OMISTAJUUS JA HALLINTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OMISTAJUUS JA HALLINTO"

Transkriptio

1 OMISTAJUUS JA HALLINTO osuustoiminta- ja keskinäisissä yrityksissä Osuustoiminta-lehden 2/2011 liite JOHDANTO Tämän taustalla on Pellervo-Seuran valtuuskunnan hyväksymä raportti Jäsenomistajuus osuustoiminnallisissa yrityksissä (ks. www. pellervo.fi/yhteisvoimin-digikirjasto). Valtuuskunta hyväksyi tuolloin myös raportin osana olleet osuustoimintayritysten jäsenhallintoa koskevat suositukset. Vuoden 1993 raportissa on hyvin paljon sellaista, joka edelleen on täysin käyttökelpoista ja sovellettavissa olevaa tietoa. Pellervon hallitus päätti antaa tehtäväksi raportin ja sen suositusten päivityksen, jotta ne voitaisiin esittää ajantasaisessa muodossaan valtuuskunnan hyväksyttäviksi. Pellervon toimitusjohtaja Veikko Hämäläinen nimesi toimikunnan, johon puheenjohtajaksi tuli Pellervon lakiasiainjohtaja Kari Lehto, jäseniksi Iiro Jussila (Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori, joka on tutkinut osuustoimintaa ja erityisesti omistajuutta etenkin osuuskaupoissa ja osuuspankeissa), Tiina Teperi Saari (mm. LSO Osuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja), Antti Tukeva (mm. Osuuskunta Maitosuomen toimitusjohtaja, Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen jäsen ja Lakeuden Lähivakuutusyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja) sekä sihteeriksi Pellervo-Instituutin toimitusjohtaja Kari Huhtala. Kuva 1. Osuuskunnan kaksoisluonne: JÄSENYHTEISÖ ja LIIKEYRITYS LIIKEYHTEYS JÄSENRAHOITUS JÄSENYHTEISÖ Asiakasomisteisessa ot-mallissa ASIAKKAAT Tuottajaomisteisessa mallissa TUOTTAJAT Toimitusjohtaja JÄSEN- HALLINTO LIIKEYRITYS Hallituksen puheenjohtaja Kun osuuskunnan jäsenyydessä yhdistyvät jäsenen liikeyhteys, jäsenrahoitus ja jäsenhallinto, niin puhutaan identtisyyden periaatteen toteutumisesta. Kaaviossa kerrotut tekijät muodostavat osuuskunnille yleisen tavoiteltavan mallin, johon toimintaa pystytään vertaamaan. Eri toimialoilla ja erilaisissa yrityksissä eri aikoina painopisteet luonnollisesti selvästi vaihtelevat. Lähde: Vuoden tulos -opas, 2. uudistettu painos, Pellervo-Seura 2009 Kokoukset, vaalit, viestintä ym. TOIMINNAN SUUNTA ASIAKKAAT tuottajaomisteisessa ot-mallissa Muut asiakkaat kuin jäsenet asiakasomisteisessa mallissa Liiketoiminta, tuloksen seuranta.

2 Omistajuus ja hallinto Omistajuuden merkityksen esiin tuominen Pellervon työryhmä on kokenut tärkeäksi edelleen korostaa omistajuuden, osuuskuntien jäsenomistajuuden ja vakuutusyhdistyksen osakkuuden, merkitystä osuuskunnissa ja keskinäisissä vakuutusyhdistyksissä. Siksi omistajuutta käsitellään aluksi laajasti. Omistajuus on hyvin tärkeä elementti sekä osuuskunnissa että keskinäisissä vakuutusyhdistyksissä. Omistajuus on niin sanottua emännän/isännän ääntä. Toimikunta huomioi, että omistajavallan käyttäminen on kuitenkin hyvin vaativa tehtävä. Siinä punnitaan niin vallankäyttäjän tietoja ja taitoja kuin tämän arvoja ja suhtautumista toisiin ihmisiin. Erityisesti hallinnon ylimmällä portaalla tärkeitä ovat liiketaloudelliset tiedot ja taidot alakohtaisella erityisosaamisella maustettuina. Kaikkien hallinnon edustajien on yhtäältä sisäistettävä osuustoiminnan arvot ja toisaalta kyettävä käymään niistä kriittistä keskustelua. Kuten muissakin yrityksissä, myös osuustoimintayrityksissä johdon ja hallinnon työskentely on tasapainoilua yrityksen pitkän aikavälin menestyksen ja yrityksen eri sidosryhmien lyhyen aikavälin tarpeiden välillä. Tämä dynamiikka tuo omat haasteensa hallinnon ja toimivan johdon suhteisiin. Osuustoimintayrityksissä haasteet ovat usein muita yrityksiä suuremmat. Siten hallinnon tehtävät ovat vastuullisempia. Näin on yhtäältä siksi, että pelisäännöt edellä mainitun tasapainon hakemisessa ovat 2 puutteelliset. Näin on toisaalta myös siksi, että käyttäjäomistajuudessa yhteisyrityksen pitkän aikavälin menestykseen tähtäävät investoinnit ovat realisoitavissa yksityisenä omistaja-arvona lähinnä sitoutumalla yrityksen palveluiden pitkäaikaiseen käyttöön. Osuustoiminta edustaa siis pitkäjänteistä omistajuutta (vrt. pörssiyritykset, joiden osakkeet voidaan myydä hyvinkin lyhyen omistuksen jälkeen). Raportin rakenne ja asiantuntijat Tarkastelemme raportissa ensin osuustoiminnallista omistajuutta ja siitä käytävää keskustelua. Tämän jälkeen paneudumme osuustoiminnallisten yritysten hallintoon. Lopuksi työ tiivistetään suosituksiksi osuustoimintayrityksille eli osuuskunnille ja Lähivakuutusyhdistyksille. Omistajuutta määrittelevä luku on pääasiassa professori Iiro Jussilan käsialaa. Siihen sisältyy myös elementtejä Helsingin Yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan lehtorin, dosentti Petri Ollilan näkemyksistä. Myös toimikunnan muiden jäsenten ajatukset on huomioitu ja toimikunta kokonaisuudessaan on voinut yhtyä sisältöön. Erityisesti jäsenhallintoa käsittelevässä luvussa on huomioitu myös Janakkalan Osuuspankin toimitusjohtaja Vesa Lehikoisen toimikunnan sihteerille puhelin- ja sähköpostihaastatteluissa esittämiä näkemyksiä. Piirros: Pertti Niska & M-M. Karjalainen OMISTAJAOHJAUS SUJUU KUIN AUTOLLA AJO... Yrityksille asetetut liiketoiminnan tavoitteet eli suunta ja vauhti ovat oleellisimmat asiat osuustoiminnan omistajaohjauksessa. Niin autoillessa kuin yritysten päätöksiä tehtäessä tarvitaan jatkuvasti rattia, vaihteita, kaasua ja kytkintä. Auton mittaristoa voidaan verrata yritysten raportointijärjestelmiin, jotka kertovat millä vauhdilla ja miten kulloinkin edetään. Kaasupoljin ja tarvittaessa myös varmatoiminen jarru ovat liikenteessä aina elinehto; sama pätee myös yrityksiin niiden toimiessa markkinoilla. Toisinaan yritysjohto tarvitsee luottamusjohdolta vain lisää kaasua, kun taas toisinaan riskien kasvaessa myös jarrupoljinta voidaan eriasteisesti käyttää. Hallituksen puheenjohtaja on tässä yleensä käytännössä avainasemassa. Autolla liikuttaessa on silloin tällöin vilkaistava myös polttoainemittariin. Yrityksissä polttoaineen ja öljyn riittävyyteen liittyvät oleellisesti palkkio- ja kannustinjärjestelmät. Niiden tulee olla puolin ja toisin kohtuullisia ja yleisesti hyväksyttäviä. Niiden tulee myös ohjata toiminnan kehittämistä oikeaan suuntaan. Maailmaa järkyttäneen kansainvälisen finanssikriisin syntymiseen vaikuttivat oleellisesti vääränlaiset ja ylimitoitetut optiojärjestelmät eräissä osuustoiminnan kanssa kilpailevissa finanssiyrityksissä Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Kriisin jälkeen osuustoimintayritysten on voitu todeta toimineen nimenomaan yhteiskuntavastuullisesti. Siinä poikkeuksellisen laajapohjainen omistus ja hyvin toiminut hallinto auttoivat. Lähde: Osuustoiminta-lehti 7-8/2000 ja 5/2009

3 1. OMISTAJUUS Omistajuuden käsite Omistajuuden määrittely laajasti on yksi kehittyneen yhteiskunnan talouden perusasioista. Juridiikan näkökulmasta omistajuus viittaa tietyn oikeussubjektin oikeuksiin ja velvoitteisiin suhteessa tiettyyn kohteeseen. Näin on myös silloin, kun kyse on yrityksen omistamisesta. Keskustelu on perinteisesti käynyt osakeyhtiömuodon ja osakkeiden omistukseen liittyvien oikeuksien ja velvoitteiden ympärillä. Tällöin omistaminen liitetään konkreettiseen taloudelliseen hyötyyn ja omistajuus ymmärretään kapeasti vain osakkeiden omistamiseksi Osuustoiminnallinen omistajuus Myös osuuskuntien omistamista lähestytään usein edellä mainitusta kapeasta näkökulmasta. Tällöin olennaisin kysymys on, mitä konkreettista omistajuus jäsenelle merkitsee. Tämän näkökulman edustajat myös kysyvät, tuodaanko osuuskuntien jäsenten omistajaulottuvuutta esille liian kritiikittömästi? Tämä koskee heidän mielestään erityisesti palvelu- ja kuluttajaosuuskuntia ja asiakasomistajuudesta käytävää keskustelua. Tällöin he huomauttavat, että jäsen ei tyypillisesti ajattele jäsenyyttä osuuskuntaan sijoittamansa pääoman kautta, vaan pääsynä mukaan osuuskunnan toimintaan. Jäsenyys ei tällöin olekaan ensisijaisesti sijoitus. Jäsenyyttä ei voida myydä, toisin kuin osakeyhtiöiden osakkeita. Saman näkökulman edustajien mukaan käsitteen omistaminen käyttö osuustoiminnan yhteydessä voi kuitenkin olla perusteltua silloin, jos liiketoiminnan kasvaessa yrityksen pääomavaltaisuus lisääntyy. Jäsenten sijoittamaa pääomaa usein tarvitaan. Kysymys ja näkökulma ovat perusteltuja, jos osuuskuntien omistamista lähestytään puhtaasti kapitalistisesta näkökulmasta tai keskustelua käydään kritiikittömästi perinteisin liiketaloustieteellisin käsittein. Osuustoiminnallisten yritysten omistamisen ytimessä eivät kuitenkaan ole pääomasijoitukset, vaan käytön kautta hyötyminen. Osuustoiminnan näkökulmasta osuvampi kohde kritiikille on niissä puheissa, joissa osuustoiminnallista omistamista ei pidetä oikeana omistamisena. Erittäin tärkeä tämä on pyrkimyksissä nostaa osuustoiminnallinen käyttäjäomistajuus omistamisen muotona samaan arvoon osakkeenomistamisen kanssa niin liiketaloustieteissä kuin yhteiskunnassa ylipäätään. Osuustoiminnan peruskäsitteitä Osuustoiminta: Osuustoiminta on laaja yleiskäsite, joka sisältää kaikki osuustoimintayritykset ja osuustoimintajärjestöt. Yritykset toimivat itsenäisesti yritystasolla ja järjestöt puolestaan erilaisia osuustoimintayrityksiä ja yhteiskuntaa yhdistävällä järjestötasolla paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Osuustoimintajärjestöjä ovat esim. Pellervo-Seura ry. ja Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA. Yhteisyrittäjyys: Osuuskunnat edustavat yhteisyrittäjyyttä, jonka vastakohtana on perinteinen yksinyrittäjyys (esim. toiminimi tai osakeyhtiö). Nykyisin kolme jäsentä riittää perustamaan osuuskunnan. Se yhdistää omistajiensa työtä, osaamista ja liiketoimintaa markkinoilla paremmin pärjäämiseksi kuin yksinään. Osuustoimintayritys: Osuustoimintayrityksiksi (lyhenne ot-yritys) lasketaan Suomessa kaikki osuuskunnat ja keskinäiset vakuutusyritykset. Lisäksi osuustoimintayrityksiä ovat kaikki osuuskuntien omistuksessa toimivat osakeyhtiöt tai muunmuotoiset yritykset, joissa osuuskuntien omistusosuus on vähintään yli puolet. Silloin liiketoiminnan tavoitteet asetetaan ja niiden toteutumista seurataan ja valvotaan osuuskuntien toimesta. Suomessa toimii tällä hetkellä myös neljä listattua Oyj-muotoista osuustoimintayritystä, joiden pääomistajina toimivat eri alojen osuuskunnat. Osuuskunta: Osuuskunta on jäsentensä yhteisesti omistama yritys, jota säätelee osuuskuntalaki, jonka mukaisesti hallinto järjestetään ja esimerkiksi liiketoiminnan tulos jaetaan jäsenten kesken. Osuuskuntaa luonnehditaan jäsenyhteisöksi kun osakeyhtiö on pääomayhteisö. Nimitysten ero paljastaa sen, kumman ehdoilla päätökset yrityksen sisällä tehdään. Pääosa osuuskunnista pohjaa toimintansa jäsen ja ääni -periaatteeseen, mutta nykyisin on mahdollista toimia myös porrastetun äänioikeuden pohjalta. Osuuskunnan kaksoisluonne: Osuuskunta on samaan aikaan niin liikeyritys asiakkaisiinsa päin kuin myös jäsenyhteisö omistajiinsa eli jäseniinsä päin. Katso kaavio sivulla 1. Demokraattisin menettelytavoin valittu osuuskunnan hallinto yhdistää nämä molemmat roolit ja valitsee toimitusjohtajan, joka vetää liikeyritystä. Hallituksen puheenjohtajalla on puolestaan avainrooli jäsenyhteisön vetäjänä. Heidän hyvä yhteistyönsä on tärkeää toiminnassa onnistumisen kannalta. Keskinäinen yritys: Vakuutusalan osuustoimintaa säätelee vakuutusyhdistyslaki ja keskinäisiä vakuutusyhtiöitä koskevat säännökset vakuutusyhtiölaissa. Keskinäiset yritykset ovat asiakkaidensa omistamia yrityksiä, joissa asiakkaat pääsevät omistajina hyötymään liiketoiminnan mahdollisesta tuloksesta. Keskinäiset rinnastetaan siten muuhun osuustoimintaan vakuutusalan omine erityispiirteineen. Esim. Lähivakuutus-ryhmä toimii keskinäisyyden periaatteilla. Osuustoiminnan nelikenttä: Osuustoiminta-lehti ryhmittelee osuustoiminnan neljään päälohkoon jäsenten erilaisista intresseistä lähtien: tuottaja-, kuluttaja-, palvelu- ja pienosuustoimintaan. Tuottajaosuustoimintaan luetaan kaikki maa- ja metsätaloustuottajien omistamat osuustoimintayritykset, esim. osuusmeijerit ja lihaosuuskunnat. Kuluttajaosuustoimintaa edustavat osuuskaupat, sähkö-, puhelin- ja vesiosuuskunnat. Palveluosuustoimintaa ovat osuuspankit, POP-pankit ja keskinäiset henki- ja vahinkovakuutusyritykset. Koska keskinäisten työeläkeyhtiöiden toiminta perustuu lakisääteiseen jäsenyyteen, niin niitä ei kuitenkaan ole laskettu osuustoiminnan piiriin. Pienosuustoiminnan piiristä löytyy kaikkia kolmea edellä kerrottua päälohkoa, etenkin palveluosuustoimintaa, mutta sitä ei toistaiseksi ole ryhmitelty tarkemmin. Yrityskoko ja syntytausta määrittävät pienosuustoimintaa; aiemmin siitä puhuttiin uusosuustoimintana vuodesta 1987 alkaen. Katso tarkemmin: coop/ot-sanasto 3

4 Omistajuus ja hallinto 1.3. Omistajamainen käyttäytyminen 4 Määriteltäessä osuustoiminnallista omistamista ja pohdittaessa määritelmän suhdetta osuustoiminnan ulkopuoliseen omistamiskeskusteluun on hyvä huomata, että tämänhetkinen kapitalististen ihanteiden ylivalta omistamiskeskusteluissa on kuitenkin ajallisesti varsin lyhyt. Pidemmällä aikavälillä omistaminen on liitetty pikemminkin juuri kohteen käyttöön ja oikeuteen määrätä kohteen käytöstä. Kiinnostavaa on sekin, että ennen sijoittajaomistamisen nimiin vannoneet tutkijat ovat alkaneet yhä useammin kysyä: Mitä omistaminen itse asiassa tarkoittaa? Onko sijoittamisen ja spekuloinnin yhteydessä perusteltua puhuakaan omistamisesta? Toimivimpana omistamisen määritelmänä pidetään sitä, joka selittää myös omistajamaista käyttäytymistä (omien oikeuksien peräänkuuluttaminen, vastuullisuus, jne.). Alkanutta kriittistä keskustelua on edistänyt havainto, jonka mukaan osakkeenomistus ja omistajamainen käyttäytyminen eivät kuljekaan käsi kädessä. Jotkut strategiatutkijat suosittelevatkin termin "omistaja" hylkäämistä etenkin pörssiyhtiöistä puhuttaessa. Toisaalta he muistuttavat, että yritys ei voi kuitenkaan menestyä ilman aitoja omistajia - niitä, joille yritys itsessään on tärkeä ja jotka kantavat vastuuta yrityksen pitkän aikavälin menestyksestä. Olennaiseksi kysymykseksi nouseekin, mistä tämä "aito omistajuus" ja omistajamainen käyttäytyminen syntyvät? Omistamisella on aina ajallinen ulottuvuus. Omistajan (oli kyseessä sitten yksilö tai yhteisö) ja omistettavan suhdetta määrittävät historialliset tekijät (mm. tehdyt investoinnit) sekä odotukset omistuksen kohteen tarjoamasta tulevasta hyödystä. Omistajamaista käyttäytymistä parhaiten selittävä omistajan vahva tunneside yritykseen ei synny hetkessä. Se edellyttää pitkäaikaista ja intiimiä vuorovaikutusta. Sen seurauksena omistaja kokee voivansa aidosti vaikuttaa yrityksen toimintaan, tuntee yrityksen kuin omat taskunsa ja ymmärtää laittaneensa itsensä monipuolisesti likoon yrityksen hyväksi Osuustoiminnallisen omistajuuden erityispiirteitä JÄSENEN VARALLISUUS (KOTITALOUS/YRITYS TRANSAKTIOT MARKKINAT/LIIKETOIMINTA KILPAILUETU NYT Osuustoimintayritysten osalta voidaan kysyä seuraavaa: Miten omistajuus tulisi määritellä? Miten sijoittaminen ja spekulointi suhteutuvat osuustoiminnalliseen omistamiseen? Onko osuuskuntien omistajia perusteltua nimittää seurojen ja yhdistysten tapaan jäseniksi? Vastaukset näihin kysymyksiin ovat tärkeitä, sillä ne asemoivat osuustoimintaa suhteessa muuhun yhteiskuntaan, yhteisöihin ja yrityksiin. Niillä on keskeinen rooli osuustoimintayritysten oman identiteetin kannalta. Osuustoimintamallissa on paljon potentiaalia aidon omistuksen toteutumiselle. Pelkkä yritysmuoto ei kuitenkaan vielä takaa strategiaoppineiden peräänkuuluttaman aidon omistuksen ilmenemistä. Omistamisen eri ulottuvuuksien avaaminen ja siihen liittyvien järjestelmien hahmottaminen voi kuitenkin auttaa pyrkimyksissä kohti entistä menestyksekkäämpää osuustoimintaa. Seuraavassa kuvassa hahmotellaan osuustoiminnallisen omistamisen ulottuvuuksia ja systeemiä, joka niiden kautta rakentuu. Osuustoiminnassa on kyse siitä, että tietyn samankaltaisen tarpeen omaavat ihmiset (tai yritykset) kokoavat voimansa yhteen hankkiakseen paremman aseman markkinoilla eli kilpailussa lisäarvosta. Ensi kädessä tämä edellyttää investointia osuustoimintayritykseen osuusmaksun muodossa. Lisäarvoa jäsen eli omistaja puolestaan saa käymällä kauppaa oman osuuskuntansa kanssa. Osuuskunnalle on taloudellisessa mielessä tarvetta vain, jos sen harjoittama liiketoiminta tuo konkreettisia etuja omistajilleen. Suhteellisesti suurin etu on perinteisesti tullut silloin, kun markkinoilla on ollut häiriöitä tai markkinat eivät ole toimineet kunnolla. Osuustoiminnallinen tapa jäsenetujen ja mahdollisen ylijäämän eli voiton jakamiseen on tehdä se jäsenen ja yrityksen välisen liiketoiminnan suhteessa. Tämä on osuustoimintamallin ydin. Se motivoi jäseniä liiketoimintasuhteen ylläpitoon ja sen kehittämiseen. Oikeudenmukaisuus hyödynjaon periaatteena edistää myös markkinaohjauksen toteutumista ja vähentää vapaamatkustamisen riskejä osuuskunnan jäsenistön keskuudessa. Erityistä harkintaa vaaditaan varsinkin silloin, kun esitellään osuustoimintayrityksille ja niiden jäsenille uusia mekanismeja hyötymiseen sijoitetun pääoman kautta. Kokonaan toinen näkökulma on se, että osuuskunnilla on ollut ja on vastaisuudessakin merkittävää vaikutusta myös osuuskunnan ja sen jäsenistön ulkopuolelle. Osuuskunnista hyötyvät tyypillisesti muutkin kuin jäsenet: olematta jäsen saa vähintään osan niistä eduista, mihin jäsenyys oikeuttaa. Vaikutukset jäsenistön ulkopuolelle ovat sitä merkittävämmät mitä suuremmat ovat osuustoiminta- OSUUSTOIMINNALLISEN OMISTAJUUDEN ULOTTUVUUDET JA KILPAILUETU PIDÄTETTY YLIJÄÄMÄ EDUT INVESTOINNIT JÄSENYHTEISÖN KOLLEKTIIVINEN VARALLISUUS (OSUUSKUNTA) Kuva 2. JÄSEN / YHTEISÖ KILPAILUETU HUOMENNA JÄSENEN PSYKOLOGINEN OMISTAJUUS (TIETOISUUS/TUNNE) MIELIHYVÄ HIERARKIA/DEMOKRATIA VAIKUTTAVUUS OSALLISTUMINEN YHTEISÖLLISYYS JÄSENYHTEISÖN KOLLEKTIIVINEN PSYKOLOGINEN OMISTAJUUS (JAETTU TIETOISUUS/TUNNE) Lähde: Iiro Jussila, 2011

5 Piirros: Kätsy OMISTAJAPAINETTA TARVITTIIN. Osuustoiminta-lehden 5-6/1987 kansi kertoi, miten suomalaisissa osuustoimintayrityksissä silloin tarvittiin omistajapaineen kasvattamista kilpailukyvyn parantamiseksi. Markkinoiden avautuessa EU-jäsenyyden myötä vuoden 1995 alusta kilpailukykyä tarvittiin kaikilla merkittävillä aloilla. Siitä murroksesta osuustoiminta selviytyi merkillepantavan hyvin. Ilmiötä osaltaan selittää se, että muutoksia lähdettiin ennakoimaan jo 1980-luvun lopulta lähtien. yritysten markkinoita korjaavat vaikutukset Osuustoiminnallisen omistuksen kilpailuetu Osuuskunnan mahdollisuudet lisäarvon tuottamiseen (kilpailuetuun) tulevaisuudessa eli osuuskunnan ja sen jäsenten pitkän aikavälin menestys on sidottu siihen, missä määrin osuuskunta tuottaa ylijäämää, pidättää sitä osuuskuntaan ja edelleen käyttää sitä investointeihin tulorahoituksen muodossa. Osuustoimintayrityksillä on myös muita keinoja toiminnan rahoittamiseksi. Mutta näiden keinojen käyttö voi heikentää osuustoimintamallin toimintaa korostamalla tiettyjen jäsenten ja mahdollisesti myös uusien sidosryhmien intressejä yritystä kohtaan. Se voi heikentää jäsenten tasa-arvoa ja heidän tuntemaansa keskinäistä solidaarisuutta. Yrityksen pääomavaltaisuuden lisääntyessä on yhä vaikeampaa ohjata yritystä jäsenohjauksen kautta. Kun markkinat kehittyvät, osuustoimintayrityksen suhteellinen kilpailuetu alenee, koska yritysten toimintatavat lähestyvät toisiaan. Erityisesti tällöin on riskinä, että osuustoimintaan sitoutumattomat ryhtyvät spekuloimaan ja optimoimaan etuaan lyhyellä aikavälillä. Erittäin iso kysymys on, kuka tulevaisuudessa omistaa suomalaiset yritykset, missä niiden liiketoimintaa harjoitetaan ja keille hyöty niiden toiminnasta jakautuu. Osuustoimintayritykset ovat osa nimenomaan laajapohjaista suomalaista omistajuutta. Se takaa liiketoiminnan hyödyn jakamisen poikkeuksellisen laajalle kotimaahan. Osuustoiminnalla on merkittävä sijansa myös nykypäivän arvokeskustelussa. Eläinten hyvinvointi, energian säästö ja paikallisuus ovat tästä keskustelusta hyviä esimerkkejä. Osuustoimintayritysten omistajilta edellytetään yritykseen sitoutuneen kollektiivisen omaisuuden strategisen arvon oivaltamista. Tämä kollektiivinen omaisuus ei tarkoita yksinomaan taseessa näkyvää varallisuutta. Siihen kuuluvat myös yritykseen rakentunut aineeton ja inhimillinen pääoma (ml. verkostosuhteet, mainepääoma). Tämän oivalluksen myötä osuustoimintayrityksen hallinnossa kilpaillaan parhaiten yrityksen vaikuttavuutta markkinoilla lisäävien ajatusten läpiviemisestä. Kilpailua käydään demokraattisten pelisääntöjen mukaan Jäsenohjaus Osuustoimintayrityksen vaikuttavuus suhteessa ympäristöönsä ja jäsenistön vaikuttavuus suhteessa toimivaan johtoon perustuvat siihen, kuinka vahvan yhteisöllisyyden varaan jäsenten yhteistoiminta rakentuu. Osuustoimintayritysten on kysyttävä, miten päätöksenteossa kuuluu omistajan ääni. Jäsenohjauksen toteutuminen edellyttää jäsenistön osallistumista demokraattisiin prosesseihin. Tämä on mahdollista vain, jos osallistumiselle luodaan aitoja edellytyksiä. Osallistuminen on jäsenistölle mielihyvän lähde, jos siihen liittyy todellinen mahdollisuus vaikuttaa yritykseen, oppia tuntemaan se ja saada oma kädenjälki näkymään siinä. Tämä mielihyvä voidaan nähdä osuustoiminnan ei-taloudellisena lisäarvona jäsenelle. Se toimii siten osaltaan myös osuustoimintayritysten kilpailuedun lähteenä. Se voi sitouttaa jäseniä ja vaikuttaa siihen, että he haluavat vaalia ja kehittää liiketoimisuhdettaan osuuskuntaan. Toisinaan tämä jäsenistön sitoutuminen on kantanut osuustoimintayrityksiä myös yli vaiheiden, jolloin ne eivät ole kyenneet toteuttamaan tehtäväänsä konkreettisten etujen tuottajana omistajilleen Yritysten erilaisuus Osuustoimintayritykset ovat hyvin erilaisia. Tämä ei tarkoita, etteikö yleispätevä määritelmä kattaisi niitä. Erilaisuus tarkoittaa sitä, että omistajat ovat mukana osuustoiminnassa (ml. keskinäiset yhtiöt) erilaisin tarpein ja odotuksin. Näin ollen omistamisen eri ulottuvuudet ja osa-alueet (käyttö, jäsenyys yhteisössä, sijoittaminen, spekulointi) saavat eri yritysten kohdalla erilaisia painotuksia. Kun omistajat esim. tuottajaosuuskunnissa sijoittavat yhä enemmän rahaa osuuskuntiin, perinteinen käyttäjäomistajuusajatus tulee haastetuksi ja yhteisöllisyyden roolikin voi olla koetuksella. Omistamisen eri ulottuvuudet ja osa-alueet saavat erilaisia painotuksia samankin osuustoimintayrityksen eri jäsenten ja jäsenryhmien kesken. Tuottajaosuuskunnissa jäsenmäärä vähenee ja jäsenten liiketoiminta kasvaa. Osuuskuntien on otettava kantaa, mitä yhteisöllisyys tarkoittaa tässä muutoksessa. Myös jäsenten yhdenvertaisuuteen on otettava kantaa. Mitä se todella tarkoittaa? Pienet tuottajajäsenet eivät tule toimeen, jos isot eivät ole mukana ja toisin päin. Isoilla on eniten valinnan mahdollisuuksia osuuskunnan ulkopuolella. On tähänastista enemmän huomattava, että yhdenvertaisuus ei välttämättä tarkoita samanlaisuutta, vaan oikeudenmukaisuutta eri jäsenryhmien suhteen. Perinteinen jäsen ja ääni -ajattelu voi tulevaisuudessa vaikeutua, jos jäsenten keskinäiset erot suuresti kasvavat. Osuuskuntien tulevaisuuden kysymyksiä ovat mm: Miten varmistetaan liiketoiminnan kilpailukyky samanaikaisesti kun jäsenille annetaan jäsenpalveluita? Jatkuuko henkilö ja ääni -periaate? Onko jäsenistön vaikutusvallan heijastettava sen strategista arvoa nykyistä enemmän? Kuinka jäsenten tahdonmuodostus näkyy osuuskunnan hallituksen valinnassa? Tarvitaanko hallituksissa nykyistä merkittävästi enemmän ulkopuolisia jäseniä eli muiden yritysten toimitusjohtajia ja hallitusammattilaisia? Millä tavoin erilaisten näkemysten käsittelyä hallinnossa voidaan edistää? Millaiset ovat eri hallintoelinten ja -henkilöiden roolitukset? Millaiset ihmiset valikoituvat hallintoon ja millaisten prosessien kautta? 5

6 Omistajuus ja hallinto 2. OSUUSTOIMINTAYRITYSTEN HALLINTO 2.1. Jäsenhallinnon kehitysnäkymät OSUUSTOIMINTAYRITYKSEN HALLINNON PERUSRAKENNE Strategiset painopisteet Osuustoiminnan neuvottelukunta pohti syksyllä 2010 suomalaisen osuustoiminnan keskeisiä strategisia painopisteitä. Työskentelyn lopputuloksena se totesi, että kuusi tärkeintä painopistettä ovat: 1. Osuustoiminnan tunnettuuden, näkyvyyden ja yrityskuvan esiin tuomisen lisääminen aktiivisen monikanavaisen viestinnän avulla 2. Vahva panostus osuustoimintatutkimukseen ja -opetukseen 3. Osuustoiminnan kilpailukyvystä huolehtiminen ja sen liiketoimintaedellytysten varmistaminen 4. Osuustoiminnan toiminta-ajatuksen kirkastaminen 5. Jäsenen omistajaroolin vahvistaminen ja jäsensuhteen tiivistäminen 6. Osuustoiminnan työmarkkinakilpailukyvystä huolehtiminen Lisäksi Osuustoiminnan neuvottelukunta katsoi, että muita tärkeitä asioita ovat: Osuuskuntien strategisen johtamisen vahvistaminen Kansainvälisiin megatrendeihin vastaaminen Asiakasuskollisuuden vahvis- 6 VALITSEE VALVOO TUKEE Kuva 3. taminen päivittäisten tekojen kautta Vastuullinen liiketoiminta. Hallintorakenne koon mukaan Jäsenet = Omistajat Edustajisto Hallintoneuvosto Hallitus Toimitusjohtaja, Avainhenkilöstö Pellervon työryhmä toteaa, että neuvottelukunnan esille ottamat painopisteet ovat linjassa työryhmän näkemien kehitystarpeiden kanssa. Osuustoimintayritysten hallinto rakentuu osuuskunnan kokouksen (Lähivakuutuksissa yhdistyskokous) päätösten pohjalta. Pienissä ja pienehköissä osuuskunnissa riittää osuuskunnan kokous ja hallitus. Osuuskunnan kokouksen voi korvata etenkin suurissa osuuskunnissa edustajisto. Edustajisto valitsee hallintoneuvoston ja hallintoneuvosto puolestaan hallituksen. Hallintoneuvosto ei ole pakollinen. Nykyisin hallituksen valitsee yleisimmin osuuskunnan kokous tai edustajisto. Toimitusjohtajan valitsee yhä useammin hallitus, vaikka monissa osuuskunnissa valinta on hallintoneuvoston tehtävänä. Osuuskuntien hallinnon kannalta yksi keskeinen tulevaisuuden kysymys on, vahvistuuko hallituksen tosiasiallinen valta? Ovatko hallituksen jäsenet vain henkinen linkki jäsenistöön vai todellisia hallitusvallan käyttäjiä? Entä hallintoneuvostojen jäsenet? Nämä ovat kysymyksiä, joista ei ole tapana avoimesti keskustella, mutta niistä pitää ehdottomasti käydä avointa keskustelua. Jäsenhallinto rakentuu edustuksellisen demokratian ja toimielinten portaittaisen valinnan perusteella. Poikkeuksena hallinnon portaittaisuudesta RAPORTOI TIEDOTTAA HERÄTTELEE Lähde: Pellervo-Instituutti on, että joissakin osuuskunnissa hallintoneuvostolla on oikeus valita toimitusjohtaja. Tämä valintaoikeus on vähitellen siirtynyt hallitukselle. Toimielimiin valittavien henkilöiden onnistuneet valinnat ovat ratkaisevia osuuskunnan ja Lähivakuutusyhdistyksen menestymiselle. Valintojen valmistelu on tärkeää. Joissakin osuuskunnissa, esimerkiksi osuuspankeissa, käytetään nimitystoimikuntaa, joka valmistelee erityisesti hallituksen jäsenten valintaa. On kuitenkin paljon osuustoimintayrityksiä, joissa hallinnon valintoja ei järjestetysti valmistella. Hallintoelimiin valittavien henkilöiden valinnan perusedellytys on riittävä osaaminen. Se korostuu etenkin hallituksessa. Hallintoneuvostossa tärkeää on myös edustuksellisuus.

7 Toimitusjohtaja voi olla hallituksen jäsen Osuustoimintayritysten piirissä on herättänyt keskustelua, tuleeko vai voiko toimitusjohtaja olla hallituksen jäsen. Hyvän hallintotavan suositukset, jotka juontuvat pörssiyritysmaailmasta, lähtevät siitä, että toimitusjohtajan ei tulisi olla hallituksen jäsen. Osuuskunnissa on kuitenkin vahvaa kannatusta sille, että toimitusjohtajan tulee sitoutua yritykseen myös hallitusjäsenyyden kautta. Voidaan perustellusti kyseenalaistaa, olisiko tarkoituksenmukaista, että esimerkiksi osuuspankissa merkittävän luottopäätöksen tekisi pelkästään hallintohenkilöistä koostuva hallitus ja toimitusjohtaja toimisi ainoastaan asian esittelijänä. Sama pätee myös vakuutusyhdistyksissä merkittävään korvauspäätökseen. Toimitusjohtajan hallitusjäsenyyttä voivat osuustoimintayrityksissä siten puolustaa mm. taloudelliset ja vastuuseen liittyvät näkökannat. Keskeisiä tulevaisuuden kysymyksiä Työryhmä on pohtinut osuustoimintayrityksen jäsenyyteen ja hallintoon Piirros: Pertti Niska & M-M. Karjalainen, OT 7-8/200 liittyviä kysymyksiä, joista keskeisiä ovat esimerkiksi: Jäsenyyteen liittyen: Mitä riskejä jäsenkunnan ääripäiden eriytyminen esimerkiksi jäsenten liiketoiminnan koon suhteen aiheuttaa? On tärkeää tunnistaa tähän liittyvät riskit. Miten jäsenen sitoutumista osuuskuntaan voidaan parantaa ja miten jäsenhyötyjä paremmin hahmottaa? Mitä seurauksia on osuuskuntaan sitoutuvan pääoman kasvulla (erityisesti tuottajaosuuskunnissa)? Osuuskunnan kokoukseen ja edustajistoon liittyen: Mitä keinoja on parantaa osallistumisaktiivisuutta osuuskunnan kokoukseen esimerkiksi viestintäteknologiaa käyttäen? Millä tavoin edustajiston jäsenten tuntemusta omasta osuuskunnasta voidaan parantaa? Miten talouskysymysten ymmärtämistä voidaan kehittää? Hallintoneuvostoon liittyen: Onko yleinen mielikuva hallintoneuvostosta heikentynyt? Vaikuttaako listayhtiöiden hallintakoodin linjaus heikentävästi hallintoneuvostojen asemaan osuustoimintayrityksissä? Mikä on hallintoneuvoston rooli omistajaohjauskysymyksissä? Mikä on hallintoneuvoston rooli osuustoiminnan idean esiin tuojana? Tulisiko hallintoneuvostojen lakkauttamisen sijasta korostaa niiden merkitystä osuustoiminnallisissa ja keskinäisissä yhteisöissä? Pitäisikö hallintoneuvostoille palauttaa tehtävä päättää siitä, mikä on osuustoiminnallisten ja keskinäisten yhteisöjen tehtävä ja asema yhteiskunnassa? Ovatko hallintoneuvostojen koot oikeassa suhteessa jäsenmäärään ja osuustoimintayritysten toiminnan luonteeseen? Hallituksen työskentelyyn liittyen: Riittääkö osaaminen strategisissa, taloudellisissa, johtamiseen ja viestintään liittyvissä kysymyksissä ja kansainvälisissä asioissa? Suunnitteleeko ja arvioiko hallitus riittävästi työtään? Toimiiko hallituksen ja toimivan johdon yhteistyö? Hallitseeko hallitus toimitusjohtajan valintaan ja valvontaan, työn auditointiin sekä sopimus- ja palkitsemiskäytäntöihin liittyvät kysymykset? Osaako hallitus tarvittaessa käyttää valiokuntia apunaan? Kaksi tärkeää kysymystä Osuuskuntien hallintoa koskeva tieteellinen keskustelu nostaa esille kaksi osuuskuntien menestyksen kannalta tärkeää kysymystä. Toinen on hallituksen jäsenten valintojen valmistelu ja toinen on hallituksen jäsenten kompetenssi (mm. George Hendrikse, Jerker Nilsson). Hallituksen kompetenssi (kyvykkyys) on sidoksissa valintoihin ja niiden valmisteluun. Hallitus itse voi omilla toimillaan kehittää omaa kompetenssiaan. Nämä kaksi näkökulmaa on nostettava esille suomalaisten osuustoimintayritysten jäsenhallinnon kehittämisessä. Niiden esiin nostamista edellyttää hallituksen roolin kasvu strategisena päättäjänä, omistajaohjauksen toteuttajana sekä johdon valvojana ja sparraajana. IHMISET RATKAISEVAT ONNISTUMISEN. Yritysten hallitukset ovat avainasemassa markkinoilla menestymisessä. Siksi etenkin hallituksen jäsenten valintojen hyvä valmistelu ja heidän riittävä kyvykkyytensä yrityksen koko toimintaa ajatellen ovat tärkeitä. Pätevällä koulutuksella ja viestinnällä tuetaan heidän työnsä onnistumista nykyisin nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Toimitusjohtajat voivat olla osuustoimintayritysten hallitusten jäseniä. Myös osuuskuntien ulkopuolisia asiantuntijoita ja hallitusammattilaisia voidaan käyttää riittävän monipuolisen osaamisen ja valvonnan takaamiseksi. Molemmista näistä suomalaisessa osuustoiminnassa on jo viime vuosikymmeninä saatu hyvää kokemusta. 7

8 Omistajuus ja hallinto 3. SUOSITUKSET Edellä olevaan taustapohdintaan viitaten Pellervon valtuuskunta antaa seuraavat jäsensuhteita ja hallintoa koskevat suositukset osuustoimintayrityksille: I. JÄSENSTRATEGIA 1. Jokaisella osuuskunnalla tulisi olla jäsenten sitouttamiseen ja kouluttamiseen liittyvä jäsenstrategia, jolle annetaan riittävä paino osuuskunnan johtamisessa. Strategiassa tulee näkyä, miten jäsen pitkällä aikavälillä hyötyy osuuskunnasta, miten osuuskunta itse varmistaa tulevaisuuden kilpailukykynsä, miten osuuskunta viestii nämä asiat ja miten osuuskunta kehittää vuorovaikutusta ja aktivoi jäsenistöään. II. TYÖSKENTELY- KÄYTÄNNÖT 2. Edustajiston ja hallintoelinten jäsenten lukumäärän tulee olla tarkoituksenmukaisessa suhteessa osuuskunnan jäsenmäärään ja työskentelyn tehokkuuteen. Liian suuria päättävien elinten ja toimielinten kokoja on syytä välttää. 3. Hallintoneuvostojen ja edustajistojen työskentelyä aktivoidaan sekä niiden ohjaavaa ja edustuksellista roolia kehitetään osuuskunnissa ja Lähivakuutusyhdistyksissä. Hallintoneuvostojen lakkauttamiselle on oltava riittävät perustelut. Yrityksen kasvaessa esimerkiksi fuusioiden kautta hallintoneuvoston käyttöönotto voi olla perusteltua. 4. Hallitukset ottavat käyttöönsä itsearvioinnin, joka toteutetaan vuosittain tai tarpeen mukaan. Hallitukset laativat myös itselleen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja vuosikellon. 5. Niitä tarvitsevissa yrityksissä hallitukseen valitaan muiden yritysten toimitusjohtajia ja/tai hallitusammattilaisia tuomaan hallitukseen erityisosaamista ja luottamushenkilöille apua heidän valvontatehtävänsä täyttämiseen. III. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 6. Osuuskuntien ja Lähivakuutusyhdistysten hallitukset ja toimiva johto kannustavat luottamushenkilöitä osuustoiminnan ja vakuutusyhdistystoiminnan itseopiskeluun yrityksen, yritysryhmän tai Pellervo-Seuran tuottaman internet- ja muun aineiston ja järjestelmien avulla. Oppimiselle on hyvä asettaa konkreettiset tavoitteet. 7. Uusien luottamushenkilöiden rekrytoimiseksi osuuskunnat ja Lähivakuutusyhdistykset tehostavat asiaan liittyvää tiedotusta. 8. Toimitusjohtajan ja johtavien toimihenkilöiden valinta ja perehdytys valmistellaan riittävästi. 9. Osuuskunnat ja Lähivakuutusyhdistykset huolehtivat, että niillä on olemassa luottamushallinnon koulutussuunnitelma tuleville vuosille. Koulutussuunnitelmassa varmistetaan, että: a) uusille valituille luottamushenkilöille järjestetään perehdyttäminen ja tarvittava koulutus b) edustajiston jäsenten osaamista kehitetään kerran vuodessa esimerkiksi syys- tai kevätkokouksen yhteydessä c) hallintoneuvoston jäseniltä edellytetään Pellervo-Instituutin 4-päiväisen HHvalmennuksen tai vastaavan suorittamista kahden vuoden sisällä hallintoon valinnasta; vaihtoehtoisesti hallintoneuvostoille järjestetään oman ryhmän sisäinen räätälöity HH-valmennus tai muu sitä vastaava koulutus d) hallituksen jäseniltä edellytetään HHvalmennuksen tai HLJ-ohjelman tai muun vastaavan koulutuksen suorittamista kahden vuoden sisällä valinnasta. Koulutusharkintaan vaikuttavat osuuskunnan ja Lähivakuutusyhdistyksen koko ja liiketoiminnan luonne. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet osallistuvat vuosittain alan strategiaseminaareihin ja vastaaviin tapahtumiin osaamisensa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. 10. Kansainvälisen osaamisen vahvistamiseksi suurissa ja suurehkoissa osuuskunnissa ja niiden omistamissa yrityksissä etenkin hallituksen jäsenet osallistuvat englannin kielen opetukseen ja ulkomaisiin seminaareihin. 11. Osuuskunnat ja Lähivakuutusyhdistykset huolehtivat uusien toimitusjohtajien ja muun toimivan johdon osuustoimintaan tai keskinäiseen vakuutustoimintaan liittyvän erityistietämyksen riittävästä tasosta. LÄHDE: Tämä julkaisu on toimitettu Pellervo-Seuran valtuuskunnan hyväksymän raportin ja suositusten pohjalta. Alkuperäinen raportti löytyy netistä, ja%20hallinto2011.pdf 8

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere 27.1.2017 Osuuskunta yhtiöittämisen mallina Kansalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnistaan Palveluja koko maassa Sote-osuuskunnat palveluntuottajina Dataosuuskunnilla

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Osuustoiminnan lahjoitusprofessuuri

Osuustoiminnan lahjoitusprofessuuri Osuustoiminnan lahjoitusprofessuuri Perusteet ja tavoitteet Tiedotustilaisuus 22.1.2013 Suomi osuustoiminnallisin Maailmassa osuuskuntien jäsenyyksiä miljardi - työllistävät 100 miljoonaa ihmistä - 300

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ 1 1 Hallituksen jäsenten palkitseminen... 3 2 Toimitusjohtajan, johtoryhmän ja avainhenkilöstön palkitsemisen periaatteet... 3 2.1 Tulokseen perustuvat kannustinjärjestelmät...

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

6 Läsnä olevien toteaminen ja ääniluettelon vahvistaminen sekä läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen eräille muille kuin yhtiön osakkeenomistajille

6 Läsnä olevien toteaminen ja ääniluettelon vahvistaminen sekä läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen eräille muille kuin yhtiön osakkeenomistajille KUNNAN TAITOA Oy:n VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS ESITYSLISTA AIKA: Torstai 12.5.2016 klo 10.00 PAIKKA: Kokoushuone A2, Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen puheenjohtajan ja pöytäkirjanpitäjän

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET

OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET 17.12.2015 ILMARINEN OMISTAJANA Olemme omistajana pitkäjänteinen, avoin ja aktiivinen: Tavoitteenamme on valita sijoituskohteet, joiden arvonkehitys pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet - Juha Viertola Oikeustieteen lisensiaatti 12.1. SÄÄTIÖN VARAT ON SIJOITETTAVA VARMALLA JA TULOA TUOTTAVALLA

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä

Lisätiedot

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa?

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? - Hallitus on keskeisessä roolissa päätöksenteossa ja sen valmistelijana - Hallitukselta odotetaan hyviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja - Hallitukselta

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1 (5) UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006. Työjärjestystä on muutettu viimeksi

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

1. Säätiön nimi Säätiön nimi on Lotta Svärd Säätiö - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1. Säätiön nimi Säätiön nimi on Lotta Svärd Säätiö - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. SÄÄNNÖT 1 LOTTA SVÄRD SÄÄTIÖ - LOTTA SVÄRD STIFTELSEN SÄÄNNÖT 1. Säätiön nimi Säätiön nimi on - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2. Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO OSUUSKAUPASSA SINUN OPPAASI

PÄÄTÖKSENTEKO OSUUSKAUPASSA SINUN OPPAASI PÄÄTÖKSENTEKO OSUUSKAUPASSA SINUN OPPAASI Helena Raininko, Mika Haapanen-Suojala SOK Lakiasiat 2016 SINUN OPPAASI Tämä opas on tarkoitettu kertomaan lyhyesti osuuskaupasta ja sen toiminnasta sekä päätöksenteosta

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti

Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti CapMan Oyj:n hallituksen vahvistama 11.2.2016. Tämä CapMan Oyj:n (jäljempänä CapMan) palkka- ja palkkioselvitys on laadittu 1.1.2016 voimaan tulleen

Lisätiedot

6. Vuoden 2013 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen

6. Vuoden 2013 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen KUTSU OUTOTEC OYJ:N VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Outotec Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään maanantaina 31.3.2014 kello 11.00 alkaen Finlandia-talolla, osoitteessa

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 )

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 ) 25.2.2015 1 (5) Fennian hallituksen ehdotus 20.4.2015 yhtiökokoukselle koskien yhtiöjärjestyksen muuttamista: Muutosehdotuksien pääasiallinen sisältö on: 1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa

Lisätiedot

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase. 1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

6. Vuoden 2015 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen

6. Vuoden 2015 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen OUTOTEC OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.2.2016 KLO 9.30 KUTSU OUTOTEC OYJ:N VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Outotec Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään maanantaina 11.4.2016

Lisätiedot

AVILON OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Avilon Oyj, englanniksi Avilon Plc. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Valkeakoski. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa joko suoraan taikka

Lisätiedot

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin 1 Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.5.2016 ja merkitty kaupparekisteriin 20.5.2016. 1 KÖYLIÖN-SÄKYLÄN SÄHKÖ OY YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

Lisätiedot

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Eero Vaara, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy (Aalto/Tuotantotalous) 18.11.2011 STRATEGIA JA IHMISET Strategian eriskummallisuuksia 1. Strategia

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 5.4.2016 1. Nimitystoimikunnan tarkoitus Ahlstrom Oyj:n (jäljempänä Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta on Yhtiön osakkeenomistajien

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 K1: Tarjouspyynnössä työmääräksi on arvioitu 120-160 htp/vuosi. Voiko tämän jakaa osiin tarjotun pääarkkitehdin ja tämän varahenkilön välillä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous perjantaina 16. maaliskuuta 2012 klo Pörssisali, Fabianinkatu 14, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous perjantaina 16. maaliskuuta 2012 klo Pörssisali, Fabianinkatu 14, Helsinki Varsinainen yhtiökokous perjantaina 16. maaliskuuta 2012 klo 13.00 Pörssisali, Fabianinkatu 14, Helsinki Esityslista 1. Kokouksen avaaminen 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskun

Lisätiedot

Kohti yrityksen voimavarahallitusta

Kohti yrityksen voimavarahallitusta Kohti yrityksen voimavarahallitusta Harri Lukander asianajaja, varatuomari OSAKEYHTIÖN HALLITUKSEN TEHTÄVÄT 2 Hallituksen tehtävät osakeyhtiön hallitus huolehtii ja vastaa kaikista niistä yhtiöoikeudellisista

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ HENKI-FENNIAN HYVÄÄ HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ SEKÄ HYVÄÄ HALLINTOTAPAA KOSKEVA OHJEISTUS 1 (5)

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ HENKI-FENNIAN HYVÄÄ HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ SEKÄ HYVÄÄ HALLINTOTAPAA KOSKEVA OHJEISTUS 1 (5) VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ HENKI-FENNIAN HYVÄÄ HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ SEKÄ HYVÄÄ HALLINTOTAPAA KOSKEVA OHJEISTUS 1 (5) 2 (5) Yleinen lähtökohta Corporate Governance (CG) -työryhmän vuonna 2003 julkaisemat

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Strategia toimintaa ohjaamassa

Strategia toimintaa ohjaamassa Strategia toimintaa ohjaamassa Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. AKAVAN ERITYISALOJEN TOIMINTA-AJATUS Tässä esitteessä

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS F-Secure Oyj 4. huhtikuuta 2016 Sisällys Hallituksen ja yhtiön johtoryhmän jäsenten palkitseminen... 3 Hallitus... 3 Hallituksen palkitseminen... 3 Toimitusjohtaja... 3 Johtoryhmän

Lisätiedot

1. a) Yhtiön nimi: Outokumpu Oyj b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 21,84 %

1. a) Yhtiön nimi: Outokumpu Oyj b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 21,84 % Liitemuistio 1 Palkitsemistiedot 1. a) Yhtiön nimi: Outokumpu Oyj b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 21,84 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on harjoittaa kaivos- ja kaivannaistoimintaa,

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä HE 63/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

HELEN OY:N OSAKKEENOMISTAJAN NIMITYSTOIMIKUNNAN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2016

HELEN OY:N OSAKKEENOMISTAJAN NIMITYSTOIMIKUNNAN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2016 HELEN OY:N OSAKKEENOMISTAJAN NIMITYSTOIMIKUNNAN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2016 Helen Oy:n yhtiökokouksessa 27.8.2014 perustettiin osakkeenomistajan pysyvä nimitystoimikunta, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS YHTIÖJÄRJESTYS Liite perustamissopimukseen 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

Lisätiedot

tiistai 15.3.2016 klo 13.00, Kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki.

tiistai 15.3.2016 klo 13.00, Kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki. PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 (5) BASWARE OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika ja paikka tiistai klo 13.00, Kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki. 1 Kokouksen avaaminen Hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri

PK-hallitusbarometri PK-hallitusbarometri 7.2.13 Alue N 5 45 4 35 3 25 15 1 5 45 kauppakamari (N = 45) Asema organisaatiossa kauppakamari (N = 45) 45 42 4 35 3 25 15 16 22 1 5 toimitusjohtaja hallituksen puheenjohtaja hallituksen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous tiistaina klo Akseli Gallen-Kallela -kabinetissa Hotel Kämpissä, Pohjoisesplanadi 29, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous tiistaina klo Akseli Gallen-Kallela -kabinetissa Hotel Kämpissä, Pohjoisesplanadi 29, Helsinki Varsinainen yhtiökokous tiistaina klo 11.00 Akseli Gallen-Kallela -kabinetissa Hotel Kämpissä, Pohjoisesplanadi 29, 00100 Helsinki Esityslista 1. Kokouksen avaaminen 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Tässä ohjeessa sovittuja periaatteita on noudatettava myös uusia PKS -yhteisöjä / säätiöitä perustettaessa.

Tässä ohjeessa sovittuja periaatteita on noudatettava myös uusia PKS -yhteisöjä / säätiöitä perustettaessa. HYVÄ HALLINTOTAPA PKS -YHTEISÖISSÄ Tämä ohje on tarkoitettu Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien yhteisesti omistamien yhteisöjen (osakeyhtiöt, kuntayhtymät ja yhdistykset) ja säätiöiden

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

SOK:n palkka- ja palkkioselvitys

SOK:n palkka- ja palkkioselvitys SOK:n palkka- ja palkkioselvitys 2015 Palkitsemisen periaatteet SOK:ssa SOK:n hallintoneuvosto on asettanut pysyvän palkitsemisvaliokunnan, jonka tehtävänä on arvioida ja kehittää koko S-ryhmän ylimmän

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

asiakastieto.fi POYAKIRJA 1/2016 ASIAKASTIETO GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 1.4.2016 klo 1000 Paikka:

asiakastieto.fi POYAKIRJA 1/2016 ASIAKASTIETO GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 1.4.2016 klo 1000 Paikka: asiakastieto.fi POYAKIRJA 1/2016 ASIAKASTIETO GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 1.4.2016 klo 1000 Paikka: Läsnä: Finlandia talo (Terassisali), Mannerheimintie 13 E, Helsinki. Kokouksessa olivat

Lisätiedot

Taideyliopiston vaaliohjesääntö. Taideyliopisto Vaaliohjesääntö

Taideyliopiston vaaliohjesääntö. Taideyliopisto Vaaliohjesääntö Taideyliopisto Vaaliohjesääntö Taideyliopiston vaaliohjesääntö Hallitus 11.3.2013 1 Sisältö: Soveltaminen 1 Soveltaminen Äänioikeus ja vaalikelpoisuus 2 Äänioikeus 3 Vaalikelpoisuus Vaalitoimikunta 4 Vaalitoimikunta

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Osuustoiminnallisuus mahdollisuus Green Care -toimijoille

Osuustoiminnallisuus mahdollisuus Green Care -toimijoille Osuustoiminnallisuus mahdollisuus Green Care -toimijoille Green Care toimijatreffit 21.2.2017 Ritva Kivistö Saisimmeko aikaan yhdessä enemmän? Sinun tarinasi on palvelusi. Kaipaatko kuitenkin yhteisön

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 10.2.2016 CRAMO-KONSERNI

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 10.2.2016 CRAMO-KONSERNI PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 10.2.2016 CRAMO-KONSERNI 1 1 Cramon palkitsemisperiaatteet ja päätöksentekojärjestys... 3 2 Hallituksen jäsenten palkitseminen... 4 3 Toimitusjohtajan, konsernijohtoryhmän

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys

Palkka- ja palkkioselvitys HKScan Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 2010 6.4.2011 Sisältö 1. Hallituksen jäsenten palkitseminen 2 1.1 Hallituksen jäsenille maksetut palkat ja palkkiot vuonna 2010.. 2 2. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN

KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN 1 / 5 KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Aika Torstaina 7.4.2016 klo 15.30 Paikka Kattilahalli, Suvilahti, Sörnäisten rantatie 22, 00540 Helsinki Taaleri Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen

Lisätiedot

5. Ääniluettelon vahvistaminen sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

5. Ääniluettelon vahvistaminen sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen AFFECTO OYJ -- PÖRSSITIEDOTE -- 13.2.2014 klo 12.30 Kutsu Affecto Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Affecto Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 10.4.2014

Lisätiedot

EHDOTUKSET BITTIUM OYJ:N VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE

EHDOTUKSET BITTIUM OYJ:N VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE EHDOTUKSET BITTIUM OYJ:N VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 12.4.2017 Copyright Bittium Corporation Bittium Corporation, Tutkijantie 8, FI-90590 Oulu, FINLAND, +358 40 344 2000, +358 8 343 032 Sisällysluettelo

Lisätiedot

HALLITUKSEN EHDOTUS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ JA OSINGONMAKSUSTA

HALLITUKSEN EHDOTUS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ JA OSINGONMAKSUSTA HALLITUKSEN EHDOTUS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ JA OSINGONMAKSUSTA ehdottaa, että 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella jaetaan 0,35 euroa osakkeelta ja että

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä

Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä Kimmo Rasila 18.6.2013 Kimmo Rasila for Kasvufoorumi Mihin hallitusta tarvitaan? 1. Strategisesta suunnasta päättäminen Missä on yhtiön tulevaisuus käytettävissä

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot