KESKIVIIKKO 27. SYYSKUUTA 2006

Transkriptio

1 3-001 KESKIVIIKKO 27. SYYSKUUTA Puhetta johti puhemies BORRELL FONTELLES (Istunto avattiin klo 9.00.) Istunnon avaaminen Parlamentin kokoonpano: ks. pöytäkirja Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue - Yhteinen maahanmuuttopolitiikka (keskustelu) Puhemies Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvasta alueesta ja maahanmuutosta. Nämä kaikki ovat erittäin ajankohtaisia aiheita varsinkin viime viikonloppuna Tampereella pidetyn kokouksen vaikutuksia ajatellen. Käsiteltävänä ovat: - Jean-Marie Cavadan laatima kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suullinen kysymys neuvostolle vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisessa tapahtuneesta edistymisestä (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 39 artikla) (O-0086/ B6-0428/2006) ja - neuvoston ja komission julkilausumat yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta Jean Marie Cavada (ALDE), laatija. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Rajamäki, arvoisa komission varapuheenjohtaja Frattini, hyvät kollegat, ennen suulliseen kysymykseen vastaamista haluaisin lyhyesti kiittää teitä julkisesti, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Rajamäki Tampereen ministerikokouksen järjestämisestä. Kokous sujui todella erinomaisissa olosuhteissa. Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puheenjohtajana haluan tuoda selvästi julki, että Euroopan parlamentti tukee vankasti puheenjohtajavaltion ja komission ehdotusta perustamissopimuksen 42 artiklassa tarkoitetun siirtymälausekkeen käyttöönotosta. Toistan vielä, että siirtymälauseke laadittiin nimenomaan silloin, kun Euroopan unionille annettiin tehtäväksi edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä turvallisuusasioissa eli Maastrichtin sopimuksen laatimisen aikoihin vuonna Lausekkeeseen ei sisältynyt määräaikaa, johon mennessä se oli otettava käyttöön. Laajasti ottaen tämän päätöksen tekemiseen riittää vastavuoroinen luottamus yhdistyneenä oikeisiin poliittisiin edellytyksiin. Yllättävää on, että toistaiseksi tätä siirtymälauseketta ei ole koskaan otettu käyttöön, koska Amsterdamin sopimuksessa sovittiin suoraan siirtymisestä tavanomaiseen lainsäädäntömenettelyyn turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa ja yksityisoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla. Sittemmin näin tapahtui myös Nizzan sopimuksessa, jolla helpotettiin siirtymistä yhteispäätösmenettelyyn näiden yhteisön toimivaltaan siirrettyjen toimien aloilla. Rikosasioissa toteutettava poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö ovat kuitenkin jääneet tällaisen yhteisöllistämisen ulkopuolelle. Tällä perusteella kysymys kuuluu: kun Maastrichtin sopimuksen tekemisestä on kulunut 14 vuotta, onko tällä hetkellä vihdoinkin olemassa poliittiset edellytykset keskinäisen luottamuksen muodossa siihen, että jäsenvaltiot voivat sopia, että tähän hyvin arkaluonteiseen yhteistyön alaan sovelletaan jo Maastrichtin sopimukseen sisältynyttä tavanomaista päätöksentekomenettelyä. Euroopan parlamentti vastaa tähän tietysti myöntävästi kolmesta syystä. Siirtymälausekkeen käyttöönotolla voitaisiin ensinnäkin vähentää demokratiavajetta, toiseksi sillä vahvistettaisiin oikeusvaltiota ja kolmanneksi sillä tehostettaisiin päätöksentekoa. Tarkastellaanpa nopeasti näitä kolmea seikkaa. Demokratiavajeen osalta on mielestäni ratkaisevan tärkeää vahvistaa demokratiaperiaatetta, jonka mukaan kaikki EU:n lainsäädäntö, erityisesti yksilöiden oikeuksia ja vapauksia koskeva lainsäädäntö, on annettava yhteistyössä kansan valitsemien edustajien kanssa. On vakava puute, jos näin ei ole. Niille nykyisen tilanteen puolustajille, jotka väittävät, että tämä demokratiaperiaate ei suinkaan puutu kolmannesta pilarista, koska hallitukset oletettavasti toimivat kansallisten parlamenttiensa valvonnassa, haluan esittää seuraavan selkeän kysymyksen: voiko joku vilpittömästi väittää, että kansallinen parlamentaarinen valvonta riittää varmistamaan demokraattisen tasapainon, kun päätöksiä tehdään pikemminkin EU:n tasolla kuin kansallisella tasolla? Entä miten suhtaudutaan niihin tapauksiin, joissa tätä parlamentaarista valvontaa ei ole, mistä on esimerkkinä Yhdysvaltojen kanssa tehtävien sopimusten neuvotteleminen uudelleen koskien erityisesti matkustajarekisteritiedoista tehtävää PNR-sopimusta, joka on suunnattoman vakava asia ja josta päätetään kaiken demokraattisen valvonnan ulkopuolella. Käsitelkäämme seuraavaksi toista perustetta, joka liittyy oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen. Tämän periaatteen mukaan tuomioistuimen on voitava tutkia minkä tahansa lainsäädännön laillisuus. EU-

2 6 27/09/2006 lainsäädännön osalta kyseisen tuomioistuimen olisi oltava loogisesti Luxemburgissa sijaitseva Euroopan yhteisöjen tuomioistuin. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 67 artiklalla ja sopimuksen Euroopan unionista 35 artiklalla rajoitettiin kuitenkin siinä määrin tämän tuomioistuimen tuomiovaltaa, että tuomarit ovat itse ilmaisseet epäilevänsä eräiden toisen ja kolmanteen pilarin alaan kuuluvien säädösten oikeusvaltioperiaatteen mukaisuutta. Niinpä tämä kysymys on ratkaistava. Käsitelkäämme lopuksi kolmatta seikkaa eli tehokasta päätöksentekoa. Kuten me kaikki tiedämme, yksimielisyyvaatimuksen säilyttäminen estää kaikenlaisen nopean ja tehokkaan päätöksenteon, ja näin tapahtuu hetkellä, jolloin EU:hun kohdistuvien uhkien vakavuuden olisi syyskuun 11. päivän iskujen sekä Madridin ja Lontoon iskujen jälkeen kannustettava meitä nopeuttamaan päätöksentekoprosessia. Pantuamme merkille nämä kolme puutetta ja niitä on lisäksi vaikeaa kiistää objektiivisesti kuinka on yhä mahdollista perustella sen päätöksen lykkäämistä, joka olisi voitu tehdä jo noin kymmenen vuotta sitten? Arvoisa puhemies, eräät väittävät, että tämä kysymys olisi ratkaistava uudesta perustuslakisopimuksesta käytävien neuvottelujen yhteydessä. Tätä toivon, mutta onko meillä varaa odottaa koko tämän prosessin lopputuloksen saamista. Tämä prosessihan kestää vähimmilläänkin kaksi tai kolme vuotta samalla, kun turvallisuusuhat ja vapauksiamme koskeva epävarmuus pysyvät? On totta, että siirtymälauseke edellyttää, että kansalliset parlamentin ratifioivat sen, ja tätä kautta ne, jotka ovat epävarmempia, voisivat voittaa hieman aikaa. Tämä vaikeus voidaan kuitenkin voittaa käymällä perusteellisempaa vuoropuhelua kansallisten parlamenttien kanssa. Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntamme ottaakin parlamentit vastaan 3. ja 4. lokakuuta 2006 eli ensi viikolla pitäessämme suuren parlamenttien välisen kokouksen, jossa toivomme vahvasti taivuttavamme ne puolellemme. (Suosionosoituksia) Kari Rajamäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat Euroopan parlamentin jäsenet, aivan aluksi tuoreet terveiset Tampereelta ja kollegaltani Leena Luhtaselta. Haluan ensiksi kiittää puheenjohtaja Cavadaa ja puheenjohtaja Gargania heidän vahvasta panoksestaan Tampereella kävimme todella avoimia ja konkreettisia keskusteluja vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämisestä. Siellä tutustuttiin myös polkupyöräilyyn tämän asian yhteydessä, ja komission jäsen Frattini totesi, että pyörää pitää koko ajan polkea, jotta se ei kaadu. Euroopan unioni on vähän sama asia. Jotkut kriittiset kollegani totesivat, että kyllä pyörällä voi turvallisesti pysähtyä ja voi laittaa jopa jalat tukevasti maahan. Itse jouduin kyllä lopuksi toteamaan, että jos ketjut ovat kuitenkin pois päältä, on vaikea lähteä enää uudelleen liikkeelle. Puheenjohtaja Cavadan erinomaisen puheenvuoroon liittyen meidän on ehkä syytä harjoittaa juuri tätä pohdintaa. Euroopan unionin yhteistyö on merkittävä kansalaisten turvallisuuden vahvistumista ajatellen, ja samalla on pidettävä huolta perusoikeuksien ja -vapauksien toteutumisesta. Tässä suhteessa Euroopan unionin toimintakyky, päätöksenteon nopeus ja reagointi toimintaympäristön muutoksiin on ratkaisevaa. Tampereella vuonna 1999 Eurooppa-neuvoston kokouksessa tehty poliittinen linjaus edellyttää jatkuvaa hyvää yhteistyötä komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä. Puheenjohtajana haluamme edistää uutta Tampereen henkeä. Perusoikeuksien suojelu on ensisijaisen tärkeää. Kaikki jäsenvaltiot ovat osapuolina Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, ja sen sisältämien periaatteiden turvaaminen on jatkuvasti esillä neuvoston työssä, luonnollisesti myös juuri sellaisissa arkaluonteisissa asioissa kuten terrorismin torjunta. Korostan, että nämä arvot otetaan huomioon kaikessa toiminnassa sekä sisäisessä toiminnassa että suhteissa kolmansiin maihin. Erityistä huomiota kiinnitetään Euroopan perusoikeusviraston perustamiseen. Ehdotetun Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamista koskevan neuvoston asetuksen käsittely on aloitettu ja työ on parhaillaan tärkeässä vaiheessa. Suomi pyrkii puheenjohtajana painokkaasti siihen, että tämä virasto perustetaan ensi vuoden alkuun mennessä. Tärkeä esillä oleva kysymys koskee sitä, tuleeko perusoikeusviraston toimia myös aloilla, jotka tällä hetkellä kuuluvat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston piiriin. Puheenjohtajavaltio panostaa erityisesti viraston kolmannen pilarin toimivaltuuksien selvittämiseen. Tätä varten toivomme jäsenvaltioilta joustavuutta, jotta voitaisiin löytää kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Kävimme viime syksynä rakentavia keskusteluja teletunnistetietojen säilyttämistä koskevasta direktiivistä vaikeassa tilanteessa teknisten, taloudellisten ja oikeudellisten näkökohtien selvittämiseksi. Kykenimme ottamaan nopeasti huomioon jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin keskeiset huolenaiheet. Minusta tämä on erinomainen esimerkki siitä, että päätöksiä voidaan tehdä määräenemmistöllä ja tavoitellen samalla konsensusta. Tämän rohkaisemana haluamme hyväksyä kolmannen pilarin henkilötietojen suojaamista koskevan puitepäätöksen mahdollisimman nopeasti. Pyrimme saamaan ehdotuksen ensimmäisen käsittelyn päätökseen kuluvan puolivuotiskauden aikana. Neuvosto tarkastelee parhaillaan huolellisesti Euroopan parlamentin tästä ehdotuksesta antamaa lausuntoa. Sisärajatarkastusten poistaminen eli Schengen-alueen laajentuminen on tärkeä poliittinen tavoite, kun luodaan vapauteen perustuvaa aluetta Euroopan unionissa. Tämän vuoden alussa aloitetun Schengenin arviointimenettelyn ansiosta uusissa jäsenvaltioissa on jo voitu toteuttaa kattavia arviointeja niin poliisi- ja

3 27/09/ viisumiyhteistyön kuin tietosuojankin osalta maa- ja merirajoilla sekä lentokentillä. Uusien jäsenvaltioiden on täytettävä kaikki Schengenin säännöstön soveltamisen edellytykset. Tämä edellyttää myös toimivaa Schengenin tietojärjestelmää. Tälle vuodelle määrätyt tarkastukset ovat nyt hyvässä vauhdissa. Joulukuussa tarkastelemme tarkastusten tuloksia ja päätämme jatkotoimenpiteistä. Olemme saaneet komissiolta jokin aika sitten selvityksen SIS II - -järjestelmän viivästyneestä teknisestä valmistelusta. Tähän liittyviä toimenpiteitä ja aikatauluja on tarkasteltava avoimesti ja rehellisesti uusien tietojen valossa. Meillä on Eurooppa-neuvoston linjausten perusteella velvollisuus ja halu tutkia, mitä voimme tehdä sisärajatarkastusten poistamisen valmistelujen nopeuttamiseksi. Suomi on puheenjohtajana edistänyt SIS II:een liittyvän lainsäädännön valmistelua yhdessä Euroopan parlamentin kanssa, ja toivottavasti pääsemme tästä lokakuussa yhteisymmärrykseen. Kiitos tiukasta, mutta yhteiseen ratkaisuun pyrkivästä vahvasta työotteesta parlamentin esittelijä Coelholle. Olemme lisäksi neuvoston korkean tason työryhmässä päässeet yksimielisyyteen käytännön toimista, joilla pyritään parantamaan SIS II -projektin koordinaatiota sekä yhteistyötä kansallisten hankkeiden ja komission vastuulla olevan keskusjärjestelmän valmistelun välillä. Suomi nosti neuvoston puheenjohtajana heti heinäkuussa niin sanotusti kissan pöydälle, ja asiaa käsiteltiin myös viime viikolla Tampereella. Ensi viikon neuvostossa käsittelemme komission valmistelemaa SIS II -hankkeen uutta teknistä valmisteluaikataulua sekä mahdollisia käytettävissä olevia realistisia, vaihtoehtoisia teknisiä ratkaisuja. Tämän tarkastelun pohjalta joulukuun neuvostossa ja Eurooppa-neuvostossa asetetaan tavoitepäivämäärä sisärajatarkastusten poistamiselle. Joulukuun neuvostossa on muutoinkin mahdollisuus tarkastella Schengen-tarkastusten kokonaistilannetta. Teemme parhaamme Schengen-alueen mahdollisimman nopeaksi laajentamiseksi turvallisuudesta tinkimättä. Arvoisa puhemies, perustamissopimus sisältää jo määräyksiä menettelyistä, joiden avulla voidaan arvioida perustamissopimuksen IV osastoon kuuluvien asioiden tulkintaa tai yhteisön toimielinten antamien säädösten laillisuutta tai tulkintaa. Perustamissopimuksen 67 artiklan mukaan neuvosto voi yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan mukauttaa yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaa koskevia määräyksiä. Kysymys on tämän viikon perjantaina ensimmäistä kertaa esillä tuomioistuinryhmässä, ja jatkokäsittely riippuu jäsenmaiden siellä esille nostamista kannoista. Puheenjohtaja pitää kysymystä tärkeänä. Kuten tiedämme, EU:n kansalaiset odottavat oikeutetusti, että Euroopan unioni kykenee entistä tehokkaampaan yhteistyöhön terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Samalla on turvattava perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittaminen. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen nojalla neuvosto voi yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan käyttää unionisopimuksen 42 artiklassa määrättyä siirtymälauseketta ja yhteisöllistää poliisi- ja rikosoikeudellisen yhteistyön joko kokonaan tai osittain. Viime viikolla Tampereella asiasta käytiin tärkeä keskustelu jäsenvaltioiden sekä komission ja Euroopan parlamentin edustajien välillä, ja erityisesti haluan korostaa puheenjohtaja Cavadan siellä tasavertaisesti ministerineuvostossa vahvasti esille tuomaa, paitsi omaa, myös Euroopan parlamentin näkökulmaa. Se oli erittäin tärkeä lisä käymäämme keskusteluun. Päätöksenteon tehostaminen sai myös siellä laajaa kannatusta. Jatkamme määrätietoisesti työtä Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. Haluan korostaa, että tämä keskustelu ei ole perustuslaillisen sopimuksen vastakohta, vaan haluamme nimenomaan korostaa sopimuksen merkitystä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen kehittämisessä. Jotta edistys oikeus- ja sisäasioissa näkyy myös kansalaisten turvallisuudessa, on varmistettava, että säädökset saatetaan täysimääräisesti osaksi jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiä. Puheenjohtajakaudella pyrimme komission tiedonannon pohjalta kehittämään oikeus- ja sisäasioiden arviointijärjestelmiä. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin liittyviä asioita varten on myös perustettu useita vertaisarviointimenetelmiä. Kaikki jäsenvaltiot eivät ole vielä ratifioineet Europolyleissopimukseen liittyviä pöytäkirjoja. Neuvosto on muistuttanut jäsenvaltioita säännöllisesti asian tärkeydestä. Suomi luottaa siihen, että pöytäkirjat voidaan saattaa voimaan tämän vuoden loppuun mennessä. Laajentuneen unionin sisäiseen turvallisuuteen on haettu lisäarvoa lainvalvontaviranomaisten tiiviimmän yhteistyön avulla. Prümin sopimuksen osalta puheenjohtajavaltio ilmoittaa, että Suomi toteuttaa lähitulevaisuudessa kansalliset toimet, jotka mahdollistavat liittymisen sopimukseen. Sopimuksessa on pian mukana vähintään kahdeksan jäsenvaltiota. Tämä täyttää unionisopimuksen 43 artiklan mukaisen vähimmäisedellytyksen vahvistetun yhteistyön käynnistämiselle. Puheenjohtajavaltiona edistämme Prümin sopimuksen tuomista osaksi Euroopan unionin oikeusjärjestystä. Neuvosto jatkaa keskusteluja prosessuaalisia oikeuksia koskevasta puitepäätöksestä komission aloitteen perusteella. Viime kesäkuussa neuvosto päätti jatkaa työtä puheenjohtajavaltion kompromissiehdotuksen pohjalta. Yhteiseen ehdotukseen verrattuna siinä rajoitetaan oikeuksien määrää ja laajuutta ja keskitytään yleisiin vaatimuksiin. Pyrimme saamaan ehdotuksen ensimmäisen käsittelyn keskeisimmiltä osiltaan

4 8 27/09/2006 päätökseen niin ikään kuluvan puolivuotiskauden aikana. Rasismin ja muukalaisvihan osalta neuvostolle on ilmoitettu että jäsenvaltiot, joilla oli yleisvarauma säädösehdotukseen, ovat nyt poistaneet sen. Näin ollen neuvottelut voidaan käynnistää uudelleen mahdollisimman pian. Arvoisa puhemies, Euroopan unioni on kehittänyt Tampereen Eurooppa-neuvoston ja Haagin ohjelmien perusteella yhteistä maahanmuutto-, rajavalvonta- ja turvapaikkapolitiikkaa. Tämä perustuu jäsenvaltioiden yhteisvastuuseen, keskinäiseen luottamukseen ja vastuunjakoon. Siinä otetaan täysimääräisesti huomioon ihmis- ja perusoikeudet, mukaan lukien Geneven pakolaissopimus ja oikeus hakea turvapaikkaa Euroopan unionin alueelta. Vastuu ulkorajojen ja maahanmuuton valvonnasta sekä turvapaikkamenettelyn toteuttamisesta kuuluu jäsenvaltioille ja niiden viranomaisille. Suomen puheenjohtajakaudella neuvosto on pyrkinyt käymään kokonaisvaltaista keskustelua maahanmuuttokysymyksistä sekä heinäkuun neuvoston kokouksessa että viime viikon epävirallisessa Tampereen ministeritapaamisessa. Kanariansaarten ja Välimeren viimeaikaiset tapahtumat korostavat eurooppalaista kohtalonyhteyttä ja tarvetta kaikki jäsenvaltiot kattavaan sitoutumiseen. Keskeistä on, että jäsenvaltiot ja unionin toimielimet Euroopan parlamentti, komissio, rajaturvallisuusvirasto Frontex ja muut toimivaltaiset elimet toimivat hyvässä yhteistyössä ja koordinoidusti. Euroopan unionin on tehostettava pyrkimyksiään antaa käytännön tukea jäsenvaltioille, joiden taakka on raskain niihin saapuvien laittomien maahanmuuttajien määrän vuoksi. Tähän liittyy myös puheenjohtajan Tampereen kokouksessa esittelemä aloite laajennetusta eurooppalaisesta yhteisvastuusta. Aloitteessa EU:n taloudellisen panostuksen vastapainoksi luodaan menettelyt, joilla varmistetaan, että jäsenvaltiot noudattavat yhteisesti sovittuja sääntöjä ja ottavat vastuun alueelleen tulevista laittomista maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista. Puheenjohtajan aloitteen käsittelyä jatketaan Tampereen varsin myönteisten keskustelujen pohjalta. Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden kehitysapu on keskeisessä asemassa laittoman siirtolaisuuden syiden poistamisessa. Välimeren kriisi osoittaa meille viimeistään nyt ulkosuhteiden merkityksen laittoman siirtolaisuuden torjunnassa. Maahanmuuttoa koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa ja Afrikkaa ja Välimeren aluetta koskevat ensisijaiset toimet, jotka Eurooppa-neuvosto hyväksyi viime joulukuussa, muodostavat EU:n toiminnan yleisen kehyksen. Kokonaisvaltaisella lähestymistavalla lujitetaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja lisätään vuoropuhelua Afrikan valtioiden kanssa ja yhteistyötä koko Välimeren alueella. Eurooppa-neuvosto on pyytänyt komissiota raportoimaan tämän vuoden loppuun mennessä saavutetusta edistyksestä. Kokonaisvaltaisen lähestymistavan mukaisesti on jo tehty muutamia tärkeitä aloitteita, kuten Rabatissa heinäkuussa järjestetty ministerikokous, rajaturvallisuusvirasto Frontexin aloitteet Välimeren alueen merivartioinnin kehittämiseksi sekä Espanjaa ja Maltaa tukevat operatiiviset erityishankkeet. Puheenjohtaja edistää näitä aloitteita, kuten myös erittäin tärkeää komission asetusehdotusta, ns. Rabit-asetusta, rajan nopean toiminnan tiimien perustamisesta. Yhdennetyn ulkorajojen valvontajärjestelmän kehittäminen ja tätä koskevan strategian hyväksyminen on Suomelle puheenjohtajavaltiona yksi keskeisistä painopisteistä. Myös komissio tarkastelee tähän liittyviä kysymyksiä yhtenevästi ja perusteellisesti viime heinäkuussa antamassaan laitonta maahanmuuttoa koskevassa tiedonannossa. Tampereella asetettujen laillista maahanmuuttoa koskevien tavoitteiden täyttämiseksi on jo hyväksytty joukko säädöksiä, jotka koskevat pitkään maassa oleskelleiden asemaa, perheenyhdistämistä, oleskeluluvan myöntämistä ihmiskaupan uhreille sekä maahanpääsyä, opiskelua, ammatillista koulutusta, vapaaehtoistyötä ja tieteellistä tutkimusta varten. Komissio hyväksyi viime tammikuussa Haagin ohjelman toimeksiannon mukaisesti laillista maahanmuuttoa koskevan toimintapoliittisen suunnitelman. Siinä otetaan huomioon myös Lissabonin ohjelma, joka hyväksyttiin viime vuoden heinäkuussa. Toinen tärkeä edistysaskel on yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskeva yleisohjelma vuosiksi ja sen mukaisesti perustettavat neljä rahastoa eli Euroopan pakolaisrahasto, ulkorajarahasto, Euroopan palauttamisrahasto ja kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskeva eurooppalainen rahasto. Neuvosto pyrkii pääsemään Euroopan parlamentin kanssa ensimmäisessä käsittelyssä yhteisymmärrykseen näistä tärkeistä säädöksistä. Puheenjohtajavaltio on tietoinen siitä, että ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä palautettaessa laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia on erittäin merkittävä yhteisen palauttamispolitiikan kannalta, mutta olemme myös tietoisia siitä, niistä kysymyksistä, jotka on ratkaistava, jotta ehdotuksesta voidaan saavuttaa kompromissi kohtuullisessa ajassa. Neuvosto on jo yhteistyössä Euroopan parlamentin ja komission kanssa päättänyt tehostaa keskusteluja, jotta ehdotuksen käsittely saataisiin päätökseen. Turvapaikka-asioiden alalla aloitetaan odotetusti keskustelu siitä, miten nykyisiä EU:n turvapaikkasääntöjä voitaisiin kehittää. Komission on määrä laatia vihreä kirja Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän tulevaisuudesta. Tätä keskustelua käytiin myös Tampereella. Puheenjohtajan tavoitteena on varmistaa, että nykyisistä vähimmäisvaatimuksista siirrytään todellisiin yhteisiin

5 27/09/ sääntöihin sekä turvapaikan että toissijaisen suojelun osalta. Myös jäsenvaltioiden välistä käytännön yhteistyötä turvapaikka-asioissa on lujitettava. Neuvosto odottaa komission antavan ehdotuksensa tästä aiheesta. Neuvosto odottaa myös, että komissio antaa lähiaikoina lainsäädäntöehdotuksen, joka koskee pitkään oleskelleiden aseman ulottamista pakolaisiin ja toissijaisen suojeluaseman saaneisiin. Unionin toiminnan avoimuuden lisääminen on keskeinen tavoite. Eurooppa-neuvosto sopi viime kesäkuussa avoimuutta tehostavista toimenpiteistä. Puheenjohtajana Suomi painottaa avoimuusasioiden merkitystä ja aikoo viedä keskustelua ponnekkaasti eteenpäin komission tulevan vihreän kirjan perusteella. Tätä avoimuuden lippua pidettiin vahvasti esillä myös Tampereella. Arvoisa puhemies, Yhdysvaltain presidentin syyskuun alussa pitämässä puheessa mainittujen salaisten säilöönottokeskusten osalta haluan vakuuttaa parlamentille, että neuvosto on tietoinen asian mahdollisista vaikutuksista. Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston istunnossa syyskuussa ministerit ilmaisivat sitoumuksensa torjua terrorismia tehokkaasti kaikin käytettävissä olevin laillisin keinoin ja välinein. Terrorismi on jo sinänsä uhka oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvalle arvojärjestelmälle. Terrorismin torjunnassa on noudatettava ihmisoikeuksia ja humanitaarisia vaatimuksia. Kuten Lontoossa elokuun kokouksessa totesin, terroristeille ei tule antaa yhtään voittoa, ei myöskään perusoikeuksiemme ja arvojemme heikentämisessä. Heinäkuun oikeus- ja sisäasiain neuvoston yhteydessä pidin osaltani välttämättömänä, että jäsenvaltiot myös edistävät CIA:n vankilentoja koskevan selvityksen valmistumista, jotta vahvistettaisiin luottamuksellisemman ja toimivamman turvallisuusyhteistyön perustaa. Arvoisat Euroopan parlamentin jäsenet, pahoittelen, että puheenvuoroni venähtää näin pitkäksi, mutta minullakin on taustalla 24 vuoden parlamenttityö. Silloin kun pääsee puhumaan mieleiselle yleisölle, voi haluta sanoa vähän liikaakin, mutta haluan lopuksi todeta, arvoisat Euroopan parlamentin jäsenet, että kansalaiset odottavat, että Euroopan unioni tuo arkeen lisää turvallisuutta, tehokkaampaa päätöksentekoa ja kykyä vastata uusiin haasteisiin. Samoin he edellyttävät kykyä torjua järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia, hallita muuttovirtoja sekä valvoa yhteisiä ulkorajojamme tehokkaasti. Vastuumme ja haaste parlamentaariselle toimintakyvylle sekä Euroopan parlamentissa että kansallisissa parlamenteissa on vastata yhdessä kansalaisten oikeutettuun vaatimukseen Euroopasta, joka on oikeudenmukainen ja kaikille turvallinen elää. (Suosionosoituksia) Puhemies. Paljon kiitoksia, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Rajamäki. Neuvostolla ja komissiolla ei ole aikarajoitusta. Näin ollen ne voivat tilaisuuden tullen puhua niin kauan kuin katsovat tarpeelliseksi ja asianmukaiseksi, mutta vuorokausi on kuitenkin edelleen 24 tunnin mittainen Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan ilmaista olevani suuresti tyytyväinen erinomaiseen yhteistyöhön puheenjohtajavaltio Suomen ja erityisesti ministerien Kari Rajamäen ja Leena Luhtasen kanssa ja Euroopan parlamentin ja erityisesti kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja Jean-Marie Cavadan kanssa. Haagin ohjelman toteuttaminen ja kehittäminen on yhteinen tavoite. Tämä edellyttää tehokasta päätöksentekoa ja selkeitä poliittisia painopisteitä todellisten vaikutusten saavuttamiseksi. Strategisena poliittisena tavoitteena on edelleen saattaa oikeaan tasapainoon kansalaisten turvallisuuden lisääminen ja kansalaisten yksilöllisten oikeuksien parantaminen ja puolustaminen. Kuten tiedätte, keskustelimme viime viikolla Tampereella suurimmista haasteista vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen alalla ja parhaista tavoista vastata näihin haasteisiin. On selvää, että terrorismin torjunta ja maahanmuuttovirtojen hallinta ovat tällä hetkellä Euroopan unionin tärkeimpiä painopisteitä. Kuten Tampereella korostin, mielestäni terrorismin vastaisissa toimissamme Euroopan tasolla on painotettava keskeisiä aloja, joita ovat radikalisoitumisen ja värväämisen torjunta, terroristien harjoittama Internetin väärinkäyttö, räjähdysaineiden väärinkäytön ennalta ehkäisy ja paljastaminen, kriittisten infrastruktuurien suojelu, valmistautuminen biologisiin uhkiin ja liikenteen turvallisuus. Olen lisäksi vakuuttunut siitä, että mitkään uudet turvatoimet eivät varsinkaan lentoliikenteen alalla saa johtaa suhteettomaan reagointiin, joka olisi mielestäni kädenojennus terrorismille. Turvallisuus on toimissani keskeisintä, ja aiomme arvioida huolellisesti kaikkien tällä alalla tehtyjen päätösten vaikutusta ja suhteellisuutta. Terrorismia on torjuttava ja yksilöiden oikeuksia puolustettava rinta rinnan. Maahanmuuton osalta komissio päätti perustaa maahanmuuttokysymyksiä käsittelevän komissaarien ryhmän. Minulla on etuoikeutenani koordinoida tätä ryhmää, jossa käsitellään kaikkia maahanmuuton hallinnan kannalta merkityksellisiä politiikan aloja yhdessä: oikeus- ja sisäasioita, kehitysyhteistyöasioita, työllisyyttä, koulutusta ja ammatillista koulutusta, aluepolitiikkaa, taloudellisia kysymyksiä, ulkosuhteita ja Euroopan naapuruuspolitiikkaa. Tässä kattavassa lähestymistavassa otetaan huomioon laillinen ja laiton maahanmuutto sekä kotouttaminen. Lisäksi olennainen osa tätä lähestymistapaa on solidaarisuus taloudellisen tuen ja yhteisille rajoillemme lähetettävien asiantuntijoiden ja välineiden muodossa. Vaikka painopisteenä on selvästi maahanmuutto Afrikasta, tällaisessa lähestymistavassa on otettava huomioon

6 10 27/09/2006 muuttoliike muilta maailman alueilta, erityisesti itäisistä naapurimaistamme, joista eräät ovat monenlaisen laittoman kaupan alkuperämaita. Kuten tiedätte, laittoman maahanmuuton alalla olemme ryhtyneet äskettäin moniin käytännön toimiin, jotka liittyvät erityisesti Euroopan unionin eteläisiin jäsenvaltioihin suuntautuviin maahanmuuttovirtoihin. Erityisesti Frontex (EU:n rajaturvallisuusvirasto) on koordinoinut hyvin aktiivisesti kyseisille jäsenvaltioille ja esimerkiksi Kanariansaarille annettavaa apua, ja lyhyellä aikavälillä keskistä Välimeren aluetta varten on suunnitteilla lisätoimia. Solidaarisuus tarkoittaa käytännön apua paineiden alaisille jäsenvaltioille. Tarvitsemme varoja, välineitä, aluksia, helikoptereita ja lentokoneita. Esimerkiksi kaudella Frontexilla on käytettävänään 272 miljoonaa euroa, mitä en pidä riittävänä määränä maahanmuuton laajenevan ilmiön hoitamiseksi. Ensi vuonna viraston budjetti on noin 21 miljoonaa euroa. Toivon, että parlamentti hyväksyy määrärahoihin tehtävät lisäkorotukset. Lisärahoitusta on myönnetty suurimmissa vaikeuksissa oleville jäsenvaltioille, erityisesti Espanjalle, Maltalle ja Italialle, ARGO-ohjelman kautta. Tältä osin haluan mainita, että viime viikolla komissio päätti rahoittaa kuutta hätähanketta edellä mainituissa maissa. Lisäksi komissio on hyväksynyt toimenpidepaketin auttaakseen Mauritaniaa hillitsemään laittomien maahanmuuttajien virtaa Kanariansaarille nopean toiminnan välineen avulla. Aiomme toimia samoin muiden Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sijaitsevien tärkeiden kumppanien, kuten Senegalin kanssa. Eteläisen meriulkorajan hallinnan osalta esittelin epäviralliselle Tampereen neuvostolle joukon suosituksia lyhyellä aikavälillä eli ennen kesää 2007 toteutettaviksi toimenpiteiksi. Näihin suosituksiin sisältyy seuraavaa: ensinnäkin operatiivisen komentokeskuksen perustaminen asianomaisille alueille Välimeren rannikkopartiointiverkoston koordinoimiseksi, toiseksi tutkimusten teettäminen koskien eurooppalaisen valvontajärjestelmän perustamista nykyisten kansallisten valvontajärjestelmien välisten yhteyksien luomiseksi, kolmanneksi voimavarojen yhdistämisen toteuttaminen sellaisten kaikkien jäsenvaltioiden yhteisesti toimittamien välineiden avulla, jotka voidaan luovuttaa lyhyellä varoitusajalla apua pyytävän jäsenvaltion käyttöön, neljänneksi niiden vaihtoehtojen tutkiminen, jotka koskevat sellaisen turvapaikka-asiantuntijoiden ryhmän perustamista, joka toimii tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen, ennen kaikkea Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa, ja viidenneksi nykyisten ja tulevien rahoitusvälineiden maksimaalinen ja paras mahdollinen käyttäminen. Edellä mainituilla toimilla pyritään vahvistamaan yhteisön kykyä hallita ja ehkäistä tänä vuonna näkemämme kaltaisia tilanteita, ja niitä olisi toteutettava samalla, kun toteutamme Eurooppa-neuvoston viime joulukuussa käyttöön ottamaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa maahanmuuttoon. Tältä osin kyse on siitä, että varmistetaan välitön poliittinen reagointi, joka perustuu konkreettiseen eurooppalaiseen solidaarisuuteen ja korostan sanaa "konkreettinen" ja toisaalta vastuiden ja rasitusten jakamiseen. Kuten puheenjohtaja Barroso ja minä itse äsken Tampereella korostimme, tämä tarkoittaa sitä, että on erinomaisen tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot tekevät jatkossakin yhteistyötä solidaarisuuden hengessä ja erityisesti niiden eteläisten jäsenvaltioiden auttamiseksi, joissa Afrikasta suuntautuvan laittoman maahanmuuton paineet ovat tällä hetkellä suurimmat. On oltava täysin selvää, että jäsenvaltioiden kuuluu tarjota ne voimavarat, joita yhteisissä toimissa onnistuminen edellyttää. Olemme päässeet alkuun mutta vasta alkuun. Ongelma on kuitenkin niin suuri, että tarvitaan paljon enemmän työtä. Tältä osin toivon lisäksi, että ensi keväästä alkaen Euroopan unioni voi hyödyntää nopeita rajainterventioryhmiä, mikä tarkoittaa sitä, että kansalliset asiantuntijaryhmät tarjoavat nopeaa teknistä ja operatiivista tukea apua tarvitsevalle jäsenvaltiolle Frontexin vastatessa koordinoinnista. Maahanmuuton hoitaminen kokonaisvaltaisesti tarkoittaa myös sitä, että kehitetään rakenteellinen lähestymistapa ja vahvistetaan maahanmuuton sisällyttämistä EU:n ulkopolitiikkaan. Tähän sisältyy maahanmuuton perimmäisiin syihin ja kehitysyhteistyökysymyksiin perehtyminen. Komissiolla on vakava pyrkimys tehdä maahanmuutosta erottamaton osa komission kehitysyhteistyöpolitiikkaa, ja tässä asiassa komissio on ryhtynyt toimiin erityisesti Afrikan maiden kanssa. Meidän on otettava erityiseksi painopisteeksi viime heinäkuussa Rabatissa hyväksytyn toimintasuunnitelman toteuttaminen ja Euroopan ja Afrikan välisen onnistuneen maahanmuuttokonferenssin valmistelu Afrikan unionin kanssa. Toiveena on tämän kokouksen pitäminen marraskuussa Tripolissa Libyassa. Meidän on lisäksi vahvistettava yhteistyötämme Pohjois- Afrikan maiden ja erityisesti Algerian, Marokon ja Libyan kanssa maahanmuuttokysymyksissä, muun muassa alueellista vastausta edellyttävässä kansainvälisen suojelun kysymyksessä. Tältä osin sekä EU:n jäsenvaltioiden että Pohjois-Afrikan maiden on kannettava vastuu niistä henkilöistä, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua, muun muassa turvapaikanhakijoista. Pakolaisten suojelu on toinen tärkeä ala vastuualojeni joukossa, ja olen iloinen voidessani ilmoittaa teille, että tulevina viikkoina käynnistyy kaksi erityistä alueellista ohjelmaa. Lisäksi meidän on varmistettava, että laittomat maahanmuuttajat palautetaan kotimaihinsa. Tältä osin komissio on valmis tukemaan jäsenvaltioiden toimia poliittisesti, diplomaattisesti ja taloudellisesti sekä kunnioittamaan samalla kaikin tavoin yksittäisten ihmisten ihmisarvoa.

7 27/09/ Emme saa unohtaa myöskään toista tärkeää tekijää laittoman maahanmuuton torjunnassa eli tarvetta tehostaa laittoman työn torjuntaa. Tämä on yksi keskeinen tekijä, joka lisää laitonta maahanmuuttoa. Kuten heinäkuisessa laitonta maahanmuuttoa käsittelevässä komission tiedonannossa todettiin, harkitsemme parhaillaan lainsäädäntövälinettä niiden seuraamusten yhdenmukaistamiseksi, joita sovelletaan laittomasti maassa oleskelevien maahanmuuttajien työnantajiin. On ilmeistä, että jäsenvaltioiden on ryhdyttävä välittömästi tämänsuuntaisiin toimiin laittomaan työskentelyyn puuttumiseksi. Laillisen taloudellisen maahanmuuton osalta minun on korostettava sitä, että laillista maahanmuuttoa koskevan toimintapoliittisen suunnitelman toteuttaminen on komissiolle ja minulle itselleni yksi painopiste. Laittoman työn poistamisella ja laillisten maahanmuuttajien maahanpääsyyn sovellettavien menettelyjen luomisella Euroopassa pannaan alulle myönteinen kierre tai ehkäpä pikemminkin sillä luodaan myönteinen kannustinrakenne. Komissio on vakuuttunut siitä, että tarvitaan yhteistä lähestymistapaa taloudellisen maahanmuuton hallintaan yhtenä lisäkeinona Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi ja väestön ikääntymisen kielteisten vaikutusten torjumiseksi Euroopan talouden ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Erityisesti taloudellisen kasvun edistämiseksi on olennaisen tärkeää, että Eurooppa houkuttelee jatkossa toden teolla ennen kaikkea erittäin ammattitaitoisia työntekijöitä. Ajatus siitä, että laaditaan erittäin ammattitaitoisten työntekijöiden Euroopan unionissa oleskelun edellytyksiä koskeva direktiivi, mukaan luettuna eurooppalainen vihreä kortti, on vastaus tähän taloudelliseen välttämättömyyteen. Eurooppaan saapuu edelleen vain heikosti koulutettua tai ammattitaidotonta työvoimaa, kun taas esimerkiksi Yhdysvallat, Kanada ja Australia pystyvät houkuttelemaan lahjakkaita maahanmuuttajia. Mielestäni samaan aikaan olisi kuitenkin ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin köyhiä maita koskevan pahenevan "aivovuodon" riskin välttämiseksi. Laillisten maahanmuuttajien oikeuksia työssä koskeva direktiiviehdotus on toinen niistä tukipilareista, joihin ensi vuonna komission tällä alalla toteuttamat toimet perustuvat. Kumpikin ehdotus esitellään Portugalin puheenjohtajakaudella vuoden 2007 jälkipuoliskolla. Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä haluan korostaa toista tärkeää tekijää EU:n maahanmuuttopolitiikassa eli maahanmuuttajien kotouttamista. Kuten syyskuussa 2005 esittelemässäni yhteisessä toimintasuunnitelmassa kotouttamiselle korostetaan, kotouttamisponnistelujen lisäämisellä on suuri merkitys EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan onnistumisen kannalta. Toivon lujasti, että neuvoston annettua Luxemburgissa tukensa tälle EU:n kokonaisvaltaiselle maahanmuuttoa koskevalle lähestymistavalle sama EU:n yhteinen lähestymistapa hyväksytään myös korkeimmalla poliittisella tasolla Lahden Eurooppaneuvostossa. Seuraavaksi käsittelen siirtymälauseketta. Kuten ministeri Rajamäki ja Jean-Marie Cavada äsken totesivat, Tampereella keskustelimme myös siitä, kuinka päätöksentekoa parannetaan turvallisuuden ja oikeuden alalla erityisesti siirtymä- tai siltalauseketta käyttämällä. Kuten tiedätte, tässä asiassa komission kanta on ollut aina hyvin lähellä parlamentin kantaa, koska katsomme, että siirtymälauseke tarkoittaa asianmukaista ja tärkeää työkalua unionille ja jäsenvaltioille päätöksentekoprosessin tehokkuuden, selkeyden ja vastuullisuuden lisäämiseksi ja lisäksi demokraattisen legitiimiyden vahvistamiseksi, kun otetaan huomioon parlamentin vahvempi rooli. Keskustelu Tampereella oli hyvin avointa ja rakentavaa. Kaikki jäsenvaltiot, jopa ne, jotka ovat edelleen vastahakoisia, olivat yhtä mieltä edistymisen tarpeellisuudesta. Vaikka eräät jäsenvaltiot ilmaisivat pelkäävänsä sitä, että päätöksen tekeminen nyt siirtymälausekkeesta vähentäisi perustuslaillisen prosessin uudelleen käynnistämistä koskevan keskustelun merkitystä, minun mielestäni tämä ei pidä paikkaansa. Olemme ensimmäisiä, jotka ottavat mielihyvin vastaan niiden tunnustelujen myönteisen lopputuloksen, jotka puheenjohtajavaltio Saksa aikoo toteuttaa vuonna 2007, ja annamme Saksalle täyden tukemme. Meidän on kuitenkin valmistauduttava tilanteeseen, jossa siirtymälauseke voi olla ainoa tapa käsitellä tätä meille kaikille yhteistä kiireellistä tarvetta. Olen samaa mieltä siitä, että tarvitsemme perustuslakisopimuksen, mutta jos jäämme odottamaan, voimme joutua huomaamaan, ettemme enää kykenekään tekemään mitään. Joka tapauksessa, kuten tiedätte, perustuslakisopimuksen tullessa voimaan siirtymälauseke sisällytetään siihen automaattisesti. Olen samaa mieltä ministeri Rajamäen kanssa, kun hän totesi Tampereella, että Eurooppa on kuin polkupyörä: joko se menee eteenpäin tai kaatuu maahan. Maanmieheni Bettini voitti pari päivää sitten pyöräilyn maailmanmestaruuden ainoastaan sen ansiosta, että hän pyöräili kovempaa kuin muut. Näin ollen meidän on jatkettava tätä hyvin tärkeää poliittista keskustelua ja jatkettava kaikkien jäsenvaltioiden Tampereella osoittaman yhteisen tahdon varaan rakentamista. Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston seuraavassa kokouksessa, joka pidetään parin päivän kuluttua Luxemburgissa, meillä on mahdollisuus päättää siitä, miten edistämme tätä tärkeää asiaa. Lopuksi totean vielä, että kansalaiset haluavat Euroopalta enemmän. Tällöin Eurooppa on päätöksiä tehdessään tehokkaampi. Myös asianajajat, tuomarit, syyttäjät ja poliisiviranomaiset haluavat tehokkaampia välineitä järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi. Rehellisesti sanottuna emme voi sallia sitä, että kansalaisyhteiskunta etenee nopeammin kuin

8 12 27/09/2006 poliittiset strategiamme ja toimemme. Jos haluamme olla uskottavia, meidän on vastattava nyt eikä vasta murheellisten tapahtumien jälkeen, kuten aiemmin on tapahtunut. (Suosionosoituksia) Puhemies. Kiitämme komission varapuheenjohtajaa hänen antamastaan Tampereen tapahtumia koskevasta selvityksestä ja siitä optimistisesta näkemyksestä, joka hänellä on näistä tapahtumista. Seuraavaksi kuulemme poliittisten ryhmien kannanotot. Pyydän teitä muistamaan, että jäsenten puheaika on rajallinen Eva Klamt, PPE-DE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, maahanmuuttovirtojen hallinta ja siten EU:hun suuntautuvan maahanmuuton sääntely on polttavimpia ongelmiamme, ja on itsestään selvää, että niiden ratkaiseminen edellyttää sitä, että katsomme asiaa laajemmin muustakin kuin ahtaasta kansallisesta näkökulmasta, mutta tämä ei tarkoita sitä, että voisimme tehdä pelkästään Euroopan tasoisia analyysejä tai omaksua pelkästään Euroopan tasoisia lähestymistapoja. Yhteistyö kauttakulkumaiden ja alkuperämaiden kanssa ja näille maille annettu tuki ovat osa ratkaisua. Lisäksi tarvitaan yhdennettyä lähestymistapaa, koska maahanmuuttoa on säänneltävä, ja tämä ei voi olla pelkästään sisäpoliittinen asia. Ratkaisuja voidaan löytää ainoastaan tekemällä yhteistyötä useilla eri politiikan aloilla. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä on jo kauan aikaa vaatinut sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, jossa otetaan huomioon muiden jäsenvaltioiden tarpeet ja oikeudet. Ei voida esimerkiksi jatkaa maahanmuuttajien joukkolaillistamista ilmoittamatta siitä muille tai kuulematta muita ja vaatia apua EU:lta sen jälkeen, kun toimenpide on alkanut houkutella lisää maahanmuuttajia. On perustavaa laatua oleva asia, että kansallisessa maahanmuuttopolitiikassa on muistettava muihin jäsenvaltioihin kohdistuvat vaikutukset. On kuitenkin sanottava, että tietyn politiikan alan, tässä tapauksessa maahanmuuton sisällyttäminen osaksi yhteisön politiikkaa, mikä tarkoittaa yhteispäätösmenettelyn soveltamista, ei ole ihmelääke. Meillä on varmasti paljon yhteisiä ongelmia, mutta vähintäänkin yhtä paljon nimenomaan kansallisia, alueellisia tai jopa paikallisia ongelmia. Monien mielestä yksi taloudellisen maahanmuuton alalla harjoitettavan yhteisön politiikan hyvistä puolista on, että sillä laajennetaan kunkin omia toimivaltuuksia ja lisäksi edistetään sellaisen maahanmuuttopolitiikan toteuttamista, jota enemmistö ei tue kansallisella tasolla, mutta tässä perustelussa ei oteta huomioon jäsenvaltioiden oikeutta asianmukaisiin ratkaisuihin. Mikään politiikkaa ei voi onnistua, elleivät jäsenvaltioidemme kansalaiset osallistu sen muovaamiseen. (Suosionosoituksia) Martin Schulz, PSE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ryhmämme on käyttänyt paljon aikaa sen puimiseen, kuinka suhtaudumme tämänpäiväiseen keskusteluun. Käytin parlamentissamme puheenvuoron osallistuakseni edellisen kerran sisä- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun puhuessani eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja eurooppalaista syyttäjänvirastoa koskevasta suunnitelmasta, minkä yhteydessä otin pahasti yhteen neuvoston puheenjohtajan kanssa. Minulla ei ole halua kokea sitä taas tänään, mutta minun on kerrottava neuvoston puheenjohtajalle ja komission varapuheenjohtajalle, etten aio myöskään säästellä sanojani. Kun katson ympärilleni, näen Timothy Kirkhopen, Hubert Pirkerin, Ewa Klamtin, Graham Watsonin, Jean Lambertin ja Martine Rouren. Minun tavoin he kaikki olivat täällä kuusi vuotta sitten, kun me kaikki sanoimme aivan samat asiat. Tuolloin Graham Watson oli valiokunnan puheenjohtaja ja komission jäsenenä oli eräs António Vitorino, joka Tampereen kokouksen jatkoksi esitteli meille sen, mitä kutsuttiin tulostauluksi ja johon sisällytettiin kaikki ne toimet, joita te, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, ja te, arvoisa komission varapuheenjohtaja, kuvailitte. Tulostaulu sai nimensä siitä, että siinä esitettiin nimenomaisesti aikatauluja: jäsenvaltioiden oli pantava täytäntöön toimenpide A kauden B kuluessa ja komission oli esitettävä kertomuksensa neuvostolle kauden C kuluessa ja niin edelleen. Miksi siis kuusi vuotta myöhemmin istumme jälleen Euroopan parlamentissa keskustelemassa samoista kysymyksistä, esimerkiksi siirtymälausekkeesta? Kuusi vuotta sitten olimme täynnä optimismia keskustellessamme siitä Nizzan sopimuksen määräyksestä, jonka mukaan vuodesta 1999 lähtien siten, että määräys tulisi voimaan viisi vuotta myöhemmin eli vuonna 2004 neuvoston yksimielisen hyväksynnän jälkeen tänään keskustelumme aiheena oleviin politiikan aloihin aletaan soveltaa yhteispäätösmenettelyä. Kaksi vuotta on kulunut, mutta mitään ei ole tapahtunut. Ewa Klamt kiinnitti huomiota tärkeään asiaan todetessaan, ettemme saa kotouttamisen tai turvapaikkahakemusten käsittelyn osalta puuttua kansallisten, paikallisten ja alueellisten viranomaisten toimivaltuuksiin, mutta emme voi myöskään sietää sellaista tilannetta, jossa yhteisön säännöt ja sääntely on välttämätöntä mutta sitä ei ole näköpiirissä. Euroopan etelärannikolle saapuvia maahanmuuttovirtoja, joista tänään keskustelemme, ei voida hallita pelkästään rajoittavilla toimilla, vaan ne edellyttävät järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten toimien, maahanmuuttajien aseman laillistamista koskevien toimien ja koordinoidun

9 27/09/ kotouttamispolitiikan yhdistämistä. Tämä ei ole kenellekään meistä mitään uutta. Miksi siis jäsenvaltiot kieltäytyvät panemasta täytäntöön komission varapuheenjohtajan Frattinin meille kuvailemia ehdotuksia? Luulen tietäväni vastauksen tähän kysymykseen. Se, miksi ne kieltäytyvät näin toimimasta, on, että nämä politiikan alat ulkorajojen turvallisuus, turvapaikka, kansalaisuuslaki, sijoittautumisen ja liikkuvuuden vapaus, poliisi- ja oikeusasioissa harjoitettava politiikka antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden todeta kansalaisilleen seuraavaa: "Tässä valtiossa valta on meidän eikä kenenkään muun käsissä." Viidentoista vuoden ajan valtiot ovat varoneet luopumasta siitä suvereenisuudesta, jota näiden oikeuksien siirtäminen Euroopan unionille merkitsisi. Ymmärrän syynkin tähän, koska kyseessä on tietyssä määrin luopuminen kansallisesta toimivallasta, mutta luopumista pienestä osasta tätä toimivaltaa on punnittava siirtolaisuuden, ihmiskaupan ja hallitsemattoman maahanmuuton näkymien ja niiden ongelmien kannalta, jotka liittyvät siihen, että näiden ongelmien annetaan yhä vain jatkua. Kymmenen vuotta on kulunut ilman, että Euroopan unionin sisäministerit olisivat tehneet asialle mitään, ja tästä tilanteesta on tehtävä loppu. Tämän vuoksi se lähestymistapa, johon kysymyksellämme viittaamme, ja ne vastaukset, joita erityisesti komission varapuheenjohtaja Frattini on tänään antanut meille, ovat oikeita, mutta nyt on vihdoinkin aika toimia. (Suosionosoituksia) Graham Watson, ALDE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Jean-Marie Cavadaa hänen esittämästään suullisesta kysymyksestä, tilaisuudesta tähän keskusteluun ja siitä erinomaisesta valmistelutyöstä, jota hän ja hänen kollegansa tekevät valiokunnassaan. Minulla oli kunnia johtaa tätä valiokuntaa neuvoston Tampereen kokouksen aikoihin vuonna Olen seurannut prosessia Tampereelta Tampereelle. Nämä ovat olleet seitsemän laihaa vuotta tai pikemminkin: "Kyseessä on kaksinäytöksinen näytelmä, jossa ei kahdesti tapahdu mitään", kuten eräs kriitikko kerran totesi Samuel Beckettin Huomenna hän tulee -näytelmästä. Suhtaudun myönteisesti varapuheenjohtaja Frattinin ja puheenjohtajavaltio Suomen ponnisteluihin kummankin yrittäessä maanitella jäsenvaltioita edistymään. Neuvoston puheenjohtaja Rajamäki puhui äsken Tampereen hengen elvyttämisestä. Uutta henkeä tarvitaan kipeästi. Tosiasia kuitenkin on, että maa, jonka tunnen parhaiten, heitti kapuloita rattaisiin vaatiessaan kolmen pilarin säilyttämistä. Tällä hetkellä korjausprosessia jarruttavat muut maat. Ellemme pysty ottamaan käyttöön silta- eli siirtymälauseketta, oikeus- ja sisäasioiden politiikastamme ei tule koskaan uskottavaa. Tällöin teemme politiikkaa edelleen polkupyörällä, vaikka tarvitsisimme moottoripyörän. Jäsenvaltiot pysyttelevät keskiaikaisissa linnoituksissaan nostosillat tiukasti ylhäällä. Kansallisen suvereenisuuden nimissä ne lisäävät yleistä anarkiaa. Kansalaisemme vaativat parempaa. Euroopan unionin rakentamisen varhaiskaudella poliittiset johtajat olivat kansalaisten mielipidettä edellä. He näkivät johtajuuden vision laatimisena haluamastaan Euroopasta, johon he kansalaiset johdattaisivat. Tämä voi olla vaarallinen strategia mutta ei yhtä vaarallinen kuin se tilanne, jossa olemme kansalaisten mielipidettä jäljessä, mitä te, arvoisa komission varapuheenjohtaja, tähdensitte. Kansalaisemme kysyvät: miksi meillä ei ole maahanmuuttopolitiikkaa inhimillisten murhenäytelmien estämiseksi eteläisillä rannoillamme? Miksi emme jaa rikostiedustelua terrorismin tai huumausaineiden torjunnassa? Miksi oikeussuoja ei ulotu rajat ylittävän rikollisuuden tai rajat ylittävien avioerojen uhreihin? Kuten Abba Eban kerran totesi eräässä toisessa yhteydessä, ministerien tavatessa he "eivät koskaan hukkaa tilaisuutta hukata tilaisuutta". Haluamme, että painotamme enemmän eurooppalaisia arvoja. Meillä ei ehkä ole perustuslakisopimusta, mutta meillä on perusoikeuskirja. Arvoisa ministeri Rajamäki, te totesitte, että ihmisoikeudet ovat suurimpia neuvoston huolenaiheita ja että ne otetaan huomioon kattavasti. Oletteko varma? Entä CIA:n salaisten vankiloiden tapaus, jonka yhteydessä Euroopan parlamentti toimi oikein perustaessaan vankikuljetuksia käsittelevän valiokunnan sen selvittämiseksi, onko meidän käytettävä 7 artiklaa? Entä PNR-tietojen asia, jonka osalta vuoden 2007 sopimuksessa, jolla korvataan tässä kuussa tekemänne laastariratkaisu, on otettava huomioon henkilötietojen suojaa koskeva puitepäätös? Entä menettelylliset vähimmäistakeet rikosoikeudenkäynneissä epäillyille henkilöille: miksi tämä kysymys on työpöydällä edelleen kaikkein alimpana? Tietenkin edistymistäkin on tapahtunut. Aivan liian usein unioni näyttää kuitenkin pantomiimitaiteilija Marcel Marceaulta, joka näyttää kiipeävän seinää pitkin mutta ei tosiasiassa mene mihinkään. Haluan, että komission varapuheenjohtaja Frattini ja neuvoston puheenjohtaja vievät 6. lokakuuta pidettävään neuvoston kokoukseen viestin siitä, että Eurooppa vaatii parempaa. (Suosionosoituksia) Monica Frassoni, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Vihreät/Euroopan vapaa allianssi ryhmä on kannattanut yhteisömenettelyn soveltamista näihin aloihin siitä lähtien, kun Maastrichtin sopimuksessa luotiin pilarijärjestelmä, jonka oli teoriassa tarkoitus olla vain väliaikainen mutta joka on tosiasiassa osoittautunut varsin lopulliseksi järjestelmäksi. Menettelyt eivät kuitenkaan ole koko asia, ja kysynkin, mitä politiikkaa parlamentti, neuvosto ja komissio

10 14 27/09/2006 aikovat nyt toteuttaa näillä aloilla. Etusijalla näyttää olevan vähentäminen, torjuminen, pakottaminen ja poistaminen, ja on yllättävää huomata, että tämän keskustelun aluksi komission varapuheenjohtaja puhui terrorismista vakuuttaen, että meidän on asetettava turvallisuus etusijalle. Mielestäni tämä puhuu paljon myös siitä, mikä on monien johtajiemme mielestä asetettava etusijalle. Huolimatta rajoista, erittäin suurista riskeistä ja siitä, että kansainvälisen oikeuden loukkauksia siedetään yhä enemmän, emme voi onnistua maahanmuuton pysäyttämisessä, ja tämä seikka meidän kaikkien on pidettävä kirkkaana mielessä. Arvoisa komission varapuheenjohtaja, rehellisesti sanottuna en pidä siitä, että käytätte liikaa "solidaarisuus"-sanaa erityisesti siinä merkityksessä, että "jäsenvaltioita autetaan torjumaan rajoiltaan ihmisiä, jotka saapuvat sinne epätoivoisina ilman mitään oikeuksia". Haluan lisäksi korostaa, että tällä tavalla emme ole suinkaan välttäneet riskiä siitä, että torjuessamme rajoiltamme veneillä saapuvia ihmisiä loukkaamme vakavasti monien oikeutta hakea turvapaikkaa sitä kautta, että nämä ihmiset lähetetään heti takaisin sinne, mistä he tulivat. Joukkolaillistamiset, jotka Ewa Klamt ja myös komission varapuheenjohtaja Frattini tuomitsevat, ovat välitön seuraus politiikasta, jossa väitetään, että "nollamaahanmuutto on mahdollinen", vaikka tosiasiassa tämän taakse kätkeytyy toinen todellisuus eli se, että tarvitsemme maahanmuuttajia. Arvoisa varapuheenjohtaja Frattini, arvoisa puheenjohtaja Rajamäki, en tiedä, onko totta, että maihimme saapuvien laittomien maahanmuuttajien enemmistöllä ei ole ammattipätevyyttä. Tunnen tapauksia, joissa nämä ihmiset ovat historianopettajia ja sähköasentajia eli ammattitaitoisia ihmisiä, jotka saapuvat tänne mutta eivät löydä ammattitaitoa vaativaa työtä, koska heidät ilmiselvästi sekoitetaan sellaisiin henkilöihin, joilla ei ole minkäänlaista ammattipätevyyttä. Mielestäni se, että sanotaan, että kehitysmaista olisi vietävä henkilöitä, jotka voisivat sen sijaan auttaa omia maitaan pääsemään pois alikehittyneisyydestä, on väärä viesti, jota Euroopan unionin ei pidä lähettää. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission varapuheenjohtaja, lopuksi haluaisin teidän ottavan kantaa kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin. Olen oman ryhmäni kanssa hyvin huolestunut tästä asiasta. Tiedämme, että eräät jäsenvaltiot, kuten Ranska, Espanja ja Italia, neuvottelevat salaisesti poliisiviranomaisten piirissä sellaisista sopimuksista kolmansien maiden kanssa, joihin ei sisälly minkäänlaisia takeita ihmisten oikeuksien kunnioittamisesta. Tiedämme erinomaisen hyvin, että eräät maat loukkaavat varsin usein tahallaan omien kansalaistensa oikeuksien lisäksi myös maahanmuuttajien oikeuksia. Tämä koskee erityisesti Libyaa, jolle komission varapuheenjohtaja kertoi äsken haluavansa lahjoittaa suuren summan rahaa. Mielestäni olisi suotavaa, että hän selittäisi muutamalla sanalla, millaista demokratiaa ja julkisuutta tällaisilta sopimuksilta edellytetään. (Suosionosoituksia) Giusto Catania, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, mielestäni näyttää siltä, että Tampereella viime viikolla pidetyn epävirallisen huippukokouksen epäonnistuttua on tehty päätös siitä, että polkupyörää ei enää poljeta ja kenties siitäkin, että pyörä pannaan seisomaan seinää vasten. Myös tämänpäiväiselle keskustelulle on ominaista seuraava piirre: terrorismin torjunta, CIA:n lennot, PNRtiedot ja poliisiyhteistyö sekoitetaan kaikki maahanmuuttoon. Vasta, kun huomaamme, että maahanmuuttokysymys on erotettava tukahduttamispolitiikasta, maahanmuuttajia kriminalisoivista toimista ja terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa käytettävistä menetelmistä, on mahdollista keskustella vakavasti Euroopan unionin yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta. Lisäksi meidän on keskusteluissamme lakattava puhumasta vyörystä: ilmaus "vyöry" ei pidä paikkaansa ja on perusteeton. Me kaikki tiedämme, että vain 15 prosenttia laittomista maahanmuuttajista saapuu meritse Afrikasta ja että kaikki muut saapuvat maitse tai ilmateitse. Tämä koskee myös Espanjaa ja Italiaa jopa siinäkin tapauksessa, että otetaan huomioon Kanariansaarille tai Lampedusan saarelle saapuvat maahanmuuttajat. On palattava taas laillisiin väyliin. Kuten komission vihreässä kirjassa meille kerrottiin: "tarvitsemme 20 miljoonaa siirtotyöläistä vuoteen 2030 mennessä." Ryhtykäämme siis toimiin päästääksemme nämä ihmiset maihin sen sijasta, että jätämme heidät hukkumaan merelle. Emme ymmärrä, mitä Frontex on tehnyt tänä kesänä estääkseen ihmisiä kuolemasta. Eurooppa ei saa tulla kuuluisaksi maahanmuuttajien joukkotorjujana, emmekä voi sallia sitä, että Atlantin valtamerestä ja Välimerestä tulee ulkoilmahautausmaita. Haluan tehdä ehdotuksen varapuheenjohtaja Frattinille: rakentakaamme muistomerkki ikuiseksi muistutukseksi mereen hukkuneista maahanmuuttajista. Parin kuukauden kuluttua vietämme ensimmäisen tunnetun tuhoisan maahanmuuttajien mereen hukkumisen kymmenettä vuosipäivää. Tuolloin laiva, jossa oli lähes 400 siirtolaista, upposi Porto Palon edustalla Maltan ja Sisilian välillä. Tehkäämme inhimillinen ele! Rakentakaamme muistomerkki, symbolinen kollektiivinen hauta tuntemattomille miehille ja naisille, jotka menehtyivät merellä etsiessään parempaa tulevaisuutta. Kuten eräs suuri roomalainen runoilija olisi voinut sanoa, "rakentakaamme kollektiivinen muistomerkki,

11 27/09/ joka kestää paremmin kuin pronssinen". Tämä on todennäköisesti voimakkain ja käytännöllisin ele, jonka Eurooppa voi nyt tehdä vakavan maahanmuuttokeskustelun käymiseksi Romano Maria La Russa, UEN-ryhmän puolesta. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen Euroopan parlamentissa käyttänyt jo monta kertaa puheenvuoron korostaakseni yhteisen maahanmuuttopolitiikan kiireellistä tarvetta ja panen mielihyvin merkille yhteisön tasolla äsken tehdyt aloitteet ja äskeisen varojen myöntämisen kriisitilanteessa oleville maille. Missään tapauksessa ei voida sivuuttaa sitä, että pikkuhiljaa tietoisuus siitä, että maahanmuutto ei koske enää pelkästään EU:n rajavaltioita ja että taloudellisen kasvun yleiset tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan yleisen turvallisuuden ilmapiirissä, on herännyt jäsenvaltioissa, joiden tämänhetkisen joskin ehkäpä jälkijunassa tapahtuneen vakuuttumisen syynä ovat Välimerellä sattuneet lukemattomat murheelliset kuolemat. Tämän ymmärtäminen voi vihdoinkin saada maat jakamaan tasaisesti rajojemme hallinnasta johtuvat vastuut ja taloudelliset rasitukset. Kyse on todellisesta sitoutumisesta, ja lisäksi tämän osoittaa myös niiden varojen lisääminen, jotka EU seitsemän seuraavan vuoden aikana aikoo varata käytettäväksi vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen vahvistamiseen. Toinen myönteinen seikka on erityisohjelman laatiminen maahanmuuttovirtojen hallitsemiseksi varta vasten pakolaisille, palauttamiseen ja kotouttamiseen tarkoitetuilla määrärahoilla. Aivan yhtä tärkeää on perustaa rajaturvallisuusvirasto, jolla ei valitettavasti edelleenkään ole tarpeeksi henkilöstöä mutta joka toivottavasti saa asteittain yhä enemmän huomiota ja varoja. Toivon, että näin toimiessamme pystymme luomaan yhteiset vähimmäisnormit laittoman maahanmuuton torjumiseksi ja laillisen maahanmuuton valvomiseksi ja että pystymme sopimaan uskottavasta yksilöiden oikeuksia kunnioittavasta politiikasta. Uskottava politiikka on pakosti tiukkaa. Sellainen eurooppalainen politiikka, johon kuuluu joukkolaillistaminen ja kansalaisoikeuksien myöntäminen erotuksetta, ei ole mahdollinen. Nykyään on laajasti tiedossa, että laillistamisella ei voida ratkaista ongelmia ilman maahanmuuttajien tilanteen parantamista ja että laillistaminen päinvastoin pahentaa lähes aina tätä tilannetta ja vain ruokkii syrjäytymistä ja laaja-alaista rikollisuutta, mikä usein johtaa terrorismiin. Lopuksi totean vielä, että uskottavuus tarkoittaa solidaarisuutta ja EU:n omien vapauksien turvaamista koskevien ihanteiden vahvistamista siten, että tähän liitetään laillisuuden kunnioittaminen. EU ei koskaan kieltäydy auttamasta apua tarvitsevia ja niitä, jotka haluavat aidosti kotoutua, mutta niihin, jotka haluavat tuoda mukanaan väkivallan, kulttuurin, arvot ja uskonnot, on sovellettava "nollatoleranssin" periaatetta. Ehkä emme pidä tästä, mutta joskus se on välttämätöntä Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. (NL) Arvoisa puhemies, viime viikon epävirallinen huippukokous Tampereella teki selväksi yhden asian: jäsenvaltiot ovat perinpohjin eri mieltä siitä, miten maahanmuuton osalta olisi toimittava. Jokainen voi nähdä, että ratkaisua tarvitaan, mutta käsitykset toimintatavasta vaihtelevat. Tämän vuoksi jäsenvaltiot ottavat maahanmuuttokysymyksen EU:ssa mielellään neuvottelupöydälle, ja näin historia alkaa toistaa itseään. Alankomaat ja Saksa, joilla oli 1990-luvun loppupuolella suuria ongelmia turvapaikanhakijoiden virran kanssa, vaativat tuolloin solidaarisuutta ja taakan jakamista. Ranska, Espanja ja Portugali jarruttivat kuitenkin kaikenlaisten EU:n tasoisten ratkaisujen saavuttamista. Tällä hetkellä pohjoiset jäsenvaltiot eivät vastaa avunpyyntöihin. Ratkaisua on kuitenkin etsittävä Euroopan tasolta. Yhteiset markkinat, joilla kansalaiset voivat liikkua vapaasti yhteisellä alueella, edellyttävät tämän alueen ulkorajojen johdonmukaista turvaamista ja säänneltyä pääsyä tälle alueelle. Eurooppalaista laittoman maahanmuuton alalla harjoitettavaa politiikkaa tarvitaan, kunhan vain maat lakkaavat toimimasta toisistaan riippumatta. Jos Espanjan viranomaiset voivat laillistaa laitonta maahanmuuttajaa kuulematta muita jäsenvaltioita, Espanja ei voi odottaa apua muilta jäsenvaltioilta. Lopuksi mainitsen, että presidentti Bush on myöntänyt CIA:n salaisten vankiloiden olemassaolon. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, missä maissa näitä vankiloita on ja sijaitseeko yksikään niistä Euroopan unionissa. Haluaisin kuulla neuvostolta ja komissiolta, mitä ne aikovat tehdä tämän epävarmuuden hälventämiseksi Jean-Marie Le Pen (NI). (FR) Arvoisa puhemies, laillistaessaan vuonna 2005 puolentoista miljoonan laittoman maahanmuuttajan aseman Espanja ja Italia aiheuttivat valtavan ihmisvirran Afrikasta eli Länsi- Eurooppaa kaikkein lähimpänä olevasta maanosasta ja eräänlaisesta Pariisin esikaupungista. Espanja, jota on oikeutetusti syytetty vastuuttomuudesta laittomien maahanmuuttajien joukkolaillistamisen vuoksi, toteaa tähän vastaukseksi, että suurin osa Kanariansaarille saapuvista afrikkalaisista vuoden alusta laskien heitä on saapunut puhuvat ranskaa ja heidän aikomuksenaan on matkustaa muihin maihin. Tässä tilanteessa on helppo ymmärtää, miksi kerrassaan tuhoisa Schengenin sopimus, jota on sovellettu vuodesta 1985 alkaen, on kumottava, sillä senhän varjolla kaikki Espanjaan, Italiaan tai muualle saapuvat laittomat maahanmuuttajat voivat asemansa laillistettuaan muuttaa Ranskaan ja käyttää hyväkseen kaikkia Ranskan sosiaaliturvaetuuksia.

12 16 27/09/2006 Ministeri Sarkozylla, joka ei ole osallistunut kymmeneen viimeiseen sisäministerineuvoston kokoukseen, ei ole todellisia edellytyksiä arvostella Espanjaa, ja juuri tällä hetkellähän Ranska puoltaa yksimielisyysvaatimuksen poistamista oikeus- ja poliisiyhteistyössä eli suostuu luopumaan yhdestä suvereenista valtaoikeudestaan. Kyky valvoa omia rajoja on välttämätön maahanmuuton ollessa maailmanlaajuinen ilmiö. Tuhansien kilometrien pituisten ja tunnetusti "vuotavien" rannikko- ja maarajojen valvontatehtävää ei voida uskoa muille, ja Frontex, tämä eurooppalainen viritelmä, jonka on tarkoitus valvoa Euroopan rajoja, ei voi korjata jäsenvaltioiden laiminlyöntejä tässä asiassa. Ellemme ratkaise maahanmuuton ongelmaa sen alkulähteillä ja määrittele laaja-alaista kehitysyhteistyöpolitiikkaa, otamme jatkossakin vastaan miljoonia maahanmuuttajia, jotka pikkuhiljaa saattavat epätasapainoon meidän tuntemamme Euroopan ja lopulta täyttävät sen. EU:n toimielimet lähinnä vain nopeuttavat tätä syöksykierrettä kannattaessaan sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, jota ministeri Sarkozy on nimittänyt tekopyhästi "valikoivaksi maahanmuutoksi". Euroopan kansakuntien olisi ryhdyttävä jälleen huolehtimaan omista asioistaan, kuten Sveitsi teki äsken, ja suojeltava itseään tältä maahanmuuttovyöryltä, joka on vasta alkanut Jaime Mayor Oreja (PPE-DE). (ES) Arvoisa puhemies, haluan aluksi onnitella komission varapuheenjohtajaa Frattinia siitä, että hän on jälleen varsin perustellusti käyttänyt ilmausta, joka on tällä hetkellä olennaisen tärkeä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen rakentamisessa, eli ilmausta painopisteet. Tässä mielessä haluan todeta, että tarvitsemme suurta keskustelua ja suuria tuloksia, joita ei voida lykätä Euroopan unionin rakentamisen tässä vaiheessa, koska puhumme usein käytännön toimenpiteistä, mutta tärkeysjärjestys on kuitenkin määriteltävä. Mikä on kymmenen vuoden aikavälillä se, mikä on Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden toimivaltuuksien kannalta lopullisena tavoitteena varapuheenjohtaja Frattinin mainitsemassa kahdessa asiassa, jotka ovat maahanmuutto ja radikaali islamistinen terrorismi? Tätä keskustelua ei voida lykätä, ja niin kauan kuin sitä ei käydä eikä ole lopputulosta emme voi edistyä näillä aloilla oikein ja asianmukaisesti. Kyseessä on perustuslaillisen keskustelun edellä käytävä keskustelu. Tämä asia pelottaa epäilemättä tällä hetkellä eurooppalaisia eniten heidän tulevaisuutensa osalta. Kyseessä on näin ollen perustuslaillisen keskustelun edellä käytävä keskustelu, ja tämän vuoksi, arvoisa varapuheenjohtaja Frattini ja neuvoston edustajat, tätä asiaa ei voida missään tapauksessa lykätä. Euroopan unioni ei voi jatkaa vuosikymmentä eteenpäin ilman maahanmuuttopolitiikkaa. On mahdotonta edes kuvitella, että Amerikan yhdysvalloilla olisi yhtä monta maahanmuuttopolitiikkaa kuin maassa on osavaltioita. On mahdotonta hyväksyä, että Euroopan unionilla ja sen toimielimillä ei ole vieläkään kansalaisten silmin havaittavaa poliittista roolia suhteessa sellaiseen nousevaan ilmiöön, jollainen on islamilainen terrorismi jonka piirissä on rohjettu siirtyä pommien virittämisestä linja-autoihin niiden virittämiseen lentokoneisiin ja jonka piirissä on siirrytty hyökkäyksistä sarjakuvia vastaan hyökkäämiseen suoraan paavia vastaan eli tällaiseen nousevaan ilmiöön. Olipa se sitten vähän, tarpeeksi tai paljon, mutta vakava ongelma on, että Euroopan kansalaiset eivät tiedä, mitä Euroopan unioni tekee maahanmuuton tai terrorismin aloilla. Näin ollen tätä keskustelua ei voida lykätä. Kyseessä on näin ollen perustuslaillisen keskustelun edellä käytävä keskustelu, joka meidän on pidettävä, ja tämä on se suuri keskustelu, jota eurooppalaiset aikovat käydä lähikuukausina Martine Roure (PSE). (FR) Arvoisa puhemies, käymme keskustelumme Tampere II -ministerikokouksen vanavedessä. Tässä kokouksessa jäsenvaltiot käsittelivät kysymyksiä, jotka ovat olennaisia vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan todellisen eurooppalaisen alueen toteuttamiseksi. Olen siis iloinen siitä, että siirtymälauseke on otettu vihdoin neuvostossa keskustelun aiheeksi. Tietysti kannatamme koko kolmannen pilarin ottamista yhteisön toimivaltaan etenkin laillisen maahanmuuton osalta tämä prosessihan edistää vihdoin sitä, että eräät jäsenvaltiot lakkaavat jarruttamasta asioita. Tämän vuoksi pyydänkin neuvostoa jatkamaan keskusteluja, joiden toivon johtavan siihen, että tämä siirtymälauseke otetaan lopulta käyttöön. Lisäksi haluan ottaa esiin sopimuksen, joka koskee henkilötietojen siirtämistä lentojen yhteydessä, eli niin sanotun matkustajaluettelotietoja (PNR-tiedot) koskevan sopimuksen. Keskustelut Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa ovat käynnissä, mutta tietääkseni kyseiset viranomaiset haluavat voittaa vielä enemmän. Voisiko komission varapuheenjohtaja Frattini kertoa meille, johtavatko nämä neuvottelut yhteisymmärryksen saavuttamiseen ennen kuun loppua, mikä ei ole kovin kaukana? Sovimme kaksivaiheisesta menettelystä, jonka mukaan sisällöstä keskustellaan uudelleen vuonna Aikooko myös Yhdysvallat todella edetä tältä pohjalta? Haluan tältä osin todeta neuvostolle ja muistuttaa sitä siitä, että tällä hetkellä Euroopan parlamentti odottaa neuvostolta vahvaa sitoutumista tietosuojaa koskevaan puitepäätökseen. Tampereen ministerikokouksessa neuvosto näyttää jälleen palanneen niihin maahanmuuttoa koskeviin vahvoihin sitoumuksiin, jotka Euroopan unioni teki seitsemän vuotta sitten erityisesti yhteisen maahanmuuttopolitiikan ja yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöön panemisesta vuoteen 2010 mennessä. Myös tällä alalla määräpäivä on

13 27/09/ lähellä. Ryhmäni korostaa sitä, että ulkorajojen parempi hallinta voi olla vain osa yhteistä maahanmuuttopolitiikkaamme. Rajoillamme ja etenkin eteläisillä rajoillamme ilmenevät ongelmat ja humanitaarinen kriisi tai maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden vyöry eivät voi jättää ketään kylmäksi. Tämän vuoksi haluamme, että Euroopan solidaarisuutta vahvistetaan. Vaadimme, että Eurooppa jakaa maahanmuuttopolitiikkansa vastuut ja rasitteet. Lisäksi haluamme, että alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa pannaan täytäntöön kumppanuuksia, jotka perustuvat ennen kaikkea perusoikeuksien samoin kuin turvapaikkaoikeuden kunnioittamiseen. Emme saa kuitenkaan missään tapauksessa sallia rajojemme valvonnan ulkoistamista. Haluamme kattavan ja monialaisen lähestymistavan maahanmuuttoongelmiin. Laittoman maahanmuuton torjuntaa on täydennettävä käytännön ehdotuksilla, jotka voivat koskea laillisten maahanmuuttoväylien avaamista tai todellisen ja tehokkaan kehitysyhteistyön tekemistä. Meidän on ehkäistävä maahanmuuton perimmäisiä syitä, jotka ovat köyhyys ja konfliktit. Meidän on mahdollistettava vaikeuksissa olevien kolmansien maiden kehittyminen, ja myös maahanmuutto on nähtävä kehitykseen myönteisesti vaikuttavana tekijänä, joka auttaa vähentämään köyhyyttä. Ehdotamme esimerkiksi järjestelmää maahanmuuttajien tukemiseksi taloudellisesti heidän kotimaissaan. Lisäksi haluamme varmistaa aktiivisen vaihdon pohjoisten ja eteläisten maiden välillä ja olla perillä siitä, kuinka Rabatissa tällä alalla esitetyt ehdotukset toteutetaan käytännössä. (Suosionosoituksia) Jeanine Hennis-Plasschaert (ALDE). (NL) Arvoisa puhemies, koska maahanmuuton ongelma on tähän mennessä suurimpia edessämme olevia haasteitamme vuonna 2006, voisi ajatella, että kaikki jäsenvaltiot olisivat tähän mennessä sisäistäneet tämän ongelman kiireellisyyden, mutta mikään ei tunnu olevan kauempana totuudesta. Raportit viime viikon Tampereen kokouksesta tekevät olon tukalaksi. Kokouksessa päämäärättömyys vallitsi ylitse kaiken. Todellinen humanitaarinen murhenäytelmä on käynnissä unionin ulkorajoilla osittain jäsenvaltioiden epäonnistuneen politiikan vuoksi, ja minun on sanottava, että olen hyvin hämmentynyt. Neuvoston ensisijainen tavoite jos ylipäänsä voi puhua sellaisen olemassaolosta on ulkorajojen vahvistaminen. Frontex on avainsana, mutta se perustuu jäsenvaltioiden toimittamiin voimavaroihin ja henkilöstöön, ja nämä voimavarat ovat edelleen sangen rajalliset. Lisäksi on harhaa kuvitella, että maahanmuuttovirtoja voidaan hallita pelkästään vahvistamalla ulkorajoja, emmekä edes halua sellaista. Meidän on perehdyttävä niihin syihin, joiden vuoksi maahanmuuttajat päättävät lähteä kotimaistaan joukoittain. Maahanmuuton ja kehityksen välinen yhteys on olennainen asia. Tarvitaan laaja-alaisia ja strategisia investointeja alkuperämaihin. Tätä voisi kutsua uudenaikaiseksi Marshall-avuksi. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, teidän olisi otettava esimerkkiä komission varapuheenjohtajasta Frattinista, joka on monta kertaa kehottanut teitä harkitsemaan kokonaistoimenpidepakettia, jonka avulla unioni voi ainoastaan vaikuttaa asioihin, joten kehotan teitä ymmärtämään tavoitteenne sellaisina kuin ne on vahvistettu Tampereen ohjelmassa ja Haagissa, jotta saataisiin otetta tähän erittäin tärkeään yhteyteen maahanmuuton ja kehityksen välillä, jotta tehtäisiin alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa yhteistyösopimukset, jotta sovittaisiin kiireellisesti sellaisesta EU:n palautuspolitiikasta, jonka mukaisesti jokaisella olisi oikeus kunnioittavaan kohteluun, jotta käynnistettäisiin tiedotuskampanjat, jotta varmistettaisiin eurooppalaisen vihreän kortin toteuttaminen ja jotta torjuttaisiin työvoiman harmaita markkinoitanne. Haluan kehottaa neuvostoa sen omaa vertauskuvaa käyttäen polkemaan niin kovaa kuin se suinkin pystyy Puhetta ryhtyi johtamaan varapuhemies FRIEDRICH Hélène Flautre (Verts/ALE). (FR) Arvoisa puhemies, tasan vuosi sitten yli yksitoista, ehkäpä jopa kuusitoista maahanmuuttajaa ammuttiin kuoliaaksi Ceutassa ja Melillassa. Olivatko luodit espanjalaisia vai marokkolaisia? Emme tiedä, eikä tutkimuksia ole suoritettu. Tällä hetkellä tiedämme vain, että yksi surmansa saaneista oli kotoisin Kamerunista. Muilla ei ole nimeä eikä kasvoja. Olemmeko ottaneet opiksi tästä murhenäytelmästä? Mitä vielä, koska heinäkuussa kuoli kolme muuta maahanmuuttajaa tietääkseni Melillassa, ja Marokkoa painostetaan jatkuvasti, jotta se allekirjoittaisi takaisinottosopimuksen, vaikka olemme saaneet mainitun hetken jälkeen päivittäin todisteita siitä, että ratsiat ja autiomaahan kuljetukset jatkuvat Marokossa samoin kuin maahanmuuttajien perusoikeuksien loukkaukset, muun muassa niiden maahanmuuttajien perusoikeuksien loukkaukset, joilla on pakolaisasiain päävaltuutetun viraston myöntämät paperit. Mitä olemme ottaneet opiksi tästä murhenäytelmästä? Marokkoon kohdistamamme painostus on saanut maahanmuuttajat vain siirtymään vaarallisimmille eteläisemmille reiteille. Vielä pari vuotta sitten kenellekään ei tullut mieleen pyrkiä Kanariansaarille pienellä moottoriveneellä. Tällä hetkellä se on todellisuutta monille. Tiedämme, kuinka paljon ihmisiä saapuu Kanariansaarille, mutta emme tiedä, kuinka moni on lähtenyt Afrikasta. Oliko heitä ehkäpä tuhansia. Keitä he ovat, ja minkä nimisiä he ovat? Kuinka moni on menehtynyt tällä matkalla Mauritanian tai Senegalin vesillä?

14 18 27/09/2006 Mitä tämä politiikka on, ja mitä, arvoisa varapuheenjohtaja Frattini, kuulenkaan teidän sanovan haastatteluissanne? Kuulen, että haluatte eurooppalaisen armadan, partioita, lentokoneita, veneitä ja sotilashelikoptereita ja että haluatte siis suojella rajojamme. Tästä luen ja näin kuulen teidän sanovan, arvoisa komission varapuheenjohtaja Frattini. Miksi kieli on näin sotaisaa? Olemmeko sodassa maahanmuuttajia vastaan? Euroopan unionin politiikka on ajautunut noidankehään. Ostamme kolmansilta mailta yhteistyötä näiden maiden omien rajojen valvomiseksi eli suljemme maahanmuuttajat heidän kotimaihinsa Willy Meyer Pleite (GUE/NGL). (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja Frattini, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Rajamäki, tuhannet Atlantilla ja Välimerellä menehtyneet ihmiset tekivät virheen syntyessään ihmisiksi. Jos he olisivat syntyneet tavaroiksi tai valuutaksi mieluimmin punnaksi, dollariksi tai euroksi Euroopan unioni olisi reagoinut toisella tavalla, hyvin vieraanvaraisella tavalla. Nämä ystäväni syntyivät kuitenkin ihmisiksi. He syyllistyivät hirveään rikokseen lähtiessään kotimaistaan nälkää tai sotaa pakoon voidakseen elää rauhassa. Tämä on heidän rikoksensa. Rukoilen komissiota ja neuvostoa olemaan enää puhumatta terrorismista ja maahanmuutosta yhtä aikaa. Se on loukkaus sivilisaatiota vastaan. Rukoilen teitä olemaan enää tekemättä näin. Koska jos teette näin, kannustatte ihmisiä pitämään Jean-Marie Le Penin pitämän puheen kaltaisia puheita, jotka ovat fasistisia, rasistisia ja muukalaisvihamielisiä, tai kannustatte heitä sellaisiin toimiin, joita ovat tehneet maat, jotka ovat eurooppalaisia mutta eivät kuulu EU:hun, kuten Sveitsi, jotka toivottavat lämpimästi tervetulleeksi rahavirrat, pankkien rahavirrat, ystävä hyvä, mutta kun kyse on ihmisistä, nämä maat asettavat kyseenalaiseksi jopa oikeuden hakea turvapaikkaa. Tämä ei saa olla Euroopan unionin viesti. Mielestäni tämän takia meidän on muutettava täysin lähestymistapaamme. Kyse on ihmisistä, joita on kohdeltava sivistyneesti Janusz Wojciechowski (UEN). (PL) Arvoisa puhemies, haluan ottaa esiin niin sanottujen pakkotyöleirien kysymyksen. Yksi tällainen leiri tuli julkisuuteen pari kuukautta sitten. Leiri sijaitsi Etelä- Italiassa, ja sitä johti kansainvälinen rikollisjoukkio, joka pakotti ulkomaalaisia, enimmäkseen puolalaisia työntekijöitä tekemään työtä ja jopa surmasi joitakuita heistä heidän yrittäessään paeta. Lisäksi haluan tässä yhteydessä kiittää parilla sanalla erään italialaisen naisen toimia hänen ryhtyessään omaaloitteisesti huolehtimaan tämän surmansa saaneen tuntemattoman työntekijän haudasta. Hän on vanha rouva, jolla on alhaiset tulot. Hänen eleestään on kerrottu Italian ja Puolan lehdistössä, ja haluan ilmaista olevani hänelle syvästi kiitollinen. Tämä on todellakin hyvin vakava ongelma. On todennäköistä, että tämä julki tullut leiri ei ole ainoa laatuaan. Lehdistössä onkin esitetty paljon sen suuntaisia viitteitä, että samanlaisia leirejä on todennäköisesti muissa maissa. Meidän on näin ollen asetettava tämä asia etusijalle asialistallamme Nigel Farage (IND/DEM). (EN) Arvoisa puhemies, kyky hallita omia rajoja ja kyky päättää siitä, kenestä voi tulla oman maan kansalainen, ovat kansallisvaltion peruspiirteitä, ja tältä osin Yhdistynyt kuningaskunta on hyvin onnekas, koska emme ole osa manner-eurooppaa. Me olemme saari, meillä on omat luonnolliset rajamme, ja tämän vuoksi en minä eikä brittien suuri enemmistö halua, että maahanmuuttoa hallitaan Euroopan tasolla, sillä uskomme, että on paljon parempi, että hoidamme sen itse. Kuunnellessani täällä näitä keskusteluja minua ihmetyttää, että kovin usein puhumme maahanmuutosta, joka on peräisin kolmansista maista, Euroopan unionin ulkopuolelta, emmekä puhu siitä, mitä tapahtuu jäsenvaltioiden välillä. Juuri eilen ilmoitettiin, että kahdesta hyvin köyhästä Itä- Euroopan maasta, Romaniasta ja Bulgariasta, tulee EU:n jäsenvaltioita. No, on päivänselvää, että jos maiden, joilla on täysin erilainen vauraustaso, välillä vallitsee ihmisten vapaa liikkuvuus, seurauksena on mittava maahanmuutto. Tämän jälkeen ihmettelenkin, kuinka komission puheenjohtaja Barroso on voinut päättää, että hän aikoo nimittää uuden maahanmuutosta vastaavan komission jäsenen Romaniasta! Tämä keskustelu osuu suoraan EU:n olennaiseen ytimeen, ja on selvästi käymässä ilmi, että yksikään kansakunta ei voi hallita omia rajojaan, päättää omasta maahanmuuttopolitiikastaan ja samalla pysyä osana Euroopan unionia. Kun tämä tieto leviää Euroopan kansojen keskuuteen, se on potentiaalisesti räjähdysherkkä asia, koska jälleen kerran poliittinen luokkamme täällä Brysselin ja Strasbourgin toimielimissä kulkee yhteen suuntaan ja kansalaiset vaativat yleisesti kulkemista täysin päinvastaiseen suuntaan. Voi olla, että selviydyitte tästä edellisten asioiden yhteydessä, mutta näin ei tapahdu maahanmuuttoasiassa. Teitä on varoitettu! Mario Borghezio (NI). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Italiassa Prodin uuden hallituksen ensimmäinen päätös oli laittoman maahanmuuttajan tilanteen laillistaminen, ja kun otetaan huomioon perheenyhdistämistoimet, tämä määrä nousee helposti vähintäänkin miljoonaan. Espanjassa Zapateron hallitus toimi samoin laillistaessaan laittoman maahanmuuttajan tilanteen. Niinpä muilla Euroopan unionin mailla on oikeus ihmetellä, mikähän näiden toimenpiteiden päämääränä voi olla muu kuin poliittinen kansankiihotus. On syytä ihmetellä, miksi EU:n toimielimet eivät koskaan uskalla vaatia näitä hallituksia kantamaan vastuutaan. Italiassa Prodin hallitus on mennyt joka tapauksessa vielä pitemmälle muuttaessaan jopa

15 27/09/ yhteisön oikeutta tekemällä mahdolliseksi poliittisen turvapaikan hakemisen jopa tilanteissa, jotka eivät täytä meidän kannattamiamme tiukkoja kriteerejä, jotka ovat oikeudellinen edellytys poliittisen turvapaikan tunnustamisessa, mikä on puolestaan olennainen osa ihmisoikeuksiin liittyviä vapauksia. Poliittisen turvapaikan etuoikeuksia annetaan jopa maahanmuuttajille, jotka eivät saavu turvattomista maista, joissa ihmisoikeuksia ei kunnioiteta, tai sotaalueilta. Heidän on vain haettava turvapaikkaa, ja jos heidän hakemuksensa hylätään, he voivat jäädä odottamaan pitkällisen muutoksenhakumenettelyn päättymistä. Nämä toimet ovat vastoin EU:n toimielinten tällä hetkellä kaavailemaa ankaraa maahanmuuttopolitiikkaa myös siltä osin kuin keskustelemme turvapaikkaperiaatteen kiristämisestä. Voitaisiin kuitenkin sanoa, että tällaisista toimista voi muodostua keino kiertää sääntöjä, joiden tarkoituksena on juuri pitää ongelma hallinnassa. Niinpä kiitos Sveitsille! Kiitos teille, Christoph Blocker! Kauan eläköön Sveitsi! Maahanmuuttokiihkoilua on kuultu Euroopassa jo tarpeeksi! Carlos Coelho (PPE-DE). (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission varapuheenjohtaja, hyvät parlamentin jäsenet, arvioimme parlamentissamme jälleen kerran vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen rakentamista. Meidän olisi myönnettävä, että vaikka paljon on tehty, paljon on vielä tekemättä. Viittaan tällä puheenjohtaja Rajamäen esittämiin myönteisiin huomioihin Schengenin tietojärjestelmää (SIS) koskevan asian saattamisesta päätökseen. Toivon, että on mahdollista hyväksyä ripeästi ensimmäisessä käsittelyssä kompromissi, jolla saamme käyttöömme lainsäädännöllisen välineen, jota tarvitaan toisen sukupolven SIS-järjestelmän toteuttamiseen. Lisäksi haluan onnitella puheenjohtajavaltio Suomea siitä, että maahanmuuttokysymys on otettu mukaan tulevan Eurooppa-neuvoston yhdeksi painopisteeksi. Toivottavasti neuvosto vastaa myönteisesti pyyntöömme yhteispäätösmenettelyn laajentamisesta koskemaan laillista maahanmuuttoa ja kotouttamista. Haluamme enemmän demokraattista legitiimiyttä ja sellaisen yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan maahanmuuttoon, joka perustuu yhteenkuuluvuuden ja solidaarisuuden periaatteisiin ja joka kattaa laillisesti Euroopassa asuvien maahanmuuttajien kotouttamisen. Arvoisa ministeri Rajamäki, minua ilahdutti kuulla teidän puhuvan äskeisistä tapahtumista Kanariansaarilla ja Välimerellä. Tarvitaan kiireellisiä, käytännön toimia operatiivisen meriyhteistyön alalla merirajojemme asianmukaisen valvontakyvyn kehittämiseksi ja nopeiden rajainterventioryhmien perustamiseksi. Erityisen iloinen olen komission varapuheenjohtajan Frattinin niistä huomioista, jotka koskivat tarvetta varmistaa, että yhteisön välineille annetaan niiden edellyttämät voimavarat. Esimerkiksi Frontexilta ei voida ottaa pois varoja, joita se tarvitsee työnsä suorittamiseen. Lopuksi totean vielä, että maahanmuuttopolitiikkaan kuuluu väsymätön taistelu laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa vastaan, laittomien maahanmuuttajien palauttaminen alkuperämaihin, laillisten maahanmuuttoväylien avaaminen sekä yhteistyö ja tuki alkuperämaiden kehittämiseksi. Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, meidän on tuomittava poikkeuksellinen maahanmuuttajien joukkolaillistaminen, joka toteutettiin Espanjassa viime vuoden toukokuussa Enrique Barón Crespo (PSE). (ES) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää Jean-Marie Cavadaa, joka on innoittanut meidät keskustelemaan ehdottoman elintärkeästä asiasta eli vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvasta alueesta. Haluaisin keskittyä maahanmuuttokysymykseen. Arvoisa ministeri, seitsemän vuotta on kulunut Tampereen kokouksesta. Osallistuin tuolloin kokoukseen eri ominaisuudessa. Ryhdyimme Tampereella käsittelemään maahanmuuttokysymystä ja siihen liittyvää yhteistä politiikkaa, ja tänään komission varapuheenjohtaja Frattini on pitänyt hyvin kiinnostavan ja asiapitoisen puheen tämän politiikan tueksi. Mielestäni tänä vuonna komissio on alkanut reagoida vakavasti, ja tätä on edistänyt useiden maiden, erityisesti kaikkein eniten maahanmuuton kohteena olevien eteläisten maiden, toimittama apu. Komissio on tehnyt monia tulevaisuudenlupauksia. Vaikka olen komission varapuheenjohtajan kanssa samaa mieltä siitä, että tarvitaan yhteistä politiikkaa sekä yhteistä komentoa ja koordinointia, joiden puolesta hän on puhunut komissiossa, haluan todeta varapuheenjohtaja Frattinille, että "teot puhuvat enemmän kuin sanat". Viime vuoden budjetissa, jota koskevaa vastuuvapautta myönnetään parhaillaan, 80 prosenttia maahanmuuttoa vastaavasta otsakkeesta on jäänyt käyttämättä. Muistutan teitä siitä, että Kanariansaarten tapahtumien aikoihin komission edustaja totesi, että rahaa ei ollut. Haluan teidän kiinnittävän huomiota erääseen toiseen seikkaan eli siihen, että tarvittavia rahoja ei voida ottaa kehitysyhteistyöstä, koska tämä tarkoittaisi sitä, että rahoja vain siirretään yhdestä pussista toiseen. Mielestäni tämä on myös tärkeää. Meille on luvattu aktiivista sijoituspolitiikkaa. Mielestäni Afrikan osalta juuri "työntövaikutuksen" joka on se, jolla on todella merkitystä, koska on typerää ajatella, että afrikkalaiset viettäisivät koko päivän lukien Euroopan yhteisöjen virallista lehteä tai kaikkien maiden virallisia lehtiä pitää johtaa siihen, että meillä on yhteinen politiikka, yhteiset maahanmuuttokriteerit ja aktiivinen omat tarpeemme huomioon ottava politiikka.

16 20 27/09/2006 Arvoisa puheenjohtaja, jos meidän on tarkoitus suhtautua asiaan rakentavasti, meidän on toimittava näin. Olen tyytyväinen toteutettuun toimenpiteeseen, mutta toivon, että sillä on tulevaisuudessa merkittäviä vaikutuksia. (Suosionosoituksia) Alexander Alvaro (ALDE). (DE) Arvoisa puhemies, tämän sanominen on minulle vaikeaa, mutta se, mitä Martin Schulz totesi, on täysin totta. En usko, että olen koskaan ennen parlamentissamme sanonut näin, eikä ole todennäköistä, että niin enää koskaan sanon, mutta hän lausui ääneen sen, mikä on ongelma, eli jäsenvaltioiden suvereenisuuden sovittaminen yhteen unionin toimintakyvyn kanssa. Kuinka paljon myönnytyksiä jäsenvaltiot ovat valmiita tekemään, ja kuinka paljon toimintakykyä ne haluavat EU:lla olevan? Tämä ilmenee osuvasti sananparresta: henki on vahva mutta liha heikko. Ehkäpä tässä asiassa Saksa lähettää neuvoston puheenjohtajana toimiessaan viestin, joka vie Euroopan unionia eteenpäin, mutta minun on sanottava, että haluaisin nähdä Suomen ja Portugalin toimivan osajouduttajina, koska Saksa on suuri kooltaan mutta hidas. Saksaa voidaan verrata Ranskaan siinä, että maalla on hienot perinteet mutta ei vikkelyyttä. Saksa on öljysäiliöaluksen tavoin hidas ja vaikeasti ohjattava eikä näissä asioissa yhtä innovatiivinen kuin Suomen kaltaiset maat, ja niinpä pyydänkin teitä auttamaan neuvoston puheenjohtajavaltiota Saksaa helpottamaan olennaisten asioiden seulomista. Maahanmuuttoasiassa Günther Beckstein, Baijerin sisäministeri, teki kohtalokkaan virheen todetessaan, ettei ole liikaa odottaa, että Espanja ottaa vastaan ihmistä, sillä merkityksellistä ei ole se, onko järkevää odottaa heitä vai ei. Todellista merkitystä on sillä, että vaakalaudalla on rannikoiden edustalle saapuvien hädänalaisten ihmisten elämä. Mitä tulee maahanmuuttoon työnhakutarkoituksessa, Saksan liittotasavallan sisäministeri Wolfgang Schäuble teki päivänselväksi, että laillista maahanmuuttoa ei voida tarkastella työmarkkinoista irrallaan, joten tiedämme, että mitään ei tapahdu tälläkään saralla. Teille niin tärkeästä perusoikeuksien virastosta Saksan liittokansleri Angela Merkel totesi seuraavaa: "Ehkä niin on siinä tapauksessa, että muita vaihtoehtoja ei ole, mutta miksi meillä olisi oltava virasto valvomassa omia perusoikeuksiamme? "Voitte siis nähdä, mikä on ongelma. Kehotankin teitä käyttämään omia osajouduttamistaitojanne. Te voitte saada Saksan suoriutumaan erinomaisesti neuvoston puheenjohtajakaudestaan. Tällä hetkellä minulla on kuitenkin pahoja epäilyjä Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE). (ES) Arvoisa puhemies, minua ilahduttaa huomata, että moni on yhtä mieltä keskeisestä lähtökohdasta eli siitä, että maahanmuuttoilmiö on ajankohtainen ja voimistuva ilmiö ja se ei lopu, vaikka jotkut haluaisivatkin pystyttää merelle esteitä ja muureja. Kyse on tästä lähtien, kuten on todettu, näiden maahanmuuttovirtojen sääntelemisestä, mutta niitä on säänneltävä politiikan ja erityisesti eurooppalaisen politiikan pohjalta. Voimme olla varmoja siitä, että Kanariansaarille saapuvat ihmiset eivät ole aikeissa jäädä sinne. He ovat Kanariansaarilla läpikulkumatkalla. Nämä saaret ovat portti Eurooppaan. Näyttää siltä, että eräät kollegamme eräistä maista eivät ole vielä ymmärtäneet tätä. He eivät ole tulossa Kanarialle lomalle. Kyseessä on keino päästä Eurooppaan. Tähän meidän on käytettävä resursseja. Emme voi jättää tämän asian hoitovastuuta pelkästään Espanjan tai Kanariansaarten viranomaisille. En näin ollen ymmärrä sitä, että kaihdetaan siirtymämenettelyn käyttämistä ja tämän asian saattamista yhteisön toimivaltaan kollektiivisen vastuun näkökulmasta, enkä suinkaan tue tällaista asennetta. En ymmärrä, miksi eurooppalaisen strategian omaksumista asiassa, jota ei voida tarkastella muulla tavalla, pelätään ja karsastetaan niin paljon. Haluaisin ilmaista toisenkin huolenaiheeni. Emme saa harjoittaa strutsimaista politiikkaa ja antaa vastuuvaltuutusta tai siirtää vastuuta näiden maahanmuuttovirtojen osalta esimerkiksi Marokon tai Libyan kaltaisille maille, jotka tunnetusti eivät kunnioita ihmisoikeuksia Ole Krarup (GUE/NGL). (DA) Arvoisa puhemies, monet meistä ovat vuosikausia taistelleet oikeusvaltion perusperiaatteiden puolesta ja erityisesti oikeusvarmuuden puolesta. Oikeusvarmuudella tarkoitetaan tietysti erityisesti yhteiskunnan vähempiosaisten suojelua suhteessa poliisilaitokseen ja muuhun valtiovaltaan. Taistelu on ollut yleensä turhaa. Oikeusvarmuuteen ei ole koskaan kohdistunut yhtä vakavia uhkia kuin nykyään. EU:n perustamissopimuksen "vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue" on parhaimmillaan myytti tai ehkä pikemminkin oikeuspoliittinen pettymys, johon kätkeytyy oikeusvaltion järjestelmällinen tuhoaminen. Lisäksi yksikään EU:n toimielimistä ei ole osoittanut kykenevänsä panemaan täytäntöön ehdottoman tarpeellista suunnanmuutosta. Tilaa on vain kahdelle viestille. Ensimmäinen viesti on, että vaikka EU ja sen jäsenvaltiot eivät ole tehneet saman mittakaavan rikoksia kuin Yhdysvallat Guantánamossa ja muissa maailman kidutuskeskuksissa, ne syyllistyvät kuitenkin päivittäin loukkauksiin, jotka kohdistuvat sekä terrorismista epäiltyihin että pakolaisiin, joilla ei ole oikeuksia. "Linnoitus-Euroopan" poliisivaltio on vaarallisen lähellä. Toiseksi EU:n toimielimillä ei ole halua löytää selitystä kahteen perusongelmaan, jotka ovat kaiken pahan alku ja juuri. Tärkein syy kummankin seikan osalta on kaikessa yksinkertaisuudessaan maailman taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus, joka lisääntyy päivä päivältä ja on välitön seuraus EU:n politiikasta maailman köyhimpiä maita kohtaan ja näiden maiden

17 27/09/ painostamisesta EU:n toimesta. Tämä on kaiken pahan alku ja juuri. Vasta, kun tämä tunnustetaan, tarvittava oikeuspolitiikka saa todellista sisältöä Guntars Krasts, (UEN). (LV) Jos seitsemän vuotta sen jälkeen, kun hallitsemattoman maahanmuuton hillitsemiseen tähtäävä Euroopan unionin ulkorajojen vahvistamista koskeva ohjelma otettiin käyttöön, työ on edelleen tekemättä, on selvää, että Euroopan unionin yhteinen maahanmuuttopolitiikka on edelleen tulevaisuuden asia. Ne väitteet, joilla puolustellaan hallitsematonta maahanmuuttoa, eivät kestä arvostelua. Maahanmuuttajat eivät juurikaan auta Euroopan epäedullisten väestönkehityssuuntausten korjaamisessa, koska työttömyys on maahanmuuttajien keskuudessa huomattavasti keskimääräistä yleisempää. Se, että työttömyysindikaattoreissa näkyy sama suuntaus myös toisen maailman maista peräisin olevien maahanmuuttajien joukossa, osoittaa, että maahanmuuttajien kotouttamistehtävä ei kuulu jäsenvaltioiden maahanmuuttopolitiikkaan. Työmarkkinat ovat itse asiassa usein suljetut maahanmuuttajilta, ja tämä johtaa jäsenvaltiot avaamaan sosiaaliturvajärjestelmiään. "Avunantajamaissa" puolestaan maahanmuuttajat näkevät tämän kutsuna. Seuraavaksi sanon pari sanaa Euroopan yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta. Lyhyellä aikavälillä on tarpeen sopia kattavasta ja järjestelmällisestä maahanmuuttopolitiikasta samalla, kun Euroopan unionin ulkorajavalvontaa on parannettava merkittävästi. Tämän on perustuttava jäsenvaltioiden työmarkkinoiden arviointiin ja jäsenvaltioiden valmiuteen kotouttaa maahanmuuttajia. Keskipitkällä aikavälillä kehitysmaille tarkoitettujen tukiohjelmien merkittävän laadullisen parantamisen ohella jäsenvaltioiden on kyettävä sopimaan Euroopan unionin nykyisen tuonti- ja vientipolitiikan huomattavasta tarkistamisesta etenkin maataloustuotteiden osalta. Kiitän teitä Patrick Louis (IND/DEM). (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olemme kuulleet komission varapuheenjohtajan Frattinin pahoittelevan sitä, ettemme pysty suojelemaan Euroopan etelärajoja, ja tähdentävän perustellusti, että laiton maahanmuuttaja, joka onnistuu pääsemään Espanjaan tai Italiaan, voi olla vuorokauden sisällä Lillessä tai Hampurissa, ja kuulimmekin hänen ehdottavan ministeri Sarkozyn tavoin veto-oikeuden kumoamista kokonaan. Jälleen kerran Euroopan yhdentymistä pidetään ratkaisuna niihin ongelmiin, joita yhdentyminen aiheuttaa. Eivätkö useimmat täällä edustettuina olevat puolueet päästäneet Schengenin sopimuksen ja Amsterdamin sopimuksen myötä valloilleen hallitsemattoman maahanmuuton viedessään jäsenvaltioilta toimivallan tässä asiassa? Tällä hetkellä komissio jäädyttää jäsenvaltioiden välisiä takaisinottosopimuksia ja puuttuu perheiden yhdistämistoimiin ja jopa toivoo tuovansa unioniin 25 miljoonaa ylimääräistä maahanmuuttajaa väestön vähenemisen pysäyttämiseksi. Hyvät kollegat, kenenkään ei ole mahdollista olla 30 vuoden ajan vuorotellen vallassa ja selittää sitten vaalien alla, ettei ole vastuussa nykyisestä tilanteesta. Lisäksi meidän oletetaan pyrkivän päätä pahkaa kohti federalismia. Suoraan sanottuna, jos haluatte tuhota eurooppalaisen sivilisaation, jatkakaa vain tähän malliin! Jana Bobošíková (NI). (CS) Tänään puhumme vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen edistymisestä. Keskustelu edistymisestä on kuitenkin ennenaikaista, kun komissio ei kykene tai ei ole halukas noudattamaan sitoumuksiaan vuodelle 2007 Schengenin alueen laajentamisen osalta. Mielestäni ei voida hyväksyä sitä, että kymmenen uuden jäsenvaltion kansalaiset eivät voi liikkua vapaasti EU:n sisärajojen yli luvatussa määräajassa eli ensi vuoden lokakuuhun mennessä. Mielestäni ei voida mitenkään selittää sitä, että he ovat rajatarkastusten alaisia vielä kaksi tai kolme vuotta. Komissio ei saisi olla toisten asioihin sekaantuva kopla vaan sen olisi käyttäydyttävä kuten tämän parlamentin valitseman ja veronmaksajien ruhtinaallisen hyvin palkitseman elimen kuuluukin. Jos se ei kykene luomaan Schengenin alueen edellyttämiä olosuhteita, se on epäpätevä. Jos se vetoaa pelkästään teknisiin vaikeuksiin ja haluaa lykätä vapaata liikkuvuutta, siihen ei voida luottaa. Tällä hetkellä puheenjohtaja Barroso ja hänen komissionsa jäsenet estävät ihmisten vapaata liikkuvuutta, joka on yksi EU:n pilareista. Heidän olisi tiedostettava, miten suuresti he vaarantavat kansalaisten luottamuksen Eurooppa-hankkeeseen sen nykyisessä muodossa Timothy Kirkhope (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, tässä olemme taas. Martin Schulz oli oikeassa. Kaivoin esiin puheeni vuodelta 1999, Martin Schulz poistui istuntosalista puheensa jälkeen, monet muutkin asiat ovat samoin kuin ne olivat seitsemän vuotta sitten. Tässä istuntosalissa on moni harmaantunut en minä tietenkään. On totta, että käsittelemme samoja kysymyksiä, ja olen itse sitä mieltä, ettei meidän aina tarvitse huolestua pragmaattisesta toimimattomuudesta. Juuri tällä alalla ja tämän suuren terroriuhan aikoina myös vuonna 1999 oli terroriuhkia lähetetään hyvin epävarma viesti siitä, että puheenjohtajavaltio ja komissio ja valitettavasti liian moni niistä, jotka istuivat tässä parlamentissa tuolloin ja jotka istuvat täällä nyt, näyttävät ajattelevan, että kaikkein kiireellisintä on ottaa käyttöön siirtymälauseke 42 artiklan nojalla. Olen aina suhtautunut varautuneesti siihen, että asetetaan yksi oikeusmalli maille, joilla on erilaiset ja eri tavoin kehittyvät oikeusjärjestelmät. Yhdistyneen kuningaskunnan tapauksessa siviilioikeusjärjestelmämme on suuren Anjou-sukuisen kuninkaan Henrik II:n maineikkaita peruja. Järjestelmä kehittyi menestyksekkäästi yli 800 vuotta. Vastaavasti emme joutuneet tekemisiin Napoleonin lakikokoelman kanssa, joka määrättiin laiksi suurelle osalle Eurooppaa 200 vuotta sitten. Vaikka emme voi soveltaa tätä järjestelmää, emme ole koskaan halunneet estää muita tekemästä sitä, mitä he pitävät oikeana.

18 22 27/09/2006 Yhdenmukaistamispyrkimys on sellaisenaankin väärä. Asiassa Cassis de Dijon annettu ratkaisu oli käänteentekeviä hetkiä sisämarkkinoiden kehittämisessä siinä, että vastavuoroisen tunnustamisen periaate asetettiin etusijalle yleiseen yhdenmukaistamiseen nähden. Neuvoston on määrä esitellä vuoden lopussa väliarviointinsa Haagin ohjelmasta. Kuten ohjelman isä, Piet Hein Donner on todennut, ensimmäisenä periaatteena on vastavuoroisen tunnustamisen täytäntöönpano oikeudellisen yhteistyön perustana. Ohjelma perustuu olettamukseen yhteistyöstä. Yhteistyön on oltava eurooppalaisen yhteistyön dynamiikan ja kehityksen määrittäjä. Mielestäni tämä on käytännönläheinen ja järkevä lähestymistapa, jolla on menestymisen eväät, ja kehotan puheenjohtajavaltiota ja komissiota jatkamaan tältä pohjalta Nicola Zingaretti (PSE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, näin vaikeassa asiassa meidän olisi todellakin vältettävä vuoropuhelua, jossa kukaan ei kuuntele. Sen sijaan olisi hyödyllistä alkaa etsiä joitakin kiinnekohtia. Ensimmäinen kiinnekohta on maahanmuuttokysymys, joka on meille kaikille haaste. Riittää, kun muistelemme viime kesän tapahtumia: jälleen kerran kymmenet tuhannet ihmiset rantautuivat Lampedusaan ja Kanariansaarille vai olisiko parempi sanoa, että he rantautuivat Eurooppaan. Espanja, Italia ja toisinaan Kypros ja Kreikka ovat olleet usein pelkästään sisääntuloväyliä, joista nämä ihmiset virtaavat sisään, koska he eivät jää vain porteille. Kuten puhemies Borrell Fontelles, komission varapuheenjohtaja Frattini ja äsken neuvoston puheenjohtaja ovat tähdentäneet, kyse ei ole siten pelkästään inhimillisestä hätätilasta tai yksittäisestä tapahtumasta vaan ennen kaikkea rakenteellisesta ongelmasta, joka panee koetukselle koko Euroopan unionin ja sen kyvyn toteuttaa vihdoinkin eurooppalaista maahanmuuttopolitiikkaa. Tällaista politiikkaa ei tarvita jonkin tietyn jäsenvaltion suosimiseksi vaan sitä tarvitaan, koska asia koskee koko unionia. Toinen kiinnekohta on, että älkäämme mekään, jotka olemme vastuullisessa asemassa, tehkö sitä virhettä, että sekoitamme maahanmuuton terrorismiin, koska tämä ennen kaikkea lietsoo Euroopan kansoissa pelkoa ja turvattomuutta. Ehkäpä meidän olisi sen sijaan otettava käyttöön toisenlainen paradigma, jossa otetaan huomioon maahanmuutto ja orjuus, jonka piiriin monet näistä maahanmuuttajista eräissä jäsenvaltioissa alkavat joutua. Kolmas kiinnekohta on sitä vastoin myönteisempi: meidän on myönnettävä, että sivilisaatiomme on uuden haasteen edessä. Tämän tiedostaminen on ydinasia siinä kulttuurisessa ja poliittisessa hyppäyksessä, joka unionin on tehtävä maahanmuuton alalla. Kyse ei ole marginaalisesta asiasta, joka koskee vain joitakuita meistä, vaan uudesta sitoumuksesta, joka unionin on tehtävä yhtenä uusista vuosituhattavoitteista, ja olemme jo sanoneet selkeästi sen, mitä tämä tarkoittaa. Arvoisa varapuheenjohtaja Frattini, arvoisa puheenjohtaja Rajamäki, tiedämme, kuinka voimakkaasti tätä vastustetaan monissa hallituksissa, mutta jos tällä parlamentilla halutaan olevan oma rooli, tähän rooliin kuuluu painostaminen, sitoutuminen ja seuraavan viestin lähettäminen: "Tehkäämme asialle jotakin." Meidän on kerrottava hallituksille, jotka pelkäävät, että tämä on myös tapa rakentaa uudelleen luottamusta unionin ja sen kansalaisten välille osoittamalla, että unioni on olemassa ja se voi vaikuttaa asioihin Sarah Ludford (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, on perätön väite, ettei EU voisi toimia tehokkaasti rikollisuuden, terrorismin ja kansalaisvapauksien alalla ilman uutta perustuslakisopimusta. Martin Schulz, purkauksenne oli yhtä viihdyttävä kuin aina ennenkin, mutta juuri teidän ja Ewa Klamtin hallitus käyttää tätä Berliinissä verukkeena. Kuulemme loputtomasti puheita ja käymme kokouksissa, joissa toistetaan, että terrorismi, rasismi ja maahanmuutto ovat suurimpia haasteita mitä ne ovat, mutta komissio ei pysty edelleenkään kertomaan meille, ovatko valtiot panneet täytäntöön viisi vuotta sitten annetun terrorismin vastaisen lainsäädännön, ja valtiot ovat vasta nyt edistymässä neljä vuotta sitten annetun rotuviharikollisuuden torjuntaa koskevan ehdotuksen toteuttamisessa. EU:n yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa ei ole. Neuvosto kertoo meille tänään, että ihmisoikeuksien turvaaminen on EU:n hallituksille ensisijainen asia. Jos tämä on totta, kuinka ihmeessä ulkoministerit eivät äskettäin kyenneet esittämään mitään virallista vastausta presidentti Bushin myönnettyä CIA:lla olevan salaisia vankiloita, samoin kuin he eivät kyenneet tekemään mitään Guantánamolle neljä vuotta sitten? Tämä järjestelmä toimii huonosti ja on tehoton terrorismin torjunnassa ja ihmisoikeuksien puolustamisessa. Tämä tarkoittaa pian puoleen miljardiin kasvavan ihmisjoukon 2000-luvun turvallisuustarpeiden pettämistä Sepp Kusstatscher, (Verts/ALE). (DE) Arvoisa puhemies, maahanmuutto jatkuu halusimmepa sitä tai emme. Kyse on ainoastaan siitä, kuinka hoidamme sitä. Eurooppa tarvitsee maahanmuuttajia, linnoitus- Eurooppa, jonka sisällä on rikkauksia ja ulkopuolella köyhyyttä on kestämätön ajatus. Tämä ehdotus voi olla hyvää tarkoittava, mutta se ei ole siitä huolimatta hyvä. Kyseessä on puoluepoliittinen kompromissi, josta puuttuu riittävä näkemys. Nykyinen käytäntö lähettää ulkomaalaisia takaisin Etelä- Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan on raakalaismaista, epäinhimillistä ja eettisesti vastuutonta. Olemme unohtaneet sen, millaista on toimiminen vapauden, yhdenvertaisuuden ja veljeyden periaatteiden mukaisesti.

19 27/09/ Suhtaudumme ihmisoikeuksiin hyvin tekopyhästi emmekä noudata Geneven pakolaisyleissopimusta Pedro Guerreiro (GUE/NGL). (PT) Käytän tämän tärkeää maahanmuuttokysymystä käsittelevän kaksiminuuttisen puheenvuoron joka edellyttäisi monialaisen luonteensa vuoksi perusteellisempaa käsittelyä huomion kiinnittämiseen seuraaviin seikkoihin: - On lopetettava tukahduttavat, turvallisuushakuiset toimet, joilla kriminalisoidaan maahanmuuttajat, jotka ovat vain miehiä ja naisia, jotka etsivät työpaikkaa ja kunnollisia elinoloja. - On suljettava maahanmuuttajien säilöönottokeskukset ja lopetettava epäinhimilliset pois kuljetukset. - On tehostettava ihmiskaupan harjoittajien ja heitä avustavien henkilöiden torjuntaa. - On tehostettava muukalaisvihamielisyyden ja rasismin ja kaikkien näitä asenteita ruokkivien toimien ja vääristyneiden käsitysten torjuntaa. - On laillistettava siirtotyöläiset ja taattava heille oikeudet työntekijöinä ja sosiaaliset oikeudet, mikä on välttämätön edellytys kauhistuttavan hyväksikäytön lopettamiseksi. - Tarvitaan tehokasta maahanmuuttopolitiikkaa, johon sisältyy nimenomaisesti perheiden yhdistäminen. - Tarvitaan toimia, joilla pyörretään nykyinen suuntaus kohti vaurauden keskittymistä harvoille miljoonien ja miljoonien ihmisten hyväksikäytön ja köyhyyden kustannuksella. Haluan lisäksi esittää joitakin Yhdistyneiden Kansakuntien tilastotietoja: 691 maailman rikkaimman ihmisen netto-omaisuus on 2,2 miljardia Yhdysvaltojen dollaria, mikä vastaa 145 köyhimmän maan yhteenlaskettua omaisuutta. Kaiken lisäksi 500 rikkaimman ihmisen yhteenlasketut tulot ovat enemmän kuin 416 miljoonan köyhimmän ihmisen tulot. Maailman 8 miljoonan rikkaimman ihmisen netto-omaisuus vastaa 80:tä prosenttia kaikkien maailman maiden bruttokansantuotteesta. - Tarvitaan toisin sanoen toimia, joilla hyödynnetään ihmiskunnan runsaita voimavaroja, välineitä sekä tieteellisiä ja teknologisia edistysaskeleita maailman ihmisiä vaivaavien ongelmien ratkaisemiseksi tehokkaasti. Tämä politiikka on täysin päinvastainen uusliberalistiselle ja militaristisille politiikalle ja kansojen ja maiden suvereenisuuden kunnioittamatta jättämiselle Mirosław Mariusz Piotrowski (IND/DEM). (PL) Arvoisa puhemies, käsiteltäessä tämänpäiväisessä kysymyksessä esiin otettuja maahanmuuttoprosessiin liittyviä ongelmia huomio on kiinnitetty muun muassa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen luottamuspulaan. Tämä epäluottamus ja epäily vaikuttavat lähes automaattisesti suhteisiin kolmansiin maihin, kuten Yhdysvaltoihin, joka on tosiasiallisesti Euroopan luontainen liittolainen terrorismin vastaisessa taistelussa. Tällainen asenne vaikeuttaa selkeiden oikeudellisten säännösten asettamista näillä aloilla. Tämä rajoittaa tehokkaasti tai jopa estää hyödyllisen yhteistyön. On vaikea yhtyä komission varapuheenjohtajan Frattinin tänään ilmaisemaan näkemykseen siitä, että perusoikeuksien suojelun ja terrorismin torjunnan olisi kuljettava käsi kädessä. Mielestäni Euroopan kansalaisten enemmistöä hyödyttäisi se, että harkittaisiin vakavasti perusoikeuksien määrittelemistä uudelleen niiden rajoittamiseksi. Tämän ansiosta voisimme torjua terroristisia toimia nopeasti ja tehokkaasti. On selvää, että meidän on turvallisuuden vuoksi mentävä tähän suuntaan Puhetta ryhtyi johtamaan varapuhemies EDWARD McMILLAN-SCOTT Jan Tadeusz Masiel (NI). (PL) Arvoisa puhemies, viime sunnuntaina pienessä Sveitsin maassa äänestettiin sellaisen maahanmuuttopolitiikan puolesta, joka soveltuu parhaiten kyseisen maan ja sen kansalaisten tarpeisiin. Kuten komission varapuheenjohtaja Frattini totesi, voisi olla myös suotavaa seurata Australian ja Yhdysvaltojen omaksumaa maahanmuuttopolitiikkaa. Euroopan unioni on kuitenkin vuosien ajan noudattanut liian kunnianhimoista maahanmuuttopolitiikkaa omien kansalaistensa etujen vastaisesti. Turvallisuus-, oikeus- ja maahanmuuttopolitiikallamme olisi vahvistettava Afrikalle annettavaa kehitysapua. Siihen olisi sisällyttävä muslimien maahanmuuton pysäyttäminen, ja jos väestölliset tekijät tai työmarkkinoiden tilanne sitä edellyttävät, sen avulla olisi otettava vastaan kristittyjä Valko-Venäjän, Ukrainan, Georgian, Armenian ja Venäjän kaltaisista Itä-Euroopan maista. Nämä ihmiset eivät vaaranna sivilisaatiomme kristillistä identiteettiä Charlotte Cederschiöld (PPE-DE). (SV) Pitkällä aikavälillä emme selviydy ilman yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa ja yhteisiä strategioita. Jäsenvaltiot kantavat suurimman vastuun kotouttamisesta. On muutettava nykyistä ulkopuolisuutta ja avustusten jakamista työnteon sijasta ja ryhdyttävä jälleen kotouttamiseen. Yhteistyön on oltava sääntö ja avustusten poikkeus. Ruotsissa uusi hallitus aikoo tehdä työttömistä työmarkkinoiden kannalta houkuttelevampia. Lisäksi kotouttamispolitiikka on yhdistettävä ihmiskaupan vastaisiin toimiin ja kumppanuuksien kehittämiseen kolmansien maiden kanssa tehtävin sopimuksin. Haluan kiittää Franco Frattinia hänen pyrkimyksistään tällä alalla. Lisäksi meidän on yhdessä puolustettava niitä ihmisarvoja, joihin EU perustuu. Vapauteen, oikeuteen ja turvallisuuteen perustuva alue edellyttää lisää oikeusvarmuutta ja vahvempia yksilöiden perusoikeuksia, joita EY-tuomioistuin voi ja sen täytyy soveltaa. Siitä huolimatta, että nämä asiat puuttuvat kolmannesta pilarista samoin kuin tietosuoja, on ryhdytty toimenpiteisiin, jotka loukkaavat selvästi yksityiselämää. Kuinka pitkälle voimme neuvoston

20 24 27/09/2006 mielestä vielä edetä ilman perusoikeuksia ja EU:n tasoista tuomioistuinta, jolla on toimivalta tutkia asioita uudelleen? Oikeusvarmuuden ja perusoikeuksien olisi oltava tällä hetkellä keskeisimpänä asiana. Tällä edistettäisiin pitkällä aikavälillä rikollisuuden torjunnan tehostamista. Oikeusvarmuus ja rikollisuuden torjunta kulkevat käsi kädessä Louis Grech (PSE). (MT) Pari kuukautta sitten komission varapuheenjohtaja Frattini totesi Euroopan parlamentissa, että hän ei voi edetä haluamaansa tahtia. Ymmärrämme ja kunnioitamme sitä, että byrokraattisia ongelmia on olemassa, mutta niitä ei voida käyttää jatkuvasti tekosyinä ja antaa niiden vuoksi hälyttävän tilanteen muuttua räjähdysherkäksi ja hallitsemattomaksi tilanteeksi. On hämmentävää, että unionin suhtautuminen on erittäin passiivista tällaisessa tilanteessa, joka on näin arkaluonteinen, inhimillinen ja murheellinen monille ihmisille ja maille, muun muassa jäsenvaltioille. Italian, Espanjan ja muiden maiden tavoin Maltan taakka on suurempi kuin yksikään maa voi yksin kantaa. Tämä on kriisi, joka ei tunne rajoja, ja sen vuoksi ratkaisun on koskettava Eurooppaa, Välimerta ja Afrikkaa, ja tarvittaessa siihen on otettava mukaan Yhdistyneet Kansakunnat. Meille on jo pitkään toisteltu mobilisaation, solidaarisuuden ja taloudellisen avun kaltaisia sanoja. Otetaanpa esimerkiksi Maltalle annettu lupaus siitä, että kesällä eurooppalaiset partiot alkavat liikkua vesillämme. Kesä tuli ja meni samalla, kun maahanmuuttajat tulivat, mutta partioita ei nähty missään. Toistaiseksi tuloksena on ollut ainaisen sekava politiikka, johon on sisältynyt hajanaisia toimia ja jokin sattumanvarainen ilmoitus siitä, että on löydetty vielä toinen puoli miljoonaa euroa lahjoitettavaksi. Tämä on niin kriittinen tilanne, että on laadittava eurooppalainen hätäsuunnitelma, ja tässä yhteydessä katson, että Euroopan parlamentilla olisi oltava enemmän toimivaltaa ja näkyvämpi rooli. On paljon aloitteita, joihin voisimme ryhtyä, ja yksi niistä on seurantakeskuksen perustaminen esimerkiksi Maltan kaltaiseen Välimeren maahan, jossa voitaisiin toteuttaa alueen laitonta maahanmuuttoa koskevaa koordinointityötä. Neuvoston ja komission on lähetettävä selkeä ja käytännöllinen viesti siitä, että ne todella pitävät tätä ongelmaa ensisijaisena asiana ja ne ovat valmiita ryhtymään toimiin sellaisen kattavan politiikan toteuttamiseksi, jolla ei oteta huomioon pelkästään kyseessä olevien jäsenvaltioiden välittömimpiä tarpeita vaan myös kyseessä olevien maahanmuuttajien tarpeet. Maahanmuuttajat ovat hyvin usein poliittisen sorron, järjestäytyneen rikollisuuden tai taloudellisen köyhyyden uhreja. Tämän suunnitelman on koskettava niitä maita, joista nämä maahanmuuttajat lähtevät, ja siinä on pyrittävä ratkaisemaan erityisesti maahanmuuttajien alkuperämaiden taloudellisia ongelmia. Mitä vakavammaksi tilanne muuttuu, sitä enemmän kansalaiset menettävät uskoaan Euroopan toimielimiin Sophia in 't Veld (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, tarvitsemme kiireellisesti siirtymälauseketta päätöksenteon tehostamiseksi ja demokratisoimiseksi. EU:n on puhuttava yhdellä äänellä, eikä se saa antaa Yhdysvaltojen sanella yksipuolisesti yhteisten terrorismin vastaisten toimiemme ehtoja. Tämä koskee esimerkiksi neuvotteluja, joita käydään vuoden 2007 jälkeisestä PNR-tietoja koskevasta sopimuksesta, mutta myös CIA:n toimia. Viime viikolla jäsenvaltiot tuomitsivat hyvin heikosti CIA:n salaiset säilöönottoleirit, mutta haluaisin tietää, aiotaanko Euroopassa edelleen käyttää näissä salaisissa ja laittomissa vankiloissa saatuja tietoja. Mitä tulee perusoikeuksiin, jotka loistavat tässä keskustelussa poissaolollaan, Euroopan parlamentti antoi vuonna 2004 komissiolle hyväksyntänsä sillä ehdolla, että komissio osoittaa erinomaisuutensa perusoikeuksien alalla. Toistaiseksi komission toimet ovat olleet varsin vaatimattomia. Arvoisa komission varapuheenjohtaja Frattini, tuomitsette esimerkiksi homofobian sanallisesti, mutta ryhdyttekö myös toimiin esimerkiksi 7 artiklan nojalla EU:n hallitusten ja ministerien homopelkoisia toimia ja lausuntoja vastaan? Aiotteko vihdoin lopettaa avioituneiden homoparien sietämättömän syrjinnän? Arvoisa komission varapuheenjohtaja ja neuvosto, aiotteko torjua ankarasti terrorismia mutta myös Euroopassa ilmenevää suvaitsemattomuutta? Patrick Gaubert (PPE-DE). (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, hyvät kollegat, yli laitonta maahanmuuttajaa on tämän vuoden alusta laskien rantautunut henkensä kaupalla veneillään Kanariansaarten, Lampedusan ja Maltan rannoille. Emme tiedä, kuinka monet muut ovat tosiasiassa hukkuneet. Se, mitä Jean-Marie Le Pen hetki sitten totesi näistä miehistä ja naisista, oli varsin asiatonta. Näiden maahanmuuttajien osalta ainoa tavoitteemme on heidän perheidensä elintärkeistä tarpeista huolehtiminen. Kyseessä olevat miehet, jotka ovat usein perheellisiä, ovat valmiita tekemään mitä tahansa voidakseen ruokkia lapsensa, ja mikään ei pysäytä heitä. Meidän ei pidä leimata näitä ihmisiä, vaan meidän on lopettava tämä inhimillinen kärsimys. Muuttakaamme siis puheemme teoiksi ja alkakaamme toteuttaa pikaisesti todellista maahanmuuttopolitiikkaa. Vieraillessani kollegojeni kanssa säilöönottokeskuksissa Euroopan eteläisillä rajoilla soitimme hälytyskelloja. Tänä kesänä Frontex-viraston yksikkö lähetettiin partioimaan Espanjan ja Afrikan rannikoille. Tämä oli myönteinen ensimmäinen toimi. Valitettavasti voimavaroista on yhä huutava pula. Tässä on esimerkkejä ryhmäni päätöslauselmassa ehdotetuista mahdollisista toimista. Ensimmäiseksi olisi lisättävä turvallisuutta ulkorajoillamme. Muistakaamme, että Schengenin alueellamme on olennaisen tärkeää jakaa vastuu ja taloudellinen taakka. Harkitkaamme tämän vuoksi yhteisten merirajoilla partioivien