Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin ja Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön yhteinen lehdistötilaisuus Moskovassa

Transkriptio

1 Epävirallinen suomennos Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin ja Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön yhteinen lehdistötilaisuus Moskovassa 16. kesäkuuta 2015 Moskovan alue, Novo-Ogarjovo (VENÄJÄN PRESIDENTIN LAUSUNNOT) V.Putin: Arvoisa herra Tasavallan presidentti! Hyvät naiset ja herrat! Neuvottelumme Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa ovat sujuneet asiallisessa ja rakentavassa ilmapiirissä. Olemme keskustelleet yksityiskohtaisesti kahdenvälisten suhteiden tilasta ja vaihtaneet mielipiteitä ajankohtaisista kansainvälisistä asioista. Olemme tietenkin puhuneet myös maittemme suhteiden kehittämisen näkymistä. Venäjän ja Suomen väliset diplomaattisuhteet täyttävät 95 vuotta tänä vuonna. Hyvä naapuruus ja molempia osapuolia hyödyttävä kumppanuus ovat näiden suhteiden vankka perusta. Meillä on isot resurssit kauppa- ja investointiyhteistyössä, ja rajaseutu- ja alueyhteydet ovat toimineet hyvin. Kiinnitimme tänään erityistä huomiota talousyhteistyöhön luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana kahdenvälisten kauppayhteyksien volyymi kasvoi lähes kuusinkertaiseksi, 22,4 miljardiin dollariin vuonna Vuonna 2014 tavaranvaihto supistui, ja tämä kehitys on jatkunut myös kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Olemme yksityiskohtaisesti keskustelleet presidentti Niinistön kanssa vallitsevasta tilanteesta pääsemisen keinoista. Mielestämme on käytettävä kaikkia välineitä, jotka olemme luoneet viime vuosina tällä alalla tehtävää työtä varten. Sitäkin suuremmalla syyllä, koska molempien maiden yrittäjillä on eittämättä kiinnostusta varsinkin uusien hankkeiden käynnistämiseen. Suorat suomalaiset sijoitukset Venäjälle kasvoivat 452 miljoonaa dollaria vuoden 2014 tammi-syyskuun aikana. Eri laskelmien ja suomalaisten tilastojen mukaan

2 2 suorat investoinnit ovat jo 12 miljardin euron tasolla. Viime vuonna Venäjä oli Suomen toiseksi tärkein ulkomaankauppakumppani. Olemme puhuneet tänäänkin isoista hankkeista, muun muassa energia-alasta, mukaan lukien ydinvoimalan rakentaminen. Tunnemme kaikki päätökset, jotka Suomen eduskunta on tehnyt tässä asiassa, ja tiedämme yhteistyökumppaniemme olevan kiinnostuneita. Teemme puolestamme kaiken sen hyväksi, että hanke toteutuisi täysin saavutettujen sopimusten mukaisella tavalla. Venäjän osapuoli on jo aloittanut hankkeen rahoituksen, ja noin miljardin euron maksu on jo suoritettu. On jatkettu työtä laivanrakentamisen alalla. Se on tullut mahdolliseksi sen ansiosta, että United Shipbuilding Corporation osti Helsingin telakan 100-prosenttiseen omistukseensa viime vuoden joulukuussa. Telakan tuotantokapasiteetille on käyttöä vuoteen 2017 saakka, ja tilauskanta on kokonaisvolyymiltaan noin 800 miljoonaa dollaria. Kuluvan vuoden maaliskuussa Helsingissä laskettiin vesille jäänmurtaja Murmansk, joka on rakennettu Venäjän satamavirastolle. Aktiivista työtä on jatkettu alueiden tasolla. Käytössämme on hyvä rajainfrastruktuuri. Pidämme tärkeänä myös matkailukontaktien ylläpitämistä. Venäläisten osuus Suomessa vierailevista ulkomaalaisista turisteista on 32 prosenttia, ja heidän käyttämiensä palvelujen arvo on 4,4 miljardia euroa. Humanitaaristen yhteyksien kehittämistä on myös jatkettu. Tarkoitan XVI Venäläis-suomalaista kulttuurifoorumia, joka järjestetään Petroskoissa, Venäjän osallistumista Helsingin kansainvälisille Kirjamessuille lokakuussa jne. Vaihtaessamme mielipiteitä kansainvälisestä asialistasta kiinnitimme erityistä huomiota tietenkin Ukrainaan. Pidämme välttämättömänä kaikkien Minskissä 12. helmikuutta saavutettujen sopimusten toteuttamista. Tärkeä rooli tässä kuuluu Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön erityismonitorointimissiolle, jonka kokoonpanoon kuuluvat muun muassa Venäjän ja Suomen kansalaiset. Lopuksi haluan kiittää herra Tasavallan presidenttiä ja kaikkia suomalaisia kollegojamme avoimesta ja todella sisältörikkaasta keskustelusta. Kysymys: Arvoisa presidentti Putin, Venäjällä ja Teillä henkilökohtaisesti on valta vaikuttaa siihen, että Minskin rauhansopimus pannaan täytäntöön ja että se astuu voimaan ja sota Itä-Ukrainassa loppuu. Minkä takia te ette ole tätä valtaanne täysivoimaisesti käyttänyt? Vladimir Putin: Jos Minskin sopimukset eivät sopisi meille kaikin puolin, emme olisi koskaan allekirjoittaneet niitä. Pidämme niitä sopimuksia oikeudenmukaisina ja tasapainoisina sekä vaikutamme mahdollisuuksiemme mukaan tämän konfliktin

3 3 toiseen osapuoleen, Donetskin ja Luhanskin tunnustamattomiin tasavaltoihin. Ette ole voineet olla huomaamatta, että niiden näkökannat ovat muuttuneet paljon. Ne ovat valmiita ja pyrkivätkin käymään neuvotteluja Minskin sopimusten kaikista kohdista. Avainasemassa ovat poliittista sopua koskevat sopimuspykälät. Niitä on muutamia. Ensinnäkin, muutokset Ukrainan perustuslakiin, joilla annettaisiin itsehallintooikeudet näille alueille, tai, kuten Kiovan virallinen kanta kuuluu, niin sanottua vallan hajauttamista koskevan kysymyksen ratkaiseminen. Toinen asia on Ukrainan armahduslain hyväksyminen Donetskin ja Luhanskin tasavaltojen tiettyjen edustajien osalta. Kolmas asia on Donbassin, siis Luhanskin ja Donetskin, erityisasemaa koskevan lain täytäntöönpano. Neljäs asia on Ukrainan paikallishallintolain hyväksyminen ja paikallisvaalien toimittaminen. Viides asia on näiden alueiden taloussaarron lopettaminen. Kiinnitän huomionne siihen, ettei yksikään näistä kysymyksistä kuulu Donbassin toimivaltaan. Kyseessä ovat ennen kaikkea Kiovan hallinnon vastuulla olevat asiat. Sallikaa minun, jääkiekkokieltä käyttäen, palauttaa Teille kiekko ja kysyä, miksi kollegamme Euroopan unionissa ja Yhdysvalloissa eivät ole asianmukaisesti vaikuttaneet Kiovan hallintoon edellä mainitsemieni kysymysten ratkaisemiseksi. Kaikki nuo asiat on kirjattu Minskin sopimuksiin, ja jokaisen kohdalla lukee: asiasta on sovittava Donetskin ja Luhanskin kanssa. Pitää istua pöytään välittömästi näiden alueiden edustajien kanssa ja etsittävä sopua. Muuta tietä ei ole. Kysymys: Hyvää iltaa! Jos sallitte, esittäisin tarkentavan kysymyksen jatkona edelliselle kysymykselle. Kun Minskin sopimuksia on rikottu niin usein näemme päivittäin, että tulitukset jatkuvat Ukrainan suunnalta, onko Minskin formaatti Teidän mielestänne, Vladimir Vladimirovitsh, enää elossa vai pikemminkin kuollut? Vladimir Putin: Uskon, että sille ei ole olemassa vaihtoehtoa. Tätä tietä on kuljettava, olisi se kuinka raskasta tahansa. Kysymys (sama toimittaja jatkaa): Minulla on toinenkin kysymys.

4 4 Kuulimme eilen, että presidentti Poroshenko on puhunut kolmen miljardin lahjuksesta, jonka Venäjä on muka antanut presidentti Janukovitshille, jotta hän jättäisi allekirjoittamatta EU-assosiaatiosopimusta. Pyytäisimme kommenttejanne. Vladimir Putin: On valitettavaa, että kollegamme puhuvat sellaisista asioista tuolla tavalla. Jos joku uskoo, että se oli lahjus sitä varten, että presidentti Janukovitsh ei olisi allekirjoittanut assosiaatiosopimusta Euroopan unionin kanssa, niin lahjuksina voidaan pitää kaikkia niitäkin varoja, jotka muut luotonantajat ja sijoittajat ovat investoineet sopimuksen allekirjoittamiseen. Ja sitä rahaa on ollut aika paljon, muun muassa amerikkalaisista lähteistä. Lisäksi Ukrainan uusi johto on tunnetusti allekirjoittanut nuo sopimukset, mutta on myös lykännyt niiden täytäntöönpanoa reilulla vuodella vuoden 2016 tammikuun 1. päivään asti. Herää kysymys: kenen taskuun raha on mennyt, jos se oli lahjus? Sillä kun sopimuksen täytäntöönpanoa lykättiin, Ukrainan uusi johto teki saman, mitä Janukovitsh oli ehdottanut. Mitä hän ehdottikaan? Sopimuksen allekirjoittamisen lykkäämistä. Ja he ovat lykänneet sen täytäntöönpanoa. Ja lopuksi, niillä varoilla, jotka otimme reservivarannoistamme, on ostettu Ukrainan valtion arvopapereita Ison-Britannian oikeutta noudattaen. Varoja pyydettiin budjetin tasapainon ylläpitämiseen, ennen kaikkea sosiaalikysymysten ratkaisemiseen: eläkkeiden ja avustusten maksuun jne. Meitä ei kiinnosta se, kuka ja miten on käyttänyt ne rahat. Meitä kiinnostaa niiden varojen palauttaminen. Kun Ukrainan ulkomaanvelan kokonaisvolyymi on ylittänyt 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, meillä on oikeus vaatia niiden rahojen takaisinmaksua etuajassa. Emme ole tehneet sitä Ukrainan vaikean taloustilanteen vuoksi. Toivomme kuitenkin saavamme nuo rahat takaisin asianomaisen sopimuksen edellyttämällä tavalla. Kysymys (käännetty venäjännöksestä): Meitä suomalaisia huolestuttaa Natoon kuulumattoman maan asukkaina Naton ja Venäjän asevarustelun kiihtyminen ja sotilaallisen voiman lisääntyminen Itämerellä. Arvoisa presidentti Putin, mitä voisitte vastata tilanteesta huolestuneille suomalaisille? Vladimir Putin: Uskon, että sotilaallinen liittoutumattomuus on Suomen turvallisuuden paras tae. Koska heti kun syntyy jonkinlainen uhka jostain rajanaapurimaasta, Venäjän täytyy reagoida siihen ja rakentaa omaa puolustuspolitiikkaansa niin, että se mahdollinen uhka neutralisoitaisiin. Jos joku uhkaa alueitamme, meidän täytyy tähdätä asevoimamme, nykyaikaista iskukapasiteettia niille alueille, joilta uhka tulee. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Natohan lähestyy rajojamme, emme me lähesty ketään.

5 5 Kaikesta huolimatta en ryhtyisi dramatisoimaan. Me analysoimme tietysti kaikkea, seuraamme tarkasti kehitystä. Toistaiseksi en kuitenkaan näe mitään sellaista, joka aiheuttaisi meille erityistä huolta. Se on kaikki pikemminkin poliittisia viestejä Venäjälle tai omille liittolaisilleen. Meitä huolestuttaa enemmän ohjustorjuntajärjestelmän rakentaminen, sillä tämä on vakava asia, jolla on strateginen merkitys. Kysymys: Minulla on kysymys molemmille päämiehille. Keskustelunne alussa mainitsitte, että maittemme tavaranvaihto supistuu eikä kauppa- ja talousyhteistyö toimi tällä hetkellä parhaalla mahdollisella tavalla. Oletteko löytäneet mitään ulospääsyä tästä kriisinkaltaisesta tilanteesta? Onko kaupan kasvattaminen vaikeassa nykytilanteessa mahdollista? Vladimir Putin: Olen samaa mieltä kollegani kanssa [syitä tavaranvaihdon laskuun on kaksi: molemmissa maissa vallitseva taantuma ja Ukrainan kriisi kääntäjän tarkennus]. Mainitsisin kuitenkin vielä yhden syyn se on perinteisten vientitavaroidemme hintojen lasku maailman markkinoilla. Näiden tavaroiden osalta kaupan volyymi on kenties sama, mutta sen rahallinen arvo on laskenut. Se on objektiivinen asia. Tosin on myös tekijöitä, jotka liittyvät pakotteisiin ja vastatoimiimme. Olen jo puhunut siitä neuvottelujen aikana. Esimerkiksi suomalaisten maitotuotteiden määrä Venäjän markkinoilla on aiemmin kasvanut 11 prosenttia vuosittain, ja nyt se laskee. Tällä on tietysti oma vaikutuksensa asioihin. Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että lähtökohtana on se, että pakotteisiin ja vastatoimiin sekä Ukrainan kriisiin liittyvät ongelmat väistyvät aikanaan, ja kriisi saadaan ratkaistua. Silloin luodaan edellytykset kauppamme volyymin nostamiseksi entiselle tasolle. Olemme tietenkin puhuneet siitä, mitä voimme jo nyt tehdä tämän asian eteen. Toivon, että sitä pohditaan Pietarin kansainvälisellä talousfoorumilla, jolle odotamme paljon suomalaisia ystäviämme ja yrittäjiä. Puhumme heidän kanssansa lisää tästä aiheesta. Kiitos.