TOPTEN-menettelyn soveltaminen yritysten osaamistarpeiden kartoitukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOPTEN-menettelyn soveltaminen yritysten osaamistarpeiden kartoitukseen"

Transkriptio

1 Lähde: Julkaisussa Tulevaisuuden haltuunotto, PK-yritysten ennakoinnin käsikirja (Toim. Mika Mannermaa), ESR-julkaisut 77/2000. s Julkaistu myös netissä osoitteessa: TOPTEN-menettelyn soveltaminen yritysten osaamistarpeiden kartoitukseen Keijo Mäkelä Käsillä olevan tekstin tarkoituksena on taustoittaa topten-klusterianalyysia ja johdattaa tähän yksinkertaiseen topten-ajattelutapaan. Yrityksen välittömät osaamistarpeet saadaan selville helposti kysymällä henkilöstöltä tai vertamaalla omaa toimintaa muihin, etenkin menestyviin yrityksiin. Pidemmän aikajänteen tarpeiden tunnistaminen edellyttää liiketoiminnan laajempaa ymmärrystä, klusterianalyysia. Yrityksiä tulee ja menee, mutta liiketoiminnot säilyvät ja muuttuvat. Uusia yrityksiä syntyy, olemassa olevia häviää tai fuusioituu tarvitaan yhtä yritystä laajempaa ja syvempää katsantoa. Topten-klusterianalyysi tarjoaa yksinkertaisen mallin, jonka avulla yritys voi tunnistaa asemansa muuttuvassa klusterissa ja tehdä johtopäätöksensä osaamisensa kehittämiseksi. Toimenpidealueiksi on määritelty kolme ryhmää: uuden osaamisen rekrytointi, nykyisen henkilöstön osaamisen kehittäminen ja teknologian siirto. 1. Topten-menettely Topten-menettelyllä tarkoitetaan ilmiöiden kuvaustapaa, jossa laaditaan kymmenen kärjessä listoja tarpeellisiksi katsotuista näkökulmista. Käytännössä kysymys voi olla yhtä hyvin TOP8 tai TOP15 -listasta. Kuvaukset voivat olla sekä laadullisia että määrällisiä. Keskeinen idea listauksissa on asioiden saattaminen tärkeysjärjestykseen eli priorisointi. Näin saadaan esiin tarkastelun kohteesta oleellisin, olipa se vaikka pk-yrityksen vientistrategia tai tuotekehitysohjelma. Topten-menettely soveltuu periaatteessa minkä tahansa ilmiön kuvaamiseen, eikä se ole sidottu tulevaisuuden luotaukseen. Suomen tulevaisuuden tutkimuksen seuran piirissä topten-menettely on soveltunut yksinkertaiseksi ja käyttökelpoiseksi työkaluksi jäsentää ja kuvata pelkistetysti monimutkaisiakin ilmiöitä ja tulevaisuuteen liittyviä odotuksia. Topten-listoja on laadittu muun muassa avainteknologioista, arvoista ja tulevaisuuden ammateista (Futura 4/96). Topten -listoja voidaan periaatteessa laatia rajaton määrä, joten ilmiöt voidaan kuvata hyvinkin perusteellisesti. Käytännön päätöksenteossa joudutaan keskittymään oleellisimpaan ja listoja on syytä laatia vain kohtuullinen määrä. Toisin sanottuna myös listausnäkökulmien valinnassa on syytä soveltaa topten-menettelyä. Tässä artikkelissa topten-menettelyn käyttö kuvataan klusterianalyysin kautta. Tavoitteena on esittää yritysten käyttöön yksinkertainen kuvaustapa, jolla yritys hallitsee sekä toimintaympäristönsä muutokset että oman toimintansa ennakoivasti. 97

2 Kysymys on ennen muuta yrityksen (liike)toimintaympäristön tarkkailusta, jossa pyritään tunnistamaan väistämättä edessä olevat uhat, haasteet ja muut mahdollisuudet. Topten-listoja laaditaan tarkoituksenmukainen määrä, joko selvästi vähemmän kuin jäljempänä kuvataan tai tarvittaessa listoja voidaan laatia enemmänkin vaikkapa tuotekohtaisesti. Analyysin perusteella tehdään konkreettisia johtopäätöksiä kuten investointipäätöksiä, luodaan kehittämishankkeita, koulutetaan henkilöstöä tai muutetaan toimintatapaa uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Periaatteessa topten-listoja voitaisiin taulukoida ristiin, jolloin kyettäisiin arvioimaan taulukoihin sisältyvien näkökulmien ristivaikutuksia. Tämä tekisi tarkastelusta huomattavan työlään ja aikaavievän. Toptenlistat eivät muutoinkaan kytkeydy mekaanisesti toisiinsa vaan kuvaavat ilmiöaluetta so. klusteria olennaisimmista näkökulmista. Eteneminen toimintaympäristöä kuvaavista megatrendeistä klusterirakenteen kautta erityisesti koulutuksellisiin toimenpiteisiin asti sisältää kuitenkin tietyn systematiikan ja logiikan. Menetelmän aito tuloksellinen soveltaminen edellyttää näkemyksellisyyttä ja mielellään myös innovatiivisuutta. Tässä mielessä menetelmän soveltaminen on erittäin vaativaa, vaikka teknisesti topten-listojen laatiminen on yksinkertaista. 2. Topten-menettelyn tausta Päätöksentekoa leimaavat niin pienissä kuin suurissa yrityksissä viranomaistahoista puhumattakaan: Päätöksiä tehdään nopeasti, valmisteluun ei ole juurikaan aikaa ja henkilöresursseja Päätökset perustuvat päättäjien asiantuntijuuteen Päätöksentekoon tulee kyetä kiteyttämään olennaisin Kehittämistoimenpiteet on kohdennettava olennaisimpaan Asiat tulee esittää niin selkeässä muodossa, että uudetkin asiat voidaan hahmottaa nopeasti ja niitä voidaan asiaperustaisesti käsitellä neuvottelutilanteissa Johtopäätökset eli jatkotoimenpiteet tulee esittää yksiselitteisesti ja ne tulee asettaa tärkeysjärjestykseen eli priorisoida Keveillä organisaatioilla ei ole edellytyksiä ennakointiin, ellei käytössä ole yksinkertaisia topten-tyyppisiä ennakointimenetelmiä. Analysoitua tietoa saattaa olla tarjolla runsaastikin tai tietoa voi hankkia suhteellisen helpostikin. Käytännössä tiedon hankinta ja analysointi tutkimustyyppisestä tarkastelusta puhumattakaan ei useinkaan sovi käytännön päätöksenteon rytmiin. Harvassa organisaatiossa on päätöksentekojärjestelmä, joka ylipäätään varautuu tulevaisuuteen ja jota varten on organisoitu myös tiedon tuotanto. Useimmat organisaatiot toimivat reaktiivisesti eli reagoivat siihen, mitä eteen tulee. Harva toimii tulevaisuuteen varautuen eli proaktiivisesti. Yksittäisiä tulevaisuuteen suuntautuvia operaatioita kuten investointeja toki tehdään. Topten-klusterianalyysi on yritys tuoda nopean päätöksenteon kulttuuriin tulevaisuutta laaja-alaisesti luotaava näkökulma. Mikäli käytettävissä on laajempia aika- ja työresursseja, topten-analyysia voidaan tukea ja syventää tutkimustyyppisillä analyyseilla kuten yritysanalyyseilla tai kyselyillä. 98

3 Ennakoinnin aikajänne riippuu paitsi analyysin tekijöiden osaamisesta niin myös klusterista. IT-sektorilla aikajänne ei ole välttämättä montaakaan vuotta. Liiketoiminnan edellytyksistä katsottuna tämä ei ole ongelma, koska kilpailijat ovat saman ongelman äärellä. Sen sijaan vakiintuneimmissa klustereissa kuten energiantuotanto tai rakentaminen päästään huomattavasti pidempiin tarkasteluihin, joissa pidemmälle katsominen on myös menestymisen kannalta välttämättömyys. 3. TOP10 - klusterianalyysi Klusterilla tarkoitetaan tässä suppeimmillaan yrityksen näkökulmasta sitä muiden yritysten ja muiden toimijoiden kuten viranomaisten ja oppilaitosten muodostaa kiinteää verkostoa, johon yritys on syystä tai toisesta kiinnittynyt ja joka ennen muuta tuottaa lisäarvoa myös yritykselle. Klusteri laajemmin ymmärrettynä sisältää kaikki ko. liiketoiminta-alueen toimijat so. myös kilpailijat ja vastaavat kansainväliset toimijat. Klusterianalyysin tavoitteena on saavuttaa yksittäisiä yrityksiä laajempi kokonaisymmärrys, mihin perustuen voidaan tunnistaa liiketoiminnan mahdollisuudet (liiketoimintapotentiaalit) ja liiketoimintaan liittyvät riskit. Tuotteiden ja tuotantoprosessien elinkaaret lyhenevät jatkuvan tutkimus- ja kehitystyön myötä. Tämä koskee erityisesti liiketoimintaa, jossa pyritään korkeisiin tuottoihin. Yritystä koskevan klusterianalyysin tarkoituksena voi olla kokonaistarkastelu, jossa pyritään tunnistamaan yrityksen asema liiketoiminta-alueella. Yhtä hyvin voidaan tarkastella erilliskysymyksiä kuten kansainvälistymistä, teknologiastrategiaa tai osaamisstrategiaa, minkä analyysilla on tässä tarkastelussa pääpaino. Koska lähes kaikki asiat liittyvät kaikkeen, kokonaistarkastelu on syytä tehdä riippumatta analyysin tarkoituksesta. Yrityksen ennakointi voidaan jakaa lähiajan tai välittömän tulevaisuuden ennakointiin ja pidemmän aikajänteen tarkastellun. Välitöntä tulevaisuutta voidaan helposti arvioida vertaamalla oman yrityksen markkina-asemaa ja tilaa kilpaileviin yrityksiin. Alan parhaimpiin yrityksiin vertaaminen eli benchmarking on tavanomainen tapa. Mikäli halutaan ennakoida mahdollisuuksia ja uhkia pidemmällä aikajänteellä, on tarpeen tarkastella tulevaisuutta koko liiketoiminnan so. klusterin kannalta. Klusterien kuvauksessa on sovellettu Michael Porterin kehittämää tarkastelumallia, jossa on neljä perusosaa (ks. Hernesniemi & al.,1994): 1) tuotantotekijäolot, 2) kysyntäolot, 3) lähi- ja tukialat sekä 4) kilpailukenttä. Tämän lisäksi on kolme ulkoista tekijää: 5) julkinen valta, 6) kansainväliset liiketoimet ja 7) sattuma. Kokonaisuutta kutsutaan Porterin timantiksi, jossa klusterin kilpailukyky muodostuu timantin eri tekijöiden dynaamisena vuorovaikutuksena. Topten-klusterianalyysimalli on osaamistarpeiden tunnistamista varten tehty sovellus Porterin timantista. 4. Analyysin vaiheet Analyysin ensimmäinen vaihe on klusterin nimeäminen ja rajaaminen. Jacobs (ks. Mannermaa & Ahlqvist 1998) on tunnistanut seitsemän klusterin dimensiota, joita voidaan käyttää kuvamaan klusterin muodostamisen ideaa so. näkökulmaa tai useampia näkökulmia, jotka jollain tavoin liittävät klusterin toimijat toisiinsa. Nämä dimensiot ovat: 1) maantieteellinen so. klusterin maantieteellinen alue, vrt paikallinen vs. globaali; 2) hori- 99

4 sontaalinen eli esimerkiksi useiden toimialojen linkittymistä keskenään; 3) vertikaalinen eli tuotanto- tai lisäarvoketju kuten alihankinnassa on kyse; 4) lateraalinen, jossa klusteriin syntyy kokonaan uudentyyppistä toimintaa hyödyntäen kuitenkin klusterin ydintä, vrt. telekommunikaatioklusteri vs. telelääketiede; 5) teknologinen kuten biotekniikkaklusteri; 6) fokaalinen eli klusteri syntyy tietyn toimijan kuten tietoliikenteessä Nokian ympärille; sekä 7) verkoston laatu mihin sisältyvät yritysten väliset yhteistyömuodot esimerkiksi markkinoinnissa tai tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Topten-listoja laaditaan niin paljon kuin päätöksenteossa käytettävät aika ja henkilöresurssit sallivat. Koulutustarpeiden tunnistaminen koostuu seuraavassa yhdestätoista osiosta. Näkökulmien määrä on periaatteessa vapaasti valittavissa. Jäljempänä listauksia on pyritty konkretisoimaan metalliklusterin avulla. 1) Toimintaympäristön muutosten analyysi 2) Avainasiakkaiden analyysi 3) Avaintuotteiden analyysi 4) Avaintoimijoiden analyysi 5) Lähi- ja tukialojen analyysi 6) Tuotannon avainmuutosten analyysi 7) Teknologisen kehityksen analyysi 8) Logistisen kehityksen analyysi 9) Avainammattien analyysi 10) Avainkvalifikaatioiden analyysi 11) Osaamis- ja koulutusstrategia Topten-kuvausten laatimisessa keskeinen ongelma on tarkastelun aikajänne. Toimintaympäristön analyysissa voidaan yltää tarkastelussa kymmenienkin vuosien päähän. Tietoteknologian kehityksen yksityiskohtaisemmassa ennakoinnissa aikajänne on korkeintaan muutama vuosi. Toimintaympäristön analyysi (1) Toimintaympäristön muutosta on helppo tarkastella suurten kehitysaaltojen eli megatrendien analyysin kautta (taulukko 8.1.). Megatrendien toteutumisen todennäköisyys on erittäin suuri, mistä syystä monet megatrendit ovat jopa itsestäänselvyyksiä. Tarkastelun tavoitteena on tunnistaa megatrendien vaikutukset tarkasteltavaan ilmiöön, niin klusteriin kuin yksittäiseen yritykseenkin. Megatrendit tulisi kyetä määrittelemään sillä konkreettisuuden tasolla, että johtopäätösten tekeminen klusterin kehityksen suhteen on tehtävissä. Toisin sanottuna megatrendit eivät saa olla liian yleisiä kuten maapallon lämpötilan kohoaminen tai väestöräjähdys. Yhtäältä megatrendin toteutuminen ei voi olla riippuvainen merkittävässä määrin tietyn klusterin kehityksestä, ei ainakaan yksittäisen pk-yrityksen tilasta tai ongelmista. Seuraavassa esitetään tietoyhteiskuntakehitystä kuvaavat kymmenen suurta kehitysaaltoa. Taulukko 8.1. Topten-lista: megatrendit eli suuret kehitysaallot 100

5 1. Toimintojen verkostoituminen. Suljetuista paikallisista hierarkkista käskytysrakenteis-ta siirrytään avoimiin luottamukseen perustuviin kansainvälisiin yhteistoimintaverkostoihin niin liike-elämässä kuin julkisellakin sektorilla. 2. Toimintojen reaaliaikaistuminen. Tietoteknologinen kehitys on tehnyt mahdolliseksi verkostojen reaaliaikaisen ohjauksen ja ohjautumisen. Päätöksenteolta edellytetään nopeutta. 3. Tuotannon ja työn logistiikan keskeinen rooli. Tuotanto pirstoutuu ja ohjautuu sinne missä saavutetaan kokonaisuutena paras hinta-laatu -suhde. Tuotanto liikkuu helposti kansainvälisesti, erityisesti halpatyövoiman maihin. Työvaltaisia toimintoja automatisoidaan. Yksinkertaista työtä siirretään runsaasti myös asiakkaille. Tuotannon siirtymisen myötä liikkuu myös työ ja osaaminen. 4. Teknologinen kehitys. Tietoteknologisen kehityksen ohella myös materiaali-, bio- ja muut teknologiat kehittyvät nopeasti, koska panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat huomattavia. Monien tuotteiden ja tuotantoprosessien elinkaaret lyhenevät oleellisesti. 5. Globalisoituminen. Globalisoituminen tarkoittaa alkeellisimmillaan kansainvälisen yhteistyön sekä tuonnin ja viennin lisääntymistä. Kansainvälisistä tuotantoketjuista tulee merkittäviä talouden toimijat. Globaalin tason verkostoissa tunnettuus luodaan brandien avulla. 6. Ekokilpailukyky. Ostokykyisen asiakkaiden vaatimuksiin sisältyy pyrkimys niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin ekologisesti kestävään kehitykseen. Tuotteiden ja palvelujen tulee olla ekologisesti kilpailukykyisiä. 7. Työn murros. Työ pirstoutuu ja ohjautuu JOT-periaatteella; oikea osaaminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan nousee keskeiseksi kilpailukykytekijäksi. Reaaliaikaisesti toimivat virtuaaliset tuotannon ohjausjärjestelmät mahdollistavat myös työn paikkariippumattoman hajautumisen. 8. Verkkopalvelujen kasvu. Sähköinen kauppa, rahoitus-, hallinto- ja asiantuntijapalvelujen hoitaminen verkkojen kautta lisääntyvät merkittävästi. 9. EU:n laajeneminen itään. Suomen yritystoiminnan kannalta EU on keskeinen markkinaalue ja toimintojen ohjaaja. EU piiriin liittyy Itä-Euroopan maita, mikä vaikuttaa EU:n politiikkaan ja välittömästi myös rahoitukseen. 10. Väestön ja työvoiman ikääntyminen. Väestö ikääntyy koko Euroopassa. Kulutuskysynnässä painottuvat varttuneiden tarpeet. Työvoima ikääntyy ja suurten ikäluokkien eläköityessä poistumat ovat suuria. Megatrendeistä alettiin puhua 1980-luvun alussa, jolloin (1984) John Naisbitt julkaisi teoksensa Megatrends. Siinä Naisbitt näkee megatrendeinä seuraavat: 1) teollisesta yhteiskunnasta siirrytään informaatioyhteiskuntaan; 2) raskaista teknologoista siirrytään korkean teknologian soveltamiseen, 3) kansallisista talouksista siirrytään kansainvälisiin talouksiin; 4) lyhyestä aikajänteestä siirrytään pitkään aikajänteeseen; 6) keskitetyistä järjestelmistä siirrytään hajautettuihin; 6) institutionaalisesta huolehtimisesta siirrytään omatoimisuuteen; 7) edustuksellisesta demokratiasta siirrytään osallistuvaan päätöksentekoon; 8) hierarkioista siirrytään verkostoihin; 9) mielenkiinto siirtyy pohjoisesta etelään (USAn sisällä); ja 10) pelkistävästä joko-tai-ajattelusta siirrytään monien mahdollisuuksien ajatteluun. Nämä lähes kaksikymmentä vuotta sitten kirjatut megatrendit eivät ole menettänee ajankohtaisuuttaan. Toisin sanottuna tulevaisuuden luotaaminen megatrendien avulla näyttäisi onnistuvan. 101

6 Suuret kehitysaallot ovat pitkälle tunnettuja. Innovatiivisemman näkökulman toimintaympäristön analyysiin tarjoavat heikot signaalit (wild cards), joiden toteutumisen todennäköisyys on pieni tai sitä ei osata useinkaan arvioida. Heikot signaalit ovat irrallisia aihioita tai ideoita, joilla ei useinkaan ole historiaa, mutta joista saattaa kehittyä tulevaisuuteen merkittävästi vaikuttavia tekijöitä (Mannermaa 1999), jopa megatrendejä. Heikkojen signaalien tarkastelu on suosittua erityisesti teknologiaennakoinnin piirissä (Kuusi, 1999). Yksittäiselle pk-yritykselle heikko signaali voi olla hyvinkin merkittävä, vaikka oivallus ei olisikaan laajemmassa käytössä. Heikon signaalin käytäntöön soveltaja on alansa tienraivaaja, joka ottaa huomattavia riskejä (taulukko 8.2.). Taulukko 8.2. Topten-lista: heikot signaalit (metalliklusterin näkökulmasta) Heikko signaali Toteutumisen ajankohta ja mahdollinen perustelu 1) Siltojen korjaaminen Saksassa 1) ) Korvaavat keraamiset hankkeet 2) ) Barentsin alueen metallit 9) ) Energian hinnan raju kohoaminen 10) 2003 Kolmannen näkökulman muodostaa teknologiaennakointi (taulukko 8.3.). Tässä tarkastellaan teknologista kehitystä yleisellä tasolla kun taas kohdassa seitsemän (7) on kysymys nimenomaan klusterin sisäisestä teknologisesta kehityksestä. Teknologiseen kehitykseen päästään periaatteessa käsiksi perehtymällä tieteellisiin tutkimustuloksiin, T&K-panostukseen ylipäätään sekä patentteihin. Taulukko 8.3. Topten-lista: Suomen avainteknologiat vuoteen 2020 Avainteknologiat Vaikutus klusteriin (kysyntään ja tuotantotapaan) 1) Metsän ja sen jalostamisen teknologiat 1) Koneenrakennus lisääntyy 2) Teollisuuden tuotantotekniikat 2) Automaatiojärjestelmät 3) Uudet materiaalit 3) Korvaavat metalleja, mitä? 4) Tietoverkot ja sähköinen viestintä 4) Kilpailukyky logistiikasta 5) Tietokannat ja 3D 5) Uusi suunnittelusukupolvi 6) Ympäristötekniikat 6) Rakentaminen lisääntyy 7) Biotekniikka 7) Uusia prosesseja 8) Aivotutkimus 8) Erikoismateriaalit 9) Nanoteknologia 9) Ei sovelluksia toistaiseksi 102

7 10) Erikoisteknologiat 10) Innovaatiot? Lähde: Miettinen,Futura 4/96, s. 59 Avainasiakkaat (2) Asiakkaat voidaan jakaa esimerkiksi kansainvälisiin, kansallisiin ja paikallisiin asiakkaisiin. Toinen tapa ryhmitellä asiakkaat on tuotantoketjun näkökulma, jossa on alihankkija-päätoimittaja-jakelukanava-loppuasiakas-kierrätyskäyttäjä -ketju. Klusterianalyysissa on tapana ymmärtää asiakas aina loppukäyttäjää myöten. Mikäli asiakasmääritys tehdään yksittäisen yrityksen tasolla, on helposti nimettävissä nykyiset avainasiakkaat. Tavoitteena onkin pohtia sitä, mistä asiakkaat löytyvät pidemmällä aikavälillä (taulukko 8.4.). Taulukko 8.4. Topten-lista: avainasiakkaat (perusmetalliklusteri), nyt ja 2010 Avainasiakkaat Nyt ) Rakentajat, kotimaa 1) Venäjän rakennusteollisuus 2) Laivanrakentajat 2) Koneenrakennus, robotit 9) Elintarviketeollisuus 9) Ympärisörakentaminen 10) Sisäiset asiakkaat 10) Sijoittajat Avaintuotteet (3) Palvelut luetaan tässä tuotteiksi siinä missä teollisetkin tuotteet. Avaintuotteiden tarkastelu kytkeytyy luonnollisesti suoraan asiakkaisiin, joten asiakas- ja tuoteanalyysit ovat myös yhdistettävissä. Tällöin tuotteita voidaan arvioida myös asiakasvaatimuksista lähtien so. mistä asiakas maksaa: brandistä, luotettavuudesta, helppohoitoisuudesta, kestävyydestä, jatkuvuudesta, ympäristöystävällisyydestä, asiakassuhteista, jne. Tuotteita voitaisiin tarkastella myös akselilla menestystuote-massatuote-jäännöstuote. Etenkin palveluissa avaintuotteet voidaan ryhmitellä seuraavista näkökulmista: vientituotteet, kotimarkkinatuotteet ja verkkotuotteet, joista jälkimmäinen on luonnollisesti päällekkäinen edellisten kanssa mutta selvästikin innovatiivinen (taulukko 8.5.). Taulukko 8.5. Topten-lista: avaintuotteet (metalliklusteri), nyt ja 2010 Avaintuotteet Nyt

8 1) Teräs 1) Jaloteräsrakenteet 2) Teollisuusautomaatiojärjestelmät 2) Logistiikkaohjelmistot 9) Korroosionesto 9) Teräsrakenteiden kestävyysanalyysit 10) Asennus 10) Konsultointi Avaintoimijat (4) Klusterin nykyinen ydin on määriteltävissä avaintoimijoiden kautta (taulukko 8.6.). Mitä pidemmälle tarkastelu ulottuu, sitä todennäköisempää on uusien toimijoiden syntyminen ja nykyisten poistuminen. Käytännössä merkittävimmät yritykset voidaan mainita nimeltä. Taulukko 8.6. Topten-lista: avaintoimijat (metalliklusteri), nyt ja 2005 Avaintoimijat Nyt ) Kansainväliset yritykset (Outokumpu) 1) U.S. Steel 2) Pk-yritykset (alihankkijat) 2) Outokumpu 9) Venäläiset yritykset 9) Puolalaiset yritykset 10) Kierrätysyritykset 10) Ympäristöviranomaiset Tuki-, lähi- ja liitännäisalat (5) Klusteritarkastelu eroaa perinteisestä toimiala-analyysista nimenomaan siinä, että tarkastelun piiriin luetaan kaikki toisiinsa kytkeytyvät ja myös kilpailukykyyn vaikuttavat toiminnot (taulukot 8.7., 8.8. ja 8.9.). Taulukko 8.7. Topten-lista: klusterin tukialat (metalliklusteri), välittömästi tuotantoa tukevat, nyt ja 2005 Merkitys klusterille Nyt ) Kuljetukset 2) Rahoitus 9) Puhtaanapito 10) Jätehuolto 104

9 Taulukko 8.8. Topten-lista: klusterin lähialat (metalliklusteri), hyödyntäjät/jatkojalostus, nyt ja 2005 Merkitys klusterille Nyt ) Kaivosteollisuus 2) Kaivosteknologian valmistus 9) Energiantuotanto 10) Ympäristöklusteri Taulukko 8.9. Topten-lista: klusterin liitännäisalat eli infrastruktuurituki, nyt ja 2005 Merkitys nyt Merkitys ) Oppilaitokset ja muut kouluttajat Uusi työvoima Myös hlöstön koulutus 2) Viranomaiset (EU-tuet) Vähäinen Direktiivit 9) Asiantuntijat (konsultit) Tuottavuus Verkkokauppa 10) Etujärjestöt Työmarkkinaohjaus Verkosto-ohjaus Teknologisen kehityksen analyysi (6) Mitkä teknologiat muuttuvat eniten lähivuosina ja vaikuttavat alan kehitykseen? Aiheeseen voidaan paneutua seuraamalla teknologista kehitystä ja erityisesti tutkimus- ja kehitystyön aikaansaannoksia (taulukko 8.10.). Taulukko Topten-lista 10: Klusterin avainteknologiat (metalliklusteri) 2005 klusterissa ja yrityksessä Avainteknologiat 2005 Klusterissa Yrityksessä x 1) Uusiokäyttö 105

10 2) Liekkisulatus. 9) Tarkkuusteknologia 10) Logistiikka Logistisen kehityksen eli klusterin dynamiikan analyysi (7) Logistiikka ymmärretään tässä kuljetuksia laajemmin klusterin dynamiikkaa kuvaavaksi ilmiöksi. Tietoteknologian kehitys on lisännyt liiketoiminnan reaaliaikaistumista ja nopeat muutokset kaikilla tasoilla ovat mahdollisia. Yrityksen omistuspohja voi muuttua nopeasti. Tuotanto voidaan siirtää maasta toiseen tai alihankintaan. Tuotanto, työvoima ja osaaminen hakeutuvat periaatteessa sinne, missä saavutetaan paras mahdollinen tulos pienimmin kustannuksin. Liikkeen suunta ei ole suinkaan aina poispäin Suomesta. Näin ollen tuotantoa on tarkasteltava logistisena prosessina, jossa pyritään tunnistamaa siirtymisiin vaikuttavat kriteerit. Työn hinta on merkittävä kriteeri, mutta myös laatu, osaaminen sekä jatkuvuus- ja turvallisuustekijät ovat merkittäviä. Myös yksinkertaista työtä kuten kokoonpanoa siirretään asiakkaille (taulukko 8.11.). Taulukko Topten-lista: tuotannon logistiset ulottuvuudet, nyt ja 2005 Tilanne klusterissa Tilanne yrityksessä nyt (2000) ) Pääomien liikkuminen Julkinen omistus Osakeomistus 2) Perustuotannon liikkuminen Vakiintunut Lähialueille 3) Erityis- ja tukitoimintojen Alihankinta lisääntyy Brandituottaja liikkuminen 4) Toimintojen siirtyminen Ei kiinnostava Luomuvalmistus asiakkaalle 5) Työvoiman liikkuminen Vähäinen Vähäinen 6) Automaation lisääminen Kuljetuksiin Kyllästyminen 7) Tuotannon virtualisoituminen Vähäinen Kauko-ohjaus 8) Tuotannon sisäiset siirrot Vähäinen Lähelle satamia 9) Teknologian siirto (T&K, Vähäinen Erikoistuotteet koulutus, patentit) 10) Harmaan sektorin kasvu Ei mainittava Venäjän markkinat Tuotannon avainmuutosten analyysi eli kehittämiskohteiden tunnistaminen (8) Uudet osaamistarpeet ovat sidoksissa muutoksiin. Tavoitteena on tunnistaa ne kohdat tuotannossa, joissa on odotettavissa suurimmat muutokset ja joihin täten kohdistuvat 106

11 suurimmat muutokset osaamistarpeissa. Muutosten priorisointi tehdään edellä kuvattujen analyysien 1 7 perusteella (taulukko 8.12.). Taulukko Topten-lista 12: Klusterin kriittiset kehittämiskohteet, 03 vuoden aikajänteellä Klusterin kehittämiskohteet Yrityksen x kehittämiskohteet 1) Verkkopalvelut (markkinointi) 1) Ei lähdetä vielä verkkomarkkinointiin 2) Pohjoismaiset yritysfuusiot 2) Ei koske yritystä, kiinnostus Saksaan päin 9) Laserteknologian soveltaminen 9) Keskitytään laserteknologiaan 10) Laatujärjestelmän käyttöönotto 10) Laatujärjestelmän kehittäminen Avainammattien analyysi (9) Klusterissa tarvittava perus- ja ydinosaaminen voidaan käytännössä kuvata usein muutaman nimikkeen avulla. Pyrittäessä klusterianalyysista omaa yritystä koskeviin johtopäätöksiin topten-listaus on syytä laatia juuri siitä näkökulmasta, mitkä ovat pidemmällä aikajänteellä avainammatteja ao. yrityksessä (taulukko 8.13.). Taulukko Topten-lista 13: Avainammatit nyt ja vuonna 2005 Avainammatit nyt Avainammatit ) Johtajat (toimitusjohtaja) 1) Hallituksen puheenjohtaja 2) Markkinoijat 2) Rahoitusasiantuntijat 9) Laatuvastaavat 9) Ympäristöasiantuntijat 10) Huolto- ja kunnossapitohenkilöstö 10) Paikkariippumattomat huoltoneuvojat Työmarkkinoita kokonaisuudessaan tarkasteltuna virtuaalitoiminnot kehittyvät nopeasti, jolloin syntyy uusia ammatteja tai ainakin tehtäviä. Verkkoihin kytkeytyvät työt ovat erään topten-listauksen mukaan (Keijo Mäkelä, Futura 4/96) seuraavat: 1) diilerit so. sijoittajat, 2) virtuaalikauppiaat, 3) viihteentekijät, 4) opetusohjelmien tekijät, 5) verkkojen kautta toimivat asiantuntijat kuten konsultit tai lääkärit; 6) asiantuntijajärjestelmien kehittäjät, 7) tutkijat ja innovaattorit, 8) logistikot so. tavara-, palvelu-, tieto- rahavirtojen optimoijat, 9) verkostoinfrastruktuurin kehittäjät ja ylläpitäjät; ja 10) hardware-asentajat. 107

12 Avainkvalifikaatioiden analyysi (10) Osaamisalueet eli kvalifikaatiot voidaan ryhmitellä ensinnäkin yleis- tai peruskvalifikaatioihin, jotka ovat välttämättömiä työmarkkinoilla menestymisessä. Verkostoitumisen myötä ovat korostumassa erityisesti verkosto-osaamiseen liittyvät taidot. Toisen ryhmän muodostavat klusterin ydinkvalifikaatiot, mistä on käytetty perinteisesti nimitystä ammattitaito tai ammattiosaaminen. Kysymys ei ole vain tietyn teknologian tai kädentaidon hallinnasta, vaan koko tuotantoketjun aina loppuasiakkaaseen asti ulottuvasta ymmärtämisestä logistisena prosessina (taulukot ja 8.15.). Taulukko Topten-lista: peruskvalifikaatiot (verkosto-osaaminen) Asteikko 0.5 Osaamisen taso nyt Tavoitetaso 1) Viestintätaidot 2 4 2) Kyky verkottua 2 5 3) Luottamuspääoma 3 5 4) Verkoston turvallisuusosaaminen 1 3 5) Ajanhallintavalmiudet 2 5 6) Tietotekniikkavalmiudet 4 4 7) Tiedonhallintavalmiudet 3 4 8) Ennakointivalmiudet 1 4 9) Oppimiskyky ) Vaikutusten ymmärtäminen 2 4 Taulukko Topten-lista 15: ammatillinen ydinosaaminen (joko yrityksessä yleensä tai kytkettynä avainammatteihin) Asteikko 0.5 Osaamisen taso nyt Tavoitetaso 1) Erityisteknologiat ja käden taidot 4 4 2) Laatuosaaminen

13 9) Brandiosaaminen ) T&K-osaaminen 2 4 Yksilötasolla kullakin verkostossa toimijalla tulee olla myös henkilökohtaista erityisosaamista, joka voi olla harvinaisen kielen hallintaa, fyysistä ja henkistä kestävyyttä tai käden taitoja. Klusteritasolla erityisosaamista voidaan tarkastella innovatiivisena osaamisena, jolloin lähinnä heikkojen signaalien kautta voidaan tunnistaa potentiaalisia kasvu- ja muutosalueita. Seuraamalla klusterin tutkimus- ja kehitystoimintaa voidaan tunnistaa lähitulevaisuuden innovaatiot. Osaamis- ja koulutusstrategia (11) Osaamisstrategia voidaan jäsentää seuraavista kolmesta näkökulmasta: 1) uuden työvoiman rekrytointi, mihin liittyvät usein poistuma so. työntekijöiden liikkuminen tai siirtyminen eläkkeelle; 2) nykyisen työvoiman osaamisen kohottaminen, toisaalta akuuttien osaamisvajeiden paikkaaminen ja toisaalta varautuminen tulevaisuuteen sekä 3) teknologian siirto. Nämä ovat ymmärrettävästi rinnakkaisia eli toisiaan tukevia. Osaamisen kehittämisessä on usein kysymys myös teknologian siirrosta. Teknologian siirtoon liittyy pääsääntöisesti myös osaamisen kehittämistä (taulukot 8.16., ja 8.18.). Taulukko Topten-lista: uuden osaamisen rekrytointi Rekrytointikäytäntö Nykyinen Tavoite 1) Rekrytointi koulutuksesta 2) Rekrytointi muista saman alan yrityksistä 3) Rekrytointi työttömistä 4) Rekrytointi muuntokoulutuksen kautta 5) Rekrytointi ulkomailta 6) Tilapäinen rekrytointi 7) Oppisopimuskoulutus 8) Rekrytointi muilta aloilta 9) Oma koulutus 10) Rekrytointi kehittämisprojekteista. Taulukko Topten-lista: yrityksen osaamistason kohottaminen Oppimiskäytäntö Nyt Tavoite 1) Tutkintojen suorittaminen Merkityksetön Jossain määrin 109

14 2) Täydennyskoulutus 3 pv/hlö/v 10 pv/hlö/v 9) Työvoiman tehtäväkierto Merkityksetön 5% työvoimasta 10) Ulkomaankomennukset 1% työvoimasta 3% työvoimasta Taulukko Topten-lista: teknologian siirto Teknologian siirron käytäntö Nyt Tavoite 1) Tutkimus- ja kehitystyö Panostus 1% Panostus 5% 2) Erityisosaajia kilpailijamaista Ei Ei 9) Perehtyminen parhaisiin käytäntöihin Messut Yrityskäynnit 10) Julkiset neuvonta- ja ohjauspalvelut Ei Räätälöidyt 5. Lopuksi Yrityksessä voidaan käynnistää topten-prosessi seuraavasti: 1) Kuvataan analyysin tavoite 2) Määritellään alustavasti aihealueet, joista topten-listat laaditaan 3) Vastuutetaan analyysin koordinaattori 4) Vastuutetaan topten-listojen laatijat 5) Aikataulutetaan prosessi 6) Topten-vastaavat keräävät palautteen sekä yrityksen sisältä että ulkoa 7) Arvioidaan, mitä analyysista on jäänyt 'käteen' 8) Arvioidaan ulkopuolisen asiantuntemuksen tarve ja hankitaan tarvittaessa 9) Kirjataan ja priorisoidaan toimenpiteet 10) Toteutetaan toimenpiteet, joihin analyysiin osallistuneet ovat prosessin kuluessa sitoutuneet Käytännössä prosessi etenee keskusteluna, jossa ei välttämättä laadita konkreettisesti topten-listoja. Analyysin pitäisi olla kuitenkin sikäli kurinalaista, että listat tarvittaessa kyettäisiin esittämään, mikäli esimerkiksi toimitusjohtaja tai omistaja niitä peräänkuuluttaisi. 110

15 Liite: Topten klusterianalyysin osat I TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1. Megatrendit 2. Heiko signaalit 3. Teknologia - suuret muutokset - innovaatiot - tietotekniikka erityisesti II KLUSTERIN RAKENNE 4. Avainasiakkaat 5. Avaintuotteet 6. Avaintoimijat - markkinat - menestystuotteet - veturiyritykset 7. Tukialat 8. Lähialat 9. Liitännäisalat - välittömät tukitoimijat - klusterin muut hyödyntäjät - infrastruktuurituki III KLUSTERIN KEHITYS 10. Avainteknologiat 11. Tuotannon logistiikka 12. Kriittiset kehittämiskohteet - klusterin sisäiset - tuotannon liikkuminen -klusterin ja yrityksen strategia IV KLUSTERIN OSAAMINEN 13. Avainammatit 14. Peruskvalifikaatiot 15. Ammatilliset kvalifikaatiot - tehtävät - yleinen osaaminen - erityinen osaaminen V OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 16. Rekrytointi 17. Osaamisen kehittäminen 18. Teknologian siirto - uusi työvoima/osaaminen - koulutus - muu osaamisen hankinta 111

Klusterianalyysi-työkirja

Klusterianalyysi-työkirja Analyysin laatijat (yhteystietoineen): Version päiväys: 2000 KLATYÖKIRJA.RTF Klusterianalyysi-työkirja Saatesanat Käsillä on työkirja klusterianalyysin laatimiseksi pitäen silmällä erityisesti osaamistarpeiden

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea 3.4.2014 Länsi-Uudenmaan sparrausfoorumi 4, Siuntio OLEMMEKO NYT TAITEKOHDASSA? Energiakriisit

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Kuinka Suomen avainteknologioiden ennakointi vuonna 1996 onnistui?

Kuinka Suomen avainteknologioiden ennakointi vuonna 1996 onnistui? Kuinka Suomen avainteknologioiden ennakointi vuonna 1996 onnistui? Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunta TKK:n tuotantotalouden laitos 2/23/09 Prof. Hannu I. Miettisen vuoden 1996 lista 2020:n avainteknologioista

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Missä arvo syntyy 2.0?

Missä arvo syntyy 2.0? Missä arvo syntyy 2.0? Kuka luo arvon? Missä maissa arvo syntyy? Missä työtehtävissä arvo syntyy? 11.11.2011 Globalisaation muutos Kansallisista klustereista tullut globaaleja arvoverkostoja. Toiminnot

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Organisaationlaajuisten osaamistarpeiden selvittäminen: Kompetenssilaboratoriomenetelmän ja osaamistarpeen ennakoinnin käyttömalli

Organisaationlaajuisten osaamistarpeiden selvittäminen: Kompetenssilaboratoriomenetelmän ja osaamistarpeen ennakoinnin käyttömalli 1 Organisaationlaajuisten osaamistarpeiden selvittäminen: Kompetenssilaboratoriomenetelmän ja osaamistarpeen ennakoinnin käyttömalli Johdanto Organisaatiolaajuisten oppimistarpeiden selvittämisestä puhutaan

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknologiateollisuuden toimijoilta alan tulevaisuuden koulutus-

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Asiakirjatyyppi 1 (7) Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 2 2 Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 2 Asiakirjatyyppi

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa. Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu. Sales Director, Scandinavia & Germany

Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa. Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu. Sales Director, Scandinavia & Germany Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu Sales Director, Scandinavia & Germany kimmo.ruottu@pemamek.com www.pemamek.com 16.9.2014 Pemamek Oy Johtava yritys hitsausautomaatioratkaisuissa,

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy More is More Yksin vai yhdessä 11.12.2012 Harri Meller/JSL Partners Oy Valmentaja: Harri Meller Yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä, tukkukaupan ja vähittäiskaupan myynnistä ja markkinoinnista sekä maahantuonnista

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Työkirja idean liiketoimintapotentiaalin arviointiin ja jalostamiseen menestystuotteeksi ja palveluksi

Työkirja idean liiketoimintapotentiaalin arviointiin ja jalostamiseen menestystuotteeksi ja palveluksi ENNAKOINTI MAHDOLLISUUKSIEN IDE NT IF IOINT I IDE A IDE AN ARVIOINTI JALOSTAMINEN LT KONSEPTIN S UUNNITTEL U TUOTEKEHITYS TUOTANTO LANSEERAUS L IIKETOIMINNAN UUDIS TAMINEN G1 G2 G3 G4 IDE OINT IPR OS E

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Autoalan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittäminen vuosi 2011 Ennakointitiedon tuottaja OPH 2011:24 Koulutusaste (ammatillinen 2. aste, Ammatillinen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja,

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt.

erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt. erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt.fi ULKOISET RISKIT ULKOISET RISKIT Markkinariskit Markkinariskit

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

MARKKINAT MUUTTUVAT - hallitsetko haasteet

MARKKINAT MUUTTUVAT - hallitsetko haasteet MARKKINAT MUUTTUVAT - hallitsetko haasteet MYYNNILLÄ MENESTYKSEEN BN Advisors Finland Oy Ilkka Ruuska Menestys - perustuu kasvuun? Kasvu - perustuu myyntiin? MENESTYVÄN LIIKETOIMINNAN VIITEKEHYS Kasvu

Lisätiedot

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Turun Kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Sari Stenvall-Virtanen Esityksen kohdentuminen ja eteneminen Esityksen taustana ESR-ennakointihankkeissa

Lisätiedot

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT 1 VTT lyhyesti Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Asiakastoimialat Bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus Elektroniikka Energia

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Haaste HoivaRekry -hankkeessa Työn tuottavuuden parantaminen uudella toimintamallilla Henkilöstöresurssien uusi

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat

Lisätiedot