Kreml päätti, vai Tamminiemi?
|
|
- Reino Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kreml päätti, vai Tamminiemi? Nordek-hankkeen kohtalo Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kuvastajana ~SANTERI-INSTITU UTT1 l-ielsingin yliopisto Suvi Helena Kansikas Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Yhteiskuntahistorian laitos Poliittisen historian pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2004
2 Su vi Helena Kansikas Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Yhteiskuntahistorian laitos Poliittisen historian pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2004 Abstrakti Kreml päätti, vai Tamminiemi? Nordek-hankkeen kohtalo Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kuvastajana Selvitän pro gradu -tutkimuksessani Suomen ja Neuvostoliiton vlilisten suhteiden tilaa ja toimintamuotoja kylmän sodan aikana. Tarkastelen tutkimuksessani vuosien aikana neuvotellun pohjoismaisen laajennetun taloudellisen yhteistyön hankkeen, Nordekin vaiheita ja IOteutumismahdollisuuksia Suomen idänsuhteiden luomissa puitteissa. Tavoitteenani on selvittää Suomen ja Neuvostoliiton vlilisen vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteen ehtoja kylmän sodan luomassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa kontekstissa. ordekissa mukana olivat Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska. Maiden välillä oli suuria ristiriitoja,jotka venyttivät neuvotteluiden kestoa. Myös taloudellisten ja poliittisten tavoitteiden eroavaisuudet pohjoismaiden keskuudessa tuottivat alusta asti vaikeuksia Nordek-neuvotteluissa. Suomelle ja Ruotsille Nordek-hanke oli itseisarvo, Norja ja etenkin Tanska näkivät siinä mahdollisuuden parantaa omia neuvotteluasemia EEC:n neuvottelupöydässä. Nordek loi Suomelle taloudellisen ja integraatiopoliittisen mahdollisuuden. Länsi-Euroopan integraatio vaikeutti Suomen asemaa ennen kaikkea Siksi, että se uhkasi sulkea piiriinsä samanaikaisesti Suomen tärkeimmät vientimarkkinat ja pahimmat vientikilpailijat. Nordekin katsottiin olevan Suomen talouselämlille tarpeellinen kontakti Länsi-Euroopan talousintegraatioon. Neuvostoliitto suhtautui kielteisesti Nordek-hankkeeseen koko tutkimani ajanjakson ajan. Sen kielteinen kanta Nordek-hankkeen pohjautui kolmeen eri tekijään, jotka liittyivät kiinteästi toisiinsa. Nämä tekijät olivat ideologia, ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä talouspolitiikka. Ideologiset periaatteet korostuivat tutkimailani aikakaudeila kahdesta syystä. Ensimmäinen tekijä oli
3 11ekkoslovakian miehitys elokuussa 1968 ja sitä seurannut sosialistisen leirin Iwrissapitotoimenpiteeksi luotu oppi rajoitetusta suvereniteetista. Toinen neuvostoideologian kannalta merkittävä prosessi, joka tutkimallani ajanjaksolla oli käynnistymässä, oli liennytys. Neuvostoideologian erllitä perusajatuksia oli, että talous ja politiikka liittyivät kiinteästi toisiinsa. Talouspoliittisesti Neuvostoliittoa kiinnosti Nordek-hankkeessa eniten sen vaikutus maan Suomenkauppaan. Suomen ja Neuvostoliiton välistä kauppapolitiikkaa sanelivat Pariisin rauhansopimus ja YYA-sopimus. Niiden avulla Neuvostoliitolle taattiin pääsy osalliseksi kapitalistisen luoteisnaapurinsa markkinoista. Neuvostoliiton Suomen-politiikassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpiä kysymyksiä oli Suomen pitäminen osana maan turvallisuusvyöhykettä. Tämä vannistettiin maiden välille solmitun YY A-sopimuksen avulla. Tutkimustuloksenani on, että Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden toimivuuteen vaikuttivat sekä maiden väliset kahdenkeskiset kontaktit että maailmanpoliittinen tilanne. Nordek-hanke toi esiin ne liikkuma-alan rajat, joita Suomella Neuvostoliiton intressipiirissä oli. Nordek-hankkeen historia päättyi maaliskuussa 1970, kun Suomen hallitus päätti jättää valmiiksi neuvotellun sopimuksen allekirjoittamatta. Yhtenä syynä tälle oli se, ettei neuvostojohto ollut hyväksynyt Suomen jäsenyyttä Nordek-hankkeessa. Asiasanat: ulkopolitiikka - Suomi - Neuvostoliitto Nordek-hanke Neuvostoliitto - poliittinen päätöksenteko
4 Sisällysluettelo I Johdanto Tutkimuskohde ja tutkimuksen tavoitteet Käytetyt lähteet, aikaisempi tutkimus ja metodi Neuvostolehtien käyttö päätöksenteon tutkimisessa Historiallinen konteksti Suomettuminen Neuvostomielipiteen muodostuminen Neuvostoliitto ja talouspolitiikka Neuvostoliiton poliittinen päätöksenteko Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa "Brdnevin doktriinin" vaikutus Suomeen Nordek-suunnitelma käynnistyy Suomi innolla mukaan Nordekiin Epävarmuuden kevät Neuvostoliitossa Kurssinmuutos Neuvostoliitossa Integraatiotilanne vuoden 1968 lopulla "Rauhaton kevät Pohjois-Euroopassa" Suomalaiset arvioivat hankkeen mahdollisuuksia Myrsky nousemassa tammikuussa Neuvostoliitto valmistelee iskua Mihin lehdistöhyökkäys tähtäsi? Nordek "Vastoin neuvostoliittolais-suomalaisen ystävyyden ehtoja"? Suomalaiset vakuuttelevat neuvostojohtoa Epäluulo jää kytemään... 65
5 2 5.3 Kevään lopulla vaimentuvaa kritiikkiä..." Nordek-suunnitelman loppu Nordek-suunnitelma erätauolla [ntegraatiotilanne joulukuun alla..." Haagin kokous muuttaa integraatiokuvion... "..." Kekkonen vetämään hanketta..." Nordekin jälkiluku Suomen ratkaisun sisäpoliittiset taustat... "... "..." Neuvostoliitto sai haluamansa? Yhteenveto..."... ""..." Suomi jatkoi kielloista huolimatta..."... " NL:n perustelut kielteiselle kannalle Nordek-kysymyksessä...,, Maiden väliset hyvät suhteet?..." Miksi Nordek-hanke epäonnistui?..."..." Lähteet
6 3 1 Johdanto 1.1 Tutkimuskohde ja tutkimuksen tavoitteet Selvitän pro gradu -tutkimuksessani Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden tilaa ja toimintamuotoja kylmän sodan aikana. Tarkastelen tutkimuksessani vuosien aikana neuvotellun pohjoismaisen laajennetun taloudellisen yhteistyön hankkeen, Nordekin vaiheita ja toteutumismahdollisuuksia Suomen idänsuhteiden luomissa puitteissa. Tavoitteenani on selvittää Suomen ja Neuvostoliiton välisen vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteen ehtoja kylmän sodan luomassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa kontekstissa. Pyrin kartoittamaan molempien maiden ulko-, turvallisuus- ja talouspoliittiset näkökohdat ja tavoitteet I 960-luvun lopulla sekä sen, millä keinoilla maat pyrkivät näitä saavuttamaan. Selvitän näiden näkökohtien toteutumista asettamalla ne Nordek-suunnitelman ajalliseen ja sisällölliseen yhteyteen. Tavoitteenani on konstruoida Neuvostoliiton suhtautuminen Nordek-hankkeeseen saatavilla olevan materiaalin avulla. Keskeinen rutkimustavoitteeni on selvittää, millä perusteilla neuvostojohto teki Nordek-kannanottonsa ja miten sen esittämä mielipide vaikutti Suomen toimintaan prosessissa. Tutkimuskysymykseni kannalta on oleellista selvittää se, millaista vuoropuhelua tästä Suomen havittelemasta integraatiohankkeesta maiden välillä käytiin. Pyrin tekemään analyysin siitä, millaisin perustein kummassakin maassa arvioitiin toisen käyttäytymistäja miten nämä arviot vaikuttivat maiden omaan politiikkaan. Lopullisena tutkimustuloksena on sen selvittäminen, mitä Nordek-hankkeen kohtalo todellisuudessa kertoo maiden välisistä suhteista. Nordekiksi kutsuttiin vuonna 1968 aloitettua suunnitelmaa pohjoismaisesta taloudellisesta yhteistyöstä, jonka tavoitteena oli ratkaista Pohjolan Efta-maiden, Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan ajankohtaiset talouspoliittiset ongelmat. Tanskan pääministeri Hilmar Baunsgaard teki Pohjoismaiden neuvoston istunnossa aloitteen, jonka tavoitteena oli aloittaa keskustelut pohjoismaiden taloudellisen yhteistyön laajentamiseksi. Idea ei ollut täysin uusi; jo 1940-luvulla oli nostettu esiin kysymys taloudellisen toiminnan kehit-
7 4 tämisestä. Viimeisin pyrkimys muodostaa pohjoismainen talousliitto oli päättynyt luvulla, Pohjoismaiden päästyä osalliseksi integraaliokehityksestä Eftan muodossa. 1 Vuonna 1968 aloitetulla hankkeella Pohjoismaat pyrkivät parantamaan taloutensa kehitysmahdollisuuksia tilanteessa, jossa EEC oli selvästi artilculoinut kielteisen asenteensa Efta-maiden pyrkimyksiin liittymisestä yhteisöön. Pohjoismailla oli erilaisia tavoitteita ja päämääriä, joita ne Nordekin avulla pyrkivät toteuttamaan. Tanska, jonka aloite hanke alkujaan oli, ilmoitti pitävänsä EEC-jäsenyyttä ensisijaisena tavoitteenaan. Samalla se ilmaisi tarkastelevansa Nordekia keinona parantaa neuvotteluasemaansa sitä tilannetta silmällä pitäen, että se pääsisi EEC:n neuvottelupöydän ääreen. 2 Pohjoismaista Suomen esittämä kanta Nordekiin oli kauimpana tanskalaisten näkemyksestä. Pääministeri Koiviston lausunnossa pääministerikokouksen yhteydessä on kiteytettynä Suomen tärkeimmät tavoitteet. Ensinnäkin Suomi näki kaikkien maiden etujen mukaisena sen, että ne voisivat osallistua Euroopassa käynnissä olleeseen integraalioprosessiin. Toiseksi Suomi halusi kiinnittää huomiota siihen, että pohjoismaisella yhteistyöllä oli huomattava itseisarvo. Lausunnossa tuotiin julki myös se, että keskeisimmissä taloudellisissa intresseissä pohjoismaiden edut erosivat osittain toisistaan.) Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan pääministereiden Kööpenhaminan kokouksessa antamassa tiedonannossa ilmaistiin vielä eräitä periaatteita, joiden mukaan yhteistyötä kehitettäisiin. Merkittävimpiä Suomen kannalta olivat ne kohdat, joissa todettiin, että yhteistyö sovitettiin maiden pyrkimyksiin kehittää kauppasuhteitaan kolmansien maiden kanssa. Lisäksi tiedonantoon kirjattiin, että yhteistyö ei koskenut neljän maan ulko- eikä turvallisuuspol i ti i kkaa. 1 Seppinen Jukka, Suomen EfLa-ratkaisu yöpakkasten ja noottikriisin välissä. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1997, ; Seppinen Jukka, Mahdoltomasta mahdollinen: Suomen lie Euroopan Unioniin. Ajatus, Helsinki 2001, Suomi Juhani, TaiSIelu puolueeltomuudesta. Urho Kekkonen Otava, Helsinki 1996, ; KoivisIo Mauno, Liikkeen suunta. Kirjayhtymä, Helsinki 1997, ) Pääminisleri Mauno KoivistOn lausunto Kööpenhaminan pääministerikokouksen johdosta Ulkopoliittisia lausuntoja ja asiakirjoja (ULA) t 968, Ulkoasiainministeriön julkaisuja, Valtion painatuskeskus, Helsinki 1969,73-74.
8 5 Pääministerit sopivat myös siitä, että yhteistyö olisi muotoiltava siten, että se helpottaisi neljän maan osallistumista laajennettuun eurooppalaiseen markkina-alueeseen tai niiden yhteistyötä viimemainitun kanssa. 4 Nordek-hankkeen toteuttavaa sopimusta neuvoteltiin sekä virkamies- että ministeritasolla noin kahden vuoden ajan maaliskuusta 1968 maaliskuuhun Lukuisien neuvotteluiden ja kompromissien tuloksena Nordekin perustamissopimus oli valmis allekirjoitettavaksi maaliskuun 17. päivänä Suomen hallitus ilmoitti olevansa valmis allekirjoittamaan sopimuksen Vain päivää ennen allekirjoitushetkeä Suomen ulkopoliittinen johto - presidentti Urho Kekkonen, pääministeri Mauno Koivisto ja ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen - kokoontui Tamminiemeen keskustelemaan Nordekista. Syynä oli Neuvostoliiton suurlähettilään Andrei Kovalevin aiemmin samana päivänä ulkoasiainministerilie jättämä ilmoitus hallituksensa muuttumattoman kielteisestä kannasta Nordekhankkeeseen. Keskustelun tuloksena presidentti ja ministerit tekivät ratkaisun, jonka valtioneuvosto seuraavana päivänä ilmoitti. Sen mukaan istuva Koiviston hallitus ei allekirjoita sopimusta. Ilmoituksessa käytetty sanamuoto "[v]altioneuvosto katsoo, ettei sopimusta tule allekirjoittaa tässä vaiheessa"s, jätti ratkaisun avoimeksi. Käytännössä pohjoismaissa huomattiin, että aika oli ajanut Nordek-hankkeen ohi. Tutkimuksessani selvitän Nordek-hankkeen elinkaarta sen käynnistymisestä aina Suomen valtioneuvoston päätökseen sopimuksen allekirjoi ttamatta jättämisestä. Kysymykset, joihin tutkimuksessani Suomen osalta pyrin selvittämään vastaukset, ovat seuraavat: Mitä Nordek-hankkeessa tapahtui? Miten suomalaiset pyrkivät selvittämään hanketta neuvostojohdolle? Miten suomalaiset reagoivat Neuvostoliiton taholta tuleviin komrnentteihin? Miten suomalaiset arvioivat jäsen yysmahdollisuuksiaan? Mitkä suomalaisten mielestä olivat hanketta rajoittavat tekijät? Miten Suomen integraatiopolitiikka muotoutui ja miten Nordek-hanke sopi siihen? Millaisia eroja suomalaisten poliittisten toimijoiden näkemyksissä 'Kööpenhaminassa pidetyn Pohjoismaiden pääminislerikokouksen tiedonanto. ULA Tiedonanto valtioneuvoston istunnosta ULA 1970, Ulkoasiainministeriön julkaisuja, Valtion painatuskeskus, Helsinki 1971,79.
9 101 teidensa eroista. Pääministeri Koivisto ajoi koko ajan pohjoismaista hanketta, joka voisi toimia vastavoimana Euroopan Talousyhteisölle. Presidentti Kekkonen tarkkaili tilannetta taka-alalla pyrkien vaikuttamaan mahdollisimman vähän tapahrumien kulkuun. Hänet vedettiin mukaan siinä vaiheessa, kun Koiviston mahdollisuudet hoitaa asia Neuvostoliiton kanssa loppuivat. Kekkosen päiväkirjamerkinnät paljastavat hänen ajaruksensa pyörineen jo toisella tasolla, EEC-ratkaisussa. Johtopäätöksenäni pidän sitä, että Kekkonen totesi nopeasti, etteivät Nordekin ruomat idänpoliittiset vaikeudet kompensoi siitä saatavia hyötyjä. Hän hannistui pääministerilleen tämän vedettyä hänet mukaan hyödyttömään prosessiin. Nordekin kohtaamien Pohjoismaiden intressiristiriitojen ja Neuvostoliiton vasrusruksen ohella lopullinen syy Nordekin kariurumiseen oli se, ettei presidentti Kekkonen onnisrunut saamaan hanketta läpi Neuvostoliiton suunnalla. Uskon, että loppurulos ei ollut Kekkoselle yhtä suuri pettymys kuin se oli pääministeri Koivistolle.
10 102 LÄHTEET ALKUPERÄISLÄHTEET JULKAISEMATTOMA T ALKUPERÄISLÄHTEET KansalIisarkisto (KA), Helsinki Ahti Karjalaisen kokoelma (AKK) 15 Ulkopolitiikka 16 Länsi-Euroopan integraatio 17 Idänkauppa 22 Yksityinen ja poliittinen aineisto Tasavallan Presidentin Arkistosäätiö, Hovila, Orimattila Urho Kekkosen arkisto (UKA) 1/51 Urho Kekkosen kirjeenvaihtoa 21 Politiikka Urho Kekkosen vuosikirjat (UKK vsk.) Ulkoasiainministeriön arkisto (UMA), Helsinki 5 B Lähetystöjen yksityisluontoiset tiedotukset 5 C Raportit 12 K Suomen ulkopoiitiikkaja ulkopoliittinen asema yleensä 12 L Suomen suhteet muihin maihin 13 A Suomen puolueettomuus 58 H Nordek 94 C Ulkoasiainministeriön kommunikeat, lehdistö- ja uutiskatsaukset Kc 7 Erittäin salaiset asiakirjat JULKAISTUT ALKUPERÄlSLÄHTEET Kekkonen Urho, Kirjeitä myllystäni , (toim. Tyrkkö Maarit, Korhonen Keijo), Otava, Helsinki 1977.
11 J03 NKP ja Suomi. Keskuskomitean salaisia dokumentteja Tshernous V.N. ja Rautkallio Hannu (toim.), Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinld Ulkopoliittisia lausuntoja ja asiakirjoja (ULA), Ulkoasiainministeriön julkaisuja, Valtion painatuskeskus, Helsinld Urho Kekkosen päiväldrjat 2 (UKK pvk. 2) , Suomi Juhani (Ioim.), Otava, Helsinld Urho Kekkosen päiväldrjal 3 (UKK pvk. 3) , Suomi Juhani (Ioim.), Otava, Helsinld SANOMALEHDET Izvestija Pravda MUUT LÄHTEET ARKJSTOLÄHTEET Kansallisarldslo (KA), Helsinld Ahli Karjalaisen kokoelma (AKK) 15 Ulkopolitiikka 16 Länsi-Euroopan integraatio 17 Idänkauppa 22 Yksityinen ja poliittinen aineisto Tasavallan Presidentin Arldstosäätiö, Hovila, Orimattila Urho Kekkosen arldsto (UKA) 1 Urho Kekkosen ldrjeenvaihtoa (UKK ldrjv.) 21 Politiikka Urho Kekkosen vuosildrjat (UKK vsk.) Ulkoasiainministeriön arldsto (UMA), Helsinld
12 104 5 B Lähetystöjen yksityisluontoiset tiedotukset 5 C Raportit 12 K Suomen ulkopolitiikka ja ulkopoliininen asema yleensä 12 L Suomen suhteet muihin maihin 13 A Suomen puolueenomuus 58 H Nordek 94 B Lehtikirjoitukset, lehdistökatsaukset 94 C Ulkoasiainministeriön kommunikeat, lehdistö- ja uutiskatsaukset Kc 7 Erittäin salaiset asiakirjat TUTKIMUS KIRJALLlS UUS Adomeit Hannes, Sovi et Decision-Making and Western Europe, in Sovi et Strategy Toward Western Europe, (eds. Moreton Edvina, Segal Gerard), George Allen & Unwin, London 1984, Adomeit Hannes, Soviet Risk-Taking and Crisis Behavior. A theoretical and empirical analysis. George Allen & Unwin, London Allison, Roy, Finland's Relations with the Soviet Union , The Macmillan Press Androsova Tatjana, Kauppapolitiikka Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa vuoden 1944 jälkeen, Haik 2/2002, Antola Esko, Tuusvuori Ossi, Länsi-Euroopan integraatio ja Suomi. Ulkopoliittinen instituutti, Kirjapaino Grafia Oy, Turku Ginsburgs George, Rubinstein Alvin Z., Finlandization: Soviet Strategy or Geopolitical Footnote?, in Soviet Foreign Policy Toward Westem Europe. (eds. Ginsburgs George, Rubinstein Alvin Z.), Praeger Publishers, New York Hakovirta Harto, Puolueettomuus ja integraatiopolitiikka. Tutkimus puolueettoman valtion adaptaatiosta alueelliseen integraatioon teorian, vertailujen ja Suomen poikkeavan tapauksen valossa. Acta Universitatis Tamperensis ser. A voi 78, Vammalan kirjapaino Oy, Vammala Hazard John N., (5th ed.) The Soviet System of Govemment. The University of Chicago Press, Chicago Hentilä Seppo, Suomi, Saksan-kysymys ja Berliinin kriisit. Historiallinen aikakauskirja (Haik) 2/2002,
13 105 Hentilä Seppo, Divided Gerrnany as a challenge to Finland's policy of neutrality, in XOJlO,nHaJI sohha Ii nojlhtiika proph,nkii:,niickycciiohhhje np06jlemhl. OrSeTCTSeHHhle pe,naktoph Eroposa; A.O. ljy6aphhh, POCCHllcKaJI AKlI,neMHH HaYK, I1HCTHTyr Bce06meH I1CTOPIiH, MocKsa (Cold War and the Policy of Detente: Problems and Discussions. Chief editors Yegorova; A. O. Chybaryan, Russian Academy of Sciences, Institute of Universal History. Moscow), ,2003; (Cold War 2003). Hentilä Seppo, Kaksi Saksaa ja Suomi. Saksan-kysymys Suomen puolueettomuuspolitiikan haasteena. SKS, Helsinki Historiallinen aikakauskirja (Haik) , Vammalan kirjapaino, Vammala KJeppe Per, EFf A - NORDEK - EEC. Analys av de nordiska ländemas integrationsproblem. Studieförbundet Näringsliv och Samhälle. Stockholm Kyröläinen Hannu, Talous ja politiikka eri järjestelmän omaavien valtioiden suhteissa: Suomi ja Neuvostoliitto Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos, tutkimuksia: 62, Tampere 198\. Kähönen Aappo, "Veteen piirretty viiva". Neuvostoliiton ja Suomen suhteet esimerkkinä kylmästä sodasta. Haik , Vammalan kirjapaino, Vammala 2002, Kyrillisten kirjainten translitterointi. Slaavilaiset kielet. Suomen standardisoimisliitto, 2. painos, Helsinki Lehtinen Lasse, Aatostajaloaja alhaista mieltä. Urho Kekkosen ja SDP:n suhteet WSOY, Helsinki Marttila Risto, Nordek-suunnitelma poliittisena ongelmana. Yleisen valtio-opin pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Nevakivi Jukka, Miten Kekkonen pääsi valtaan ja Suomi suomettui. Otava, Helsinki Paamola Veikko, Suomen valtalehdistön suhtautuminen Nordek-suunnitelmaan. Poliittisen historian pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto Paloheimo Marja Riitta, Atomivoimaa - idästä vai lännestä?: Suomen ensimmäisen ydinvoimalan hankinta poliittisena kysymyksenä Pol iittisen historian pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Helsinki Pietiläinen Jukka, Leninismistä liberalismiin. Lehdistöteoreettisten käsitysten muuttuminen Neuvostoliitossa ja Venäjällä Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos, Julkaisuja B 39, Tampere Pursiainen Christer, Beyond Sovietology. International Relations Theory and the Study of SovietlRussian Foreign and Security Policy. Finnish Institute of Intemational Affairs, Hakapaino, Helsinki 1998.
14 106 Rentola Kimmo, Suomi liu'ussa: Neuvostoliiton Suomen-politiikan kiristyminen Historiallinen aikakauskirja , 2002, Rentola Kimmo, Early Detente Soviet Anxieties: The Case of Finland, in Cold War 2003, Roxburgh Angus, Pravda. Inside the Soviet News Machine. Victor Gollancz Ltd, London Salminen Esko, Vaikeneva valtiomahti? NeuvostoliittoNenäjä Suomen lehdistössä Edita, Helsinki Seppinen Jukka, Suomen Efta-ratkaisu yöpakkasten ja noottikriisin välissä. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki Seppinen Jukka, Mahdotlomasta mahdollinen: Suomen tie Euroopan Unioniin. Helsinki, Ajarus 200 l. Soviet Foreign Policy Toward Westem Europe. (eds. Ginsburgs George, Rubinstein Alvin Z.), Praeger Publishers, New York Soviet Strategy Toward Westem Europe, (eds. Moreton Edvina, Segal Gerard), George Allen & Unwin, London Suomi Juhani, Taistelu puolueettomuudesta. Urho Kekkonen Otava, Helsinki Väyrynen Raimo, Conflicts in Finnish-Soviet Relations: Three Comparative Case Srudies. Acta Universitatis Tamperensis ser. A vo147, Tampere Zubok Vladislav, The Brezhnev Factor and Detente, , in Co1d War 2003, XOJlO,1l,HaJI BotiHa II nojli1t11ka p33pll,1l,kh:,1l,i1ckyccllohhble np06j1embl. OrSeTCTBeHHble pe,1l,aktop" vu1. Eroposa; A.O. ljy6apbllh, POCCHHCKaJI AKa,ll,eMHlI HaYK, HHCTl1TyT Bceo6U,\eti HCTOP"", MocKBa (Cold War and the Policy of Detente: Problems and Discussions. Chief editors I. 1. Yegorova; A. O. Chybaryan, Russian Academy of Sciences. Instirute ofuniversal History, Moscow), 2003; (Cold War 2003). MUU KIRJALLISUUS Bartenev T., Komissarov 1., Kolmekymmentä vuotta hyvää naapuruutta. Otava, HeIalDkl Derjabin Juri, Omalla nimellä. Reunamerkintöjä Juri Komissarovin ki~joiiiid,jac" elämään. Otava, Helsinki 1997.
15 107 Fjodorov Vladimir, NKP:n Suomen osastolla Otava, Helsinki Koivisto Mauno, Väärää politiikkaa. Kirjayhtymä, Helsinki Koivisto Mauno, Liikkeen suunta. Kirjayhtymä, Helsinki Komissarov Juri, Linja. Otava, Helsinki HAASTATfELUT Venäjän entinen suurlähettiläs Jurij Derjabin, Orimattila (äänite tekijän hallussa) Suomen entinen presidentri Mauno Koivisto, Helsinki (äänite tekijän hallussa) WWW-LÄHTEET Intemational Institute of Social History, Archives in Russia. < POCClotHCKHH rocyllapctbehh~ih apxhb HOBeHweH HCTOPHH, XapaKTepl1CTHKa 4>oHIIOB (Venäjän valtion uuden historian arkisto, Arkistokuvaus), < aracter.shtm 1>
Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä
97T 759 Jukka Seppinen Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten ja noottikriisin välissä Suomen Historiallinen Seura Helsinki Sisällys SAATTEEKSI 11 JOHDANTO 13 Tutkimustehtävä 13 Käsitteistä 15 Lähteet 17 Aiempi
LisätiedotIdänsuhteet vai pohjoismainen yhteistyö?
Idänsuhteet vai pohjoismainen yhteistyö? Keskustapuolueen linjaukset puolueettomuuspolitiikan ja Nordek-hankkeen aiheuttamassa ristipaineessa 1968 1970. Pro gradu-tutkielma Timo Vuorikivi Ohjaaja: professori
LisätiedotTiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Virta, Mikko Antero Työn nimi Arbetets
LisätiedotSUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI
SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI Arvo Myllymäki TALENTUM Helsinki 2010 Talentum Media ja tekijä ISBN 978-952-14-1526-5 Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari
LisätiedotVALTIO-OPPI 2015-2017
VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi
LisätiedotKaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana
Kaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana Tapio Juntunen Artikkeli Aloite Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä vakiintui kylmän
LisätiedotJOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA
JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotHenkilöhistoriaa Suomen Pankissa
Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 172. Tasavallan presidentin asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2004 N:o 172 176 SISÄLLYS N:o Sivu 172 Tasavallan presidentin asetus kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600
Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotSuomalainen lainsäädäntöprosessi ja sen metatiedot
Suomalainen lainsäädäntöprosessi ja sen metatiedot Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnassa -seminaari antti.lehtinen@it.jyu.fi
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1996 N:o 29 32 S I S Ä L L Y S N:o Sivu 29 Asetus Venäjän federaation kanssa tehdyn Suomen tasavallalla entiseltä Neuvostoliitolta
LisätiedotBryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) 8305/14 ADD 1 PI 39 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Päivämäärä
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotHISTORIAPOLITIIKKA VTT SUVI KANSIKAS EUROOPPA-TUTKIMUKSEN KESKUS HELSINGIN YLIOPISTO
HISTORIAPOLITIIKKA VTT SUVI KANSIKAS EUROOPPA-TUTKIMUKSEN KESKUS HELSINGIN YLIOPISTO KÄSITTEET Historian käyttö Menneisyyden eri ilmenemismuodot nykyisyydessä Historiapolitiikka Historian poliittista käyttöä
LisätiedotAsetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta
Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995 Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 5 päivänä
LisätiedotKauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?
Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 25/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: KIRJEENVAIHTO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
Lisätiedot15466/14 team/hkd/akv 1 DGG 2B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. marraskuuta 2014 (OR. en) 15466/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 14799/14 FSTR 66 FC 46 REGIO 126 SOC 777 AGRISTR
LisätiedotICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX
ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 755. Valtioneuvoston asetus. kansaneläkeasetuksen 69 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2002
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä elokuuta 2002 N:o 755 761 SISÄLLYS N:o Sivu 755 kansaneläkeasetuksen 69 :n muuttamisesta... 3727 756 perhe-eläkeasetuksen 1 :n muuttamisesta...
Lisätiedotpäätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193
Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,
LisätiedotJussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen?
P4. Suomalaisten maailmat 18.2.2015 (SUONPÄÄ) Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? 13.6.2014 Jussila ym. Miten Suomen ja Venäjän suhteet kehittyivät Krimin sodasta ensimmäiseen maailmansotaan?
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta
LisätiedotMiten uusi kuntalaki eroaa muiden pohjoismaiden kuntalaeista? Kuntalaki uudistuu seminaari 3.6.2014
Miten uusi kuntalaki eroaa muiden pohjoismaiden kuntalaeista? Kuntalaki uudistuu seminaari 3.6.2014 Eija Mäkinen Julkisoikeuden professori Filosofinen tiedekunta Vaasan yliopisto Näkökulma ja rajauksia
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 770. Tasavallan presidentin asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2006 N:o 770 778 SISÄLLYS N:o Sivu 770 Tasavallan presidentin asetus Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen
LisätiedotPUBLIC 15693/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PV/CONS 76 RELEX 1114
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 76 RELEX 1114 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3587. istunto (ulkoasiat),
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan
LisätiedotOulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015
1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen
LisätiedotFaculty of Economics and Administration
Faculty of Economics and Administration in Finnish: Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Bachelor of Administrative Sciences Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Major subjects: Administrative Science
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 781. Laki. valtion eläkerahastosta annetun lain 6 :n 2 momentin kumoamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1998
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998 N:o 781 788 SISÄLLYS N:o Sivu 781 Laki valtion eläkerahastosta annetun lain 6 :n 2 momentin kumoamisesta... 2159 782 Laki Kansaneläkelaitoksen
LisätiedotLEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta
Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi
Lisätiedot99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8
99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN
LisätiedotJatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille
Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
LisätiedotForsberg & Raunio: Politiikan muutos.
Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2001 N:o 344 349 SISÄLLYS N:o Sivu 344 Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 848. Asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1999 N:o 848 855 SISÄLLYS N:o Sivu 848 Asetus entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän kansainvälisen sotarikostuomioistuimen
Lisätiedot11917/1/12 REV 1 ADD 1 hkd,mn/vpy/tia 1 DQPG
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. lokakuuta 2012 (10.10) (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2010/0197 (COD) 11917/1/12 REV 1 ADD 1 WTO 244 FDI 20 CODEC 1777 PARLNAT 324 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia:
LisätiedotKuinkas siinä kävikään - Nordek 1968-70: Muisto menneiltä ajoilta vai reaalinen vaihtoehto?1
Kansantaloudellinen aikakauskirja - 89. vsk. -1/1993 Kuinkas siinä kävikään - Nordek 1968-70: Muisto menneiltä ajoilta vai reaalinen vaihtoehto?1 VISA HEINONEN 1. Johdanto Pohjoismainen yhteistyö on jokapäiväistä
LisätiedotEUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 9. huhtikuuta 207 (OR. en) 206/025 (COD) PE-CONS 3/7 VISA 8 COEST 55 COMIX 62 CODEC 295 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON
LisätiedotTEKNISEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 4/2016. Kokousaika 8.3.2016. Asiat :t 13. Asialista
ASIALISTA TEKNISEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 4/2016 Kokousaika 8.3.2016 Paikka Valtuustosali Asiat :t 13 Asialista 13 MAHNALAN YMPÄRISTÖKOULUN RAKENNUSHANKE; URAKOITSIJAN VALINTA... 35 ILMOITUKSET... 37 PÖYTÄKIRJA
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
LisätiedotEUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa
EUROBAROMETER Kansalaismielipide Euroopan unionissa Standard Eurobarometer / Autumn 2010 TNS Opinion & Social Syksy 2010 Kansallinen raportti Suomi 2.2.2011 Euroopan komission Suomen-edustusto Näkemykset
LisätiedotSukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia
Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 19.3.2010 Linda Hart, MA, E.MA Projektitutkija/Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa Tutkija, Sosiaalitieteiden laitos,
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. huhtikuuta 2010 (OR. en) 7853/10 Toimielinten välinen asia: 2009/0148 (CNS)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. huhtikuuta 200 (OR. en) 7853/0 Toimielinten välinen asia: 2009/048 (CNS) ISL 8 N 8 CH 9 FL 7 FRONT 38 SCHENGEN 30 N 07 ASIM 42 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON
LisätiedotLIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2016 COM(2016) 280 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon* välisellä vakautusja assosiaatiosopimuksella
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0192 (NLE) 10653/16 PECHE 242 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak.
LisätiedotTyöhyvinvoinnin vuosikymmenet
kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.6.2016 COM(2016) 385 final ANNEX 2 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE Euroopan
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNGIN TIEDOTUSTOIMINTA BRITTEIN SAARILLA TOIMENPITEET JA KUSTANNUSARVIO 2015
TARJOUS HELSINGIN KAUPUNGIN TIEDOTUSTOIMINTA BRITTEIN SAARILLA TOIMENPITEET JA KUSTANNUSARVIO 2015 Media Strategy, Lontoo Media Strategy, Lontoo 1 Viestinnän lähtökohdat Tämä toimintasuunnitelma käsittelee
LisätiedotTyöministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM
Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM2005-00146 MP Vattulainen Eeva 21.10.2005 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Komission tiedonanto neuvostolle, parlamentille ja sosiaalikomitealle
LisätiedotJuoksuhaudoista uussuomettumiseen
Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,
LisätiedotHelsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00
UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN
LisätiedotKuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990)
Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990) Hyvät kirjoittajat eivät näytä tekstiään muille ennen kuin se on lopullinen ja täydellinen. Hyvät kirjoittajat eivät aloita kirjoittamista ennen
LisätiedotALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOISMAIDEN TUTKIMUS (NORDEN)
ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOISMAIDEN TUTKIMUS (NORDEN) TUTKINTOVAATIMUKSET PERUSOPINNOT PÄÄAINE- JA SIVUAINEOPISKELIJALLE (XAK100), 25 op Pakolliset yhteiset opinnot (10 op) Suorita seuraavat opintojaksot
LisätiedotSuomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
LisätiedotPohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013
Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 2002 N:o 70 72 SISÄLLYS N:o Sivu 70 Laki Pohjoismaiden välillä elatusavun perimisestä
LisätiedotSUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS
SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi
LisätiedotPohjoismainen oikeus uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015
uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015 Mitä on pohjoismainen oikeus? Yhteisnimitys Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan oikeudelle + ylikansallinen
LisätiedotYlioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio
1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian
LisätiedotVuoden 2008 työohjelma
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Lausuntotyön osasto B "Ulkosuhteet"-jaosto Vuoden 2008 työohjelma Vuonna 2008 "ulkosuhteet"-erityisjaosto kokoontuu yhdeksään otteeseen. Lisäksi järjestetään kaksi erityisjaoston
LisätiedotKARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 09/2014
KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANHALLITUS No 09/2014 KOKOUSAIKA 17.06.2014 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 92 93 94 95 96 97 46 98 99
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. ta 2016 (OR. en) 15593/16 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 14. ta 2016 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja ASIM
LisätiedotYlioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio
1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian
LisätiedotKirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia
Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille
LisätiedotSotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta
Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa
LisätiedotIMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA
IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,
LisätiedotNUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA
NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,
LisätiedotARTO ASTIKAINEN Arkistoluettelo
ARTO ASTIKAINEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Muistiinpanot, kirjoitelmat, esitysaineisto 1 B Muistiot 2 C Kirjeenvaihto 4 D Lehtileikkeet 5 ARTO ASTIKAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Arto Astikainen
LisätiedotMiksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki
Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Niin, miksi? Pysäyttää inflaatio; inflaatio oli 1945 pahimmillaan 80 % vuodessa Saada harmaa talous
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotItämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo
Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten
LisätiedotNeuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu
26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
Lisätiedot***I MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon
LisätiedotMuutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.4.2015 COM(2015) 168 final 2013/0273 (NLE) Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä San Marinon tasavallan yhteistyöstä ja tulliliitosta
LisätiedotKomissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotYhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden
LisätiedotYlioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio
Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin
LisätiedotCase työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila
Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen
LisätiedotPÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 20.6.2013 B7-****/2013 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-****/2013 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti EU:n
LisätiedotMauno Koivisto (KUVA: RIO GANDARA)
Seuraava teksti on Helsingin Sanomien Muistot -sivuilta, se on julkaistu 13.5.2017. Teksti on tarkoitettu keskustelun tueksi mutta ei välttämättä luettavaksi sellaisenaan. Voit poimia sieltä lisää keskusteluaiheita
LisätiedotYHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015
YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI Pertti Woitsch 6.10.2015 1 Pertti Woitsch Security and Defense Industry Executive Senior Advisor, Geowise Oy Chairman, Surma Ltd. Director (non-exec), Temet Oy
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta tehdyn sopimuksen
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 22 25 SISÄLLYS N:o Sivu 22 Laki Euroopan poliisiviraston perustamisesta
LisätiedotKapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma
1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13
Lisätiedot