Toisen asteen koulutuksen yhteistyövaihtoehtoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toisen asteen koulutuksen yhteistyövaihtoehtoja"

Transkriptio

1 Tässä selvityksessä kuvataan Itäisen Uudenmaan toisen asteen koulutuksen järjestämisen vaihtoehtoja, vaihtoehtojen suhdetta opetus- ja kulttuuriministeriön antamiin ohjeisiin sekä vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia. Toisen asteen koulutuksen yhteistyövaihtoehtoja Itäinen Uusimaa Seppo Lyyra, Timo Kasper BDO Consulting Oy

2 Sisällys Johdanto... 2 Konsulttiehdotus... 3 Lukiokoulutus... 4 Ammatillinen koulutus... 5 Järjestämislupakriteerit (OKM/2/59/2015)... 6 Yhteistyömuotojen perusteet... 7 Kunnallisen liikelaitoksen perusteet... 7 Osakeyhtiömuotoinen koulutuksen järjestäjä... 8 Kuntayhtymämuotoinen koulutuksen järjestäjä... 9 Purkaminen kuntayhtymä vs. osakeyhtiö...10 Kehyspäätöksen yleiset taloudelliset vaikutukset (ennakkotieto OKM/2/591/2015)...12 Hallituksen tavoitteista...12 Laskelmissa sovellettuja periaatteita...13 Lukiokoulutuksen kustannuslaskelmat...14 Lukiokoulutuksen yhteistyövaihtoehdot...17 Ammatillisen koulutuksen yhteistyövaihtoehdot...19 Vaihtoehto Vaihtoehto Taloudelliset järjestämisedellytykset ja eri vaihtoehtojen vaatimat lisärahoitus-, kehittämis- ja säästötavoitteet...23 Hylätyt yhteistyövaihtoehdot...30 Koulutuksen järjestäjien näkemykset...31 Liitteet

3 Johdanto Itäisen Uudenmaan kunnat olivat vuonna 2014 sopineet, että ne ryhtyvät selvittämään yhdessä toisen asteen koulutuksen järjestämislupien vaihtoehtoja. Joulukuussa 2014, kun tämä selvitys käynnistyi, opetus- ja kulttuuriministeriö oli ilmoittanut, että koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan niin, että uudet luvat astuvat voimaan vuoden 2017 alussa. Ennakkotiedon mukaan (OKM/2/591/2015) järjestämislupahakemukset olisi pitänyt jättää opetus- ja kulttuuriministeriöön Toimilupauudistus kaatui sivistysvaliokunnassa , joten järjestämislupia ei tarvitse hakea uudelleen uutisoitiin, että myös lukioiden ja ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus jää toteutumatta. Itä-Uudellamaalla toimii tällä hetkellä neljä ammatillisen koulutuksen järjestää: Itä- Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Amisto), Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland (Inveon), Oy Porvoo International College Ab (Point College) sekä Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab (Prakticum). Yleissivistävää lukiokoulutusta järjestävät lisäksi Askolan kunta, Loviisan kaupunki, Porvoon kaupunki sekä Sipoon kunta. Askolan kunnassa on vain suomenkielistä lukiokoulutusta. Loviisassa, Porvoossa ja Sipoossa lukiokoulusta annetaan suomen- ja ruotsikielisinä. Tämän selvityksen tekeminen on tilattu BDO Consulting Oy:tä, jossa selvityksen tekemiseen ovat osallistuneet Seppo Lyyra ja Timo Kasper. Tässä selvityksessä kuvataan toisen asteen koulutuksen yhteistyövaihtoehtoja, vaihtoehtojen suhdetta opetus- ja kulttuuriministeriön antamiin ohjeisiin sekä vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia. Selvitystyön ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut sivistysjohtaja Hilding Mattsson Porvoosta ja sihteerinä sivistysjohtaja Thomas Grönholm Loviisasta. Ohjausryhmän muut jäsenet ovat koulutusjohtaja Rikard Lindström (Porvoo), koulutusjohtaja Jari Kettunen (Porvoo), sivistystoimenjohtaja Anne Perjopuro (Askola), vt. sivistystoimenjohtaja Marketta Takkala (Lapinjärvi), hallintojohtaja Camilla Söderström (Myrskylä), koulutuspäällikkö Hannu Ollikainen (Sipoo), sivistysjohtaja Kurt Torsell (Sipoo), palvelujohtaja Mirja Riihiluoma (Pukkila) ja koulutuspäällikkö Timo Tenhunen (Loviisa). Toimeksianto on suoritettu kansainvälisen liitännäispalvelustandardin ISRS 4400 Toimeksiannot taloudelliseen informaatioon kohdistuvien erikseen sovittujen toimenpiteiden suorittamisesta mukaisesti. Tähän raporttiin liittyvät laskelmat ja mallit ovat yleisluontoisia arviointeja, jotka ovat suuntaa-antavia ja siinä määrin suppeita, että sen perusteella ei voida ehdottomasti varmistua mallien ja yksityiskohtien oikeellisuudesta. 2

4 Konsulttiehdotus Näkemyksemme mukaan kaikkea Itäisen Uudenmaan lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta ei ole tarkoituksenmukaista koota yhteen organisaatioon. Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ehdotamme, että Porvoo, Sipoo ja Loviisa hakevat suomen- ja ruotsinkielisen lukiokoulutuksen yhteistyötä oman kunnan sisältä, mutta ylläpitävät ja kehittävät myös yhteistyötä alueellisesti. Askolan kannalta olennaista on, että opiskelijoiden koulutuspaikkana säilyy Askona, joten yhteistyölle ei ole erityistä tarvetta. Askolan kunta ei hyötyisi järjestämisluvan siirrosta Porvoon kaupungille. Itäisen Uudenmaan lukiokoulutukseen kohdistuva valtionosuusleikkausten yhteismäärä on noin euroa / vuosi, joka on laskennallisesti noin 15 opettajan virkaa. Jos alueen lukiokoulutuksen osallistuvien määrä vähenee 10 %, on sopeuttamistarve 1,8 M. Tällaisia leikkauksia ei tarvita, jos valtiolta saatava rahoitus säilyy vuoden 2014 tasolla tai kunnat ovat valmiita rahoittamaan nykyistä suuremman osan lukiokustannuksista. Ehdotamme, että vuoden 2015 aikana perustetaan uusi osakeyhtiö, jonka tehtävänä on alkuvaiheessa rakentaa tai vuokrata Point Collegelle ja Inveonille uutta koulutustilaa. Uudet koulutustilat rakennetaan tai hankitaan vuoden 2016 aikana. Mahdollinen uudisrakentaminen toteutetaan Oy Porvoo International College Ab:n, Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland:n ja uuden perustettavan osakeyhtiön omin varoin ilman kuntarahaa. Tilamitoitus määritellään puolet nykyistä pienemmäksi ja % opetustiloista pyritään vuokraamaan Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymältä yhteistyön syventämiseksi. Oy Porvoo International College Ab (Point College) ja Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland (Inveon) koulutus yhdistetään niin, että muodostuu kokonaan uusi kansainvälinen oppilaitos, jossa annetaan ruotsin-, suomen- ja englanninkielistä opetusta. Koulutuksen ylläpitäjänä on kiinteistön hallintaa varten perustettu uusi osakeyhtiö. Ennen yhteisen opetuksen alkamista käynnistetään yhteistoimintalain mukainen yt-menettely, jonka tavoitteena on osaltaan kattaa 1,1 Meuron talouden vuotuista sopeuttamistarvetta. Koulutuskuntayhtymän yhdistäminen uuteen organisaatioon aiheuttaisin noin euron varainsiirtoverokustannuksen. On kuitenkin tarkoituksenmukaista tiivistää ja syventää uuden osakeyhtiön ja Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistyötä niin, että oppilaitosten ylläpitäjät voidaan fuusioida yhteen viimeistään Koko Itäisen Uudenmaan ammatilliseen koulutuksen kohdistuva 10 % säästön laskennallinen määrä on vuositalolla noin 3,5 3,9 M, joka edellyttää merkittäviä vähennyksiä henkilöstö- ja kiinteistökuluissa. Ensisijaisesti vähentäminen tulisi kohdentaa kiinteistökustannuksiin. Jos kiinteistökustannuksia ei saada pienennettyä, on henkilöstön vähentämistarve ammatillisessa koulutuksessa jopa 70 työntekijää. Näitä leikkauksia ei tarvita, jos valtiolta saatava rahoitus säilyy vuoden 2014 tasolla. 3

5 Lukiokoulutus Alueen lukiot: Askolan Lukio Borgå Gymnasium Linnankosken lukio, Porvoo Lovisa Gymnasium Myllyharjun lukio, Loviisa Sipon lukio Sibbo gymnasium Porlammin lukio, Lapinjärvi, toiminta loppumassa keväällä 2015 Lukioiden yhteisopiskelijamäärä on nyt noin 1650 opiskelijaa. Lukiolaisten yhteismäärä säilynee vakaana sekä suomen- että ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa Lukio yhteensä Suomenkielinen Ruotsinkielinen Lin. (Lukio yhteensä) Lin. (Suomenkielinen) Lin. (Ruotsinkielinen) Porvoon, Loviisan ja Askolan lukiolaisten yhteismäärän ennuste Ennusteet on laskettu lukuvuosien arvioidun 9. luokkalaisten määrän mukaisesti. Lukioon hakeutuvien suhteellisen osuuden määränä on käytetty vuosina lukioon hakeutuneiden %-osuutta. 4

6 Ammatillinen koulutus Itä-Uudellamaalla toimii tällä hetkellä neljä ammatillisen koulutuksen järjestää: - Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Amisto, Edupoli), - Oy Porvoo International College Ab (Point College) - Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland (Inveon), - Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab (Prakticum). Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä toimii Amisto nimellä Porvoon ammattiopistona ja Edupoli on kuntayhtymän omistama kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on järjestää aikuiskoulutusta, työvoimapoliittista täydennyskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta. Oy Porvoo International College Ab (Point College) syntyi vuonna 2012 kahden oppilaitoksen fuusiossa, kun Porvoon kauppaoppilaitos ja Porvoon terveydenhuolto-oppilaitoksen yhdistyivät. Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland antaa koulutusta Östra Nylands yrkesinstitut Inveon brändillä. Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab ylläpitämä Yrkesinstitutet Prakticum on pääkaupunkiseudun ruotsinkielinen ammattioppilaitos, jonka päätoimipiste sijaitsee Helsingissä ja oppilaitoksella on toimipiste myös Porvoossa. Itä-Uudenmaan alueella asuu yli asukasta. Maakuntaliiton tekemissä arvioissa vuotiaiden yhteismäärän arvioidaan laskevan 4000 nuoresta noin nuoreen, mutta kasvavan vuoteen 2025 mennessä takaisin 4000 nuoreen. Itä-Uudenmaan toisen asteen koulutuksen ikäluokan koko on siis noin 1300 opiskelijaa, joista kolmasosa on ruotsinkielisiä. Ammatilliseen koulutuksen peruskoulusta siirtyvien määrä voidaan ennakoida pysyvän vakaana tulevaisuudessa. Itä-Uudenmaan työpaikkaomavaraisuus on 86 % (vrt. Uusimaa yhteensä 104 %, Länsi- Uusimaa 81 %). Itä-Uusimaa kuuluu Helsingin työssäkäyntialueeseen. Helsingin seudulla sijaitsee noin yritystä. Yhteensä Helsingin seudun yritykset työllistivät puoli miljoonaa henkilöä, joten alueelle on kysyntää ammatillisesta koulutuksesta valmistuville osaajille. Porvoon seudulla olevien yritystoimipaikkojen määrä on Hyvä työpaikkaomavaraisuus ja kuuluminen Helsingin työssäkäyntialueeseen tarkoittavat sitä, että ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kysyntä alueella pysyvät vakaina. 5

7 Järjestämislupakriteerit (OKM/2/59/2015) Opetus- ja kulttuuriministeriön antaman ennakkotiedon mukaisesti Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan, koulutuksen järjestäjäverkko tiivistetään ja rahoitusrakenne uudistetaan vuodesta 2017 lukien. Toimilupauudistuksen ja koulutuksen järjestäjien vähenemisen myötä säästöjä laskettiin syntyvän valtiolle noin 69 miljoonaa euroa asia kaatui sivistysvaliokunnassa, joten järjestämislupia ei tarvitse hakea uudelleen. Rahoitusjärjestelmää ja rakenteellista kehittämistä koskevien uudistusten sekä rahoitusleikkauksien taustalla ovat rakennepoliittinen ohjelma sekä valtion talouden tasapainottamiseen liittyvä kehyspäätös vuosille Valtion tavoitteisiin sisältyvät toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja koulutuksen järjestäjäverkon uudistaminen sekä 260 miljoonan euron julkisen rahoituksen vähentämisen toteuttaminen uutisoitiin, että myös lukioiden ja ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus jää toteutumatta. Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisessa ministeriön tavoitteena on ollut, että rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannusperusteisuuden perusteella luovutaan ja valtion rahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon perustuvaksi. Ammatillisen koulutuksen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisen jälkeenkin koulutusrahoitus myönnettäisiin edelleen koulutuksen järjestäjille. Uudessa rahoitusjärjestelmässä valtionosuusprosentti säädettäisiin varainhoitovuosittain ja OKM määrittää rahoituksen perusteena käytettävät yksikköhinnat. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmää aiotaan uudistaa siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. Toisen asteen koulutuksen järjestäjien rahoituksen keskeiseksi määräytymisperusteeksi otetaan suoritettujen tutkintojen ja tutkintojen osien määrä. Tehokkuuden, joustavuuden ja koulutuksen huomioon ottamisen lisääminen ovat uudelle rahoitusjärjestelmälle asetettuja tavoitteita. Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjeen ennakkotieto järjestämislupahakemuksesta (OKM/2/59/2015) mukaan ammatillisen peruskoulutuksen valtionrahoitusosuuden arvioitiin pienenevän niin, että vuoden 2017 laskennallinen valtionrahoitus on 87,5 % vuoden 2014 valtionosuusrahoituksesta. Ammatillisen lisäkoulutuksen kehyspäätöksen mukainen vastaava rahoitusosuus on 76 % ja oppisopimuskoulutuksen 78,5 %. Lukiokoulutuksessa kehyspäätöksen mukainen rahoituksen taso olisi 90,6 % vuoden 2014 tasosta. Järjestämisverkon kehittämisen tukemiseen oli varauduttu 1-3 vuotisilla yksikköhinnan harkinnanvaraisilla fuusiokorotuksilla. Kyseessä olisi ollut määräaikainen korotus yksikköhintaan niille koulutuksen järjestäjille, jotka ovat toteuttaneet järjestäjäfuusion. 6

8 Yhteistyömuotojen perusteet Alueellisen koulutuksen järjestämisluvan hakijana voi olla: 1. Kunta tai kaupunki, joka järjestää koulutuksen omana liikelaitoksena 2. Koulutuskuntayhtymä 3. Osakeyhtiö Tähän on kuvattuna näiden kolmen vaihtoehdon perusteet. Kunnallisen liikelaitoksen perusteet Kunnan liikelaitos on osa kuntaorganisaatiota. Kunnan liikelaitos ei ole itsenäinen oikeushenkilö eikä itsenäinen kirjanpitovelvollinen, mutta tekee oman tilinpäätöksen. Liikelaitos voidaan kuntalain 87 a :n mukaan perustaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Esimerkiksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä on lukiokoulutuksen liikelaitos. Kunnallisia liikelaitoksia on perusteltu sillä, että niissä voidaan eriyttää kunnan toimintoja, jolloin tulosvastuu, kustannustietoisuus ja tuloksen laskenta ovat selvempiä. Liikelaitoksen harjoittaman toiminnan tulee olla liiketoimintaa tai muutoin liiketaloudellisten periaatteiden mukaista (tulojen tulee kattaa kulut, investoinnit rahoitetaan kertyvällä tulorahoituksella). Kunta päättää kunnallisen itsehallinnon mukaisesti omista organisaatioistaan ja myös liikelaitoksen muodostamisesta kunnallisten palvelujen organisoimiseksi. Kunnallisella liikelaitoksella on oma peruspääoma. Omistajan tuloutus maksetaan osakeyhtiössä osinkojen ja omistajalainojen kautta, mutta liikelaitos maksaa omistajalle tuloutuksena peruspääomasta kohtuullista korvausta. Liikelaitoksessa omistajalle maksettavan tuloutuksen suuruus on pystyttävä perustelemaan ja sen on oltava kohtuullinen. Mallissa liikelaitoksen isäntäkunta voi haluta liikelaitokseen sijoittamalleen pääomalle käyvän tuoton. Kuntalain 2 luvun 13 mukaan kunnanvaltuusto määrittää liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalain 10 a luvun 87 c kohdan mukaisesti kunnallisella liikelaitoksella on oltava johtokunta, jonka ohjaussäätely on lähellä kuntayhtymän hallituksen säätelyä. 87 d mukaisesti kunnallisessa liikelaitoksessa on johtaja, joka on virkasuhteessa kuntaan. Liikelaitoksen ohjauksessa korostuu se, että liikelaitoksen johtokunnassa kaupungin edustajien tulee noudattaa kaupungin toimivaltaisen viranomaisen (kaupunginhallitus, konsernijaosto tai muu johtosäännössä määrätty) antamia ohjeita. Kun liikelaitos järjestää palveluja muille kunnille on heillä oikeus saada edustajansa liikelaitoksen johtokuntaan, mutta viime kädessä päätösvalta on siinä kunnassa, johon liikelaitos kuuluu. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yhtiöittämisvelvollisuudesta säädetään Kuntalain 2a :ssä. Tarvitaan siis osakeyhtiö, joka ottaa tehtäväkseen ammatilliseen koulutukseen liittyvä 7

9 työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestämisen. Liikelaitoksella ei voi olla tytäryhtiötä, koska liikelaitos ei ole juridinen oikeushenkilö. Liikelaitos ei myöskään voi käyttää ohjausvaltaansa kaupungin tytäryhtiössä ellei sitä ohjausvaltaa ole sille johtosäännöllä tai muulla menettelytapaohjeella osoitettu. Liikelaitokselle voidaan antaa ohjausvaltaa kaupungin tytäryhtiössä valtuuston hyväksymällä säännöllä tai päätöksellä, jossa asia määritellään. Tästä huolimatta työvoimapoliittista aikuiskoulutusta järjestävä osakeyhtiö on itsenäinen oikeustoimihenkilö, joka tekee omat päätöksensä ja toimii osakeyhtiölain mukaisesti ja osakeyhtiön hallituksen jäsenten tehtävänä on yhtiön toiminnan edistäminen. Liikelaitos-osakeyhtiömallista voi ohjauksellisesti tulla sekava. Liikelaitoskuntayhtymä on itsenäinen oikeushenkilö. Liikelaitoskuntayhtymällä on oma perussopimus ja oma johtosääntö. Se on itsenäinen kirjanpitovelvollinen. Liikelaitoskuntayhtymää koskeva erityissäätely on kuntalain 10 a luvussa. Sitä koskee kuntayhtymää rajoitetumpi mahdollisuus siirtää viranomaistehtäviä liikelaitoskuntayhtymälle. Viranomaistehtävät eivät saa muodostaa edes merkittävää osaa liikelaitoskuntayhtymän tehtäväkokonaisuudesta. Osakeyhtiömuotoinen koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestämislupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle (esim. osakeyhtiö) tai säätiölle. Osakeyhtiö voi siis edelleenkin saada koulutuksen järjestämisluvan. Kunta voi luovuttaa osan omasta toiminnasta perustamalleen ja omistamalleen osakeyhtiölle. Osakeyhtiö perustetaan perustamissopimuksella ja osakeyhtiön toimintaa säätelee osakeyhtiölaki. Osakeyhtiö on osakkeenomistajistaan erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimisellä (osakeyhtiölain 2 ). Yhtiötä perustettaessa kunnat sijoittavat rahaa, josta muodostuu osakepääoma (vähimmäispääoma euroa). Yhtiöjärjestyksessä määrätään yhtiön osakkeille nimellisarvo. Osakeyhtiölain 8 mukaisesti yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Hallituksen toimintaa juridisesti sitovat yhtiökokouksen päätökset, yhtiöjärjestys ja osakeyhtiölaki. Kuntien omistajaohjaus on ns. poliittista ohjausta ja se ei suoraan vaikuta yhtiön toimintaan, mutta luonnollisesti omistajana kunnat voivat vaikuttaa yhtiön toimintaan yhtiökokouksen päätöksillä. Kuntien edunvalvonnan lähtökohtana osakeyhtiössä on, että kunnan edustajat osakeyhtiössä noudattavat valtuuston hyväksymiä strategisia, taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita sekä kunnan- /kaupunginhallituksen ja muiden toimivaltaisten toimielinten ja viranhaltijoiden antamia menettelyohjeita. Osakeyhtiölain IV osa säätää tarkasti yhtiön varojen jakamisesta. Yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain seuraavilla tavoilla: 1) voitonjaosta osinkona 2) varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta 8

10 3) osakepääoman alentamisena 4) maksuna omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta 5) yhtiön purkautuessa. Varojen jakamisesta näillä tavoilla päätetään yhtiökokouksessa. Muu liiketapahtuma (esim. korko sijoitetulle pääomalle), joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa. Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään yhtiön olevan maksukyvytön. Jos yhtiöllä on kokonaan tai osittain muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille, yhtiöjärjestykseen on otettava tätä koskeva määräys. Kuntayhtymämuotoinen koulutuksen järjestäjä Kuntien yhteistoiminnan muodoista tavallisin on kuntayhtymä, joka perustetaan kuntien valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella. Kuntayhtymät ovat itsenäisiä julkisoikeudellisia yhteisöjä, ja niihin sovelletaan kuntia koskevaa lainsäädäntöä. Kunnat voivat lähtökohtaisesti itse harkita kuuluvatko ne koulutuskuntayhtymään vai eivät. Kuntalain 81 :n mukaan kuntayhtymän päätösvaltaa käyttävät jäsenkunnat yhtymäkokouksessa tai päätösvaltaa käyttää perussopimuksessa määrätty jäsenkuntien valitsema toimielin. Kuntayhtymän hallinnon rakennetta koskevia säännöksiä kuntalaissa ei ole, joten kuntayhtymän toimielimet ovat jäsenkuntien sovittavissa (yhtymävaltuustomalli / yhtymäkokousmalli). Perussopimus on kuntien välinen sopimus, jota voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta (Kuntalaki 79 ). Päätöksen perussopimuksen muuttamisesta tekevät jäsenkuntien valtuustot enemmistöpäätöksillä. Jäsenkunnalla on mahdollisuus erota kuntayhtymästä ja oikeus saada kohtuullinen korvaus osuudestaan kuntayhtymän varoihin erotilanteessa. Kunnan erotessa kuntayhtymästä, voidaan kuntayhtymän peruspääomaa alentaa eroavalle jäsenkunnalle maksettavalla peruspääomaosuudella, elleivät muut jäsenkunnat lisää vastaavalla määrällä pääomasijoitustaan kuntayhtymään. Kuntaliiton yleiskirje (20/80/99) mukaisesti kuntayhtymän perussopimuksessa voidaan sopia peruspääomalle maksettavasta korosta. Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän peruspääoman korkoon määräytyy peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa, kuten vastuu veloista ja velvoitteista. Kuntayhtymän suunnitelman mukaisten poistojen rahoituksen tulisi riittää ns. korvausinvestointien rahoittamiseen pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Merkittävät kuntayhtymän uusinvestoinnit voidaan rahoittaa jäsenkuntien pääomasijoituksilla, vieraalla pääomalla ja / tai investointien valtionosuudella. Kuntien osallistuminen investointien rahoitukseen lisää kuntayhtymän peruspääomaa ja jäsenkunnan osuutta siitä. Jos osa 9

11 jäsenkunnista rahoittaa uusinvestointia eri tavalla kuin toiset, niin siinäkin tapauksessa tulee huolehtia siitä, että jäsenkuntien keskinäinen asema peruspääoman jakosuhteessa pysyy ennallaan. Perussopimuksessa tulee sopia riittävän yksityiskohtaisesti siitä, miten jäsenkunnat osallistuvat investointien rahoittamiseen. Tarvittaessa perussopimusta tältä osin tulee muuttaa. Purkaminen kuntayhtymä vs. osakeyhtiö Osakeyhtiön purkaminen Kuntayhtymän purkaminen Kuntayhtymästä voi erota, mutta osakeyhtiön omistus sen sijaan on periaatteessa ikuinen, ellei osakkeille löydy ostajaa tai omistajat yhdessä päätä purkaa osakeyhtiötä. Osakeyhtiö voidaan purkaa noudattaen osakeyhtiölain 20 luvun mukaisia säännöksiä selvitysmenettelystä. Selvitysmenettelyn tarkoituksena on yhtiön varallisuusaseman selvittäminen, tarpeellisen omaisuusmäärän muuttaminen rahaksi, velkojen maksaminen sekä ylijäämän suorittaminen osakkeenomistajille sen mukaan kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään. Selvitysmies tekee lopputilityksen ja selostuksen yhtiön omaisuuden jaosta. Osakkeenomistajat kokoontuvat yhtiökokoukseen vahvistamaan lopputilityksen ja rekisteröivät sen. Elinkeinoverolain 51 d :n mukaan purkautuvan osakeyhtiön verotuksessa vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa vastaava määrä. Osakeyhtiö voidaan purkaa myös sulautumisen tai jakautumisen kautta. Sulautuminen tarkoittaa sitä, että osakeyhtiö siirtää kaikki varansa ja velkansa toiselle osakeyhtiölle ja sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön osakkeita. Jakautumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö purkautuu selvitysmenettelyttä siten, että kaikki sen varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle osakeyhtiölle. Kuntayhtymän perussopimukseen on kuntalain 78 :n mukaan otettava määräykset eroavan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta. Jäsenkunnalla on oltava oikeus erota kuntayhtymästä. Eroavan kunnan kannalta on olennaista, että sillä on oikeus saada korvaus osuudestaan kuntayhtymän varoihin. Vapaaehtoisen kuntayhtymän purkaminen edellyttää jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitäviä päätöksiä. Kuntayhtymä ei purkaudu, jos vähintään kaksi kuntaa jatkaa yhteistoimintaa kuntayhtymän muodossa; perussopimus muutetaan vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Jos jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä tai kuntayhtymä puretaan, muutos vaikuttaa myös eläkemenoperusteisen maksun jakoon. Jäsenkuntien ja kuntayhtymän tulisi sopia siitä, miten eläkemenoperusteinen KVTEL-maksu jaetaan jäsenkuntien kesken kunnan erotessa tai 10

12 kuntayhtymää purettaessa. Lähtökohtaisesti eläkemenoperusteiset maksut jaetaan jäsenkunnille siinä suhteessa kuin jäsenkunnat ovat olleet kuntayhtymässä mukana. Muuta huomioitavaa mahdollisissa purkutilanteissa Uuden kuntalain konsernisuhteen mukaisesti kuntaomistuksen merkitys konsernissa tulee korostumaan. Kunnan omistus näkyy konsernitaseessa ja uuden kuntalain mukaisesti konsernitaseen tunnusluvuista määritellään ns. kriisikuntakriteerien täyttyminen. Tämä voi johtaa siihen, että kunnat irtautuvat vapaaehtoisista kuntayhtymistä ja tyräryhtiöistä varsinkin muutostilanteissa. Varainsiirtoveroa maksetaan kiinteistön tai arvopaperien omistusoikeuden luovutuksesta. Kiinteistön luovutuksessa varainsiirtoveron määrä on 4 % kauppahinnasta. Muutokset, joissa arvopapereita tai kiinteistöjä luovutetaan johtavat varainsiirtoveron maksamiseen, jonka maksaminen kuuluu vastaanottajalle. Turhia varainsiirtoveroseurauksia aiheuttavia muutoksia tulisi välttää. Koulutusorganisaation purkaminen edellyttää yhteistoimintalain mukaista yhteistoimintamenettelyä. YT-menettelyn tavoitteena on työntekijöiden siirtymistä koskevan pääsäännön mukaan työntekijöiden siirtyminen ns. vanhoina työntekijöinä alueelliseen koulutuskuntayhtymään tai perustettavaan osakeyhtiöön. YT-menettelyyn voi sisältyä myös henkilöstön vähentämiseen liittyviä tavoitteita. 11

13 Kehyspäätöksen yleiset taloudelliset vaikutukset (ennakkotieto OKM/2/591/2015) Hallituksen tavoitteista Hallituksen yhtenä tavoitteena koulutuksen järjestäjien suhteen on se, että rahoituksen ja kustannusrakenteen läpinäkyvyys paranee. Vaikuttaa siltä, että koulutuksen järjestäjien taloudellisia edellytyksiä arvioitaessda erityistä huomiota kiinnitetään myös kiinteistöomistusten järjestelyihin ja niiden käytön sekä ylläpidon kustannusten muodostumisen perusteisiin. Toisen asteen koulutuksen järjestämisessä ja lupahakemuksissa on kiinnitettävä erityistä huomiota myös kiinteistönhoidon kustannusten kohtuullisuuteen ja siitä mahdolisestui syntyvien voittojen tai tappioiden tasapainottamiseen. Valtionosuusrahoituksessa on kokonaisuudessaan ennakkotiedon mukaan tavoite säästää vuoteen 2017 mennessä noin 283 miljoonaa euroa vuoden 2014 tasosta ja peräti n. 483 miljoonaa euroa vuoden Koulutuksenjärjestämisen taloudellisten edellytysten arvioinnissa (ja laskelmissa) tulee soveltaa vuoden 2017 ennakoitua valtionosuusrahoituksen määriä vuoteen 2020 saakka. LÄHDE: OKM/2/591/2015 ( ) - Ennakkotieto; Järjestämislupahakemus: lukiokoulutus, ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus Taulukko 1. Rahoituksen taso (valtionosuusrahoitus, sis. valtion ja kuntien rahoitusosuus) eri koulutusmuodoissa ja kehyspäätöksen ** mukainen taso vuonna 2017, miljoonaa euroa. Täsmentyy huhtikuussa Muutos 12/ Muutos 13/ Muutos 14/ ** kehys Muutos 14/17** Muutos tarkastelujaksolla MILJ. Lukiokoulutus / 0,6% / -4,9% / -6,0% / -3,6% -95 / -13,4% Ammatillinen peruskoulutus, oppilaitosmuotoinen / 0,3% / -1,4% / -2,7% / -11,0% -241 / -14,3% Ammatillinen lisäkoulutus, oppilaitosmuotoinen / -7,2% / -2,8% / -3,6% / -21,1% -48 / -31,4% Oppisopimuskoulutus / -17,5% / 1,8% / 0,0% / -21,4% -70 / -34,0% Ammatilliset erikoisoppilaitokset / -9,5% 16-3 / -15,8% 16 0 / 0,0% 8-8 / -50,0% -13 / -61,9% Vapaa sivistystyö / -0,6% / 0,0% / -3,8% / -6,0% -16 / -10,1% Yhteensä / -1,4% / -2,1% / -3,4% / -10,3% -483 / -16,5% **) kehysluku ei sisällä vielä rahoituksen muutoksia, jotka aiheutuvat rahoituksen tarkistamisesta kustannuksiin perustuvaksi vuonna 2016, eikä lukiokoulutuksen opiskelijamääräarvion muutosta vuodesta 2016 alkaen, jolla ei ole vaikutusta vuoden 2016 yksikköhintaan, sillä tämänhetkisen kehyksen opiskelijamääräarvio on suurempi kuin toteutunut. Verrattuna vuoteen 2015, kehysluku sisältää rakennepoliittisen ohjelman mukaisen määrärahan pienentymisen lisäksi lukiokoulutuksen osalta myös laadun ja laajuuden muutoksen johtuen lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta (+4 milj. ) sekä vuoden 2015 talousarvion määräaikaisen lisäyksen poistumisen (-1 milj. ), kehys sisältää oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen osalta myös investointien takuukorotuksen summan myös vuodesta 2016 eteenpäin. Mikäli investointien takuukorotusta ei jatketa, rahoitus alenee vielä edelleen n. 60 miljoonalla eurolla. Järjestämislupahakemuksen taloudellisten tietojen tulee perustua alla olevan taulukon mukaiseen oletukseen rahoituksen vähenemisestä vuoden 2014 tasosta vuoteen Hakemuksen taloudelliset ennusteet siis laaditaan sillä oletuksella, että hakijan tai vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän rahoitus vähenee samassa suhteessa kuin valtakunnallinen rahoituskehys, vaikka yksittäisen koulutuksen järjestäjän rahoituksen taso tulee poikkeamaan keskiarvosta. 12

14 Jäljempänä olevat laskelmat on laadittu yllä olevan taulukon mukaisia valtionosuusrahoituksen muutoksia. Laskelmissa sovellettuja periaatteita Laskelmat ovat suuntaa-antavia ja ne on laadittu keskenään mahdollisimman vertailukelpoisiksi ajallisesti kunkin kunnan, kuntayhtymän tai muun järjestävän yksikön suhteen. Koulutuksen järjestäjien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttaa erityisesti kuntien, kuntayhtymien sekä osakeyhtiömuotoisten koulutuksen järjestäjien eroavaisuudet laskenta- ja tilinpäätöskäytännöissä, sisäisen kustannuslakennan tavoitteissa sekä erilaisista kiinteistöjen omistusjärjestelyissä. Laskelmien perusteena on käytetty vuoden 2014 tietoja ellei erikseen toisin mainita. Kustannusten ja koulutus- ym. tuottojen kohdistaminen suomen- ja ruotsinkielisten opiskelijoiden kesken on tehty yksinomaan opiskelijamäärien suhteessa, siitäkin huolimatta että eri kieliryhmät voivat käyttää eri kiinteistöjä ja tarkempi kohdistaminen olisi teoriassa mahdollista. Opiskelijamääriin perustuvalla jaolla ei liene merkittävää vaikutusta eri vaihtoehtojen vertailun suhteen. 13

15 Lukiokoulutuksen kustannuslaskelmat Yhteenveto Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät kunnittain - valtionosuusrahoituksen muutos ja sen vaikutus tulokseen. Mikäli opiskelijamäärissä tapahtuisi 10%:n vähennys tasaisesti kaikissa kunnissa, sen vaikutus valtion rahoitusosuuteen olisi suomenkielisen opiskelijaryhmän osalta n tuhatta euroa vuodessa, ruotsinkielisessä lukio-opetuksessa n tuhatta euroa (yhteensä n t ). Kaksoistutkintojen suosio on monien eri lähteiden mukaan kasvussa, tämän vaikutus rahoitukseen ja opiskelijapaikkojen määriin on näissä laskelmissa sivuutettu. 1000* 2014 Kaikki YHT Askola Loviisa Porvoo Sipoo Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Opiskelijamäärä Yksikköhinta (VOS) 6 430, , , , , , , , , , , , , , ,93 VOS Yht Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus * 2017 Kaikki YHT Askola Loviisa Porvoo Sipoo Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Opiskelijamäärä Yksikköhinta (VOS) 5 825, , , , , , , , , , , , , , ,64 VOS Yht 2017 (simuloitu) Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus * Muutos -14/-17 Kaikki YHT Askola Loviisa Porvoo Sipoo Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Opiskelijamäärä, muutos Yksikköhinta (VOS) -604,42-614,84-608,36-758,19-758,19-758,19-778,43-778,43-778,43-551,01-551,01-551,01-617,29-617,29-617,29 VOS Yht 2014/ Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos 1 Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus Yllä olevasta laskelmasta voidaan havaita että vain Askolan kunnassa lukiokoulutuksen valtionosuudet (sis. kuntaosan) kattavat kirjanpidossa koulutuksen järjestämiseen kohdistetut kulut. Askolassa vuonna 2014 lukiokoulutuksen talous oli ylijäämäinen 101 tuhatta euroa ja vuoden 2017 ennakoiduilla valtionsouusmaksuillakin vielä 21 tuhatta euroa. Kaikissa muissa kunnissa lukiokoulutuksen tilanne on rahoituksen riittävyyden kannalta heikompi. Itä-Uudenmaan aluetta kokonaisuutena tarkastellen valtionosuuksien pienentyminen on laskelmien mukaan n tuhatta euroa, josta suomenkielisen opetuksen osuus n tuhatta euroa ja ruotsinkielisen osuus n tuhatta euroa. Alla oleva laskelma kuvastaa tilannetta jossa Porvoo ja Askola hakisivat yhteistä lukiokoulutuksen järjestämislupaa ja opiskelijakohtainen valtionosuuksien yksikköhinta olisi opiskelijamäärillä painotettu 14

16 keskiarvo. Nykytilanteessa rahoituksen vaje on n. -860,- euroa opiskelijalta (-836 tuhatta /975 opiskelijaa) ja vuoden 2017 ennustetussa tilanteessa se olisi n ,- euroa opiskelijaa kohti ( t /975 op.). 1000* 2014 Askola + Porvoo Fin Sve Yht Opiskelijamäärä Yksikköhinta (VOS) 6 206, , ,86 VOS Yht Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus * 2017 Askola + Porvoo Fin Sve Yht Opiskelijamäärä Yksikköhinta (VOS) 5 623, , ,42 VOS Yht 2017 (simuloitu) Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus Askola + Porvoo Fin Sve Yht Opiskelijamäärä, muutos Yksikköhinta (VOS) -583,45-583,45-583,45 VOS Yht 2014/ * Muutos -14/-17 Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos 1 Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus Mikäli maakuntaliiton arvioima n. 10% vähennys vuotiaissa vuosien tienoilla otetaan sellaisenaan huomioon, sen valtionosuustuottoja pienentävä vaikutus olisi vielä lisäksi n tuhatta euroa. Opiskelijamäärän väheneminen vaikuttaa suoraan toiminnan kuluihin. On kuitenkin muistettava että esimerkiksi kiinteistökulut ovat varsin joustamattomia lyhyellä tarkasteluajanjaksolla. Kiinteistökuluissa ei ole opiskelijamäärän väliaikaisista vaihteluista johdettavia merkittäviä säästö- tai kulujen sopeuttamiskeinoja. Seuraava laskelma kuvastaa synkintä mahdollista tilannetta, eli että 10%:n vähennys toteutuu opiskelijamäärissä eikä toimintoja tehosteta ja/tai kuluja ei muuten kyetä sopeuttamaan lainkaan. 15

17 1000* 2014 Kaikki YHT Askola Loviisa Porvoo Sipoo Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Opiskelijamäärä Yksikköhinta (VOS) 6 430, , , , , , , , , , , , , , ,93 VOS Yht Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus * 2017 Kaikki YHT Askola Loviisa Porvoo Sipoo Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Opiskelijamäärä 836,1 508,5 1344, Yksikköhinta (VOS) 5 825, , , , , , , , , , , , , , ,64 VOS Yht 2017 (simuloitu) Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus * Muutos -14/-17 Kaikki YHT Askola Loviisa Porvoo Sipoo Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Opiskelijamäärä, muutos -92,9-56,5-149,4-10,6-10,6-6,8-11,4-18,2-57,1-29,8-86,9-18,4-15,3-33,7 Yksikköhinta (VOS) -604,42-614,84-608,36-758,19-758,19-758,19-778,43-778,43-778,43-551,01-551,01-551,01-617,29-617,29-617,29 VOS Yht 2014/ Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos 1 Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus Taulukko: Lukiolaisten määrä pienenee 10 %; vaikutus valtionosuuteen 16

18 Lukiokoulutuksen yhteistyövaihtoehdot Jokainen lukio jatkaa itsenäisenä Lukioyhteistyötä tehdään kunnan sisällä Kaksi lukiokuntaa yhdessä, isäntäkuntamalli, lukioliikelaitos Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen yhteinen ylläpito Kaikki lukiot yhdelle, kunnallinen liikelaitos Siirretään lukioluvat ammatillisen koulutuksen organisaatiolle Selkein ja yksinkertaisin vaihtoehto on, että Porvoo, Sipoo ja Loviisa hakevat lukiokoulutuksen yhteistyötä oman kunnan sisältä lisäämällä suomen- ja ruotsinkielisen lukiokoulutuksen yhteisiä lukiokursseja. Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista. Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta velvoittaa lukiolaisen opiskelemaan pakollisena yhtä pitkää A-kieltä (yleensä englanti) ja B-kieltä (ruotsi/suomi). Muut kielivalinnat ovat vapaaehtoisia. Itäisen Uudenmaan lukiokoulutukseen kohdistuva valtionosuusleikkausten yhteismäärä on noin euroa / vuosi, joka on laskennallista noin 15 opettajan virkaa. Leikkausta ei kannata tehdä niin, että opettajien ylituntimäärät kasvavat, koska ylituntikustannukset ovat kalliimpia kuin uuden opettajan rekrytointi. Yhteistyö suomen- ja ruotsinkielisen lukiokoulutuksen välillä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi niin, että pakolliset kurssit tarjotaan omalla äidinkielellä, mutta syventävät ja soveltavat kurssit sekä vapaaehtoiset kielivalinnat toteutettaisiin kunnan sisällä vain joko suomen- tai ruotsinkielisenä ellei opiskelijamäärä ko. kursseja kohti ole niin iso, että tarvitaan vähintään kaksi opetusryhmää. Tällä järjestelyllä voitaisiin vähentää kunnan sisällä lukio-opetuksesta 17

19 laskennallisesti jopa neljä opettajatyövuotta (vuosisäästö noin ). Vain pakollisten kurssien toteuttaminen omalla äidinkielellä vaatii tarkempaa selvitystä, jotta suomen- ja ruotsinkielisille opiskelijoille voidaan turvata mahdollisuus saada opetusta omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kunnan sisällä muita yhteistyötapoja voivat olla myös mm. yhteiset hallinnolliset järjestelyt (yhteinen rehtori), keskitetyt tukipalvelut, yhteiskäytössä olevat lukiokiinteistöt ja yhteiset opettajavirat. Askolan kunnalla on kolme lukiokoulutuksen järjestämisvaihtoehtoa: Lukio jatkaa kunnan omana kuten tälläkin hetkellä tai lukiokoulutuksen järjestämislupaan haetaan siirto niin, että järjestämislupa on Porvoon kaupungilla. Kaupunki organisoi lukiokoulutuksen isäntäkuntamallilla tai kunnallisena liikelaitoksena. Askolan kannalta olennaista on, että opiskelijoiden koulutuspaikkana säilyy Askola, joten yhteistyölle ei ole erityistä tarvetta. Askolan kunta ei hyötyisi järjestämisluvan siirrosta, ellei Porvoon kaupunki pysty osoittamaan yhteistyön tuovan kustannussäästöjä. Jos alueen kunnan haluavat keskittää lukiokoulutuksen yhdelle ylläpitäjälle, niin luontevin vaihtoehto olisi muodostaa Porvoon kaupungille kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on Itäisen Uudenmaan lukiokoulutuksen järjestäminen. Tämä vaihtoehto on poliittisesti muissa kunnissa vaikea hyväksyä, koska kunnat antaisivat toiselle kunnalle oikeuden ohjata omaa lukiokoulutustaan. Kielipoliittinen yhteistyömahdollisuus liittyy siihen, että ruotsinkielinen lukiokoulutuksen järjestämislupa siirrettään yhteen kuntaan kaiken ruotsinkielisen lukiokoulutuksen järjestämiseksi Porvoossa, Sipoossa tai Loviisassa. Tällöin kunnat tekisivät isäntäkuntamallin mukaisen yhteistyösopimuksen tai palvelu organisoitaisiin kunnallisena liikelaitoksena. Tällaisen yhteistyön hyötynä voi olla yhteisen opetustarjonnan hyödyt opetusryhmien optimoinnissa. Yhteisten opettajien käytössä ongelmaksi kuntien välillä muodostuvat OVTES:n mukaiset opetusvelvollisuuden huojennukset ja matkakustannukset. Esimerkiksi kahtena päivä viikossa 30 km päässä toisessa koulussa käyvän opettajan lisäkustannus on noin / vuosi. Kuntien välimatkat estävät luontevat opiskelijoiden ja opettajien siirtymiset lukiosta toiseen, joten tämä vaihtoehto ei ole luonteva. Yksi mahdollisuus lukioyhteistyöhön on sellainen, että vain yhdessä Itäisen Uudenmaan lukiokunnassa voisi suorittaa myös toisen pitkän (A2) kielen lukion oppimäärän. Opiskelijat, jotka haluavat tämän kielivalinnan, hakeutuisivat tähän lukioon. Jos lukiokoulutuksen järjestämisluvat siirrettäisiin kokonaisuudessa ammatillisen koulutuksen organisaatiolle, niin kaksois- ja kolmoistutkintoa suorittavien opiskelijoiden kaikki opiskelu tapahtuisi samassa organisaatiossa. Tällöin mahdollisuus merkittäviin kustannussääntöihin saadaan yhdistämällä koulukiinteistöjä ja käyttämällä yhteistä opettajia & opetusryhmiä. Järjestely voisi myös helpottaa kuntien omistajaohjausta, kun 2. asteen koulutus keskittyy yhteen organisaatioon. Maliin ongelman on ohjauksen siirtyminen kunnasta toisen asteen organisaatiolle. Vaihtoehto on tasa-arvoinen eri kuntien näkökulmasta, jos tahtoa ja halua lukiokoulutuksen järjestämisluvan siirtoon on olemassa. 18

20 Ammatillisen koulutuksen yhteistyövaihtoehdot Vaihtoehto 1 Kolmen ammatillisen koulutuksen järjestäjän järjestämisluvat yhdistetään ja haetaan Porvoon kaupungille järjestämislupaa. Kaupunki järjestää toiminnan omana liikelaitoksena. Tai järjestämisluvat yhdistetään ja järjestämislupaa haetaan yhdelle koulutusorganisaatiolle yksi-, kaksi- / kolmikielisenä koulutuksen järjestäjänä. Tällöin lupaan liitettäisiin ainakin Itä- Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja Oy Porvoo International College Ab sekä mahdollisesti myös Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland Luvan hakijana tässä yhteistyömuodossa olisi siis: Vaihtoehto 1A: Porvoon kaupunki. Kaupunki järjestää ammatillisen koulutuksen liikelaitoksena. Vaihtoehtoa 1B: Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Vaihtoehto 1C: Uusi perustettava osakeyhtiö. Vaihtoehto 2 Alueen järjestäjäfuusiot toteutetaan kielikysymyksiin liittyvin perustein niin, että Itä- Uudellemaalle ruotsinkieliseen koulutukseen tekemät ratkaisut ohjaavat suomenkielisiä koulutusratkaisuja. Vaihtoehto 2A: Eteläisen Suomen ruotsinkieliset koulutuksen järjestäjät hakevat yhteistä koulutuksen järjestämislupaa Ole Norrbackin esittämällä tavalla yhdelle koulutuksen järjestäjälle vaikka pakkoa järjestämislupien uusimiseen ei ole. Vaihtoehto 2 B: Prakticum ja Inveon yhdistävät toimintansa. Vaihtoehto 2C: Oy Porvoo International College Ab (Point College) ja Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland (Inveon) koulutus yhdistetään yhteen kolmikieliseen organisaatioon. 19

Toisen asteen koulutuksen yhteistyövaihtoehtoja

Toisen asteen koulutuksen yhteistyövaihtoehtoja Tässä selvityksessä kuvataan Itäisen Uudenmaan toisen asteen koulutuksen järjestämisen vaihtoehtoja, vaihtoehtojen suhdetta opetus- ja kulttuuriministeriön antamiin ohjeisiin sekä vaihtoehtojen taloudellisia

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen. yhteistyövaihtoehtoja. BDO Consulting Oy 20.3. 2015 Seppo Lyyra, Timo Kasper

Toisen asteen koulutuksen. yhteistyövaihtoehtoja. BDO Consulting Oy 20.3. 2015 Seppo Lyyra, Timo Kasper ITÄ-UUDENMAAN II-ASTEEN KOULUTUKSEN ALUEELLINEN TYÖRYHMÄ Toisen asteen koulutuksen. yhteistyövaihtoehtoja BDO Consulting Oy 20.3. 2015 Seppo Lyyra, Timo Kasper BDO CONSULTING OY BDO Consulting Oy on riippumaton,

Lisätiedot

OY PORVOO INTERNATIONAL COLLEGE AB HALLITUS 27.1.2015

OY PORVOO INTERNATIONAL COLLEGE AB HALLITUS 27.1.2015 OY PORVOO INTERNATIONAL COLLEGE AB HALLITUS 27.1.2015 EHDOTUS TOISEN ASTEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISMALLISTA ITÄISELLÄ UUDELLAMAALLA TIEKARTTA HYVÄÄN PÄÄTÖKSENTEKOON TOISEN ASTEEN TULEVAISUUDESTA

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Oy Porvoo International College Ab:n hallitus 18.3.2015

Oy Porvoo International College Ab:n hallitus 18.3.2015 Oy Porvoo International College Ab:n hallitus 18.3.2015 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä yhtymähallitus POINT COLLEGEN HALLITUKSEN EHDOTUS ITÄISEN UUDENMAAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEKSI (OSAKEYHTIÖN

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus. Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus. Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSEN II VAIHE Hallituksen esitys uudeksi ammattikorkeakoululaiksi eduskunnalle

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 1(7) VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.1.2012 PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Tehtävät

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo. Kaupunginhallitus 182 01.06.2015 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015 597/11.110/2015 KH 01.06.2015 182 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133,

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntien hyväksymä vuonna 2010 I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat 3 Kuntayhtymän tehtävät II KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET YHTYMÄVALTUUSTO

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset

Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset LOMAKE 1. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset Taulukko 1. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän perustiedot

Lisätiedot

Liite nro. 1 Luonnos Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perussopimukseksi 1.1.2016 alkaen PERUSSOPIMUS

Liite nro. 1 Luonnos Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perussopimukseksi 1.1.2016 alkaen PERUSSOPIMUS Liite nro. 1 Luonnos Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perussopimukseksi 1.1.2016 alkaen PERUSSOPIMUS I LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän nimi on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimaantulo 1.1.2009 Hall 6.5.2008, 55 Valt 28.5.2008, 14 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 KUNTAYHTYMÄN NIMI JA KOTIPAIKKA Kuntayhtymän nimi on Salon seudun

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014

Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014 Toisen asteen koulutuksen suuntaviivoja Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014 Reija Lepola, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä kuntayhtymän johtaja, rehtori Reija.lepola@sedu.fi 040 830 4256 KEHYSPÄÄTÖS

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pöytyän kansanterveystyönkuntayhtymä ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

TUOTERENKAAN YHTIÖITTÄMINEN JA MYYNTI

TUOTERENKAAN YHTIÖITTÄMINEN JA MYYNTI TUOTERENKAAN YHTIÖITTÄMINEN JA MYYNTI Päivitetty: Toiminta siirretään Työvoimapalvelu Soiva Oy:hyn (Valma Oy), rahoitustarve 2 milj., rakennusten arvo arviokirjojen mukaan Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä

Lisätiedot

MYYNTI TUOTERENKAAN YHTIÖITTÄMINEN JA 2.10.2014. Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä. arvo arviokirjojen mukaan

MYYNTI TUOTERENKAAN YHTIÖITTÄMINEN JA 2.10.2014. Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä. arvo arviokirjojen mukaan TUOTERENKAAN YHTIÖITTÄMINEN JA MYYNTI Päivitetty: Toiminta siirretään Työvoimapalvelu Soiva Oy:hyn (Valma Oy), rahoitustarve 2 milj., rakennusten arvo arviokirjojen mukaan Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS PERUSSOPIMUKSEN TARKOITUS Itä-Lapin kuntayhtymän perussopimuksen tarkoituksena on organisoida hallinnollisesti Itä-Lapin kuntien yhteistyö. Itä-Lapin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku Kirje OKM/49/592/2014 30.09.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, nuorten aikuisten osaamisohjelma 2015 ja nuorten aikuisten osaamisohjelman täydentävä haku 2014

Lisätiedot

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Osakeyhtiö Lue Kehittyvä kirjanpitotaito kirjasta

Lisätiedot

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA Amkesu Antti Markkanen Opetushallitus Rahoitus-yksikkö - Rahoitustaso ja sen muutokset - Uudet rahoitusperusteet - Kehittämishaasteita/keskustelun

Lisätiedot

Raahen koulutusyhtymä

Raahen koulutusyhtymä Raahen koulutusyhtymä 1.1.2016 Rkky:n hallitus 5.5.2015 66 Rkky:n valtuusto 19.5.2015 4 JOHDANTO-OSA Allekirjoittaneet Raahen koulutusyhtymän omistajakunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä

Lisätiedot

Rahoitusmuutos. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät. Pasi Rentola 29.4.2014

Rahoitusmuutos. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät. Pasi Rentola 29.4.2014 Rahoitusmuutos Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Pasi Rentola 29.4.2014 - Koulutuksen talous kokonaisuutena - Hallituskaudella päätetyt rahoitustason muutokset - Kehyspäätökset

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Hyväksytty 23.9.2003 104 kaupunginvaltuusto, Pietarsaaren kaupunki Hyväksytty 1.9.2003 52 kunnanvaltuusto, Pedersören kunta Hyväksytty 20.8.2003 30

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27 Sisällys Esipuhe.................................................................. 11 Simo Juva Inhimillinen pääoma ja koulutuksen tehokkuus koulutus taloustieteen tutkimuskohteena...................................................

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

Kainuun maakunta - kuntayhtymän tehtävät siirtyvät jäsenkuntien vastuulle 1.1.2013 lähtien siten, että

Kainuun maakunta - kuntayhtymän tehtävät siirtyvät jäsenkuntien vastuulle 1.1.2013 lähtien siten, että 8 KAINUUN MAAKUNTA - KUNTAYHTYMÄN PURKUSOPIMUS 1. SOPIMUK SEN TAR KOITUS Kainuun maakunta - kuntayhtymä on huolehtinut maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta

Lisätiedot

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN 11.8.14 EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN Voimassa oleva yhtiöjärjestys Esitys yhtiöjärjestyksen muutoksiksi Perustelut/huomioita: Yhtiöjärjestyksen muutosesityksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää markkinointi- ja aputoiminimenä JIK ky -nimeä.

Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää markkinointi- ja aputoiminimenä JIK ky -nimeä. 1 (7) JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Perussopimus A. Yleiset määräykset 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014)

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) Raahen kaupungin ja Raahen Satama Oy:n välillä KH 4.11.2014 KV 10.11.2014 2 SISÄLLYS APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA...3 OSAPUOLET...3 TAUSTA JA TARKOITUS...3

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY 2 (7) Sisällys 1. Sopimuksen osapuolet... 3 2. Määritelmät... 3 3. Sopimuksen tarkoitus... 3 4. Yhtiön toiminnan tarkoitus... 3 5. Yhtiön omistussuhteet... 4 5.1. Omistusosuudet...

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

CALPRO OY. Seudullisen palvelukeskuksen perustamisen 2. vaiheen toimenpiteistä päättäminen Päijät-Tili Oy:n omistajakunnissa

CALPRO OY. Seudullisen palvelukeskuksen perustamisen 2. vaiheen toimenpiteistä päättäminen Päijät-Tili Oy:n omistajakunnissa CALPRO OY Seudullisen palvelukeskuksen perustamisen 2. vaiheen toimenpiteistä päättäminen Päijät-Tili Oy:n omistajakunnissa 21.1.2014 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 TOTEUTETUT TOIMENPITEET... 1 3 KÄSITTELYN

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen

Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen 1 (5) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 102 29.11.2011 Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen kuntakonserniin 1 Lausuntopyyntö 1.1 Varsinainen lausuntopyyntö

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot