asuinaluesuunnitelma Kullanmutka - puurakenteinen asuinalue Alajärvelle Diplomityö Senni Sorri Moderni puukaupunki -hanke

Transkriptio

1 1:1500 Kullanmutkan asuinaluesuunnitelma Kullanmutkan alueelle on luotu värikäs asuinkokonaisuus nykyaikaisen puuarkkitehtuurin keinoin. Suunni elualueelle on sijoite u 59 yksi- tai kaksikerroksista omako taloa sekä yksi päiväko. Kullanmutkan talot on ryhmitelty neljään erilaiseen kokonaisuuteen: Nauhakadun aurinkotalot, Rengaskadun pihapiirit, Kaarikadun puistotalot ja Niemikadun maisematalot. Jokaisella alueella on oma luonteensa, joka hyödyntää kunkin paikan parhaita puolia ja ominaispiirteitä. Yhdessä nämä neljä osakokonaisuu a muodostavat ilmeeltään yhtenäisen asuinalueen, joka tarjoaa vaihtoehtoja monenlaiseen asumistarpeeseen. Kullanmutkan asuinaluesuunnitelman keskeisenä lähtökohtana on järvimaiseman tuominen ihmisten ulo uville sekä virkistysalueilla e ä asumisessa. Kadut taloineen kiertyvät alueen keskuksena toimivan virkistysalueen ympärille. Alueella on nähty tärkeänä se, e ä mahdollisimman monelta ton lta olisi välitön yhteys ympäröivään metsä-, pelto- tai järviympäristöön. Kullanmutkan alkuperäistä luontoa on halu u säily ää jä ämällä alueen keskelle metsäisiä viheralueita. Kullanmutkan rantavyöhyke on suurelta osin alavaa ja huonos rakentamiseen soveltuvaa maaperää. Tästä johtuen rantarakentamisen mahdollisuudet ovat lähtökohtaises hyvin rajalliset. Siksi suunnitelmassa vesi on tuotu parempien rakennusalueiden äärelle toisella tavalla: alueen keskelle on suunniteltu kaive avaksi kahden lammen muodostama kanava, jonka keskelle jää virkistyskäy öön tarkoite u saari. Tällä tavalla alueelle saadaan paljon rantaton eja, jotka eivät kuitenkaan estä järvinäkymiä rantarei n virkistysalueilta. Diplomityö Senni Sorri Moderni puukaupunki -hanke 1

2 Koulukeskuksen alueen kehittämissuunnitelma Alajärven taajama-alueet sijoiʃuvat järven tuntumaan, muʃa järven tuomien maisema-arvojen hyödyntäminen on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. JoƩa ƟlanneƩa saataisiin paranneʃua, on kaupungilla esiteʃy ajatus virkistysreiɵstön luomisesta järven ympärille. Rantareiƫ myös yhdistäisi Kullanmutkan uuden asuinalueen luontevasɵ koulukeskuksen alueeseen ja edelleen Alajärven keskustaan. Lisäksi on myös visioitu jalankulkusillan rakentamista koulukeskukselta järven toiselle puolelle. Järven rannalle sijoiʃuvalla koulukeskuksen alueella olisi paljon mahdollisuuksia tuoda ranta-alueʃa paremmin hyöty- ja virkistyskäyʃöön. Tällä hetkellä järvimaisema peiʃyy kuitenkin hoitamaʃoman kasvillisuuden ja vanhojen rivitalojen taakse. Lisäksi koulukeskuksen urheilukenʃä ja laajat asfalƫalueet muodostavat alueelle ankean ja epämääräisen kenʃämäisen maiseman. Tässä suunnitelmassa Koulukeskuksen alueʃa on kehiteʃy kulʃuuri- ja asumisteemalla. Rannan parhaalle paikalle on suunniteltu rantapuisto, jonka keskellä on esiintymislava katetulla katsomolla. Lava voi toimia esimerkiksi kesäteaʃerina, jolloin järvimaisemaa voidaan hyödyntää osana lavastusta. Ihmisiä voidaan houkutella rantareiɵlle esimerkiksi ylläʃävällä ympäristötaiteella. Vanhat rivitalot on korvaʃu tehokkaammalla nelikerroksisella rantarakentamisella. Talot ovat muodoltaan kompakteja pistetaloja, joʃa ne eivät peiʃäisi järvinäköaloja taakseen. Itse ranta on kuitenkin varaʃu kaikkien virkistyskäyʃöön. Ajoväylän ja kevyenliikenteenväylän paikkoja on vaihdeʃu keskenään, joʃa kerrostalojen ajoliikenne risteäisi mahdollisimman vähän jalankulku- ja pyöräilyliikenteen kanssa. Koulukeskuksen piha-alueita ja urheilukenʃää on kohenneʃu rajaavilla istutuksilla, jotka sulkevat liian avaraa ja kenʃämäistä maisemaa ja tuovat alueelle viihtyisyyʃä. RantareiƟn saavuteʃavuuʃa ja näkyvyyʃä voidaan myös parantaa avaamalla HoiskonƟeltä uusia kävely-yhteyksiä rantaan. Kullanmutkan asuinalue Koulukeskuksen alue Koulukeskuksen alueen lähtöɵlanne 1:3000 Koulukeskuksen alueen kehiʃämissuunnitelma 1:3000 Diplomityö Senni Sorri Moderni puukaupunki -hanke 2

3 Nauhakadun aurinkotalot Nauhakadun aurinkotaloissa kantavana ideana ovat uuteen rantaviivaan rajoi uvat ton- t sekä aurinkoenergian hyödyntäminen. Oma ranta on pyri y tarjoamaan mahdollisimman monelle asunnolle. Talot on suunna u siten, e ä jyrkille ka opinnoille pystyy asentamaan aurinkopaneeleja. Nauhakadun viherympäristö on avaraa, jo a kasvillisuus ei varjostaisi aurinkoka oja ja kaikista taloista olisi estee ömät näkymät järvelle toistensa väleistä. Nauhakadun varrelle on suunniteltu 24 omako taloa, joista yhdeksällä on oma rantaton. Nauhakadun rakennukset on sijoiteltu siten, e ä järvimaisema avautuu asuintalojen ja piharakennusten väleistä myös niille, joilla ei ole omaa rantaa. Rannan puolella talot sijoi uvat lähelle toisiaan, sillä oma rantaton on halu u tarjota mahdollisimman monelle. Tien toisella puolella taloilla ei ole omaa rantaa, mu a sen sijaan talot on sijoiteltu väljemmin ja pihat terasseineen suuntautuvat mukavas länteen. Nauhakadun aurinkotalojen muoto ja sijoi elu on suunniteltu sellaiseksi, e ä se mahdollistaa aurinkopaneelien asentamisen talojen katoille. Talojen eteläisemmät katonlappeet ovat muita jyrkempiä, jo a auringonsäteet osuisivat niihin tehokkaammin. Talojen välille on myös jäte y rii äväs etäisyy ä, jo a viereiset rakennukset eivät varjostaisi aurinkoka oja. Nauhakadulle on järjeste y ajoyhteys sekä Vanha eltä e ä Hoiskon eltä. Ajoyhteys on tarpeellinen Nauhakadun molemmissa päissä, koska sen varrelle sijoi uu paljon taloja ja liikenne ä tulisi olemaan enemmän kuin muilla Kullanmutkan kaduilla. Nauhakadulta on myös kaksi kevyenliikenteenyhtey ä rantarei lle ja saaren vapaa-ajan puistolle. Kullekin rantaton lle on mahdollista rakentaa myös oma venelaituri, jos saarelle johtavasta sillasta tehdään niin korkea, e ä sen ali mahtuu kulkemaan veneellä. Nauhakatu sekä uuden kanavan rantaviiva mukailevat alueen korkeuskäyriä. Kanava tuo veden lähemmäs rakentamiseen soveltuvia maa-alueita ja ilman sitä rantarakentaminen ei olisi tässä Kullanmutkan osassa mahdollista. Vesiaihe on halu u tuoda kaikkien nau avaksi joko oman rantaton n, talojen väleistä avautuvien näköalojen tai yleisten virkistysalueiden kau a. Osa Nauhakadun rantatonteista sijoi uu huonommin kantavalle maaperälle. Suunnitelmassa oma ranta on kuitenkin nähty niin suurena arvona, e ä paalutuksesta mahdollises aiheutuvat kustannukset eivät väl ämä ä muodostu esteeksi rakentamiselle. Tällä alueella on mahdollista tutkia esimerkiksi energiapaalujen käytön mahdollisuu a. Energiapaalu on teräspaalu, joka pystyy keräämään maaenergiaa osana rakennuksen talotekniikkajärjestelmää. Näin paalujen kau a saatu uusiutuva energia tasaa paalutuksesta aiheutuvia kustannuksia ja lisää rakennuksen omavaraisuu a energiantuotannossa m m m 2 Nauhakadun aurinkotalot 1:1000 Osakuva alueen jäsentelystä 1:500 Diplomityö Senni Sorri Moderni puukaupunki -hanke 3

4 Rengaskadun pihapiirit Rengaskadun pihapiireissä teemoina ovat yhteisöllinen rakentaminen ja asuminen. Talot piharakennuksineen on sijoiteʃu kolmen asunnon ryhmiin, joiden keskelle rajautuu yhteispiha. Lisäksi jokaisella asunnolla on oma yksityinen piha. Talorykelmät on mahdollista toteuʃaa esimerkiksi ryhmärakentamisena, mikä tukee naapuruston yhteisöllisyyden muodostumista. Rengaskadun keskelle on jäteʃy mahdollisuus päiväkodin rakentamiselle. Mikäli päiväkoɵ ei toteudu, keskusalueʃa voidaan käyʃää virkistys- ja leikkialueena. VanhaƟen luoteispuolella sijaitseva suunniʃelualueen osa on lähtökohdiltaan kokonaan metsäalueʃa, jonka maaperä on kauʃaaltaan hyvin soveltuvaa rakentamiselle. Metsän lisäksi tätä suunniʃelualueen osaa ympäröivät avarat peltomaisemat. Rengaskadun ympäristö ei selväsɵkään kuulu enää ranta-alueeseen, joten veden tuomat maisema-arvot eivät ole ratkaisevia suunniʃelutekijöitä tällä alueella. Tämän vuoksi alueelle on haeʃu muista osista poikkeavaa idenɵteeƫä, joka saa lisäarvoa rakennusten erilaisesta sijoiʃelusta ja yhteisöllisestä asumistavasta. Rengaskadun varrelle on suunniteltu yhteensä 15 omakoɵtaloa. Suunnitelmassa talot on päädyʃy jakamaan kolmen talon rykelmiin, jotka piharakennuksineen muodostavat keskelleen puoliyksityisen pihapiirin. Pihapiireistä ei ole haluʃu muodostaa perinteisiä neliömäisiä korʃeleita, vaan talot on sijoiteʃu kolmiomaiseen muotoon. Kolmen talon rykelmissä talojen pitkät sivut avautuvat aina vapaaseen maisemaan, eli naapuritalon seinä ei ole koskaan kohɵsuoraan vastassa asuntojen pääikkunoista katseltaessa. Lisäksi jokaiselta tonɵlta on haluʃu tarjota suora yhteys ympäröivään pelto- tai metsämaisemaan. Ajatuksena on, eʃä talorykelmät sijoiʃuvat maisemaan väljäsɵ ja jäʃävät paljon Ɵlaa ympärilleen, muʃa niiden keskelle jäävät yhteispihat muodostavat kuitenkin Ɵiviin ja suojaisan alueen, jonka asukkaat voivat kokea omakseen. Osa yhteispihan reuna-alueista on jouduʃu varaamaan ajoyhteyksille, muʃa mahdollisimman suuri osa keskusalueesta on osoiteʃu asukkaiden yhteiselle virkistäytymiselle ja lasten leikkimiselle. Halutessaan asukkaat voivat yhdessä hankkia pihalle mm. grillikatoksen, penkkejä tai leikkivälineitä. Pihapiirit on haluʃu rauhoiʃaa ylimääräiseltä liikenteeltä. Siksi jokaiselle pihapiirille on oma erillinen ajoyhteys Rengaskadulta. Rakennukset on tarkoituksella sijoiteʃu melko kauas Rengaskadusta, joʃa asuntojen ympärille jäisi paljon vapaata piha-alueʃa. PysäköinƟ on järjesteʃy yhteispihan ympärille sijoiʃuviin asuntokohtaisiin autokatoksiin tai -talleihin. Kulkuneuvoja ei siis ajeta suoraan asuntojen yksityisille pihoille, vaan kulku tapahtuu yhteispihan kauʃa. Rengaskadun keskelle on osoiteʃu mahdollisuus päiväkodin rakentamiselle. SaaƩoliikenteen kannalta päiväkodin sijoiʃaminen VanhaƟen läheisyyteen on hyvä ratkaisu. PäiväkoƟrakennuksesta on mahdollista tehdä myös asukkaiden yhteinen monikäyʃö- ja harrasteɵla, jos sellaiselle on tarveʃa. Mikäli päiväkoɵa ei rakenneta, voidaan keskusalueesta tehdä kaikkien käytössä olevaa hoideʃua puisto- ja leikkialueʃa. Pihapiirien asuinrakennusten kaʃomuodoksi on valiʃu harjakaʃo, jonka kaʃokulma on 20. Koska talot rajautuvat yhteispihalle lyhyestä sivustaan, suuntautuu katon toinen päätykolmio aina yhteispihalle. Tällöin pihapiirille näkyvä sivu on jokaisessa talossa malliltaan samanlainen, mikä vahvistaa talorykelmän yhtenäistä ilmeʃä. Talojen erilaiset värivalinnat rikastuʃavat pihapiirejä ja mahdollistavat erilaisen idenɵteeɵn muodostamisen jokaiselle talolle. Suunnitelmassa kaikki Rengaskadun asuinrakennukset on esiteʃy kaksikerroksisina. Perusidea ei kuitenkaan kärsi, vaikka osa pihapiireistä toteuteʃaisiinkin yksikerroksisina. Tällöin alueelle voisi toteuʃaa tarviʃaessa myös pienempiä asuntoja. Yhtenäisyyden vuoksi saman pihan ympärillä olevien asuinrakennusten kerrosluvun tulisi kuitenkin olla sama. 6H+K 170 m m2 6H+K 170 m2 Yhteispiha 700 m m2 6H+K 170 m m2 Rengaskadun pihapiirit 1:1000 Osakuva alueen jäsentelystä 1:500 Diplomityö Senni Sorri Moderni puukaupunki -hanke 4

5 Kaarikadun puistotalot Kaarikadun puistotalot sijoiʃuvat viheralueen keskelle. Kaareva katu noudaʃelee maastonmuotoja ja piha-alueet laskeutuvat kauniisɵ kohɵ metsäistä viheralueʃa. Kaikki talot ovat yksikerroksisia, joten ne mukautuvat pienipiirteisesɵ ympäröivään luontoon. Vaikka taloilla ei ole välitöntä yhteyʃä järvelle, on ranta kuitenkin helposɵ saavuteʃavissa joko viheralueen tai teiden kauʃa. Kullanmutkan suunnitelmassa on haluʃu tarjota ratkaisuja erilaisiin asumistarpeisiin. Eniten kysyntää on oleteʃu olevan suurehkoilla kaksikerroksisilla taloilla, muʃa Kaarikadun varrelle on tarjoʃu mahdollisuus myös pienempien, yksikerroksisten omakoɵtalojen rakentamiselle. Kaarikadulle on suunniteltu yhteensä 8 yksikerroksista omakoɵtaloa piharakennuksineen. Kadun alkupäässä rakennuksia on ainoastaan kadun toisella puolella, koska maaperä on vastakkaisella puolella liian heikosɵ kantavaa. Samalla on jäteʃy sopivasɵ etäisyyʃä olemassa oleviin rakennuksiin. Kaarikadun puistotalojen sijoiʃelu noudaʃelee maastonmuotoja ja hyvin rakentamiseen soveltuvaa maa-alueʃa. Rakentamiseen soveltuva maa-alue on varsin pieni ja se sijaitsee maaston korkeammalla kohdalla. Kaarikadun maisemassa on kunnioiteʃu alueen alkuperäistä luontoympäristöä jäʃämällä ympärille paljon metsäistä viheralueʃa. Kuten koko Kullanmutkan alueella, on Kaarikadullakin pideʃy tärkeänä tonƫen välitöntä yhteyʃä ympäröivään luontoalueeseen. Etäisyys järveen on liian suuri, joʃa järvinäkymät olisivat mahdollisia, muʃa rantareiƫ on kuitenkin helposɵ saavuteʃavissa Ɵeyhteyksien ja viheralueen kauʃa. Kaarikadun suunnitelmassa on muodosteʃu Ɵivistä ja kodikasta katuɵlaa, jota rajaavat vuoroin aidat, asuinrakennukset ja piharakennukset. Jokaisella talolla on pieni kadun puoleinen etupiha sekä toisella puolella suurempi ja yksityisempi, viheralueeseen rajautuva takapiha. Kaarikadun sisäkehällä talojen lyhyet sivut osoiʃavat kohɵ katua ja autotallit on vedeʃy kauas katulinjasta takapihojen puolelle. Kaarikadun ulkokehällä katua kohɵ osoiʃavat talojen pitkät sivut ja kadun varteen sijoiʃuvat autotallit suojaavat muutoin liian avoimiksi jääviä takapihoja. Talojen ja piharakennusten erilaiset suuntaukset tuovat katuɵlaan vaihtelevaa ilmeʃä. Ajoyhteys VanhaƟeltä Kaarikadulle on järjesteʃy olemassa olevaa liiʃymää hyödyntäen. Ajoyhteys on kuitenkin vain Kaarikadun toisesta päästä, sillä liiʃymän rakentaminen vilkasliikenteisen VanhaƟen jyrkkään mutkaan olisi liian vaarallinen. Siksi Kaarikadun toisessa päässä on vain VanhaƟen kevyenliikenteenväylälle johtava kävelyɵe. Rengaskadun tapaan myös Kaarikadun rakennukset ovat harjakaʃoisia. Matala ja pienipiirteinen rakentaminen soveltuu hyvin Kaarikadulle, jonka ympäristö on tarkoitus pitää metsäisen puistomaisena. Kaarikadun arkkitehtuuri osoiʃaa sen, eʃä Kullanmutkan taloissa toistuvat pystysuuntaiset ikkuna-aiheet ja vaakalaudoitus sopivat hyvin myös Kaarikadun matalampaan rakentamiseen m2 Ɵ ely käv e 4H+K 120 m2 4H+K 110 m2 4H+K 110 m m m2 Kaarikadun puistotalot 1:1000 Osakuva alueen jäsentelystä 1:500 Diplomityö Senni Sorri Moderni puukaupunki -hanke 5

6 Niemikadun maisematalot Niemikadun varrella ovat Kullanmutkan parhaat rantarakentamisen alueet ja siksi tämän alueen talot on nime y maisemataloiksi. Alueen arkkitehtuuri on suunniteltu sellaiseksi, e ä se voidaan toteu aa sekä nykyaikaisella hirsirakennustekniikalla e ä tavanomaisemmilla puurakentamisen tekniikoilla. Niemikadun päähän on sijoite u venelaituri, joka mahdollistaa oman veneen pitämisen myös niille, joiden ton lla ei ole omaa rantaa. Niemikadun maisematalot sijoi uvat Kullanmutkan parhaiden järvinäköalojen äärelle. Niemi on suunni elualueen ainoa osa, jossa hyvin rakentamiseen sopiva maaperä ulo uu luonnostaan järven rantaan. Rantaton en määrää lisää uuteen kanavaan kuuluva lampi, jonka ympärille kiertyy metsäinen viheralue. Myös alueen koillispuoli rajautuu metsäalueeseen. Metsäisestä ympäristöstä huolima a niemen vihermaisema on halu u pitää suunnitelmassa avoimena, jo a järvinäkymät pääsisivät oikeuksiinsa. Koska paikka on oivallinen rantarakentamiselle, ei yleistä virkistysrei ä ole halu u johtaa tämän rantaosuuden kau a. Sen vuoksi rantarei ei kulje niemeä pitkin, vaan ohi aa sen risteämällä Niemikadun kanssa. Rantatonteilta maisemat avautuvat estee ömäs koh järveä ja virkistysrei n varrella olevia ranta-alueita. Ajoyhteys Niemikadulle kulkee Kaarikadun kau a. Yhteys on järjeste y pistokatuna, jonka varrelle talot sijoi uvat iviis molemmin puolin. Koska Niemikatu pää yy niemen päässä, on sinne vara u kääntöpaikka. Kääntöpaikka tuo niemen kärkeen lisää liikennöin laa, jota saatetaan tarvita mm. veneiden siirtämisessä yhteiselle laiturille ja sieltä pois. Autoja varten ei ole erillisiä piharakennuksia, vaan autotallit on yhdiste y samaan rakennuskokonaisuuteen päärakennusten kanssa. Niemikadun kahdestatoista talosta viisi sijoi uu suoraan järven rantaan ja lisäksi kahdella talolla on rantaton alueelle suunnitellun uuden lammen äärellä. Alueen kapeasta ja pitkulaisesta muodosta johtuen talot sijoi uvat melko lähelle katua ja toisiaan. Rakennukset on sijoite u siten, e ä järvimaisemat avautuvat talojen väleistä myös niille, joiden ton lla ei ole omaa rantaa. Tonteille ei ole sijoite u erillisiä rajaavia piharakennuksia, jo a ne eivät muodostuisi järvinäköalojen esteeksi. Kaikki lat on sijoite u yhtenäisiin rakennuskokonaisuuksiin. Kukin talo koostuu kahdesta rakennuksesta, joita yhdistää niiden väliin jäävä kate u terassi. Rannan talot avautuvat viuhkamaises järveä koh ja pulpe ka o laskeutuu portai ain rakennusten ja terassin ylle. Talojen suorakulmaisesta poikkeavat suuntaukset tuovat rakennusten sijoi eluun elävyy ä. Niemikadun maisematalojen arkkitehtuuri on suunniteltu siten, e ä se soveltuu toteute avaksi sekä hirsirakennustekniikalla e ä tavanomaisemmilla puurakennustekniikoilla. Sekä päärakennus e ä sivurakennus ovat täysin suorakaiteen muotoisia, mikä on hirsirakennukselle helpoin ja luonteenomaisin muoto. Pilarien kanna elema katos voidaan toteu aa itsenäisenä rakenteena, jolloin hirsikehikoiden painuminen ei vaikuta katoksen rakenteelliseen toimivuuteen. Kate u väli la, vinos toisiinsa nähden sijoitetut rakennusmassat sekä portai ain laskeutuvat vesikatot tuovat hirsirakentamiseen uudenlaista vaihtelua ja nykyaikaisempaa ilme ä. Pulpe ka o voidaan toteu aa kevytrakenteisena hirsikehikon päälle. Myös hirsitaloissa voidaan käy ää tehosteena heää laudoitusta ikkunoiden väliosissa m m 2 6-7H+K yht. 190 m m 2 6-7H+K yht. 190 m m 2 Niemikadun maisematalot 1:1000 Osakuva alueen jäsentelystä 1:500 Diplomityö Senni Sorri Moderni puukaupunki -hanke 6