Aika/Tid , Klo/Kl. 18:20-19:50 Paikka/Plats Juhlatalo, Uudensillantie 39 / Festsalen, Nybrovägen 39

Transkriptio

1 5/ Aika/Tid , Klo/Kl. 18:20-19:50 Paikka/Plats Juhlatalo, Uudensillantie 39 / Festsalen, Nybrovägen 39 Osallistujat/Deltagare Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Rantala Juhani 18:20-19:50 pj./ordf. Liljeström Maria 18:20-19:50 varapj./viceordf. Grönqvist Kjell 18:20-19:50 jäsen/ledamot Kajander Lauri 18:20-19:50 jäsen/ledamot Viita Mari 18:20-19:50 jäsen/ledamot Wikström Mia 18:20-19:50 jäsen/ledamot Åström Magnus 18:20-19:50 jäsen/ledamot Kankfelt Tim 18:20-19:50 Kh:n edustaja/kst:s repr. Pokkinen Ahti 18:20-19:50 nuor.valt.ed./ungd.fullm.repr. Grannas Mikael 18:20-19:50 esittelijä/föredragande Tanskanen Tiina 18:20-19:50 pöytäkirjanpit./protokollför. Muu/Övriga Lindqvist Kaj 18:20-19:50 Kh:n pj/kst:s ordf. Kaski Suvi 18:20-19:20 asiantuntija/sakkunnig Lyytinen Jarkko 18:20-19:20 asiantuntija/sakkunnig Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden Puheenjohtaja/Ordförande Juhani Rantala ntarkastaja/juste rare npitäjä/förare Tiina Tanskanen ntarkastaja/justera re sähköisesti tarkastettu et elektroniskt justerat nähtävänä et framlagt Mari Viita :00 Kjell Grönqvist

2 5/ Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 42 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet 3 43 ntarkastajien valinta / Val av protokolljusterare 4 44 Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan 5 45 TM2 Talman keskustan eteläosan asemakaava / Detaljplan för Tallmo centrum, södra delen 46 Lausunto Uusimaa-kaava 2050 ehdotuksesta / Utlåtande om förslaget till Nylandsplan Tuusulan yleiskaava 2040 lausuntopyyntö / Tusby generalplan 2040 begäran om utlåtande 48 Järvenpään yleiskaava 2040 kaavaluonnos / Träskända generalplaneutkast Pähkinälehdon asemakaava-alueen tontinmyynti, kortteli 543 tontti 2, Betoco Asunnot Oy / Tomtförsäljning på Hassellundens detaljplaneområde, kvarter 543 tomt 2, Betoco Asunnot Oy 50 Pähkinälehdon asemakaava-alueen tontinmyynti, kortteli 545 tontti 1, Alfamark Oy / kumoaminen sekä myynti Tila Group Oy:lle / Tomtförsäljning på Hassellundens detaljplaneområde, kvarter 545 tomt 1, Alfamark Oy / upphävande och säljning till Tila Group Oy 51 Pähkinälehdon asemakaava-alueen tontinmyynti, kortteli 546 tontti 1, Suomen puukerrostalot Oy / Tomtförsäljning på Hassellundens detaljplaneområde, kvarter 546 tomt 1, Suomen puukerrostalot Oy 52 Jokilaakson asemakaava-alueen tontinmyynti, kortteli 5062, tontti 1, Elanta Oy / Tomtförsäljning på Ådalens detaljplaneområde, kvarter 5062, tomt 1, Elanta Oy 53 Söderkullan taajaman korttelin 39, Amiraalintie 4, tontinmyynti / Tomtförsäljning kvarteret 39, Amiralsvägen 4, i Söderkulla tätort 54 Kiinteän omaisuuden vuokraaminen / Arrende av fast egendom, Kallbäck Fbk r.f 55 Kiinteän omaisuuden vuokraaminen Kartanonrinteen asemakaava-alueelta, K1536 T1, / Utarrendering av fast egendom på Herrgårdsbrinkens detaljplaneområde, K1536 T1, Viranhaltijapäätökset, kiinteistönluovutukset / Tjänstemannabeslut, fastighetsöverlåtelser

3 5/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet MAAJAOS 42 Maankäyttöjaosto / Todettiin, että kokous oli laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Det konstaterades att sammanträdet var lagenligt sammankallat och beslutfört.

4 5/ ntarkastajien valinta / Val av protokolljusterare MAAJAOS 43 Maankäyttöjaosto / Päätös ntarkastajiksi valittiin Mari Viita ja Kjell Grönqvist. Beslut Till protokolljusterare valdes Mari Viita ja Kjell Grönqvist.

5 5/ Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan MAAJAOS 44 Maankäyttöjaosto / Päätös Maankäyttöjaosto päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan. Beslut beslutade enhälligt godkänna föredragningslistan.

6 5/ TM2 Talman keskustan eteläosan asemakaava / Detaljplan för Tallmo centrum, södra delen 1629/ /2016 MAAJAOS 45 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: Kaavoituskoordinaattori / Planläggningskoordinator Suvi Kaski, suvi.kaski(at)sipoo.fi Kaavatyön taustaa ja vaiheita Kaavatyö kuulutettiin vireille ja kaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Asemakaavatyötä koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Uudenmaan ELY-keskuksessa. Aloitusvaiheessa järjestettiin alueen suunnittelusta kiinnostuneille avoin yleisötilaisuus, Talman suunnitteluilta. Tilaisuudessa oli mahdollisuus tutustua alueelle laadittuun alustavaan viitesuunnitelmaan sekä muihin suunnittelualuetta koskeviin suunnitelmiin, selvityksiin ja tausta-aineistoihin. Vuosien sekä alkuvuoden 2019 aikana laadittiin kaavatyön edellyttämiä selvityksiä ja suunnitelmia. Näiden pohjalta korjattiin kaavaluonnoksen pohjana toimivaa viitesuunnitelmaa sekä laadittiin kaavaluonnos. Kaavatyön tavoitteet Sipoon valtuusto hyväksyi voimakkaaseen kasvuun perustuvan strategian, jonka mukaisesti kunta pyrkii kasvattamaan mm. seudullista merkitystään. Tavoitteena on vauhdittaa Nikkilä-Talma-kasvuvyöhykkeen kehitystä. Talman kehittämisen on tavoitteena mahdollistaa yhdessä Nikkilän kehityksen kanssa henkilöjunaliikenteen käynnistäminen Nikkilän, Keravan ja Helsingin välille. Talman merkitys korostuu myös Bastukärrin työpaikka-alueen kehityksen kautta, kun alueen työntekijöille halutaan tarjota monipuolisia asuinmahdollisuuksia lähellä työpaikkaa. Suunnittelualue on Sipoon yleiskaavan 2025 ja Talmaan laaditun osayleiskaavan mukaisesti keskeinen osa Talmaan tulevaisuudessa muodostuvaa taajamakeskusta. Suunnittelualueesta on tavoitteena muodostaa Talman tulevan taajamakeskuksen ja juna-aseman läheinen, monimuotoinen sekä varsin tiivis ja tehokkaasti toteutettu asumispainotteinen alue noin asukkaalle. Asemakaavalla mahdollistetaan koko taajamaa palvelevan

7 5/ oppimiskeskuksen rakentaminen sekä Martinkyläntieltä Keravantielle suuntautuvan pohjois-eteläsuuntaisen pääkokoojakadun ja tähän katuyhteyteen liittyvän ensimmäisen radanalituksen toteuttaminen. Kaavoitusprosessin vaihe Kaavatyötä on jatkettu laatimalla asemakaavaluonnos MRL:n 62 :n mukaisen vuorovaikutuksen käymiseksi. Kaavaluonnoksen rakenne Asemakaavan liikenteellisen rungon muodostaa uusi kokoojakatu, joka lähtee Martinkyläntieltä etelään alittaen rautatien ja yhdistyy etelässä Talmantiehen. Kokoojakadun varteen sijoittuu pääosin 2-4-kerroksisia asuinkortteleita, jotka muodostavat suljettuja tai puolisuljettuja pihapiirejä. Asuinrakentamisen volyymi on suurempaa alueen pohjoisosassa, lähellä tulevaa juna-asemaa, jonne kaavassa osoitetun aukion reunoille, sijoittuu osin 6-kerroksisia asuinkerrostaloja. Alueen eteläosassa uusi asuinrakentaminen on pääosin 2-kerroksista, liittyen näin olemassa olevaan omakotiasutukseen. Kokoojakadun varren asuinrakennusten maantasokerroksiin on kaavassa osoitettu sijoitettavaksi asumista palvelevia yhteiskäyttöisiä tiloja, jotka voidaan ottaa tarvittaessa liike- ja palvelutilakäyttöön. Uusi oppimiskeskus on sijoitettu osayleiskaavasta poiketen kokoojakadun länsipuolelle. Näin oppimiskeskukselle saatiin osayleiskaavaratkaisua keskeisempi sijainti aluerakenteessa sekä riittävät tilat niin tilavaraustarvetta kasvattaneelle oppilaitokselle kuin sen yhteyteen toteutettaville liikuntakentille. Ratkaisu mahdollistaa myös virkistysalueen toimintojen paremman hyödyntämisen oppimiskeskuksen toiminnassa. Alueen pysäköinti on järjestetty monimuotoisesti: Alueen pohjoisosaan, radan varteen on osoitettu laaja pysäköintipuisto, joka palvelee suurelta osin asukaspysäköintiä, mutta osin myös mahdollista tulevaa juna-aseman liityntäpysäköintiä. Muilta osin pysäköintipaikat on osoitettu pääosin toteutettavaksi korttelien sisälle tai asuinkortteleiden läheisille autopaikkojen korttelialueille. Alueen toteutuminen on osoitettu kaavaluonnosratkaisussa kaksivaiheiseksi ja se on kytköksissä henkilöjunaliikenteen käynnistymiseen Kerava-Nikkilä rataosuudella. Alueen toteutuksen vaiheistus näkyy erityisesti autopaikkamitoituksessa ja sitä myötä asuinrakentamisen maksimaalisessa määrässä: Alueen toteutuksen alkuvaiheessa asuinrakentamisen autopaikkanormi on tiukempi kuin henkilöjunaliikenteen käynnistymisen jälkeen, jolloin paremman

8 5/ julkisen liikenteen palvelutason oletetaan vähentävän alueella asuvien auton käytön tarvetta. Kaavassa on osoitettu kaksi väliaikaista pysäköintialuetta (alueen etelä- ja pohjoisosaan). Nämä alueet toimivat alueen rakentumisen ensivaiheessa pysäköintialueita, mutta ne on mahdollista muuttaa myöhemmin asuinrakentamisen korttelialueiksi, kun käynnistyvän henkilöjunaliikenteen myötä, alueen pysäköintinormia voidaan väljentää. Kadunvarsipysäköinnin on tarkoitus palvella vieras- ja asiointiliikennettä. Asemakaavaluonnoksessa on osoitettu asuinrakennusoikeutta yhteensä k-m2, joista rakentumisen ensi vaiheessa, tiukemman pysäköintinormin mukaisesti (1 ap/70 k-m2) toteutuvaa olisi k-m2. Yleisille rakennuksille, oppimiskeskusta varten, on osoitettu k-m2. Asuinkerrostalojen korttelitehokkuus vaihtelee välillä e=0,73-1,83 (tilanne, kun autopaikkanormi alkuvaihetta väljempi). Alueen lopullinen kerrosala mahdollistaa arviolta noin asunnon (75 k-m2/asunto) rakentamisen yhteensä noin asukkaalle. Kaava-alueen itäreunassa on luonnontilaisena säilytettävä lähivirkistysalue (VL/s-2) ja alueen länsiosaan sijoittuu toiminnallinen lähivirkistysalue (VL-2). Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet, kuten perhosten ja viitasammakoiden elinalueet sekä arvokas lehtoalue on suojeltu asemakaavamerkinnöin (luo ja SL). Lausunnonantajat Asemakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvästä aineistosta pyydetään lausunnot ainakin seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan liitto Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä (HSL) Väylävirasto Keravan kaupunki Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Porvoon kaupunki, terveydensuojelu Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri Keravan Energia Oy alueen yksityistiekunnat Nimistötoimikunta Talman kyläyhdistys TalmaSki Kunnan sisäisille viranomaistahoille järjestetään kaavaluonnoksen

9 5/ esittelytilaisuus, jossa he voivat esittää lausuntonsa kaavasta. Liite / Bilaga Liite 1/45. MAAJAOS: Asemakaavaluonnoskartta ja kaavamääräykset Liite 1/45. MAAJAOS: Asemakaavaluonnoksen selostus liitteineen Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää asettaa Talman keskustan eteläosan asemakaavan, kaava TM 2, valmisteluaineiston (sis. kaavaluonnos ja sitä koskevan aineiston) nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar lägga fram beredningsmaterialet för detaljplan TM 2 södra delen av Tallmo centrum (planutkast med gällande material) i enlighet med markanvändnings- och bygglagens 62 och markanvändnings- och byggförordningens 30 samt begära nödvändiga utlåtanden. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

10 5/ Lausunto Uusimaa-kaava 2050 ehdotuksesta / Utlåtande om förslaget till Nylandsplan / /2017 MAAJAOS 46 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: Kaavoituskoordinaattori / Planläggningskoordinator Suvi Kaski, suvi.kaski(at)sipoo.fi Uudenmaan maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan Uusimaa-kaavan ehdotuksen aineistojen lausunnoille lähettämisestä. Lausunnot on pyydetty toimittamaan Uudenmaan liittoon ensisijaisesti sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen toimisto@uudenmaanliitto.fi viimeistään Lausuntoaineistot ovat saatavissa sähköisessä muodossa suomeksi osoitteesta ja ruotsiksi osoitteesta Kaavaehdotuksesta on järjestetty lausunnonantajille esittelytilaisuudet ja Taustaa Uusimaa-kaavan aikatähtäin on vuodessa 2050 ja se kokoaa yhteen kaikki alueidenkäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Uusimaa-kaava on aiempaa strategisempi ja yleispiirteisempi, jossa on tarkoitus aiempaa paremmin tunnistaa valtakunnallisten ja maakunnallisten intressien ja seutujen kehittymisen kannalta välttämättömät tekijät ja ratkaista vain ne sekä näin antaa enemmän joustovaraa kuntakaavoitukselle. Uusimaa-kaavan 2050 kokonaisuus koostuu kolmesta seutujen vaihemaakuntakaavasta: Länsi-Uusimaa, Helsingin seutu ja Itä-Uusimaa sekä näitä taustoittavasta koko Uudenmaan kattavasta strategisesta rakennesuunnitelmasta. Sipoo kuuluu Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan alueeseen. Tavoitteena on, että vaihemaakuntakaavojen hyväksymisen yhteydessä kumotaan kyseisen seudun kaavan alueelta kaikki aiemmat maakuntakaavat, lukuun ottamatta Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan tuulivoimaratkaisua. Seutujen vaihemaakuntakaavoja ohjaavana taustavisiona toimiva Uudenmaan rakennesuunnitelma on oikeusvaikutukseton suunnitelma, jossa esitetään kokonaiskuva maakunnan aluerakenteesta vuonna Suunnitelmassa osoitetaan yleispiirteisellä tasolla: alueet, joille maakunnan kasvu voisi sijoittua kestävästi; liikenne- ja keskusverkon sekä viherrakenteen

11 5/ pääelementit. Osana Uusimaa-kaavan ehdotusaineistoa on laadittu kaavan toteuttamisohjelma. Uusimaa-kaavan toteuttamisohjelma osoittaa Uudenmaan aluerakenteen kehittymisen prioriteetit. Se tarkentaa Uudenmaan rakennesuunnitelmassa esitettyä joukkoliikenteen ja maankäytön kehityskäytävien priorisointia osoittamalla, mitä liikenteen ja maankäytön hankkeita kehityskäytävät sisältävät ja miten ne ovat kytköksissä toisiinsa. Toteuttamisohjelma ei ole toteutusta sitova, mutta se toimii lähtökohtana kaavaprosessin jälkeen käynnistettävälle Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiselle ja antaa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tekijöille viestin Uudenmaan prioriteeteista. Toteuttamisohjelma on jaettu kolmeen vaiheeseen, jotka on selkeyden vuoksi jaettu neljään eri suuntaan sekä kansainvälistä saavutettavuutta parantaviin hankkeisiin. Toteuttamisohjelman vaiheistus tukee Uusimaa-kaavan tavoitteiden mukaisesti kasvun ohjaamista kestäville vyöhykkeille siten, että ensin toteutetaan nykyistä rakennetta tukevat alueet ja yhteydet, sitten nykyistä rakennetta täydentävät alueet ja yhteydet ja vasta viimeiseksi otetaan käyttöön kokonaan uusia alueita ja yhteyksiä. Ensimmäinen vaihe sisältää hankkeet, jotka ovat tarpeellisia jo nyt tai ovat edellytyksenä toisen vaiheen hankkeille. Ensimmäisen vaiheen liikennehankkeet perustuvat pääasiassa nykyisen maankäytön tarpeisiin tai maankäytön kasvuun nykyisessä rakenteessa. Helsingin seudun osalta ensimmäisen vaiheen infrahankkeet on MAL työssä ajoitettu toteutettaviksi ennen vuotta Toiseen vaiheeseen sisältyvät pääsääntöisesti nykyistä rakennetta täydentävät alueet ja yhteydet. Toisen vaiheen hankkeet ajoittuvat pääsääntöisesti vuosien 2030 ja 2050 välille, mutta jotkin hankkeet saattavat käynnistyä jo aikaisemmin, jos niille järjestyy rahoitus. Kolmanteen vaiheeseen sisältyvät kokonaan uudet avaukset tai sellaiset alueet ja yhteydet, joiden toteutukselle ei nykytiedon valossa ole tarvetta tai edellytyksiä ennen vuotta Kaavatyön eteneminen Uusimaa-kaava 2050 ehdotusaineistosta annetun palautteen pohjalta Uudenmaan liitto laatii kaavaehdotuksen, joka on tavoitteena asettaa ehdotuksena nähtäville syyskuussa Tällöin kunnilla on vielä mahdollisuus täydentää kaavaehdotusaineistosta

12 5/ antamiaan lausuntoja. Uusimaa-kaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa loppuvuodesta Kaavaratkaisun kuvaus Kaava-aineisto muodostuu oikeusvaikutteisista kaavakartoista sekä merkinnöistä ja määräyksistä, ja näitä avaavista ja taustoittavista kaavaselostuksesta, liitekartoista sekä liite- ja taustamateriaalista Maakuntakaavan merkinnät ovat yleispiirteisiä. Yleispiirteisyys koskee sekä kaavan sisältöä, esitystapaa että tulkintaa. Alueidenkäytön ratkaisujen tulee tarkentua yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tai viranomaispäätösten yhteydessä. Kaavassa käytetään aluevaraus-, kohde-, viiva-, ominaisuus- ja kehittämisperiaatemerkintöjä. Kaavamerkintöihin liittyy suunnittelumääräyksiä, joilla ohjataan kuntien kaavoitusta. Kaavamerkintöihin liittyvien määräysten lisäksi annetaan yleisiä suunnittelumääräyksiä, jotka koskevat koko kaava-aluetta (ml. kaavan nk. valkoiset alueet ). Suhteessa kaavaluonnokseen on kaavaehdotukseen tehty mm. seuraavia yleisempiä muutoksia: taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen esitystapaa on muutettu, merkintöjen rajauksiin on tehty paikoitellen muutoksia, Östersundomiin on osoitettu kaksi uutta aluevarausta ja joitakin määräyksiä on selkeytetty. Sipoon osalta kaavaehdotuksen kaavaratkaisu eroaa merkittävimmin kaavaluonnoksesta seuraavilta osin: 1) Nikkilän ja Söderkullan keskustatoimintojen merkintöjen sijainteja on tarkistettu luonnoksesta annetun lausunnon pohjalta. 2) Keskustojen ympärille osoitetun taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen rajausta on supistettu Söderkullan länsiosassa. 3) Östersundomiin on osoitettu uusi aluevarausmerkintä: Alue, jolla maankäytön ja luonnonarvojen yhteensovittamisella on erityinen tarve. Alueen yksityiskohtaisempi suunnittelu edellyttää erityisen huomion kiinnittämistä Natura verkostoon kuuluvien alueiden suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, niiden ekologiseen kytkeytymiseen sekä alueiden yhtenäisyyteen. 4) Boxin alueelle on lisätty kaavaluonnoksesta annetun lausunnon mukaisesti Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueen kohdemerkintä (harmaa donitsi). 5) Maakunnallisesti merkittävät liityntäpysäköintialueet on osoitettu kaavakartalla kaavaluonnoksesta annettu lausunto huomioiden Nikkilään, Söderkullaan ja Sipoonlahden liittymäalueelle. 6) Itäradan länsipää on merkitty tunneliksi voimassa olevan kaavan mukaisesti ja pintaosuus on esitetty ohjeellisena linjauksena. 7) Viheryhteystarpeiden linjauksia on tarkistettu ja täydennetty osin

13 5/ kunnan kaavaluonnoksesta antaman lausunnon mukaisesti. 8) Lentoliikenteen laskeutumisvyöhykkeet on poistettu ja siirretty oikeusvaikutuksettomalle liitekartalle. 9) Sipoon ampumaurheilukeskittymä on osoitettu kaavakartalla maakunnallisesti merkittävänä ampumaratana. 10) Hindsbyssä sijaitseva puolustusvoimien käytössä oleva alue on osoitettu merkinnällä EP/sl (=Puolustusvoimien käytössä oleva luonnonsuojelualue). Sen ympärillä olevan suojavyöhykkeen (sv-p) rajausta on tarkistettu. 11) Porvoon rajalla sijaitseva Slåtlidenin maa-ainesten ottoalue on osoitettu kaavakartalla maa-aineishuollon kehittämisalueena (pinkki donitsi). Osana kaavaehdotusaineistoa olevassa toteuttamisohjelmassa on esitetty Sipoota koskien kaksi keskeistä ratahanketta: 1) Kerava-Nikkilä radan avaaminen henkilöliikenteelle on esitetty nykyistä rakennetta täydentävänä hankkeena. Radalle on osoitettu asemapaikat Sipoossa Talmaan ja Nikkilään, jotka on osoitettu samalla maankäytön kehittämisen kohteiksi. Ratahanke on esitetty toteutettavaksi vaihdollisena yhteytenä. 2) Itämetro Majvikiin on esitetty toteutusohjelmassa uutena avauksena. Sipooseen on rataa tukeutuen osoitettu Majvikin asema. Hanke liittyy kiinteästi Östersundomin ja Etelä-Sipoon maankäytön kehittymiseen. Molemmat Sipoota koskevat ratahankkeet on esitetty toisen toteutusvaiheen hankkeina, jotka edellyttävät toteutuakseen merkittävästi voimakkaampaa kasvua kuin nykyisissä maakunnan liiton laatimissa väestöennusteissa. Sipoon kunnan lausunto Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä keväällä 2018 ja luonnosaineisto syksyllä Sipoon kunta on antanut lausunnot kaavatyön aikaisemmista vaiheista. Lausunnoissaan kunta nosti esiin erityisesti kaavan laadinnan pohjana toimivan väestösuunnitteen vaatimattomuuden Sipoon osalta sekä Kerava-Nikkilä henkilöraideliikenteen käynnistämisen edellytykset ja tähän liittyvät maankäytön kehittämisen mahdollistavat kaavamerkinnät. Maakuntakaavan luonnosvaiheessa kunta lausui lisäksi kaavamerkintöihin ja suunnittelumääräyksiin liittyvistä haasteista lentoliikenteen laskeutumisvyöhykkeen, taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen sekä maakuntakaavan ns. valkoisten alueiden osalta. Kunta myös esitti useita muutos- ja lisäystarpeita kaavamerkintöihin liittyen. Kerava-Nikkilä (KeNi) rata ja kasvun suuntautuminen Kerava-Nikkilä ratayhteys on osoitettu maakuntakaavaehdotuksessa päärataverkkoa täydentävänä seudullisesti merkittävänä

14 5/ raideyhteytenä, yhdysratana. Uusimaa-kaavan toteuttamisohjelmassa Kerava-Nikkilä -radan (KeNi-rata) henkilöliikenteen käynnistäminen -hanke on luokiteltu nykyistä rakennetta täydentäväksi, toisen vaiheen hankkeeksi. Toteuttamisohjelman mukaan liikennöinti voidaan aloittaa radalla jo aikaisemmin kuntien ylimääräisillä rahoitusosuuksilla, jos halutaan tukea radan varren maankäytön nopeampaa kehitystä. Sipoon osalta Kerava-Nikkilä radan kehityskäytävään kuuluvat tällä hetkellä Talman ja Nikkilän keskukset, joita kehitetään tuleviin asemiin tukeutuen. Asemat toimivat kävely- ja pyöräteiden sekä julkisen liikenteen ja liityntäpysäköinnin solmupisteinä. Kunnan kaavoituksen keskeisimpänä lähivuosien tavoitteena on luoda edellytykset henkilöjunaliikenteen käynnistymiselle Kerava-Nikkilä rataosuudella, lisäämällä monipuolista asuin- ja palvelutonttivarantoa tulevien juna-asemien vaikutusalueella. Tulevaisuudessa, vuoden 2040 jälkeen KeNi-kehityskäytävä mahdollistaa myös uuden kasvukeskuksen ja aseman sijoittumisen Martinkylään, joka sijaitsee Talman ja Nikkilän välissä. MAL suunnitelmassa Kerava-Nikkilä ratahanke on sisällytetty ennen vuotta 2030 toteutettavien hankkeiden joukkoon. Koko KeNi-radan kehittämiskäytävä Keravalta Nikkilään on myös osoitettu MAL 2019-suunnitelmassa joko ensisijaisena kehittämisvyöhykkeenä tai uuteen joukkoliikenneinvestointiin kytkeytyvänä ensisijaisena kehittämisvyöhykkeenä. KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistäminen tukee sekä maakuntakaavan että MAL suunnitelman tavoitteita, erityisesti joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden lisäämistä sekä päästövähennystavoitteita. Sipoon kunta edellyttää, että Maakuntakaavan toteuttamisohjelma on yhdenmukainen MAL suunnitelman kanssa KeNi-rata luokitellaan Uusimaa-kaavan toteuttamisohjelmassa nykyistä rakennetta tukevaksi ensimmäisen vaiheen hankkeeksi. KeNi-radan kehityskäytävä merkitään Uusimaa-kaavan kaavakarttaan kokonaisuudessaan, aina Nikkilän taajamakeskukseen saakka, uudeksi raideliikenteeseen tukeutuvaksi taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeeksi. KeNi-rataan perustuva joukkoliikenteen ja maankäytön kehityskäytävä osoitetaan Uudenmaan rakennesuunnitelmassa vaiheen hankkeena. Taajamatoiminnot ja ns. valkoiset alueet Uusimaa-kaavaehdotuksessa on huomioitu kunnan

15 5/ luonnosvaiheessa antamassa lausunnossa esitetyt muutokset Nikkilän ja Söderkullan keskustatoimintojen merkintöjen sijaintiin liittyen. Sitä vastoin kunnan luonnosvaiheessa esittämiä taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen rajaukseen liittyviä muutosesityksiä niin Nikkilässä kuin Söderkullan alueella ei ole huomioitu, päinvastoin taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen laajuutta on supistettu Söderkullan länsiosassa. Kokonaisuudessaan Sipoon kunta katsoo, että Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke merkintään ja määräykseen sekä osin siihen liittyen maakuntakaavan ns. valkoisten alueiden kehittämiseen liittyy useita epävarmuuksia ja tulkinnan vaikeuksia. Tulkinnan haasteet liittyvät erityisesti alueiden kehittämisen mahdollisuuksiin maakuntakaavan ns. valkoisilla alueilla. Sipoossa on laajat alueet MAL 2019 suunnitelman mukaisia ensisijaisia kehittämisvyöhykkeitä Kerava-Nikkilä kehityskäytävällä sekä Östersundomin ja Söderkullan välisellä ns. eteläisellä kehityskäytävällä, jotka on osoitettu Uusimaa-kaavaehdotuksessa valkoisiksi alueiksi. Maakuntakaavan selostuksen mukaan valkoinen alue osoittaa, ettei alueelle kohdistu maakuntakaavassa tutkittuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Lisäksi maakuntakaavan yleisissä suunnittelumääräyksissä, jotka ohjaavat myös valkoisten alueiden kehittämistä, on linjattu seuraavasti: Alueja yhdyskuntarakennetta tulee kehittää olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Ympärivuotista asumista sekä työpaikkarakentamista on ohjattava ensisijaisesti maakuntakaavassa osoitettuihin keskuksiin, pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeelle, taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeille sekä palvelukeskittymiin. Sipoon kunta edellyttää, että Nikkilässä taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke esitetään Uusimaa-kaavassa pohjoisosiltaan laajemmin kattaen ainakin nykyiset Nikkilän Kartanon asemakaavoitetut alueet. Söderkullassa kehittämisvyöhykkeen rajaus palautetaan länsiosiltaan vastaamaan vähintään luonnoksessa esitettyä rajausta sekä laajennetaan rajausta eteläosiltaan kattamaan Eriksnäsin alue. Maakuntakaavan tukee MAL 2019 suunnitelman toteuttamisedellytyksiä mukaan lukien suunnitelman ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet. Sipoon taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden laajuus vastaa joko MAL 2019-suunnitelman rajauksia tai mahdollistaa kunnan kehittämisen selkeyttämällä taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä ja valkoisia alueita koskevia suunnittelumääräyksiä.

16 5/ Maakuntakaavan määräyksiä ja niiden tulkintaa selvennetään niin, että taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke ohjaa rakenteen tiivistämistä merkinnän alueella ja pientaloalueiden asemakaavojen laatiminen on mahdollista kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolella, mutta niihin tukeutuen. Maakuntakaavan selostusta täydennetään nyt esitettyä tarkemmalla tulkintaohjeella taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen ja ns. valkoisen alueen yleisten määräysten osalta. Osana kaava-aineistoa esitetään suuntaviivoja, missä kulkee ero paikallisesti ja seudullisesti merkittävän asuin- ja työpaikkarakentamisen välillä esim. suhteessa kunnan kokoon ja väestökasvuun. Vaihtoehtona voisi olla mittari saavutettavuuden ja yhdyskuntarakenteeseen kytkeytyvyyden arviointiin. Tämä auttaisi eri tahoja tulkitsemaan samalla tavalla kaavan määräyksiä. Perusteellisempi tulkinohje auttaisi myös kuntia maakuntakaavan periaatteiden toteuttamisessa. Maakuntakaava mahdollistaa myös olemassa olevien kyläalueiden kehittämisen kunnan alueella. Kaupan ohjaus Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeillä kaupan ohjaus on liian tiukkaa. Kaikkea tilaa vaativaa kauppaa ei ole mielekästä ohjata taajamakeskuksiin, jossa se ei välttämättä luo tavoiteltua kaupunkiympäristöä. Suurimittakaavainen rakentaminen, kuten autokaupat, heikentää taajamakuvaa ja luo taajamakeskuksissa huonoa ympäristöä. Toisaalta useampien tilaa vaativien kaupan yksiköiden sijoittuminen lähekkäin taajamakeskuksen reunalla voi muodostaa toimivan kokonaisuuden ja vähentää asiointiliikennettä. Sipoon kunta edellyttää, että Tilaa vaativan kaupan enimmäismitoitus on myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeillä k-m2, nyt esitetyn k-m2 sijaan. Tilaa vaativan kaupan enimmäismitoituksen nostamista pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeillä perustelee Sipoon tapauksessa myös se, että Söderkullan keskustan eteläpuolisella alueella on jo tällä hetkellä asemakaavoitettua tilaa vievää kauppaa k-m2. Suunnitelman muu sisältö Maakuntakaavaluonnoksesta annetun lausunnon mukaisesti kaavaehdotukseen on tehty seuraavat kunnan oikeana pitämät

17 5/ muutokset: 1) Lentoliikenteen laskeutumisvyöhyke on poistettu maakuntakaavaehdotuksen kaavakartalta. 2) Boxin työpaikka-alue on osoitettu harmaalla donitsilla tuotannon ja logistiikan kehittämisalueeksi. 3) Viheryhteystarve-merkintöjä on päivitetty kunnan keski- ja pohjoisosien osalta Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisiksi. 4) Nikkilän, Söderkullan ja Sipoonlahden liittymäalueen liityntäpysäköintialueet on nyt osoitettu kaavakartalla. Sipoon kunta edellyttää lisäksi, että Maakuntakaavassa osoitetaan seudullisesti/elinkeinoelämän kannalta merkittävä tieyhteys Keravantieltä (mt 148) Jokivarrentielle (mt 1521). Tämä yhteys on seudullisesti merkittävä Bastukärrin alueelta suuntautuvan raskaan liikenteen näkökulmasta. Kaavakarttaan on merkittävä seudullisesti merkittävänä joukkoliikenteen vaihtopaikkana Nikkilän tuleva juna-asema sekä Sipoonlahden liittymäalue. Kerava-Nikkilä radan henkilöjunaliikenteen käynnistymisen myötä, muodostuu Nikkilään seudullinen joukkoliikenteen vaihtopaikka, jossa Pornaisista, Porvoosta ja Nikkilän läheisiltä maaseutualueilta Nikkilään suuntautuvilta linja-autolinjoilta pääsee vaihtamaan päärataan liittyvään junayhteyteen. Sipoonlahden liittymään muodostuu seudullinen vaihtopaikka, kun liittymään rakennetaan pikavuorojen pysäkki. Kunnan Uusimaa-kaava 2050 ehdotuksesta antaman lausunnon lisäksi Sipoo yhtyy KUUMA-seudun antamaan yhteiseen lausuntoon. Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää, että kunnanhallitus antaa Uusimaa-kaavan 2050 ehdotusaineistosta valmistelutekstin mukaisen lausunnon (yllä). Lisäksi maankäyttöjaosto päättää tarkistaa asiaa koskevan pykälän kokouksessa. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar föreslå kommunstyrelsen att den ger sitt utlåtande enligt beredningstexten ovan om Nylandsplanen 2050 förslagsmaterial. Dessutom beslutar markanvändningssektionen justera ärendeparagrafen på mötet. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Pykälä tarkastettiin välittömästi.

18 5/ Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag. Paragrafen justerades omedelbart.

19 5/ Tuusulan yleiskaava 2040 lausuntopyyntö / Tusby generalplan 2040 begäran om utlåtande 197/ /2019 MAAJAOS 47 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: Kaavoituskoordinaattori / Planläggningskoordinator Suvi Kaski, suvi.kaski(at)sipoo.fi Tuusulassa on valmisteilla koko kuntaa koskeva yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, Tuusulan yleiskaava Kaavatyö on nyt ehdotusvaiheessa. Tuusulan kunnanhallitus on päättänyt asettaa Tuusulan yleiskaava 2040 ehdotuksen MRA 27 :n mukaisesti nähtäville ja pyytää kaavasta tarvittavat lausunnot. Ehdotus on nähtävillä Lausuntoa pyydetään toimittamaan viimeistään osoitteeseen Tuusulan kunta, kaavoitus, PL 60, TUUSULA tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus(at)tuusula.fi. Nähtäville asetettuun aineistoon kuuluu kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset sekä kaavaselostus. Aineisto on kunnan nettisivuilla: josta löytyy myös kaavan taustaselvitykset ja liitteet. Yleiskaavaehdotuksen lähtökohdat Tuusulan yleiskaava 2040 hyväksytään oikeusvaikutteisena koko kunnan alueelle. Kaava kattaa koko kunnan alueen keskittyen kuitenkin taajamien maankäytön ohjaamiseen. Kaavassa osoitetaan taajamien osalta asutuksen, palveluiden ja työpaikka-alueiden laajenemisen suunnat, liikenneverkko sekä yleispiirteinen viherverkosto. Koko kunnan laajuudelta kaavassa esitetään muun muassa kaupalliset ratkaisut sekä arvokkaat luontokohteet. Tuusulan yleiskaava 2040 mahdollistaa uusia asuinalueita asukkaalle (keskimääräinen vuosikasvu 2,3 %). Kaavan mahdollistamasta laskennallisesta väestönmäärästä pääosa sijoittuisi Hyrylän seudulla (65 %) ja Jokelaan (16 %). Yleiskaavalla varaudutaan myös asumisväljyyden kasvuun. Asuminen on kaavassa vaiheistettu kahteen vaiheeseen. Lisäksi kaavassa on osoitettu asumisen reservialueita. Työpaikka-alueiden osalta yleiskaavaratkaisu perustuu voimassa olevien kaavojen mukaisiin ratkaisuihin. Kaupan palveluiden osalta yleiskaavan 2040 pääperiaatteena on, että keskustahakuisen kaupan palvelut sijoittuvat kuntakeskuksiin. Myös pääosa

20 5/ päivittäistavarakaupasta on tavoitteena sijoittaa keskusta-toimintojen alueille. Keskustatoimintojen mahdollistaman kaupan liiketilan lisäksi kaavaehdotuksessa on osoitettu kolme seudullista ja yksi paikallinen vähittäiskaupan suuryksikköalue. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan sellaista vähittäiskaupan suuryksikköä tai usean myymälän muodostamaa vähittäiskaupan aluetta, jolla voidaan arvioida olevan yhtä kuntaa laajempia, seudullisia vaikutuksia. Yksi näistä yleiskaavaehdotuksessa osoitetuista seudullisista vähittäiskaupan suuryksikköalueista sijoittuu Järvenpään eteläisen moottoritieliittymän yhteyteen sekä Järvenpään ja Tuusulan alueille. Tuusulan osuus ko. kaupallisten palveluiden yksiköstä on k-m² ja alue sijoittuu Tuomala II -osayleiskaavan alueelle lähelle Sipoon kunnan rajaa. Liikenneverkon osalta yleiskaavaehdotuksessa on esitetty seudullinen päätieverkko, pääkadut sekä keskeiset kokoojakadut; uuden maankäytön ja seudullisen kasvun edellyttämät uudet hankkeet; joukkoliikenteen laatukäytävät sekä pyöräilyn runkoverkko. Sipoon kunnan lausunto Sipoon kuntaa koskee lähinnä yleiskaavassa Sipoon ja Tuusulan raja-alueelle eli Tuomalan alueelle esitetyt maankäyttöratkaisut. Yleiskaava tulee korvaamaan alueella nyt voimassa olevan Tuomalan osayleiskaavan, mutta se ei tule korvaamaan kunnanvaltuuston hyväksymää Tuomala II osayleiskaavaa (oikeuskäsittelyssä). Tuusulan yleiskaavaehdotuksessa Tuomalan alueelle esitetty maankäyttöratkaisu noudattelee Tuomala II-osayleiskaavan ratkaisua, josta Sipoon kunta lausui vuonna Yleiskaavassa 2040 Tuomalan alueelle, lähinnä Lahdentien (mt 140) ja Lahden moottoritien (vt 4) väliselle alueelle, on osoitettu maakuntakaavaratkaisuun perustuen kaksi toisiaan täydentävää seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön aluetta (KM) sekä työpaikka-alueita (TP). Kaavatyön yhteydessä on arvioitu varsin kattavasti osoitetun työpaikka- ja palvelurakentamisen vaikutuksia alueen ostovoimavirtoihin nyt ja tulevaisuudessa (Tuusulan kunta, Kaupan palveluverkkoselvitys , Ramboll). Sipoon kunnan näkökulmasta kaupan palveluverkkoselvityksessä olisi kuitenkin ollut hyvä tuoda ilmi mm. kuinka suuren osan suunniteltujen kauppojen ostovoimasta arvioidaan tulevan Sipoosta, sillä Tuusulan yleiskaavassa esitetyllä palvelu- ja työpaikkarakentamisella on luonnollisesti vaikutuksia myös Sipoon kaupan palveluverkon kehitysnäkymiin.

21 5/ Lahdentien (mt 140) itäpuoli on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi (M-1), jossa sijaitsee muutamia paikallisesti luonnonsuojelullisesti erityisen arvokkaita alueita (sl-2 (x)). Yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu ekologinen yhteystarvemerkintä täydentämään hyvin Sipoon yleiskaavassa 2025 osoitettua itälänsisuuntaista viheryhteystarvetta Sipoon Svedjemalmen laajalta yhtenäiseltä metsäalueelta (MLY) Keravanjoen yli kohti Tuusulaa. Samoin Tuusulan yleiskaavaehdotuksessa on huomioitu Keravanjoen myötäinen viheryhteystarve ekologisen viheryhteystarpeen nuolimerkinnällä. Sipoon kunnan näkökulmasta kaavaehdotuksessa on myös huomioitu hyvin maankäyttöratkaisuin sekä tarvittavin kaavamerkinnöin ja -määräyksin Sipoon Nygårdin pohjavesialueeseen yhteydessä olevan Marjamäen pohjavesialueen suojelu. Yleiskaavaehdotuksessa on varauduttu Ristipuron juna-asemaan ja sen ympäristön kehittämiseen osoittamalla uuden aseman paikka, sitä ympäröivä uusi asemanseutuun tukeutuva tiivis taajamatoimintojen reservialue sekä ohjeelliset tieliikenteen yhteystarpeet asemalta kaikkiin pääilman suuntiin. Tuusulan yleiskaava 2040 ehdotuksessa on huomioitu ja esitetty hyvin Kehä IV -yhteys seudullisesti merkittävänä poikittaisena liikenneyhteytenä sekä mahdollistettu tieyhteyden kehittäminen. Kokonaisuudessaan Sipoon kunnalla ei ole huomautettavaa Tuusulan yleiskaavaehdotuksen mukaisesta maankäytöstä. Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää, että kunnanhallitus antaa Tuusulan kunnalle yleiskaava 2040 ehdotuksesta valmistelutekstin mukaisen lausunnon (yllä). Lisäksi maankäyttöjaosto päättää tarkistaa asiaa koskevan pykälän kokouksessa. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar föreslå kommunstyrelsen att den ger sitt utlåtande enligt beredningstexten ovan till Tusby kommun om förslaget till generalplan Dessutom beslutar markanvändningssektionen justera ärendeparagrafen på mötet.

22 5/ Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag. Paragrafen justerades omedelbart.

23 5/ Järvenpään yleiskaava 2040 kaavaluonnos / Träskända generalplaneutkast / /2019 MAAJAOS 48 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: Valmistelija / Beredare: asemakaavapäällikkö Jarkko Lyytinen, jarkko.lyytinen (at) sipoo.fi Lausunto Järvenpään yleiskaava 2040 kaavaluonnoksesta Järvenpään kaupunkikehityslautakunta on päättänyt asettaa Järvenpään yleiskaava 2040 kaavaluonnoksen ( 36) nähtäville ja pyytää siitä lausunnot. Lausuntoja pyydetään mennessä. Kaavaluonnoksesta saatavan palautteen ja tarkempien vaikutusten arviointien perustella valmistellaan kaavaehdotus, joka kaupunginvaltuuston on tarkoitus hyväksyä vuoden 2020 lopulla. Yleiskaava koostuu selostuksesta sekä neljästä kartasta ja niihin liittyvistä merkinnöistä ja määräyksistä. Kartat ja määräykset tullaan hyväksymään oikeusvaikutteisina. Selostuksen tarkoitus on auttaa ymmärtämään yleiskaavan ratkaisuiden taustalla olevia lähtökohtia, tavoitteita ja perusteluita. Kaavadokumenttien lisäksi yleiskaavan valmistelumateriaaliin kuuluu paljon teemakohtaisia selvityksiä ja raportteja. Suunnittelualue käsittää koko Järvenpään kaupungin lukuun ottamatta Keskustan osayleiskaava 2030:n aluetta. Viranomaistahoille ja sidosryhmille järjestetään kaavaluonnoksen esittely ja keskustelutilaisuus torstaina klo 9-11 Seutulantalolla (Seutulantie 12, Järvenpää). Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan kaavasuunnittelija Jaakko Heikkilälle (jaakko.heikkila@jarvenpaa.fi) 7.5. mennessä. Yleiskaavaluonnoksen lähtökohdat Järvenpään yleiskaavan tavoitevuosi on Kaupungissa arvioidaan asuvan tuolloin asukasta ja olevan työpaikkaa. Järvenpään tavoitteena on tulevaisuudessa olla seudullinen kaupunkikeskus. Tämä varmistetaan ydinkeskustan voimakkaalla uusiutumisella vahvaksi asumisen ja monipuolisten palveluiden keskittymäksi. Yleiskaavan merkittävimpiä kasvusuuntia on hahmoteltu neljän erilaisen rakennemallin avulla. Kaikki neljä vaihtoehtoista rakennemallia olivat tarkoituksella kärjistäviä ja tulevaisuuteen eri tavalla suuntaavia: keskustaa painottava Tiivistyvä timantti, kaupungin maanomistusta Ristinummella hyödyntävä Eteläinen kulttuurikehto, Vähänummentien varteen rakentuva Vahvistuva pohjoinen nauha ja tasaisesti rakentamista kaikkialle sijoittava Pientalojen comeback. Järvenpään kaupunginvaltuusto hyväksyi

24 5/ yleiskaavan tavoitteet ja rakennemallivaihtoehtoja yhdistelevän Valitut kasvusuunnat -rakennemallin yleiskaavan valmistelun pohjaksi ( 65). Valitut kasvusuunnat -rakennemalli sisältää huomattavan määrän lähivuosina käynnistettäviä asuinrakentamisen hankkeita erityisesti keskustan alueella. Valittuihin kasvusuuntiin kuuluu myös Ainolan kasvattaminen aluekeskukseksi sekä Haarajoen ja Saunakallion asemanseutujen vahvistaminen. Kaikista raideliikenteen asemapaikoista on tarkoitus kehittää sujuvia liikenteen solmukohtia. Lausunto Sipoon kunta kiittää Järvenpään kaupunkia lausuntopyynnöstä koskien Järvenpään yleiskaava 2040 kaavaluonnosta. Sipoon kunta toteaa, että rakennemallitarkasteluun perustuva yleiskaavavalmistelun prosessi on kiinnostava ja perusteltu valmistelun tapa. Sipoon kunnassa on ehdotusvaiheessa valmistelussa Pohjois-Paippisten kyläosayleiskaava. Osayleiskaava on ollut ehdotusvaiheessa nähtävillä ja lausunnoilla keväällä Nähtävilläoloaika päättyi Pohjois-Paippisten osayleiskaavaehdotuksessa on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen ulkoilureitti, joka kohtaa Järvenpään kaupungin rajan Vaahteratien läheisyydessä. Myös Järvenpään yleiskaavassa 2040 on osoitettu virkistyksen ja ulkoilun pääreittejä samalla alueella. Reittien jatkosuunnittelussa tulisi pyrkiä siihen, että yhteydet kohtaisivat mahdollisimman saumattomasti ja jatkuvuus yli kuntarajan varmistettaisiin. Reitistö palvelisi valmistuessaan virkistyspaineen ohjaamista pois tuotantoalueilta ja muilta kulutukselle herkiltä alueilta. Pohjois-Paippisten osayleiskaavaehdotuksessa on lisäksi osoitettu Järvenpään kaupungin Sireenitiehen yhdistyvä Kevyen liikenteen yhteystarve, jonka tarkoitus on palvella Pohjois-Paippisten kyläkeskuksesta ja Rajakulmasta Haarajoen rautatieasemalle suuntautuvaa pyöräilyä ja jalankulkua. Tämän yhteyden toteuttamisedellytyksistä on tarpeen käydä kuntien välillä tarkentavia neuvotteluja Järvenpään yleiskaavan 2040 ja Pohjois-Paippisten osayleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä. On erittäin hyvä, että Pohjois-Paippisten osayleiskaavassa osoitettu, Rajakulmantietä mukaileva kevyenliikenteen reittivaraus on Järvenpään yleiskaava 2040 luonnoksessa osoitettu jatkumaan Sipoontien varressa pyöräilyn pääreittinä. Muilta osin Sipoon kunnalla ei ole erityistä lausuttavaa Järvenpään

25 5/ yleiskaava 2040 luonnoksesta. Vt. kehitysjohtajan ehdotus: Maankäyttöjaosto esittää, että kunnanhallitus antaa Järvenpään kaupungille yleiskaava 2040 luonnoksesta valmistelutekstin mukaisen lausunnon (yllä). Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar föreslå kommunstyrelsen att den ger sitt utlåtande enligt beredningstexten ovan till Träskända stad över utkastet till generalplan Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

26 5/ Pähkinälehdon asemakaava-alueen tontinmyynti, kortteli 543 tontti 2, Betoco Asunnot Oy / Tomtförsäljning på Hassellundens detaljplaneområde, kvarter 543 tomt 2, Betoco Asunnot Oy 45/ /2019 MAAJAOS 49 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: tonttipäällikkö Anna-Leena Rouhiainen / tomtchef Anna-Leena Rouhiainen, anna-leena.rouhiainen(at)sipoo.fi Betoco Asunnot Oy tarjoutuu ostamaan Pähkinälehdon asemakaava-alueella olevan korttelin 543 tontin 2 perustettavien asunto-osakeyhtiöiden nimiin. Tontti on lohkottu kiinteistöksi K543T2, kiinteistötunnus Kiinteistön pinta-ala on 4230 m². Kortteli 543 on asemakaavan mukaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-4). Tontin 2 rakennusoikeus on 3000 k-m². Tontin kauppahinta on Kauppasumma maksetaan kaupanteon yhteydessä. Hinta perustuu Catella Oy:n tekemään arvioon Pähkinälehdon asemakaava-alueen tonttien markkina-arvoista. Betoco Asunnot Oy rakentaa tontille kaksi viisikerroksista asuinkerrostaloa, joissa molemmissa on 27 asuntoa. Kumpaankin taloon toteutetaan 5 kpl yksiöitä, 18 kpl kaksioita ja 4 kpl kolmioita. Kerrostalot rakennetaan vaiheittain siten, että tontin länsipuolinen rakennusoikeus (1500 k-m2) toteutetaan ensin. Kauppakirjaan kirjataan rakentamisvelvoite huomioiden kuitenkin hankkeen toteuttamisen vaiheistus. Kyseessä ei ole ARA-kohde. Liitteet / Bilagor Liite 1/49. MAAJAOS: Sijaintikartta Liite 2/49. MAAJAOS: Kartta myytävästä tontista Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että Sipoon kunta myy kiinteistön Betoco Asunnot Oy:lle perustettavien asunto-osakeyhtiöiden lukuun. Kauppahinta on euroa. Kauppahinnan lisäksi ostaja maksaa lohkomiskustannukset 990 euroa. Mittaus- ja kiinteistöyksikkö valtuutetaan valmistelemaan tämän

27 5/ päätöksen mukainen kauppakirja. Tonttipäällikkö, maankäyttöinsinööri ja maankäyttöasiantuntija, kaksi yhdessä, valtuutetaan allekirjoittamaan kauppakirja. Kauppakirja on allekirjoitettava ja kauppasumma maksettava viimeistään Muussa tapauksessa tämä päätös raukeaa. Tf. utvecklingsdirektörens förslag föreslår kommunstyrelsen att Sibbo kommun säljer fastighet till Betoco Asunnot Oy för under bildning varande bostadsaktiebolags räkning. Köpesumman är euro och därtill betalar köparen styckningskostnaderna 990 euro. Mätnings- och fastighetsenheten befullmäktigas att förbereda köpebrevet enligt det här beslutet. Tomtchefen, markanvändningsingenjören och markanvändningsexperten, två tillsammans, befullmäktigas att underteckna köpebrevet. Köpebrevet måste undertecknas och köpesumman betalas senast den I annat fall förfaller detta beslut. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

28 5/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Pähkinälehdon asemakaava-alueen tontinmyynti, kortteli 545 tontti 1, Alfamark Oy / kumoaminen sekä myynti Tila Group Oy:lle / Tomtförsäljning på Hassellundens detaljplaneområde, kvarter 545 tomt 1, Alfamark Oy / upphävande och säljning till Tila Group Oy 690/ /2018, 721/ /2018 MAAJAOS 87 Maankäyttöjaosto / Valmistelija/Beredare: maanmittausinsinööri Anna-Leena Rouhiainen / lantmäteriingenjör Anna-Leena Rouhiainen, anna-leena.rouhiainen(at)sipoo.fi Alfamark Oy tarjoutuu ostamaan Pähkinälehdon asemakaava-alueella olevan kerrostalokorttelin 545 tontin 1. Tontti on lohkottu kiinteistöksi K545T1, kiinteistötunnus Kiinteistön pinta-ala on 2997 m2. Kortteli 545 on asemakaavan mukaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-4). Tontin 1 rakennusoikeus on 2500 k-m2. Tontin 1 kauppahinta on Kauppasumma maksetaan kaupanteon yhteydessä. Sipoon kunta veloittaa varausmaksuna 5 % kauppahinnasta, euroa, tämän päätöksen saatua lainvoiman. Varausmaksua ei palauteta, mikäli kiinteistökauppa ei toteudu. Muutoin varausmaksu hyvitetään kauppasummassa. Hinta perustuvat Newsec Valuation Oy:n tekemän arvion Pähkinälehdon asemakaava-alueen tonttien markkina-arvoista. Alfamark Oy rakentaa tontille puukerrostalon. Kyseessä ei ole ARA-kohde. Liite / Bilaga Liite 1/87. MAAJAOS: Liitekartta Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että Sipoon kunta myy kiinteistön Alfamark Oy:lle perustettavan yhtiön (Asunto Oy Sipoon Gneissinkulma) lukuun. Kauppahinta on euroa, tämän lisäksi ostaja maksaa lohkomiskustannukset 990 euroa. Mittaus- ja kiinteistöyksikkö valtuutetaan valmistelemaan tämän päätöksen mukainen kauppakirja.

29 5/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Tonttipäällikkö, maankäyttöinsinööri ja maankäyttöasiantuntija, kaksi yhdessä, valtuutetaan allekirjoittamaan kauppakirja. Kauppakirja on allekirjoitettava ja kauppasumma maksettava viimeistään Muussa tapauksessa tämä päätös raukeaa. Sipoon kunta veloittaa varausmaksuna 5 % kauppahinnasta, euroa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Tf. utvecklingsdirektörens förslag föreslår kommunstyrelsen att Sibbo kommun säljer fastighet till Alfamark Oy för ett under bildning varande bolag Asunto Oy Sipoon Gneissinkulmas räkning. Köpesumman är euro och därtill betalar köparen styckningskostnaderna 990 euro. Mätnings- och fastighetsenheten befullmäktigas att förbereda köpebrevet enligt det här beslutet. Tomtchef, markanvändningsingenjör och markanvändningsexpert, två tillsammans, befullmäktigas att underteckna köpebrevet. Köpebrevet måste undertecknas och köpesumman betalas senast den I annat fall förfaller detta beslut. Sibbo kommun debiterar som reserveringsavgift 5 % av köpesumman, euro efter att det här beslutet vunnit lagakraft. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag. KH 243 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Liite / Bilaga Liite / Bilaga 1 / 243. KH: Liitekartta Kunnanjohtajan ehdotus

30 5/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus päättää, että Sipoon kunta myy kiinteistön Alfamark Oy:lle perustettavan yhtiön (Asunto Oy Sipoon Gneissinkulma) lukuun. Kauppahinta on euroa, tämän lisäksi ostaja maksaa lohkomiskustannukset 990 euroa. Mittaus- ja kiinteistöyksikkö valtuutetaan valmistelemaan tämän päätöksen mukainen kauppakirja. Tonttipäällikkö, maankäyttöinsinööri ja maankäyttöasiantuntija, kaksi yhdessä, valtuutetaan allekirjoittamaan kauppakirja. Kauppakirja on allekirjoitettava ja kauppasumma maksettava viimeistään Muussa tapauksessa tämä päätös raukeaa. Sipoon kunta veloittaa varausmaksuna 5 % kauppahinnasta, euroa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar att Sibbo kommun säljer fastighet till Alfamark Oy för ett under bildning varande bolag Asunto Oy Sipoon Gneissinkulmas räkning. Köpesumman är euro och därtill betalar köparen styckningskostnaderna 990 euro. Mätnings- och fastighetsenheten befullmäktigas att förbereda köpebrevet enligt det här beslutet. Tomtchefen, markanvändningsingenjören och markanvändningsexperten, två tillsammans, befullmäktigas att underteckna köpebrevet. Köpebrevet måste undertecknas och köpesumman betalas senast den I annat fall förfaller detta beslut. Sibbo kommun debiterar som reserveringsavgift 5 % av köpesumman, euro efter att det här beslutet vunnit laga kraft. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

31 5/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen MAAJAOS 50 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: tonttipäällikkö Anna-Leena Rouhiainen / tomtchef Anna-Leena Rouhiainen, anna-leena.rouhiainen(at)sipoo.fi Sipoon kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan ( 243) Pähkinälehdon asemakaava-alueen korttelin 545 tontin 1 myynnistä Alfamark Oy:lle. Alfamark Oy on perunut Pähkinälehdon asemakaava-alueen korttelin 545 tonttiin 1 kohdistuneen tonttivarauksensa. Ilmoitus tonttivarauksen perumisesta saapui kuntaan Tila Group Oy tarjoutuu ostamaan Pähkinälehdon asemakaava-alueella olevan kerrostalokorttelin 545 tontin 1 perustettavan yhtiön As Oy Sipoon Gneissikulma nimiin. Tontti on lohkottu kiinteistöksi K545T1, kiinteistötunnus Kiinteistön pinta-ala on 2997 m2. Kortteli 545 on asemakaavan mukaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-4). Tontin 1 rakennusoikeus on 2500 k-m2. Tontin 1 kauppahinta on Kauppasumma maksetaan kaupanteon yhteydessä. Hinta perustuvat Newsec Valuation Oy:n tekemän arvion Pähkinälehdon asemakaava-alueen tonttien markkina-arvoista. Tila Group Oy rakentaa tontille nelikerroksisen puukerrostalon, johon tulee 46 asuntoa. Taloon rakennetaan 13 kpl yksiöitä, 25 kpl kaksioista ja 8 kpl kolmioita. Rakennukselle on tarkoitus hakea lupaa käyttää uusiutuvia energialähteitä, kuten maa- ja aurinkolämpöä kaukolämmön sijasta. Kauppakirjaan kirjataan rakentamisvelvoite 3 vuotta. Kyseessä ei ole ARA-kohde. Liitteet / Bilagor Liite 1/50. MAAJAOS: Sijaintikartta Liite 2/50. MAAJAOS: Kartta myytävästä tontista Liite 3/50. MAAJAOS: Alfamark Oy luopuu kiinteistöstä Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että Sipoon kunta