Toisen asteen koulutuksen yhteistyövaihtoehtoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toisen asteen koulutuksen yhteistyövaihtoehtoja"

Transkriptio

1 Tässä selvityksessä kuvataan Itäisen Uudenmaan toisen asteen koulutuksen järjestämisen vaihtoehtoja, vaihtoehtojen suhdetta opetus- ja kulttuuriministeriön antamiin ohjeisiin sekä vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia. Toisen asteen koulutuksen yhteistyövaihtoehtoja Itäinen Uusimaa Seppo Lyyra, Timo Kasper BDO Consulting Oy

2 Sisällys Johdanto... 2 Konsulttiehdotus... 3 Lukiokoulutus... 4 Ammatillinen koulutus... 5 Järjestämislupakriteerit (OKM/2/59/2015)... 6 Yhteistyömuotojen perusteet... 7 Kunnallisen liikelaitoksen perusteet... 7 Osakeyhtiömuotoinen koulutuksen järjestäjä... 8 Kuntayhtymämuotoinen koulutuksen järjestäjä... 9 Purkaminen kuntayhtymä vs. osakeyhtiö...10 Kehyspäätöksen yleiset taloudelliset vaikutukset (ennakkotieto OKM/2/591/2015)...12 Hallituksen tavoitteista...12 Laskelmissa sovellettuja periaatteita...13 Lukiokoulutuksen kustannuslaskelmat...14 Lukiokoulutuksen yhteistyövaihtoehdot...17 Ammatillisen koulutuksen yhteistyövaihtoehdot...19 Vaihtoehto Vaihtoehto Taloudelliset järjestämisedellytykset ja eri vaihtoehtojen vaatimat lisärahoitus-, kehittämis- ja säästötavoitteet...23 Hylätyt yhteistyövaihtoehdot...30 Koulutuksen järjestäjien näkemykset...31 Liitteet

3 Johdanto Itäisen Uudenmaan kunnat olivat vuonna 2014 sopineet, että ne ryhtyvät selvittämään yhdessä toisen asteen koulutuksen järjestämislupien vaihtoehtoja. Joulukuussa 2014, kun tämä selvitys käynnistyi, opetus- ja kulttuuriministeriö oli ilmoittanut, että koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan niin, että uudet luvat astuvat voimaan vuoden 2017 alussa. Ennakkotiedon mukaan (OKM/2/591/2015) järjestämislupahakemukset olisi pitänyt jättää opetus- ja kulttuuriministeriöön Toimilupauudistus kaatui sivistysvaliokunnassa , joten järjestämislupia ei tarvitse hakea uudelleen uutisoitiin, että myös lukioiden ja ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus jää toteutumatta. Itä-Uudellamaalla toimii tällä hetkellä neljä ammatillisen koulutuksen järjestää: Itä- Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Amisto), Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland (Inveon), Oy Porvoo International College Ab (Point College) sekä Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab (Prakticum). Yleissivistävää lukiokoulutusta järjestävät lisäksi Askolan kunta, Loviisan kaupunki, Porvoon kaupunki sekä Sipoon kunta. Askolan kunnassa on vain suomenkielistä lukiokoulutusta. Loviisassa, Porvoossa ja Sipoossa lukiokoulusta annetaan suomen- ja ruotsikielisinä. Tämän selvityksen tekeminen on tilattu BDO Consulting Oy:tä, jossa selvityksen tekemiseen ovat osallistuneet Seppo Lyyra ja Timo Kasper. Tässä selvityksessä kuvataan toisen asteen koulutuksen yhteistyövaihtoehtoja, vaihtoehtojen suhdetta opetus- ja kulttuuriministeriön antamiin ohjeisiin sekä vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia. Selvitystyön ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut sivistysjohtaja Hilding Mattsson Porvoosta ja sihteerinä sivistysjohtaja Thomas Grönholm Loviisasta. Ohjausryhmän muut jäsenet ovat koulutusjohtaja Rikard Lindström (Porvoo), koulutusjohtaja Jari Kettunen (Porvoo), sivistystoimenjohtaja Anne Perjopuro (Askola), vt. sivistystoimenjohtaja Marketta Takkala (Lapinjärvi), hallintojohtaja Camilla Söderström (Myrskylä), koulutuspäällikkö Hannu Ollikainen (Sipoo), sivistysjohtaja Kurt Torsell (Sipoo), palvelujohtaja Mirja Riihiluoma (Pukkila) ja koulutuspäällikkö Timo Tenhunen (Loviisa). Toimeksianto on suoritettu kansainvälisen liitännäispalvelustandardin ISRS 4400 Toimeksiannot taloudelliseen informaatioon kohdistuvien erikseen sovittujen toimenpiteiden suorittamisesta mukaisesti. Tähän raporttiin liittyvät laskelmat ja mallit ovat yleisluontoisia arviointeja, jotka ovat suuntaa-antavia ja siinä määrin suppeita, että sen perusteella ei voida ehdottomasti varmistua mallien ja yksityiskohtien oikeellisuudesta. 2

4 Konsulttiehdotus Näkemyksemme mukaan kaikkea Itäisen Uudenmaan lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta ei ole tarkoituksenmukaista koota yhteen organisaatioon. Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ehdotamme, että Porvoo, Sipoo ja Loviisa hakevat suomen- ja ruotsinkielisen lukiokoulutuksen yhteistyötä oman kunnan sisältä, mutta ylläpitävät ja kehittävät myös yhteistyötä alueellisesti. Askolan kannalta olennaista on, että opiskelijoiden koulutuspaikkana säilyy Askona, joten yhteistyölle ei ole erityistä tarvetta. Askolan kunta ei hyötyisi järjestämisluvan siirrosta Porvoon kaupungille. Itäisen Uudenmaan lukiokoulutukseen kohdistuva valtionosuusleikkausten yhteismäärä on noin euroa / vuosi, joka on laskennallisesti noin 15 opettajan virkaa. Jos alueen lukiokoulutuksen osallistuvien määrä vähenee 10 %, on sopeuttamistarve 1,8 M. Tällaisia leikkauksia ei tarvita, jos valtiolta saatava rahoitus säilyy vuoden 2014 tasolla tai kunnat ovat valmiita rahoittamaan nykyistä suuremman osan lukiokustannuksista. Ehdotamme, että vuoden 2015 aikana perustetaan uusi osakeyhtiö, jonka tehtävänä on alkuvaiheessa rakentaa tai vuokrata Point Collegelle ja Inveonille uutta koulutustilaa. Uudet koulutustilat rakennetaan tai hankitaan vuoden 2016 aikana. Mahdollinen uudisrakentaminen toteutetaan Oy Porvoo International College Ab:n, Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland:n ja uuden perustettavan osakeyhtiön omin varoin ilman kuntarahaa. Tilamitoitus määritellään puolet nykyistä pienemmäksi ja % opetustiloista pyritään vuokraamaan Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymältä yhteistyön syventämiseksi. Oy Porvoo International College Ab (Point College) ja Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland (Inveon) koulutus yhdistetään niin, että muodostuu kokonaan uusi kansainvälinen oppilaitos, jossa annetaan ruotsin-, suomen- ja englanninkielistä opetusta. Koulutuksen ylläpitäjänä on kiinteistön hallintaa varten perustettu uusi osakeyhtiö. Ennen yhteisen opetuksen alkamista käynnistetään yhteistoimintalain mukainen yt-menettely, jonka tavoitteena on osaltaan kattaa 1,1 Meuron talouden vuotuista sopeuttamistarvetta. Koulutuskuntayhtymän yhdistäminen uuteen organisaatioon aiheuttaisin noin euron varainsiirtoverokustannuksen. On kuitenkin tarkoituksenmukaista tiivistää ja syventää uuden osakeyhtiön ja Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistyötä niin, että oppilaitosten ylläpitäjät voidaan fuusioida yhteen viimeistään Koko Itäisen Uudenmaan ammatilliseen koulutuksen kohdistuva 10 % säästön laskennallinen määrä on vuositalolla noin 3,5 3,9 M, joka edellyttää merkittäviä vähennyksiä henkilöstö- ja kiinteistökuluissa. Ensisijaisesti vähentäminen tulisi kohdentaa kiinteistökustannuksiin. Jos kiinteistökustannuksia ei saada pienennettyä, on henkilöstön vähentämistarve ammatillisessa koulutuksessa jopa 70 työntekijää. Näitä leikkauksia ei tarvita, jos valtiolta saatava rahoitus säilyy vuoden 2014 tasolla. 3

5 Lukiokoulutus Alueen lukiot: Askolan Lukio Borgå Gymnasium Linnankosken lukio, Porvoo Lovisa Gymnasium Myllyharjun lukio, Loviisa Sipon lukio Sibbo gymnasium Porlammin lukio, Lapinjärvi, toiminta loppumassa keväällä 2015 Lukioiden yhteisopiskelijamäärä on nyt noin 1650 opiskelijaa. Lukiolaisten yhteismäärä säilynee vakaana sekä suomen- että ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa Lukio yhteensä Suomenkielinen Ruotsinkielinen Lin. (Lukio yhteensä) Lin. (Suomenkielinen) Lin. (Ruotsinkielinen) Porvoon, Loviisan ja Askolan lukiolaisten yhteismäärän ennuste Ennusteet on laskettu lukuvuosien arvioidun 9. luokkalaisten määrän mukaisesti. Lukioon hakeutuvien suhteellisen osuuden määränä on käytetty vuosina lukioon hakeutuneiden %-osuutta. 4

6 Ammatillinen koulutus Itä-Uudellamaalla toimii tällä hetkellä neljä ammatillisen koulutuksen järjestää: - Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Amisto, Edupoli), - Oy Porvoo International College Ab (Point College) - Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland (Inveon), - Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab (Prakticum). Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä toimii Amisto nimellä Porvoon ammattiopistona ja Edupoli on kuntayhtymän omistama kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on järjestää aikuiskoulutusta, työvoimapoliittista täydennyskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta. Oy Porvoo International College Ab (Point College) syntyi vuonna 2012 kahden oppilaitoksen fuusiossa, kun Porvoon kauppaoppilaitos ja Porvoon terveydenhuolto-oppilaitoksen yhdistyivät. Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland antaa koulutusta Östra Nylands yrkesinstitut Inveon brändillä. Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab ylläpitämä Yrkesinstitutet Prakticum on pääkaupunkiseudun ruotsinkielinen ammattioppilaitos, jonka päätoimipiste sijaitsee Helsingissä ja oppilaitoksella on toimipiste myös Porvoossa. Itä-Uudenmaan alueella asuu yli asukasta. Maakuntaliiton tekemissä arvioissa vuotiaiden yhteismäärän arvioidaan laskevan 4000 nuoresta noin nuoreen, mutta kasvavan vuoteen 2025 mennessä takaisin 4000 nuoreen. Itä-Uudenmaan toisen asteen koulutuksen ikäluokan koko on siis noin 1300 opiskelijaa, joista kolmasosa on ruotsinkielisiä. Ammatilliseen koulutuksen peruskoulusta siirtyvien määrä voidaan ennakoida pysyvän vakaana tulevaisuudessa. Itä-Uudenmaan työpaikkaomavaraisuus on 86 % (vrt. Uusimaa yhteensä 104 %, Länsi- Uusimaa 81 %). Itä-Uusimaa kuuluu Helsingin työssäkäyntialueeseen. Helsingin seudulla sijaitsee noin yritystä. Yhteensä Helsingin seudun yritykset työllistivät puoli miljoonaa henkilöä, joten alueelle on kysyntää ammatillisesta koulutuksesta valmistuville osaajille. Porvoon seudulla olevien yritystoimipaikkojen määrä on Hyvä työpaikkaomavaraisuus ja kuuluminen Helsingin työssäkäyntialueeseen tarkoittavat sitä, että ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kysyntä alueella pysyvät vakaina. 5

7 Järjestämislupakriteerit (OKM/2/59/2015) Opetus- ja kulttuuriministeriön antaman ennakkotiedon mukaisesti Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan, koulutuksen järjestäjäverkko tiivistetään ja rahoitusrakenne uudistetaan vuodesta 2017 lukien. Toimilupauudistuksen ja koulutuksen järjestäjien vähenemisen myötä säästöjä laskettiin syntyvän valtiolle noin 69 miljoonaa euroa asia kaatui sivistysvaliokunnassa, joten järjestämislupia ei tarvitse hakea uudelleen. Rahoitusjärjestelmää ja rakenteellista kehittämistä koskevien uudistusten sekä rahoitusleikkauksien taustalla ovat rakennepoliittinen ohjelma sekä valtion talouden tasapainottamiseen liittyvä kehyspäätös vuosille Valtion tavoitteisiin sisältyvät toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja koulutuksen järjestäjäverkon uudistaminen sekä 260 miljoonan euron julkisen rahoituksen vähentämisen toteuttaminen uutisoitiin, että myös lukioiden ja ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus jää toteutumatta. Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisessa ministeriön tavoitteena on ollut, että rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannusperusteisuuden perusteella luovutaan ja valtion rahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon perustuvaksi. Ammatillisen koulutuksen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisen jälkeenkin koulutusrahoitus myönnettäisiin edelleen koulutuksen järjestäjille. Uudessa rahoitusjärjestelmässä valtionosuusprosentti säädettäisiin varainhoitovuosittain ja OKM määrittää rahoituksen perusteena käytettävät yksikköhinnat. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmää aiotaan uudistaa siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. Toisen asteen koulutuksen järjestäjien rahoituksen keskeiseksi määräytymisperusteeksi otetaan suoritettujen tutkintojen ja tutkintojen osien määrä. Tehokkuuden, joustavuuden ja koulutuksen huomioon ottamisen lisääminen ovat uudelle rahoitusjärjestelmälle asetettuja tavoitteita. Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjeen ennakkotieto järjestämislupahakemuksesta (OKM/2/59/2015) mukaan ammatillisen peruskoulutuksen valtionrahoitusosuuden arvioitiin pienenevän niin, että vuoden 2017 laskennallinen valtionrahoitus on 87,5 % vuoden 2014 valtionosuusrahoituksesta. Ammatillisen lisäkoulutuksen kehyspäätöksen mukainen vastaava rahoitusosuus on 76 % ja oppisopimuskoulutuksen 78,5 %. Lukiokoulutuksessa kehyspäätöksen mukainen rahoituksen taso olisi 90,6 % vuoden 2014 tasosta. Järjestämisverkon kehittämisen tukemiseen oli varauduttu 1-3 vuotisilla yksikköhinnan harkinnanvaraisilla fuusiokorotuksilla. Kyseessä olisi ollut määräaikainen korotus yksikköhintaan niille koulutuksen järjestäjille, jotka ovat toteuttaneet järjestäjäfuusion. 6

8 Yhteistyömuotojen perusteet Alueellisen koulutuksen järjestämisluvan hakijana voi olla: 1. Kunta tai kaupunki, joka järjestää koulutuksen omana liikelaitoksena 2. Koulutuskuntayhtymä 3. Osakeyhtiö Tähän on kuvattuna näiden kolmen vaihtoehdon perusteet. Kunnallisen liikelaitoksen perusteet Kunnan liikelaitos on osa kuntaorganisaatiota. Kunnan liikelaitos ei ole itsenäinen oikeushenkilö eikä itsenäinen kirjanpitovelvollinen, mutta tekee oman tilinpäätöksen. Liikelaitos voidaan kuntalain 87 a :n mukaan perustaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Esimerkiksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä on lukiokoulutuksen liikelaitos. Kunnallisia liikelaitoksia on perusteltu sillä, että niissä voidaan eriyttää kunnan toimintoja, jolloin tulosvastuu, kustannustietoisuus ja tuloksen laskenta ovat selvempiä. Liikelaitoksen harjoittaman toiminnan tulee olla liiketoimintaa tai muutoin liiketaloudellisten periaatteiden mukaista (tulojen tulee kattaa kulut, investoinnit rahoitetaan kertyvällä tulorahoituksella). Kunta päättää kunnallisen itsehallinnon mukaisesti omista organisaatioistaan ja myös liikelaitoksen muodostamisesta kunnallisten palvelujen organisoimiseksi. Kunnallisella liikelaitoksella on oma peruspääoma. Omistajan tuloutus maksetaan osakeyhtiössä osinkojen ja omistajalainojen kautta, mutta liikelaitos maksaa omistajalle tuloutuksena peruspääomasta kohtuullista korvausta. Liikelaitoksessa omistajalle maksettavan tuloutuksen suuruus on pystyttävä perustelemaan ja sen on oltava kohtuullinen. Mallissa liikelaitoksen isäntäkunta voi haluta liikelaitokseen sijoittamalleen pääomalle käyvän tuoton. Kuntalain 2 luvun 13 mukaan kunnanvaltuusto määrittää liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalain 10 a luvun 87 c kohdan mukaisesti kunnallisella liikelaitoksella on oltava johtokunta, jonka ohjaussäätely on lähellä kuntayhtymän hallituksen säätelyä. 87 d mukaisesti kunnallisessa liikelaitoksessa on johtaja, joka on virkasuhteessa kuntaan. Liikelaitoksen ohjauksessa korostuu se, että liikelaitoksen johtokunnassa kaupungin edustajien tulee noudattaa kaupungin toimivaltaisen viranomaisen (kaupunginhallitus, konsernijaosto tai muu johtosäännössä määrätty) antamia ohjeita. Kun liikelaitos järjestää palveluja muille kunnille on heillä oikeus saada edustajansa liikelaitoksen johtokuntaan, mutta viime kädessä päätösvalta on siinä kunnassa, johon liikelaitos kuuluu. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yhtiöittämisvelvollisuudesta säädetään Kuntalain 2a :ssä. Tarvitaan siis osakeyhtiö, joka ottaa tehtäväkseen ammatilliseen koulutukseen liittyvä 7

9 työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestämisen. Liikelaitoksella ei voi olla tytäryhtiötä, koska liikelaitos ei ole juridinen oikeushenkilö. Liikelaitos ei myöskään voi käyttää ohjausvaltaansa kaupungin tytäryhtiössä ellei sitä ohjausvaltaa ole sille johtosäännöllä tai muulla menettelytapaohjeella osoitettu. Liikelaitokselle voidaan antaa ohjausvaltaa kaupungin tytäryhtiössä valtuuston hyväksymällä säännöllä tai päätöksellä, jossa asia määritellään. Tästä huolimatta työvoimapoliittista aikuiskoulutusta järjestävä osakeyhtiö on itsenäinen oikeustoimihenkilö, joka tekee omat päätöksensä ja toimii osakeyhtiölain mukaisesti ja osakeyhtiön hallituksen jäsenten tehtävänä on yhtiön toiminnan edistäminen. Liikelaitos-osakeyhtiömallista voi ohjauksellisesti tulla sekava. Liikelaitoskuntayhtymä on itsenäinen oikeushenkilö. Liikelaitoskuntayhtymällä on oma perussopimus ja oma johtosääntö. Se on itsenäinen kirjanpitovelvollinen. Liikelaitoskuntayhtymää koskeva erityissäätely on kuntalain 10 a luvussa. Sitä koskee kuntayhtymää rajoitetumpi mahdollisuus siirtää viranomaistehtäviä liikelaitoskuntayhtymälle. Viranomaistehtävät eivät saa muodostaa edes merkittävää osaa liikelaitoskuntayhtymän tehtäväkokonaisuudesta. Osakeyhtiömuotoinen koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestämislupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle (esim. osakeyhtiö) tai säätiölle. Osakeyhtiö voi siis edelleenkin saada koulutuksen järjestämisluvan. Kunta voi luovuttaa osan omasta toiminnasta perustamalleen ja omistamalleen osakeyhtiölle. Osakeyhtiö perustetaan perustamissopimuksella ja osakeyhtiön toimintaa säätelee osakeyhtiölaki. Osakeyhtiö on osakkeenomistajistaan erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimisellä (osakeyhtiölain 2 ). Yhtiötä perustettaessa kunnat sijoittavat rahaa, josta muodostuu osakepääoma (vähimmäispääoma euroa). Yhtiöjärjestyksessä määrätään yhtiön osakkeille nimellisarvo. Osakeyhtiölain 8 mukaisesti yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Hallituksen toimintaa juridisesti sitovat yhtiökokouksen päätökset, yhtiöjärjestys ja osakeyhtiölaki. Kuntien omistajaohjaus on ns. poliittista ohjausta ja se ei suoraan vaikuta yhtiön toimintaan, mutta luonnollisesti omistajana kunnat voivat vaikuttaa yhtiön toimintaan yhtiökokouksen päätöksillä. Kuntien edunvalvonnan lähtökohtana osakeyhtiössä on, että kunnan edustajat osakeyhtiössä noudattavat valtuuston hyväksymiä strategisia, taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita sekä kunnan- /kaupunginhallituksen ja muiden toimivaltaisten toimielinten ja viranhaltijoiden antamia menettelyohjeita. Osakeyhtiölain IV osa säätää tarkasti yhtiön varojen jakamisesta. Yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain seuraavilla tavoilla: 1) voitonjaosta osinkona 2) varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta 8

10 3) osakepääoman alentamisena 4) maksuna omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta 5) yhtiön purkautuessa. Varojen jakamisesta näillä tavoilla päätetään yhtiökokouksessa. Muu liiketapahtuma (esim. korko sijoitetulle pääomalle), joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa. Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään yhtiön olevan maksukyvytön. Jos yhtiöllä on kokonaan tai osittain muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille, yhtiöjärjestykseen on otettava tätä koskeva määräys. Kuntayhtymämuotoinen koulutuksen järjestäjä Kuntien yhteistoiminnan muodoista tavallisin on kuntayhtymä, joka perustetaan kuntien valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella. Kuntayhtymät ovat itsenäisiä julkisoikeudellisia yhteisöjä, ja niihin sovelletaan kuntia koskevaa lainsäädäntöä. Kunnat voivat lähtökohtaisesti itse harkita kuuluvatko ne koulutuskuntayhtymään vai eivät. Kuntalain 81 :n mukaan kuntayhtymän päätösvaltaa käyttävät jäsenkunnat yhtymäkokouksessa tai päätösvaltaa käyttää perussopimuksessa määrätty jäsenkuntien valitsema toimielin. Kuntayhtymän hallinnon rakennetta koskevia säännöksiä kuntalaissa ei ole, joten kuntayhtymän toimielimet ovat jäsenkuntien sovittavissa (yhtymävaltuustomalli / yhtymäkokousmalli). Perussopimus on kuntien välinen sopimus, jota voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta (Kuntalaki 79 ). Päätöksen perussopimuksen muuttamisesta tekevät jäsenkuntien valtuustot enemmistöpäätöksillä. Jäsenkunnalla on mahdollisuus erota kuntayhtymästä ja oikeus saada kohtuullinen korvaus osuudestaan kuntayhtymän varoihin erotilanteessa. Kunnan erotessa kuntayhtymästä, voidaan kuntayhtymän peruspääomaa alentaa eroavalle jäsenkunnalle maksettavalla peruspääomaosuudella, elleivät muut jäsenkunnat lisää vastaavalla määrällä pääomasijoitustaan kuntayhtymään. Kuntaliiton yleiskirje (20/80/99) mukaisesti kuntayhtymän perussopimuksessa voidaan sopia peruspääomalle maksettavasta korosta. Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän peruspääoman korkoon määräytyy peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa, kuten vastuu veloista ja velvoitteista. Kuntayhtymän suunnitelman mukaisten poistojen rahoituksen tulisi riittää ns. korvausinvestointien rahoittamiseen pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Merkittävät kuntayhtymän uusinvestoinnit voidaan rahoittaa jäsenkuntien pääomasijoituksilla, vieraalla pääomalla ja / tai investointien valtionosuudella. Kuntien osallistuminen investointien rahoitukseen lisää kuntayhtymän peruspääomaa ja jäsenkunnan osuutta siitä. Jos osa 9

11 jäsenkunnista rahoittaa uusinvestointia eri tavalla kuin toiset, niin siinäkin tapauksessa tulee huolehtia siitä, että jäsenkuntien keskinäinen asema peruspääoman jakosuhteessa pysyy ennallaan. Perussopimuksessa tulee sopia riittävän yksityiskohtaisesti siitä, miten jäsenkunnat osallistuvat investointien rahoittamiseen. Tarvittaessa perussopimusta tältä osin tulee muuttaa. Purkaminen kuntayhtymä vs. osakeyhtiö Osakeyhtiön purkaminen Kuntayhtymän purkaminen Kuntayhtymästä voi erota, mutta osakeyhtiön omistus sen sijaan on periaatteessa ikuinen, ellei osakkeille löydy ostajaa tai omistajat yhdessä päätä purkaa osakeyhtiötä. Osakeyhtiö voidaan purkaa noudattaen osakeyhtiölain 20 luvun mukaisia säännöksiä selvitysmenettelystä. Selvitysmenettelyn tarkoituksena on yhtiön varallisuusaseman selvittäminen, tarpeellisen omaisuusmäärän muuttaminen rahaksi, velkojen maksaminen sekä ylijäämän suorittaminen osakkeenomistajille sen mukaan kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään. Selvitysmies tekee lopputilityksen ja selostuksen yhtiön omaisuuden jaosta. Osakkeenomistajat kokoontuvat yhtiökokoukseen vahvistamaan lopputilityksen ja rekisteröivät sen. Elinkeinoverolain 51 d :n mukaan purkautuvan osakeyhtiön verotuksessa vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa vastaava määrä. Osakeyhtiö voidaan purkaa myös sulautumisen tai jakautumisen kautta. Sulautuminen tarkoittaa sitä, että osakeyhtiö siirtää kaikki varansa ja velkansa toiselle osakeyhtiölle ja sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön osakkeita. Jakautumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö purkautuu selvitysmenettelyttä siten, että kaikki sen varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle osakeyhtiölle. Kuntayhtymän perussopimukseen on kuntalain 78 :n mukaan otettava määräykset eroavan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta. Jäsenkunnalla on oltava oikeus erota kuntayhtymästä. Eroavan kunnan kannalta on olennaista, että sillä on oikeus saada korvaus osuudestaan kuntayhtymän varoihin. Vapaaehtoisen kuntayhtymän purkaminen edellyttää jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitäviä päätöksiä. Kuntayhtymä ei purkaudu, jos vähintään kaksi kuntaa jatkaa yhteistoimintaa kuntayhtymän muodossa; perussopimus muutetaan vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Jos jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä tai kuntayhtymä puretaan, muutos vaikuttaa myös eläkemenoperusteisen maksun jakoon. Jäsenkuntien ja kuntayhtymän tulisi sopia siitä, miten eläkemenoperusteinen KVTEL-maksu jaetaan jäsenkuntien kesken kunnan erotessa tai 10

12 kuntayhtymää purettaessa. Lähtökohtaisesti eläkemenoperusteiset maksut jaetaan jäsenkunnille siinä suhteessa kuin jäsenkunnat ovat olleet kuntayhtymässä mukana. Muuta huomioitavaa mahdollisissa purkutilanteissa Uuden kuntalain konsernisuhteen mukaisesti kuntaomistuksen merkitys konsernissa tulee korostumaan. Kunnan omistus näkyy konsernitaseessa ja uuden kuntalain mukaisesti konsernitaseen tunnusluvuista määritellään ns. kriisikuntakriteerien täyttyminen. Tämä voi johtaa siihen, että kunnat irtautuvat vapaaehtoisista kuntayhtymistä ja tyräryhtiöistä varsinkin muutostilanteissa. Varainsiirtoveroa maksetaan kiinteistön tai arvopaperien omistusoikeuden luovutuksesta. Kiinteistön luovutuksessa varainsiirtoveron määrä on 4 % kauppahinnasta. Muutokset, joissa arvopapereita tai kiinteistöjä luovutetaan johtavat varainsiirtoveron maksamiseen, jonka maksaminen kuuluu vastaanottajalle. Turhia varainsiirtoveroseurauksia aiheuttavia muutoksia tulisi välttää. Koulutusorganisaation purkaminen edellyttää yhteistoimintalain mukaista yhteistoimintamenettelyä. YT-menettelyn tavoitteena on työntekijöiden siirtymistä koskevan pääsäännön mukaan työntekijöiden siirtyminen ns. vanhoina työntekijöinä alueelliseen koulutuskuntayhtymään tai perustettavaan osakeyhtiöön. YT-menettelyyn voi sisältyä myös henkilöstön vähentämiseen liittyviä tavoitteita. 11

13 Kehyspäätöksen yleiset taloudelliset vaikutukset (ennakkotieto OKM/2/591/2015) Hallituksen tavoitteista Hallituksen yhtenä tavoitteena koulutuksen järjestäjien suhteen on se, että rahoituksen ja kustannusrakenteen läpinäkyvyys paranee. Vaikuttaa siltä, että koulutuksen järjestäjien taloudellisia edellytyksiä arvioitaessda erityistä huomiota kiinnitetään myös kiinteistöomistusten järjestelyihin ja niiden käytön sekä ylläpidon kustannusten muodostumisen perusteisiin. Toisen asteen koulutuksen järjestämisessä ja lupahakemuksissa on kiinnitettävä erityistä huomiota myös kiinteistönhoidon kustannusten kohtuullisuuteen ja siitä mahdolisestui syntyvien voittojen tai tappioiden tasapainottamiseen. Valtionosuusrahoituksessa on kokonaisuudessaan ennakkotiedon mukaan tavoite säästää vuoteen 2017 mennessä noin 283 miljoonaa euroa vuoden 2014 tasosta ja peräti n. 483 miljoonaa euroa vuoden Koulutuksenjärjestämisen taloudellisten edellytysten arvioinnissa (ja laskelmissa) tulee soveltaa vuoden 2017 ennakoitua valtionosuusrahoituksen määriä vuoteen 2020 saakka. LÄHDE: OKM/2/591/2015 ( ) - Ennakkotieto; Järjestämislupahakemus: lukiokoulutus, ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus Taulukko 1. Rahoituksen taso (valtionosuusrahoitus, sis. valtion ja kuntien rahoitusosuus) eri koulutusmuodoissa ja kehyspäätöksen ** mukainen taso vuonna 2017, miljoonaa euroa. Täsmentyy huhtikuussa Muutos 12/ Muutos 13/ Muutos 14/ ** kehys Muutos 14/17** Muutos tarkastelujaksolla MILJ. Lukiokoulutus / 0,6% / -4,9% / -6,0% / -3,6% -95 / -13,4% Ammatillinen peruskoulutus, oppilaitosmuotoinen / 0,3% / -1,4% / -2,7% / -11,0% -241 / -14,3% Ammatillinen lisäkoulutus, oppilaitosmuotoinen / -7,2% / -2,8% / -3,6% / -21,1% -48 / -31,4% Oppisopimuskoulutus / -17,5% / 1,8% / 0,0% / -21,4% -70 / -34,0% Ammatilliset erikoisoppilaitokset / -9,5% 16-3 / -15,8% 16 0 / 0,0% 8-8 / -50,0% -13 / -61,9% Vapaa sivistystyö / -0,6% / 0,0% / -3,8% / -6,0% -16 / -10,1% Yhteensä / -1,4% / -2,1% / -3,4% / -10,3% -483 / -16,5% **) kehysluku ei sisällä vielä rahoituksen muutoksia, jotka aiheutuvat rahoituksen tarkistamisesta kustannuksiin perustuvaksi vuonna 2016, eikä lukiokoulutuksen opiskelijamääräarvion muutosta vuodesta 2016 alkaen, jolla ei ole vaikutusta vuoden 2016 yksikköhintaan, sillä tämänhetkisen kehyksen opiskelijamääräarvio on suurempi kuin toteutunut. Verrattuna vuoteen 2015, kehysluku sisältää rakennepoliittisen ohjelman mukaisen määrärahan pienentymisen lisäksi lukiokoulutuksen osalta myös laadun ja laajuuden muutoksen johtuen lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta (+4 milj. ) sekä vuoden 2015 talousarvion määräaikaisen lisäyksen poistumisen (-1 milj. ), kehys sisältää oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen osalta myös investointien takuukorotuksen summan myös vuodesta 2016 eteenpäin. Mikäli investointien takuukorotusta ei jatketa, rahoitus alenee vielä edelleen n. 60 miljoonalla eurolla. Järjestämislupahakemuksen taloudellisten tietojen tulee perustua alla olevan taulukon mukaiseen oletukseen rahoituksen vähenemisestä vuoden 2014 tasosta vuoteen Hakemuksen taloudelliset ennusteet siis laaditaan sillä oletuksella, että hakijan tai vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän rahoitus vähenee samassa suhteessa kuin valtakunnallinen rahoituskehys, vaikka yksittäisen koulutuksen järjestäjän rahoituksen taso tulee poikkeamaan keskiarvosta. 12

14 Jäljempänä olevat laskelmat on laadittu yllä olevan taulukon mukaisia valtionosuusrahoituksen muutoksia. Laskelmissa sovellettuja periaatteita Laskelmat ovat suuntaa-antavia ja ne on laadittu keskenään mahdollisimman vertailukelpoisiksi ajallisesti kunkin kunnan, kuntayhtymän tai muun järjestävän yksikön suhteen. Koulutuksen järjestäjien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttaa erityisesti kuntien, kuntayhtymien sekä osakeyhtiömuotoisten koulutuksen järjestäjien eroavaisuudet laskenta- ja tilinpäätöskäytännöissä, sisäisen kustannuslakennan tavoitteissa sekä erilaisista kiinteistöjen omistusjärjestelyissä. Laskelmien perusteena on käytetty vuoden 2014 tietoja ellei erikseen toisin mainita. Kustannusten ja koulutus- ym. tuottojen kohdistaminen suomen- ja ruotsinkielisten opiskelijoiden kesken on tehty yksinomaan opiskelijamäärien suhteessa, siitäkin huolimatta että eri kieliryhmät voivat käyttää eri kiinteistöjä ja tarkempi kohdistaminen olisi teoriassa mahdollista. Opiskelijamääriin perustuvalla jaolla ei liene merkittävää vaikutusta eri vaihtoehtojen vertailun suhteen. 13

15 Lukiokoulutuksen kustannuslaskelmat Yhteenveto Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät kunnittain - valtionosuusrahoituksen muutos ja sen vaikutus tulokseen. Mikäli opiskelijamäärissä tapahtuisi 10%:n vähennys tasaisesti kaikissa kunnissa, sen vaikutus valtion rahoitusosuuteen olisi suomenkielisen opiskelijaryhmän osalta n tuhatta euroa vuodessa, ruotsinkielisessä lukio-opetuksessa n tuhatta euroa (yhteensä n t ). Kaksoistutkintojen suosio on monien eri lähteiden mukaan kasvussa, tämän vaikutus rahoitukseen ja opiskelijapaikkojen määriin on näissä laskelmissa sivuutettu. 1000* 2014 Kaikki YHT Askola Loviisa Porvoo Sipoo Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Opiskelijamäärä Yksikköhinta (VOS) 6 430, , , , , , , , , , , , , , ,93 VOS Yht Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus * 2017 Kaikki YHT Askola Loviisa Porvoo Sipoo Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Opiskelijamäärä Yksikköhinta (VOS) 5 825, , , , , , , , , , , , , , ,64 VOS Yht 2017 (simuloitu) Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus * Muutos -14/-17 Kaikki YHT Askola Loviisa Porvoo Sipoo Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Opiskelijamäärä, muutos Yksikköhinta (VOS) -604,42-614,84-608,36-758,19-758,19-758,19-778,43-778,43-778,43-551,01-551,01-551,01-617,29-617,29-617,29 VOS Yht 2014/ Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos 1 Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus Yllä olevasta laskelmasta voidaan havaita että vain Askolan kunnassa lukiokoulutuksen valtionosuudet (sis. kuntaosan) kattavat kirjanpidossa koulutuksen järjestämiseen kohdistetut kulut. Askolassa vuonna 2014 lukiokoulutuksen talous oli ylijäämäinen 101 tuhatta euroa ja vuoden 2017 ennakoiduilla valtionsouusmaksuillakin vielä 21 tuhatta euroa. Kaikissa muissa kunnissa lukiokoulutuksen tilanne on rahoituksen riittävyyden kannalta heikompi. Itä-Uudenmaan aluetta kokonaisuutena tarkastellen valtionosuuksien pienentyminen on laskelmien mukaan n tuhatta euroa, josta suomenkielisen opetuksen osuus n tuhatta euroa ja ruotsinkielisen osuus n tuhatta euroa. Alla oleva laskelma kuvastaa tilannetta jossa Porvoo ja Askola hakisivat yhteistä lukiokoulutuksen järjestämislupaa ja opiskelijakohtainen valtionosuuksien yksikköhinta olisi opiskelijamäärillä painotettu 14

16 keskiarvo. Nykytilanteessa rahoituksen vaje on n. -860,- euroa opiskelijalta (-836 tuhatta /975 opiskelijaa) ja vuoden 2017 ennustetussa tilanteessa se olisi n ,- euroa opiskelijaa kohti ( t /975 op.). 1000* 2014 Askola + Porvoo Fin Sve Yht Opiskelijamäärä Yksikköhinta (VOS) 6 206, , ,86 VOS Yht Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus * 2017 Askola + Porvoo Fin Sve Yht Opiskelijamäärä Yksikköhinta (VOS) 5 623, , ,42 VOS Yht 2017 (simuloitu) Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus Askola + Porvoo Fin Sve Yht Opiskelijamäärä, muutos Yksikköhinta (VOS) -583,45-583,45-583,45 VOS Yht 2014/ * Muutos -14/-17 Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos 1 Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus Mikäli maakuntaliiton arvioima n. 10% vähennys vuotiaissa vuosien tienoilla otetaan sellaisenaan huomioon, sen valtionosuustuottoja pienentävä vaikutus olisi vielä lisäksi n tuhatta euroa. Opiskelijamäärän väheneminen vaikuttaa suoraan toiminnan kuluihin. On kuitenkin muistettava että esimerkiksi kiinteistökulut ovat varsin joustamattomia lyhyellä tarkasteluajanjaksolla. Kiinteistökuluissa ei ole opiskelijamäärän väliaikaisista vaihteluista johdettavia merkittäviä säästö- tai kulujen sopeuttamiskeinoja. Seuraava laskelma kuvastaa synkintä mahdollista tilannetta, eli että 10%:n vähennys toteutuu opiskelijamäärissä eikä toimintoja tehosteta ja/tai kuluja ei muuten kyetä sopeuttamaan lainkaan. 15

17 1000* 2014 Kaikki YHT Askola Loviisa Porvoo Sipoo Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Opiskelijamäärä Yksikköhinta (VOS) 6 430, , , , , , , , , , , , , , ,93 VOS Yht Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus * 2017 Kaikki YHT Askola Loviisa Porvoo Sipoo Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Opiskelijamäärä 836,1 508,5 1344, Yksikköhinta (VOS) 5 825, , , , , , , , , , , , , , ,64 VOS Yht 2017 (simuloitu) Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus * Muutos -14/-17 Kaikki YHT Askola Loviisa Porvoo Sipoo Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Opiskelijamäärä, muutos -92,9-56,5-149,4-10,6-10,6-6,8-11,4-18,2-57,1-29,8-86,9-18,4-15,3-33,7 Yksikköhinta (VOS) -604,42-614,84-608,36-758,19-758,19-758,19-778,43-778,43-778,43-551,01-551,01-551,01-617,29-617,29-617,29 VOS Yht 2014/ Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos 1 Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus Taulukko: Lukiolaisten määrä pienenee 10 %; vaikutus valtionosuuteen 16

18 Lukiokoulutuksen yhteistyövaihtoehdot Jokainen lukio jatkaa itsenäisenä Lukioyhteistyötä tehdään kunnan sisällä Kaksi lukiokuntaa yhdessä, isäntäkuntamalli, lukioliikelaitos Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen yhteinen ylläpito Kaikki lukiot yhdelle, kunnallinen liikelaitos Siirretään lukioluvat ammatillisen koulutuksen organisaatiolle Selkein ja yksinkertaisin vaihtoehto on, että Porvoo, Sipoo ja Loviisa hakevat lukiokoulutuksen yhteistyötä oman kunnan sisältä lisäämällä suomen- ja ruotsinkielisen lukiokoulutuksen yhteisiä lukiokursseja. Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista. Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta velvoittaa lukiolaisen opiskelemaan pakollisena yhtä pitkää A-kieltä (yleensä englanti) ja B-kieltä (ruotsi/suomi). Muut kielivalinnat ovat vapaaehtoisia. Itäisen Uudenmaan lukiokoulutukseen kohdistuva valtionosuusleikkausten yhteismäärä on noin euroa / vuosi, joka on laskennallista noin 15 opettajan virkaa. Leikkausta ei kannata tehdä niin, että opettajien ylituntimäärät kasvavat, koska ylituntikustannukset ovat kalliimpia kuin uuden opettajan rekrytointi. Yhteistyö suomen- ja ruotsinkielisen lukiokoulutuksen välillä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi niin, että pakolliset kurssit tarjotaan omalla äidinkielellä, mutta syventävät ja soveltavat kurssit sekä vapaaehtoiset kielivalinnat toteutettaisiin kunnan sisällä vain joko suomen- tai ruotsinkielisenä ellei opiskelijamäärä ko. kursseja kohti ole niin iso, että tarvitaan vähintään kaksi opetusryhmää. Tällä järjestelyllä voitaisiin vähentää kunnan sisällä lukio-opetuksesta 17

19 laskennallisesti jopa neljä opettajatyövuotta (vuosisäästö noin ). Vain pakollisten kurssien toteuttaminen omalla äidinkielellä vaatii tarkempaa selvitystä, jotta suomen- ja ruotsinkielisille opiskelijoille voidaan turvata mahdollisuus saada opetusta omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kunnan sisällä muita yhteistyötapoja voivat olla myös mm. yhteiset hallinnolliset järjestelyt (yhteinen rehtori), keskitetyt tukipalvelut, yhteiskäytössä olevat lukiokiinteistöt ja yhteiset opettajavirat. Askolan kunnalla on kolme lukiokoulutuksen järjestämisvaihtoehtoa: Lukio jatkaa kunnan omana kuten tälläkin hetkellä tai lukiokoulutuksen järjestämislupaan haetaan siirto niin, että järjestämislupa on Porvoon kaupungilla. Kaupunki organisoi lukiokoulutuksen isäntäkuntamallilla tai kunnallisena liikelaitoksena. Askolan kannalta olennaista on, että opiskelijoiden koulutuspaikkana säilyy Askola, joten yhteistyölle ei ole erityistä tarvetta. Askolan kunta ei hyötyisi järjestämisluvan siirrosta, ellei Porvoon kaupunki pysty osoittamaan yhteistyön tuovan kustannussäästöjä. Jos alueen kunnan haluavat keskittää lukiokoulutuksen yhdelle ylläpitäjälle, niin luontevin vaihtoehto olisi muodostaa Porvoon kaupungille kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on Itäisen Uudenmaan lukiokoulutuksen järjestäminen. Tämä vaihtoehto on poliittisesti muissa kunnissa vaikea hyväksyä, koska kunnat antaisivat toiselle kunnalle oikeuden ohjata omaa lukiokoulutustaan. Kielipoliittinen yhteistyömahdollisuus liittyy siihen, että ruotsinkielinen lukiokoulutuksen järjestämislupa siirrettään yhteen kuntaan kaiken ruotsinkielisen lukiokoulutuksen järjestämiseksi Porvoossa, Sipoossa tai Loviisassa. Tällöin kunnat tekisivät isäntäkuntamallin mukaisen yhteistyösopimuksen tai palvelu organisoitaisiin kunnallisena liikelaitoksena. Tällaisen yhteistyön hyötynä voi olla yhteisen opetustarjonnan hyödyt opetusryhmien optimoinnissa. Yhteisten opettajien käytössä ongelmaksi kuntien välillä muodostuvat OVTES:n mukaiset opetusvelvollisuuden huojennukset ja matkakustannukset. Esimerkiksi kahtena päivä viikossa 30 km päässä toisessa koulussa käyvän opettajan lisäkustannus on noin / vuosi. Kuntien välimatkat estävät luontevat opiskelijoiden ja opettajien siirtymiset lukiosta toiseen, joten tämä vaihtoehto ei ole luonteva. Yksi mahdollisuus lukioyhteistyöhön on sellainen, että vain yhdessä Itäisen Uudenmaan lukiokunnassa voisi suorittaa myös toisen pitkän (A2) kielen lukion oppimäärän. Opiskelijat, jotka haluavat tämän kielivalinnan, hakeutuisivat tähän lukioon. Jos lukiokoulutuksen järjestämisluvat siirrettäisiin kokonaisuudessa ammatillisen koulutuksen organisaatiolle, niin kaksois- ja kolmoistutkintoa suorittavien opiskelijoiden kaikki opiskelu tapahtuisi samassa organisaatiossa. Tällöin mahdollisuus merkittäviin kustannussääntöihin saadaan yhdistämällä koulukiinteistöjä ja käyttämällä yhteistä opettajia & opetusryhmiä. Järjestely voisi myös helpottaa kuntien omistajaohjausta, kun 2. asteen koulutus keskittyy yhteen organisaatioon. Maliin ongelman on ohjauksen siirtyminen kunnasta toisen asteen organisaatiolle. Vaihtoehto on tasa-arvoinen eri kuntien näkökulmasta, jos tahtoa ja halua lukiokoulutuksen järjestämisluvan siirtoon on olemassa. 18

20 Ammatillisen koulutuksen yhteistyövaihtoehdot Vaihtoehto 1 Kolmen ammatillisen koulutuksen järjestäjän järjestämisluvat yhdistetään ja haetaan Porvoon kaupungille järjestämislupaa. Kaupunki järjestää toiminnan omana liikelaitoksena. Tai järjestämisluvat yhdistetään ja järjestämislupaa haetaan yhdelle koulutusorganisaatiolle yksi-, kaksi- / kolmikielisenä koulutuksen järjestäjänä. Tällöin lupaan liitettäisiin ainakin Itä- Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja Oy Porvoo International College Ab sekä mahdollisesti myös Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland Luvan hakijana tässä yhteistyömuodossa olisi siis: Vaihtoehto 1A: Porvoon kaupunki. Kaupunki järjestää ammatillisen koulutuksen liikelaitoksena. Vaihtoehtoa 1B: Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Vaihtoehto 1C: Uusi perustettava osakeyhtiö. Vaihtoehto 2 Alueen järjestäjäfuusiot toteutetaan kielikysymyksiin liittyvin perustein niin, että Itä- Uudellemaalle ruotsinkieliseen koulutukseen tekemät ratkaisut ohjaavat suomenkielisiä koulutusratkaisuja. Vaihtoehto 2A: Eteläisen Suomen ruotsinkieliset koulutuksen järjestäjät hakevat yhteistä koulutuksen järjestämislupaa Ole Norrbackin esittämällä tavalla yhdelle koulutuksen järjestäjälle vaikka pakkoa järjestämislupien uusimiseen ei ole. Vaihtoehto 2 B: Prakticum ja Inveon yhdistävät toimintansa. Vaihtoehto 2C: Oy Porvoo International College Ab (Point College) ja Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland (Inveon) koulutus yhdistetään yhteen kolmikieliseen organisaatioon. 19

Toisen asteen ammatillinen koulutus Itä-Uudellamaalla. Andra stadiets yrkesutbildning i Östra Nyland

Toisen asteen ammatillinen koulutus Itä-Uudellamaalla. Andra stadiets yrkesutbildning i Östra Nyland Toisen asteen ammatillinen koulutus Itä-Uudellamaalla Andra stadiets yrkesutbildning i Östra Nyland Historiaa OKM vauhdittamiskirje - 2009 Posintra / Auros Consulting selvitys 2010 Kuntarakenneselvitys

Lisätiedot

PERUSSOPIMUS. Kuntayhtymän nimi on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Rovaniemen

PERUSSOPIMUS. Kuntayhtymän nimi on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Rovaniemen PERUSSOPIMUS Kemijärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt 18.8.2014 Kittilän kunnanvaltuusto hyväksynyt 25.8.2014 Ranuan kunnanvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014 Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.9.2014

Lisätiedot

Yhtymävaltuuston hyväksymä PERUSSOPIMUS

Yhtymävaltuuston hyväksymä PERUSSOPIMUS Yhtymävaltuuston 19.12.2012 hyväksymä PERUSSOPIMUS Kittilän kunnanvaltuusto hyväksynyt 14.12.2012 Ranuan kunnanvaltuusto hyväksynyt 11.12.2012 Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksynyt 10.12.2012 Sodankylän

Lisätiedot

Hallitus LIITE 2 Valtuusto LIITE 2 PERUSSOPIMUS

Hallitus LIITE 2 Valtuusto LIITE 2 PERUSSOPIMUS Hallitus 18.12.2006 LIITE 2 Valtuusto 12.1.2007 LIITE 2 PERUSSOPIMUS Kittilän kunnanvaltuusto hyväksynyt 13.11.2006 Ranuan kunnanvaltuusto hyväksynyt 14.11.2006 Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksynyt

Lisätiedot

Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Perussopimus ehdotus, hallitus 26.8.2016 2 (2) Sopimuksen tarkoitus I luku Kuntayhtymä Allekirjoittaneet n jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 1(7) VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.1.2012 PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Tehtävät

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntien hyväksymä vuonna 2010 I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat 3 Kuntayhtymän tehtävät II KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET YHTYMÄVALTUUSTO

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimaantulo 1.1.2009 Hall 6.5.2008, 55 Valt 28.5.2008, 14 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 KUNTAYHTYMÄN NIMI JA KOTIPAIKKA Kuntayhtymän nimi on Salon seudun

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset

Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset LOMAKE 1. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset Taulukko 1. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän perustiedot

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä Koulutuslautakunta 86 23.10.2014 Koulutuslautakunta 94 27.11.2014 Koulutuslautakunta 108 18.12.2014 Kaupunginhallitus 6 19.01.2015 Kaupunginhallitus 114 30.03.2015 Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

Perussopimus on voimassa vahvistuspäivämäärästä alkaen toistaiseksi.

Perussopimus on voimassa vahvistuspäivämäärästä alkaen toistaiseksi. ASIAKIRJAN TIEDOT 1. Asiakirjan tarkoitus ja tavoitteet Kemi Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian (KY Lappia) perussopimuksessa määritellään yhtymän kotipaikka, jäsenkunnat ja tehtävät sekä päätöksentekoelimet

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus

Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus Voimaan 1.1.2017 alkaen Koulutus tekee hyvää! www.sakky.fi SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Perussopimus Sisällysluettelo 1 luku...1 Jäsenkunnat ja tehtävät...1 1...1...1

Lisätiedot

1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pöytyän kansanterveystyönkuntayhtymä ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASTA

LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASTA LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASTA 2017 2019 817/13.130/2016 KH 10.10.2016 312 Valmistelu ja lisätiedustelut: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 0405141133, jari.kettunen@porvoo.fi

Lisätiedot

SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA

SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA [pp.kk.2016] 1. Osapuolet Tämän sopimuksen Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän purkamisesta (jäljempänä Sopimus ) ovat laatineet jäljempänä

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

ITÄISEN UUDENMAAN TOISEN ASTEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN KESKEISISTÄ PERIAATTEELLISISTA LÄHTÖKOHDISTA

ITÄISEN UUDENMAAN TOISEN ASTEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN KESKEISISTÄ PERIAATTEELLISISTA LÄHTÖKOHDISTA Kaupunginhallitus 357 07.11.2016 ITÄISEN UUDENMAAN TOISEN ASTEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN KESKEISISTÄ PERIAATTEELLISISTA LÄHTÖKOHDISTA 463/41/2009 KH 07.11.2016 357 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. SOVELTAMISALA Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämästä lukioliikelaitos Tavastiasta ovat voimassa laissa säädetyn lisäksi tämän johtosäännön määräykset.

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen

Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 133 02.06.2015 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäminen Itä-Uudellamaalla/Sipoon kunnan linjaukset / Ordnande av yrkesutbildning på andra stadiet i östra Nyland/Sibbo

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Loimaan lukion yhdistäminen kuntayhtymään 19/00.01.

Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Loimaan lukion yhdistäminen kuntayhtymään 19/00.01. Yhtymähallitus 128 16.12.2014 Yhtymähallitus 37 17.03.2015 Yhtymähallitus 108 20.10.2015 Loimaan lukion yhdistäminen kuntayhtymään 19/00.01.02/2014 Yh 16.12.2014 128 Loimaan kaupungin talous- ja strategiatyöryhmä

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS PERUSSOPIMUKSEN TARKOITUS Itä-Lapin kuntayhtymän perussopimuksen tarkoituksena on organisoida hallinnollisesti Itä-Lapin kuntien yhteistyö. Itä-Lapin

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Vantaan kaupungin lausunto

Vantaan kaupungin lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi, rahoitus@minedu.fi OKM/26/010/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Vantaan kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 4031/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 4031/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) Kaupunginhallitus 170 6.6.2016 42 Asianro 4031/02.05.05/2016 Varkauden Opiskelijakadun kiinteistön siirtäminen kuntayhtymästä Savoniaammattikorkeakoulu Oy:lle Päätöshistoria

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2016 1 (5) 4 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiön perustamaan perusparannusrahastoon HEL 2016-013212 T 02 05 05 Päätösehdotus päättää esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Raahen koulutusyhtymä

Raahen koulutusyhtymä Raahen koulutusyhtymä 1.1.2016 Rkky:n hallitus 5.5.2015 66 Rkky:n valtuusto 19.5.2015 4 JOHDANTO-OSA Allekirjoittaneet Raahen koulutusyhtymän omistajakunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä

Lisätiedot

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Opetusneuvos Tarja Riihimäki KEHYSPÄÄTÖS 2015-2018 Keskeiset sopeutustoimet Ammatillinen

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 41/ (6) Kaupunginhallitus Sj/

Helsingin kaupunki Esityslista 41/ (6) Kaupunginhallitus Sj/ Helsingin kaupunki Esityslista 41/2014 1 (6) 5 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta Pöydälle

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Y h t y m ä v a l t u u s t o

Y h t y m ä v a l t u u s t o LIITE 2 Y h t y m ä v a l t u u s t o KOKOUSKUTSU/ESITYSLISTA 1/2016 Kokousaika Tiistai 24.5.2016 klo 16.30 Kokouspaikka Ammattiopisto Tavastian auditorio, Hattelmalantie 8 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Yhtymävaltuuston

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN Toiminnan siirtäminen Raahen Seudun Uimahallisäätiölle LOPPURAPORTTI Raahen kaupunki BDO Oy Alpo Ronkainen 13.6.2016 Page 1 TOIMEKSIANTO Tämä raportti perustuu Raahen kaupungin

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

CALPRO OY. Seudullisen palvelukeskuksen perustamisen 2. vaiheen toimenpiteistä päättäminen Päijät-Tili Oy:n omistajakunnissa

CALPRO OY. Seudullisen palvelukeskuksen perustamisen 2. vaiheen toimenpiteistä päättäminen Päijät-Tili Oy:n omistajakunnissa CALPRO OY Seudullisen palvelukeskuksen perustamisen 2. vaiheen toimenpiteistä päättäminen Päijät-Tili Oy:n omistajakunnissa 21.1.2014 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 TOTEUTETUT TOIMENPITEET... 1 3 KÄSITTELYN

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 8/2008 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 Oppilaitosten

Lisätiedot

Helsingin vastaus Kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta. TAUSTATIETOJA: 1. Kunta: Helsinki 2. Vastauksen antaja: kunnan-/ kaupunginjohtaja

Helsingin vastaus Kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta. TAUSTATIETOJA: 1. Kunta: Helsinki 2. Vastauksen antaja: kunnan-/ kaupunginjohtaja 1 Helsingin vastaus Kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta TAUSTATIETOJA: 1. Kunta: Helsinki 2. Vastauksen antaja: kunnan-/ kaupunginjohtaja HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKÖ Hallintomalli Kuntalain mukaan lähtökohta

Lisätiedot

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 Kirje OKM/62/592/2015 16.09.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen rahoitustason muutoksia

Ammatillisen koulutuksen rahoitustason muutoksia Ammatillisen koulutuksen rahoitustason muutoksia OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 2015 (1.000 ) 6 769 263 (ml. kuntien rahoitusosuus 8 395 191 ) 913 629 75 012 189 393 447 123 116 821 1.231.361

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

Yhtymähallitus , liite 6. Koulutuskuntayhtymä Tavastian P E R U S S O P I M U S

Yhtymähallitus , liite 6. Koulutuskuntayhtymä Tavastian P E R U S S O P I M U S Yhtymähallitus 27.3.2012, liite 6 Koulutuskuntayhtymä Tavastian P E R U S S O P I M U S 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tehtävät 3 Jäsenkunnat 4 Jäsenkunnan ottaminen Kuntayhtymän nimi

Lisätiedot

LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS

LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS Sivu 1 / 4 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS 1. Osapuolet Tämän osakassopimuksen osapuolia ovat: 1) Lapin yliopisto, osoite PL 122, 96101 ROVANIEMI 2) Rovaniemen kaupunki, osoite PL 8216, 96101

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

AIESOPIMUS, KOULUTUSTA JÄRJESTÄVÄN OSAKEYHTIÖN PERUSTAMINEN ITÄISELLE UUDELLEMAALLE

AIESOPIMUS, KOULUTUSTA JÄRJESTÄVÄN OSAKEYHTIÖN PERUSTAMINEN ITÄISELLE UUDELLEMAALLE 1 AIESOPIMUS, KOULUTUSTA JÄRJESTÄVÄN OSAKEYHTIÖN PERUSTAMINEN ITÄISELLE UUDELLEMAALLE 1. SOPIMUKSEN OSAPUOLET 1. Porvoon kaupunki 2. XX kunta/kaupunki 3. XX kunta/kaupunki 4. XX kunta/kaupunki 5. XX kunta/kaupunki

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00 Konsernin LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 137 267 442,47 133 221 948,96 Käyttökorvaukset 369 976,17 297 155,70 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot