkasteltua ja mallinnettua purkupistettä siirrettiin lähemmäksi pohjapatoa. isäksi putkeen suunniteltiin diffuusori, joka edelleen edesauttaa jäteveden nopeaa sekoittumista järviveteen ja pitoisuuksien laimenemista. Vesistöön purettava jätevesi on sekä kesällä että talvella järvivettä lämpimämpää, ja ohjautuu näin ollen pintaa kohti. Diffuusorin purkuaukot suunnataan siten, että jätevesi suuntautuu mahdollisimman paljon pintaan. Diffuusorin paikka itä-länsisuunnassa optimoidaan detaljisuunnitelussa ja valitaan siten, että vesisyvyys on sekoittumisen kannalta mahdollisimman tehokas ja että vettä kulkeutuu mahdollisimman vähän Jaakkolanlahden suuntaan. Hankkeen mahdollisia vaikutuksia Jaakkolanlahteen tullaan seuraamaan. Jaakkolanlahden alueelta ei toistaiseksi ole saatavilla veden laadun mittaustietoa, mutta näytteitä tullaan ottamaan keväästä 218 alkaen. ä mpökuorma ämpökuorman vaikutukset tulee sisällyttää selvitykseen, joka tulisi EY-keskuksen näkemyksen (s. 14) mukaan määrätä toimitettavaksi ympäristölupaviranomaiselle viiden vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Kyseisen viranomaiselle toimitettavan selvityksen osalta hakija viittaa vastineen kohdassa upamääräysten tarkastelu esittämäänsä. EY-keskus huomauttaa (s. 14), että mikäli hakija päätyy esittämään Stora Enson jälkilammikon käyttöä jäähdytysvesien jäähdyttämiseen, tulee lämpökuorman vaikut ukset (kunnostettuun) jälkilammikkoon ja sen eliöstöön arvioida. Hakija toteaa, että Stora Enson jälkilammikon käytölle ei toistaiseksi haeta lupaa. Ve sie nhoidon ta voitte iden huomioon otta minen EY-keskus toteaa (s. 16), että varsinaista vaikutusarviota kalat-laatutekijään ei ole esitetty. Vesienhoidon luokittelussa (1. ja 2. luokittelukierros) kalat-laatutekijän arviointi perustuu standardin (EN 14757) mukaisen verkkokoekalastuksen saaliista laskettuun biomassayksikkösaaliseen, 9

10 lukumääräyksikkösaaliseen ja särkikalojen biomassaosuuteen (%) saaliissa sekä indikaattorilajien esiintymiseen (Ympäristöhallinnon ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille ). Hakemuksessa (iite 1, kpl ja kpl 7.5.1) esitettyyn viitaten hakija toteaa, että vuoden 213 koekalastustulosten perusteella Kemijärven arvioitu ekologisen tilan tilaluokka on erinomainen. Biojalostamon jätevesien ravinnekuormituksesta aiheutuva rehevöittävä vaikutus voi muuttaa lajiston runsaussuhteita kalaston kannalta epäedulliseen suuntaan ja lisätä myös kalaston biomassaa. Tyypillisesti rehevöityminen lisää särkikalojen määrää, mutta voi myös lisätä tavoitelluista saalislajeista esim. kuhan määrää. Rehevöittävien vaikutusten vaikutusalueeksi on arvioitu jätevesien purkuputken ympäristössä noin 1 km etäisyydellä normaalina kesänä, noin 1,5 km etäisyydellä kuivana kesänä ja lievempiä vaikutuksia reilun 3 km etäisyydellä purkupisteestä. ämpökuormituksesta kalastolle aiheutuva haitan arvioidaan kohdistuvan pääos in syyskutuisiin (siika ja muikku) sekä talvikuiseen mateeseen jäähdytysvesien voimakkaimpien vaikutusten alueella, jossa lämpötilan nousu on vähintään,4 astetta eli noin 5 hehtaarin alueella, neljää metriä syvemmällä vyöhykkeellä. Muikun, siian ja mateen saalismäärän arvioidaan vähenevän lämpökuormituksen vaikutuksesta 33 % (Hakemuksen liite 8, Kalataloudellinen haitta ja korvaukset). Näillä alueilla tehtaan jäte- ja jäähdytysvesikuormituksella voidaan arvioida olevan vaikutusta kalat-laatutekijään. EY-keskus on huomioinut (s. 17), ettei hakija arvioi kasviplanktonbiomassan runsastuvan haitallisissa määrin. EY-keskuksen näkemyksen mukaan arvio on epämääräinen, koska biomassan runsastumisesta ei ole esitetty numeerista laskelmaa. EY on myös huomautt anut, että typen ollessa minimiravinne, riski sinileväkukintoihin voi kasvaa. Hakemuksessa (iite 1, kpl 7.4.2) esitettyyn viitaten hakija toteaa, että suhteutettaessa arvioitu typen pitoisuuslisäys vesistössä mitattuihin (28 2) keskimääräisiin pitoisuuksiin aikasarjapisteellä 148 biojalostamon jätevesistä kesäaikaan aiheutuva pitoisuusnousu nostaisi veden typpipitoisuutta lähimmällä aikasarjapisteellä (148) typen osalta noin 3 %. Hakemuksessa ja vastineessa edellä (tertiäärikäsittelyn vaatimusta koskevassa kohdassa) esittämäänsä viitaten hakija toteaa, että arvion mukaan typpipitoisuuden muutokset eivät suurimmillaankaan heikennä Kemijärven fysikaalis-kemiallista tilaa typen osalta hyvää heikommaksi ja rehevyystaso säilyy karua tai korkeintaan lievästi rehevää vettä vastaavana. Kemijärven ekologisen tilan ei arvioida biologistenkaan luokittelutekijöiden osalta heikentyvän. EY on huomauttanut (s.17), että jäähdytys- ja jätevesien vaikutusalueen todellinen merkitys kalojen kutualueena jää jossain määrin avoimeksi. Hakemuksessa (liite 1, kpl 6.7.2) kalojen kutualueista esitettyyn tietoon viitaten hakija toteaa, että lämpötilavaikutusten kannalta merkittävien syyskutuisten kalalajien (muikun) kutualueita ei tiedetä olevan jäähdytysvesien merkittävämpie n vaikutusten alueella. Myöskään jätevesien voimakkaimpien vaikutusten alueella ei saatavilla olevan tiedon perusteella ole kalojen kutualueita, tosin Kemijärvellä tehtyjen tutkimusten perusteella muikun kutualueet ovat Kemijärvellä varsin laajat ja kutualueita ovat kaikki Kemijärven suurimpien selkien rannat. EY on huomauttanut (s. 17), että se missä määrin uudet päästöt vaikuttaisivat Kemijärvellä havaittuihin mateiden lisääntymishäiriöihin jää epäselväksi. Hakija viittaa hakemuksessa (kpl ) esittämäänsä tietoon puuperäisten aineiden vaikutuksista mateen lisääntymishäiriöön. Puuperäisten uuteaineiden toksisuutta on tutkittu paljon, mutta kokonaiskuva aineiden yhteydestä kalojen lisääntymishäiriöihin on edelleen puutteellinen. Uuteaineista merkittäviä vaikutuksia vesieliöille on ensisijaisesti katsottu olevan päästöjen hartsihapoilla ja steroleilla. Hartsihapot ja ste- 1

11 rolit poistuvat tehokkaasti aktiivilietekäsittelyssä. Kuorimon suodoksia, jotka sisältävät merkittävän osan toksisuuskuormituksesta, ei johdeta suunniteltavalla tehtaalla jätevedenkäsittelyyn vaan haihduttamolle, mikä vähentää jätevesien toksisuutta. EY-keskus on esittänyt (s. 18), että tarkkailuvelvoitteisiin tulee lisätä elohopeapitoisuuksien seuranta ahvenista jätevesien vaikutusalueella. EY-keskus on myös huomauttanut, että vaikka vesienhoidon tavoitteet eivät todennäköisesti vaarantuisi koko vesimuodostuman tasolla, niin arvioitaessa sallittavien vesipäästöjen määrää olennaista on myös tarkastella, aiheutuuko jätevesipäästöistä vesimuodostumaa pienemmillä vesialueilla merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Tämän osalta hakija toteaa, että hyvistä sekoittumisolosuhteista johtuen suuria pitoisuuksia ja vaikutuksia ei pääse muodostumaan myöskään purkupaikan läheisyydessä. EY-keskus on todennut (s ), että syytä suurempaan (vrt. vanha tehdas) AOX-kuormit ukseen ei ole perusteltu. Hakija toteaa, että AOX-päästöt ovat matalalla tasolla niin suunnitellussa kuin aiemmin toimineessa tehtaassa toiminnan loppuvaiheessa. Päästöjen ollessa tällä tasolla ei niillä ole vaikutusta vesistön tai kalaston tilaan. Ehdote tut jä te vesipä ästöjen ra ja-arvot EY-keskuksen näkemyksen (s. 19) mukaan esitetty AOX:n päästötaso on liian korkea, ja AOX:n päästöraja-arvo tulisi määrätä BAT-päätelmien mukaisen vaihteluvälin alarajan mukaisena. AOX-päästöjen vaikutusten osalta hakija toteaa hakemuksessa (kpl 7.4.8) esitettyyn viitaten, että jätevesien myrkyllisten orgaanisten aineiden pitoisuudet laskevat voimakkaasti erityisesti jätevesien aktiivilietepuhdistuksessa. Jäteveden aktiivilietekäsittely poistaa ensisijaisesti pienimolekyylisiä AOX-päästöjä, joiden katsotaan olevan merkittäviä AOX-päästön toksisuuden lähteitä. Sellutehtaan jätevesien AOX-yhdisteet ovat varsinkin biologisen käsittelyn jälkeen suurelta osin korkean molekyylipainon yhdisteitä. Kemijärven sekoittumisolosuhteet ovat suunnitellussa jätevesien purkupaikassa hyvät ja tämä osaltaan estää haitallisten aineiden pitoisuuksien kasvua vastaanottavassa vesistössä. Arvioidulla AOX-päästömäärällä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia vesistössä. EY-keskuksen on esittänyt, että sulfaatti- ja natriumkuormitus ja niiden vaikutukset tulee tarkastella ympäristölupaviranomaiselle viiden vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta esitettävässä selvityksessä ja tarvittaessa lupaviranomainen voi siinä yhteydessä määrätä myös sulfaatille ja natriumille päästöraja-arvot. Viranomaiselle toimitettavan selvityksen osalta hakija viittaa vastineen kohdassa upamääräysten tarkastelu esittämäänsä. UONNONSUOJEU EY-keskus on huomauttanut (s. 2), että mikäli hakija aikoo käyttää aluetta (Stora Enson allas) jäähdytysvesien käsittelyyn, tulee lupahakemusta täydentää arvioilla jäähdytysvesien vaikutuksesta alueen linnustoon ja linnuston elinolosuhteisiin. Hakija toteaa, että kuten aiemmin vastineen sivulla 11 on todettu, Stora Enson jälkilammikon käytölle ei toistaiseksi haeta lupaa. EY-keskus on tuonut esille (s. 21), ettei vielä huhtikuussa 218 lapinleinikin esiintymän hävitt ä- mistä koskevaa poikkeuslupahakemusta oltu saatettu vireille apin EY-keskuksessa. Hakija toteaa, että lapinleinikkiä koskeva hakemus on tavoitteena toimittaa EY-keskukselle kesäkuun 218 aikana, kun kompensaatioalueesta on sovittu EY-keskuksen kanssa. 11

12 MAISEMA Patovaaran muutamille pientaloille maisemakuvassa tapahtuvaa muutosta EY-keskus pitää merkittävänä. Hakija toteaa, että alueella voimassa olevan, hankkeen mahdollistavan asemakaavan laadinnan yhteydessä maisema-arvot on selvitetty ja kaavan sisältövaatimusten täyttyminen on arvioitu. VAIKUTUKSET MAA- JA KAIOPERÄÄN EY-keskus toteaa, että tien itäpuolella talojen keskellä on vesikaivojen inventoinnin yhteydessä havaittu lähde (liite 1 vesikaivot ja vesijohdot), jonka vesipinta on tasolla +188,26. EY -keskus on katsonut, ettei lähteen luonnontilaa ole hankkeessa ilmeisesti tutkittu, ja että myös tämä lähde on syytä ottaa lupahakemuksessa huomioon, mikäli se on luonnontilainen. Hakija haluaa todeta, ettei kyseinen lähde ole luonnontilainen. ähdettä on kuvattu vastineen liitteessä 4. IIKENNE EY-keskus huomauttaa, että YVA-menettelyn yhteydessä esitetty linjaus kulki luonnontilaisen Musta-aapan kautta. Suon etelälaidalla on viisi arvokasta meso-eutrofista lähdettä ja luonnontilainen suo on arvokas, joten uuden tien linjaus Musta-aavan alueelle mahdollisesti aiheuttaisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia luonnontilaiselle suoalueelle. Hakija toteaa, että tien linjaus suunnitellaan tarkemmin maantielain mukaisessa menettelyssä. MEU EY-keskuksen mukaan (s. 23) melun arviointiin liittyy epävarmuutta. Melumallinnuksen päivityksen jälkeen tehdyt layout-muutokset aiheuttavat epävarmuutta arvioon. EY-keskus ei yhdy hakijan näkemykseen siitä, että melu ei olisi impulssimaista. Hakija viittaa tässä vastineessa edellä kohdassa Kaavoitus ja vaikutukset maankäyttöön toteamaansa meluvaikutusten arvioinnin epävarmuudesta. Mikäli hakemusta ei täydennetä konkreettisella meluntorjuntasuunnitelmalla EY-keskus esittää, että hakija määrätään toimittamaan em. suunnitelma ympäristölupa-asiana ympäristölupaviranomaiselle. Hakija viittaa tässä vastineessa edellä kohdassa Biojalostamon kuvaus toteamaansa melun vähentämistoimenpiteistä. Meluntorjuntasuunnitelma voidaan laatia, kun laitoksen tarkempi suunnitelma on tehty. JÄTTEIDEN KÄSITTEY JA SEN VAIKUTUKSET Ns. kaatopaikka-asetuksen (331/213) 35 :n mukainen poikkeaminen EY-keskus pitää mahdollisena (s. 25), että ainakin prosessilietteet sekä jätevesien mekaanisessa selkeytyksessä muodostuva välppäjäte voisivat sisältää myös orgaanista ainesta siinä määrin, ettei niiden sijoittaminen kaatopaikalle olisi kaatopaikka-asetuksen mukaan mahdollista. Raakavedenottamolta ja jätevedenpuhdistamolta syntyvä välppäjäte (kalat, vesikasvillisuus ja roskat) ja prosessilietteet (vähäinen määrä oksamassaa, muovisuikaleita, narunpätkiä) ovat koostumukseltaan ja ominaisuuksistaan siten vaihtelevia jakeita, että niille on vaikea järjestää hyötykäyttöä. Mahdollisesti näitä jakeita voitaisiin murskata ja polttaa biomassakattilassa. Ilman murs- 12

13 kausta jakeet eivät ominaisuuksiensa vuoksi sovellu poltettaviksi, sillä jakeet voivat kietoutua polttoaineen syöttölaitteisiin (ruuvit, sulkusyöttimet), kertyä arinalle suuttimien väleihin ja kietoutua pohjatuhkan poistolaitteisiin. upaharkinnassa on huomioitava myös, että jakeiden poltto voi vaikuttaa poltossa syntyvän tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksiin. Näiden jakeiden sijoittamiselle laitosalueen läjitysalueelle haetaan poikkeuslupaa tilanteessa, jossa jakeita ei saada polttoon esimerkiksi murskaimen rikkoontumisen vuoksi. Teollisuusjätteiden käsittelyalue Jätetäyttöalueen osalta EY-keskus esittää, että Hienojakoisten ja osin ilmeisen kosteahkoina sijoitettavien jätemateriaalien vuoksi voisi pohjarakenteeseen suunniteltu salaojituslinjasto olla esitettyä (k/k = 3 m) tiheämpi. EY-keskuksen näkemyksen mukaan (s. 25) hakemuksessa ei ole esitetty selkeää layoutia toimintojen tai eri jätejakeiden sijoittelusta kentällä, tarkempia tietoja vesienkeräilyjärjestelyistä eikä myöskään rakennuspiirustuksia. On todennäköisesti tarpeen, että myös jätteenkäsittely- ja varastointikenttä pinnoitetaan tiiviiksi ja siellä muodostuvat vedet kerätään ja ohjataan tehtaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. EY-keskuksen näkemyksen mukaan hakemusta tulisi vielä täydentää edellä kuvattujen asioiden osalta. Hakija toteaa, että hakemuksessa on esitetty seuraavat piirrokset: iite 2, kaatopaikan pohjarakenne ; iite 2, Jätteenkäsittelyalueen kartta (leikkauskuva, varastointi- ja käsittelyalueen sekä läjitysalueen sijoittuminen sekä viemäröinnit). Jätejakeiden alustava sijoittelu käsittely- ja loppusijoitusalueella on esitetty vastineen liitteessä 5. Jätteen varastointi- ja käsittelyalue tullaan asfaltoimaan ja vedet kerätään ja ohjataan tehtaan jätevedenpuhdistamoll e. Hakija katsoo, että tiedot ovat riittävällä tasolla luvan myöntämisen edellytysten täyttymiseksi. Tiedot tarkentuvat suunnittelun edetessä. Sivuvirrat EY-keskus on nähnyt tarpeelliseksi (s ), että toiminnanharjoittaja pyrkisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa selvittämään tarkemmin sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksia, tuotteistamista, logistiikkakuvioita sekä potentiaalisia sopimuskumppaneita. Hakija toteaa, että sivuvirt o- jen hyödyntämismahdollisuuksia ja potentiaalisia sopimiskumppaneita on selvitetty, mutta koska täyttä varmuutta sivuvirtojen hyödyntämisestä ei tässä vaiheessa ole, on luvassa varauduttu jätteiden läjittämiseen kaatopaikalle. Jätteet läjitetään lajeittain, jotta ne voidaan myöhemmin hyödyntää, jos hyötykäyttökohde on käytettävissä. EY-keskus on huomauttanut (s. 27), että ympäristönsuojelulain (527/214) :n mukaan laadittavassa varautumissuunnitelmassa tulee ennakoida poikkeus- ja häiriötilanteissa muodostuvien jätteiden käsittely- ja välivarastointitarpeet. Hakija toteaa, että poikkeus- ja häiriötilanteissa muodostuvien jätteiden käsittely- ja välivarastointitarpeet huomioidaan myöhemmin EY-keskukselle hyväksyttäväksi toimitettavassa varautumissuunnitelmassa. EY-keskus on todennut (s. 28), että kaatopaikan sulkemista koskevaa vakuuslaskelmaa tulee korjata päivitetyssä hakemuksessa ilmoitettua pinta-alaa vastaavaksi (2,2 ha * /m 2 = 33. ). Hakija korjaa vakuuslaskelman esitetyn mukaisesti 33. euroon. EY-keskus on pitänyt tarkkailua koskevaa esitettyä vakuusosaa (1. /a) riittämättömänä. Näin ollen hakija esittää tarkkailua koskevaksi vakuudeksi 5 euroa vuodessa. 13

14 UPAMÄÄRÄYSTEN TARKASTEU EY-keskuksen näkemyksen (s. 3) mukaan päästö- ja vaikutusarviontiin liittyvän epävarmuud en vuoksi lupamääräyksiin tulisi sisällyttää määräys toimittaa viiden vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta ympäristölupaviranomaiselle ympäristönsuojelulain 54 :n mukainen selvitys toiminnan päästöistä vesistöön ja vesistövaikutuksista. Selvityksen perusteella lupaviranomainen voi t arvittaessa tarkistaa ympäristölupamääräyksiä. Myös sulfaatti- ja natriumkuormitus ja niiden vaikutukset tulee tarkastella ympäristölupaviranomaiselle viiden vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta esitettävässä selvityksessä. EY-keskus on katsonut, että selvityksen tulisi sisältää myös soodakattilan lentotuhkan käsittelyn tehokkuus ja vaikutukset vesistössä sekä lämpökuorman vaikutukset ja niiden vähentämismahdollisuudet. Selvityksessä tulisi EY-keskuksen näkemyksen mukaan erikseen tarkastella jätevesien mahdolliset vaikutukset Jaakkolanlahteen ja tarvittaessa esittää toimenpiteet haitallisten vaikutusten estämiseksi. Päästö- ja vaikutusarviointiin liittyvän epävarmuuden osalta hakija viittaa EY-keskukselle antamansa vastineen kohtaan Hakemus. isäksi hakija toteaa, että mahdollisia vaikutuksia Jaakkolanlahteen tullaan tarkkailemaan ja tarkkailun tiedot toimitetaan viranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Muutoin hakija katsoo, ettei toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen tai sen vaaran selvittämiseksi ole tarpeen tehdä ympäristönsuojelulain (527/214) 54 :n mukaista erityistä selvitystä, sillä lupaharkintaa varten on toimitettu riittävän yksityiskohtaisia tietoja päästöistä, jätteistä ja toiminnan vaikutuksista. Hakija katsoo, että toimitettujen tietojen perusteella hankkeen vaikutukset on arvioitu riittävästi, eikä mihinkään tiettyyn vaikutukseen liittyvä tieto ole puutteellista siten, ettei vaikutusta sen vuoksi pystyttäisi arvioimaan riittävän luotettavasti. Kemijärven veden laadussa ja lämpötilassa on vaihtelua vuosittain hakijan aiheuttamista päästöistä riippumatta muun muassa sääolosuhteiden ja virtaamien vaihteluiden vuoksi. Viidessä vuodessa toiminnan aiheuttamia vaikutuksia ei pystytä erottamaan muista syistä johtuvasta vaihtelus ta. Yleisenä edellytyksenä selvitystä koskevalle määräykselle hallituksen esityksen 214/213 mukaan on, että selvitystä tarvitaan toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Hakija haluaa huomauttaa, ettei selvitysvelvollisuutta voida antaa yleisen ympäristöt iedon tuottamiseksi tai yleisen selvilläolovelvollisuuden täyttämiseksi. Näin ollen selvityksen tarpeellisuus ja sen tekemisestä aiheutuvat kustannukset toiminnanharjoittajalle tulee arvioida suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Hakija katsoo, että EY-keskuksen esittämä selvitysvelvollisuus ja siihen liittyvä mahdollisuus lupaehtojen tarkistamiseen ei ole laissa tarkoitetulla tavalla perusteltua sen nojalla, että toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen tai sen vaaran selvittämiseksi on toimitettu riittävän yksityiskohtaiset tiedot. IHMISTEN TERVEYS JA VIIHTYVYYS EY-keskus painottaa sitä (s. 29), että hakijan tulee suunnittelun edetessä kiinnittää erityistä huomiota melun vähentämiseen ja pyrkiä mahdollisimman alhaiseen melutasoon kaikissa toiminnoissa koko hankeen elinkaaren ajan. Vastineen kohdassa Biojalostamon kuvaus esittämäänsä viitaten hakija toteaa, että hanke suunnitellaan ja toteutetaan siten, että toimintavaiheessa asemakaavan mukaiset ja melutasojen ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutasot hankealueen ympäristössä eivät ylity laitoksesta aiheutuvan melun vuoksi. 14

15 Kemijärven kaupunki Kemijärven kaupungin lausunnon mukaisesti hakija tulee tarkkailemaan jääolosuhteita jäähdytysvesien purkupaikan ympäristössä ja mahdollisilla vaikutusalueilla. Tarkkailut aloitetaan jo ennen laitoksen käynnistymistä. Hakija tulee merkitsemään jääalueella liikkumiselle vaaralliset alueet. isäksi hakija haluaa todeta, että biojalostamon toteutuksessa ja toiminnassa tullaan käyttämään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Mahdollisten häiriötilanteiden hallintaan tullaan panostamaan. Hakija tulee suorittamaan uimarannan vedenlaadun seurantaa avovesikautena Kalkonniemen uimapaikan kohdalla. Seuranta aloitetaan jo ennen biojalostamon rakentamista. Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä, Koillis-apin ympäristöterveydenhuolto/ympäristönsuojelu ausunnossa mainitun hapen valmistuksen osalta hakija toteaa, että biojalostamon prosessien tarvitsema happi toimitetaan tehtaalle nestehappena. Kysymykseen tertiäärikäsittelyn lietteen klooripitoisuudesta hakija toteaa, että käytettäessä saostuskemikaalina alumiinisulfaattia, saostuskemikaali ei nosta lietteen klooripitoisuutta. ausunnossa esitettyyn vaatimukseen tertiäärikäsittelystä jäteveden käsittelyprosessina hakija viittaa EY-keskuksen lausuntoon esittämäänsä vastineeseen kohdassa Kuormitus ja vesistövaikutukset sekä vesienhoidon tavoitteiden huomioon ottaminen. Soodakattilan lentotuhkan käsittelyä koskevan huomautuksen osalta hakija toteaa, että kyseiselle jakeelle pyritään löytämään hyödyntämiskohteita. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan jäteveden suolapitoisuutta tulee tarkkailla ja jäteveden natrium- ja sulfaattipitoisuuksille tulee antaa raja-arvot. Myös kokonaistypelle esitetään määrättäväksi raja-arvo. Hakija toteaa, että natrium- ja sulfaattipäästöillä ei ole sanottavia vaikutuksia Kemijärven vesistössä, jossa hyvistä virtaamaolosuhteista johtuen kerrostuminen on vähäistä ja happiolosuhteet ovat hyvät. Näin ollen pitoisuuksille ei ole tarvetta asettaa raja-arvoa. Hakija ehdottaa lisäyksenä hakemuksessa esittämäänsä, että laitokselta vesistöön johdettavasta jätevedestä analysoidaan sulfaattipitoisuus kuukausikeräilynäytteestä. Sulfaattipitoisuuksia vesistössä ehdotetaan tarkkailtavaksi hakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti (hakemuksen liite ). Mallinnuksen perusteella arvioitujen vesistövaikutusten perusteella typpikuormituksen vaikutusta Kemijärven olosuhteissa ei arvioida erityisen merkittäväksi. Hakija viittaa typpikuormituksen merkityksen osalta myös EY-keskuksen lausuntoon, kohtaan Kuormitus ja vesistövaikutukset sekä vesienhoidon tavoitteiden huomioon ottaminen esittämäänsä vastineeseen. aitokselt a vesistöön johdettavaa typpikuormitusta ja pitoisuuksia vesistössä ehdotetaan tarkkailtavan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Kemijärven kaupungille antamaansa vastineeseen viitaten hakija tulee tarkkailemaan jääolosuhteita ja merkitsemään sulapaikat tarpeen mukaan. Jätevesien käsittelyn varoaltaan rakentamista ja rakennetta koskevien määräysten osalta hakija viittaa myös EY-keskukselle esittämässään vastineessa todettuun, että lupahakemuksessa ei

16 tule antaa liian yksityiskohtaisia määräyksiä teknisten ratkaisujen osalta, koska ratkaisut tarkentuvat suunnittelun edetessä. isäksi hakija toteaa, että ympäristönsuojelulain 52.3 :n nojalla lupamääräyksissä ei saa myöskään velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa. Orgaanisen rejektin ja välppäjätteen käsittelyyn liittyen hakija viittaa EY-keskuksen lausuntoon, kohdassa Jätteiden käsittely ja sen vaikutukset esittämäänsä vastineeseen. Vesilain mukainen valmistelulupa voidaan Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranom aisen näkemyksen mukaan myöntää vain, mikäli alueen täyttämiseen ei oteta maa-aineksia siten, että maa-ainesten otto voisi vaarantaa alueella olevat luonnontilaiset lähteet tai lapinleinikin esiintymän. Hakijan näkemyksen mukaan vesilain mukainen valmistelulupa voidaan myöntää siten ehdollisena, että se edellyttää toimivaltaisen viranomaisen vesilain mukaista päätöstä lähteiden luonnontilan vaarantamista koskevasta kiellosta poikkeamisesta ja luonnonsuojelulain mukaista päätöstä lapinleinikin suojelusta poikkeamisesta. Poikkeuslupa lapinleinikille voidaan myöntää, koska yksittäisen esiintymän häviämisellä ei ole vaikutusta lajin suotuisaan suojelutasoon lajin koko populaation kannalta. apinleinikillä on useita tiedossa olevia esiintymiä Kemijärvellä, joten yksittäisen esiintymän tuhout umisella ei ole vaikutusta lajin suotuisaan suojelutasoon myöskään alueellisesti. Poikkeuslupa lähteiden hävittämiselle voidaan myöntää, koska vesilain tarkoittamien vesiluontotyyppien, lähteiden, suojelutavoitteet eivät koko maan mittakaavassa, apin tai Kemijärven alueella vaarannu. Hankealuetta vastaavia lähteisiä alueita on kartalta tarkasteltuna 2 3 km etäisyydellä Perävaaran ja Patovaaran pohjoisrinteiden alla Musta-aavalla sekä Salmivaaran pohjoispuolella Isomaanaavalla ja yksittäisiä lähteitä on hankealueen ympäristössä muuallakin. Sekä lapinleinikin että lähteiden osalta hankkeesta vastaava on lupahakemusten valmisteluvaiheessa kartoittanut mahdollisia kohteita hävitettävien lapinleinikkiesiintymän ja lähteiden kompensoimiseksi. Kompensaatiokohteist a sovitaan EY-keskuksen kanssa. Talousveden valmistusta koskevan kysymyksen osalta hakija toteaa, että laitoksella ei valmisteta Kemijärven vedestä talousvettä. Kaivojen veden laadun tarkkailun osalta hakija toteaa, että ympäristön kaivojen veden korkeutta ja kaivojen veden laatua tullaan seuraamaan. Seuranta aloitetaan rakentamisvaiheen alkuun mennessä. Kaivojen vedestä tullaan tutkimaan pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (41/21) liitteen II mainitut muuttujat kaksi kertaa vuodessa. Patoviranomainen Padon luokittelun osalta hakija viittaa ranta-alueen suojapengertä koskeviin suunnitelmiin (vastineen liite 1). Tässä tapauksessa kyseessä ei ole kyseessä patoturvallisuuslain mukainen patorakenne, vaan kyse on lähinnä suojapengerrakenteesta, jonka tarkoituksena on toimia rantarakenteena siten, ettei aallokko tai vedenkorkeuden vaihtelu syövytä rantaa, ja aiheuta maa-ainesten valumista vesistöön ja toimia tukirakenteena maa-ainesten läjitystä varten. (ks. Vastineen liite1, suojapenkerettä koskeva selostus). OPUKSI Hakijalla ei ole muuta huomautettavaa lausunnoissa esitettyihin asioihin. ausunnoissa esille tulleet asiat huomioidaan laitoksen suunnittelussa ja toteutuksessa. 16

17 VASTINE ANNETTUIHIN MUISTUTUKSIIN JA MIEIPITEISIIN Niiltä osin, kuin muistutuksissa ja mielipiteissä esiintuotuihin seikkoihin ei ole tullut vastattua aiempana tässä vastineessa, hakija vastaa seuraavaa. Kemijoki Oy Kemijoki Oy on lausunnossaan esittänyt, että biojalostamon lupamenettelyssä tulee selvittää vedenlaadun muutoksista aiheutuvat mahdolliset heijastusvaikutukset voimatalouden harjoittamiseen ja etenkin Kemijärven säännöstelyyn. Hakija viittaa vastineessa vesistövaikutuksiin liit tyen esittämäänsä (Muistutukset/Mielipiteet, kohdissa c) jätevesien purkupaikan sijainti, vaikutukset ja e) Vesistöpäästöt ja niiden vaikutukset), joissa on käsitelty myös säännöstelyn vaikutusta. Hakemuksen yhteydessä esitetyn vaikutusten arvioinnin perus teella biojalostamon aiheuttama kuormitus laimenee riittävän nopeasti kaikissa nykyisen säännöstelyn mukaisissa virtausolosuhteissa. Kuormituksen vaikutuksista johtuen ei arvioida olevan tarvetta asettaa erityisiä vaatimuksia tai rajoituksia Kemijärven säännöstelyyn. Muistutuksissa esille tuotuja asioita a) Prosessin valinta, vaikutukset päästöihin Muistutuksissa on huomautettu, että hakemuksesta ei ilmene selluntuotantoprosessin tyyppi, jatkuvatoiminen vai eräkeitto, eikä päästöjä näin ollen pystytä arvioimaan riittävän tarkasti. Hakija katsoo, että prosessin tyypillä ei ole oleellista merkitystä päästöjen kannalta. Hakemuksessa esitetyt tiedot laitokselta aiheutuvista kuormituksista pätevät molempien tekniikoiden tapauksessa. Pääprosessikaavion osalta hakija toteaa, että hakemuksen liitteen 1 kappaleessa 2 (Biojalostamon kuvaus) on esitetty biojalostamon yleiskaavio ja lisäksi eri prosessien yleiskaaviot. b) Päästöjen puhdistaminen/vähentäminen, suljettu järjestelmä Muistutuksissa on tuotu esille, ettei ilmapäästöjen puhdistustekniikoita ole kuvattu hakemuksessa ja esim. parhaan käyttökelposein tekniikan (BAT) mukaisia sähkösuotimia tai kaasupesuria meesauunin päästöjen puhdistuksessa ei ole mainittu. isäksi muistutuksissa on kysytty, miten ilmapäästöjä voidaan vähentää. Hakijan haluaa vastata tähän, että ilmapäästöjen puhdistustekniikoita, sähkösuodattimia ja pesureita on kuvattu hakemuksen liitteessä 1 kpl , ja Hakija viittaa myös EY-keskukselle antamaansa vastineeseen (kohta Biojalostamon kuvaus ). Muistutuksissa on mainittu, ettei hakemuksesta käy ilmi jäteveden puhdistustekniikat. Hakija vastaa tähän, että tehtaalle suunniteltua jätevedenpuhdistuksen tekniikkaa, joka sisältää esikäsittelyn ja biologisen käsittelyn (aktiivilieteprosessi) on kuvattu hakemuksen liitteessä 1, kappaleessa 2.7. Kyseisellä tekniikalla saavutetaan esitetyt päästötasot, jotka ovat BAT-päästötasojen mukaiset. Jäähdytysvesien lämpökuorman osalta hakija viittaa EY-keskuksen lausuntoon antamaansa vastineeseen (kohta Biojalostamon kuvaus ja lieventämistoimenpiteet/jäähdytysvedet). Muistutuksissa esille tuotuun näkemykseen, että ennen luvan myöntämistä puhdistuslaitoksen suunnittelu olisi vietävä selvästi pitemmälle ja yksityiskohtaisemmaksi hakija haluaa vastata, että hakemuksessa esitetyt päästötasot perustuvat päälaitetoimittajilta saatuihin takuuarvoihin ja ne 17

18 tullaan saavuttamaan. upamenettelyssä ei myöskään voida ympäristönsuojelulain (527/214) 52.3 :n mukaan velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa. Muistutuksissa vaaditaan myös tehokkaampaa jäteveden käsittelyä mm. AOX, klooriyhdisteet, puun uuteaineet, raskasmetallit, sulfaatti, natrium, kiintoaine. Hakemuksessa (liite 1, kpl ) esitettyyn viitaten laitokselle suunniteltava aktiivilieteprosessi on tehokas erityisesti myrkyllisten orgaanisten aineiden (orgaanisten klooriyhdisteiden ja uuteaineiden) puhdistuksessa. Kiintoaine erottuu jäteveden puhdistusprosessin esikäsittelyvaiheessa, mekaanisessa selkeytyksessä ja esiselkeytyksessä. Hakemuksessa esitetyt päästöt ovat orgaanisten aineiden ja klooriyhdisteiden (COD ja AOX) sekä kiintoaineen osalta BAT-päästötasojen mukaisia. aitoksella varaudutaan myös tertiäärikäsittelyn käyttöönottoon tarvittaessa muutaman vuoden kuluessa laitoksen k äyttöönotosta. Hakija toteaa myös, että suolan poisto jätevesistä ei ole tarpeen, sillä suolojen vaikutukset arvioidaan Kemijärven olosuhteissa vähäiseksi. Voimakkaan läpivirtauksen ansiosta vesi ei juurikaan kerrostu ja happiolosuhteet järven pohjalla s äilyvät hyvinä. Hyvien sekoittumisolosuhteiden ansiosta järvessä ei pääse muodostumaan korkeita suolapitoisuuksia. Muistutuksissa esitettyyn tertiäärivaiheiden vaikutusta arvioituihin kokonaispäästöihin kuvaavan taulukon osalta hakija toteaa, että ympäristölupahakemuksen liitteessä 1, taulukossa on esitetty aktiivilietekäsittelyn ja tertiäärikäsittelyn vaikutus päästöihin. Tertiäärivaiheen pois jättämisen perusteluiden osalta hakija viittaa hakemuksen liitteen 1 kappaleessa 3.1 esitettyyn. Sen mukaan tertiäärikäsittelyllä aikaan saatavalla kuormituksen lisävähenemällä saavutettava hyöty jäisi vähäiseksi. Tertiäärikäsittely myös kasvattaa sulfaattipäästön määrää. Saostuskemikaaleja ja niiden sisältämiä metallipitoisuuksia joutuu jätevesien mukana myös vesistöön. Kemiallisessa saostuksessa syntyvän lietteen määrä on suuri ja sen käsittely on hankalaa lietteen sisältämien saostuneiden kemikaalien ja epäpuhtauksien vuoksi. Esisuunnitteluvaiheessa esitetty arvio tertiääri-käsittelyn investointikustannuksista perusteella on 2,7-3 Meur. Suurin käyttökustannus tertiäärilaitoksella on käytettävä saostuskemikaali, jonka vuotuiset kustannukset ovat noin 1-1,2 Meur. Muistutuksissa on esitetty näkemys, että nykyaikana pitää pyrkiä täysin suljettuun vesikiertoon. Täysin suljettu vesikierto edellyttää kloorivapaata valkaisua (TCF). Muistutuksissa on mainittu, että on olemassa tekniikoita, joilla likaisten jätevesien määrää voitaisiin pudottaa merkittävästi. Hakija haluaa todeta, että nykyaikainen sellun tuotantomenetelmä on alkuainekloorivapaa valkaisu (Elementary Chlorine Free ECF). Täysin suljettuun vesikiertoon perustuvaa, toimivaa sellun tuotantotekniikka ei ole olemassa, mutta nykyaikaisella tehtaalla vesikierrot ovat pitkälti suljettuja. Hakijan tiedossa ei ole tekniikkaa, jolla jäteveden määrää voitaisiin vähentää huomattava määrä. Hakemuksessa esitetyt päästötasot saavutetaan hakemuksessa kuvatuilla tekniikoilla. c) Jätevesien purkupaikan sijainti, vaikutukset Purkupaikan (P2) sijainnista piilopadon pohjoispuolella on muistutuksissa huomautettu, että jätevesien purkupaikka on kohdassa, jossa haitat ovat suurimmat etenkin talvisaikaan ja säännöstelyn vaikutus virtaamatilanteeseen ja eri vuodenaikojen virtaamiin on tällä purkupaikalla merkittävä asia. Muistutuksissa on todettu, että alaveden aikana virtaus kulkee pohjapadolta kapeana uomana useita kilometrejä Ämmänselälle ja uuksinsalmeen asti. On myös todettu, että erityisesti talvella tulee aiheutumaan voimakas pistemäisen kuormitus, koska pohjapato sulkee sekoittumisvyöhykkeen. Muistutuksissa on esitetty, että pohjapadosta ei ole talvella käytännössä lainkaan virtausta padon alapuolelle, koska pato estää veden pinnan laskemisen padon yläpuolisessa vesistössä. Hakija toteaa, että Kemijärven piilopadon kohdalla (Kostamon alapuolella) talven keskivirtaamat jaksolla 2 2 ovat olleet keskimäärin noin 19 m 3 /s. Pienin keskivirtaama tällä jaksolla on 18

19 ollut noin 13 m 3 /s. Kevään huppuvirtaama on ollut luokkaa 2 m 3 /s. Virtaamaan suhteutettuna jäteveden kuormituksesta aiheutuvat pitoisuudet ovat esitetyssä purkupaikassa talvisaikaan jonkin verran suuremmat, kuin kesällä, runsaamman veden aikaan. Keväällä tulvaveden pitoisuudet ovat jo luonnostaan korkeita, joten jätevesistä aiheutuva lisäkuormit us jää häviävän pieneksi. Esimerkiksi ravinnekuormituksen osalta kasvukaudella esiintyvillä pitoisuuksilla on suurempi merkitys rehevöittävien vaikutusten kannalta kuin talvikaudella. Myös veden käyttö virkistystarkoituksiin on talvella vähäistä. Kesäaikaan, hyvissä virtaamaolosuhteissa esitetyllä purkupaikalla jätevedet sekoittuvat ja laimenevat tehokkaasti. Muistutuksissa on esitetty, että talvella, vähän veden aikaan, suuri osa jätevedestä ei etene suoraviivaisesti padon yli, vaan lähtee leviämään ensisijaisesti Jaakkolanlahteen, josta ei ole läpivirtausta. Tällöin osa jäteveden sisältämästä kuormituksesta sedimentoituu pohjaan. On myös esitetty, että talvisaikaan, veden virtaaman padon yli ollessa lähes olematon, kaikki joessa kulkeva kiintoaine menee Imposenlahteen ja samassa suljetussa yhteydessä olevaan Jaakkolanlahteen. Muistutuksissa on huomautettu, että jätevesiä ei voida purkaa kohtaan, jossa ranta-asukkaiden havaintojen mukaan kiertää ympärivuotisesti, mutta erityisesti talviaikaan pohjapadon kääntämä akanvirta, eli kohta, jossa vesi kulkee paikallisesti vastavirtaan. Hakija toteaa, että talvella kaikki tulovirtaama menee padon yli. Marraskuun ja helmikuun välisenä aikana veden pinnan laskiessa padon yläpuolella virtaama padon yli on tulovirtaa s uurempi. Jätevedet sekoittuvat tulovirtaamaan ja menevät virtaaman mukana padon yli. Mallinnuksen mukaan virtausta vastavirtaan ei talvisaikaan tapahdu. Myös keväällä tulovirtaama menee kokonaan padon yli, kunnes alaosan vesipinta saavuttaa pohjapadon tason. Talvella purkupaikan läheisissä matalissa lahdissa veden määrä on vähäinen ja jäät ulottuvat pääosiltaan pohjaan saakka, joten veden merkittävä virtaus lahtiin ei ole mahdollista. Esimerkiksi Jaakkolanlahti on syvyydeltään pääosin noin 4 metriä. Mallinnuksen perusteella joissakin tilanteissa kuormitusta voi jonkin verran kulkea Jaakkolanlahden suuntaan. Putken päätä siirrettiin YVA-vaiheen jälkeen lähemmäs Termusniemen pohjapatoa, jotta jätevedet kulkeutuvat mahdollisimman tehokkaasti pohjapadolta alaspäin, eivätkä kulkeudu Jaakkolanlahden suuntaan. isäksi putkeen suunniteltiin diffuusori, joka edelleen edesauttaa jäteveden nopeaa sekoittumista järviveteen ja pitoisuuksien laimenemista. Diffuusorin paikka itä-länsisuunnassa valitaan siten, että vesisyvyys on sekoittumisen kannalta mahdollisimman tehokas. änsisuunnassa syvyys on matalampi. Hakija toteaa, että ennen laitoksen rakentamista kevään tulvatilanteessa tullaan ottamaan vesinäytteitä järveen tulevasta vedestä ja lahdista, joihin tarkkailutietoja voidaan verrata myöhemmin. Näytteiden otto aloitetaan vuoden 218 keväällä. Muistutuksissa esitettyyn huomautukseen, että heikon virtaaman aikana kuormitus laskeutuu pohjalle ja toukokuussa/keväällä lähtee sieltä liikkeelle, hakija toteaa, että alhaisemman virtaaman aikana kiintoainetta laskeutunee järven pohjaan hieman enemmän kuin suuremmalla virtaamalla. Pohjaan mahdollisesti laskeutunut aines huuhtoutuu pois suurten kevätvirtaamien aikana. Muistutuksissa on esitetty, että talvella vaihtoehdon P2 voidaan odottaa aiheuttavan kohonnutta sähkönjohtavuutta ja kohonneita natriumpitoisuuksia sekä eriasteista hapenvajausta. Tällöin, heikomman happitilanteen aikana, pohjalietteestä liukenisi fosforia alusveteen. Hakija viittaa hakemuksen liitteen 1 kappaleeseen 6.6.1, jonka mukaan Kemijärven vesimassan on todettu säilyvän järven runko-osassa talvella viileänä ja hapekkaana pinnasta pohjaan saakka. Kesällä virtausolosuhteet estävät voimakkaammat happiongelmat. Muistutuksissa on esitetty, että kesäaikaan Kalkonniemen pohjoisrannalla on joen virtausnopeudesta riippuen välillä hyvinkin voimakas länsi-itä suuntainen virtaus. Näin ollen kesällä jätevedet kulkeutuvat vallitsevien etelä- ja länsitulten vaikutuksesta Jaakkolanlahden ja Isokylän rannoille. 19

20 Hakija toteaa, että virtaukset järvessä on mallinnettu dynaamisella 3D mallilla, joka on rakennettu ajallisesti muuttuvien virtaamatietojen, säätietojen, vedenkorkeustietojen ja syvyystietojen perusteella. Myös veden korkeuden muutokset on otettu huomioon. Mallin avulla on arvioitu jätevesien kuormituksesta aiheutuvia pitoisuuksia sekä jäähdytysveden lämpövaikutuksia vesistössä. Mallinnustulosten mukaan pitoisuudet kulkeutuivat pääosin pohjapadolta etelän suuntaan, Noidanselälle ja Ämmänselälle. Pitoisuudet kohoavat lievästi enemmän itä- kuin länsisuunnassa. Muistutuksissa on huomautettu, että esitetty purkupaikka aiheuttaa keväällä kuormitusta Kaisanlahteen ja että veden virtaus on selvitettävä Kaisansalmen piilopadon kohdalla. Muistuksissa on esitetty epäilys, että kuormitus joutuu kevättulvan aikaan Rantavaaranlahden syvänteisiin ja aiheuttaa haitallisia vaikutuksia kalastolle myös Ruuhiperässä. Hakija toteaa, että vesistömallinnuksen mukaan kesällä kuormitukset kulkeutuivat purkupisteeltä P2 pääosin pohjapadolta etelän suuntaan Noidanselälle ja Ämmänselälle ja siitä eteenpäin. Talvella kuormitus kulkeutuu pohjapadolta etelään ja leviää koko Noidanselän alueelle ja Ämmänselän keski- ja länsiosiin ja siitä eteenpäin. Mallinnuksen mukaan kuormitus pysyy virtausreitin varrella olevilla selkäalueilla, eikä kerry reitin sivussa oleville lahtialueille. Pitoisuudet voivat tietyssä vaiheessa vuotta kohota lievästi Kaisanlahden suunnassa. Pitoisuudet Kaisanlahdella ja etenkään Ruuhiperässä eivät nouse eikä mainitulla alueella ole odotettavissa havaittavia vaikutuksia. Muistutuksissa on esitetty, että jätevesien vaikutukset kohdistuvat etenkin purkukohdan alapuolisiin syvänteisiin. Hakija toteaa, että vesistöön purettava jätevesi on sekä kesällä että talvella järvettä lämpimämpää, ja ohjautuu näin ollen pintaa kohti. Diffuusorin purkuaukot suunnataan siten, että jätevesi suuntautuu mahdollisimman tehokkaasti pintaa kohti. Voimakas virtaama kuljettaa kuormitusta eteenpäin ja ehkäisee kuormituksen laskeutumista pohjaan. Muistutuksissa on huomautettu, että purkupaikan lähistöllä on runsaasti sekä vakituista- että vapaa-ajan asutusta, Kalkonniemen virkistysalue/uimaranta sijaitsee lähimmillään noin 2 metrin etäisyydellä kaavaillusta purkuputkesta ja kyseisellä alueella harjoitetaan myös matkailutoimintaa palvelevia kalastustapahtumia. Muistutuksissa on esitetty huoli siitä, että Kalkonniemen ja Revässaaren hiekkarantoja ei voida enää käyttää uimarantoina jätevesien vuoksi ja että esitetyn purkupaikan ja kuormituksen tapauksessa järven virkistys- ja talouskäyttö ovat uhattuna (järviveden hyödyntäminen talousvetenä, kalakannat, ulkoilu ja virkistyskäyttö). Myös vaikutuksista ranta-alueiden kiinteistöjen virkistyskäyttöön (uiminen, saunaveden saanti ja rannan muu käyttö) ollaan huolestuneita. Esimerkiksi Kalkonniemen etelä-länsirannalla kaikenlaisen virkistyskäytön pelätään vaarantuvan. Muistutuksissa on esitetty, että haittavaikutusalue on laajempi, kuin mitä hakemuksessa on esitetty ja että vaikutusalue sillan alapuolella on todellisuudessa yli 1 km laajuinen. On kysytty jäte- ja jäähdytysvesien mahdollisista vaikutuksista Kemijärven alapuoliseen vesistöön, Juujärveen saakka. On myös esitetty kysymys siitä, mikä on purkuputken välitön läheisyys, jossa rehevöitymistä saattaa tapahtua. Hakemuksessa (iite 1, kpl ) esitettyyn viitaten hakija toteaa, että normaalina kesänä jätevesikuormituksen vaikutuksena on arvioitu fosforipitoisuuden nousun nostavan veden fosforipitoisuutta lievästi rehevää pitoisuutta vastaavalta tasolta heikommalle tasolle noin 1 km etäisyydellä purkupaikasta. Tällä alueella voi esiintyä havaittavia ja pitkäkestoisia rehevyystason muutoksia, jotka voivat ilmetä esim. levähaittoina, pintojen limoittumisena ja vesikasvillisuuden runsastumisena. Kuivana kesänä vastaavan alueen arvioidaan ulottuvan noin 1,5 km etäisyydelle purkupaikasta. Vaikutukset vähenevät etäisyyden purkupaikasta kasvaessa. 3,5 kilometrin etäisyydellä voi ajoittain esiintyä rehevyyden muutoksesta johtuvia haittoja. Hakija toteaa, että lievät veden laadun muutokset eivät vaikeuta tavanomaista vesistön virkistyskäyttöä. Noin 1 km etäisyydellä purkupaikasta jätevesien rehevöittävillä vaikutuksilla arvioidaan olevan jonkin verran vaikutusta järven virkistyskäyttöön. ieviä vaikutuksia virkistyskäyttöön voi olla ajoittain havaittavissa reilun 3 kilometrin etäisyydellä purkupisteestä. Jäte- tai jäähdytysvesillä ei arvioida olevan havaittavia vaikutuksia Kemijärven alapuolisessa vesistössä. 2

21 Muistutuksissa on esitetty huoli siitä, että johdettaessa jätevedet esitettyyn purkupaikkaan P2 uiminen alueella aiheuttaisi vakavan terveysriskin ja että jätevesien purkamisesta aiheutuisi käyttökielto purkupaikan alapuolella sijaitsevalle uimarannalle jätevesien toksisten ja bakteriologisten ominaisuuksien vuoksi. Hakija toteaa, että biologisella puhdistusprosessilla käsitellyt prosessijätevedet eivät sisällä terveydelle haitallisia bakteereita. aitoksen saniteettivedet johdetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Jätevesien haitallisten metallien (kadmium, nikkeli) arvioidut pitoisuudet ovat jo purkukohdalla niin alhaisia, etteivät ne rajoita esimerkiksi uimista. Muistutuksissa on mainittu, että Termusniemen pohjapadon alapuolella on hyvä kalastuspaikka. On todettu, että Kemijoki Oy:n rakentama piilopato Kalkonniemen kohdalla estää kevätkutuisten kalojen nousun kutupaikoille, piilopadon pohjoispuolelle. Toisaalta on todettu, että vanhan sellutehtaan sulkemisen jälkeen kalakanta on lisääntynyt järvessä, muikku, siika, taimen ja kuha nousevat piilopadon pohjoispuolelle. Muistutusten mukaan purkupaikalla P2 kalastuksen merkitys on huomattavasta suurempi kuin YVA-menettelyssä tarkastellulla vaihtoehtoisella paikalla P1. On esitetty, että piilopadon yläpuolelle suunniteltu jäteveden purkuputki on vesistön ja kalaston kannalta erittäin haitallinen. Hakija toteaa, että tehtaan aloitettua toimintansa kalastusta voi edelleen harjoittaa Kemijärvellä, myös Termusniemen ja Kalkonniemen ympäristössä. Jäte- ja jäähdytysvesien vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on käsitelty vastineen kohdassa f) vaikutukset kalastoon ja kalastukseen. Muistutuksissa on ehdotettu sopiviksi purkupaikoiksi mm. pohjapadon alapuolista aluetta, Revässaaren länsipuolella olevan jokiuoman syvännettä, Tossanselkää, uuksinsalmea, järven isoa selkää (uuksinsalmen alapuolella), Tossanniemi - Peura-aapa -linjaa ja Seitakorvaa. Sijainteja on perusteltu asutuksen sijoittumisella, virtaamilla, sekoittumisen ja laimenemisen tehokkuudella. Hakemuksen liitteeseen 13 viitaten hakija toteaa, että hankkeen YVA-vaiheessa tarkasteltiin jätevesille useita eri purkupaikkavaihtoehtoja. Päästöjen leviämistä ja laimenemista avioitiin alustavasti mallinnuksen avulla 8 eri purkupisteessä. Tarkastelun perusteella valittiin tarkempaan tarkasteluun jätevesille 3 eri vaihtoehtoa. Näitä kolmea vaihtoehtoa verrattiin useiden eri tekijöiden suhteen, mutta mikään jätevesienpurkupaikoista ei osoittautunut kaikkien tarkasteltujen asioiden suhteen muita paremmaksi. Kaiken kaikkiaan jätevesillä ei arvioitu olevan sellaisia vaikutuksia, joilla olisi suurta merkitystä. d) Kuormitusmäärät/päästötasot, raja-arvot, päästöjen vaikutukset Muistutuksissa esitettyihin huomautusten osalta tehtaan päästöjen BAT-vaatimusten mukaisuudesta hakija viittaa EY-keskuksen lausuntoon antamaansa vastineeseen kohdissa Päästöt ilmaan ja vaikutukset sekä Kuormitus ja vesistövaikutukset sekä vesienhoidon tavoitteiden huomioon ottaminen. Muistutuksissa on huomautettu, että vertailuarvona on YVA-selostuksessa ja ympäristölupahakemuksessa käytetty vanhan sellutehtaan kuormitusta 2 26, jolloin mm. kloorivalkaisu ei ollut enää käytössä. On myös esitetty kysymys siitä, että koska suunniteltu tehdas tuottaisi 2,5 kertaa enemmän sellua kuin entinen Stora Enson tehdas, aiheutuuko uudelta tehtaalta 2.5 kertaa enemmän päästöjä vesistöön ja ilmaan? Hakija toteaa, että vaikka uudella sellutehtaalla sellun tuotantomäärä on reilusti kaksinkertainen vanhaan tehtaaseen nähden, vertailun perusteella nähdään, että esimerkiksi fosforin ja COD:n kuormitusmäärät ovat jonkin verran alhaisempia kuin vanhalla tehtaalla. Muistutuksissa on esitetty huoli siitä, että suunnitellun biojalostamon hajuhaitat, päästöt vesistöön ja ilmaan vesittävät järviluontoon perustuvan matkailun. Hakija vastaa tähän, että vesistöpäästöjen vaikutukset on arvioitu vähäiseksi ja lähinnä paikallisiksi. Ilmapäästöistä aiheutuvat pitoisuudet ovat selvästi alle ohje- ja raja-arvojen ja näin ollen vaikutukset ovat vähäisiä. 21

22 Muistutuksissa on huomautettu, että vaikutus kiinteistöjen arvoon on käsittelemättä kokonaan. YVA-selostuksessa esitettyyn viitaten hakija toteaa, että toteutuessaan hanke parantaa alueen työllisyyttä, vetovoimaa ja imagoa. Tällä voidaan arvioida olevan kiinteistöjen arvoa nostava vaikutus. Vesistöpäästöistä aiheutuvien virkistyskäyttöhaittojen osalta hakija viittaa hakemuksessa esitettyyn korvauslaskelmaan (Hakemuksen liite 8, Virkistyshaitta, korvausten arviointiin). Muistutuksissa on kysytty, että koska lupahakemuksessa esitetyn mukaan kierrosta poistetaan vain osa meesauunin tuhkasta, johtaako se kyseisen tuhkan joutumisen vesistöön? Muistuttajan mukaan Kaicellin hankkeen yhteydessä on todettu, että poistamalla kalkkipölyä prosessista jätevesiin päätyvää fosforikuormitusta voidaan alentaa. Hakija vastaa tähän, että kaikki vesistöön johdettava kuormitus menee jätevedenpuhdistamon kautta. Puhdistamolta järveen johdettavan kuormituksen määrä ei ylitä hakemuksessa esitettyä. Meluhaittojen osalta hakija viittaa EY-keskuksen lausuntoon antamaansa vastineeseen, kohtaan Yleistä/Melu. e) Vesistöpäästöt ja niiden vaikutukset Jätevesien kuormitusmääristä muistutuksissa on huomautettu, että hakemuks essa ei ole määritelty jätevesipäästöjen määriä, käsittelytekniikoita ja ainepitoisuuksia (raskasmetallit, natrium, sulfaatti, kloridi, haitalliset suolot, kasvisterolit, klooratut fenolit ja ligniinijohdokset sekä orgaaniset halogeeniyhdisteet), niiden kertymistä ja haittoja vesiympäristölle. Hakija toteaa, että jätevedenpuhdistamolle ja puhdistamon jälkeen vesistöön johdettavat päästömäärät ja pitoisuudet on esitetty hakemuksen liitteen 1 taulukoissa ja Jätevesien käsittelytekniikoiden osalta hakija viittaa vastineen kohtaan b) Päästöjen puhdistaminen. Haitallisten aineiden ja niiden vaikutusten osalta hakija viittaa vastineen kohtaan h) Haitalliset aineet, sekoittumisvyöhyke. Muistutuksissa esitettyyn huomautukseen keittoprosessin vaahdonestossa käytetyistä orgaanisista aineista peräisin olevista mahdollisista haitta-aineista (AOX, PAH, dioksiinit, furaanit) hakija toteaa, että kemiallisessa metsäteollisuudessa käytössä olevien vaahdonestoaineiden myrkyllisyys on yleisesti ottaen vähäistä (Ojanen 25 1 ). Tehtaalle valitaan käytettäväksi aineita, jotka ovat mahdollisimman haitattomia. Muistutuksissa esille tuotuun reaktiivisen jäännöskloorin pitoisuutta (kloorioksidina, monoklooriamiinina jne.) koskevan selvitystarpeen vaatimukseen hakija vastaa, että tehtaalle Kemijärvestä prosessivedeksi otettavan veden käsittelyssä käytetään hypokloriittia. Prosessista poistettavat jätevedet johdetaan vesistöön jätevedenpuhdistamon kautta. Muistutuksissa on esitetty, että soodakattilan tuhkan liettämistä jätevesiin ei hyväksyttäisi, koska tuhkan liettäminen jätevesiin nostaa jäteveden sulfaattikuormitusta. Hakija toteaa, että Kemijärvessä on voimakas virtaama ja hyvä veden vaihtuvuus, jolloin kerrostumista ei tapahdu ja happiolosuhteet säilyvät hyvinä. Näin ollen hakemuksessa arvioidulla sulfaatti-/natriumkuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta Kemijärven vesistössä. Muistutuksissa on esitetty, että natriumpitoisuudet tulevat nousemaan pohjan läheisessä kerroksessa ja että suolan aiheuttama väliaikainenkin kerrostuminen suhteellisen pienillä pitoisuuksilla johtaa väliaikaiseen hapettomuuteen syvänteiden pohjilla. Tämä johtaa rikkivedyn ja metyylielohopean muodostumiseen syvänteissä. Kun vesissä on myös raskasmetalleja, syvänteiden sedimentit voivat pilaantua metallisulfideilla. Hakija toteaa, että Kemijärven pohjoisosassa ja runkoosassa järvi muistuttaa jokisuvantoa, siinä on voimakas läpivirtaus ja näin ollen vesi ei juurikaan 1 Pekka Ojanen, 25. Kemiallisen metsäteollisuuden prioriteetti- ja haitallisten aineiden päästöjen kartoitus ja seuranta. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. 22

23 kerrostu ja happiolosuhteet järven pohjalla säilyvät hyvinä. Vesistömallinnuksen tulosten mukaan pohjapato sekoittaa jäteveden muuhun veteen ja alajuoksulla jäteveden kerrostumista syvänteisiin ei tapahdu. Muistutuksissa on esitetty, että biojalostamon vesipäästöissä on rikkivetyä, joka lisää sedimenttien pilaantumisriskiä. Päästöjen sisältämä ja sisäisenä kuormituksena muodostuva rikkivety voi olla kaloille myrkyllistä jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Hakija toteaa, että hyvin toimivan jätevedenkäsittelyprosessin jälkeen puhdistamolta vesistöön johdettavat jätevedet eivät sisällä rikkivetyä. Muistutuksissa on tuotu esille säännöstelyn huomioon ottamisen tärkeys vesistövaikutusten arvioinnissa. Muistutuksissa on huomautettu, että Kemijärven vesimassan vähäisen kerrostuneisuuden, Iyhyen viipymän ja virtausominaisuuksien ohella tulisi korostaa myös 7 metrin säännöstelyväliä ja sen määräävää vaikutusta vesivolyymeihin ja jäteveden kulkeutumiseen eri tahoille eri vedenkorkeuksilla. Muistutuksissa on huomautettu, että järven vesivolyymi on täysi ainoastaan 5 kuukauden ajan ja että muuna aikana pinta laskee. Alavedenaikaan alueelle jää vain Kaisanojan muodostama matala uoma ja muutamia syvänteitä. Runsaammin vettä on vain Ämmänvaaran ympäristössä ja mm. Kaisansalmessa vettä ei ole juuri lainkaan. On myös esitetty, että jätevedet eivät talvella voi mennä virtauksen mukana padon yli, koska siinä ei juuri ole virtaamaa. On esitetty, että talviaikaan, heikon virtaaman aikana kertynyt myrkyllinen aines valuu keväällä, virtaaman voimistuessa alapuoliseen vesistöön ja pääuomaan liittyviin lahtiin. Hakija toteaa, että säännöstelyn vaikutuksia ja lahtiin aiheutuvaa kuormitusta on käsitelty kohdassa c) Jätevesien purkupaikan sijainti, vaikutukset. Muistutuksissa on esitetty, että keväällä, kun lumet sulavat, on matalimmilla rannoilla jopa satoja metrejä järven pohjaa näkyvissä. Näillä alueilla tehtaan päästöjen aiheuttamat ja konsentroituneet ympäristömyrkyt ovat suorassa kosketuksessa luontoon, ihmisiin ja eläimiin. Muistutuksissa on myös esitetty, että säännöstelyn ja haitta-aineiden vaikutus yhteisvaikutus tulisi selvittää Noidanselän ja Ämmänselän alueella (pohjasedimentin rikastuminen/liukeneminen) Kuormituksen rikastumista/liukenemista pohjasedimenttiin koskeviin huomautuksiin liittyen hakija toteaa, että alhaisemman virtaaman aikana kiintoainetta laskeutunee järven pohjaan hieman enemmän kuin suuremmalla virtaamalla. askeutunut aines huuhtoutuu pois suurten kevätvirt aamien aikana. Jätevesikuormituksesta aiheutuvien pitoisuuksien osalta hakija toteaa, että esimerkiksi ravinnekuormituksen osalta kasvukaudella esiintyvillä pitoisuuksilla on suurempi merkitys rehevöittävi en vaikutusten kannalta kuin talvikaudella. Kesäaikaan, hyvissä virtaamaolosuhteissa, jätevedet sekoittuvat ja laimenevat tehokkaasti. Haitalliset aineet laimenevat alle veden laatunormien purkupaikan välittömässä läheisyydessä myös talviaikaisella virtaamalla. Kiintoaineen sisältämiä mahdollisia haitallisia yhdisteitä koskevaan kysymykseen hakija vastaa, että biologisen puhdistusprosessin jälkeen puhdistamolta vesistöön pääsevä kiintoaines on pääasiassa biomassaa, jota syntyy muutenkin vesistöissä (Ojanen 26 2 ). Muistutuksissa on todettu, että hakemuksessa esitetyn mukaisesti AOX-kuormituksen vaikutukset vesistössä ovat alivirtaaman aikana selviä ja on esitetty kysymys siitä, minkälaisia vaikutuksia tässä tarkoitetaan ja tarkoitetaanko esimerkiksi terveydellisiä vaikutuksia asukkaille. Hakijaa toteaa tällä tarkoitetun, että alivirtaaman aikana AOX-kuormituksen pitoisuudet vesistössä olisivat 2 Haitallisten aineiden käytön ja prosessiperäisten päästöjen aiheuttamien riskien vähentämismahdollisuuksista kemiallisessa metsäteollisuudessa 23

24 selvemmin havaittavissa pitoisuuksien mittauksissa. AOX-yhdisteiden toksisuus riippuu yhdisteestä. Myrkyllisimpiä ovat dioksiinit joita tehtaalla syntyvässä kuormituksessa ei ole. Kysymyksen vaikutuksista veden laatuun, pohjaeläimistöön ja sedimentteihin osata hakija viittaa hakemuksen liitteessä 1 esitettyyn, kpl 7.4, ja ja (vaikutukset veden laatuun), (vaikutukset pohjaeläimistöön) ja (vaikutukset sedimenttiin). Kysymykseen jätevesikuormituksen sisältämästä ammoniumtypen tai nitriittitypin osuudesta jätevesikuormituksessa hakija vastaa, että ammoniumtyppi hapetetaan jätevedenpuhdistamolla nitraattitypeksi, eikä merkittäviä ammoniumtyppipäästöjä synny. Jätevesikuormituksen leviämisen ja laimenemisen osalta muistutuksissa on huomautettu, että jäteveden on oletettu sekoittuvan vesimassaan täydellisesti, eikä sen mukana vesistöön päätyvän aineksen ole oletettu sedimentoiduvan matkalla purkualueelta Kemijärven luusuaan. Muistutuksissa on huomautettu, että jätevesikuormitus ei laimene koko Kemijärven vesimäärään Termusniemen alapuolella. Termusniemen alapuolinen alue on 4 km 2, kun koko Kemijärven pinta-ala on 23 km 2. On myös huomautettu, että kuormitus laimenee lahtialueella huonommin, kuin mitä annetaan ymmärtää. Hakija toteaa, että jätevesikuormituksen kulkeutumista ja laimenemista on simuloitu vesistömallinnuksella, joka huomioi ajallisesti muuttuvat virtaamatiedot, säätiedot, vedenkorkeustiedot ja syvyystiedot. Mallinnuksessa huomioitiin kuormituksen laskeutuminen lasketumisnopeus-parameterin avulla. Muistutuksissa on esitetty, että voimakkaan virran mukana keväällä kaikki myrkkypäästöt kulkeutuvat Kemijärven lahtiin ja sedimentoituvat sinne. Kynnyspadot estävät poisvirtaukset pohjassa. Hakija toteaa, että mallinnuksen mukaan kuormitus kulkeutuu pääosin päävirtaaman mukana ja keväällä suuri virtaama kuljettaa kuormituksen tehokkaasti alavirtaan. Kemijärven säännöstelyaltaan tilavuus on pääosin pohjapadon alapuolella ja pohjapadon alapuoliset lahdet täyttyvät kevättulvan aikana. Esimerkiksi Jaakkolanlahti täyttyy vasta altaan alaosan täyttymisen jälkeen, jolloin laskeutuva aines on jo huuhtoutunut virtaaman mukana alavirtaan. Muistutuksissa esille tuodun, jätevesien purkualueella aiheutuvan mahdollisen hajuhaitan osalta hakija toteaa, että hyvin toimivan aktiivilietekäsittelyn jälkeen (riittävä ilmastus ja sekoittaminen, ei hapettomia olosuhteita) vesistöön purettavassa jätevedessä ei esiinny hajua aiheuttavia yhdisteitä. Muistutuksissa esitettyyn huomautukseen sellu- ja paperiteollisuuden jätevesissä havaituista klebsiella pneumoniae-sairaalabakteerista hakija toteaa, että biologisella puhdistusprosessilla käsitellyt jätevedet eivät sisällä terveydelle haitallisia bakteereita. Muistutuksissa esitetyn, vesistöekologiaan ja paikallisiin vaelluskalakantoihin sekä vesienhoit o- suunnitelman toimeenpanoon kohdistuviin vaikutuksiin liittyvän yksityiskohtaisen selvityksen/arvioinnin tarpeen osalta hakija viittaa hakemuksessa (liite 1 kpl 7.4.9) esitettyyn: Kuormituksen vaikutuksia Kemijärven ekologiseen tilaan ja vesienhoidon tavoitteisiin on käsitelty asiantuntija - arviona painottaen laskennallisesti tai mallintaen arvioituja ainepitoisuuksien muutoksia. isäksi hakija viittaa hakemuksen liitteessä 1, kpl esitettyyn, jonka mukaan hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia Kemijärven järvialtaaseen laskeviin jokiin kutevien taimenien ja vaellussiikojen lisääntymiseen tai kalakantoihin. Muistutuksissa esitettyyn huomautukseen, puhdistamattomien hulevesien kuutiomäärää koskevan arvioin puuttumisesta, liittyen hakija viittaa hakemuksessa kpl esitettyyn: Kemikaalien lastaus-/purkualueilla syntyvät mahdollisesti likaantuneet hulevedet jätevedenpuhdistamoll e. Puukentän kiintoainepitoiset hulevedet ja sadevedet, jotka vastaavat laadultaan tavanomaisia erillisten laskeutusaltaiden ja kiintoaineenerotuksen kautta vesistöön. 24

25 f) Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Muistutuksissa on esitetty, että hanke uhkaa merkittävästi kalaston elinympäristön olosuhteita vesiluontoon kuulumattomien kemiallisten ja fysikaalisten muutosten vuoksi. Hakija haluaa tuoda esille, että rehevöitymisen lisääntyminen paikallisesti purkupisteen ympäristössä ei vaikuta kalastoon koko Kemijärven alueella. Rehevöittävillä päästöillä on vaikutusta erityisesti kasvukaudella, jolloin virtaamat ovat suuret päästöjen sekoittuminen ja laimeneminen on tehokasta pohjapadon kohdalla. Jätevesien sisältämien haitallisten aineiden osalta hakija toteaa hakemuksen kappaleeseen viitaten, että alkuainekloorivapaaseen valkaisuun perustuvan selluntuotannon jätevedet, jotka puhdistetaan biologisessa prosessissa eivät sisällä klooriyhdisteiden pitoisuuksia, jotka olisivat kalaston kannalta haitallisia eli ne eivät aiheuta kalaston akuuttia-, kroonista- tai sikiötoksisuutta tai karsinogeenisia tai teratogeenisia vaikutuksia. Jätevesien uuteaineista merkittäviä vaikutuksia vesieliöille on ensisijaisesti katsottu olevan päästöjen hartsihapoilla ja steroleilla. Kemijärven tehtaalla raaka-aineena käytettävässä männyssä puun uuteaineen (sterolin) pitoisuus on moninkertaisesti vähäisempi verrattuna koivuun, jota myös käytetään sellun valmistuksessa muualla. Kuoripuristimelta tulevaa hartsihappokuormitusta, joka muodostavaa merkittävän osan selluntuotannon toksisuuskuormituksesta, ei ohjata uudelta laitokselta jätevedenkäsittelyyn vaan se käsitellään prosessin sisällä. Modernin kuitulinjan ansiosta merkittävä osa uuteainepäästöstä saadaan ohjattua jätevedenpuhdistamon sijaan haihduttamolle. Jätevesien toksinen kuormitus poistuu tehokkaasti jäteveden puhdistusprosessissa. Jätevesien sisältämien haitallisten raskasmetallien pitoisuudet laimenevat veden laatunormeja vastaavalle tasolle hyvin lähellä purkuputkea (ks. sekoittumisvyöhykettä koskeva kohta g). Myös talvisaikaan virtaamaa pohjapadon kohdalla on sen verran, että jätevesien kuormitus laimenee riittävän tehokkaasti ja merkittävämmin kohonneita pitoisuuksia on ainoastaan purkuputken välittömässä läheisyydessä. Jätevesien voimakkaimpien vaikutusten alueella, jossa lämmön nousu veden alemmissa kerroksissa,4 astetta, ei ole tiedossa kalojen kutualueita. Hakemuksessa, kalataloudellisen haitan arvioinnin yhteydessä (hakemuksen liite 18, Kalataloudellinen haitta ja korvaukset) on haittaa kuitenkin arvioitu aiheutuvan syys- ja talvikutuisille (siika, muikku ja made) kalalajeille. g) Haitalliset aineet, sekoittumisvyöhyke Muistutuksissa on mainittu, ettei vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita ole selvitetty eikä niitä ole verrattu niille annettuihin ympäristölaatunormeihin. Hakija viittaa hakemuksen liitteessä 1, kappaleessa esitettyyn, jossa haitallisia aineita, niiden vähentämistä ja vaikutuksia on kuvattu ja pitoisuuksia on verrattu vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (122/26) mukaisiin ympäristölaatunormeihin. Muistutuksissa esitettyyn näkemykseen siitä, ettei sekoittumisvyöhykkeelle ei tule antaa lupaa mm. koska lähellä on Kalkonniemen uimaranta, hakija vastaa seuraavaa. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (122/26) sekoittumisvyöhykkeellä tarkoitetaan sellaista päästölähteen läheisyydessä sijaitsevaa ympäristöluvassa rajattua aluetta, jolla päästö tai huuhtoutuma asteittain sekoittuu pintaveteen. Asetuksen mukaan ympäristöluvassa voidaan määrätä sekoittumisvyöhykkeestä, jolla yhden tai useamman asetuksessa (liite 1, kohdat C2 ja D) tarkoitetun aineen pitoisuus vedessä voi ylittää aineelle säädetyn ympäristönlaatunormin, jollei normi ylity muussa pintavesimuodostuman osassa. Sekoittumisvyöhykkeen laajuus tulee rajata ympäristöluvassa päästölähteen läheisyyteen. 25

26 Jätevesipäästön laimenemista sallittuihin pitoisuuksiin vesistössä arvioidaan tarvittavan jätevesien kadmium-, lyijy-, nikkeli- ja elohopeapitoisuuden osalta. Kadmiumin kohdalla laimenemistarve on suurin eli tarvitaan 5-kertainen laimennus. Diffuusorin (kpl ) ansiosta jätevesi (max,3 m3/s) sekoittuu huomattavaan osaan purkupaikan kokonaisvirtaamasta (MQ 3). 5- kertainen laimeneminen saavutetaan sekoittumisella m3:n vesimäärään. Voidaan arvioida, että riittävä laimeneminen tapahtuu todennäköisesti selvästi alle 1 metrin etäisyydellä purkupaikasta. Hakija on hakemuksessaan esittänyt yllä mainitun sekoittumisvyöhykkeen määrittämistä ympäristöluvassa siten, että se ulottuu 3 m etäisyydelle diffuusorista (22 m pituinen vyöhyke ja 3 m leveä vyöhyke diffuusorin kohdalla). Sekoittumisvyöhykkeellä halutaan varmistaa, että mainitussa asetuksessa annettuja vaatimuksia noudatetaan ja ympäristölaatunormit täyttyvät viimeistään sekoittumisvyöhykkeen ulkopuolella. Hakija haluaa korostaa, että sekoittumisvyöhyke ei ulotu uimarannan alueelle. h) Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset Ilmaan johdettavien päästöjen BAT-päästötasojen vastaavuuden osalta hakija viittaa vastineen kohdassa d) esitettyyn. Muistutuksissa on mainittu klooripitoisten yhdisteiden poltto ja siitä mahdollisesti aiheutuvat dioksiinien ja furaanien päästöt sekä PAH-päästöt. Hakija toteaa, että nykyisellä polttotekniikalla ja prosessin valvonnalla ehkäistään dioksiinien ja furaanien sekä PAH-yhdisteiden muodostuminen. Muistutuksissa on mainittu, että hajuhaittoja esittävissä kuvioissa ei ole lainkaan esitetty sitä, minkälaisissa tuulioloissa ne on kuvattu. Vastauksena tähän hakija toteaa, että TRS-päästöjen leviämistä on arvioitu Ilmapäästöjen leviämismallinnuksella, joka käyttää kolmen vuoden (213 2) säätietoja, mm. tuulen suuntia vuoden jokaiselta tunnilta. Mallinnuksen tuloskuvissa näkyy korkeimpien pitoisuuksien muodostuminen. isäksi muistutuksissa esitettyyn näkemykseen siitä, että meesauunin savukaasun TRS-pitoisuudelle esitetty päästöraja, 16 mg/nm 3, on erittäin korkea, hakija haluaa vastata, että ympäristössä muodostuvat TRS-pitoisuudet on arvioitu tällä päästötasolla ja pitoisuudet ovat selvästi ohjearvotason (1 µg/m 3 ) alapuolella. Ilmapäästöistä aiheutuvien hajuhaittojen osalta hakija viittaa hakemuksessa (liite 1, kpl 7.3 esittämäänsä). i) Yhteisvaikutukset muiden toimintojen ja hankkeiden kanssa Muistutuksissa on mainittu, että vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon muiden päästölähteiden, kaivosten, metsätalouden ja vesistön säännöstelyn vaikutukset. Hakija haluaa tuoda esille, että vaikutukset on arvioitu suhteuttamalla päästöt nykytilanteeseen ja ympäristön laatuun. Esimerkiksi päästöpitoisuuksien muutokset vesistössä on suhteutettu nykyiseen, mitattuun veden laatuun, jossa näkyvät nykyisten päästölähteiden vaikutukset. j) Prosessin häiriöiden kuvaus, vaikutukset poikkeustilanteissa Muistutuksista kävi ilmi huoli siitä, miten laitoksen startti ja alasajo-tilanteissa varmistetaan, että päästöt vesistöön ja ilmaan (erityisesti hajukaasut ja TRS-yhdisteet) eivät aiheuta haittaa ympäristön asuinalueille? Hakija haluaa vastata tähän, että laitoksen käynnistyksen yhteydessä soodakattila on täydessä toiminnassa ennen kuitulinjan käynnistämistä. Alasajotilanteessa kuitulinja 26

27 ajetaan alas ennen kuin soodakattila. Soodakattilan häiriötilanteessa väkevät hajukaasut voidaan polttaa meesauunissa, jolloin laimeat hajukaasut ohjataan piipun kautta ilmaan. Tilanne, jossa laimeat hajukaasut johdetaan piipun kautta ilmaan, on arvioitu YVA-menettelyn yhteydessä ilmapäästöjen leviämismallinnuksen avulla. Kyseisessä tilanteessa TRS-pitoisuuden ohjearvojen arvioitiin alittuvan tarkastelualueella selvästi. Korkeimmat pitoisuudet laitosalueen ympäristössä olivat noin 4 5 µg/m 3 luokkaa (ohjearvo 1 µg/m 3 ). Niiltä osin, kun muistutuksissa on vaadittu ympäristövaikutusten arviointia myös poikkeustilanteissa, esimerkiksi jätevedenpuhdistamon huoltokatkoksissa, hakija viittaa lupahakemuksen liitteen 1 kappaleessa 2. esitettyyn. Vesistövaikutusten välttämiseksi häiriötilanteessa tehtaan jätevedenpuhdistamo varustetaan 2 m3 varoaltaalla, joka vastaa noin kahden työvuoron (2 x 8 h) tuotannossa syntyvää jätevesimäärää ja mitoitus riittää moninkertaisesti alasajon aikana tuotetulle jätevedelle. k) Putket vesistössä, putkien rakentaminen, sedimentit Purkuputken sijoittamisen osalta muistutuksissa esitettyyn hakija toteaa, että se on pyritty sijoittamaan vesistössä kohtaan, jossa haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Mm. sillan alapuolisilla osuuksilla putket sijoittuvat veneväylän alueelle, jossa kalastaminen ja esimerkiksi kiinteiden pyydysten käyttö on tavanomaisesti vähäisempää. Putken päällä tulee olemaan joka kohdassa useita metrejä vettä. Kuten myös aiemmin tässä vastineessa on tuotu esille, ruoppausten osalta muistutuksissa esille tuotuun viitaten hakija viittaa hakemuksen liitteessä 8 (Vesistörakentamisen vaikutukset) esitettyyn. Keväällä ja alkukesällä tehtävien ruoppausten vaikutukset saattavat kohdentua syy skutuisten (siika, muikku) mätiin ja poikasvaiheeseen. Ruoppaustyöt pyritään mahdollisuuksien mukaan ajoittamaan siten, että kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Veden samentumista ehkäistään patojen, puomien ja suodatinkankaiden avulla. Vesistörakentamisen vaikutuksia Kemijärven veden laatuun seurataan säännöllisellä näytteen-otolla märkätyönä tehtävän ruoppaustyön aikana. Entisen tehtaan sedimentoituneiden jätteiden osalta hakija viittaa hakemuksen liitteeseen 8 (Vesistörakentamisen vaikutukset). Sedimentin määrä Patojärven alueen alapuolella, pääväylien kohdalla on vähäinen, 6-luvulla alkanut säännöstely ja suuret virtaamat ovat kuluttaneet pohjan aineksia. Sedimenttiä löytyy lähinnä syvänteistä. Tässä hankkeessa vesistöön rakentaminen ei kohdistu syvänteiden kohdalle. Hakija haluaa myös todeta, että sedimenttien laatua on selvitetty. Hakija viittaa hakemuksen liitteessä 8 (Vesistörakentamisen vaikutukset) esitettyyn. l) Toiminnanaloittamis- ja valmistelulupa Muistutuksissa on paikoin suhtauduttu epäilevästi toiminnanaloittamis- ja valmistelulupien myöntämiseen. Hakija hakee hankealueella esiintyville vesilain mukaisesti suojeltaville lähteille ja luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltavalle lapinleinikille poikkeusluvat. Poikkeuslupa lapinleinikille voidaan myöntää, koska yksittäisen esiintymän häviämisellä ei ole vaikutusta lajin suotuisaan suojelutasoon lajin koko populaation kannalta. apinleinikillä on useita tiedossa olevia esiintymiä Kemijärvellä, joten yksittäisen esiintymän tuhoutumisella ei ole vaikutusta lajin suotuisaan suojelutasoon myöskään alueellisesti. Poikkeuslupa lähteiden hävittämiselle voidaan myöntää, koska vesilain tarkoittamien vesiluontotyyppien, lähteiden, suojelutavoitteet eivät koko maan mit takaavassa, apin tai Kemijärven alueella vaarannu. Hankealuetta vastaavia lähteisiä alueita on kartalta tarkasteltuna 2-3 km etäisyydellä Perävaaran ja Patovaaran pohjoisrinteiden alla Musta-aavalla sekä 27

28 Salmivaaran pohjoispuolella Isomaanaavalla ja yksittäisiä lähteitä on hankealueen ympäristössä muuallakin. apinleinikin osalta hankkeesta vastaava on lupahakemusten valmisteluvaiheessa kartoittanut mahdollisia kohteita hävitettävän lapinleinikkiesiintymän kompensoimiseksi. Kompensaatiokohteesta sovitaan EY-keskuksen kanssa. m) Korvaukset ja korvausperusteet Hakija on varautunut virkistyskäyttöhaitasta ja kalataloudellisesta haitasta mahdollisesti aiheutuviin korvauksiin (Hakemukseen liite 18). Esimerkkilaskelmat mahdollisista korvauksista on laadittu virkistyskäytölle aiheutuvan, arvioidun haitan perusteella ja haitan rahallinen arvo on määritelty kiinteistön myyntiarvon alenemisen pohjalta. Virkistyskäytölle aiheutuva haitta on arvioitu konservatiivisesti. Virkistyskäyttöhaitan rahallista arvoa on arvioitu seuraavin perustein: - Vesistöstä johtuva virkistysarvo on 8 % tontin arvosta ja rakennuksen vesistöstä johtuva virkistysarvo on 4 % rakennuksen arvosta. - Virkistyskäyttöhaitan arvioinnissa on tyypillisesti oletettu, että vesistökuormitus vaikuttaa vain vesistön ns. aktiivisiin käyttömuotoihin, jolloin vesistövaikutusten osuudeksi voidaan arvioida noin 5 % kiinteistön vesistösidonnaisesta arvosta. - Virkistyskäytön osalta tontin maksimikooksi arvioidaan 5 m2, suuremmalla tontin koolla vesistöstä johtuvan virkistyskäyttöarvon ei arvioida enää kasvavan. n) Tehtaalle kaavoitettu alue/asuinrakennukset Muistutuksissa esille tuotuun huoleen, että asukkaiden tontit taloineen sijaitsevat alueella, joka on kaavoitettu teollisuusalueeksi hakija vastaa, että teollisuusalueella, jota vireillä oleva lupahakemus koskee, ei ole asuinrakennuksia. o) Jätteiden, erityisesti lietteiden käsittelyä koskevat tiedot Hakemuksen liitteessä 1 kappaleessa esitettyyn viitaten, lietteet on tarkoitus polttaa kuorikattilassa. p) Vahinkovarautumissuunnitelma YVA-selosteessa ei ole erikseen vahinkovarautumissuunnitelmaa. aki vaatii vahinkovarautumissuunnitelman, mikä pitää olla lupahakemuksessa. Hakija haluaa mainita, että varautumissuunnitelma toimitetaan EY-keskukselle hyväksyttäväksi myöhemmin. q) Terveysvaikutukset ihmisille Terveysvaikutusten osalta hakija viittaa hakemuksen liitteessä 1 kappaleessa 7.7. esitettyyn. r) Pohjavesivaikutukset Mahdollisten pohjavesivaikutusten osalta hakija viittaa hakemuksen liitteessä 1 kappaleessa 7.7. esitettyyn. Vaikutuksia pohjavedelle voi aiheutua lähinnä rakentamisen aikana. 28

29 s) uonnonsuojelu, luonnon monimuotoisuus, kompensaatiot uonnon monimuotoisuudelle aiheutuvien haittojen kompensoinnin osalta hakija viittaa vastineen kohdassa l) Toiminnanaloittamislupa ja valmistelulupa esitettyyn. t) iikenneasiat Muistutuksissa on huomautettu, että arviointiselostusta laadittaessa EY-keskuksen liikenneasiantuntijan asiantuntemusta olisi tullut käyttää hyväksi. Hakija toteaa, että EY-keskuksen liikenneasiantuntija on osallistunut liikenneasioita koskevien suunnitelmien ja vaihtoehtojen laadintaan mm. YVA-menettelyn yhteydessä. u) Infotilaisuuksia ja kuulemistilaisuuksia asukkaille Hakija toteaa, että lakisääteiset kuulemistilaisuudet on järjestetty YVA-menettelyn aikana ja lisäksi eri ryhmille on järjestetty pienryhmäkeskustelutilaisuuksia. Hakija pitää ideaa lisätilaisuuksien järjestämisestä hyvänä. v) Putkien kustannukset Muistutuksissa esitettyyn kysymykseen 5 milj. euron kustannuksen perusteista hakija vastaa, että kustannus perustuu putkistotoimittajalta saatuun tarjoukseen. w) Muita asioita (ei varsinaisesti ympäristölupahakemukseen liittyviä): Kysymyksiin puuraaka-aineen riittävyydestä ja puun puunhankinnan vaikutuksista puunhankint a- alueella hakija toteaa, että puuraaka-aineen riittävyyttä on selvitetty. Raaka-aineen hankintaa ja vaikutuksia on kuvattu YVA-selostuksessa, kappaleessa 4.9. OPUKSI Muilta osin hakijalla ei ole huomautettavaa muistutuksiin ja mielipiteisiin. Vastaukset yksittäisissä numeroiduissa muistutuksissa esille tuotuihin asioihin on esitetty seuraavassa taulukossa mainituissa vastineen kohdissa. 29

30 A ISÄTTY POHJATUTKIMUKSET SUUNNITEMAN TARKASTANUT SUUNNITEMAN HYVÄKSYNYT 47 Tulostettu: KO 13:3 K.OSA/KYÄ KORTTEI/TIA TONTTI/RN:O D:\13_biosellu\PUTKET\putket6.dwg VIRANOMAISEN ARKISTOINTIMERKINNÄT KEMIJÄRVI, PATOKANGAS PIIRUSTUSAJI VESISTÖÖN RAKENTAMINEN RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE YEISSUUNNITEMA PIIRUSTUKSEN SISÄTÖ MITTAKAAVAT KEMIJÄRVEN BIOJAOSTAMO YEISKARTTA BOREA BIOREF OY ÄJITYSAUEEN SUOJAPENGER 1: JUOKSEVA NR:O 3 13 RAKENNUSTOIMENPIDE : KOROTETTU SUOJAPENGERTÄ : R= R= P 5 IJ O ET HT ÄÄ O N 6: 1: M V E OR S I EE ST N Ö IPA Ö T N O 78 m 5 1: 6: 87 H-1 V 225 PE : : : 1: R = 9 5 3: R=1 R= R= R= : : 7 6: R= R= R= : : R= AT KA OP AI 48 KK V 16 VE PE H- TI NT K a 1 1 I I K a K a SUUNNITTEIJAN NIMI JA YHTEYSTIEDOT Insinööritoimisto SUUNNITTEUAA 13/16 Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy PÄIVÄYS KIERTOTIE KEMIJÄRVI PUH FAX TYÖN NUMERO PIIR. NR:O (MU.5.218) AEKIRJOITUS JOUNI TAIPAE MUUTOS

31 JAA JAA JAA JAA JAA JAA JAA KIVI JAA KIVI KARKI_POIKKI KUIVATUS vas. oik. KOKONAISMASSAT paaluväliltä Massat laskettu poikkileikkauksista 5 m välein Päällyste m Kantava m3rtr Tie suodatinkangas m Moreenisydän m3ktr Moreenipenger m3rtr 2 Tie luiskatäyttö m3rtr uiskaverhoukset kivi m2tr HW(Tulva 1/25)=.66 (N2) HW(Tulva 1/1)=.13 (N2). PENGEREEN HARJA +1.2 HW(Kemijärvi)= (N2) Ruoppausmassat 9 m3ktr. NW(Kemijärvi)= N2 ARVIOITU MOREENISYDÄMEN POHJAN KORKEUS VAS.5 VAS.8 VAS 1.6 Ruoppausmassat 5 m3ktr. VAS 3.3 Ruoppausmassat 17 m3ktr. VAS.7 ARVIOITU MOREENISYDÄMEN POHJAN KORKEUS VAS 21.5 Ruoppausmassat 92 m3ktr. VAS 22.1 VAS 11.3 SUODATINKANGAS N 4 ÄJITYSAUE PUHTAIE YIJÄÄMÄMASSOIE TYYPPIPOIKKIEIKKAUS TÄYTTÖAUEEN SUOJAPENGER 1:1 3. max max 17. KUIVATUSOJA JOHDETAAN HUEVESIEN KÄSITTEYAUEEE 1: TIIVISTETTY MOREENI.3 1:3 KIVIVERHOUS Kivi cm SUODATINKANGAS N 4 HW TUVA 1/25 HW TUVA 1/1 KEMIJÄRVI +.66 (N2) KEMIJÄRVI +.13 (N2) HW KEMIJÄRVI (N2) KUORMITUSRAJOITUS UISKAKATEVUUS, KEVENNYSEIKKAUS, TUENTA / VARMUUSKERROIN JOHTOJEN PERUSTAMISTAPA JOHTOJEN PAINUMA-ARVIO MOREENISYDÄN SADEVESIVIEMÄRI JÄTEVESIVIEMÄRI 13 KAIVANNON POHJAN KORKEUS PAAU PUTKIEN PERUSTAMISTAPA PÄÄYSRAKENNE MATKA KATEVUUS / PYÖRISTYSSÄDE PADON HARJAN KORKEUS MAANPINNAN KORKEUS PAAUTUS SISÄPOHJAN KORKEUS PUTKEN MITAT, AATU PAAU KAIVOVÄI, KATEVUUS SISÄPOHJAN KORKEUS PUTKEN MITAT, AATU PAAU KAIVOVÄI, KATEVUUS SUODATINKANGAS N 4 SUUNNITEMAN TARKASTANUT RAKENNUSTOIMENPIDE TIIVISTETTY MOREENISYDÄN PÄÄYSTE KANTAVAKERROS SUODATINKANGAS N 4 PENGERMOREENI M -16 M -5 MOREENISYDÄMEN SYVYYS POHJATUTKIMUSTEN JA RAKENNESUUNNITEMAN MUKAAN RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE ISÄTTY POHJATUTKIMUKSET SUOJAPENGERTÄ KOROTETTU TASOON +1.2 Tulostettu: KO 12:4 K.OSA/KYÄ KORTTEI/TIA TONTTI/RN:O KEMIJÄRVI, PATOKANGAS VESISTÖÖN RAKENTAMINEN TEOISUUSAUE, KEMIJÄRVI BOREA BIOREF Mr SUUNNITEMAN HYVÄKSYNYT PIIRUSTUSAJI PIIRUSTUKSEN SISÄTÖ 5 cm cm VIRANOMAISEN ARKISTOINTIMERKINNÄT NW KEMIJÄRVI (N2) D:\13_biosellu\PUTKET\MOREENIPATOEIKKA2.dwg YEISSUUNNITEMA PITUUSEIKKAUS ÄJITYSAUEEN SUOJAPENGER JUOKSEVA NR:O MITTAKAAVAT 1:2/1:2 KAAREVUUS AJORADAN SIVUKATEVUUS SUUNNITTEIJAN NIMI JA YHTEYSTIEDOT Insinööritoimisto Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy KIERTOTIE KEMIJÄRVI PUH FAX SUUNNITTEUAA TYÖN NUMERO PIIR. NR:O MUUTOS 13/16 15 PÄIVÄYS (.5.218) AEKIRJOITUS JOUNI TAIPAE

32 P HW(Tulva 1/25)=.66 (N2) HW(Tulva 1/1)=.13 (N2) HW(Kemijärvi)= (N2) P HW(Tulva 1/25)=.66 (N2) HW(Tulva 1/1)=.13 (N2) HW(Kemijärvi)= (N2) JAA P HW(Tulva 1/25)=.66 (N2) HW(Tulva 1/1)=.13 (N2) HW(Kemijärvi)= (N2) P 3. HW(Tulva 1/25)=.66 (N2) HW(Tulva 1/1)=.13 (N2) HW(Kemijärvi)= (N2) JAA NW(Kemijärvi)= N HW(Tulva 1/25)=.66 (N2) HW(Tulva 1/1)=.13 (N2) P 35. HW(Kemijärvi)= (N2) JAA NW(Kemijärvi)= N P 4. HW(Tulva 1/25)=.66 (N2) HW(Tulva 1/1)=.13 (N2) HW(Kemijärvi)= (N2) JAA NW(Kemijärvi)= N2 HW(Tulva 1/25)=.66 (N2) HW(Tulva 1/1)=.13 (N2) P 55. HW(Kemijärvi)= (N2) JAA NW(Kemijärvi)= N P 6. HW(Tulva 1/25)=.66 (N2) HW(Tulva 1/1)=.13 (N2) HW(Kemijärvi)= (N2) NW(Kemijärvi)= N P 65. HW(Tulva 1/25)=.66 (N2) HW(Tulva 1/1)=.13 (N2) HW(Kemijärvi)= (N2) JAA NW(Kemijärvi)= N2 HW(Tulva 1/25)=.66 (N2) 1 1 HW(Tulva 1/1)=.13 (N2) HW(Kemijärvi)= (N2) JAA KIVI P 8. NW(Kemijärvi)= N P HW(Tulva 1/25)=.66 (N2) HW(Tulva 1/1)=.13 (N2) HW(Kemijärvi)= (N2) JAA KIVI KARKI_POIKKI NW(Kemijärvi)= N P NW(Kemijärvi)= N P HW(Tulva 1/25)=.66 (N2) HW(Tulva 1/1)=.13 (N2) HW(Kemijärvi)= (N2) P HW(Tulva 1/25)=.66 (N2) HW(Tulva 1/1)=.13 (N2) HW(Kemijärvi)= (N2) P 7. HW(Tulva 1/25)=.66 (N2) HW(Tulva 1/1)=.13 (N2) HW(Kemijärvi)= (N2) JAA NW(Kemijärvi)= N SUUNNITEMAN TARKASTANUT ISÄTTY POHJATUTKIMUKSET PENGER KOROTETTU TASOON SUUNNITEMAN HYVÄKSYNYT NW(Kemijärvi)= N P HW(Tulva 1/25)=.66 (N2) HW(Tulva 1/1)=.13 (N2) HW(Kemijärvi)= (N2) 147 NW(Kemijärvi)= N NW(Kemijärvi)= N P HW(Tulva 1/25)=.66 (N2) HW(Tulva 1/1)=.13 (N2) HW(Kemijärvi)= (N2) NW(Kemijärvi)= N HW(Tulva 1/25)=.66 (N2) HW(Tulva 1/1)=.13 (N2) P 75. HW(Kemijärvi)= (N2) NW(Kemijärvi)= N Tulostettu: KO 12:39 K.OSA/KYÄ KORTTEI/TIA TONTTI/RN:O KEMIJÄRVI, PATOKANGAS RAKENNUSTOIMENPIDE VESISTÖÖN RAKENTAMINEN RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE TEOISUUSAUE, KEMIJÄRVI BOREA BIOREF SUUNNITTEIJAN NIMI JA YHTEYSTIEDOT Insinööritoimisto Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy KIERTOTIE KEMIJÄRVI PUH FAX D:\13_biosellu\PUTKET\MOREENIPATOEIKKA2.dwg VIRANOMAISEN ARKISTOINTIMERKINNÄT PIIRUSTUSAJI YEISSUUNNITEMA PIIRUSTUKSEN SISÄTÖ POIKKIEIKKAUKSET SUUNNITTEUAA PÄIVÄYS AEKIRJOITUS TYÖN NUMERO JUOKSEVA NR:O MITTAKAAVAT 1:2 ÄJITYSAUEEN MOREENISUOJAPENGER 13/ (.5.218) JOUNI TAIPAE PIIR. NR:O 16 MUUTOS

33 Insinööritoimisto Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy Kiertotie Kemijärvi Boreal Bioref Oy Hallituskatu Kemijärvi borealbioref@kemijarvi.fi Y-tunnus BOREA BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJAOSTAMO UPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS: MOREENISUOJAPENGER PSAVI / 2468 / 217

34 Boreal Bioref, Kemijärven biojalostamo Moreenisuojapenger HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN 2 Patoturvallisuuslaissa padolla tarkoitetaan seinämäistä tai vallimaista rakennetta, jonka tarkoituksena on pysyvästi tai tilapäisesti estää rakenteen takana olevan nesteen tai nestemäisesti käyttäytyvän aineen leviäminen taikka säädellä padotun aineen pinnan korkeutta. Tässä tapauksessa kyseessä ei ole patoturvallisuuslain mukainen patorakenne. Tässä on kyse lähinnä suojapengerrakenteesta, jonka tarkoituksena on: - toimia rantarakenteena siten, ettei aallokko tai vedenkorkeuden vaihtelu syövytä rantaa, ja aiheuta maa-ainesten valumista vesistöön - toimia tukirakenteena maa-ainesten läjitystä varten. äjitettävät massat ovat moreenimaita, jotka tiivistyvät hyvin ja pysyvät asemassaan kuivina, mutta joutuessaan veden kanssa kosketuksiin muuttuvat heikosti kantavaksi ja ovat suojaamattomina alttiina eroosiolle. Suojapenkereen väliaikaisena tarkoituksena on toimia työnaikaisena patona estämään maanrakentamisessa mahdollisesti syntyvien hulevesien suora kulkeutuminen vesistöön. Kaikki tehdasalueella olevat käsiteltävät maat ovat luonnonpuhtaita, joten laskeutua altaalla estetään lähinnä veden samenemista tehdasalueen edustalla Kemijärvessä. Suojapenkereen alaosiin läjitetään vain puhtaita ylijäämämassoja, joita ei voida hyödyntää pengerrakenteissa tai muussa rakentamisessa. Tehdasalueen tuleva taso on n ja vedenpuhdistusalueen n. +5, joten varsinainen tehdasalue on useita metrejä tulvarajojen yläpuolella. Tehdasalueelle tulevat mahdolliset hulevesialtaat ja hulevesienkäsittelyalueet sijoitetaan erillisen suunnitelman mukaan pyrkien sijoittamaan ne ylemmäksi läjitysalueella, jotta vesien kulkeutuminen toimii gravitaationa vesistöön päin. Oheisessa taulukossa Kemijärven yksityiskohtaisen tulvavaarakartoituksen mukaiset tulvakorkeudet: 1/25 tulvakorkeus tehdasalueen kohdalla on siis +.66 (N2). Boreal Bioref Oy / TYÖ 13/16, insinööritoimisto Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy

35 Boreal Bioref, Kemijärven biojalostamo Moreenisuojapenger HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN 3 Ely-keskuksen lausuntoon perustuen penkereen harjan taso on korotettu uudessa suunnitelmassa tasoon +1.2 kun 1/25 vuoden tulvakorkeus on arvioitu tasolle Muutosteksti liitteeseen 8 kohtaan 8.2 (läjitysalueen suunnitelma ja teksti on erillisessä liitteessä, Sweco oy) 8.2 ÄJITYSAUEEN MOREENISUOJAPENGER Tehdasalueen rantaan on tarkoitus tehdä n. 78 metriä pitkä suojapengerrakenne jonka tehtävänä on estää padon taakse läjitettävän puhtaan ylijäämämaan kulkeutumista vesistöön. Toisaalta penkereen rantarakenteen tarkoituksena on estää järveltä päin tuleva aallokon aiheuttama rannan eroosio. Suojapenger tehdään maarakenteisena tiivistetystä moreenista, jota saadaan tehdasalueelta. Tiivistetty moreenisydän tehdään kovan maan rajaan. Eloperäinen kaivumaa siirretään läjitysalueelle. Talvella 218 on tehty täydentäviä pohjatutkimuksia, joilla on selvitetty penkereen alla olevan moreenikerroksen rajapinta, johon tiivistetty moreenisydän ulotetaan. Kyseessä on rakenteen yleissuunnitelma, rakentaminen tehdään tarkempien rakennesuunnitelmien mukaan. Penkereen harja tehdään tasolle 1.2, joka on 54 cm ylempänä kuin ennustettu 1/25 vuoden tulva (+.66 ) Kemijärvessä. Säännöstelyn yläraja on (N 2 ), jota ei saa ylittää ilman viranomaisten lupaa. ähes koko säännöstelyn historian ajan (n. 5 v) on säännöstelyehdoissa pysytty muutaman sentin ylityksiä lukuun ottamatta. Penkereen harjalle rakennetaan huoltoa ja kulkemista varten huoltotien vaatimat rakennekerrokset tyyppipiirustuksen mukaan. Penkereen leveys harjalla on 4 metriä ja maanpuoleinen luiska 1:1.5 ja järven puoleinen luiska 1:3. Molemmat luiskat verhoillaan suodatinkankaalla N4. Järven puoleinen luiska verhoillaan n. 5 cm paksulla kiviverhouksella. uiskien maksimipituudet järven puolella on 17 m ja maan 9 m. Penkereen maksimi korkeus on n. 5,6 metriä, mutta pääosin penger on matalampi. Maanpuolen luiskaa vasten läjitetään puhtaita maa-aineksia. Tehdasalueen massat ovat puhtaita luonnontilasta poistettavia ylijäämämassoja. Ruoppausmassat, joissa on mahdollisesti haitallisia pitoisuuksia, mutta ovat läjittämiskelpoisia läjitetään ylempiin kerroksiin tason +2, yläpuolelle. Pääosin ruoppausmassat ovat sedimenttitutkimuksen mukaan puhtaita. äjitysalueen pinta rannalla noudattelee penkereen harjaa. Penkereen maanpuoleiseen reunaan tehdään pintavesien kuivatusoja, josta läjitysalueen hulevedet johdetaan hulevesien käsittelyalueelle, josta edelleen vesistöön. äjitysalueen tarkemmassa täyttö- ja työsuunnitelmissa huomioidaan massojen laatu ja massojen määrä. Eloperäinen aines pyritään sijoittamaan täyttöalueen pintaosiin ja myös alueen muihin maisemointitöihin. Boreal Bioref Oy / TYÖ 13/16, insinööritoimisto Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy

36 Boreal Bioref, Kemijärven biojalostamo Moreenisuojapenger HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN 4 IITEPIIRUSTUKSET Putkilinjojen ja moreenipadon yleissuunnitelman liitepiirustukset: 13/16 n:o 14 Yleiskartta, moreenisuojapenger mk 1:2. 13/16 n:o 15 Pituus- ja tyyppipoikkileikkaus, moreenisuojapenger mk 1:2/1:2. 13/16 n:o 16 Poikkileikkaus, moreenisuojapenger mk 1:2. Kemijärvellä Jouni Taipale insinööri Boreal Bioref Oy / TYÖ 13/16, insinööritoimisto Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy

37 Insinööritoimisto Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy Kiertotie Kemijärvi Boreal Bioref Oy Hallituskatu Kemijärvi borealbioref@kemijarvi.fi Y-tunnus BOREA BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJAOSTAMO UPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS: PAINOTUS PSAVI / 2468 / 217

38 Boreal Bioref, Kemijärven biojalostamo Jätevesiputken painotus HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN 2 EY-keskus on lausunnossaan ottanut kantaan jätevesiputken painotukseen. Putken painotusmäärät on esitetty pituusleikkauksessa ja se vaihtelee 2 % - 1 % välillä asennuspaikan mukaan. 2 % painotusta on käytetty niissä paikoissa, jossa putki sijoitetaan kaivettuun kaivantoon jonka jälkeen kaivanto täytetään täyttöön soveltuvilla maamateriaaleilla. (RI mukaan). 1 % painotusta on käytetty siltojen kohdalla, jossa vesistössä on suurin virtausnopeus ja haastavia rakenteita, joille ei saa aiheutua haittaa putkista. Muualla on käytetty 4 % painotusta. Jätevesiputki on alustavan mitoituksen mukaan sisähalkaisijaltaan d=75.2 mm ja alustava mitoitusvirtaaman n. 284 l/s. Virtausnopeus on tällöin.7 m/s. Tyhjän putken DN8 noste vedessä on n. 391 kg/m eli 1 % painotus. Betonipainoja käytettäessä tarvittaisiin 1 % painotukseen painoja 672 kg/m. Asennusohjeiden mukaan painojen välimatka voi olla x De, mutta enintään 4 m, eli 4 metrin matkalle painoa tarvittaisiin 269 kg. 1 % painotus johtaisi tavattoman suuriin betonipainoihin, joka olisi työteknisesti erittäin haasteellinen. Putki on tarkoitus asentaa suurimmaksi osin sulana kautena, joten sen viemiselle asennuspaikalleen ja asentamiselle, upottamiselle aiheutuisi suurilla painoilla vaikeita haasteita. Myös putken vaurioitumisriski ja yleinen onnettomuusriski olisi suurempi ylikokoisia painoja käytettäessä. Normaalisti putket painotetaan 1 2 % painotuksella. Koska kyseessä on Kemijoen väylä, niin tässä tapauksessa on päädytty käyttämään 4 % painotusta, joka takaa putken pysymisen asemassaan kaikissa tilanteissa suurimmankin virtaaman aikana. 4 % painotus tarkoittaa 269 kg painotusta putkimetriä kohti eli 4 metrin välein on asennettava 176 kg paino. Työteknisistä syistä kannattaa painojen väliä ja painojen kokoa hiukan pienentää, jotta upotustyö ja putken hallinta vedessä on helpompaa. Mitä tasaisemmin painotus on putken ympärillä sen paremmin putki on rakennustöissä hallittavissa. Jätevesiputki on aina täynnä puhdistettua jätevettä. Virtauksen aikana siihen ei arvioida syntyvän haitallisia määriä kaasuja tai ilmaa. Virtauksen loputtua putki pysyy vesistössä edelleen täynnä vettä. Kaasuja ei voi muodostua niin paljon, että putki nousisi asemastaan. Tämähän tarkoittaisi että putken pitäisi tyhjentyä vedestä lähes kokonaan ja täyttyä kaasusta tai ilmasta. Virtauksen loputtua ilmaa putkeen voi päästä Kemijärven vedenpinnan ja puhdistamon lähtöpisteen välille, mikäli putkeen pääsee puhdistamon päässä ilmaa. Ilman kulkeutuminen vesistöputkeen estetään rannalle sijoitettavalla ilmanpoistokaivolla, jonka kautta ilma poistuu eikä kulkeudu putkeen. Kemijärvellä Jouni Taipale insinööri Boreal Bioref Oy / TYÖ 13/16, insinööritoimisto Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy

39 Insinööritoimisto Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy Kiertotie Kemijärvi Boreal Bioref Oy Hallituskatu Kemijärvi borealbioref@kemijarvi.fi Y-tunnus BOREA BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJAOSTAMO UPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS: RUOPPAUSMASSOJEN ÄJITYS PSAVI / 2468 / 217

40 Boreal Bioref, Kemijärven biojalostamo Jätevesiputken painotus HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN 2 EY-keskus on lausunnossaan ottanut kantaan ruoppausmassojen läjitykseen. Rakentamisen aikana ruoppausmassojen laatua tarkkaillaan. Mikäli massat osoittautuvat läjityskelvottomaksi vesistöön, läjitetään ne Kemijärven vedenpinnan yläpuolella olevalle moreenipenkereen suojaamalle tehdasalueelle. Vesistöön kelpaamattomille massoille rajataan moreenista erillinen osa-alue läjitysalueelle, joka sijoitetaan läjitysalueen yläosaan tasoille väliselle korkeusasemalle. Suurin osa Patojärven ruoppausmassoista kaivetaan kuivatyönä, jossa yhteydessä selvitetään massojen laadullinen kelpoisuus täyttötöihin ja tekninen laatu täyttöainekseksi. Pohjatutkimusten mukaan osa pintamassoista on laadultaan liejua tai mutaa, jota ei voi käyttää putkien täyttömateriaaliksi, vaan ainekset on sijoitettava joka tapauksessa läjitysalueelle. Pintakerroksen alla on hiekkaisempaa (rakeisuudeltaan karkeampaa) materiaalia, jota voidaan käyttää täyttötöihin, mikäli nämä osoittautuvat haitta-ainepitoisuuksiltaan tähän sopiviksi. Muussa tapauksessa nekin läjitetään. Patojärven putkikanaalin täyttömassat verhoillaan suodatinkankaalla ja kiviverhouksella, jotta putkien ympärille ei synny eroosiota ja täyttömaiden kulkeutumista vesistöön. Täyttötyö on tehtävä täyttöön soveltuvilla maa-aineksilla RI mukaisesti, jotta putket pysyvät asemassaan. Vanhan pengertien kohdan massat on ajettu muualta vanhan sellutehdaan rakentamisen aikoihin n Massojen oletetaan olevan pääosin puhtaita. Massojen laatu on voinut muuttua vesistössä ollessaan. Massojen läjityskelpoisuutta tarkkaillaan työsuorituksen aikana. Tarvittaessa massat kuljetetaan em. läjitysalueelle em. korkeusasemaan. Valtatien 5 eteläpuolen näytteen kohdalla ei kaivutöitä tehdä. Kyseinen vaihtoehtoinen putkilinjaus hylättiin. Putket painotetaan Norvionväylän pohjaan. Jätevesipurkuputken loppupään eloperäisiä järven pohjan pintaosilla olevia kaivumassoja ei voida käyttää putken ympärystäyttöön, vaan ne läjitettävä maaalueella sijaitsevalle läjitysalueelle. Työ suoritetaan kuivatyönä keväällä. Putken asentamisen jälkeen kaivanto täytetään täyttöön soveltuvilla maamateriaaleilla RI mukaan. Tutkimuksissa ei havaittu näissä massoissa haitta-aineita. Puhtaita rakeisuudeltaan soveltuvia massoja voidaan hakijan käsityksen mukaan käyttää täyttötöihin, kun huolehditaan siitä, etteivät maa-ainekset pääse vedenvaikutuksesta kulkeutumaan vesistöön. Kemijärvellä Jouni Taipale insinööri Boreal Bioref Oy / TYÖ 13/16, insinööritoimisto Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy

41 Insinööritoimisto Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy Kiertotie Kemijärvi Boreal Bioref Oy Hallituskatu Kemijärvi borealbioref@kemijarvi.fi Y-tunnus BOREA BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJAOSTAMO VASTINE EY KESKUKSEN AUSUNTOON APEY/559/218 SIVU 23, ÄHDE PSAVI / 2468 / 217

42 Boreal Bioref, Kemijärven biojalostamo EY-keskuksen lausunto sivu 23, lähde VASTINE 2 1. ÄHDE TIAN 4:38 AUEEA ähde ei ole luonnontilainen. ähdettä on padottu hirsillä ja maa-aineksilla vesitilan lisäämiseksi. ähdettä käytetään ilmeisesti kasteluvetenä, koska kiinteistö on liittynyt vesijohtoverkostoon. Ennen vesijohdon rakentamista lähteen vettä on käytetty talousvetenä. ähteen reunalla on pieni pumppu, josta imuputki lähteeseen ähde on merkitty peruskartalle, joten siitä on käytetty nimitystä lähde. ähteestä yli purkautuva vesi laskee maantien ojaan. Kemijärvellä Jouni Taipale insinööri Boreal Bioref Oy / TYÖ 13/16, insinööritoimisto Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy