5 Valtuustoaloite Tampereen kaupungin liukkauden torjunnan parantamiseksi ajoradoilla ja kevyen liikenteen väylillä - Tero Mattila ym.

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 1/ (21) Aika , klo 16:00-19:52 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen 3 Pöytäkirjan tarkastus 4 Ajankohtaiset asiat 5 Valtuustoaloite Tampereen kaupungin liukkauden torjunnan parantamiseksi ajoradoilla ja kevyen liikenteen väylillä - Tero Mattila ym. 6 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus

2 Tampere Pöytäkirja 1/ (21) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Jäntti Aleksi, puheenjohtaja Sirniö Ilpo, varapuheenjohtaja Aho Ossi Ahonen Reeta Höyssä Matti Järvinen Matti Kampman Ulla Nisumaa-Saarela Katja Nurminen Maggie Penny Kaisa Sirén Jouni Suoniemi Juhana Lydén Erik Harjuntausta Anneli, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä Stenhäll Jaakko, kaupunginhallituksen edustaja Nurminen Mikko, johtaja, esittelijä Hyry Anna-Leea, viestintäpäällikkö Järvelä Antti, nuorisovaltuuston edustaja Lehtinen Joni, nuorisovaltuuston edustaja Hastio Pia, yleiskaavapäällikkö, poistui 16:50 Kiviluoto Minna, kaavoitusarkkitehti, poistui 17:40 Pietilä Sari, kaavoitusarkkitehti, poistui 17:40 Vänskä Veikko, projektiarkkitehti, poistui 18:45 Ahponen Marjut, projektiarkkitehti, poistui 18:45 Vandell Ari, suunnittelupäällikkö, poistui 18:45 Kulmala Mika, liikenneinsinööri, poistui 19:50 Ansaharju Matias, kehittämispäällikkö, poistui 19:50 Rincón Salazar Natalia Allekirjoitukset Jäntti Aleksi Puheenjohtaja Anneli Harjuntausta Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Ulla Kampman Matti Höyssä

3 Tampere Pöytäkirja 1/ (21) Pöytäkirjan nähtävänäolo Nähtävänä Anneli Harjuntausta, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä

4 Tampere Pöytäkirja 1/ (21) 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Todettiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Tampere Pöytäkirja 1/ (21) 2 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Päätös Myönnettiin. Päätösehdotus oli Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus kaavoitusarkkitehdit Minna Kiviluodolle ja Sari Pietilälle, projektiarkkitehdit Veikko Vänskälle ja Marjut Ahposelle, liikenneinsinööri Mika Kulmalalle sekä kehittämispäällikkö Matias Ansaharjulle :n Ajankohtaiset asiat ajaksi.

6 Tampere Pöytäkirja 1/ (21) 3 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Valittiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Ulla Kampman ja Matti Höyssä sekä varalle Kaisa Penny. Perustelut Pöytäkirjan tarkastus keskusvirastotalossa viimeistään torstaina Jos pöytäkirjan tarkastajaksi esitettävä tietää olevansa estynyt suorittamasta tarkastusta tai tietää joutuvansa poistumaan tästä kokouksesta ennen sen päättymistä, on siitä ilmoitettava.

7 Tampere Pöytäkirja 1/ (21) 4 Ajankohtaiset asiat Päätös Merkittiin tiedoksi. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Katsaus merkitään tiedoksi. Perustelut Johtaja Mikko Nurmisen katsaus ajankohtaisiin asioihin: - Yleiskaavan työohjelma, yleiskaavapäällikkö Pia Hastio - Pispalan kaava, kaavoitusarkkitehdit Minna Kiviluoto ja Sari Pietilä - Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli -yleissuunnitelma sekä maanalainen asemakaava nro 8676, suunnittelupäällikkö Ari Vandell sekä projektiarkkitehdit Veikko Vänskä ja Marjut Ahponen - ITS Tampere strategia, liikenneinsinööri Mika Kulmala - Maankäytön prosessien digitalisointi (MAD), kehittämispäällikkö Matias Ansaharju Kokouskäsittely Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio esitteli yleiskaavan työohjelman ja poistui kokouksesta esityksen ja siitä käydyn keskustelun jälkeen klo Kaavoitusarkkitehti Minna Kiviluoto esitteli Pispalan kaavan, kaavoitusarkkitehti Sari Pietilä oli asiantuntijana läsnä. Kiviluoto ja Pietilä poistuivat kokouksesta esityksen ja siitä käydyn keskustelun jälkeen klo Projektiarkkitehti Marjut Ahponen ja suunnittelupäällikkö Ari Vandell esittelivät Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunneli -yleissuunnitelman sekä maanalaisen asemakaavan, projektiarkkitehti Veikko Vänskä oli asiantuntijana läsnä. Ahponen, Vandell ja Vänskä poistuivat kokouksesta esitysten ja käydyn keskustelun jälkeen klo Tässä vaiheessa puheenjohtaja esitti kokoukseen 15 minuutin taukoa. Tauon jälkeen liikenneinsinööri Mika Kulmala kertoi ITS Tampere strategiasta ja kehittämispäällikkö Matias Ansaharju esitteli maankäytön prosessien digitalisointi -projektin. Kulmala ja Ansaharju poistuivat kokouksesta esitystensä ja niistä käydyn keskustelun jälkeen klo

8 Tampere Pöytäkirja 1/ (21)

9 Tampere Pöytäkirja 1/ (21) Yhdyskuntalautakunta, 5, Kaupunginvaltuusto, 18, Yhdyskuntalautakunta, 125, Valtuustoaloite Tampereen kaupungin liukkauden torjunnan parantamiseksi ajoradoilla ja kevyen liikenteen väylillä - Tero Mattila ym. TRE:670/ /2017 Yhdyskuntalautakunta, , 5 Valmistelija / lisätiedot: Tietäväinen Milko, Myllynen Kimmo Valmistelijan yhteystiedot Rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi; kunnossapitopäällikkö Kimmo Myllynen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi: Tero Mattilan ym. valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi. Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin. Kokouskäsittely Juhana Suoniemi esitti asian jättämistä pöydälle. Matti Höyssä kannatti esitystä. Puheenjohtaja tiedusteli pöydällejättöesityksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Perustelut Valtuustoaloitteessa (TRE:670/ /2017) on esitetty, että Tampereella luovuttaisiin kokonaan sepelin käytöstä liukkaudentorjuntamateriaalina niin ajoradoilla kuin kevyen liikenteen väylillä. Esitystä on perusteltu seuraavasti: Pyöräilijöiltä on mennyt renkaita ja autoilijoilta tuulilaseja sepelin takia liian paljon. Myös kaupungin ilmanlaatu on kärsinyt keväisin. Aloitteessa on esitetty, että noin 10 vuotta sitten sepeliä alettiin säästösyistä käyttämään hiekan sijaan. Aloitteessa edellytetään, että

10 Tampere Pöytäkirja 1/ (21) kaupungin tilaajaorganisaatio alkaisi valmistelemaan siirtymistä takaisin soraharjuhiekan käyttöön liukkaudentorjunnassa talvikaudelle ja että kaupungin ympäristön valvonta tutkisi materiaalin muuttamisen vaikutusta ilmanlaatuun (pienhiukkasten määrä). Aloitteessa esitetyn mukaan tulevina vuosina olisi lisäksi järjestettävä kansalaispalautekysely hiekan käytöstä. Tampereen kaupunki käyttää liukkaudentorjuntaan pääosin kahta eri materiaalia: liuossuolaa (NaCl) ja rakeisuusalueen 3 6 mm sepeliä. Ajoradoilla käytetään sekä liuossuolaa että sepeliä, kevytväylillä yksinomaan sepeliä. Pohjavesialueilla suolan käyttöä vältetään. Ajorataosuuksilla liukkaudentorjuntamateriaalin valinta perustuu käytännössä väylän liikenteelliseen merkitykseen: Pää- ja vilkkailla kokoojakaduilla käytetään pääosin suolausta ja alemmalla katuverkolla (vähäliikenteiset kokoojakadut ja tonttikadut) käytetään sepeliä. Yleissääntönä voidaan todeta, että mikäli väylän nopeusrajoitus on yli 40 km/h tai väylä on vilkasliikenteinen, sepeli kulkeutuu liikenteen vaikutuksesta ajoradan reunamille eikä siitä tällöin käytännössä ole hyötyä liukkaudentorjunnassa kuin verraten lyhyen ajanjakson. Tämän vuoksi pää- ja kokoojakaduilla pääasiallinen liukkaudentorjuntamenetelmä on liuossuolaus. Liuossuolauksen toimivuutta kuitenkin rajoittaa lämpötila: mikäli ilman/tienpinnan lämpötila laskee alle viiden pakkasasteen, suolaliuoksella ei käytännössä kyetä pitämään väylää sulana. Mikäli kovilla pakkasilla esiintyy pakkasliukkautta (kuura/härmä), niin silloin vilkkaammilla väylillä suoritetaan sepelöintiä kriittisiin kohtiin (mäkiset osuudet ja liittymäalueet sekä linja-autopysäkit) liikenteen kulkuolosuhteiden varmistamiseksi. Hiekan käytöstä liukkaudentorjuntamateriaalina luovuttiin Tampereella noin 10 vuotta sitten ja siirryttiin sepelin käyttöön. Materiaalin vaihtamiseen oli kaksi syytä: Hiekka pölyää sepeliä huomattavasti enemmän hiekan sisältämän hienoaineksen vuoksi ja sepeliä hiekan sijaan käyttämällä säästetään luonnontilaista harjuluontoa. Todettakoon lisäksi, että sepeli pystytään keväisin poistamaan myös hieman hiekkaa nopeammin katuverkolta, sillä mitä hienoainespitoisempaa materiaalia liukkaudentorjuntaan on käytetty, sitä useampia toimenpidekertoja katujen puhdistaminen vaatii. Kadunpitäjälle ei käytännössä tule lainkaan yhteydenottoja viranomaisilta tai kuntalaisilta, että suoritetut liukkaudentorjuntatoimenpiteet eivät sinänsä olisi olleet riittäviä liikenteen kulkuolosuhteiden turvaamisen näkökulmasta. Liukkauteen liittyvät kadunpitäjälle ohjautuvat palautteet koskevat yksinomaan tilanteita, joissa liukkaudentorjunta on jäänyt tekemättä. Tällöinkin kysymys on yleensä toimenpiteiden viivästymisestä. Tämän pohjalta kadunpitäjälle on muodostunut näkökanta, että nykyisin käytetyt liukkaudentorjuntamenetelmät ja -materialit takaavat riittävän kitkan niin moottori- kuin kevyen liikenteen kulkuolosuhteiden varmistamiseksi.

11 Tampere Pöytäkirja 1/ (21) Aloitteessa esille nostettua polkupyörän renkaiden rikkoutumista sepelin vaikutuksesta on käsitelty valtuustokyselyyn (TRE:326/ /2017) laaditussa vastauksessa, joka on tämän vastauksen liitteenä. Tuulilasien rikkoutumisesta ei kadunpitäjälle ole esimerkiksi talvikaudella reklamoitu. Kaupunkinopeuksilla tuulilaseja ei tiettävästi juuri lainkaan rikkoudu vaan tuulilaseihin tulevat iskemät johtavat säröihin/ halkeamiin maantienopeuksilla. Näissä tapauksissa lienee mahdotonta selvittää, onko iskemä peräisin renkaista irronneista nastoista, mahdollisesti renkaisiin sorateiltä tai tietyömailta kiinnittyneistä kiviainesrakeista, katuverkolla liukkaudentorjuntaan käytetyistä kiviaineksesta, tieverkolle kiviaineskuljetuksista pudonneista kiviainesrakeista vai esimerkiksi tieverkolle ympäristöstä kulkeutuneista pienesineistä. Katupölyä, sen muodostumista ja torjuntaa, on Suomessa tutkittu (KAPU- ja REDUST-hankkeet) viimeisen 10 vuoden aikana. Myös Tampereen kaupunki on osallistunut tutkimushankkeisiin. Tutkimusten myötä muodostuneen käsityksen mukaan suurin osa (noin 50 %) katupölystä aiheutuu päällysteen (asfaltti) kulumisesta, vaikka yleisesti katupölyn määrään eniten vaikuttavana tekijänä on pidetty liukkaudentorjuntaan käytettyä kiviainesmateriaalia. Päällysteen ominaisuuksista merkittävimmin (nastarengas)kulumista ehkäisee asfalttimassaan käytetyn runkokiviaineksen kulumiskestävyys. Todettakoon, että Tampere suosii kuluvan katuverkon (pää- ja vilkasliikenteiden kokoojakadut) päällysteissä kulutuskestävyydeltään korkeimman luokan kiviaineksia ja näiden laatu myös varmistetaan vuosittain tehtävin kiviainestutkimuksin. Päällysteen kulumiseen vaikuttaa oleellisesti liikenteen määrä ja ajonopeus. Nopeusrajoituksia on vuosien saatossa laskettu (liikenneturvallisuus), mikä osaltaan vähentää päällysteen kulumista, mutta toisaalta liikennemäärät ovat jatkuvasti kasvaneet kaupungin kasvun myötä. Joukko- ja kevyen liikenteen käyttäjämäärien kasvu ehkäisee päällysteiden kulumista. Katupölyn määrään päällysteen kulumisen ohella vaikuttavia tekijöitä ovat lisäksi erityisesti liukkaudentorjuntaan käytetyn kiviaineksen määrä ja laatu, keliolosuhteet (mm. kosteus ja tuuliolot) ja ympäristö. Käytetyn sepelin määrä riippuu voimakkaimmin keliolosuhteiden vaihtelusta; esimerkiksi talvikaudella sepeliä levitettiin noin 1,5-kertainen määrä tavanomaiseen talveen nähden lämpötilan sahattua jatkuvasti nollan asteen molemmin puolin. Urakoitsijan intresseissä on välttää sepelin liiallista levitystä, sillä liukkaudentorjuntatyö materiaaleineen kuuluu kokonaishintaiseen urakkasuoritukseen (ylimääräisten kustannusten välttäminen). Tampereella on käytössä neljä jatkuvasti ilmanlaatua mittaavaa asemaa, joista kaksi mittaa katupölyn kannalta kriittistä hengitettävien hiukkasten pitoisuutta (PM 10 ). Esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana Pirkankadun mittausasemalla vuorokausiraja-arvon ylityksiä on tapahtunut noin 10 kpl/ vuosi (6 13 kpl/vuosi). Vuorokausiraja-arvo saa ylittyä 35

12 Tampere Pöytäkirja 1/ (21) kertaa kalenterivuoden aikana, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylittyneeksi. Todettakoon, että yksittäisinä ylityskertoinakin kysymys on yleensä ollut vähäisestä vuorokausiraja-arvon ylityksestä. Näiden ilmanlaadun mittaustulosten valossa Tampereella on kohtuullisesti onnistuttu sepelinpoistossa ja pölynsidontatoimenpiteissä (liuossuolaus, CaCl). Keliolosuhteiden ja ilmanlaadun seuranta sekä toimenpiteiden mitoittaminen ovatkin kunnossapitäjien päätoimenkuva kevätpölykaudella. Kaupunki on nostanut katupölyn torjunnan yhdeksi kunnossapidon kärkiteemoista. Tilaaja ja tuottaja etsivät yhdessä keinoja katupölyn torjumiseksi vielä aiempaa voimakkaammin. Tarkastelussa ovat ainakin seuraavat aihiot: Miten keväistä sepelinpoistoon käytettävää ajanjaksoa saadaan lyhennettyä? Miten pölynsidontaan kuivina ajanjaksoina käytettävää liuossuolausta (CaCl-liuos) ja sen vaikutuksia voidaan tehostaa? Miten hankinnoissa varmistuttaisiin, että sepelirakeiden muoto on tarkoituksenmukainen, rakeet kestävät kulutusta mahdollisimman hyvin (jauhautumisen ehkäiseminen) ja ylipäätään siitä, että sepelin pölyämistä saadaan vähennettyä? Mielenkiintoista on seurata, asetetaanko Suomessa tulevaisuudessa vastaavanlaisia kieltoja/rajoitteita nastarenkaiden käytölle kuin mitä esimerkiksi Ruotsissa on asetettu päällysteiden kulumisen ja katupölyn muodostumisen ehkäisemiseksi. Kaupunkiympäristön palvelualueella on käynnistetty kokeilu, jossa eräillä tärkeimmillä pyöräreiteistä kokeillaan kierrätettyä hiekoitussepeliä. Kierrätysmateriaali puhdistetaan, seulotaan ja käytetään uudelleen. Tarkoitus on selvittää, pyöristyykö sepelissä olevat terävät särmät prosessissa niin paljon, että kengän pohjaan, polkupyörän renkaisiin tai kotieläimien tassuihin syntyvä rasitus vähenisi. Menetelmä on prototyyppiasteella. Lisäksi on pohdittu, että tärkeimmillä väylillä hiekoitussepeliä voitaisiin ainakin osittain tilapäisesti poistaa kesken talvihoitokauden, mikäli sääennusteet luotettavasti osoittaisivat väylien pysyvän sulana pidemmän jakson. Tällöin hiekoitussepeli levitetään takaisin väylälle, mikäli kelin ennustetaan muuttuvan liukkaaksi. Tarkoitus on vähentää sepelin haittaa sulana aikana ja toisaalta vähentää väylällä olevan sepelin kokonaismäärää, kun keväällä aloitetaan sepelin poistaminen. Väylällä olevan sepelin määrällä on yhteys pölyämiseen ja sepelin puhdistuksen kokonaiskestoon. Lisäksi Kaupunkiympäristön palvelualue neuvottelee alan toimijoiden (urakoitsijat) kanssa pilotointimahdollisuudesta: tarkoituksena on talvikaudella 2018 erikseen pyöräilyä varten osoitetuilla väylällä kokeilla liukkaudentorjuntamenetelmänä suolauksen ja harjauksen yhdistelmää sepelöinnin sijaan. Kunnossapidon ensisijainen tehtävä talvikaudella on huolehtia vastuullaan olevien väylien turvallisuudesta ja kulkukelpoisuudesta. Liukkauden torjunta on tässä keskeisin tehtävä. Väylänpitäjällä on lakisääteinen ankara vastuu. Arvion mukaan hiekoitussepeli on liukkaudentorjunnassa luonnonsoraan verrattuna selvästi parempi erityisesti nopeasti muuttuvassa säässä, jolloin lumisade, vesisade, jäätyminen ja sulaminen vaihtelevat nopeasti. Arvion mukaan luonnossora voi väylän

13 Tampere Pöytäkirja 1/ (21) ollessa sulana olla jopa vaarallinen, koska pyöreät sorarakeet toimivat kuten laakeri polkupyörän renkaiden tai jopa kengän alla. Luonnon sora tai hiekka voi toimia tyydyttävästi sepeliin verrattuna etenkin lumipolanteella, joka ei ole vielä muuttunut liikenteen vaikutuksesta liukkaaksi. Hiekoitussepelin tai luonnossoran rakeiden keskinäisestä lujuuserosta ei ole käytettävissä laajaa tutkimustietoa. Rakeen lujuus vaikuttaa siihen, miten paljon materiaali hienontuu seulonnassa, levitysvaiheessa ja liikenteen vaikutuksen alaisena. Rakeen hienontumisella on yhteys katupölyn määrään. Tampereen kaupunki on sitoutunut monin linjauksin kestävän kehityksen edistämiseen. Luonnonsoran käyttämistä tulee harkita erittäin tarkasti vain sellaisiin kohteisiin, joihin korvaavaa materiaalia ei ole kohtuudella saatavissa. Tiedoksi Milko Tietäväinen, Kimmo Myllynen, (valtuustosta Tero Mattila) Liitteet 1 Valtuustoaloite - Tero Mattila ym..pdf Kaupunginvaltuusto, , 18 Päätös Valtuustoaloite lähetetään kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Perustelut Tero Mattila luki ja jätti yhdessä 32 muun valtuutetun kanssa allekirjoittamansa valtuustoaloitteen. Liitteet 1 Valtuustoaloite - Tero Mattila ym..pdf Yhdyskuntalautakunta, , 125 Valmistelijat / lisätiedot: Mikko Nurminen mikkonurm Mikko.Nurminen@tampere.fi Päätös Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Esittelijä: Taru Hurme, Suunnittelujohtaja Päätösehdotus oli Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi:

14 Tampere Pöytäkirja 1/ (21) Tero Mattilan ym. valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi. Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin. Perustelut Valtuustoaloitteessa (TRE:670/ /2017) on esitetty, että Tampereella luovuttaisiin kokonaan sepelin käytöstä liukkaudentorjuntamateriaalina niin ajoradoilla kuin kevyen liikenteen väylillä. Esitystä on perusteltu seuraavasti: Pyöräilijöiltä on mennyt renkaita ja autoilijoilta tuulilaseja sepelin takia liian paljon. Myös kaupungin ilmanlaatu on kärsinyt keväisin. Aloitteessa on esitetty, että noin 10 vuotta sitten sepeliä alettiin säästösyistä käyttämään hiekan sijaan. Aloitteessa edellytetään, että kaupungin tilaajaorganisaatio alkaisi valmistelemaan siirtymistä takaisin soraharjuhiekan käyttöön liukkaudentorjunnassa talvikaudelle ja että kaupungin ympäristön valvonta tutkisi materiaalin muuttamisen vaikutusta ilmanlaatuun (pienhiukkasten määrä). Aloitteessa esitetyn mukaan tulevina vuosina olisi lisäksi järjestettävä kansalaispalautekysely hiekan käytöstä. Tampereen kaupunki käyttää liukkaudentorjuntaan pääosin kahta eri materiaalia: liuossuolaa (NaCl) ja rakeisuusalueen 3 6 mm sepeliä. Ajoradoilla käytetään sekä liuossuolaa että sepeliä, kevytväylillä yksinomaan sepeliä. Pohjavesialueilla suolan käyttöä vältetään. Ajorataosuuksilla liukkaudentorjuntamateriaalin valinta perustuu käytännössä väylän liikenteelliseen merkitykseen: Pää- ja vilkkailla kokoojakaduilla käytetään pääosin suolausta ja alemmalla katuverkolla (vähäliikenteiset kokoojakadut ja tonttikadut) käytetään sepeliä. Yleissääntönä voidaan todeta, että mikäli väylän nopeusrajoitus on yli 40 km/h tai väylä on vilkasliikenteinen, sepeli kulkeutuu liikenteen vaikutuksesta ajoradan reunamille eikä siitä tällöin käytännössä ole hyötyä liukkaudentorjunnassa kuin verraten lyhyen ajanjakson. Tämän vuoksi pää- ja kokoojakaduilla pääasiallinen liukkaudentorjuntamenetelmä on liuossuolaus. Liuossuolauksen toimivuutta kuitenkin rajoittaa lämpötila: mikäli ilman/tienpinnan lämpötila laskee alle viiden pakkasasteen, suolaliuoksella ei käytännössä kyetä pitämään väylää sulana. Mikäli kovilla pakkasilla esiintyy pakkasliukkautta (kuura/härmä), niin silloin vilkkaammilla väylillä suoritetaan sepelöintiä kriittisiin kohtiin (mäkiset osuudet ja liittymäalueet sekä linja-autopysäkit) liikenteen kulkuolosuhteiden varmistamiseksi. Hiekan käytöstä liukkaudentorjuntamateriaalina luovuttiin Tampereella noin 10 vuotta sitten ja siirryttiin sepelin käyttöön. Materiaalin vaihtamiseen oli kaksi syytä: Hiekka pölyää sepeliä huomattavasti enemmän hiekan sisältämän hienoaineksen vuoksi ja sepeliä hiekan sijaan käyttämällä säästetään luonnontilaista harjuluontoa. Todettakoon lisäksi, että sepeli pystytään keväisin poistamaan myös hieman hiekkaa nopeammin katuverkolta, sillä mitä hienoainespitoisempaa materiaalia liukkaudentorjuntaan on

15 Tampere Pöytäkirja 1/ (21) käytetty, sitä useampia toimenpidekertoja katujen puhdistaminen vaatii. Kadunpitäjälle ei käytännössä tule lainkaan yhteydenottoja viranomaisilta tai kuntalaisilta, että suoritetut liukkaudentorjuntatoimenpiteet eivät sinänsä olisi olleet riittäviä liikenteen kulkuolosuhteiden turvaamisen näkökulmasta. Liukkauteen liittyvät kadunpitäjälle ohjautuvat palautteet koskevat yksinomaan tilanteita, joissa liukkaudentorjunta on jäänyt tekemättä. Tällöinkin kysymys on yleensä toimenpiteiden viivästymisestä. Tämän pohjalta kadunpitäjälle on muodostunut näkökanta, että nykyisin käytetyt liukkaudentorjuntamenetelmät ja -materialit takaavat riittävän kitkan niin moottori- kuin kevyen liikenteen kulkuolosuhteiden varmistamiseksi. Aloitteessa esille nostettua polkupyörän renkaiden rikkoutumista sepelin vaikutuksesta on käsitelty valtuustokyselyyn (TRE:326/ /2017) laaditussa vastauksessa, joka on tämän vastauksen liitteenä. Tuulilasien rikkoutumisesta ei kadunpitäjälle ole esimerkiksi talvikaudella reklamoitu. Kaupunkinopeuksilla tuulilaseja ei tiettävästi juuri lainkaan rikkoudu vaan tuulilaseihin tulevat iskemät johtavat säröihin/ halkeamiin maantienopeuksilla. Näissä tapauksissa lienee mahdotonta selvittää, onko iskemä peräisin renkaista irronneista nastoista, mahdollisesti renkaisiin sorateiltä tai tietyömailta kiinnittyneistä kiviainesrakeista, katuverkolla liukkaudentorjuntaan käytetyistä kiviaineksesta, tieverkolle kiviaineskuljetuksista pudonneista kiviainesrakeista vai esimerkiksi tieverkolle ympäristöstä kulkeutuneista pienesineistä. Katupölyä, sen muodostumista ja torjuntaa, on Suomessa tutkittu (KAPU- ja REDUST-hankkeet) viimeisen 10 vuoden aikana. Myös Tampereen kaupunki on osallistunut tutkimushankkeisiin. Tutkimusten myötä muodostuneen käsityksen mukaan suurin osa (noin 50 %) katupölystä aiheutuu päällysteen (asfaltti) kulumisesta, vaikka yleisesti katupölyn määrään eniten vaikuttavana tekijänä on pidetty liukkaudentorjuntaan käytettyä kiviainesmateriaalia. Päällysteen ominaisuuksista merkittävimmin (nastarengas)kulumista ehkäisee asfalttimassaan käytetyn runkokiviaineksen kulumiskestävyys. Todettakoon, että Tampere suosii kuluvan katuverkon (pää- ja vilkasliikenteiden kokoojakadut) päällysteissä kulutuskestävyydeltään korkeimman luokan kiviaineksia ja näiden laatu myös varmistetaan vuosittain tehtävin kiviainestutkimuksin. Päällysteen kulumiseen vaikuttaa oleellisesti liikenteen määrä ja ajonopeus. Nopeusrajoituksia on vuosien saatossa laskettu (liikenneturvallisuus), mikä osaltaan vähentää päällysteen kulumista, mutta toisaalta liikennemäärät ovat jatkuvasti kasvaneet kaupungin kasvun myötä. Joukko- ja kevyen liikenteen käyttäjämäärien kasvu ehkäisee päällysteiden kulumista. Katupölyn määrään päällysteen kulumisen ohella vaikuttavia tekijöitä ovat lisäksi erityisesti liukkaudentorjuntaan käytetyn kiviaineksen määrä ja laatu, keliolosuhteet (mm. kosteus

16 Tampere Pöytäkirja 1/ (21) ja tuuliolot) ja ympäristö. Käytetyn sepelin määrä riippuu voimakkaimmin keliolosuhteiden vaihtelusta; esimerkiksi talvikaudella sepeliä on levitetty noin 1,5-kertainen määrä tavanomaiseen talveen nähden lämpötilan sahattua jatkuvasti nollan asteen molemmin puolin. Urakoitsijan intresseissä on välttää sepelin liiallista levitystä, sillä liukkaudentorjuntatyö materiaaleineen kuuluu kokonaishintaiseen urakkasuoritukseen (ylimääräisten kustannusten välttäminen). Tampereella on käytössä neljä jatkuvasti ilmanlaatua mittaavaa asemaa, joista kaksi mittaa katupölyn kannalta kriittistä hengitettävien hiukkasten pitoisuutta (PM 10 ). Esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana Pirkankadun mittausasemalla vuorokausiraja-arvon ylityksiä on tapahtunut noin 10 kpl/ vuosi (6 13 kpl/vuosi). Vuorokausiraja-arvo saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylittyneeksi. Todettakoon, että yksittäisinä ylityskertoinakin kysymys on yleensä ollut vähäisestä vuorokausiraja-arvon ylityksestä. Näiden ilmanlaadun mittaustulosten valossa Tampereella on kohtuullisesti onnistuttu sepelinpoistossa ja pölynsidontatoimenpiteissä (liuossuolaus, CaCl). Keliolosuhteiden ja ilmanlaadun seuranta sekä toimenpiteiden mitoittaminen ovatkin kunnossapitäjien päätoimenkuva kevätpölykaudella. Kaupunki on nostanut katupölyn torjunnan yhdeksi kunnossapidon kärkiteemoista. Tilaaja ja tuottaja etsivät yhdessä keinoja katupölyn torjumiseksi vielä aiempaa voimakkaammin. Tarkastelussa ovat ainakin seuraavat aihiot: Miten keväistä sepelinpoistoon käytettävää ajanjaksoa saadaan lyhennettyä? Miten pölynsidontaan kuivina ajanjaksoina käytettävää liuossuolausta (CaCl-liuos) ja sen vaikutuksia voidaan tehostaa? Miten hankinnoissa varmistuttaisiin, että sepelirakeiden muoto on tarkoituksenmukainen, rakeet kestävät kulutusta mahdollisimman hyvin (jauhautumisen ehkäiseminen) ja ylipäätään siitä, että sepelin pölyämistä saadaan vähennettyä? Mielenkiintoista on seurata, asetetaanko Suomessa tulevaisuudessa vastaavanlaisia kieltoja/rajoitteita nastarenkaiden käytölle kuin mitä esimerkiksi Ruotsissa on asetettu päällysteiden kulumisen ja katupölyn muodostumisen ehkäisemiseksi. Kokouskäsittely Nuorisovaltuuston edustaja Tommi Murtonen saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana klo Keskustelun kuluessa Kari Niemelä esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Kalle Hyötynen ja Anne Liimola kannattivat Niemelän esitystä. Palautusesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 1 Valtuustoaloite - Tero Mattila ym..pdf

17 Tampere Pöytäkirja 1/ (21)

18 Tampere Pöytäkirja 1/ (21) 6 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Pöytäkirjoista ilmeneviä päätöksiä ei oteta lautakunnan käsiteltäväksi. Perustelut Asemakaavapäällikkö, Kaupunkiympäristön suunnittelu 63 Lielahden ja Hiedanrannan raitiotietarkastelujen tilaaminen lisätyönä Arkkitehtitoimistoilta Schauman& Nordgren Architects Ab Oy Consortium ja Mandaworks Ab, Hervannan pohjoisakselin asemakaavan nro 8603 aloitusvaiheen työn tilaaminen BST-arkkitehdit Oy:ltä, Hervannan pohjoisakselin asemakaavan nro 8603 aloitusja valmisteluvaiheen työn tilaaminen arkkitehtitoimisto Kanttia2 Oy:ltä, Lielahden ja Hiedanrannan raitiotietarkastelujen tilaaminen lisätyönä Arkkitehtitoimistoilta NOAN Oy, Jolma Arkkitehdit oy, TUPA architectture Oy, Kaupunkiraitiotien linjausvaihtoehtojen kiiinteistöanalyysi Hiedarannassa, Käräjätörmän pohjoisosan asemakaavan 8678 viitesuunnittelun tilaaminen, Käräjätörmän pohjoisosan asemakaavan viitesuunnittelun tilaaminen, Poikkeamishakemus kiinteistölle Ahertajankatu 19, Hervanta, kuljetusvälineiden purku- ja lastauspaikka sekä varastointi, Poikkeamispäätös tontille Pirkankatu 16, V kaupunginosa, autopaikkamääräyksestä poikkeaminen, Poikkeamishakemus tontille Kaskimäenkatu 4, Sarankulma, käyttötarkoituksesta poikkeaminen, Lausunto Voimistelu- ja Urheiluseura Tampereen Vihuri r.y.:lle Rauhaniementie 25, IX (Naistenlahti), Poikkeamishakemus tontille Hirvikatu 31, Tahmela, asuinrakennuksen laajentaminen, Katupäällikkö 5 Ostotarjous, ajoneuvo-, akku- ja vanneromusta, Rakennuttamisjohtaja, Kaupunkiympäristön palvelualue 206 Akulatinkadun katu- ja rakennussuunnitelmien tilaaminen Ramboll Finland Oy:ltä, Hervannan valtaväylän sivukaltevuuden muutos välillä Vuohensillankatu - Sotilaankatu, läntiset ajoradat rakentamisen tilaaminen Raitiotieallianssilta, Kuituverkon rakentamisen yleisen laatuvaatimuksen tilaaminen, Valaistusurakan tilaaminen Kaupinkadulle,

19 Tampere Pöytäkirja 1/ (21) 210 Valaisinpylvään ennakoivan kunnossapidon sensorointitestin hankinta, Hiedanrannan Järvikaupungin kunnallisteknisen yleissuunnitelman tilaaminen Pöyry Finland Oy:ltä, Hiedanrannan Tehdaskaupungin kunnallistekniikan yleissuunnitelman tilaaminen, Pylvään ennakoivan kunnossapidon sensoritiedon analysointipalvelu, Posteljooninpuiston viherrakennusurakan tilaaminen Raitiotie allianssilta, Vähäjärvenpuiston valaistuksen rakentaminen, Leinolankadun paaluvalin rakennustyö, Hämeensillan uudelleen rakentamisen rakennuttamispalvelut, Hakametsän lumenvastaanottopaikan liittymä, Kuntokadun ja Ensitien rakennuttamispalveluiden tilaaminen, Hervannan alueen ulkovalaistuksen putkitusvarauksen ja kaupungin kuituverkon laajentamisen hankinta, Pyörätelineiden tilaaminen Cyclos AB:ltä, Pyörätelineiden tilaaminen Lehtovuori OY:ltä, Pyörätelineiden tilaaminen Ovella OY:ltä, Pyörälaskimen tilaaminen Finn-Raj OY:ltä, Irtaimiston poistaminen kaupunkiympäristön palvelualueelle, Vahingonkorvausvaatimus ajoneuvovahingosta Vestonkadulta, Suunnittelujohtaja, Kaupunkiympäristön palvelualue 1 Tampereen viherkertoimen laadinnan tilaaminen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ltä, Suunnittelupäällikkö, Kaupunkiympäristön palvelualue 114 Älyliikenteen kansainvälisen teknologiaseurannan ja - analyysin sekä ITS Factory testits:n kehittämissuunnitelman tilaaminen Ramboll Finland Oy:ltä, Valokuituverkon järjestelmä- ja verkkokaavion laatimisen tilaaminen Licon-AT Oy:ltä, Uusien liikennedatojen rajapintojen toteuttamisen sekä Tampereen liikenne -palvelun uusien ominaisuuksien tilaaminen InfoTripla Oy:ltä, Pysäköintimuutos osoitteessa Mustalahdenkatu 18-22, Liikennemerkkimuutos Peltokadun ja Väinölänkadun liittymään, Pysäköinnin kieltäminen Kaupinpuistonkadulla, Pysäköintikielto Lapintiellä katuosuudella Palokunnankatu - Sukkavartaankatu, Kaupinojan pysäköintijärjestelyjen tarkistaminen, Suunnittelupäällikkö 1 Atalan meluvalliin liittyvän hulevesien johtamisen toteussuunnittelun tilaaminen Pöyry Finland Oy:ltä,

20 Tampere Pöytäkirja 1/ (21) Ympäristöjohtaja, Kaupunkiympäristön palvelualue 26 AREA21 -projektin hallinnoinnin hankinta,

21 Tampere Pöytäkirja 1/ (21) Muutoksenhakukielto 1, 2, 3, 4, 5, 6 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: -vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 ) -virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.) -etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 )