Huoltotyön periaatteet ja johtaminen

Transkriptio

1 6. Huoltotyön periaatteet ja johtaminen 6.1 Kirkon huoltotyön tarkoitus Kirkon huoltotyön tarkoituksena on auttaa jäseniä tulemaan omavaraisiksi, pitää huolta köyhistä ja tarvitsevista sekä palvella muita. Vuonna 1936 ensimmäisen presidenttikunnan jäsenet esittivät kirkolle huoltotyösuunnitelman. He sanoivat: Meidän ensisijainen tarkoituksemme oli perustaa ohjelma, jonka toimiessa päästäisiin eroon joutilaisuuden kirouksesta sekä avustuksiin liittyvistä epäkohdista ja kansamme keskuudessa alettaisiin taas arvostaa riippumattomuutta, ahkeruutta, säästäväisyyttä ja itsekunnioitusta. Kirkon pyrkimyksenä on auttaa ihmisiä auttamaan itseään. Työ on jälleen saatettava kunniaan kirkkomme jäsenten elämän hallitsevana periaatteena. ( Julkaisussa Conference Report, lokakuu 1936, s. 3; ks. myös Huoltotyö Herran tavalla, 1991, s. 5 6.) Omavaraisuus Omavaraisuus on kyky, sitoumus ja pyrkimys huolehtia omista ja perheen hengellisistä ja ajallisista elämän perustarpeista. Kun jäsenistä tulee omavaraisia, he kykenevät paremmin myös palvelemaan muita ja pitämään heistä huolta. Kirkon jäsenet ovat vastuussa omasta hengellisestä ja ajallisesta hyvinvoinnistaan. Koska heitä on siunattu tahdonvapauden lahjalla, heillä on etuoikeus ja velvollisuus päättää asioistaan, ratkaista ongelmansa ja pyrkiä tulemaan omavaraisiksi. Jäsenet tekevät niin Herran innoituksella ja omien kättensä työllä. Kun kirkon jäsenet tekevät kaiken voitavansa huolehtiakseen itsestään, mutta eivät pysty täyttämään perustarpeitaan, heidän tulee yleensä ensin kääntyä perheensä ja sukulaistensa puoleen saadakseen apua. Kun se ei riitä tai ei ole mahdollista, kirkko on valmis auttamaan. Joitakin alueita, joilla jäsenten pitäisi tulla omavaraisiksi, on esitetty seuraavissa kappaleissa. Terveys Herra on käskenyt jäseniä pitämään huolta mielestään ja ruumiistaan. Heidän tulee noudattaa viisauden sanaa, syödä ravitsevaa ruokaa, harrastaa säännöllisesti liikuntaa, pitää painonsa hallinnassa ja nukkua riittävästi. Heidän tulee karttaa aineita ja tapoja, jotka ovat vahingollisia heidän ruumiilleen tai mielelleen ja jotka voivat johtaa riippuvuuteen. Heidän tulee huolehtia siisteydestä ja hygieniasta sekä hankkia riittävä terveyden- ja hammashoito. Heidän tulee myös pyrkiä pitämään yllä hyviä suhteita perheenjäseniin ja muihin. Koulutus Koulutus antaa ymmärrystä ja taitoja, joiden avulla ihmiset voivat lisätä omavaraisuutta. Kirkon jäsenten tulee tutkia pyhiä kirjoituksia ja muita hyviä kirjoja. Heidän tulee kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan sekä matematiikan perustaitojaan. Heidän tulee hankkia mahdollisimman paljon koulutusta, myös akateemista tai ammatillista koulutusta, mikäli mahdollista. Tämä auttaa heitä kehittämään kykyjään, löytämään sopivan työpaikan ja antamaan oman arvokkaan panoksensa perheessään, kirkossa ja yhteiskunnassa. Työ Työ on omavaraisuuden ja ajallisen hyvinvoinnin perusta. Jäsenten tulee valmistautua ja valita tarkoin sopiva ammatti tai yritystoiminta, jolla he pystyvät 35

2 Käsikirja 2: Johtaminen ja palveleminen kirkossa elättämään itsensä ja perheensä. Heidän tulee tulla taitaviksi työssään, olla ahkeria ja luotettavia sekä antaa rehti työpanoksensa vastineeksi saamastaan palkasta ja eduista. Kotivara Auttaakseen huolehtimaan itsestään ja perheestään jäsenten tulee koota kolmen kuukauden varasto ruokaa, joka kuuluu heidän normaaliin ruokavalioonsa. Mikäli paikalliset lait ja olosuhteet sallivat, jäsenten tulee vähitellen koota pidempiaikainen varasto perusruoka- aineita. Heidän tulee myös varastoida juomavettä siltä varalta, että vedenlähde saastuu tai vedentulo keskeytyy. (Ks. Valmistakaa kaikki tarpeellinen: Perheen kotivara, s. 3.) Raha-asiat Tullakseen taloudellisesti omavaraisiksi jäsenten tulee maksaa kymmenykset ja uhrit, välttää tarpeetonta velkaa, laatia talousarvio ja elää sen mukaan. Heidän tulee vähitellen koota vararahasto säästämällä säännöllisesti jonkin verran tuloistaan. (Ks. Valmistakaa kaikki tarpeellinen: Perheen raha- asiat, s. 3.) Hengellinen voima Hengellinen voima on välttämätöntä ihmisen ajalliselle ja iankaikkiselle hyvinvoinnille. Kirkon jäsenten hengellinen voima kasvaa, kun he vahvistavat todistustaan, osoittavat uskoa taivaalliseen Isään ja Jeesukseen Kristukseen, noudattavat Jumalan käskyjä, rukoilevat päivittäin, tutkivat pyhiä kirjoituksia ja myöhempien aikojen profeettojen opetuksia, käyvät kirkon kokouksissa ja palvelevat kirkon kutsumuksissa ja tehtävissä Jäsenten pyrkimykset huolehtia köyhistä ja tarvitsevista sekä palvella muita Kirkkonsa kautta Herra on antanut keinon huolehtia köyhistä ja tarvitsevista. Hän on pyytänyt kirkon jäseniä antamaan auliisti sen mukaan mitä he ovat saaneet Häneltä. Hän on myös käskenyt, että Hänen kansansa täytyy käydä katsomassa köyhiä ja tarvitsevia ja antaa heille apua (OL 44:6). Kirkon jäseniä kannustetaan tekemään yksityishenkilöinä laupeudentyötä avun tarpeessa olevien hyväksi. Heidän tulee tehdä innokkaasti työtä hyvän asian puolesta palvelemalla pyytämättä tai tehtävään määräämättä (ks. OL 58:26 27). Herra on asettanut paaston ja paastouhrien lain siunatakseen kansaansa ja antaakseen sille keinon palvella avun tarpeessa olevia (ks. Jes. 58:6 12; Mal. 3:8 12). Kun jäsenet paastoavat, heitä pyydetään antamaan kirkolle paastouhri, joka on ainakin syömättä jääneiden aterioiden arvoinen. Mikäli mahdollista, heidän tulee olla avokätisiä ja antaa enemmän. Paaston lakiin liittyviä siunauksia ovat lähentyminen Herraan, suurempi hengellinen voima, ajallinen hyvinvointi, suurempi myötätunto ja voimakkaampi halu palvella. Joitakin mahdollisuuksia huolehtia avun tarpeessa olevista tarjoutuu kirkon tehtävien kautta. Muita mahdollisuuksia on jäsenten omassa kodissa, naapurustossa ja asuinpaikkakunnalla. Jäsenet voivat myös auttaa kaikkiin uskontokuntiin kuuluvia köyhiä ja tarvitsevia eri puolilla maailmaa antamalla lahjoituksia kirkon humanitaarisiin palveluihin. Huoltotyö Herran tavalla saattaa rikkaat nöyrtymään, korottaa köyhät ja pyhittää kummatkin (ks. OL 104:15 18). Presidentti J. Reuben Clark jr. on opettanut: Huoltotyöohjelman todellinen kaukotavoite on kirkon jäsenten, niin antajien kuin saajienkin, luonteen vahvistaminen, kaiken sen pelastaminen, mikä on parasta heidän sisimmässään, ja hengen piilevän rikkauden saattaminen kukkaan ja hedelmään, mikä loppujen lopuksi on tämän kirkon tehtävä ja sen olemassaolon tarkoitus ja syy (erityisessä vaarnanjohtajien kokouksessa 2. lokakuuta 1936)

3 6. Huoltotyön periaatteet ja johtaminen Herran varastohuone Joillakin paikkakunnilla kirkko on perustanut rakennuksia, joita nimitetään piispojen varastohuoneiksi. Kun jäsenet saavat luvan piispaltaan, he voivat mennä piispojen varastohuoneeseen hakemaan ruokaa ja vaatteita. Herran varastohuone ei kuitenkaan ole vain rakennus, josta köyhille jaetaan ruokaa ja vaatteita. Siihen sisältyvät myös ajan, kykyjen, myötätunnon, tavaroiden sekä taloudellisen avun uhrilahjat, joita kirkon jäsenet antavat piispalle köyhistä ja tarvitsevista huolehtimiseksi. Siten jokaisessa seurakunnassa on Herran varastohuone. Nämä uhrilahjat on määrä tuoda Herran varastohuoneeseen jokaisen tavoitellessa lähimmäisensä parasta ja tehdessä kaiken silmämääränä vain Jumalan kunnia (OL 82:18 19). Piispa on Herran varastohuoneen edustaja. 6.2 Huoltotyön johtaminen seurakunnassa Piispa Piispa johtaa huoltotyötä seurakunnassa. Hänellä on jumalallinen toimeksianto etsiä köyhät ja huolehtia heistä (ks. OL 84:112). Hänen tavoitteensa on auttaa jäseniä auttamaan itseään ja tulemaan omavaraisiksi. Piispan neuvonantajat, Apuyhdistyksen johtaja, ylipappien ryhmän johtaja, vanhinten koorumin johtaja sekä muut seurakuntaneuvoston jäsenet auttavat piispaa näiden tehtävien täyttämisessä. Piispa pitää jäsenten saaman huoltotyöavun luottamuksellisena. Hän varjelee tarkoin apua saavien jäsenten yksityisyyttä ja omanarvontuntoa. Kun hänestä tuntuu, että muut seurakunnan johtohenkilöt voivat auttaa avun tarpeessa olevia jäseniä, hän voi antaa tietoja kohdan 6.4 ohjeiden mukaan. Lisätietoja piispan huoltotyöhön liittyvistä tehtävistä, kuten ohjeita avun antamisesta paastouhrivaroista, on Käsikirjan 1 kohdassa Seurakuntaneuvosto Seurakuntaneuvoston kokouksissa piispa opettaa huoltotyön periaatteita ja ohjaa neuvoston jäseniä näiden huoltotyöhön liittyvissä tehtävissä. Neuvoston jäsenet pohtivat hengellisiä ja ajallisia huoltotyöasioita seuraavin tavoin: He neuvottelevat yhdessä tavoista auttaa seurakunnan jäseniä ymmärtämään ja noudattamaan huoltotyön periaatteita. He raportoivat hengellisistä ja ajallisista huoltotyötarpeista seurakunnassa saaden tietoja henkilökohtaisilla käynneillä sekä kotiopetus- ja kotikäyntiraporteista. Kun tieto saattaa olla liian luottamuksellista jaettavaksi koko seurakuntaneuvoston kesken, johtohenkilöt puhuvat kahden kesken piispan kanssa tai pappeuden johtajistokomitean kokouksessa (ks ). He suunnittelevat sitä, kuinka tiettyjä seurakunnan jäseniä voisi auttaa täyttämään hengellisiä ja ajallisia tarpeitaan, myös pitkäaikaisia tarpeita. He määrittävät, kuinka autetaan jäseniä, joilla on jokin vamma tai muita erityistarpeita. He pitävät nämä keskustelut luottamuksellisina (ks. 6.4). He koordinoivat toimensa huolehtiakseen siitä, että jäsenillä, jotka saavat apua kirkolta, on tilaisuuksia tehdä työtä tai palvella. He kokoavat ja ylläpitävät luetteloa mielekkäistä työtilaisuuksista. Mikäli paikkakunnalla on kirkon huoltotyöyksiköitä, ne voivat tarjota työtilaisuuksia ja koulutusta henkilöille, jotka tarvitsevat kirkon apua. He kokoavat ja ylläpitävät luetteloa jäsenistä, joiden taidoista voisi olla hyötyä lyhytaikaisissa, pitkäaikaisissa tai hätätilanteen aiheuttamissa tarpeissa. He laativat seurakunnalle yksinkertaisen kirjallisen suunnitelman, kuinka toimitaan hätätilanteissa, ja 37

4 Käsikirja 2: Johtaminen ja palveleminen kirkossa pitävät sen ajan tasalla (ks. Käsikirja 1, ). He koordinoivat tämän suunnitelman muiden vastaavien, vaarnassa ja yhteiskunnassa laadittujen suunnitelmien kanssa Seurakunnan pappeuden johtajistokomitea Seurakunnan pappeuden johtajistokomitea keskustelee tarvittaessa luottamuksellisista huoltotyöasioista. Piispa voi kutsua Apuyhdistyksen johtajan osallistumaan näihin keskusteluihin Ylipappien ryhmä, vanhinten koorumi ja Apuyhdistys Huoltotyö on keskeisellä sijalla ylipappien ryhmän, vanhinten koorumin ja Apuyhdistyksen työssä. Ylipappien ryhmän johtajiston, vanhinten koorumin johtokunnan ja Apuyhdistyksen johtokunnan kokouksissa johtohenkilöt suunnittelevat keinoja opettaa omavaraisuuden ja palvelemisen periaatteita sekä vastata huoltotyötarpeisiin. Piispan alaisuudessa nämä johtohenkilöt auttavat jäseniä tulemaan omavaraisiksi sekä löytämään ratkaisuja lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin huoltotyöongelmiin. Lyhytaikaiset huoltotyötarpeet Antaessaan lyhytaikaista apua piispa voi antaa tehtäviä Melkisedekin pappeuden tai Apuyhdistyksen johtohenkilöille. Piispa antaa yleensä Apuyhdistyksen johtajalle tehtävän käydä lyhytaikaista apua tarvitsevien jäsenten luona. Tämä auttaa arvioimaan heidän tarpeensa ja ehdottaa piispalle, mitä apua annetaan. Piispa voi pyytää häntä täyttämään Bishop s Order for Commodities - lomakkeen [Piispan määräys hyödykkeistä] piispan hyväksyttäväksi ja allekirjoitettavaksi. Apuyhdistyksen johtajan roolia hänen käydessään perheiden luona tarpeiden selvittämiseksi selitetään tarkemmin kohdassa Tietoa muista lyhytaikaisista huoltotyötehtävistä, jotka koskevat erityisesti Apuyhdistyksen johtajaa ja hänen neuvonantajiaan, on kohdissa ja Pitkäaikaiset huoltotyötarpeet Monet lyhytaikaiset ongelmat aiheutuvat pitkäaikaisista vaikeuksista, kuten heikosta terveydestä, taitojen puutteesta, riittämättömästä koulutuksesta tai työstä sekä elintavoista ja emotionaalisista haasteista. Melkisedekin pappeuden ja Apuyhdistyksen johtohenkilöillä on erityinen vastuu auttaa jäseniä ratkaisemaan näitä huolenaiheita. Heidän tavoitteenaan on hoitaa pitkäaikaiset huolenaiheet tavoilla, jotka johtavat pysyvään muutokseen. Kun Melkisedekin pappeuden ja Apuyhdistyksen johtohenkilöt saavat tietää pitkäaikaisista tarpeista, he auttavat yksilöitä ja perheitä myötätuntoa osoittaen. He käyttävät voimavaroja, joita on saatavilla heidän järjestössään ja seurakunnassa. He rukoilevat ohjausta osatakseen antaa apua. Kyetäkseen auttamaan paremmin Melkisedekin pappeuden ja Apuyhdistyksen johtohenkilöt yleensä käyvät jäsenten luona, joilla on huoltotyötarpeita. He voivat käyttää Tarve- ja resurssikartoituslomaketta tai muutoin noudattaa sen periaatteita auttaakseen jäseniä suunnittelemaan keinoja vastata huoltotyötarpeisiin. Kun johtohenkilöt auttavat jäseniä vastaamaan pitkäaikaisiin tarpeisiin, he neuvottelevat piispan kanssa. Joissakin tapauksissa Melkisedekin pappeuden ja Apuyhdistyksen johtohenkilöt tekevät yhteistyötä. Raportoiminen piispalle ja hänen jatkuvan ohjauksensa pyytäminen Ylipappien ryhmän johtaja, vanhinten koorumin johtaja ja Apuyhdistyksen johtaja raportoivat

5 6. Huoltotyön periaatteet ja johtaminen säännöllisesti piispalle toimista, joihin he ja heidän järjestönsä ryhtyvät vastatakseen seurakunnan lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin huoltotyötarpeisiin. He pyytävät huoltotyöpyrkimyksissään piispan jatkuvaa ohjausta. Mikäli yksittäisillä jäsenillä ja perheillä on lyhytaikaisia ongelmia, joita he eivät pysty ratkaisemaan itse ja joita Melkisedekin pappeuden ja Apuyhdistyksen johtohenkilöt eivät pysty ratkaisemaan, johtohenkilöt ilmoittavat asiasta piispalle välittömästi. Mikäli Melkisedekin pappeuden ja Apuyhdistyksen johtohenkilöiden tietoon tulee mahdollisia kelvollisuuteen liittyviä huolenaiheita tai arkaluonteisia perheasioita, he ohjaavat kyseiset jäsenet piispan luo. Kotiopettajat ja kotikäyntiopettajat Hengellinen ja ajallinen huoltotyöapu alkaa usein kotiopettajista ja kotikäyntiopettajista. Kuukausittaisten käyntien lisäksi kotiopettajat ja kotikäyntiopettajat auttavat apua tarvitsevia henkilöitä ja perheitä ystävällisyyden ja ystävyyden hengessä. He raportoivat pappeusjohtajilleen tai Apuyhdistyksen johtohenkilöille niiden tarpeista, joita he palvelevat. Palvelusten pyytäminen koorumin ja Apuyhdistyksen jäseniltä ja muilta Melkisedekin pappeuden ja Apuyhdistyksen johtohenkilöt voivat pyytää palveluksia jäseniltä, joiden taidot tai kokemus voisivat auttaa apua tarvitsevia. Jäsenet voivat tehdä lyhytaikaisia palveluksia kuten tarjota aterioita tai lastenhoitoa tai kertoa avoinna olevista työpaikoista. Jäsenet voivat myös tarjota neuvoja avuksi pitkäaikaisissa huoltotyötarpeissa, kuten terveyteen, hygieniaan ja ravitsemukseen liittyvissä ongelmissa, työhön valmentautumisessa, opiskelumahdollisuuksien löytämisessä, pienyrityksen perustamisessa tai perheen raha- asioiden hoitamisessa. Kun johtohenkilöt ovat pyytäneet muilta apua, he pitävät edelleen yhteyttä apua tarvitsevaan henkilöön tai perheeseen kannustaakseen ja auttaakseen tarpeen mukaan muilla tavoin. Johtohenkilöt voivat auttaa piispaa, kun tämä ohjaa jäseniä kirkon huoltotyöyksiköihin kuten piispojen varastohuoneeseen, kirkon työllistämiskeskukseen, Deseret Industriesiin ja MAP- perhepalveluihin. Johtohenkilöt voivat myös auttaa jäseniä saamaan apua yhteiskunnalta Seurakunnan huoltotyöasiantuntijat Huoltotyöasiantuntijat palvelevat neuvojina auttaen piispakuntaa ja auttaen Melkisedekin pappeuden ja Apuyhdistyksen johtohenkilöitä huolehtimaan huoltotyöhön liittyvistä tehtävistään. Piispakunta voi kutsua työllistämisasiantuntijan auttamaan jäseniä valmentautumaan työhön ja löytämään sopivan työpaikan. Piispakunta voi kutsua myös muita huoltotyöasiantuntijoita auttamaan jäseniä sellaisissa tarpeissa kuin koulutus ja valmentautuminen, ravitsemus ja hygienia, kotivara, terveydenhoito, perheen raha- asiat ja jatkuva koulutusrahasto. 6.3 Huoltotyön johtaminen vaarnassa Vaarnanjohtaja Vaarnanjohtaja valvoo huoltotyötä vaarnassa. Lisätietoja hänen huoltotyöhön liittyvistä tehtävistään on Käsikirjan 1 kohdassa Vaarnaneuvosto Vaarnaneuvoston kokouksissa johtohenkilöt pohtivat hengellisiä ja ajallisia huoltotyöasioita seuraavin tavoin: 39

6 Käsikirja 2: Johtaminen ja palveleminen kirkossa He määrittävät huoltotyöhön liittyviä huolenaiheita vaarnassa ja etsivät keinoja tarttua noihin huolenaiheisiin. He eivät kuitenkaan ota tehtäväkseen selvittää seurakuntien huoltotyöasioita. He suunnittelevat keinoja opettaa huoltotyön periaatteita vaarnan ja seurakuntien johtohenkilöille. He keskustelevat siitä, kuinka tiedottaa seurakuntien johtohenkilöille vaarnassa asuvista ihmisistä, jotka voivat olla apuna huoltotyötarpeissa. He laativat vaarnalle yksinkertaisen kirjallisen suunnitelman, kuinka toimitaan hätätilanteissa, ja pitävät sen ajan tasalla (ks. Käsikirja 1, 5.1.3). Tämä suunnitelma tulee koordinoida muiden vaarnojen vastaavien suunnitelmien kanssa koordinointineuvostossa ja yhteiskunnassa laadittujen suunnitelmien kanssa. He suunnittelevat huoltotyötoimintoja varoen kuormittamasta kohtuuttomasti seurakuntien johtohenkilöitä. He suunnittelevat, kuinka vaarnan saamissa huoltotyötehtävissä toimitaan. He järjestävät seitsemänkymmenen johtokunnan tai vyöhykkeen johtokunnan jäseneltä toimeksiannon saatuaan huoltotyöyksikön johtamisen ja antavat yksikölle tukensa. Mikäli jollekulle piispalle on annettu tehtäväksi käsitellä sellaisten ihmisten avunpyyntöjä, jotka oleskelevat tilapäisesti paikkakunnalla tai ovat asunnottomia, vaarnaneuvoston jäsenet päättävät, kuinka vaarnan voimavarat saadaan kyseisen piispan käyttöön Vaarnan huoltotyöasiantuntijat Vaarnan johtokunnan jäsen tai tehtävän saanut korkean neuvoston jäsen voi kutsua vaarnan työllistämisasiantuntijan ja muita huoltotyöasiantuntijoita. Nämä vaarnan asiantuntijat palvelevat neuvojina piispoille ja muille seurakuntien johtohenkilöille. Asiantuntijat voivat auttaa huoltotyötarpeissa, kuten on lueteltu kohdassa Luottamuksellisuus Kun piispa ja muut seurakunnan johtohenkilöt saavat tietää jäsenten huoltotyötarpeista ja heille annetusta avusta, he pitävät kyseisen tiedon luottamuksellisena. He varjelevat tarkoin apua saavien jäsenten yksityisyyttä ja omanarvontuntoa. He varovat saattamasta apua tarvitsevia jäseniä noloon asemaan. On aikoja, jolloin koko seurakuntaneuvoston ja kenties muidenkin seurakuntalaisten olisi hyödyllistä tietää jonkun henkilön tai perheen huoltotyötarpeista. Esimerkiksi kun joku jäsen on työtön tai etsii parempaa työtä, toiset voivat auttaa häntä löytämään työtä nopeammin. Sellaisissa tapauksissa piispa ja muut johtohenkilöt yleensä pyytävät jäseneltä lupaa kertoa hänen tilanteestaan. Kun johtohenkilöt pyytävät muita auttamaan, he kertovat vain tehtävän täyttämiseen tarvittavat tiedot. Johtohenkilöt myös antavat heille ohjeet luottamuksellisuuden säilyttämisestä