Vantaan vertaisohjaajat - nuorilta nuorille yhdessä nuorten kanssa
|
|
- Karoliina Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vantaan vertaisohjaajat - nuorilta nuorille yhdessä
2 1
3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 Toiminnan esittely Vertaisohjaajuus... 4 Mitä tarkoittaa vertainen... 4 Kuka on vertaisohjaaja Vertaisohjaajatoiminnan kohdentaminen Nuoren valinta Toiminnan aloittaminen Roolit ja vastuut vertaisohjaajatoiminnassa Turvallisuus Vertaisohjaajatoiminnan kehittäminen Vertaisohjaajakoulutuksen rakenne Lähdeluettelo Liitteet Liite 1 Hakemus Liite 2 Välikysely Liite 3 Vertaisohjaajatoiminnan vuosikello
4 1. Johdanto Vertaisohjaajatoiminta alkoi Vantaalla vuonna 2006 Mikkolan ja Hakunilan Virtaa vertaisohjaajista - projektin muodossa. Vertaisnuoret toimivat nuorisotyöntekijöiden apuna muun muassa urheilutoiminnassa, pienten nutassa, diskoissa ja avoimissa nuorten illoissa. Vuonna 2009 Mikkolassa tehtiin yhteistyösopimus, jonka johdosta koulutetut vertaisohjaajat aloittivat ohjaamaan avoimia nuorisotilailtoja. Vertaisohjaajatoiminta on osa nuorten osallisuus- ja vaikuttamistoimintaa Vantaalla. Toiminnan esittely Vertaisohjaajuus on toiminnan vetämistä asuinalueella toisten samanikäisten nuorten kanssa usein nuorisotilalla joko itsenäisesti tai ohjaajien tukemana. Se on toisten nuorten toimintaan opettamista, valmentamista, tukemista ja jatkuvaa oppimista vuorovaikutuksessa toisten nuorten, ohjaajien ja aikuisten kanssa. Oppiminen tapahtuu tekemällä, harjoittelemalla erilaisten ja arvioimalla yhdessä sitä, mitä tapahtui ja millaisissa asioissa on parannettavaa. Olennaista on oman ryhmän toiminnan ja toisten nuorten kokemuksien puntarointi sekä toiminnan kehittäminen yhteistyössä toiminnassa olevien. 3
5 2. Vertaisohjaajuus Mitä tarkoittaa vertainen Nuorten vertaisuus voidaan määritellä monella eri tavalla. Nuoret voivat kuulua erilaisiin vertaisryhmiin, joko toimintaympäristön, toiminnan tai henkilöiden kautta. Vertaisryhmän nuoret tulevat pääsääntöisesti samanlaisesta sosiaalisesta ympäristöstä. Toiminnan kautta voidaan jakaa kokemuksia muiden. Nuoret ymmärtävät asiat samalla tavalla ja he puhuvat samaa kieltä keskenään. Vertaisryhmät ovat nuorille ensiarvoisen tärkeitä, koska nuoret peilaavat omaa kehitystään näiden ryhmien kautta. Vertaisryhmät Nuori voi kuulua moneen eri vertaisryhmään. Nuoren tausta ja kiinnostuksen kohteet määrittävät vertaisryhmiin kuulumisen. Kaikki samanikäiset nuoret eivät kuulu samaan vertaisryhmään. Vantaan nuorisopalveluiden toimintojen sisällä olevia vertaisryhmiä ovat muun muassa seuraavat: - moponuoret - punttinuoret - mediaryhmä - tanssiryhmä - nuorisotalokävijät - urheilijanuoret - musanuoret 4
6 - tyttötoiminta - pienryhmät - vertaisohjaajat Kuka on vertaisohjaaja Vertaisohjaajana voi toimia vantaalainen nuori, joka on omassa ryhmässään pidetty ja hyväksytty jäsen. Kyseiset nuoret ovat jo ennen koulutukseen osallistumista osallistuneet aktiivisesti nuorisotilojensa toimintaan niin toteuttajina kuin suunnittelijoinakin. Vertaisohjaajaksi voi tulla vaikka ei kuulu kaikkiin mahdollisiin vertaisalaryhmiin, joita on mukana nuorisotilojen toiminnoissa. Vertaisohjaaja voi olla esimerkiksi jonkun tietyn lajin erikoisosaaja. Vertaisohjaajien taustat voivat olla toisistaan poikkeavia. Vertaisohjaajakoulutukseen voidaan ottaa nuoria, joilla voi olla oman elämän hallinnassa vaikeuksia. Koulutuksella voidaan tukea nuoren elämänhallintaa. Koulutuksessa nuori oppii toimimaan itsenäisesti sekä ryhmän jäsenenä. Koulutus vahvistaa nuorten sosiaalisia taitoja. Vertaisohjaajat toimivat toisten nuorten tukena ja apuna. 3. Vertaisohjaajatoiminnan kohdentaminen Vertaisohjaajakoulutuksen pyrkimyksenä on osallistaa nuoret toimimaan itse oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Nuorille annetaan välineitä toimia itse aktiivisesti oman elämänsä vaikuttajina ja muiden nuorten vertaisohjaajina. Nuoret oppivat suunnittelemaan tulevaisuutta, kantamaan vastuuta ja kehittämään toimintaa. Nuorisotilan työntekijät arvioivat yhdessä, mihin toimintaan kyseisellä tilalla he osallistuvat. Jokainen nuorisotila rakentaa omannäköisensä toiminnan. 5
7 Vertaisohjaajatoiminta voi tukea jo olemassa olevaa toimintaa tai sen kautta on mahdollista luoda uutta toimintaa. Nämä eivät poissulje toisiaan. Vantaan nuorisopalveluilla vertaisohjaajat vetävät seuraavanlaisia toimintoja: - nuta-illat - punttisaliohjaus - pienten nuta - tanssiryhmä - tiedotus - kokkiryhmä - urheilutoiminta - tyttö- ja poikakerhot - leirit 4. Nuoren valinta Nuorisotyöntekijät tuntevat toiminnassa olevat nuoret. Nuorisotyöntekijä kertoo vertaisohjaajatoiminnasta ja koulutuksesta nuorille. Nuori voi myös itse ilmaista olevansa kiinnostunut vertaisohjaajuudesta. Kaikki toimintaan pyrkivät nuoret täyttävät hakemuksen (liite 1), jonka jälkeen nuorisotyöntekijät valitsevat haastatteluun pääsevät nuoret. Vertaisohjaajien koulutus tapahtuu vuosittain elokuun viimeisenä viikonloppuna Kukonnotkon leirikeskuksessa. Vertaisohjaajien toimintakausi on syyskuusta seuraavan vuoden toukokuuhun. Jokainen nuorisotila voi kuitenkin muokata toimintakauden omien tarpeiden mukaisesti. Nuorten mielenkiintoa kannattaa pitää yllä koulutukseen saakka antamalla esimerkiksi vastuullisia tehtäviä erilaisissa toiminnoissa. 6
8 Toiminnan vakiinnuttua uusien nuorten mukaan ottaminen on tärkeää, jotta toiminnalla on jatkuvuutta. Vertaisohjaajana voi jatkaa useammankin vuoden. Vertaisohjaajanuoret ovat vapaaehtoisia, rehellisiä, aktiivisia, vastuuntuntoisia ja näyttävät hyvää esimerkkiä. Vertaisohjaajilta vaaditaan sitoutumista toimintaan. Vertaisohjaajana voi toimia vuotiaat nuoret. Vertaistoiminnasta kiinnostuneita nuorempia nuoria voidaan valmentaa vertaisohjaajuuteen ottamalla heitä mukaan apuohjaajaksi. 18-vuotta täyttäneiltä vaaditaan rikosrekisteriote. 5. Toiminnan aloittaminen Vertaisohjaajien työstä ei makseta palkkaa, vaan vertaisohjaajat palkitaan yhteisesti sovitun mallin mukaan. Palkitsemiskäytäntö vahvistetaan vuosittain koulutusleirillä. Vertaisohjaajien on mahdollista hakea toimintaansa kohdeavustusta. (Lisätietoja nuorisopalveluiden avustusohjeesta -> nuorille -> kansalaistoiminta ja järjestöt -> avustukset). Työvuorot tehdään aluksi ohjaajan avustuksella, mutta tavoitteena on, että vertaisohjaajat tekevät itse työvuorolistansa. Vertaisohjaajat sopivat keskenään työvuorojen vaihdoista ja merkkaavat ne työvuorolistaan. Toiminnasta riippuu kuinka monta vertaisohjaajaa on työvuorossa. Esimerkiksi nuorisotaloilla, joissa vertaisohjaajat työskentelevät itsenäisesti on oltava neljä vertaisohjaajaa, joista kahden täysiikäisiä. Avointen nuorisotilailtojen yhteydessä vedettävissä ryhmissä on oltava kaksi vertaisohjaajaa. Työvuoro on vain kerran viikossa, jotta se ei kuormita nuorta liikaa. Jokaisen nuorisotilan vertaisohjaajaryhmät tekevät omat pelisääntönsä koulutusleirillä. Vertaisohjaajilla on hyvä olla työasu, jotta he erottuvat työvuorossa muista nuorista. Tarvittaessa vertaisohjaajille voidaan antaa nuorisotilan avaimet. Nuorisotyöntekijän velvollisuus on huolehtia vertaisohjaajien jaksamisesta toimintakauden aikana. Vertaisohjaajatoiminnasta on mahdollisuus pitää taukoa ja myös palata takaisin toimintaan. Vertaisohjaajien kanssa on hyvä pitää säännöllisin väliajoin palavereita. Palavereissa käydään läpi muun muassa toimintaa, onnistumisia, epäonnistumisia, kehittämiskohteita, haasteita ja tunteita. Palavereista tehdään muistio. Toiminta tulee dokumentoida esimerkiksi viestivihkolla. Välikyselyt tehdään vuosittain joulukuussa ja huhtikuussa. (liite 2) 7
9 6. Roolit ja vastuut vertaisohjaajatoiminnassa Nuorisotyöntekijän tehtävänä on motivoida, kannustaa ja tukea vertaisohjaajia. Työntekijän tulee olla sitoutunut toimintaan yhdessä vertaisohjaajien kanssa. Työntekijällä on suuri vastuu koulutuksen ja sen jälkeisen vertaistoiminnan toteutumisessa. Työntekijöiden vastuulla on tukea sekä kannustaa vertaisohjaajia eri tavoin esimerkiksi järjestämällä yhteisiä virkistystilaisuuksia. Työntekijä on viime kädessä vastuussa vertaisohjaajatoiminnasta. Vertaisohjaaja kantaa vastuun itsestään ja muista ryhmän jäsenistä. Hän on kiinnostunut kehittämään toimintaansa yhdessä muiden kanssa. Vertaisohjaaja kohtelee kaikkia yhdenvertaisesti, kunnioittavasti ja puuttuu tarvittaessa epäkohtiin. Nuorisotyöntekijän ja vertaisohjaajan roolit 1 Vertaisohjaaja toimii - tekee aloitteet toiminnasta työntekijä mahdollistaa - keskustelee, arvioi ja antaa mahdollisuuksia - kokoaa ja innostaa mukaan muita nuoria - ohjaa nuoria vertsujen toimintaan, delegoi ja antaa vastuuta toteutukseen - sopii aikatauluista ja työnjaosta vertsujen ja nuorten kesken - huolehtii siitä, että prosessi etenee ja puuttuu tilanteeseen ainoastaan tarvittaessa - neuvottelee ja hankkii resursseja - vastaa toteutuksesta - välittää tietoja kontakteista ja mahdollisuuksista - "on kuulolla" ja tukena tarvittaessa - arvioi yhdessä muiden nuorten ja työntekijän kanssa "miten meni" - arvioi yhdessä "miten meni" 1 Yrjö Laasanen
10 7. Turvallisuus Turvallisuus tarkoittaa vastuuntuntoista sääntöjen noudattamista ja muiden huomioimista. Työntekijän vastuulla on perehdyttää vertaisohjaajat oman nuorisotilan turvallisuusasioihin. Jokaisen vertaisohjaajan tulee lukea turvallisuuskansio, jotta hän tietää miten toimia erilaisissa tilanteissa. Vertaisohjaajien kanssa tulee käsitellä ennakkoon mahdolliset vaaratilanteet ja niiden vaikutukset sekä toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Vertaisohjaajat tekevät tarvittaessa uhka- ja vaaratilanneilmoituksen, joka toimitetaan vertaistoiminnasta vastaavalle ohjaajalle, aluenuorisopäällikölle, nuorisopalveluiden johtajalle, työsuojeluvastaavalle ja nuorisopalveluiden turvallisuusasiantuntijalle. Vertaisohjaajat ovat vakuutettuja toiminnan aikana. Vakuutus on voimassa kunnan järjestämässä nuoriso- ja kerhotoiminnassa. Vakuutus on voimassa myös niihin liittyvien välittömien matkojen aikana. Vakuutus on voimassa myös tilaisuuksien aikana. Kaikissa toiminnoissa tulee ottaa huomioon turvallisuustekijät. Vertaisnuoret tulee opastaa tekemään turvallisuussuunnitelma omasta toiminnasta, kuitenkin siten, että ohjaaja tarkastaa sen. Turvallisuussuunnitelmaa tehdessä tulee käydä ennakkoon läpi kaikki mahdolliset riskit. Illoissa ja kerhoissa tulee noudattaa samoja turvallisuusohjeita, kuin talojen normaalissakin toiminnassa. Turvallisuuskäytänteitä on hyvä kerrata aika ajoin, esimerkiksi järjestämällä harjoitustilanteita. Erilaisia toimintoja järjestettäessä tulee huomioida resurssit. Kerhoja voidaan ohjata kahdella vertaisohjaajalla, mutta taloiltaan tarvitaan vuoroon vähintään neljä vertaisohjaajaa, joista kahden tulee olla täysi-ikäisiä. Vertaisohjaajien kanssa sovitaan, miten toimitaan muun muassa seuraavanlaisissa tilanteissa: Nuorisotilalle voi koska tahansa tulla 9
11 - ulkopuolinen henkilö kysymään esimerkiksi käyttövuoroa - ulkopuolinen henkilö päihtyneenä / aggressiivisesti käyttäytyvä ulkopuolinen - nuori päihtyneenä tai - aggressiivisesti käyttäytyvä nuori. 8. Vertaisohjaajatoiminnan kehittäminen Vertaistoiminta on laadukasta silloin, kun se on saatu vakiinnutettua toimintoihin. Tämä ei tapahdu hetkessä. Tulee miettiä, millä nuoret saadaan motivoitumaan toiminnasta. Toiminnan laadukkuudesta kertoo myös se, että nuorten omia osaamisen alueita hyödynnetään toiminnassa. Toimintaan koulutetaan ja toiminta on suunnitelmallista. Laadukasta toimintaa saadaan vain kehittämällä sitä jatkuvasti. Kun uusia nuoria tulee mukaan, on heidän erikoisosaamisensa otettava huomioon toimintoja suunniteltaessa. Ennen toiminnan käynnistämistä on hyvä suunnitella se, miten toiminnan laadukkuutta mitataan. Toiminnan arvioinnissa käytetään itsearviointimenetelmää. (Hovi ym. 2009: 35 41). Laadukasta vertaistoimintaa järjestettäessä nuoret oppivat ottamaan vastuuta. Osalle vertaisohjaajana toimiminen voi olla ensimmäinen kokemus pitkäaikaisemmasta työstä, jolloin tutustutaan työelämään. Muiksi vertaisohjaajatoiminnan hyödyiksi työntekijät ovat listanneet seuraavia asioita 2 : Nuorten elämäntaitojen kehittyminen Nuorille "suunta" elämään Uusien, konkreettisten taitojen oppiminen Uusi harrastus, tulevaisuudessa jopa ammatti Turvallinen harrastus turvallisessa ympäristössä Turvallinen ympäristö kokea myös pettymyksen kokemuksia Vertaistuen saaminen Luottamaan oppiminen Ohjaajan työn ymmärtäminen Syy-seuraussuhteen ymmärtäminen Mahdollisuus erilaisille nuorille Mahdollisuus itseilmaisuun Vertsut muiden nuorten "ihanteina" 2 Pia Tasanko
12 Vertaistoiminta on laadukasta, kun toiminnassa mukana olevat nuoret ottavat vastuuta toiminnoissa, luottavat toisiinsa ja tekevät aukotonta yhteistyötä muiden vertaisohjaajien kanssa. Vertaisohjaajat ovat mukana toiminnan suunnittelussa, päätöksenteossa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Vertaisohjaajatoiminnossa tärkeitä asioita ovat muun muassa: aikuisen tuki ja vastuu säännöllisyys luottamus vuorovaikutus rehellisyys ja eteneminen pienin askelin. 9. Vertaisohjaajakoulutuksen rakenne Markkinointi - Vertaisohjaajatoiminta tulee olla nuorille tuttua. Työntekijä vastaa siitä, että nuoret tietävät mitä vertaisohjaajatoiminta tarkoittaa. Hakemus - Vertaisohjaajatoiminnasta kiinnostuneet nuoret täyttävät hakemuksen. Hakemuksella opetetaan työelämän käytäntöjä. Haastattelu - Haastattelun perusteella nuori valitaan vertaisohjaajakoulutukseen. Koulutuspäivä - Koulutuspäivän aikana käydään läpi tarkemmin, mitä vertaisohjaajatoiminta tarkoittaa ja mihin nuoret sitoutuvat. Päivän aikana vahvistetaan nuorten motivaatiota ja orientoidutaan vertaistoimintaan. Koulutusleiri - Leiri koostuu tulevien vertaisohjaajien ryhmäytyksestä, koulutuksesta ja kokeesta. Leirin aikana ryhmät suunnittelevat omat käytänteet ja säännöt. Leirillä työntekijöille on oma koulutusosuus. 11
13 Toiminnan arviointi ja kehittäminen - toimintaa tulee arvioida kriittisesti - auditointi - toinen koulutusleiri (oman toiminnan arviointia ja kehittämistä sekä kokemusten vaihtoa) 12
14 Lähdeluettelo Hovi, Merja & Luukkonen, Tero & Mäkelä, Pekka & Pakka, Viula & Taponen, Harri & Westman, Marika Nuorisotyön arviointi käsikirja nuorisotyön prosessien auditointiin ja itsearviointiin. Art-Print Oy. Laasanen, Yrjö. Nuorisotyöntekijän ja vertaisohjaajan roolit. Vertaisohjaajapilotin arviointimateriaalia Tasanko, Pia. Yhteenveto Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden vertaisohjaajatoiminnan kehittämispajasta
15 Liitteet Liite 1 Hakemus 1. Miksi haluat vertaisohjaajaksi? 2. Mitkä ovat vahvuutesi vertaisohjaajana? 3. Mitä toimintoja haluat ohjata? 14
16 Liite 2 Välikysely 1. Oletko saanut tukea muilta vertaisohjaajilta työskentelyysi? 2. Mitä muuta tukea koet tarvitsevasi toimiessasi vertaisohjaajana? 3. Oletko saanut riittävästi tukea nuorisotyöntekijöiltä? 4. Minkälaista tukea koet tarvitsevasi nuorisotyöntekijöiltä? 5. Oletko tyytyväinen omaan työpanokseesi? 6. Onko jotain, mitä tekisit toisin? 7. Millä tavoin olet tukenut nuorisotyöntekijöitä toimiessasi vertaisohjaajana? 8. Oletko halukas jatkamaan vertaisohjaajana kauden loppuun saakka? Vapaa sana: 15
17 Liite 3 Vertaisohjaajatoiminnan vuosikello VERTAISOHJAAJATOIMINNAN VUOSIKELLO JOULUKUU - Toiminnan ohjaus TAMMIKUU - Toiminnan arviointi ja kehittäminen MARRASKUU - Toiminnan ohjaus HELMIKUU - Toiminnan ohjaus MAALISKUU - Toiminnan ohjaus HUHTIKUU - Nuorten kartoitus ja toiminnan markkinointi LOKAKUU - Toiminnan ohjaus HEINÄKUU SYYSKUU - Toiminnan käynnistäminen ELOKUU - Koulutusleiri TOUKOKUU - Hakemus, koulutuspäivä, haastattelu KESÄKUU - Hakemus, koulutuspäivä, haastattelu 16
18 Muistiinpanoja 17
19 Muistiinpanoja 18
20 Vantaan kaupunki Nuorisopalvelut Kati Järvinen Joona Niemi Kielotie 20 c, 4. krs Vantaa 1
Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät
Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho
LisätiedotNuorisotyön laadun arviointi Nuorisotyön itsearviointi- ja auditointimalli
7.2.2017 www.nuorisokanuuna.fi 1 Nuorisotyön laadun arviointi Nuorisotyön itsearviointi- ja auditointimalli Laatukriteerein tuotetaan yhteistä käsitystä siitä, millainen nuorisotyö on hyvää ja tavoiteltavaa
LisätiedotLiite 1. Nuorisotoimi 2015
Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotYkkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.
Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotKOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003
Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419
LisätiedotKeski-Suomen perhekeskustoiminnan pelikirja
Keski-Suomen perhekeskustoiminnan pelikirja Tukemaan toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia Elämä on joukkuepeliä. 20.12.2018 Petri Oinonen ja Sari Paananen Kunta tai alue (väkiluku) PERHEKESKUSTOIMINNAN
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
LisätiedotASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast
ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?
LisätiedotVertaisohjaajatoiminta Vantaan kaupunginkirjastossa. Marjo Hänninen Varkaus
Vertaisohjaajatoiminta Vantaan kaupunginkirjastossa Marjo Hänninen Varkaus 26.9.2013 Velvoitteita o Nuorisolaki o 7 Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten
LisätiedotTampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN
Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.
LisätiedotPerusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen
Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen tulosalueen taustatietoja Perustehtävä: perusopetuslain mukaisen
LisätiedotOPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi
OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...
LisätiedotAsiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen
Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa
LisätiedotPETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014
PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi
LisätiedotMaakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014
Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Tausta ja määritelmä TAUSTA: Terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
Lisätiedot21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola
Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotNivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)
Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotTukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin
Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotSEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ
Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ
LisätiedotVETURI V. Ryhmätöiden tuotokset
VETURI V Ryhmätöiden tuotokset Tuotettu Kurussa 7.-8.4.2006 Teema 1: Callidus-tuutorointi Vetäjät: tutorsihteeri Heidi Kerbs, HAMOK ja tutorvastaava Jari Nurmi, RANKA 1.1 AMK:N ROOLI (rahoitus? yhteistyökumppanit?
Lisätiedot1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen
1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti Kalake r.y / Seikkailukasvatuspäivät Mikkeli www.pkky.fi/pko p Suvi Mutanen Kati Lappalainen 2 Seikkailukasvatus työhyvinvointia tukemassa? Työpajan ohjelma
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotTiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t
Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Elokuu Täydennyshaun tulokset Jälkiohjaus Tiedonsiirto koulutusten järjestäjien
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotAamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit
Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa
LisätiedotTERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN
TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen
LisätiedotNUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta
NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotNuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli
Auditointikoulutus II Tampere 16. 17.11.2010 Nuorten osallistuminen auditointeihin Pks kokemukset ja vinkit 15.11.2010 P.Mäkelä 1 Taustaa Lähtökohta: Auditointi ja itsearviointi > nuorisotyön kehittäminen
LisätiedotKT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010
KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä
LisätiedotTEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015
1 TEAM FINCHEVAL RY 2 JOHDANTO Toimintalinja on laadittu Suomen Ratsastajainliiton seurakehittämisohjelman mukaisesti vuodelle 2015. Toimintalinjasta käy ilmi asioita, jotka ovat seurallemme tärkeitä ja
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015
Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotKJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat
KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto
LisätiedotLC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015
LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus
LisätiedotKehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015
Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N
LisätiedotLapsen ja kasvattajan välinen suhde:
Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotYhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry
Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotVertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena
Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan
LisätiedotKouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anita Kokkonen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Seuratoiminnan aluekehittäjä, järjestötoiminta 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Päijät-Hämeen
LisätiedotSuunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.
JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma
LisätiedotMAHIS Koulutus ohjaajille Tuki nuorten projekteille MAHIS ELÄMÄ HALTUUN, UNELMAT TOTEEN
MAHIS Koulutus ohjaajille Tuki nuorten projekteille MAHIS ELÄMÄ HALTUUN, UNELMAT TOTEEN Kokemuksia Mahiksesta Päällimmäisenä ajatuksena nousi nuorten osallistamisen merkityksellisyys. Kun nuorille annettiin
LisätiedotPidämme puolta pidämme huolta
Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotLapsen osallisuus ja kuuleminen
Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.
LisätiedotITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti
ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni
LisätiedotFysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi
Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotLAMKO. Tutorvastaavan opas LAMKO
LAMKO Tutorvastaavanopas LAMKO SISÄLTÖ Tutorvastaavantehtävät...2 Tapaamiset...2 Vastaavientapaamiset...2 Alojentutortapaamiset...2 Tutorkansio...5 Kirjevalituille...5 Google-kalenteri...6 Tutorpassit...7
LisätiedotCoaching-ohjelma 2013
Coaching-ohjelma 2013 KUUMA TVT-hanke / EDU10 Sivistysverkosto Päämäärä Coaching-ohjelman päämäärä on ohjata opettajat kehittymään tavalla, jolla he voimaantuvat ja osaavat jatkossa coachata myös oppilaita
LisätiedotMiten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto
Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti
Lisätiedotminä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start
minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi
LisätiedotKIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)
KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN
LisätiedotMLL. Tukioppilastoiminta
MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön
LisätiedotAvustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.
Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset
Lisätiedot- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio
LisätiedotLaatu ja tasa-arvo esiopetuksessa
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka
LisätiedotTAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA
LisätiedotKOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA
KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on
LisätiedotVertaistoiminta Saksassa ja Itävallassa
Vertaistoiminta Saksassa ja Itävallassa Jokke Reimers 11.1.2016 Kansalaisareena 2016 Vertaistoiminta Suomessa Vertaistoiminnan toimintaedellytyksissä on parantamisen varaa.» 1. Mitä meiltä puuttuu?» 2.
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotOtsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...
1 Nuorisovaltuuston kokous ESITYSLISTA AIKA ma 7.1.2019 16.30 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELLYT AS IAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 3 2 KOKOUKSEN AVAUS... 3 3 KOKOUKSEN
LisätiedotTAMMIKUU 2017 VIIKKO 1
TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotMILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?
MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ? Miniopas - Itsearvio Tässä oppaassa on kuvattu hyvän, toimivan ryhmän ominaisuuksia. Arvioi oppaan avulla omien ryhmiesi toimintaa. Verratkaa yhdessä arviointejanne. Millainen
LisätiedotKansalaisen hyvinvointi (tieto)
Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi
LisätiedotPlan för småbarnspedagogik Ti arbeit pedagogiskt ilag Korsholms kommun
Plan för småbarnspedagogik 2016-2017 Ti arbeit pedagogiskt ilag Korsholms kommun Varhaiskasvatussuunnitelma 2016-2017 pedagogista tiimityötä Mustasaaren kunta Annika Sariola lastentarhanopettaja/ tiennäyttäjä
LisätiedotOPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta
OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe
LisätiedotVantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta
Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Jaettua iloa! Vapaaehtoisena toimit tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, ilman ammattityön vaatimuksia. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattilaisten työtä vaan täydentää
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotNASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015
NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri
LisätiedotLänsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu
Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotTAMMIKUU 2013 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI
1 TAMMIKUU 2013 1 2 3 4 5 6 Uudenvuodenpäivä 1.-8.1. Uusi Vuosi Venäjällä Loppiainen 7 8 9 10 11 12 13 JOULUKUU 2012 48 1 2 49 3 4 5 6 7 8 9 50 10 11 12 13 14 15 16 51 17 18 19 20 21 22 23 52 24 252627
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotHARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT
Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotTYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla
TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä
1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon
LisätiedotSASTAMALAN NUORISOPALVELUJEN ESITYS VASTAAVAN NUORISOTYÖNTEKIJÄN VAKANSSIN TÄYTTÄMISESTÄ 2012 ALKAEN VAKITUISESTI
SASTAMALAN NUORISOPALVELUJEN ESITYS VASTAAVAN NUORISOTYÖNTEKIJÄN VAKANSSIN TÄYTTÄMISESTÄ 2012 ALKAEN VAKITUISESTI Sisältää selvityksen henkilöstöresursseista, henkilöstön työnkuvaukset, vaihtoehdot mikäli
Lisätiedot1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1
OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME
LisätiedotSPORTTIA KAIKILLE Liikuntaryhmät ja kerhot Kevät 2016
SPORTTIA KAIKILLE Liikuntaryhmät ja kerhot Kevät 2016 Sporttia kaikille liikuntaa Vantaalla Sporttia kaikille hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jonka tavoitteena on tukea ja edistää
LisätiedotNUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI
NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen
LisätiedotKeski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari
Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Minä muutoksessa ja muutos minussa Pirkko-Liisa Vesterinen KT, dosentti Kunnanjohtaja 15.4.2015 Pirkko-Liisa Vesterinen 15.4.2015 1 1. Minä muutoksessa Mikä
LisätiedotVOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A :
NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 5 KÄRKEÄ: 1. TURVALLISUUS Mitkä asiat luovat turvallisuutta lastensuojelussa? 2. HOIDOLLINEN SIJAISHUOLTO Millainen sijaishuolto eheyttää? 3. VAATIVA LASTENSUOJELU Millaista sosiaalityön
Lisätiedot