TOPTEN-menettelyn soveltaminen yritysten osaamistarpeiden kartoitukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOPTEN-menettelyn soveltaminen yritysten osaamistarpeiden kartoitukseen"

Transkriptio

1 Lähde: Julkaisussa Tulevaisuuden haltuunotto, PK-yritysten ennakoinnin käsikirja (Toim. Mika Mannermaa), ESR-julkaisut 77/2000. s Julkaistu myös netissä osoitteessa: TOPTEN-menettelyn soveltaminen yritysten osaamistarpeiden kartoitukseen Keijo Mäkelä Käsillä olevan tekstin tarkoituksena on taustoittaa topten-klusterianalyysia ja johdattaa tähän yksinkertaiseen topten-ajattelutapaan. Yrityksen välittömät osaamistarpeet saadaan selville helposti kysymällä henkilöstöltä tai vertamaalla omaa toimintaa muihin, etenkin menestyviin yrityksiin. Pidemmän aikajänteen tarpeiden tunnistaminen edellyttää liiketoiminnan laajempaa ymmärrystä, klusterianalyysia. Yrityksiä tulee ja menee, mutta liiketoiminnot säilyvät ja muuttuvat. Uusia yrityksiä syntyy, olemassa olevia häviää tai fuusioituu tarvitaan yhtä yritystä laajempaa ja syvempää katsantoa. Topten-klusterianalyysi tarjoaa yksinkertaisen mallin, jonka avulla yritys voi tunnistaa asemansa muuttuvassa klusterissa ja tehdä johtopäätöksensä osaamisensa kehittämiseksi. Toimenpidealueiksi on määritelty kolme ryhmää: uuden osaamisen rekrytointi, nykyisen henkilöstön osaamisen kehittäminen ja teknologian siirto. 1. Topten-menettely Topten-menettelyllä tarkoitetaan ilmiöiden kuvaustapaa, jossa laaditaan kymmenen kärjessä listoja tarpeellisiksi katsotuista näkökulmista. Käytännössä kysymys voi olla yhtä hyvin TOP8 tai TOP15 -listasta. Kuvaukset voivat olla sekä laadullisia että määrällisiä. Keskeinen idea listauksissa on asioiden saattaminen tärkeysjärjestykseen eli priorisointi. Näin saadaan esiin tarkastelun kohteesta oleellisin, olipa se vaikka pk-yrityksen vientistrategia tai tuotekehitysohjelma. Topten-menettely soveltuu periaatteessa minkä tahansa ilmiön kuvaamiseen, eikä se ole sidottu tulevaisuuden luotaukseen. Suomen tulevaisuuden tutkimuksen seuran piirissä topten-menettely on soveltunut yksinkertaiseksi ja käyttökelpoiseksi työkaluksi jäsentää ja kuvata pelkistetysti monimutkaisiakin ilmiöitä ja tulevaisuuteen liittyviä odotuksia. Topten-listoja on laadittu muun muassa avainteknologioista, arvoista ja tulevaisuuden ammateista (Futura 4/96). Topten -listoja voidaan periaatteessa laatia rajaton määrä, joten ilmiöt voidaan kuvata hyvinkin perusteellisesti. Käytännön päätöksenteossa joudutaan keskittymään oleellisimpaan ja listoja on syytä laatia vain kohtuullinen määrä. Toisin sanottuna myös listausnäkökulmien valinnassa on syytä soveltaa topten-menettelyä. Tässä artikkelissa topten-menettelyn käyttö kuvataan klusterianalyysin kautta. Tavoitteena on esittää yritysten käyttöön yksinkertainen kuvaustapa, jolla yritys hallitsee sekä toimintaympäristönsä muutokset että oman toimintansa ennakoivasti. 97

2 Kysymys on ennen muuta yrityksen (liike)toimintaympäristön tarkkailusta, jossa pyritään tunnistamaan väistämättä edessä olevat uhat, haasteet ja muut mahdollisuudet. Topten-listoja laaditaan tarkoituksenmukainen määrä, joko selvästi vähemmän kuin jäljempänä kuvataan tai tarvittaessa listoja voidaan laatia enemmänkin vaikkapa tuotekohtaisesti. Analyysin perusteella tehdään konkreettisia johtopäätöksiä kuten investointipäätöksiä, luodaan kehittämishankkeita, koulutetaan henkilöstöä tai muutetaan toimintatapaa uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Periaatteessa topten-listoja voitaisiin taulukoida ristiin, jolloin kyettäisiin arvioimaan taulukoihin sisältyvien näkökulmien ristivaikutuksia. Tämä tekisi tarkastelusta huomattavan työlään ja aikaavievän. Toptenlistat eivät muutoinkaan kytkeydy mekaanisesti toisiinsa vaan kuvaavat ilmiöaluetta so. klusteria olennaisimmista näkökulmista. Eteneminen toimintaympäristöä kuvaavista megatrendeistä klusterirakenteen kautta erityisesti koulutuksellisiin toimenpiteisiin asti sisältää kuitenkin tietyn systematiikan ja logiikan. Menetelmän aito tuloksellinen soveltaminen edellyttää näkemyksellisyyttä ja mielellään myös innovatiivisuutta. Tässä mielessä menetelmän soveltaminen on erittäin vaativaa, vaikka teknisesti topten-listojen laatiminen on yksinkertaista. 2. Topten-menettelyn tausta Päätöksentekoa leimaavat niin pienissä kuin suurissa yrityksissä viranomaistahoista puhumattakaan: Päätöksiä tehdään nopeasti, valmisteluun ei ole juurikaan aikaa ja henkilöresursseja Päätökset perustuvat päättäjien asiantuntijuuteen Päätöksentekoon tulee kyetä kiteyttämään olennaisin Kehittämistoimenpiteet on kohdennettava olennaisimpaan Asiat tulee esittää niin selkeässä muodossa, että uudetkin asiat voidaan hahmottaa nopeasti ja niitä voidaan asiaperustaisesti käsitellä neuvottelutilanteissa Johtopäätökset eli jatkotoimenpiteet tulee esittää yksiselitteisesti ja ne tulee asettaa tärkeysjärjestykseen eli priorisoida Keveillä organisaatioilla ei ole edellytyksiä ennakointiin, ellei käytössä ole yksinkertaisia topten-tyyppisiä ennakointimenetelmiä. Analysoitua tietoa saattaa olla tarjolla runsaastikin tai tietoa voi hankkia suhteellisen helpostikin. Käytännössä tiedon hankinta ja analysointi tutkimustyyppisestä tarkastelusta puhumattakaan ei useinkaan sovi käytännön päätöksenteon rytmiin. Harvassa organisaatiossa on päätöksentekojärjestelmä, joka ylipäätään varautuu tulevaisuuteen ja jota varten on organisoitu myös tiedon tuotanto. Useimmat organisaatiot toimivat reaktiivisesti eli reagoivat siihen, mitä eteen tulee. Harva toimii tulevaisuuteen varautuen eli proaktiivisesti. Yksittäisiä tulevaisuuteen suuntautuvia operaatioita kuten investointeja toki tehdään. Topten-klusterianalyysi on yritys tuoda nopean päätöksenteon kulttuuriin tulevaisuutta laaja-alaisesti luotaava näkökulma. Mikäli käytettävissä on laajempia aika- ja työresursseja, topten-analyysia voidaan tukea ja syventää tutkimustyyppisillä analyyseilla kuten yritysanalyyseilla tai kyselyillä. 98

3 Ennakoinnin aikajänne riippuu paitsi analyysin tekijöiden osaamisesta niin myös klusterista. IT-sektorilla aikajänne ei ole välttämättä montaakaan vuotta. Liiketoiminnan edellytyksistä katsottuna tämä ei ole ongelma, koska kilpailijat ovat saman ongelman äärellä. Sen sijaan vakiintuneimmissa klustereissa kuten energiantuotanto tai rakentaminen päästään huomattavasti pidempiin tarkasteluihin, joissa pidemmälle katsominen on myös menestymisen kannalta välttämättömyys. 3. TOP10 - klusterianalyysi Klusterilla tarkoitetaan tässä suppeimmillaan yrityksen näkökulmasta sitä muiden yritysten ja muiden toimijoiden kuten viranomaisten ja oppilaitosten muodostaa kiinteää verkostoa, johon yritys on syystä tai toisesta kiinnittynyt ja joka ennen muuta tuottaa lisäarvoa myös yritykselle. Klusteri laajemmin ymmärrettynä sisältää kaikki ko. liiketoiminta-alueen toimijat so. myös kilpailijat ja vastaavat kansainväliset toimijat. Klusterianalyysin tavoitteena on saavuttaa yksittäisiä yrityksiä laajempi kokonaisymmärrys, mihin perustuen voidaan tunnistaa liiketoiminnan mahdollisuudet (liiketoimintapotentiaalit) ja liiketoimintaan liittyvät riskit. Tuotteiden ja tuotantoprosessien elinkaaret lyhenevät jatkuvan tutkimus- ja kehitystyön myötä. Tämä koskee erityisesti liiketoimintaa, jossa pyritään korkeisiin tuottoihin. Yritystä koskevan klusterianalyysin tarkoituksena voi olla kokonaistarkastelu, jossa pyritään tunnistamaan yrityksen asema liiketoiminta-alueella. Yhtä hyvin voidaan tarkastella erilliskysymyksiä kuten kansainvälistymistä, teknologiastrategiaa tai osaamisstrategiaa, minkä analyysilla on tässä tarkastelussa pääpaino. Koska lähes kaikki asiat liittyvät kaikkeen, kokonaistarkastelu on syytä tehdä riippumatta analyysin tarkoituksesta. Yrityksen ennakointi voidaan jakaa lähiajan tai välittömän tulevaisuuden ennakointiin ja pidemmän aikajänteen tarkastellun. Välitöntä tulevaisuutta voidaan helposti arvioida vertaamalla oman yrityksen markkina-asemaa ja tilaa kilpaileviin yrityksiin. Alan parhaimpiin yrityksiin vertaaminen eli benchmarking on tavanomainen tapa. Mikäli halutaan ennakoida mahdollisuuksia ja uhkia pidemmällä aikajänteellä, on tarpeen tarkastella tulevaisuutta koko liiketoiminnan so. klusterin kannalta. Klusterien kuvauksessa on sovellettu Michael Porterin kehittämää tarkastelumallia, jossa on neljä perusosaa (ks. Hernesniemi & al.,1994): 1) tuotantotekijäolot, 2) kysyntäolot, 3) lähi- ja tukialat sekä 4) kilpailukenttä. Tämän lisäksi on kolme ulkoista tekijää: 5) julkinen valta, 6) kansainväliset liiketoimet ja 7) sattuma. Kokonaisuutta kutsutaan Porterin timantiksi, jossa klusterin kilpailukyky muodostuu timantin eri tekijöiden dynaamisena vuorovaikutuksena. Topten-klusterianalyysimalli on osaamistarpeiden tunnistamista varten tehty sovellus Porterin timantista. 4. Analyysin vaiheet Analyysin ensimmäinen vaihe on klusterin nimeäminen ja rajaaminen. Jacobs (ks. Mannermaa & Ahlqvist 1998) on tunnistanut seitsemän klusterin dimensiota, joita voidaan käyttää kuvamaan klusterin muodostamisen ideaa so. näkökulmaa tai useampia näkökulmia, jotka jollain tavoin liittävät klusterin toimijat toisiinsa. Nämä dimensiot ovat: 1) maantieteellinen so. klusterin maantieteellinen alue, vrt paikallinen vs. globaali; 2) hori- 99

4 sontaalinen eli esimerkiksi useiden toimialojen linkittymistä keskenään; 3) vertikaalinen eli tuotanto- tai lisäarvoketju kuten alihankinnassa on kyse; 4) lateraalinen, jossa klusteriin syntyy kokonaan uudentyyppistä toimintaa hyödyntäen kuitenkin klusterin ydintä, vrt. telekommunikaatioklusteri vs. telelääketiede; 5) teknologinen kuten biotekniikkaklusteri; 6) fokaalinen eli klusteri syntyy tietyn toimijan kuten tietoliikenteessä Nokian ympärille; sekä 7) verkoston laatu mihin sisältyvät yritysten väliset yhteistyömuodot esimerkiksi markkinoinnissa tai tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Topten-listoja laaditaan niin paljon kuin päätöksenteossa käytettävät aika ja henkilöresurssit sallivat. Koulutustarpeiden tunnistaminen koostuu seuraavassa yhdestätoista osiosta. Näkökulmien määrä on periaatteessa vapaasti valittavissa. Jäljempänä listauksia on pyritty konkretisoimaan metalliklusterin avulla. 1) Toimintaympäristön muutosten analyysi 2) Avainasiakkaiden analyysi 3) Avaintuotteiden analyysi 4) Avaintoimijoiden analyysi 5) Lähi- ja tukialojen analyysi 6) Tuotannon avainmuutosten analyysi 7) Teknologisen kehityksen analyysi 8) Logistisen kehityksen analyysi 9) Avainammattien analyysi 10) Avainkvalifikaatioiden analyysi 11) Osaamis- ja koulutusstrategia Topten-kuvausten laatimisessa keskeinen ongelma on tarkastelun aikajänne. Toimintaympäristön analyysissa voidaan yltää tarkastelussa kymmenienkin vuosien päähän. Tietoteknologian kehityksen yksityiskohtaisemmassa ennakoinnissa aikajänne on korkeintaan muutama vuosi. Toimintaympäristön analyysi (1) Toimintaympäristön muutosta on helppo tarkastella suurten kehitysaaltojen eli megatrendien analyysin kautta (taulukko 8.1.). Megatrendien toteutumisen todennäköisyys on erittäin suuri, mistä syystä monet megatrendit ovat jopa itsestäänselvyyksiä. Tarkastelun tavoitteena on tunnistaa megatrendien vaikutukset tarkasteltavaan ilmiöön, niin klusteriin kuin yksittäiseen yritykseenkin. Megatrendit tulisi kyetä määrittelemään sillä konkreettisuuden tasolla, että johtopäätösten tekeminen klusterin kehityksen suhteen on tehtävissä. Toisin sanottuna megatrendit eivät saa olla liian yleisiä kuten maapallon lämpötilan kohoaminen tai väestöräjähdys. Yhtäältä megatrendin toteutuminen ei voi olla riippuvainen merkittävässä määrin tietyn klusterin kehityksestä, ei ainakaan yksittäisen pk-yrityksen tilasta tai ongelmista. Seuraavassa esitetään tietoyhteiskuntakehitystä kuvaavat kymmenen suurta kehitysaaltoa. Taulukko 8.1. Topten-lista: megatrendit eli suuret kehitysaallot 100

5 1. Toimintojen verkostoituminen. Suljetuista paikallisista hierarkkista käskytysrakenteis-ta siirrytään avoimiin luottamukseen perustuviin kansainvälisiin yhteistoimintaverkostoihin niin liike-elämässä kuin julkisellakin sektorilla. 2. Toimintojen reaaliaikaistuminen. Tietoteknologinen kehitys on tehnyt mahdolliseksi verkostojen reaaliaikaisen ohjauksen ja ohjautumisen. Päätöksenteolta edellytetään nopeutta. 3. Tuotannon ja työn logistiikan keskeinen rooli. Tuotanto pirstoutuu ja ohjautuu sinne missä saavutetaan kokonaisuutena paras hinta-laatu -suhde. Tuotanto liikkuu helposti kansainvälisesti, erityisesti halpatyövoiman maihin. Työvaltaisia toimintoja automatisoidaan. Yksinkertaista työtä siirretään runsaasti myös asiakkaille. Tuotannon siirtymisen myötä liikkuu myös työ ja osaaminen. 4. Teknologinen kehitys. Tietoteknologisen kehityksen ohella myös materiaali-, bio- ja muut teknologiat kehittyvät nopeasti, koska panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat huomattavia. Monien tuotteiden ja tuotantoprosessien elinkaaret lyhenevät oleellisesti. 5. Globalisoituminen. Globalisoituminen tarkoittaa alkeellisimmillaan kansainvälisen yhteistyön sekä tuonnin ja viennin lisääntymistä. Kansainvälisistä tuotantoketjuista tulee merkittäviä talouden toimijat. Globaalin tason verkostoissa tunnettuus luodaan brandien avulla. 6. Ekokilpailukyky. Ostokykyisen asiakkaiden vaatimuksiin sisältyy pyrkimys niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin ekologisesti kestävään kehitykseen. Tuotteiden ja palvelujen tulee olla ekologisesti kilpailukykyisiä. 7. Työn murros. Työ pirstoutuu ja ohjautuu JOT-periaatteella; oikea osaaminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan nousee keskeiseksi kilpailukykytekijäksi. Reaaliaikaisesti toimivat virtuaaliset tuotannon ohjausjärjestelmät mahdollistavat myös työn paikkariippumattoman hajautumisen. 8. Verkkopalvelujen kasvu. Sähköinen kauppa, rahoitus-, hallinto- ja asiantuntijapalvelujen hoitaminen verkkojen kautta lisääntyvät merkittävästi. 9. EU:n laajeneminen itään. Suomen yritystoiminnan kannalta EU on keskeinen markkinaalue ja toimintojen ohjaaja. EU piiriin liittyy Itä-Euroopan maita, mikä vaikuttaa EU:n politiikkaan ja välittömästi myös rahoitukseen. 10. Väestön ja työvoiman ikääntyminen. Väestö ikääntyy koko Euroopassa. Kulutuskysynnässä painottuvat varttuneiden tarpeet. Työvoima ikääntyy ja suurten ikäluokkien eläköityessä poistumat ovat suuria. Megatrendeistä alettiin puhua 1980-luvun alussa, jolloin (1984) John Naisbitt julkaisi teoksensa Megatrends. Siinä Naisbitt näkee megatrendeinä seuraavat: 1) teollisesta yhteiskunnasta siirrytään informaatioyhteiskuntaan; 2) raskaista teknologoista siirrytään korkean teknologian soveltamiseen, 3) kansallisista talouksista siirrytään kansainvälisiin talouksiin; 4) lyhyestä aikajänteestä siirrytään pitkään aikajänteeseen; 6) keskitetyistä järjestelmistä siirrytään hajautettuihin; 6) institutionaalisesta huolehtimisesta siirrytään omatoimisuuteen; 7) edustuksellisesta demokratiasta siirrytään osallistuvaan päätöksentekoon; 8) hierarkioista siirrytään verkostoihin; 9) mielenkiinto siirtyy pohjoisesta etelään (USAn sisällä); ja 10) pelkistävästä joko-tai-ajattelusta siirrytään monien mahdollisuuksien ajatteluun. Nämä lähes kaksikymmentä vuotta sitten kirjatut megatrendit eivät ole menettänee ajankohtaisuuttaan. Toisin sanottuna tulevaisuuden luotaaminen megatrendien avulla näyttäisi onnistuvan. 101

6 Suuret kehitysaallot ovat pitkälle tunnettuja. Innovatiivisemman näkökulman toimintaympäristön analyysiin tarjoavat heikot signaalit (wild cards), joiden toteutumisen todennäköisyys on pieni tai sitä ei osata useinkaan arvioida. Heikot signaalit ovat irrallisia aihioita tai ideoita, joilla ei useinkaan ole historiaa, mutta joista saattaa kehittyä tulevaisuuteen merkittävästi vaikuttavia tekijöitä (Mannermaa 1999), jopa megatrendejä. Heikkojen signaalien tarkastelu on suosittua erityisesti teknologiaennakoinnin piirissä (Kuusi, 1999). Yksittäiselle pk-yritykselle heikko signaali voi olla hyvinkin merkittävä, vaikka oivallus ei olisikaan laajemmassa käytössä. Heikon signaalin käytäntöön soveltaja on alansa tienraivaaja, joka ottaa huomattavia riskejä (taulukko 8.2.). Taulukko 8.2. Topten-lista: heikot signaalit (metalliklusterin näkökulmasta) Heikko signaali Toteutumisen ajankohta ja mahdollinen perustelu 1) Siltojen korjaaminen Saksassa 1) ) Korvaavat keraamiset hankkeet 2) ) Barentsin alueen metallit 9) ) Energian hinnan raju kohoaminen 10) 2003 Kolmannen näkökulman muodostaa teknologiaennakointi (taulukko 8.3.). Tässä tarkastellaan teknologista kehitystä yleisellä tasolla kun taas kohdassa seitsemän (7) on kysymys nimenomaan klusterin sisäisestä teknologisesta kehityksestä. Teknologiseen kehitykseen päästään periaatteessa käsiksi perehtymällä tieteellisiin tutkimustuloksiin, T&K-panostukseen ylipäätään sekä patentteihin. Taulukko 8.3. Topten-lista: Suomen avainteknologiat vuoteen 2020 Avainteknologiat Vaikutus klusteriin (kysyntään ja tuotantotapaan) 1) Metsän ja sen jalostamisen teknologiat 1) Koneenrakennus lisääntyy 2) Teollisuuden tuotantotekniikat 2) Automaatiojärjestelmät 3) Uudet materiaalit 3) Korvaavat metalleja, mitä? 4) Tietoverkot ja sähköinen viestintä 4) Kilpailukyky logistiikasta 5) Tietokannat ja 3D 5) Uusi suunnittelusukupolvi 6) Ympäristötekniikat 6) Rakentaminen lisääntyy 7) Biotekniikka 7) Uusia prosesseja 8) Aivotutkimus 8) Erikoismateriaalit 9) Nanoteknologia 9) Ei sovelluksia toistaiseksi 102

7 10) Erikoisteknologiat 10) Innovaatiot? Lähde: Miettinen,Futura 4/96, s. 59 Avainasiakkaat (2) Asiakkaat voidaan jakaa esimerkiksi kansainvälisiin, kansallisiin ja paikallisiin asiakkaisiin. Toinen tapa ryhmitellä asiakkaat on tuotantoketjun näkökulma, jossa on alihankkija-päätoimittaja-jakelukanava-loppuasiakas-kierrätyskäyttäjä -ketju. Klusterianalyysissa on tapana ymmärtää asiakas aina loppukäyttäjää myöten. Mikäli asiakasmääritys tehdään yksittäisen yrityksen tasolla, on helposti nimettävissä nykyiset avainasiakkaat. Tavoitteena onkin pohtia sitä, mistä asiakkaat löytyvät pidemmällä aikavälillä (taulukko 8.4.). Taulukko 8.4. Topten-lista: avainasiakkaat (perusmetalliklusteri), nyt ja 2010 Avainasiakkaat Nyt ) Rakentajat, kotimaa 1) Venäjän rakennusteollisuus 2) Laivanrakentajat 2) Koneenrakennus, robotit 9) Elintarviketeollisuus 9) Ympärisörakentaminen 10) Sisäiset asiakkaat 10) Sijoittajat Avaintuotteet (3) Palvelut luetaan tässä tuotteiksi siinä missä teollisetkin tuotteet. Avaintuotteiden tarkastelu kytkeytyy luonnollisesti suoraan asiakkaisiin, joten asiakas- ja tuoteanalyysit ovat myös yhdistettävissä. Tällöin tuotteita voidaan arvioida myös asiakasvaatimuksista lähtien so. mistä asiakas maksaa: brandistä, luotettavuudesta, helppohoitoisuudesta, kestävyydestä, jatkuvuudesta, ympäristöystävällisyydestä, asiakassuhteista, jne. Tuotteita voitaisiin tarkastella myös akselilla menestystuote-massatuote-jäännöstuote. Etenkin palveluissa avaintuotteet voidaan ryhmitellä seuraavista näkökulmista: vientituotteet, kotimarkkinatuotteet ja verkkotuotteet, joista jälkimmäinen on luonnollisesti päällekkäinen edellisten kanssa mutta selvästikin innovatiivinen (taulukko 8.5.). Taulukko 8.5. Topten-lista: avaintuotteet (metalliklusteri), nyt ja 2010 Avaintuotteet Nyt

8 1) Teräs 1) Jaloteräsrakenteet 2) Teollisuusautomaatiojärjestelmät 2) Logistiikkaohjelmistot 9) Korroosionesto 9) Teräsrakenteiden kestävyysanalyysit 10) Asennus 10) Konsultointi Avaintoimijat (4) Klusterin nykyinen ydin on määriteltävissä avaintoimijoiden kautta (taulukko 8.6.). Mitä pidemmälle tarkastelu ulottuu, sitä todennäköisempää on uusien toimijoiden syntyminen ja nykyisten poistuminen. Käytännössä merkittävimmät yritykset voidaan mainita nimeltä. Taulukko 8.6. Topten-lista: avaintoimijat (metalliklusteri), nyt ja 2005 Avaintoimijat Nyt ) Kansainväliset yritykset (Outokumpu) 1) U.S. Steel 2) Pk-yritykset (alihankkijat) 2) Outokumpu 9) Venäläiset yritykset 9) Puolalaiset yritykset 10) Kierrätysyritykset 10) Ympäristöviranomaiset Tuki-, lähi- ja liitännäisalat (5) Klusteritarkastelu eroaa perinteisestä toimiala-analyysista nimenomaan siinä, että tarkastelun piiriin luetaan kaikki toisiinsa kytkeytyvät ja myös kilpailukykyyn vaikuttavat toiminnot (taulukot 8.7., 8.8. ja 8.9.). Taulukko 8.7. Topten-lista: klusterin tukialat (metalliklusteri), välittömästi tuotantoa tukevat, nyt ja 2005 Merkitys klusterille Nyt ) Kuljetukset 2) Rahoitus 9) Puhtaanapito 10) Jätehuolto 104

9 Taulukko 8.8. Topten-lista: klusterin lähialat (metalliklusteri), hyödyntäjät/jatkojalostus, nyt ja 2005 Merkitys klusterille Nyt ) Kaivosteollisuus 2) Kaivosteknologian valmistus 9) Energiantuotanto 10) Ympäristöklusteri Taulukko 8.9. Topten-lista: klusterin liitännäisalat eli infrastruktuurituki, nyt ja 2005 Merkitys nyt Merkitys ) Oppilaitokset ja muut kouluttajat Uusi työvoima Myös hlöstön koulutus 2) Viranomaiset (EU-tuet) Vähäinen Direktiivit 9) Asiantuntijat (konsultit) Tuottavuus Verkkokauppa 10) Etujärjestöt Työmarkkinaohjaus Verkosto-ohjaus Teknologisen kehityksen analyysi (6) Mitkä teknologiat muuttuvat eniten lähivuosina ja vaikuttavat alan kehitykseen? Aiheeseen voidaan paneutua seuraamalla teknologista kehitystä ja erityisesti tutkimus- ja kehitystyön aikaansaannoksia (taulukko 8.10.). Taulukko Topten-lista 10: Klusterin avainteknologiat (metalliklusteri) 2005 klusterissa ja yrityksessä Avainteknologiat 2005 Klusterissa Yrityksessä x 1) Uusiokäyttö 105

10 2) Liekkisulatus. 9) Tarkkuusteknologia 10) Logistiikka Logistisen kehityksen eli klusterin dynamiikan analyysi (7) Logistiikka ymmärretään tässä kuljetuksia laajemmin klusterin dynamiikkaa kuvaavaksi ilmiöksi. Tietoteknologian kehitys on lisännyt liiketoiminnan reaaliaikaistumista ja nopeat muutokset kaikilla tasoilla ovat mahdollisia. Yrityksen omistuspohja voi muuttua nopeasti. Tuotanto voidaan siirtää maasta toiseen tai alihankintaan. Tuotanto, työvoima ja osaaminen hakeutuvat periaatteessa sinne, missä saavutetaan paras mahdollinen tulos pienimmin kustannuksin. Liikkeen suunta ei ole suinkaan aina poispäin Suomesta. Näin ollen tuotantoa on tarkasteltava logistisena prosessina, jossa pyritään tunnistamaa siirtymisiin vaikuttavat kriteerit. Työn hinta on merkittävä kriteeri, mutta myös laatu, osaaminen sekä jatkuvuus- ja turvallisuustekijät ovat merkittäviä. Myös yksinkertaista työtä kuten kokoonpanoa siirretään asiakkaille (taulukko 8.11.). Taulukko Topten-lista: tuotannon logistiset ulottuvuudet, nyt ja 2005 Tilanne klusterissa Tilanne yrityksessä nyt (2000) ) Pääomien liikkuminen Julkinen omistus Osakeomistus 2) Perustuotannon liikkuminen Vakiintunut Lähialueille 3) Erityis- ja tukitoimintojen Alihankinta lisääntyy Brandituottaja liikkuminen 4) Toimintojen siirtyminen Ei kiinnostava Luomuvalmistus asiakkaalle 5) Työvoiman liikkuminen Vähäinen Vähäinen 6) Automaation lisääminen Kuljetuksiin Kyllästyminen 7) Tuotannon virtualisoituminen Vähäinen Kauko-ohjaus 8) Tuotannon sisäiset siirrot Vähäinen Lähelle satamia 9) Teknologian siirto (T&K, Vähäinen Erikoistuotteet koulutus, patentit) 10) Harmaan sektorin kasvu Ei mainittava Venäjän markkinat Tuotannon avainmuutosten analyysi eli kehittämiskohteiden tunnistaminen (8) Uudet osaamistarpeet ovat sidoksissa muutoksiin. Tavoitteena on tunnistaa ne kohdat tuotannossa, joissa on odotettavissa suurimmat muutokset ja joihin täten kohdistuvat 106

11 suurimmat muutokset osaamistarpeissa. Muutosten priorisointi tehdään edellä kuvattujen analyysien 1 7 perusteella (taulukko 8.12.). Taulukko Topten-lista 12: Klusterin kriittiset kehittämiskohteet, 03 vuoden aikajänteellä Klusterin kehittämiskohteet Yrityksen x kehittämiskohteet 1) Verkkopalvelut (markkinointi) 1) Ei lähdetä vielä verkkomarkkinointiin 2) Pohjoismaiset yritysfuusiot 2) Ei koske yritystä, kiinnostus Saksaan päin 9) Laserteknologian soveltaminen 9) Keskitytään laserteknologiaan 10) Laatujärjestelmän käyttöönotto 10) Laatujärjestelmän kehittäminen Avainammattien analyysi (9) Klusterissa tarvittava perus- ja ydinosaaminen voidaan käytännössä kuvata usein muutaman nimikkeen avulla. Pyrittäessä klusterianalyysista omaa yritystä koskeviin johtopäätöksiin topten-listaus on syytä laatia juuri siitä näkökulmasta, mitkä ovat pidemmällä aikajänteellä avainammatteja ao. yrityksessä (taulukko 8.13.). Taulukko Topten-lista 13: Avainammatit nyt ja vuonna 2005 Avainammatit nyt Avainammatit ) Johtajat (toimitusjohtaja) 1) Hallituksen puheenjohtaja 2) Markkinoijat 2) Rahoitusasiantuntijat 9) Laatuvastaavat 9) Ympäristöasiantuntijat 10) Huolto- ja kunnossapitohenkilöstö 10) Paikkariippumattomat huoltoneuvojat Työmarkkinoita kokonaisuudessaan tarkasteltuna virtuaalitoiminnot kehittyvät nopeasti, jolloin syntyy uusia ammatteja tai ainakin tehtäviä. Verkkoihin kytkeytyvät työt ovat erään topten-listauksen mukaan (Keijo Mäkelä, Futura 4/96) seuraavat: 1) diilerit so. sijoittajat, 2) virtuaalikauppiaat, 3) viihteentekijät, 4) opetusohjelmien tekijät, 5) verkkojen kautta toimivat asiantuntijat kuten konsultit tai lääkärit; 6) asiantuntijajärjestelmien kehittäjät, 7) tutkijat ja innovaattorit, 8) logistikot so. tavara-, palvelu-, tieto- rahavirtojen optimoijat, 9) verkostoinfrastruktuurin kehittäjät ja ylläpitäjät; ja 10) hardware-asentajat. 107

12 Avainkvalifikaatioiden analyysi (10) Osaamisalueet eli kvalifikaatiot voidaan ryhmitellä ensinnäkin yleis- tai peruskvalifikaatioihin, jotka ovat välttämättömiä työmarkkinoilla menestymisessä. Verkostoitumisen myötä ovat korostumassa erityisesti verkosto-osaamiseen liittyvät taidot. Toisen ryhmän muodostavat klusterin ydinkvalifikaatiot, mistä on käytetty perinteisesti nimitystä ammattitaito tai ammattiosaaminen. Kysymys ei ole vain tietyn teknologian tai kädentaidon hallinnasta, vaan koko tuotantoketjun aina loppuasiakkaaseen asti ulottuvasta ymmärtämisestä logistisena prosessina (taulukot ja 8.15.). Taulukko Topten-lista: peruskvalifikaatiot (verkosto-osaaminen) Asteikko 0.5 Osaamisen taso nyt Tavoitetaso 1) Viestintätaidot 2 4 2) Kyky verkottua 2 5 3) Luottamuspääoma 3 5 4) Verkoston turvallisuusosaaminen 1 3 5) Ajanhallintavalmiudet 2 5 6) Tietotekniikkavalmiudet 4 4 7) Tiedonhallintavalmiudet 3 4 8) Ennakointivalmiudet 1 4 9) Oppimiskyky ) Vaikutusten ymmärtäminen 2 4 Taulukko Topten-lista 15: ammatillinen ydinosaaminen (joko yrityksessä yleensä tai kytkettynä avainammatteihin) Asteikko 0.5 Osaamisen taso nyt Tavoitetaso 1) Erityisteknologiat ja käden taidot 4 4 2) Laatuosaaminen

13 9) Brandiosaaminen ) T&K-osaaminen 2 4 Yksilötasolla kullakin verkostossa toimijalla tulee olla myös henkilökohtaista erityisosaamista, joka voi olla harvinaisen kielen hallintaa, fyysistä ja henkistä kestävyyttä tai käden taitoja. Klusteritasolla erityisosaamista voidaan tarkastella innovatiivisena osaamisena, jolloin lähinnä heikkojen signaalien kautta voidaan tunnistaa potentiaalisia kasvu- ja muutosalueita. Seuraamalla klusterin tutkimus- ja kehitystoimintaa voidaan tunnistaa lähitulevaisuuden innovaatiot. Osaamis- ja koulutusstrategia (11) Osaamisstrategia voidaan jäsentää seuraavista kolmesta näkökulmasta: 1) uuden työvoiman rekrytointi, mihin liittyvät usein poistuma so. työntekijöiden liikkuminen tai siirtyminen eläkkeelle; 2) nykyisen työvoiman osaamisen kohottaminen, toisaalta akuuttien osaamisvajeiden paikkaaminen ja toisaalta varautuminen tulevaisuuteen sekä 3) teknologian siirto. Nämä ovat ymmärrettävästi rinnakkaisia eli toisiaan tukevia. Osaamisen kehittämisessä on usein kysymys myös teknologian siirrosta. Teknologian siirtoon liittyy pääsääntöisesti myös osaamisen kehittämistä (taulukot 8.16., ja 8.18.). Taulukko Topten-lista: uuden osaamisen rekrytointi Rekrytointikäytäntö Nykyinen Tavoite 1) Rekrytointi koulutuksesta 2) Rekrytointi muista saman alan yrityksistä 3) Rekrytointi työttömistä 4) Rekrytointi muuntokoulutuksen kautta 5) Rekrytointi ulkomailta 6) Tilapäinen rekrytointi 7) Oppisopimuskoulutus 8) Rekrytointi muilta aloilta 9) Oma koulutus 10) Rekrytointi kehittämisprojekteista. Taulukko Topten-lista: yrityksen osaamistason kohottaminen Oppimiskäytäntö Nyt Tavoite 1) Tutkintojen suorittaminen Merkityksetön Jossain määrin 109

14 2) Täydennyskoulutus 3 pv/hlö/v 10 pv/hlö/v 9) Työvoiman tehtäväkierto Merkityksetön 5% työvoimasta 10) Ulkomaankomennukset 1% työvoimasta 3% työvoimasta Taulukko Topten-lista: teknologian siirto Teknologian siirron käytäntö Nyt Tavoite 1) Tutkimus- ja kehitystyö Panostus 1% Panostus 5% 2) Erityisosaajia kilpailijamaista Ei Ei 9) Perehtyminen parhaisiin käytäntöihin Messut Yrityskäynnit 10) Julkiset neuvonta- ja ohjauspalvelut Ei Räätälöidyt 5. Lopuksi Yrityksessä voidaan käynnistää topten-prosessi seuraavasti: 1) Kuvataan analyysin tavoite 2) Määritellään alustavasti aihealueet, joista topten-listat laaditaan 3) Vastuutetaan analyysin koordinaattori 4) Vastuutetaan topten-listojen laatijat 5) Aikataulutetaan prosessi 6) Topten-vastaavat keräävät palautteen sekä yrityksen sisältä että ulkoa 7) Arvioidaan, mitä analyysista on jäänyt 'käteen' 8) Arvioidaan ulkopuolisen asiantuntemuksen tarve ja hankitaan tarvittaessa 9) Kirjataan ja priorisoidaan toimenpiteet 10) Toteutetaan toimenpiteet, joihin analyysiin osallistuneet ovat prosessin kuluessa sitoutuneet Käytännössä prosessi etenee keskusteluna, jossa ei välttämättä laadita konkreettisesti topten-listoja. Analyysin pitäisi olla kuitenkin sikäli kurinalaista, että listat tarvittaessa kyettäisiin esittämään, mikäli esimerkiksi toimitusjohtaja tai omistaja niitä peräänkuuluttaisi. 110

15 Liite: Topten klusterianalyysin osat I TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1. Megatrendit 2. Heiko signaalit 3. Teknologia - suuret muutokset - innovaatiot - tietotekniikka erityisesti II KLUSTERIN RAKENNE 4. Avainasiakkaat 5. Avaintuotteet 6. Avaintoimijat - markkinat - menestystuotteet - veturiyritykset 7. Tukialat 8. Lähialat 9. Liitännäisalat - välittömät tukitoimijat - klusterin muut hyödyntäjät - infrastruktuurituki III KLUSTERIN KEHITYS 10. Avainteknologiat 11. Tuotannon logistiikka 12. Kriittiset kehittämiskohteet - klusterin sisäiset - tuotannon liikkuminen -klusterin ja yrityksen strategia IV KLUSTERIN OSAAMINEN 13. Avainammatit 14. Peruskvalifikaatiot 15. Ammatilliset kvalifikaatiot - tehtävät - yleinen osaaminen - erityinen osaaminen V OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 16. Rekrytointi 17. Osaamisen kehittäminen 18. Teknologian siirto - uusi työvoima/osaaminen - koulutus - muu osaamisen hankinta 111

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Megatrendianalyysi Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Yleistä Megatrendianalyysi on tulevaisuudentutkimuksen menetelmä Foreseeing Extrapolation - Time series /trend-forecasting (May 1996, s.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Jussi Eerikäinen, 2014

Jussi Eerikäinen, 2014 Ennakointi on kuin shakin peluuta. Pelaajan on ennakoitava vastustajan tulevia siirtoja ja tehtävä valintoja, jotka saattavat muuttua jo seuraavien siirtojen aikana. Tavoitteena, visiona, on vastustajan

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖRENKAAN TAPAAMISIA 18.3.2004 Hämeenlinnassa 17.5.2004 Helsingissä (HAAGA) 13.9.2004 Tampereella (PIRAMK) 13.10.2004 Riihimäellä (HAMK)

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I Osaaminen osana työkykyä Moniosaaja -valmennus I varhaiskuntoutusta työntekijän työelämäosaamisen ja pientyöpaikan tueksi Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Elina Sipponen 1 Työelämäosaamista tukevan valmennuksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Kansilehti. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tarjoamat palvelut yrityksille. Päivämäärä: 29.4.2014

Kansilehti. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tarjoamat palvelut yrityksille. Päivämäärä: 29.4.2014 Kansilehti Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tarjoamat palvelut yrityksille Laatinut: Anne Puroaho Päivämäärä: 29.4.2014 1.1.2014 alkaen ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kittilän, Ranuan, Rovaniemen ja Sodankylän

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Työelämäosaamisen osatekijät

Työelämäosaamisen osatekijät Työelämäosaamisen osatekijät osaamistarpeiden ja kompetenssin kartoittaminen (case ympäristöosaaminen) Mitä on osaaminen? Mitä on työelämäosaaminen? Suoritusprosessien kautta tarkasteltuna Kehittymisprosessien

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI

PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI Suunnittelija Sari Pitkänen Joensuun yliopisto, täydennyskoulutuskeskust Tutkija Aki Villa Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tieteellinen

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4.

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4. Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eerikki Mäki & Tanja Kuronen Mattila: Aalto yliopisto Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin.

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin. Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin. Tämä pätee arkisten haasteiden ohella suuriin kysymyksiin: kestävä kehitys, talous, lääketiede,

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot