OMISTAJUUS JA HALLINTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OMISTAJUUS JA HALLINTO"

Transkriptio

1 OMISTAJUUS JA HALLINTO osuustoiminta- ja keskinäisissä yrityksissä Osuustoiminta-lehden 2/2011 liite JOHDANTO Tämän taustalla on Pellervo-Seuran valtuuskunnan hyväksymä raportti Jäsenomistajuus osuustoiminnallisissa yrityksissä (ks. www. pellervo.fi/yhteisvoimin-digikirjasto). Valtuuskunta hyväksyi tuolloin myös raportin osana olleet osuustoimintayritysten jäsenhallintoa koskevat suositukset. Vuoden 1993 raportissa on hyvin paljon sellaista, joka edelleen on täysin käyttökelpoista ja sovellettavissa olevaa tietoa. Pellervon hallitus päätti antaa tehtäväksi raportin ja sen suositusten päivityksen, jotta ne voitaisiin esittää ajantasaisessa muodossaan valtuuskunnan hyväksyttäviksi. Pellervon toimitusjohtaja Veikko Hämäläinen nimesi toimikunnan, johon puheenjohtajaksi tuli Pellervon lakiasiainjohtaja Kari Lehto, jäseniksi Iiro Jussila (Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori, joka on tutkinut osuustoimintaa ja erityisesti omistajuutta etenkin osuuskaupoissa ja osuuspankeissa), Tiina Teperi Saari (mm. LSO Osuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja), Antti Tukeva (mm. Osuuskunta Maitosuomen toimitusjohtaja, Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen jäsen ja Lakeuden Lähivakuutusyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja) sekä sihteeriksi Pellervo-Instituutin toimitusjohtaja Kari Huhtala. Kuva 1. Osuuskunnan kaksoisluonne: JÄSENYHTEISÖ ja LIIKEYRITYS LIIKEYHTEYS JÄSENRAHOITUS JÄSENYHTEISÖ Asiakasomisteisessa ot-mallissa ASIAKKAAT Tuottajaomisteisessa mallissa TUOTTAJAT Toimitusjohtaja JÄSEN- HALLINTO LIIKEYRITYS Hallituksen puheenjohtaja Kun osuuskunnan jäsenyydessä yhdistyvät jäsenen liikeyhteys, jäsenrahoitus ja jäsenhallinto, niin puhutaan identtisyyden periaatteen toteutumisesta. Kaaviossa kerrotut tekijät muodostavat osuuskunnille yleisen tavoiteltavan mallin, johon toimintaa pystytään vertaamaan. Eri toimialoilla ja erilaisissa yrityksissä eri aikoina painopisteet luonnollisesti selvästi vaihtelevat. Lähde: Vuoden tulos -opas, 2. uudistettu painos, Pellervo-Seura 2009 Kokoukset, vaalit, viestintä ym. TOIMINNAN SUUNTA ASIAKKAAT tuottajaomisteisessa ot-mallissa Muut asiakkaat kuin jäsenet asiakasomisteisessa mallissa Liiketoiminta, tuloksen seuranta.

2 Omistajuus ja hallinto Omistajuuden merkityksen esiin tuominen Pellervon työryhmä on kokenut tärkeäksi edelleen korostaa omistajuuden, osuuskuntien jäsenomistajuuden ja vakuutusyhdistyksen osakkuuden, merkitystä osuuskunnissa ja keskinäisissä vakuutusyhdistyksissä. Siksi omistajuutta käsitellään aluksi laajasti. Omistajuus on hyvin tärkeä elementti sekä osuuskunnissa että keskinäisissä vakuutusyhdistyksissä. Omistajuus on niin sanottua emännän/isännän ääntä. Toimikunta huomioi, että omistajavallan käyttäminen on kuitenkin hyvin vaativa tehtävä. Siinä punnitaan niin vallankäyttäjän tietoja ja taitoja kuin tämän arvoja ja suhtautumista toisiin ihmisiin. Erityisesti hallinnon ylimmällä portaalla tärkeitä ovat liiketaloudelliset tiedot ja taidot alakohtaisella erityisosaamisella maustettuina. Kaikkien hallinnon edustajien on yhtäältä sisäistettävä osuustoiminnan arvot ja toisaalta kyettävä käymään niistä kriittistä keskustelua. Kuten muissakin yrityksissä, myös osuustoimintayrityksissä johdon ja hallinnon työskentely on tasapainoilua yrityksen pitkän aikavälin menestyksen ja yrityksen eri sidosryhmien lyhyen aikavälin tarpeiden välillä. Tämä dynamiikka tuo omat haasteensa hallinnon ja toimivan johdon suhteisiin. Osuustoimintayrityksissä haasteet ovat usein muita yrityksiä suuremmat. Siten hallinnon tehtävät ovat vastuullisempia. Näin on yhtäältä siksi, että pelisäännöt edellä mainitun tasapainon hakemisessa ovat 2 puutteelliset. Näin on toisaalta myös siksi, että käyttäjäomistajuudessa yhteisyrityksen pitkän aikavälin menestykseen tähtäävät investoinnit ovat realisoitavissa yksityisenä omistaja-arvona lähinnä sitoutumalla yrityksen palveluiden pitkäaikaiseen käyttöön. Osuustoiminta edustaa siis pitkäjänteistä omistajuutta (vrt. pörssiyritykset, joiden osakkeet voidaan myydä hyvinkin lyhyen omistuksen jälkeen). Raportin rakenne ja asiantuntijat Tarkastelemme raportissa ensin osuustoiminnallista omistajuutta ja siitä käytävää keskustelua. Tämän jälkeen paneudumme osuustoiminnallisten yritysten hallintoon. Lopuksi työ tiivistetään suosituksiksi osuustoimintayrityksille eli osuuskunnille ja Lähivakuutusyhdistyksille. Omistajuutta määrittelevä luku on pääasiassa professori Iiro Jussilan käsialaa. Siihen sisältyy myös elementtejä Helsingin Yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan lehtorin, dosentti Petri Ollilan näkemyksistä. Myös toimikunnan muiden jäsenten ajatukset on huomioitu ja toimikunta kokonaisuudessaan on voinut yhtyä sisältöön. Erityisesti jäsenhallintoa käsittelevässä luvussa on huomioitu myös Janakkalan Osuuspankin toimitusjohtaja Vesa Lehikoisen toimikunnan sihteerille puhelin- ja sähköpostihaastatteluissa esittämiä näkemyksiä. Piirros: Pertti Niska & M-M. Karjalainen OMISTAJAOHJAUS SUJUU KUIN AUTOLLA AJO... Yrityksille asetetut liiketoiminnan tavoitteet eli suunta ja vauhti ovat oleellisimmat asiat osuustoiminnan omistajaohjauksessa. Niin autoillessa kuin yritysten päätöksiä tehtäessä tarvitaan jatkuvasti rattia, vaihteita, kaasua ja kytkintä. Auton mittaristoa voidaan verrata yritysten raportointijärjestelmiin, jotka kertovat millä vauhdilla ja miten kulloinkin edetään. Kaasupoljin ja tarvittaessa myös varmatoiminen jarru ovat liikenteessä aina elinehto; sama pätee myös yrityksiin niiden toimiessa markkinoilla. Toisinaan yritysjohto tarvitsee luottamusjohdolta vain lisää kaasua, kun taas toisinaan riskien kasvaessa myös jarrupoljinta voidaan eriasteisesti käyttää. Hallituksen puheenjohtaja on tässä yleensä käytännössä avainasemassa. Autolla liikuttaessa on silloin tällöin vilkaistava myös polttoainemittariin. Yrityksissä polttoaineen ja öljyn riittävyyteen liittyvät oleellisesti palkkio- ja kannustinjärjestelmät. Niiden tulee olla puolin ja toisin kohtuullisia ja yleisesti hyväksyttäviä. Niiden tulee myös ohjata toiminnan kehittämistä oikeaan suuntaan. Maailmaa järkyttäneen kansainvälisen finanssikriisin syntymiseen vaikuttivat oleellisesti vääränlaiset ja ylimitoitetut optiojärjestelmät eräissä osuustoiminnan kanssa kilpailevissa finanssiyrityksissä Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Kriisin jälkeen osuustoimintayritysten on voitu todeta toimineen nimenomaan yhteiskuntavastuullisesti. Siinä poikkeuksellisen laajapohjainen omistus ja hyvin toiminut hallinto auttoivat. Lähde: Osuustoiminta-lehti 7-8/2000 ja 5/2009

3 1. OMISTAJUUS Omistajuuden käsite Omistajuuden määrittely laajasti on yksi kehittyneen yhteiskunnan talouden perusasioista. Juridiikan näkökulmasta omistajuus viittaa tietyn oikeussubjektin oikeuksiin ja velvoitteisiin suhteessa tiettyyn kohteeseen. Näin on myös silloin, kun kyse on yrityksen omistamisesta. Keskustelu on perinteisesti käynyt osakeyhtiömuodon ja osakkeiden omistukseen liittyvien oikeuksien ja velvoitteiden ympärillä. Tällöin omistaminen liitetään konkreettiseen taloudelliseen hyötyyn ja omistajuus ymmärretään kapeasti vain osakkeiden omistamiseksi Osuustoiminnallinen omistajuus Myös osuuskuntien omistamista lähestytään usein edellä mainitusta kapeasta näkökulmasta. Tällöin olennaisin kysymys on, mitä konkreettista omistajuus jäsenelle merkitsee. Tämän näkökulman edustajat myös kysyvät, tuodaanko osuuskuntien jäsenten omistajaulottuvuutta esille liian kritiikittömästi? Tämä koskee heidän mielestään erityisesti palvelu- ja kuluttajaosuuskuntia ja asiakasomistajuudesta käytävää keskustelua. Tällöin he huomauttavat, että jäsen ei tyypillisesti ajattele jäsenyyttä osuuskuntaan sijoittamansa pääoman kautta, vaan pääsynä mukaan osuuskunnan toimintaan. Jäsenyys ei tällöin olekaan ensisijaisesti sijoitus. Jäsenyyttä ei voida myydä, toisin kuin osakeyhtiöiden osakkeita. Saman näkökulman edustajien mukaan käsitteen omistaminen käyttö osuustoiminnan yhteydessä voi kuitenkin olla perusteltua silloin, jos liiketoiminnan kasvaessa yrityksen pääomavaltaisuus lisääntyy. Jäsenten sijoittamaa pääomaa usein tarvitaan. Kysymys ja näkökulma ovat perusteltuja, jos osuuskuntien omistamista lähestytään puhtaasti kapitalistisesta näkökulmasta tai keskustelua käydään kritiikittömästi perinteisin liiketaloustieteellisin käsittein. Osuustoiminnallisten yritysten omistamisen ytimessä eivät kuitenkaan ole pääomasijoitukset, vaan käytön kautta hyötyminen. Osuustoiminnan näkökulmasta osuvampi kohde kritiikille on niissä puheissa, joissa osuustoiminnallista omistamista ei pidetä oikeana omistamisena. Erittäin tärkeä tämä on pyrkimyksissä nostaa osuustoiminnallinen käyttäjäomistajuus omistamisen muotona samaan arvoon osakkeenomistamisen kanssa niin liiketaloustieteissä kuin yhteiskunnassa ylipäätään. Osuustoiminnan peruskäsitteitä Osuustoiminta: Osuustoiminta on laaja yleiskäsite, joka sisältää kaikki osuustoimintayritykset ja osuustoimintajärjestöt. Yritykset toimivat itsenäisesti yritystasolla ja järjestöt puolestaan erilaisia osuustoimintayrityksiä ja yhteiskuntaa yhdistävällä järjestötasolla paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Osuustoimintajärjestöjä ovat esim. Pellervo-Seura ry. ja Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA. Yhteisyrittäjyys: Osuuskunnat edustavat yhteisyrittäjyyttä, jonka vastakohtana on perinteinen yksinyrittäjyys (esim. toiminimi tai osakeyhtiö). Nykyisin kolme jäsentä riittää perustamaan osuuskunnan. Se yhdistää omistajiensa työtä, osaamista ja liiketoimintaa markkinoilla paremmin pärjäämiseksi kuin yksinään. Osuustoimintayritys: Osuustoimintayrityksiksi (lyhenne ot-yritys) lasketaan Suomessa kaikki osuuskunnat ja keskinäiset vakuutusyritykset. Lisäksi osuustoimintayrityksiä ovat kaikki osuuskuntien omistuksessa toimivat osakeyhtiöt tai muunmuotoiset yritykset, joissa osuuskuntien omistusosuus on vähintään yli puolet. Silloin liiketoiminnan tavoitteet asetetaan ja niiden toteutumista seurataan ja valvotaan osuuskuntien toimesta. Suomessa toimii tällä hetkellä myös neljä listattua Oyj-muotoista osuustoimintayritystä, joiden pääomistajina toimivat eri alojen osuuskunnat. Osuuskunta: Osuuskunta on jäsentensä yhteisesti omistama yritys, jota säätelee osuuskuntalaki, jonka mukaisesti hallinto järjestetään ja esimerkiksi liiketoiminnan tulos jaetaan jäsenten kesken. Osuuskuntaa luonnehditaan jäsenyhteisöksi kun osakeyhtiö on pääomayhteisö. Nimitysten ero paljastaa sen, kumman ehdoilla päätökset yrityksen sisällä tehdään. Pääosa osuuskunnista pohjaa toimintansa jäsen ja ääni -periaatteeseen, mutta nykyisin on mahdollista toimia myös porrastetun äänioikeuden pohjalta. Osuuskunnan kaksoisluonne: Osuuskunta on samaan aikaan niin liikeyritys asiakkaisiinsa päin kuin myös jäsenyhteisö omistajiinsa eli jäseniinsä päin. Katso kaavio sivulla 1. Demokraattisin menettelytavoin valittu osuuskunnan hallinto yhdistää nämä molemmat roolit ja valitsee toimitusjohtajan, joka vetää liikeyritystä. Hallituksen puheenjohtajalla on puolestaan avainrooli jäsenyhteisön vetäjänä. Heidän hyvä yhteistyönsä on tärkeää toiminnassa onnistumisen kannalta. Keskinäinen yritys: Vakuutusalan osuustoimintaa säätelee vakuutusyhdistyslaki ja keskinäisiä vakuutusyhtiöitä koskevat säännökset vakuutusyhtiölaissa. Keskinäiset yritykset ovat asiakkaidensa omistamia yrityksiä, joissa asiakkaat pääsevät omistajina hyötymään liiketoiminnan mahdollisesta tuloksesta. Keskinäiset rinnastetaan siten muuhun osuustoimintaan vakuutusalan omine erityispiirteineen. Esim. Lähivakuutus-ryhmä toimii keskinäisyyden periaatteilla. Osuustoiminnan nelikenttä: Osuustoiminta-lehti ryhmittelee osuustoiminnan neljään päälohkoon jäsenten erilaisista intresseistä lähtien: tuottaja-, kuluttaja-, palvelu- ja pienosuustoimintaan. Tuottajaosuustoimintaan luetaan kaikki maa- ja metsätaloustuottajien omistamat osuustoimintayritykset, esim. osuusmeijerit ja lihaosuuskunnat. Kuluttajaosuustoimintaa edustavat osuuskaupat, sähkö-, puhelin- ja vesiosuuskunnat. Palveluosuustoimintaa ovat osuuspankit, POP-pankit ja keskinäiset henki- ja vahinkovakuutusyritykset. Koska keskinäisten työeläkeyhtiöiden toiminta perustuu lakisääteiseen jäsenyyteen, niin niitä ei kuitenkaan ole laskettu osuustoiminnan piiriin. Pienosuustoiminnan piiristä löytyy kaikkia kolmea edellä kerrottua päälohkoa, etenkin palveluosuustoimintaa, mutta sitä ei toistaiseksi ole ryhmitelty tarkemmin. Yrityskoko ja syntytausta määrittävät pienosuustoimintaa; aiemmin siitä puhuttiin uusosuustoimintana vuodesta 1987 alkaen. Katso tarkemmin: coop/ot-sanasto 3

4 Omistajuus ja hallinto 1.3. Omistajamainen käyttäytyminen 4 Määriteltäessä osuustoiminnallista omistamista ja pohdittaessa määritelmän suhdetta osuustoiminnan ulkopuoliseen omistamiskeskusteluun on hyvä huomata, että tämänhetkinen kapitalististen ihanteiden ylivalta omistamiskeskusteluissa on kuitenkin ajallisesti varsin lyhyt. Pidemmällä aikavälillä omistaminen on liitetty pikemminkin juuri kohteen käyttöön ja oikeuteen määrätä kohteen käytöstä. Kiinnostavaa on sekin, että ennen sijoittajaomistamisen nimiin vannoneet tutkijat ovat alkaneet yhä useammin kysyä: Mitä omistaminen itse asiassa tarkoittaa? Onko sijoittamisen ja spekuloinnin yhteydessä perusteltua puhuakaan omistamisesta? Toimivimpana omistamisen määritelmänä pidetään sitä, joka selittää myös omistajamaista käyttäytymistä (omien oikeuksien peräänkuuluttaminen, vastuullisuus, jne.). Alkanutta kriittistä keskustelua on edistänyt havainto, jonka mukaan osakkeenomistus ja omistajamainen käyttäytyminen eivät kuljekaan käsi kädessä. Jotkut strategiatutkijat suosittelevatkin termin "omistaja" hylkäämistä etenkin pörssiyhtiöistä puhuttaessa. Toisaalta he muistuttavat, että yritys ei voi kuitenkaan menestyä ilman aitoja omistajia - niitä, joille yritys itsessään on tärkeä ja jotka kantavat vastuuta yrityksen pitkän aikavälin menestyksestä. Olennaiseksi kysymykseksi nouseekin, mistä tämä "aito omistajuus" ja omistajamainen käyttäytyminen syntyvät? Omistamisella on aina ajallinen ulottuvuus. Omistajan (oli kyseessä sitten yksilö tai yhteisö) ja omistettavan suhdetta määrittävät historialliset tekijät (mm. tehdyt investoinnit) sekä odotukset omistuksen kohteen tarjoamasta tulevasta hyödystä. Omistajamaista käyttäytymistä parhaiten selittävä omistajan vahva tunneside yritykseen ei synny hetkessä. Se edellyttää pitkäaikaista ja intiimiä vuorovaikutusta. Sen seurauksena omistaja kokee voivansa aidosti vaikuttaa yrityksen toimintaan, tuntee yrityksen kuin omat taskunsa ja ymmärtää laittaneensa itsensä monipuolisesti likoon yrityksen hyväksi Osuustoiminnallisen omistajuuden erityispiirteitä JÄSENEN VARALLISUUS (KOTITALOUS/YRITYS TRANSAKTIOT MARKKINAT/LIIKETOIMINTA KILPAILUETU NYT Osuustoimintayritysten osalta voidaan kysyä seuraavaa: Miten omistajuus tulisi määritellä? Miten sijoittaminen ja spekulointi suhteutuvat osuustoiminnalliseen omistamiseen? Onko osuuskuntien omistajia perusteltua nimittää seurojen ja yhdistysten tapaan jäseniksi? Vastaukset näihin kysymyksiin ovat tärkeitä, sillä ne asemoivat osuustoimintaa suhteessa muuhun yhteiskuntaan, yhteisöihin ja yrityksiin. Niillä on keskeinen rooli osuustoimintayritysten oman identiteetin kannalta. Osuustoimintamallissa on paljon potentiaalia aidon omistuksen toteutumiselle. Pelkkä yritysmuoto ei kuitenkaan vielä takaa strategiaoppineiden peräänkuuluttaman aidon omistuksen ilmenemistä. Omistamisen eri ulottuvuuksien avaaminen ja siihen liittyvien järjestelmien hahmottaminen voi kuitenkin auttaa pyrkimyksissä kohti entistä menestyksekkäämpää osuustoimintaa. Seuraavassa kuvassa hahmotellaan osuustoiminnallisen omistamisen ulottuvuuksia ja systeemiä, joka niiden kautta rakentuu. Osuustoiminnassa on kyse siitä, että tietyn samankaltaisen tarpeen omaavat ihmiset (tai yritykset) kokoavat voimansa yhteen hankkiakseen paremman aseman markkinoilla eli kilpailussa lisäarvosta. Ensi kädessä tämä edellyttää investointia osuustoimintayritykseen osuusmaksun muodossa. Lisäarvoa jäsen eli omistaja puolestaan saa käymällä kauppaa oman osuuskuntansa kanssa. Osuuskunnalle on taloudellisessa mielessä tarvetta vain, jos sen harjoittama liiketoiminta tuo konkreettisia etuja omistajilleen. Suhteellisesti suurin etu on perinteisesti tullut silloin, kun markkinoilla on ollut häiriöitä tai markkinat eivät ole toimineet kunnolla. Osuustoiminnallinen tapa jäsenetujen ja mahdollisen ylijäämän eli voiton jakamiseen on tehdä se jäsenen ja yrityksen välisen liiketoiminnan suhteessa. Tämä on osuustoimintamallin ydin. Se motivoi jäseniä liiketoimintasuhteen ylläpitoon ja sen kehittämiseen. Oikeudenmukaisuus hyödynjaon periaatteena edistää myös markkinaohjauksen toteutumista ja vähentää vapaamatkustamisen riskejä osuuskunnan jäsenistön keskuudessa. Erityistä harkintaa vaaditaan varsinkin silloin, kun esitellään osuustoimintayrityksille ja niiden jäsenille uusia mekanismeja hyötymiseen sijoitetun pääoman kautta. Kokonaan toinen näkökulma on se, että osuuskunnilla on ollut ja on vastaisuudessakin merkittävää vaikutusta myös osuuskunnan ja sen jäsenistön ulkopuolelle. Osuuskunnista hyötyvät tyypillisesti muutkin kuin jäsenet: olematta jäsen saa vähintään osan niistä eduista, mihin jäsenyys oikeuttaa. Vaikutukset jäsenistön ulkopuolelle ovat sitä merkittävämmät mitä suuremmat ovat osuustoiminta- OSUUSTOIMINNALLISEN OMISTAJUUDEN ULOTTUVUUDET JA KILPAILUETU PIDÄTETTY YLIJÄÄMÄ EDUT INVESTOINNIT JÄSENYHTEISÖN KOLLEKTIIVINEN VARALLISUUS (OSUUSKUNTA) Kuva 2. JÄSEN / YHTEISÖ KILPAILUETU HUOMENNA JÄSENEN PSYKOLOGINEN OMISTAJUUS (TIETOISUUS/TUNNE) MIELIHYVÄ HIERARKIA/DEMOKRATIA VAIKUTTAVUUS OSALLISTUMINEN YHTEISÖLLISYYS JÄSENYHTEISÖN KOLLEKTIIVINEN PSYKOLOGINEN OMISTAJUUS (JAETTU TIETOISUUS/TUNNE) Lähde: Iiro Jussila, 2011

5 Piirros: Kätsy OMISTAJAPAINETTA TARVITTIIN. Osuustoiminta-lehden 5-6/1987 kansi kertoi, miten suomalaisissa osuustoimintayrityksissä silloin tarvittiin omistajapaineen kasvattamista kilpailukyvyn parantamiseksi. Markkinoiden avautuessa EU-jäsenyyden myötä vuoden 1995 alusta kilpailukykyä tarvittiin kaikilla merkittävillä aloilla. Siitä murroksesta osuustoiminta selviytyi merkillepantavan hyvin. Ilmiötä osaltaan selittää se, että muutoksia lähdettiin ennakoimaan jo 1980-luvun lopulta lähtien. yritysten markkinoita korjaavat vaikutukset Osuustoiminnallisen omistuksen kilpailuetu Osuuskunnan mahdollisuudet lisäarvon tuottamiseen (kilpailuetuun) tulevaisuudessa eli osuuskunnan ja sen jäsenten pitkän aikavälin menestys on sidottu siihen, missä määrin osuuskunta tuottaa ylijäämää, pidättää sitä osuuskuntaan ja edelleen käyttää sitä investointeihin tulorahoituksen muodossa. Osuustoimintayrityksillä on myös muita keinoja toiminnan rahoittamiseksi. Mutta näiden keinojen käyttö voi heikentää osuustoimintamallin toimintaa korostamalla tiettyjen jäsenten ja mahdollisesti myös uusien sidosryhmien intressejä yritystä kohtaan. Se voi heikentää jäsenten tasa-arvoa ja heidän tuntemaansa keskinäistä solidaarisuutta. Yrityksen pääomavaltaisuuden lisääntyessä on yhä vaikeampaa ohjata yritystä jäsenohjauksen kautta. Kun markkinat kehittyvät, osuustoimintayrityksen suhteellinen kilpailuetu alenee, koska yritysten toimintatavat lähestyvät toisiaan. Erityisesti tällöin on riskinä, että osuustoimintaan sitoutumattomat ryhtyvät spekuloimaan ja optimoimaan etuaan lyhyellä aikavälillä. Erittäin iso kysymys on, kuka tulevaisuudessa omistaa suomalaiset yritykset, missä niiden liiketoimintaa harjoitetaan ja keille hyöty niiden toiminnasta jakautuu. Osuustoimintayritykset ovat osa nimenomaan laajapohjaista suomalaista omistajuutta. Se takaa liiketoiminnan hyödyn jakamisen poikkeuksellisen laajalle kotimaahan. Osuustoiminnalla on merkittävä sijansa myös nykypäivän arvokeskustelussa. Eläinten hyvinvointi, energian säästö ja paikallisuus ovat tästä keskustelusta hyviä esimerkkejä. Osuustoimintayritysten omistajilta edellytetään yritykseen sitoutuneen kollektiivisen omaisuuden strategisen arvon oivaltamista. Tämä kollektiivinen omaisuus ei tarkoita yksinomaan taseessa näkyvää varallisuutta. Siihen kuuluvat myös yritykseen rakentunut aineeton ja inhimillinen pääoma (ml. verkostosuhteet, mainepääoma). Tämän oivalluksen myötä osuustoimintayrityksen hallinnossa kilpaillaan parhaiten yrityksen vaikuttavuutta markkinoilla lisäävien ajatusten läpiviemisestä. Kilpailua käydään demokraattisten pelisääntöjen mukaan Jäsenohjaus Osuustoimintayrityksen vaikuttavuus suhteessa ympäristöönsä ja jäsenistön vaikuttavuus suhteessa toimivaan johtoon perustuvat siihen, kuinka vahvan yhteisöllisyyden varaan jäsenten yhteistoiminta rakentuu. Osuustoimintayritysten on kysyttävä, miten päätöksenteossa kuuluu omistajan ääni. Jäsenohjauksen toteutuminen edellyttää jäsenistön osallistumista demokraattisiin prosesseihin. Tämä on mahdollista vain, jos osallistumiselle luodaan aitoja edellytyksiä. Osallistuminen on jäsenistölle mielihyvän lähde, jos siihen liittyy todellinen mahdollisuus vaikuttaa yritykseen, oppia tuntemaan se ja saada oma kädenjälki näkymään siinä. Tämä mielihyvä voidaan nähdä osuustoiminnan ei-taloudellisena lisäarvona jäsenelle. Se toimii siten osaltaan myös osuustoimintayritysten kilpailuedun lähteenä. Se voi sitouttaa jäseniä ja vaikuttaa siihen, että he haluavat vaalia ja kehittää liiketoimisuhdettaan osuuskuntaan. Toisinaan tämä jäsenistön sitoutuminen on kantanut osuustoimintayrityksiä myös yli vaiheiden, jolloin ne eivät ole kyenneet toteuttamaan tehtäväänsä konkreettisten etujen tuottajana omistajilleen Yritysten erilaisuus Osuustoimintayritykset ovat hyvin erilaisia. Tämä ei tarkoita, etteikö yleispätevä määritelmä kattaisi niitä. Erilaisuus tarkoittaa sitä, että omistajat ovat mukana osuustoiminnassa (ml. keskinäiset yhtiöt) erilaisin tarpein ja odotuksin. Näin ollen omistamisen eri ulottuvuudet ja osa-alueet (käyttö, jäsenyys yhteisössä, sijoittaminen, spekulointi) saavat eri yritysten kohdalla erilaisia painotuksia. Kun omistajat esim. tuottajaosuuskunnissa sijoittavat yhä enemmän rahaa osuuskuntiin, perinteinen käyttäjäomistajuusajatus tulee haastetuksi ja yhteisöllisyyden roolikin voi olla koetuksella. Omistamisen eri ulottuvuudet ja osa-alueet saavat erilaisia painotuksia samankin osuustoimintayrityksen eri jäsenten ja jäsenryhmien kesken. Tuottajaosuuskunnissa jäsenmäärä vähenee ja jäsenten liiketoiminta kasvaa. Osuuskuntien on otettava kantaa, mitä yhteisöllisyys tarkoittaa tässä muutoksessa. Myös jäsenten yhdenvertaisuuteen on otettava kantaa. Mitä se todella tarkoittaa? Pienet tuottajajäsenet eivät tule toimeen, jos isot eivät ole mukana ja toisin päin. Isoilla on eniten valinnan mahdollisuuksia osuuskunnan ulkopuolella. On tähänastista enemmän huomattava, että yhdenvertaisuus ei välttämättä tarkoita samanlaisuutta, vaan oikeudenmukaisuutta eri jäsenryhmien suhteen. Perinteinen jäsen ja ääni -ajattelu voi tulevaisuudessa vaikeutua, jos jäsenten keskinäiset erot suuresti kasvavat. Osuuskuntien tulevaisuuden kysymyksiä ovat mm: Miten varmistetaan liiketoiminnan kilpailukyky samanaikaisesti kun jäsenille annetaan jäsenpalveluita? Jatkuuko henkilö ja ääni -periaate? Onko jäsenistön vaikutusvallan heijastettava sen strategista arvoa nykyistä enemmän? Kuinka jäsenten tahdonmuodostus näkyy osuuskunnan hallituksen valinnassa? Tarvitaanko hallituksissa nykyistä merkittävästi enemmän ulkopuolisia jäseniä eli muiden yritysten toimitusjohtajia ja hallitusammattilaisia? Millä tavoin erilaisten näkemysten käsittelyä hallinnossa voidaan edistää? Millaiset ovat eri hallintoelinten ja -henkilöiden roolitukset? Millaiset ihmiset valikoituvat hallintoon ja millaisten prosessien kautta? 5

6 Omistajuus ja hallinto 2. OSUUSTOIMINTAYRITYSTEN HALLINTO 2.1. Jäsenhallinnon kehitysnäkymät OSUUSTOIMINTAYRITYKSEN HALLINNON PERUSRAKENNE Strategiset painopisteet Osuustoiminnan neuvottelukunta pohti syksyllä 2010 suomalaisen osuustoiminnan keskeisiä strategisia painopisteitä. Työskentelyn lopputuloksena se totesi, että kuusi tärkeintä painopistettä ovat: 1. Osuustoiminnan tunnettuuden, näkyvyyden ja yrityskuvan esiin tuomisen lisääminen aktiivisen monikanavaisen viestinnän avulla 2. Vahva panostus osuustoimintatutkimukseen ja -opetukseen 3. Osuustoiminnan kilpailukyvystä huolehtiminen ja sen liiketoimintaedellytysten varmistaminen 4. Osuustoiminnan toiminta-ajatuksen kirkastaminen 5. Jäsenen omistajaroolin vahvistaminen ja jäsensuhteen tiivistäminen 6. Osuustoiminnan työmarkkinakilpailukyvystä huolehtiminen Lisäksi Osuustoiminnan neuvottelukunta katsoi, että muita tärkeitä asioita ovat: Osuuskuntien strategisen johtamisen vahvistaminen Kansainvälisiin megatrendeihin vastaaminen Asiakasuskollisuuden vahvis- 6 VALITSEE VALVOO TUKEE Kuva 3. taminen päivittäisten tekojen kautta Vastuullinen liiketoiminta. Hallintorakenne koon mukaan Jäsenet = Omistajat Edustajisto Hallintoneuvosto Hallitus Toimitusjohtaja, Avainhenkilöstö Pellervon työryhmä toteaa, että neuvottelukunnan esille ottamat painopisteet ovat linjassa työryhmän näkemien kehitystarpeiden kanssa. Osuustoimintayritysten hallinto rakentuu osuuskunnan kokouksen (Lähivakuutuksissa yhdistyskokous) päätösten pohjalta. Pienissä ja pienehköissä osuuskunnissa riittää osuuskunnan kokous ja hallitus. Osuuskunnan kokouksen voi korvata etenkin suurissa osuuskunnissa edustajisto. Edustajisto valitsee hallintoneuvoston ja hallintoneuvosto puolestaan hallituksen. Hallintoneuvosto ei ole pakollinen. Nykyisin hallituksen valitsee yleisimmin osuuskunnan kokous tai edustajisto. Toimitusjohtajan valitsee yhä useammin hallitus, vaikka monissa osuuskunnissa valinta on hallintoneuvoston tehtävänä. Osuuskuntien hallinnon kannalta yksi keskeinen tulevaisuuden kysymys on, vahvistuuko hallituksen tosiasiallinen valta? Ovatko hallituksen jäsenet vain henkinen linkki jäsenistöön vai todellisia hallitusvallan käyttäjiä? Entä hallintoneuvostojen jäsenet? Nämä ovat kysymyksiä, joista ei ole tapana avoimesti keskustella, mutta niistä pitää ehdottomasti käydä avointa keskustelua. Jäsenhallinto rakentuu edustuksellisen demokratian ja toimielinten portaittaisen valinnan perusteella. Poikkeuksena hallinnon portaittaisuudesta RAPORTOI TIEDOTTAA HERÄTTELEE Lähde: Pellervo-Instituutti on, että joissakin osuuskunnissa hallintoneuvostolla on oikeus valita toimitusjohtaja. Tämä valintaoikeus on vähitellen siirtynyt hallitukselle. Toimielimiin valittavien henkilöiden onnistuneet valinnat ovat ratkaisevia osuuskunnan ja Lähivakuutusyhdistyksen menestymiselle. Valintojen valmistelu on tärkeää. Joissakin osuuskunnissa, esimerkiksi osuuspankeissa, käytetään nimitystoimikuntaa, joka valmistelee erityisesti hallituksen jäsenten valintaa. On kuitenkin paljon osuustoimintayrityksiä, joissa hallinnon valintoja ei järjestetysti valmistella. Hallintoelimiin valittavien henkilöiden valinnan perusedellytys on riittävä osaaminen. Se korostuu etenkin hallituksessa. Hallintoneuvostossa tärkeää on myös edustuksellisuus.

7 Toimitusjohtaja voi olla hallituksen jäsen Osuustoimintayritysten piirissä on herättänyt keskustelua, tuleeko vai voiko toimitusjohtaja olla hallituksen jäsen. Hyvän hallintotavan suositukset, jotka juontuvat pörssiyritysmaailmasta, lähtevät siitä, että toimitusjohtajan ei tulisi olla hallituksen jäsen. Osuuskunnissa on kuitenkin vahvaa kannatusta sille, että toimitusjohtajan tulee sitoutua yritykseen myös hallitusjäsenyyden kautta. Voidaan perustellusti kyseenalaistaa, olisiko tarkoituksenmukaista, että esimerkiksi osuuspankissa merkittävän luottopäätöksen tekisi pelkästään hallintohenkilöistä koostuva hallitus ja toimitusjohtaja toimisi ainoastaan asian esittelijänä. Sama pätee myös vakuutusyhdistyksissä merkittävään korvauspäätökseen. Toimitusjohtajan hallitusjäsenyyttä voivat osuustoimintayrityksissä siten puolustaa mm. taloudelliset ja vastuuseen liittyvät näkökannat. Keskeisiä tulevaisuuden kysymyksiä Työryhmä on pohtinut osuustoimintayrityksen jäsenyyteen ja hallintoon Piirros: Pertti Niska & M-M. Karjalainen, OT 7-8/200 liittyviä kysymyksiä, joista keskeisiä ovat esimerkiksi: Jäsenyyteen liittyen: Mitä riskejä jäsenkunnan ääripäiden eriytyminen esimerkiksi jäsenten liiketoiminnan koon suhteen aiheuttaa? On tärkeää tunnistaa tähän liittyvät riskit. Miten jäsenen sitoutumista osuuskuntaan voidaan parantaa ja miten jäsenhyötyjä paremmin hahmottaa? Mitä seurauksia on osuuskuntaan sitoutuvan pääoman kasvulla (erityisesti tuottajaosuuskunnissa)? Osuuskunnan kokoukseen ja edustajistoon liittyen: Mitä keinoja on parantaa osallistumisaktiivisuutta osuuskunnan kokoukseen esimerkiksi viestintäteknologiaa käyttäen? Millä tavoin edustajiston jäsenten tuntemusta omasta osuuskunnasta voidaan parantaa? Miten talouskysymysten ymmärtämistä voidaan kehittää? Hallintoneuvostoon liittyen: Onko yleinen mielikuva hallintoneuvostosta heikentynyt? Vaikuttaako listayhtiöiden hallintakoodin linjaus heikentävästi hallintoneuvostojen asemaan osuustoimintayrityksissä? Mikä on hallintoneuvoston rooli omistajaohjauskysymyksissä? Mikä on hallintoneuvoston rooli osuustoiminnan idean esiin tuojana? Tulisiko hallintoneuvostojen lakkauttamisen sijasta korostaa niiden merkitystä osuustoiminnallisissa ja keskinäisissä yhteisöissä? Pitäisikö hallintoneuvostoille palauttaa tehtävä päättää siitä, mikä on osuustoiminnallisten ja keskinäisten yhteisöjen tehtävä ja asema yhteiskunnassa? Ovatko hallintoneuvostojen koot oikeassa suhteessa jäsenmäärään ja osuustoimintayritysten toiminnan luonteeseen? Hallituksen työskentelyyn liittyen: Riittääkö osaaminen strategisissa, taloudellisissa, johtamiseen ja viestintään liittyvissä kysymyksissä ja kansainvälisissä asioissa? Suunnitteleeko ja arvioiko hallitus riittävästi työtään? Toimiiko hallituksen ja toimivan johdon yhteistyö? Hallitseeko hallitus toimitusjohtajan valintaan ja valvontaan, työn auditointiin sekä sopimus- ja palkitsemiskäytäntöihin liittyvät kysymykset? Osaako hallitus tarvittaessa käyttää valiokuntia apunaan? Kaksi tärkeää kysymystä Osuuskuntien hallintoa koskeva tieteellinen keskustelu nostaa esille kaksi osuuskuntien menestyksen kannalta tärkeää kysymystä. Toinen on hallituksen jäsenten valintojen valmistelu ja toinen on hallituksen jäsenten kompetenssi (mm. George Hendrikse, Jerker Nilsson). Hallituksen kompetenssi (kyvykkyys) on sidoksissa valintoihin ja niiden valmisteluun. Hallitus itse voi omilla toimillaan kehittää omaa kompetenssiaan. Nämä kaksi näkökulmaa on nostettava esille suomalaisten osuustoimintayritysten jäsenhallinnon kehittämisessä. Niiden esiin nostamista edellyttää hallituksen roolin kasvu strategisena päättäjänä, omistajaohjauksen toteuttajana sekä johdon valvojana ja sparraajana. IHMISET RATKAISEVAT ONNISTUMISEN. Yritysten hallitukset ovat avainasemassa markkinoilla menestymisessä. Siksi etenkin hallituksen jäsenten valintojen hyvä valmistelu ja heidän riittävä kyvykkyytensä yrityksen koko toimintaa ajatellen ovat tärkeitä. Pätevällä koulutuksella ja viestinnällä tuetaan heidän työnsä onnistumista nykyisin nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Toimitusjohtajat voivat olla osuustoimintayritysten hallitusten jäseniä. Myös osuuskuntien ulkopuolisia asiantuntijoita ja hallitusammattilaisia voidaan käyttää riittävän monipuolisen osaamisen ja valvonnan takaamiseksi. Molemmista näistä suomalaisessa osuustoiminnassa on jo viime vuosikymmeninä saatu hyvää kokemusta. 7

8 Omistajuus ja hallinto 3. SUOSITUKSET Edellä olevaan taustapohdintaan viitaten Pellervon valtuuskunta antaa seuraavat jäsensuhteita ja hallintoa koskevat suositukset osuustoimintayrityksille: I. JÄSENSTRATEGIA 1. Jokaisella osuuskunnalla tulisi olla jäsenten sitouttamiseen ja kouluttamiseen liittyvä jäsenstrategia, jolle annetaan riittävä paino osuuskunnan johtamisessa. Strategiassa tulee näkyä, miten jäsen pitkällä aikavälillä hyötyy osuuskunnasta, miten osuuskunta itse varmistaa tulevaisuuden kilpailukykynsä, miten osuuskunta viestii nämä asiat ja miten osuuskunta kehittää vuorovaikutusta ja aktivoi jäsenistöään. II. TYÖSKENTELY- KÄYTÄNNÖT 2. Edustajiston ja hallintoelinten jäsenten lukumäärän tulee olla tarkoituksenmukaisessa suhteessa osuuskunnan jäsenmäärään ja työskentelyn tehokkuuteen. Liian suuria päättävien elinten ja toimielinten kokoja on syytä välttää. 3. Hallintoneuvostojen ja edustajistojen työskentelyä aktivoidaan sekä niiden ohjaavaa ja edustuksellista roolia kehitetään osuuskunnissa ja Lähivakuutusyhdistyksissä. Hallintoneuvostojen lakkauttamiselle on oltava riittävät perustelut. Yrityksen kasvaessa esimerkiksi fuusioiden kautta hallintoneuvoston käyttöönotto voi olla perusteltua. 4. Hallitukset ottavat käyttöönsä itsearvioinnin, joka toteutetaan vuosittain tai tarpeen mukaan. Hallitukset laativat myös itselleen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja vuosikellon. 5. Niitä tarvitsevissa yrityksissä hallitukseen valitaan muiden yritysten toimitusjohtajia ja/tai hallitusammattilaisia tuomaan hallitukseen erityisosaamista ja luottamushenkilöille apua heidän valvontatehtävänsä täyttämiseen. III. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 6. Osuuskuntien ja Lähivakuutusyhdistysten hallitukset ja toimiva johto kannustavat luottamushenkilöitä osuustoiminnan ja vakuutusyhdistystoiminnan itseopiskeluun yrityksen, yritysryhmän tai Pellervo-Seuran tuottaman internet- ja muun aineiston ja järjestelmien avulla. Oppimiselle on hyvä asettaa konkreettiset tavoitteet. 7. Uusien luottamushenkilöiden rekrytoimiseksi osuuskunnat ja Lähivakuutusyhdistykset tehostavat asiaan liittyvää tiedotusta. 8. Toimitusjohtajan ja johtavien toimihenkilöiden valinta ja perehdytys valmistellaan riittävästi. 9. Osuuskunnat ja Lähivakuutusyhdistykset huolehtivat, että niillä on olemassa luottamushallinnon koulutussuunnitelma tuleville vuosille. Koulutussuunnitelmassa varmistetaan, että: a) uusille valituille luottamushenkilöille järjestetään perehdyttäminen ja tarvittava koulutus b) edustajiston jäsenten osaamista kehitetään kerran vuodessa esimerkiksi syys- tai kevätkokouksen yhteydessä c) hallintoneuvoston jäseniltä edellytetään Pellervo-Instituutin 4-päiväisen HHvalmennuksen tai vastaavan suorittamista kahden vuoden sisällä hallintoon valinnasta; vaihtoehtoisesti hallintoneuvostoille järjestetään oman ryhmän sisäinen räätälöity HH-valmennus tai muu sitä vastaava koulutus d) hallituksen jäseniltä edellytetään HHvalmennuksen tai HLJ-ohjelman tai muun vastaavan koulutuksen suorittamista kahden vuoden sisällä valinnasta. Koulutusharkintaan vaikuttavat osuuskunnan ja Lähivakuutusyhdistyksen koko ja liiketoiminnan luonne. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet osallistuvat vuosittain alan strategiaseminaareihin ja vastaaviin tapahtumiin osaamisensa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. 10. Kansainvälisen osaamisen vahvistamiseksi suurissa ja suurehkoissa osuuskunnissa ja niiden omistamissa yrityksissä etenkin hallituksen jäsenet osallistuvat englannin kielen opetukseen ja ulkomaisiin seminaareihin. 11. Osuuskunnat ja Lähivakuutusyhdistykset huolehtivat uusien toimitusjohtajien ja muun toimivan johdon osuustoimintaan tai keskinäiseen vakuutustoimintaan liittyvän erityistietämyksen riittävästä tasosta. LÄHDE: Tämä julkaisu on toimitettu Pellervo-Seuran valtuuskunnan hyväksymän raportin ja suositusten pohjalta. Alkuperäinen raportti löytyy netistä, ja%20hallinto2011.pdf 8

Osuuskunnan Hyvä Hallintohenkilö HH-valmennus

Osuuskunnan Hyvä Hallintohenkilö HH-valmennus Osuuskunnan Hyvä Hallintohenkilö HH-valmennus PI-johtamiskoulu 28. 29.10. ja 2.-3.12.2015 Aika Jakso I: 28. - 29.10.2015 Jakso II: 2.- 3.12.2015 Paikka Eerikkilän Urheiluopisto, Forssa Kylpylähotelli Caribia,

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus 1.2.2012 1 Rahastoyhtiöiden omistajaohjaus Sisällysluettelo 1 TAUSTAA SUOSITUKSELLE... 2 2 RAHASTOYHTIÖIDEN

Lisätiedot

Tiivistelmä Dno: 131/54/03

Tiivistelmä Dno: 131/54/03 Tiivistelmä Dno: 131/54/03 Tarkastus kohdistui yhteiskunnallista erityisintressiä omaavien valtionyhtiöiden omistajaohjaukseen. Tarkastuksessa keskityttiin vastuuministeriön ja yhtiön hallituksen rooliin

Lisätiedot

Osuustoiminta- Ensimmäinen valinta!

Osuustoiminta- Ensimmäinen valinta! Suomi rakentuu yhdessä yrittämällä Osuustoiminta- Ensimmäinen valinta! Pellervon strategia 2012-2017 Hallituksen hyväksymä 8.11.2011 Valtuuskunnan vahvistama 9.12.2011 Sisällys Pellervon tahtotila Pellervon

Lisätiedot

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten www.lihakunta.fi Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten Lihakunta on nyt avannut aktiivijäsenilleen suunnatut monipuoliset verkkosivut Jäsenten verkkosivuilla voit - tarkastella omaa jäsenyyttäsi koskevia

Lisätiedot

Taltioni osuuskunta. Sidosryhmätilaisuus Pekka Turunen & Jorma Jaalivaara 10.1.2012

Taltioni osuuskunta. Sidosryhmätilaisuus Pekka Turunen & Jorma Jaalivaara 10.1.2012 Taltioni osuuskunta Sidosryhmätilaisuus Pekka Turunen & Jorma Jaalivaara 10.1.2012 Agenda Osuuskunnan taustat Osuuskuntamallista Taustatyö Osuuskunnan rooli ylätasolla Osuuskunnan perustaminen Perustamisprosessi

Lisätiedot

ICA. Cooperative enterprises build a better world

ICA. Cooperative enterprises build a better world YK:n Kansainvälinen Osuustoimintavuosi 2012 ICA:n maailmanhallituksen jäsen SOK Maine ja vastuullisuus 1 Osuustoimintajärjestöt Kansainvälinen Osuustoimintaliitto ICA Pj. Dame Pauline Green Pääjohtaja

Lisätiedot

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 1(5) NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Nordic Aluminium Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten www.itikkaosuuskunta.fi Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten Itikka osuuskunta on nyt avannut aktiivijäsenilleen suunnatut monipuoliset verkkosivut Jäsenten verkkosivuilla voit - tarkastella omaa jäsenyyttäsi

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa. Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT

Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa. Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT Esityksen teemat Taustalla tutkimushanke osuuskuntien roolista EU:ssa Yleiskuva tuottajaosuustoiminnasta

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita Osuustoiminnan neuvottelukunta LUT Toukokuu 2013 Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita LUT School of Business Päätoimittaja, JCOM iiro.jussila@lut.fi + 358 50 465 9899 LUT-tiimin konteksti

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1.10.2010 CRAMO OYJ

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1.10.2010 CRAMO OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1.10.2010 CRAMO OYJ 1 1 Cramon palkitsemisperiaatteet ja päätöksentekojärjestys... 3 2 Hallituksen jäsenten palkitseminen... 3 3 Toimitusjohtajan, johtoryhmän ja avainhenkilöstön

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

SEB GYLLENBERG RAHASTOYHTIÖ OY:N OMISTAJAOHJAUSTA KOSKEVAT PERIAATTEET (CORPORATE GOVERNANCE)

SEB GYLLENBERG RAHASTOYHTIÖ OY:N OMISTAJAOHJAUSTA KOSKEVAT PERIAATTEET (CORPORATE GOVERNANCE) 1 SEB GYLLENBERG RAHASTOYHTIÖ OY:N OMISTAJAOHJAUSTA KOSKEVAT PERIAATTEET (CORPORATE GOVERNANCE) SEB Gyllenberg Rahastoyhtiö Oy:n (jäljempänä Rahastoyhtiö) hallitus on hyväksynyt nämä omistajaohjausta koskevat

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Hallitus osakeyhtiössä

Hallitus osakeyhtiössä Hallitus osakeyhtiössä Jokaisella osakeyhtiöllä on Osakeyhtiölain (OYL) mukaan oltava hallitus, johon kuuluu yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, ellei yhtiön omassa yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ 1 1 Hallituksen jäsenten palkitseminen... 3 2 Toimitusjohtajan, johtoryhmän ja avainhenkilöstön palkitsemisen periaatteet... 3 2.1 Tulokseen perustuvat kannustinjärjestelmät...

Lisätiedot

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni

Lisätiedot

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Päivitetty 3.6.2014 1 SISÄLTÖ 1. Palkitseminen... 3 1.1 Palkitsemista koskeva päätöksentekojärjestys... 3 1.2 Lyhyen aikavälin palkitseminen (vuosipalkkiojärjestelmä)...

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

6 Läsnä olevien toteaminen ja ääniluettelon vahvistaminen sekä läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen eräille muille kuin yhtiön osakkeenomistajille

6 Läsnä olevien toteaminen ja ääniluettelon vahvistaminen sekä läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen eräille muille kuin yhtiön osakkeenomistajille KUNNAN TAITOA Oy:n VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS ESITYSLISTA AIKA: Torstai 12.5.2016 klo 10.00 PAIKKA: Kokoushuone A2, Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen puheenjohtajan ja pöytäkirjanpitäjän

Lisätiedot

S-ryhmä ja osuuskauppavaalit. S-ryhmä

S-ryhmä ja osuuskauppavaalit. S-ryhmä ja osuuskauppavaalit 1 Mistä kaikki sai alkunsa Osuustoiminnan juuret ulottuvat vuoden 1844 Pohjois-Englantiin ja Rochdalen kaupunkiin. Tuolloin kankaankutojat perustivat ensimmäisen elinkelpoisen osuustoimintayrityksen.

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Osuustoiminta - yhteisömuotoista palveluntuotantoa

Osuustoiminta - yhteisömuotoista palveluntuotantoa Osuustoiminta - yhteisömuotoista palveluntuotantoa 9.10.2014 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Historiaa Osuustoiminta yleisesti Osuustoiminta

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki 1. Yhtiökokouksen avaaminen 2. Puheenjohtajan valitseminen Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki Esityslista 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Päivitetty 17.3.2015 1 SISÄLTÖ 1. Palkitseminen... 3 1.1 Palkitsemista koskeva päätöksentekojärjestys... 3 1.2 Lyhyen aikavälin palkitseminen (vuosipalkkiojärjestelmä)...

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa!

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Ohjelma 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 )

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 ) 25.2.2015 1 (5) Fennian hallituksen ehdotus 20.4.2015 yhtiökokoukselle koskien yhtiöjärjestyksen muuttamista: Muutosehdotuksien pääasiallinen sisältö on: 1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Petri Ollila 24.2.2015. Arvoisat kutsuvieraat ja tiedotusvälineiden edustajat

Petri Ollila 24.2.2015. Arvoisat kutsuvieraat ja tiedotusvälineiden edustajat 1 Petri Ollila 24.2.2015 Arvoisat kutsuvieraat ja tiedotusvälineiden edustajat Osuuskunnat ovat olleet merkittävässä roolissa jo kohta 150 vuoden ajan. Merkitys on ollut erityisen suuri maataloustuotteiden

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtajan katsaus Panu Routila hallituksen puheenjohtaja, Vacon Oyj. Vacon Oyj:n yhtiökokous 2014 Vaasa, 27.

Hallituksen puheenjohtajan katsaus Panu Routila hallituksen puheenjohtaja, Vacon Oyj. Vacon Oyj:n yhtiökokous 2014 Vaasa, 27. Hallituksen puheenjohtajan katsaus Panu Routila hallituksen puheenjohtaja, Vacon Oyj Vacon Oyj:n yhtiökokous 2014 Vaasa, 27. maaliskuuta 2014 1 Vastuunrajoitus Esityksen sisältö perustuu tämänhetkisiin

Lisätiedot

Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes Gebhard 150 -juhlavuonna

Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes Gebhard 150 -juhlavuonna 1 Puhe 9.4.2014 Pellervo-Seura ry:n vuosikokous 2014 Vanha ylioppilastalo, Helsinki Valtuuskunnan puheenjohtaja maanviljelysneuvos Timo Komulainen Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho Ylöjärven Ilves ry Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018 6.5.2015 Petri Puronaho Kertaus menneestä Mitä on tehty? Elokuu 2014: kolme tapaamista / alustusta Sähköinen

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2010

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2010 Selvitys 1 (7) QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2010 Selvitys 2 (7) Sisällys: 1 Palkitsemisen hallinnointi... 3 2 Hallitus... 3 3 Toimitusjohtaja... 4 4 Hallintoneuvosto... 4 5 Johtoryhmä...

Lisätiedot

UUSI OSUUSKUNTALAKI Keskeiset muutokset ja vaikutus osuuskuntiin

UUSI OSUUSKUNTALAKI Keskeiset muutokset ja vaikutus osuuskuntiin UUSI OSUUSKUNTALAKI Keskeiset muutokset ja vaikutus osuuskuntiin Pellervo Päivä 2013 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Miksi uusi osuuskuntalaki? valmistelulle aseteut tavoitteet: osuuskuntien

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

OHJELMISTOYRITTÄJÄT R.Y:N SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka

OHJELMISTOYRITTÄJÄT R.Y:N SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka OHJELMISTOYRITTÄJÄT R.Y:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ohjelmistoyrittäjät r.y., jota näissä säännöissä kutsutaan Yhdistykseksi. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan yhdistyksen nimestä

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013

ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013 ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013 TEHTÄVÄMME Pidämme huolta työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä työeläketurvasta Sijoitamme eläkevarat tuottavasti, turvaavasti & vastuullisesti Pitkäjänteisellä

Lisätiedot

Tuottajaosuuskuntien rahoitusasema ja suositukset toimenpiteiksi

Tuottajaosuuskuntien rahoitusasema ja suositukset toimenpiteiksi Tuottajaosuuskuntien rahoitusasema ja suositukset toimenpiteiksi Pellervon Päivä 2015 Kari Huhtala Rahoitustyöryhmän puheenjohtaja Osuustoimintajohtaja, Pellervo-Seura Työryhmän toimeksianto 1. Selvittää

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

6. Vuoden 2013 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen

6. Vuoden 2013 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen KUTSU OUTOTEC OYJ:N VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Outotec Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään maanantaina 31.3.2014 kello 11.00 alkaen Finlandia-talolla, osoitteessa

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys. Palkka- ja palkkioselvitys

Palkka- ja palkkioselvitys. Palkka- ja palkkioselvitys 41 Tässä raportissa kuvataan Afarakin hallituksen ja johtoryhmän palkitsemisperiaatteet ja -käytännöt sekä kerrotaan heidän palkkioistaan ja osakeomistuksestaan vuonna 2014. Palkitsemisperiaatteet Afarak

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

6. Vuoden 2015 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen

6. Vuoden 2015 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen OUTOTEC OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.2.2016 KLO 9.30 KUTSU OUTOTEC OYJ:N VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Outotec Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään maanantaina 11.4.2016

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous tiistaina 31. maaliskuuta 2015 klo 12.00 Pörssisali, Fabianinkatu 14, 00100 Helsinki

Varsinainen yhtiökokous tiistaina 31. maaliskuuta 2015 klo 12.00 Pörssisali, Fabianinkatu 14, 00100 Helsinki Varsinainen yhtiökokous tiistaina 31. maaliskuuta 2015 klo 12.00 Pörssisali, Fabianinkatu 14, 00100 Helsinki Esityslista 1. Kokouksen avaaminen 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 vahvistettavan taseen perusteella ei makseta osinkoa. Hallituksen ehdotus koskien

Lisätiedot

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2011

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2011 Selvitys QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2011 Selvitys Sisällys: 1 Palkitsemisen hallinnointi... 1 2 Hallitus... 1 3 Toimitusjohtaja... 2 4 Hallintoneuvosto... 2 5 Johtoryhmä...

Lisätiedot

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Kysytty 27-01-2013. Voimassa 27-12-2012 lähtien SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen

Lisätiedot

Kohti yrityksen voimavarahallitusta

Kohti yrityksen voimavarahallitusta Kohti yrityksen voimavarahallitusta Harri Lukander asianajaja, varatuomari OSAKEYHTIÖN HALLITUKSEN TEHTÄVÄT 2 Hallituksen tehtävät osakeyhtiön hallitus huolehtii ja vastaa kaikista niistä yhtiöoikeudellisista

Lisätiedot

OSUUSTOIMINTAYRITYSTEN JÄSENTEN/ASIAKKAIDEN SUHTAUTUMINEN OMISTAJUUTEEN

OSUUSTOIMINTAYRITYSTEN JÄSENTEN/ASIAKKAIDEN SUHTAUTUMINEN OMISTAJUUTEEN Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Taloustieteen laitos Pasi Saarnivaara OSUUSTOIMINTAYRITYSTEN JÄSENTEN/ASIAKKAIDEN SUHTAUTUMINEN OMISTAJUUTEEN Elintarvike-ekonomia Pro gradu EE

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1.

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1. Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1.2012 Sisäisiä julkaisuja 6/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia

Lisätiedot

Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle. Ekokem Oyj:n yhtiökokous

Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle. Ekokem Oyj:n yhtiökokous Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksu Hallitus esittää, että Kertyneistä voittovaroista jaetaan osinkoa 11 266 560 euroa eli 3,20 euroa kutakin A-osaketta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti

Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti CapMan Oyj:n hallituksen vahvistama 11.2.2016. Tämä CapMan Oyj:n (jäljempänä CapMan) palkka- ja palkkioselvitys on laadittu 1.1.2016 voimaan tulleen

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006.

Lisätiedot

Pellervon Päivä 2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 10.4.2013. Avauspuheenvuoro

Pellervon Päivä 2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 10.4.2013. Avauspuheenvuoro 1 Pellervon Päivä 2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 10.4.2013 Avauspuheenvuoro Valtuuskunnan puheenjohtaja Maanviljelysneuvos Tauno Uitto Pellervo-Seura ry Arvoisa Euroopan parlamentin jäsen, Arvoisa

Lisätiedot

Hallituspartnerit esittäytyy

Hallituspartnerit esittäytyy Hallituspartnerit esittäytyy Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Seppo Mustonen Pohjoissuomalainen hallitustyön kehittäjä Seppo Mustonen / Hallituspartnerit 2015 OHJELMA 13.00 Kahvit 13.15 Seppo Mustonen,

Lisätiedot

OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET. Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013

OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET. Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013 OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013 2 ENSIKSIKIN: MIKÄ EI MUUTU? Olennaista osuuskunnan tarkoitus (EOKL 1:5) Osuuskunnan toiminnan

Lisätiedot

Osuuskunta - yhteinen yritys saa ideasi toimimaan. Pellervo-Seura

Osuuskunta - yhteinen yritys saa ideasi toimimaan. Pellervo-Seura Osuuskunta - yhteinen yritys saa ideasi toimimaan Pellervo-Seura Osuuskunnan määritelmä Osuuskunta on jäsentensä yhteisesti omistama ja demokraattisesti hallitsema itsenäinen henkilö-yhtymä, johon jäsenet

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Henkilöstöomisteisen osuuskunnan johtaminen. Opas menestyvän osuustoimintayrityksen johtamiseen

Henkilöstöomisteisen osuuskunnan johtaminen. Opas menestyvän osuustoimintayrityksen johtamiseen Henkilöstöomisteisen osuuskunnan johtaminen Opas menestyvän osuustoimintayrityksen johtamiseen Tämä opas on käännetty suomeksi ja sovellettu sopivaksi Suomen lainsäädäntöön ja käytäntöihin Co-operatives

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona hankkeen loppupäätelmiä. Apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopisto

Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona hankkeen loppupäätelmiä. Apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopisto Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona hankkeen loppupäätelmiä Apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopisto Hankkeen perustiedot Rahoitus: Euroopan sosiaalirahasto (ESR)

Lisätiedot