OMAVESI-hanke. Vuosiraportti 2012 OMAVESI OIKEAA TIETOA HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLLOSTA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OMAVESI-hanke. Vuosiraportti 2012 OMAVESI OIKEAA TIETOA HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLLOSTA"

Transkriptio

1 OMAVESI-hanke Vuosiraportti 2012 OMAVESI OIKEAA TIETOA HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLLOSTA 25. helmikuuta 2013

2 OMAVESI-hanke Vuosiraportti 2012 Sisällysluettelo 1. HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET ORGANISAATIO JA TYÖNJAKO HANKKEEN RAHOITUS JA KUSTANNUKSET VUONNA TOIMINTA TIEDOTUSTAVAT LEHTIARTIKKELIT JA RADIOHAASTATTELUT ILMOITUKSET HANKKEEN KOTISIVUT TILAISUUDET JA TAPAHTUMAT YLEISNEUVONTA KIINTEISTÖKÄYNNIT YHTEISTYÖTAHOT TULOKSET YLEISNEUVONTA TILAISUUDET JA TAPAHTUMAT KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA TOIMINTA JA TULOKSET MIKKELIN SEUDULLA TOIMINTA JA TULOKSET PIEKSÄMÄEN SEUDULLA TOIMINTA JA TULOKSET SAVONLINNAN SEUDULLA YHTEENVETO TOIMINTAKAUDESTA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

3 LIITTEET Liite 1. Medialista. Kooste hanketta käsitelleistä lehtiartikkeleista Liite 2. Lista hankkeen osallistumisesta tapahtumiin ja tilaisuuksiin Liite 3. Lista hankkeen kokouksista ja palavereista Liite 4. Hanke-esite Liite 5. Kartoituslomake kiinteistökäynneille Liite 6. Ohjausryhmän kokouspöytäkirja Liite 7. Ohjekortti. Tietoa kiinteistön omistajille Liite 8. Ohjekortti. Tietoa maitohuoneen pesuvesien käsittelystä Liite 9. Ohjekortti. Tietoa matkailu- ja ravitsemuspalveluyrittäjille Liite 10. Ohjekortti. Tietoa imeytyskentän rakentamiseen liittyvistä esitutkimuksista Liite 11. Ohjekortti. Hyvä suunnittelija Liite 12. Ohjekortti. Vedenkäytön optimointi. Liite 13. Ohjausryhmän kokousmuistio nro 2 Liite 14. Idearyhmän palaverimuistio Liite 15. Tapahtumien mittarit kunnittain. Liite 16. Matkailuyrittäjien vesihuoltopäivän ohjelma, Liite 17. Etelä-Savon jätevesipäivän ohjelma, Liite 18. Neuvontakäynnit kunnantaloille ja kävijämäärät 2

4 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet Valtioneuvoston asetus (Vna 542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla eli hajajätevesiasetus tuli voimaan Valtioneuvosto hyväksyi hajajätevesiasetuksen muutoksen (Vna 209/2011), joka määrittelee muun muassa uudet vähimmäisvaatimustasot jätevesien puhdistusvaatimuksille sekä antoi lisäaikaa hajajätevesiasetuksen toimeenpanolle asti. Ympäristöministeriö on todennut, että sopivan jätevesijärjestelmän valinta edellyttää aina kiinteistökohtaista arviointia. Kiinteistön omistajan kannalta on tärkeää ehkäistä oman lähiympäristön, kuten pohja- tai kaivoveden pilaantumista ja muita asuinympäristön hygieenisyyshaittoja. Jätevesien käsittelyn tärkeys korostuu ranta- ja pohjavesialueilla. Hajajätevesiasetuksen toimeenpano on ollut hidasta ja on valtakunnallisesti arvioitu, että noin % kiinteistöistä on tehostanut jätevesien käsittelyä asetusten edellyttämällä tavalla (asetuksen perustelumuistio , YM, Tuire Taina). Kiinteistön omistajat eivät useinkaan ole tietoisia nykyisen jätevesijärjestelmänsä toimivuudesta ja siitä, vastaavatko ne asetuksen vaatimuksia. Yleinen kiinnostus jätevesien käsittelyä kohtaan on lisääntynyt ja puolueettomalle jätevesineuvonnalle on tarvetta lähivuosina. Etelä-Savon alueella toimi vuosien 2010 ja 2011 aikana kolme seudullista jätevesineuvojahanketta (Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seudun jätevesineuvojahankkeet), jotka kattoivat Kangasniemen kuntaa lukuun ottamatta koko Etelä-Savon alueen. Hankkeen rahoituksesta vastasi Euroopan aluekehitysrahasto (75 %) sekä hankkeissa mukana olleet kunnat (25 %). Hankkeiden jätevesineuvojat antoivat puolueetonta ja ilmaista hajajätevesineuvontaa toiminta-alueensa kiinteistön omistajille ja yrittäjille. Neuvojat jalkautuivat noin 400 kiinteistölle, osallistuivat yli 100 tilaisuuteen, antoivat puhelin- ja sähköpostineuvontaa noin asiakkaalle sekä tuottivat kymmeniä lehtiartikkeleita paikallislehtiin. Omavesi-hankkeella jatketaan aiemmilla hankkeilla aloitettua tiedonvälitystä. Kohderyhmänä painottuvat nyt erityisesti maaseudun vakituiset asukkaat, maatilat ja muut maaseudulla toimivat yritykset. Hanke helpottaa kuntien ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisia hajaasutusalueiden jätevesien käsittelyyn liittyvien suunnitelmien käsittelyssä edistämällä tasokkaampien suunnitelmien esittämistä kuntiin Etelä-Savon alueella, jossa on noin viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä. OMAVESI Oikeaa tietoa haja-asutusalueen vesihuollosta -hankkeen tavoitteena on: Parantaa maaseudun yritystoimintaa ja vakituisten asukkaiden elinolosuhteita. Jätevesineuvojahankkeen määrällisenä tavoitteena on olla mukana 100 tilaisuudessa / tapahtumassa, saada kpl yhteydenottoja (puhelin, sähköposti), suorittaa 500 kiinteistökohtaisia kartoituskäyntejä ja tuottaa eri kohderyhmille esitteitä ja tavoittaa tiedottamalla keskeisimmät kohderyhmät, jotka tuottavat runsaasti jätevettä, kuten maitotilat ja majoituspalvelut. 3

5 Edistää hajajätevesiasetuksen toimeenpanoa lisäämällä erityisesti maaseudun asukkaiden ja maaseutuyrittäjien tietoa jätevesien puhdistusvelvoitteista sekä antamalla haja-asutusalueella vesihuollon järjestämiseen liittyvää yleisneuvontaa mukaan lukien talousvedenhankintakysymykset. Edistää hajajätevesiasetuksen toimeenpanoa antamalla kiinteistöjen omistajille yleisneuvontaa soveltuvien jätevesijärjestelmien valitsemiseksi niin, että myös kunnalliset määräykset ja vesihuollon kehittämissuunnitelmat huomioidaan. Neuvonnan tavoitteena on myös ehkäistä yli- ja alimitoitettujen jätevesijärjestelmien suunnittelua ja rakentamista. Edistää viemäriverkostoon liittymistä siellä, missä se on mahdollista sekä edistää yhteisen viemäriverkoston suunnittelun käynnistymistä vesiosuuskuntien, kyläyhdistysten ja muiden yhteisöjen kautta. Tehdä tiivistä yhteistyötä maaseutuviranomaisten, maaseutuyrittäjien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Lisätä jätevesijärjestelmiä suunnittelevien ja rakentavien maaseutuyrittäjien jätevesiosaamista tiedottamalla hajajätevesiasetuksen vaatimuksista sekä opastamalla jätevesien käsittelylaitteiden oikeanlaiseen rakentamiseen ja saneeraukseen. Edistää kuntien rakennusvalvonta ja ympäristönsuojeluviranomaisten välistä yhteistyötä hajajätevesiasetuksen toimeenpanossa. Hankkeen kohderyhmänä ovat yhdyskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-alueen ulkopuolella vakituisesti asuvat kiinteistön omistajat, siellä toimivat yritykset sekä muut alueella kiinteistöjä omistavat kuten vapaa-ajan asukkaat. Erityisesti neuvontaa kohdennetaan haja-asutusalueiden yrityksille, kuten maatalous-, matkailu- ja ravitsemuspalveluyrityksille. Hankkeesta saatuja tuloksia voivat hyödyntää kiinteistön omistajat, yritykset sekä ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaiset. 4

6 2. Organisaatio ja työnjako Hanketta hallinnoi Savonlinnan kaupunki koko Etelä-Savon maakunnan alueen kattavassa hankkeessa. Isäntäkunnan virkaorganisaatiossa hanke kuuluu tekniselle toimialalle sijoitettuun ympäristönsuojelupalveluihin. Hankkeen vastuuhenkilö on Savonlinnan kaupungin ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen. Hankkeeseen palkattiin kolme jätevesineuvojaa. Kaisa Helaakoski aloitti jätevesineuvojana Mikkelin seudulla , Tuula Pirttimäki Pieksämäen seudulla ja Teemu Oittinen Savonlinnan seudulla Neuvojat ovat Savonlinnan kaupungin palkkalistoilla (kuva 1). Kuva 1. Jätevesineuvojat (Kaisa Helaakoski, Teemu Oittinen ja Tuula Pirttimäki) aloittavat neuvonnan alkuvuodesta Hankkeelle ohjaamaan ja seuraamaan asetettiin ohjausryhmä. Hankkeen ohjausryhmän jäseniksi ovat suostumuksensa antaneet: Taho Edustaja Varajäsen Savonlinnan kaupunki Punkaharjun kunta Mikkelin kaupunki ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen rakennustarkastaja Jari Heiskanen ympäristöpäällikkö Hanna Pasonen kunnaninsinööri Jorma Mattinen (Kerimäen kunta) rakennustarkastaja Mikko Luostarinen (Enonkosken kunta) rakennustarkastaja Petri Luukkonen (Hirvensalmen kunta) Ristiinan kunta rakennustarkastaja Juha Häyrinen rakennustarkastaja Asko Patjas (Mäntyharjun kunta) Pieksämäen kaupunki tekninen johtaja Tapani Mähönen ympäristöpäällikkö Eila Kainulainen (Keski- Savon ympäristötoimi) JJR-kunnat ympäristöpäällikkö Harri Korhonen ympäristötarkastaja Jouni Lintunen (Kangasniemen kunta) MTK Etelä-Savo toiminnanjohtaja Vesa Kallio - ProAgria Etelä-Savo kehityspäällikkö Pekka Häkkinen - Etelä-Savon ELY-keskus. Ympäristö-vastuualue Mikkelin kaupunki ympäristöinsinööri Teemu Tuovinen yhdyskuntatekniikan insinööri Markku Suomela Luonnonsuojelu ja ympäristön tila yksikön päällikkö Vesa Toivola maaseutupäällikkö Kari Mikkonen 5

7 Lisäksi ohjausryhmään kuuluu rahoittajan edustaja Etelä-Savon ELY-keskuksen Elinkeinot, työ, osaaminen ja kulttuuri-vastuualueelta. Ohjausryhmän avauskokous pidettiin Savonlinnassa. Kokouksessa hyväksyttiin esitetty kokoonpano, valittiin puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat. Ohjausryhmä toivoi hankkeelta erityishuomiota matkailuyrittäjien tiedottamiseen ja neuvontaan. Tiedottamista toivottiin kiinnitettävän myös alueella toimiviin kaivinkoneyrittäjiin ja suunnittelijoihin sekä ranta-alueiden kiinteistön omistajiin. Lisäksi korostettiin yhteistyön merkitystä tiedottamisessa sekä kuntakohtaisten jätevesien käsittelyvaatimusten yhdenmukaistamista. Ohjausryhmän pöytäkirja on liitteenä (liite 6). Ohjausryhmän kokous numero kaksi pidettiin Savonlinnassa. Kokouksessa hyväksyttiin hankkeen toteutuneet kustannukset ja alkuvuoden väliraportti. Hankkeelle päätettiin myös perustaa idearyhmä kehittämään hankkeen toimintaa. Ohjausryhmän kokousmuistio ja idearyhmän kokousmuistio ovat liitteinä 13 & 14. 6

8 3. Hankkeen rahoitus ja kustannukset vuonna 2012 Hankkeen kustannusarvio on euroa. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolta ja valtiolta (75 %) ja Etelä-Savon kunnilta (25 %). Ajanjaksolla toteutuneet kustannukset Savonlinnan kaupungin kirjanpidon mukaan olivat ,35 euroa, joka on 79,4 % vuoden 2012 hankkeen talousarviosta (kuva 2). Arvioituihin kustannuksiin nähden syntyi säästöä erityisesti henkilöstökustannuksien osalta, sillä Mikkeliin ja Pieksämäelle sijoitetut jätevesineuvojat aloittivat Savonlinnan seudun jätevesineuvojaa myöhemmin (yhteensä 3 kuukauden säästö) ja lisäksi Savonlinnaan sijoitettu neuvoja oli loppuvuodesta isyysvapaalla (18 vuorokautta). Ostopalvelukustannuksien osalta oli rahaa budjetoitu ilmoituksiin, kahvituksiin ja asiantuntijapalveluihin enemmän kuin aiheutuneet kulut vuoden 2012 aikana. Muiden kustannuksien osalta (toimistokulut, puhelinkulut, muut tarvikkeet) hankintoja ei ole tehty kokonaisuudessaan. Myös hankkeelle varattujen matkakustannusten suhteen syntyi säästöä, koska kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä oli hieman suunniteltua vähemmän. Yhteensä 66351, , ,23 Muut kustannukset 672,94768, ,75 Vuokrakustannukset , ,44 Matkakustannukset 4421, , ,83 Ostopalvelut 5210, , ,83 Henkilöstökustannukset , , ,47 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % alkuvuosi loppuvuosi Toteutumaton Kuva 2. Hankkeen toteutuneet kustannukset Savonlinnan kaupungin kirjanpidon mukaan ja vuodelle 2012 varatut määrärahat. 7

9 4. Toiminta Tiedotustavat Tiedonvälityshankkeen yksi päätehtävä on aktiivinen asioiden esillä pitäminen. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tiedottaa maaseudun vesihuollon järjestämisestä kiinteistön omistajille ja yrittäjille sekä kannustaa kunnostamaan jätevesijärjestelmät vaatimusten mukaiselle tasolle sekä kiinnittämään huomiota talousvesikaivojen kuntoon ja talousveden laatuun. Tiedotuskanavina ovat hankkeen kotisivut, paikallis- ja maakuntalehdet, radio, asukastilaisuudet, kotiin jaettavat tiedotteet ja esitteet sekä sidosryhmien tiedonvälityskanavat ja messut Lehtiartikkelit ja radiohaastattelut Kiinteistön omistajien ja yrittäjien aktivoimiseksi tiedotusvälineille kirjoitettiin vesihuoltoaiheisia artikkeleita, joiden asiasisältö tarkastettu ennen julkaisua hankevastaavalla. Vuoden 2012 aikana julkaistiin ainakin 22 aiheeseen liittyvää lehtiartikkelia (liite 1). Tiedotusvälineille lähetettiin kutsu hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin. Hanke sai julkisuutta myös alueradiossa. Hankkeen alkaessa Etelä-Savon Radio teki aiheeseen liittyvän jutun ja valtakunnallisella jätevesiviikolla Savonlinnaan sijoitettu jätevesineuvoja antoi haastattelun Iskelmäradion taajuuksilla Ilmoitukset Lehti-ilmoituksilla tavoiteltiin näkyvyyttä ja neuvojien saavutettavuutta kiinteistön omistajien ja yrittäjien keskuudessa. Ilmoitukset pyrittiin keskittämään lehtiin, jotka olisivat mahdollisimman pitkään luettavissa (kesänumerot) ja laajalle kohderyhmälle suunnattuja (laajalevikit). Lehti-ilmoituksissa oli neuvojien yhteystiedot ja saavutettavuus sekä tiedot tulevista tapahtumista (taulukko 1). Seutukunta Lehti ja päivämäärä Ilmoituksen kohde Savonlinna Puruvesi / Savonlinna Sulkava-lehti / Mökkimessut Savonlinna Puruvesi-lehti / Kesäasukasjakelu Savonlinna Saimaa-lehti / Jätevesiviikon Mikkeli Hirvensalmelainen / tapahtumat Savonlinna Rantasalmen Lehti / Savonlinna Rantasalmen Lehti Kesärantasalmi Savonlinna, Mikkeli, Pieksämäki Itä-Savo / Länsi-Savo / Pieksämäen Lehti Vesiklinikat Mikkeli Mikkelin kaupunkilehti / Viljavuuspalvelun kanssa 8

10 Pieksämäki Pieksämäen Lehti / Savonlinna Itä-Savo / Savonlinna Itä-Savo / Mikkeli Puumala-lehti / Mikkeli ja Savonlinna Länsi-Savo ja Itä-Savo Löytöretki 2012 Mikkeli Haukivuoren Seutu / Kesälehti Savonlinna Savonmaa / Mikkeli Pitäjänuutisten kesälehti Kesäelo Mikkeli Puumala-lehti / Savonlinna Savonmaa / Mikkeli ja Pieksämäki Rakentajan ABC Taulukko 1. Lehti-ilmoitukset seutukunnittain Hankkeen kotisivut Hankkeen kotisivusto rakennettiin hanketta hallinnoivan Savonlinnan kaupungin kotisivuille, koska se on teknis-taloudellisesti järkevintä. Etelä- Savon kuntien kotisivuilta löytyy linkki hankkeen kotisivustolle. Sivustolle on laadittu jätevesien käsittelyyn liittyvät keskeiset asiat, kuten miten edetä jätevesien käsittelyn tehostamiseksi, tietoa käsittelyvaatimuksista ja keskeisimpien toimijoiden yhteystiedot. Sivustojen kävijämääriä ei ole laskuroitu Tilaisuudet ja tapahtumat Jätevesineuvojia pyydettiin osallistumaan kymmeniin tilaisuuksiin ja tapahtumiin vuoden 2012 aikana. Tilaisuuksien luonne vaihteli pienistä infotilaisuuksista valtakunnalliseen Mökkimessut tapahtumaan (liite 2). Tilaisuuksissa hanke oli hyvin esillä ja neuvontapalvelut olivat tuhansien asukkaiden ja yrittäjien tavoitettavissa. Tilaisuuksissa / tapahtumissa jaettiin henkilökohtaista neuvontaa ja puolueetonta maaseudun vesihuoltoon liittyvää neuvontamateriaalia. Lisäksi muissa tilaisuuksissa oli hanke-esittely. 9

11 Mökkimessut Helsingissä, Mikkeliin sijoitettu neuvoja oli kahtena päivänä mukana Helsingissä pidetyillä Mökkimessuilla. Neuvoja oli Mikkelin seudun elinkeinoyhtiön Miset Oy:n esittelypisteellä yhdessä Pertunmaan ja Hirvensalmen kunnan kanssa. Misetin kautta kutsuja messuille lähetettiin Mikkelin seudulla mökin omistaville ja kutsussa mainostettiin myös jätevesineuvojan läsnäoloa. Itse messuilla kävijöitä oli satoja. Suoria kontakteja neuvojan kanssa oli noin 40 kappaletta. Neuvojan mielestä tapahtuma oli hyvä mökkiläiskontakteihin nähden. Vesihuollon teemapäivä Juvalla, Hanke järjesti yhteistyössä Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen kanssa matkailuyrittäjille ja mökkitalkkareille suunnatun vesihuollon teemapäivän Juvan Partalassa lokakuussa (kuva 3). Tilaisuudessa jaettiin tietoa haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä (Omavesihanke), talousvesikaivon huollosta ja ylläpidosta (Vesikaivohuolto Vipe Oy) sekä kuivakäymälävaihtoehdoista (Käymäläseura Huussi ry). Tilaisuus oli onnistunut ja yleisarvosana oli 4,2 (asteikolla 1-5). Erityisesti yleisöä kiinnostivat kuivakäymäläratkaisut ja talousvesikaivoasiat. Kuva 3. Juvalla järjestettiin vesihuollon teemapäivälle matkailuyrittäjille ja mökkitalkkareille. Vesihuollon teemapäivä Kangasniemellä, Hanke järjesti Etelä-Savon jätevesipäivän kuntien rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja terveysvalvonnan asiantuntijoille sekä jätevesisuunnittelijoille ja alan urakoitsijoille marraskuussa Kangasniemen kunnantalolla. Tilaisuudessa jaettiin tietoa haja-asutusalueen viemäröintiohjelmasta (Etelä-Savon ELY-keskus), paikallisista määräyksistä (Mikkelin ympäristöpalvelut), jätevesisuunnittelusta (HaVeSu ry), talousvesikaivojen huomioimisesta suunnittelussa (Vesikaivohuolto Vipe Oy) sekä tietoa Rotomon Oy:n tuotevalikoimasta ja mahdollisuuden osallistua tehdaskäynnille tilaisuuden päätteeksi. Palaute tilaisuudesta oli hyvä (yleisarvosana 3,9 asteikolla 1 5). Kiinnostusta herättivät erityisesti monipuolisuus, etenkin talousvesiasioiden huomioinen ja 10

12 suunnittelun tärkeyden korostaminen. Tilaisuudesta jäätiin kaipaamaan mm. urakoitsijanäkökulmaa ja useamman kunnan puheenvuoroa sekä toivottiin paneelikeskustelua. Vesiklinikat, Yhteistyössä Viljavuuspalvelu Oy:n kanssa järjestettiin vesiklinikoita (infopisteitä) Savonlinnan Prismalla, Mikkelin Prismalla ja Pieksämäen Citymarketilla. Tilaisuuksista tiedotettiin yhteisillä lehtiilmoituksilla. Neuvontapisteillä riitti väkeä välillä ruuhkaksi asti. Kävijöitä oli kymmeniä, ja vesinäytepulloja jaettiin satoja Yleisneuvonta Puhelin oli suosituin tapa ottaa yhteyttä jätevesineuvojaan. Henkilökohtaista neuvontaa tarjottiin puhelimitse normaalin työajan puitteissa yleensä klo Niihin, jotka eivät ole neuvojaa tavoittaneet, otettiin myöhemmin yhteyttä. Neuvojille tuli myös paljon sähköpostia, jotka oli varsinkin monen muualla asuvan kesämökkiläisen valitsema kontaktitapa. Yleisimmät jätevesineuvojalle tulleet kysymykset koskivat oman jätevesijärjestelmän toimintaa ja käsittelyvaatimuksia. Kysymyksiä tuli myös talousvesikaivon kunnostamisesta. Keväällä ja kesällä jätevesineuvojat kävivät sovittujen aikataulujen mukaisesti päivystämässä kuntien kunnanvirastoilla. Näille päiville oli mahdollista sopia tapaamisia. Päivystyksissä kävi kuitenkin niin vähän asiakkaita, että ne päätettiin lopettaa syksyllä aiottua aikaisemmin (liite 19). Lähinnä muutamat iäkkäät kuntalaiset halusivat tavata neuvojan henkilökohtaisesti. Neuvontapisteistä ilmoitettiin lehtiilmoituksin, hankkeen kotisivuilla, lehtiartikkeleissa ja kuntien ilmoitustauluilla sekä yhteistyötahojen kautta. Neuvontamateriaali Hankkeessa vuoden 2012 aikana laadittu neuvontamateriaali: hanke-esite haja-asutusalueen jätevesitietoa kiinteistön omistajalle tietoa maitohuoneen pesuvesistä haja-asutusalueen jätevesitietoa matkailuyrittäjille imeytyskentän rakentamista edeltävät esitutkimukset hyvän suunnittelijan tunnistaminen suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteystiedot mökin jätevedet vedenkäytön optimointi Kiinteistökäynnit 11 Kiinteistökäynneillä kartoitettiin nykyinen jätevesijärjestelmä ja arvioitiin mahdollista saneeraustarvetta sekä kerrottu erilaisista vaihtoehdoista toteuttaa jätevesien käsittely. Lisäksi kiinteistön omistajalle

13 jaettiin puolueetonta tiedotusmateriaalia muun muassa jätevesien käsittelyvaihtoehdoista, etenemisohjeet jätevesien käsittelyn tehostamiseksi, talousvesiasiaa sekä tietoa alueella toimivista yrittäjistä (taulukot 3 ja4). Kiinteistökäynnit suoritettiin pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo 8:00 16:00, mutta poikkeustapauksissa muulloinkin. Kiinteistökäynnin kesto vaihteli 0,5 2 tuntiin. Kiinteistökohtaisen kartoituskäynnin tapahtumakulku (neuvojakohtaisia eroja): Kartoitetaan nykyinen jätevesijärjestelmä ja arvioidaan mahdollinen tehostamistarve jätevesien käsittelyn tehostamiselle Tiedotetaan kiinteistön omistajaa mahdollisista vaihtoehdoista järjestää vesihuolto nyt tai tulevaisuudessa (kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien pohjalta) Kerrotaan kiinteistön omistajalle hajajätevesiasetuksen ja kuntakohtaisten määräysten vaatimuksista mahdollisimman käytännönläheisesti Kannustetaan kiinteistön omistajia tehostamaan jätevesien käsittelyä mennessä ja puutteellisten järjestelmien osalta ennen sitä Kannustetaan kiinteistön omistajia käyttämään pätevyysvaatimukset täyttäviä suunnittelijoita Täytetään lopuksi kartoituslomake (liite 5) käynniltä, jossa annetaan toimenpide-ehdotukset asian etenemiseksi Annetaan räätälöity neuvontapaketti kiinteistön omistajalle tai yrittäjälle Taulukko 3. Kiinteistökohtaisen kartoituskäynnin tapahtumakulku. Kiinteistön omistajalle ja yrittäjälle jaettava räätälöity neuvontapaketti sisältää muun muassa (neuvojakohtaisia eroja): Kartoituskäynti yhteenveto -lomake Esite Hyvä jätevesien käsittely Esite Hyvä kaivo Kuntakohtaiset jätevesien käsittelyvaatimukset Pohjavesialuekartta (tarvittaessa) Jätevesiselvitys -lomake (mikäli ei ole tehty) Käyttö- ja huolto-ohjeet (tarvittaessa) Lista alueella toimivista suunnittelijoista ja rakentajista Vanhojen saostuskaivojen hyödyntäminen ohje Taulukko 4. Kiinteistökohtaisella käynnillä jaella neuvontamateriaali Yhteistyötahot Kunnat Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet Etelä-Savon kunnat, etenkin rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaiset. Lisäksi yhteistyötä tehtiin maaseutusihteerien, vesihuoltolaitoksen henkilökunnan ja terveystarkastajien kanssa. Hankkeen ohjausryhmässä oli jäsenenä kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisia, joten kunnat olivat edustettuna myös sitä kautta. 12

14 Keväällä 2012 järjestettiin kaikissa Etelä-Savon kunnissa aloituspalaverit neuvonnan suuntaviivoista ja tavoitteista. Jätevesineuvojat olivat kuntalaisten tavattavissa kunnantaloilla ennakkoon sovittuina ajankohtina (päivystys) ja osallistuivat kunnissa järjestettyihin tapahtumiin. Kunnantalojen tilat olivat maksutta hankkeen käytössä erilaisten tilaisuuksien järjestämisessä. Jätevesineuvojat osallistuivat muutamissa kunnissa kiinteistöjen nykytilan selvittämiseen ja palautteen antamiseen yhteistyössä kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Näin kiinteistön omistaja sai palautetta nykyisen jätevesien käsittelyn nykytilasta ja tietoa neuvontahankkeen palveluista. Vesilaitokset ja vesiosuuskunnat Neuvontatyössä edistettiin kiinteistön omistajien ja yrittäjien tietoisuutta suunnitelluista vesihuoltohankkeista. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet ja kehittämisalueet huomioitiin neuvontatyössä ja niistä tiedotettiin esimerkiksi kiinteistökohtaista neuvontaa annettaessa. Mikkelin seudulla osallistuttiin yhteen ja Pieksämäen seudulla kuuteen vesihuoltohankkeen tiedotustilaisuuteen. MTK Etelä-Savo Yhteistyö MTK Etelä-Savon kanssa toteutettiin osallistumalla paikallisyhdistysten tilaisuuksiin (9 kpl) ja Tukipilari-hankkeen EU-tukikoulutustilaisuuksiin (4 kpl). Tilaisuuksissa oli yleensä hankkeen lyhyt esittely, jossa kerrottiin haja-asutusalueen vesihuollon järjestämisvaihtoehdoista. Lisäksi jaossa oli neuvontamateriaalia. ProAgria Etelä-Savo ProAgria Etelä-Savo on toimittanut Omavesi-hankkeen esitteen kaikille maakunnan matkailuyrittäjille, ja hanke on muutenkin ollut esillä ProAgrian tiedotteissa. Syksyllä järjestettiin yhteistyössä ProAgrian kanssa matkailuyrittäjille vesihuoltoinfo Juvan Partalassa. Tapahtuman ohjelma (liite 17) suunniteltiin yhdessä ProAgrian kanssa ja käytännön toteutuksen hoiti hanke. ProAgria vastasi tapahtumasta tiedottamisesta. Kyläyhdistykset ja Järvi Suomen Kylät ry Hanke tiedotti toiminnastaan Savonlinnan seudulla 58 kylätoimikunnalle tai -yhdistyksille alkuvuodesta 2012 (Enonkoski 4 kpl, Punkaharju 6 kpl, Kerimäki 13 kpl, Savonlinna 14 kpl, Sulkava 10 kpl ja Rantasalmi 11 kpl). Mikkelin seudulla tiedotettiin 49 kylätoimikuntaa ja -yhdistystä (Hirvensalmi 9 kpl, Mikkeli 22 kpl, Mäntyharju 6 kpl, Pertunmaa 4 kpl, Puumala 2 kpl ja Ristiina 6 kpl). Neuvojat osallistuivat yhteensä kuuteen kylätoimikunnan tai -yhdistyksen tapahtumaan. Osalle kylätoimikunnista ja yhdistyksestä järjestettiin infoja jo edellisissä neuvontahankkeissa. Järvi-Suomen kylät ry on tiedottanut hankkeesta aktiivisesti tiedotteissa ja kotisivuillaan. 13

15 Leader-hankkeet Yhteistyö Leader-hankkeiden kanssa oli lähinnä Omavesi-hankkeesta tiedottamista heidän tiedotuskanavien kautta. Yrittäjäjärjestöt Yhteistyötä tehtiin Etelä-Savon Yrittäjien kanssa julkaisemalla lehtiartikkeli Sijoita toimivaan vesihuoltoon Itä-Savo ja Länsi-Savo lehtien Etelä-Savon Yrittäjien ilmoitusliitteessä Neuvojat osallistuivat Yritys-Suomen yritysneuvojien koulutustilaisuuteen Juvan Partalassa Jätevesialan toimijat Yhteistyötä tehtiin laitevalmistajien, joille on tiedotettu hankkeesta ja jotka ovat käyneet esittelemässä tuotteitaan sekä paikallisten suunnittelijoiden, urakoitsijoiden kanssa ja rautakauppojen kanssa. Laitevalmistajia kävi esittelemässä tuotteitaan myös kuntien viranomaisille. Laitevalmistajia pyydettiin myös mukaan erilaisiin tapahtumiin. Paikallisille suunnittelijoille ja urakoitsijoille järjestettiin jätevesi-info Savonlinnassa. Heitä tiedotettiin asetuksen vaatimuksista hyvästä suunnitelmasta sekä valtakunnassa järjestettävistä koulutusmahdollisuuksista. Hanke ylläpitää suunnittelijoista ja urakoitsijoista osaajalistaa. 14

16 5. Tulokset Yleisneuvonta Hankkeen tavoitteena on saada kahden vuoden aikana kpl neuvontakontaktia. Henkilökohtaista neuvontaa jaettiin puhelimitse, sähköpostitse ja neuvontapisteillä 804 kpl ja tapahtumissa 463 kpl (kuva 2). Nämä olivat yhteenlaskettuna 101 % vuositavoitteesta (1267 / 1250 kpl). Puhelinneuvonta on ollutkin suosituin tapa ottaa yhteyttä (654 kpl). Sähköpostineuvontaa on annettu noin 150 kpl (kuva 4). Kunnantalojen neuvontapisteissä on käynyt yhteensä noin 40 asiakasta (liite 18). Neuvontakontaktit kunnittain Sulkava Savonlinna Ristiina Rantasalmi 22 6 Puumala Punkaharju 20 5 Pieksämäki Pertunmaa 12 9 Mäntyharju 41 9 Muu / ei 99 Mikkeli Kerimäki 57 7 Kangasniemi Juva 6 14 Joroinen Hirvensalmi Heinävesi Enonkoski Yhteydenotot Tapahtumissa neuvotut Kuva 4. Neuvontakontaktit kunnittain Tilaisuudet ja tapahtumat Hankkeen tavoitteena on osallistua tai järjestää 100 tilaisuutta / tapahtumaa kahden vuoden aikana. Jätevesineuvojat osallistuivat vuoden 2012 aikana yhteensä 87 eri tilaisuuteen / tapahtumaan (kuva 5), joten vuositavoite ylittyi (174 %). 15

17 Kuva 5. Jätevesineuvojat ovat olleet aktiivisesti esillä tapahtumissa Kiinteistökohtainen neuvonta Hankkeen tavoitteena on suorittaa 500 kiinteistökohtaista kartoituskäyntiä kahden vuoden aikana. Kartoituskäyntejä suoritettiin 210 kpl (kuva 6) eli 84 % vuositavoitteesta. Kiinteistökäynneistä 102 kpl oli asuinrakennuskiinteistöjä, 66 lomarakennuskiinteistöjä ja 42 yrityskiinteistöjä, kuten maatiloja ja matkailuyrityksiä. Kiinteistökäynnit Savonlinna Kerimäki Mikkeli Sulkava Hirvensalmi Rantasalmi Ristiina Pieksämäki Kangasniemi Heinävesi Mäntyharju Punkaharju Enonkoski Puumala Pertunmaa Juva Joroinen Kuva 6. Kiinteistökäynnit kunnittain. 16

18 5.4. Toiminta ja tulokset Mikkelin seudulla Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset Mikkelin seudulla suoritettiin vuoden 2012 aikana yhteensä 60 kartoituskäyntiä. Näistä vakituisia asuinrakennuksia oli 30 kpl, vapaa-ajankiinteistöjä 17 kpl ja matkailuyrityksiä 13 kpl. Eniten käyntejä tehtiin Mikkelissä (45 %) ja vähiten Pertunmaalla (5 %) ja Puumalassa (5 %). Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien keski-ikä oli kartoituskäynneiltä saatujen tietojen perusteella noin 25 vuotta. Saostuskaivojen jälkeen jätevedet on johdettu pääsääntöisesti maaperään imeyttämällä, yleisesti ottaen kivipesän kautta. Valtaosalla kartoitetuista kiinteistöistä on edessään nykyisen jätevesijärjestelmän kunnostaminen tai uusiminen (taulukko 9). Keskimäärin 80 %:lla kiinteistön omistajista puuttui asetuksen edellyttämä selvitys jätevesijärjestelmästä ja sitä koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet. Mikkelin seudulla lähetettiin vakituisille ja vapaa-ajanasukkaille yhteensä 381 kirjettä ja yrityksiin 111 kirjettä (taulukko 5). Matkailu- ja ravitsemusalan yrityksille markkinoitiin ilmaista kartoituskäyntiä. Kunta (alue) Kohderyhmä Kappalemäärä Mikkeli (Helonharju-Tervalahti) Asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt 138 Pertunmaa (Lylyä ja Ämmäniemi) Asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt 80 Ristiina (Lintuniemi) Asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt 43 Hirvensalmi (Syväsmäki) Asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt 77 Puumala Asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt 43 Puumala Lypsykarjatilat 16 Puumala Matkailu- ja ravitsemusalan yritykset 13 Hirvensalmi Matkailu- ja ravitsemusalan yritykset 21 Mäntyharju Matkailu- ja ravitsemusalan yritykset 18 Ristiina Matkailu- ja ravitsemusalan yritykset 6 Mikkeli Matkailu- ja ravitsemusalan yritykset 20 Pertunmaa Matkailu- ja ravitsemusalan yritykset 17 Taulukko 5. Mikkelin seudulla postitetut kirjeet. Hanke-esitettä lähetettiin myös MTK Mäntyharju jäsenkirjeen mukana 207 kpl ja esitettä jaettiin kuntien kirjastoissa, ELMA-messuilla Helsingissä ja Etelä-Savon Luomu-infoissa. 17

19 Kahdelle kiinteistönvälitysfirmalle pidettiin infotilaisuus ja jaettiin hanke-esitettä, jotta asiakkaiden mahdollisesti kysyessä kiinteistönvälittäjät voivat jakaa sitä eteenpäin. Kunkin kunnan MTK-tuottajayhdistyksille lähetettiin vuoden 2012 alussa tietoa hankkeesta. Neuvoja osallistui MTK:n tuottajayhdistysten kokouksiin ja piti infopistettä erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Hankkeesta tiedotettiin Mikkelin seudulla myös seuraavia tahoja: Päijänne-Leader ry, Veej jakaja ry, Järvi-Suomen kylät ry, Ruralia-instituutti, Mikkelin seudun Yritys-Suomi, ArgiMarket Mikkeli, K-Rauta Mikkeli, Rautia E. Tukiainen ja Ristiinan mökkiläistoimikunta. Etelä-Savon ELY-keskuksen ilmestyneessä uutiskirjeessä kirjoitettiin hankkeesta hankkeen tiedotteen pohjalta. 18

20 5.5. Toiminta ja tulokset Pieksämäen seudulla Neuvontatyö Pieksämäen seutuun kuuluvat tässä hankkeessa Heinäveden, Joroisten, Juvan ja Kangasniemen kunnat sekä Pieksämäen kaupunki. Neljässä näistä jätevesineuvoja Tuula Pirttimäki oli neuvojana jo edellisessä hankkeessa, joten toimintaympäristö oli tuttu. Kangasniemen kunta on nyt neuvontahankkeessa mukana ensi kertaa. Neuvojan puhelinnumero vaihtui uuden hankkeen alkaessa, mikä aiheutti jonkun verran sekaannusta. Pieksämäen seudun kunnissa neuvontaa jätevesi- ja talousvesiasioissa annettiin vuoden aikana yhteensä noin 200 kiinteistölle puhelimitse, sähköpostilla ja kiinteistökäynneillä. Kirjanpitoon merkityt neuvontamäärät ovat kunnittain taulukossa 6. Kevään ja kesän aikana neuvoja kiersi kuntien kunnanvirastoissa sovitun aikataulun mukaisesti. Henkilökohtaisia tapaamisia oli näillä kierroksilla niin vähän, ettei niitä ole taulukossa eritelty. Neuvontakohteina oli kiinteistöjä myös muista Etelä-Savon kunnista, sillä jätevesineuvojat toimivat toistensa sijaisina loma-aikoina. Heinävesi Joroinen Juva Kangasniemi Pieksämäki Muut YHTEENSÄ Puhelin, kävijät Sähköposti Kiinteistökäynnit YHTEENSÄ Taulukko 6. Neuvonnan määrä Pieksämäen seudun kunnissa vuonna Taulukossa olevat luvut kertovat neuvoja saaneiden kiinteistöjen määrän, sillä kutakin kiinteistöä kohti on kirjattu vain yksi suorite. Ensisijaisesti on kirjattu kiinteistökäynti ja seuraavaksi sähköposti. Puhelinneuvontaan on kirjattu kiinteistön omistajat, joihin on oltu yhteydessä vain puhelimitse, puhelujen määrästä riippumatta kertaalleen. Tavallisesti puheluja on kaksi kiinteistöä kohti: asiakkaan yhteydenotto ja neuvojan vastaus sen jälkeen, kun kiinteistön tilanne on arvioitu. Vapaa-ajankiinteistöjen osuus kaikista neuvontapalvelua saaneista kiinteistöistä oli noin kolmannes (36,7 %). Niitä oli 49 puhelinneuvonnassa, 15 sähköpostiasiakkaissa ja 8 kiinteistökäynneissä (yhteensä 72 kpl). Suora kontakti saatiin vuoden aikana yhteensä 37 yritykseen, mikä on vajaa viidennes (18,9 %) kaikista neuvontapalveluja saaneista kiinteistöistä. Yritysten toimialat olivat: maatalous 7 kpl, matkailu ja majoitus 13 kpl, elintarviketuotanto 1 kpl, kauppa 3 kpl ja muut 13 kpl. 19

21 Heinävesi Joroinen Juva Kangasniemi Pieksämäki Muut YHTEENSÄ Puhelin Kiinteistökäynnit YHTEENSÄ Taulukko 7. Yrityskontaktien määrä Pieksämäen seudun kunnissa vuonna Neuvoja osallistui vuoden aikana 20 tilaisuuteen tai tapahtumaan, joiden järjestäjinä oli kuntia, kyläyhdistyksiä ja muita toimijoita. Näissä tilaisuuksissa kiinteistökohtaista neuvontaa annettiin kirjanpidon mukaan 242 henkilölle. Joukossa on muutamia yrittäjiä, mutta näistä ei pidetty erikseen kirjaa. Vesihuoltohankkeet Pieksämäellä ja Joroisissa Pieksämäellä jätevesineuvoja osallistui vesihuoltohankkeista tiedottamiseen yhteistyössä kaupungin ja vesiosuuskuntien kanssa. Näiden hankkeiden piirissä oli yhteensä noin 400 kiinteistöä: omakotitaloja, vapaa-ajanasuntoja ja muutama yritys. Kuusi tilaisuutta edellä mainituista 20 tilaisuudesta oli vesihuoltohankkeisiin liittyviä tiedotustilaisuuksia, ja niihin osallistui lähes 200 henkilöä. Toteutuneissa ja myöhemmin toteutettavissa hankkeissa viemäriverkoston piiriin voidaan liittää useita kymmeniä haja-asutusalueen kiinteistöjä. Neuvojan tehtävänä oli ennen kaikkea neuvoa kiinteistön omistajia, kun he vertailevat vaihtoehtoina kiinteistön liittämistä vesi- tai jätevesiverkostoon ja oman jätevesijärjestelmän kunnostamista. Neuvoja pyrkii tarkastelemaan tilannetta puolueettomasti. Vuonna 2012 Pieksämäellä vireillä olleet tai toteutetut hankkeet ja hanke-alueella olevien kiinteistöjen määrä: Montolan viemäröinti ja kyläpuhdistamo / Vesiosuuskunta Majava, 56 kiinteistöä Syvänsin jatkohanke / Jäppilän seudun vesiosuuskunta, 58 kiinteistöä Hirvipohjan vesihuoltohanke, 57 kiinteistöä Heiniön vesihuoltohanke, 52 kiinteistöä, ja Naarajärven / Palokin vesihuoltohanke, 146 kiinteistöä. Joroisten kunnassa käynnistettiin syksyllä selvitys Valvatuksen itärannalla olevien 29 kiinteistön halukkuudesta liittyä viemäriverkostoon. Kunta haki hankkeelle vesihuoltoavustusta. Jätevesineuvoja osallistui selvitykseen kartoittamalla kiinteistöjen vesihuoltotilannetta ja mm. käymällä kahdessa alueella olevassa yrityksessä. 20

22 Tiedotusta yrityksille Heinävedellä ja Kangasniemellä Heinävedellä toteutettiin kunnan ja Keski-Savon ympäristötoimen kanssa yhteistyössä tiedotuskampanja haja-asutusalueen yrityksille. Kohteiksi valittiin 11 yritystä ja yksi yhdistyksen ylläpitämä kylätalo. Yritysten toimialat olivat: lomakylä, leirikeskus, maatilamajoitus, majoitustila, palvelutalo, kaksi kyläkauppaa, kahvio, laskettelukeskus ja kaksi tallia. Yrityksille lähetettiin tiedote, hanke-esite sekä kyselylomake, jolla pyrittiin motivoimaan yrittäjää pohtimaan kiinteistön vesihuoltoa. Tiedotteessa ehdotettiin ajankohtaa, jolloin neuvoja tulee käymään yrityksessä tai sopimaan muu ajankohta. Useimmille yrityksille soitettiin ennen ehdotettua käyntiä. Neuvojan käynnin peruutuksen syynä oli esimerkiksi yritystoiminnan loppuminen lähiaikoina, käynnin tarpeettomuus, koska vesihuolto oli kunnossa, sekä se, että kunnostukseen ei aiottu ryhtyä. Kiinteistökäyntejä tehtiin kuuteen kohteeseen. Yhden yrityksen kanssa käytiin puhelimitse perusteellinen keskustelu vesihuollosta. Kiinteistökäynneillä tutkittiin olemassa olevat jätevesijärjestelmät ja keskusteltiin kunnostuksen vaihtoehdoista ja kustannuksista sekä vedenhankintaan liittyvistä ongelmista. Käynnin jälkeen yrityksille lähetettiin esitäytetty jätevesiselvityslomake ja sen liitteeksi asemapiirros, koska selvitys oli kaikilla tekemättä. Jätevesien käsittelyjärjestelmä oli perusteellisen kunnostuksen tarpeessa kolmessa kohteessa ja neljännessä tarvitaan pieniä korjauksia. Kahdessa yrityksessä muutostöitä oli tehty tai tekeillä, vaikka toimenpidelupaa ei ollut tehty. Kahdessa yrityksessä järjestelmät olivat kunnossa. Kaivoveden laadussa oli neljällä kohteella ongelmia, jotka liittyivät poikkeuksellisen runsaisiin sateisiin ja kaivon sijaintiin alavalla paikalla lähellä rantaa. Yhdessä yrityksessä keskusteltiin mahdollisuudesta päästä liittymään vesijohto- ja viemäriverkostoon. Kahdessa kohteessa suunniteltiin kompostikäymälän rakentamista vesikäymälöiden rinnalle. Muutamassa yrityksessä kiiteltiin neuvojan käyntiä hyvänä palveluna kunnan taholta. Jätevesineuvojan työaikaa kului tähän tiedotuskampanjaan yhteensä noin kymmenen työpäivää (palkkakustannukset noin ) ja ajokilometrejä kertyi 869 km, valtaosa Pieksämäen ja Heinäveden väliltä (matkakulut 391 ). Pieniä menoeriä olivat tiedotteiden postittaminen ja asemapiirrosten kopiointi. Kustannukset olivat yhteensä noin eli noin 180 yritystä kohti. Tiedotteen lähettäminen ja neuvontakäynnin ajankohdan ehdottaminen oli Heinävedellä hyvä toimintatapa. Kaksi yritystä, jotka eivät saaneet etukäteen tiedotetta, eivät pelkän puhelinsoiton perusteella halunneet neuvojan käyntiä eivätkä halunneet keskustella vesihuollosta. Tavoitteena ollut käyntien keskittäminen samoihin päiviin ei täysin onnistunut, sillä ehdotetut ajankohdat eivät aina sopineet yrittäjille. Kangasniemen kunnassa käytettiin samaa toimintatapa kuin Heinävedellä. Haja-asutusalueen yritykset kartoitettiin yhteistyössä kunnan kanssa. Näille 16 yritykselle ja yhdelle yhdistykselle lähetettiin marraskuussa tiedote ja soitettiin pian tämän jälkeen. Yritysten toimialat olivat: matkailuyritys 3 kpl, maatila, kyläkauppa, talli, kylätalo ja 10 muuta yritystä. Yksi yritys pyysi 21

23 neuvontakäyntiä, toiselle lähetettiin lisätietoa puhelinkeskustelun jälkeen ja kolmannen kanssa käytiin perusteellinen keskustelu jätevesijärjestelmän kunnostusvaihtoehdoista. Neuvontakäyntien peruuttamista perusteltiin Kangasniemellä yleisimmin sillä, että neuvontaa ei tarvittu, koska kiinteistön vesihuolto oli kunnossa ja useissa tapauksissa (7 kpl) jätevesijärjestelmä oli kunnostettu muutaman viime vuoden aikana. Ehkä tämä oli pääsyynä siihen, että tiedotuskampanjalla ei saatu yrityksiä neuvonnan piiriin Kangasniemellä yhtä hyvin kuin Heinävedellä. 22

24 4.6. Toiminta ja tulokset Savonlinnan seudulla Tiedottaminen Savonlinnan seudulla aloitettiin hankkeesta tiedotus heti vuoden 2012 alussa. Hanke-esitettä postitettiin maataloustuottajain yhdistyksille (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava), kyläyhdistyksille (yhteensä 58 kpl) ja yrittäjäyhdistyksille kunnittain. Lisäksi hankkeesta tiedotettiin Etelä-Savon yrittäjäin liittoa, Savonlinnan elinkeinopalveluita, Pidä Saaristo siistinä ry:tä, Savonlinnan seudun matkailua, Savonlinnan seudun omakotitaloyhdistystä, Pro Puruvesi ry:tä, Etelä-Savon koneyrittäjiä, Käymäläseura Huussi ry:tä, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri ry:tä, Savonlinnan seudun palveluita, Savonlinnan seudun Kolomonen ry:tä ja Mikkelin piirin Rakennusmestarit ja insinööri ry:tä. Talven aikana lähestyttiin vedenhankinnan kannalta tärkeiden pohjavesialueiden asukkaita (152 kirjettä) tarjoamalla ilmaista kartoituskäyntiä kesälle (ajankohta oli esitetty viikon tarkkuudella). Näistä noin 10 % varasi käynnin. Kiinteistöt olivat pääsääntöisesti vapaa-ajankiinteistöjä. Maatiloille postitettiin hanke-esitteitä maaseututoimiston kautta noin 800 kpl. Matkailuyrittäjät saivat hankkeesta tietoa ProAgria Etelä-Savon kautta. Lisäksi yrittäjille (97 kpl) on tarjottu puhelimitse ilmaista kartoituskäyntiä syksyn 2012 aikana. Näistä 19 kpl varasi kartoituskäynnin (kuva 4). Soittokierros matkailuyrittäjille (syyskuu 2012) Varasi tilakäynnin 24 % 17 % 7 % 19 % 26 % 7 % Saanut neuvontaa edellisessä hankkeessa Vesihuoltoasiat ovat kunnossa Ei oltu kiinnostuneita Ei tavoitettu / tai lopettanut toimintansa Liitetty viemäriin / mahdollisuus viemäriin Kuva 4. Soittokierros matkailuyrittäjille Savonlinnan seudun paikallislehdissä on hankkeesta ollut artikkeli ainakin 13 kertaa ja julkaistu 11 lehti-ilmoitusta. Lehtiartikkelit ja ilmoitukset pyrittiin sijoittamaan samoihin numeroihin, joiden kattavuus ja kesto olisivat mahdollisimman laajavaikutteisia. 23

25 Tapahtumat ja tilaisuudet Savonlinnan seudulla osallistuttiin yhteensä 26 tilaisuuteen ja tapahtumaan. Eniten tapahtumia oli Savonlinnassa (12 kpl) ja vähiten Enonkoskella (2 kpl). Tapahtumia näistä oli 13 kpl, tilaisuuksia 10 kpl ja tiedotustilaisuuksia 3 kpl. Tapahtumissa hankkeella oli infopiste käytössä, jossa jaettiin tietoa maaseudun vesihuollosta. Tilaisuuksissa pidettiin pieni esitys hankkeesta ja toiminnasta. Lisäksi tiedotettiin rautakaupan henkilöstöä, suunnittelijoille ja rakentajille sekä asukkaille. Yleisneuvonta Jätevesineuvoja oli asukkaiden ja yrittäjien saavutettavissa kuntien neuvontapisteillä päivystys (jokaisen kunnan alueella kuusi kertaa), puhelimitse sekä erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Savonlinnan seudulla yleisneuvontaa (tapahtumat mukaan lukien) annettiin yhteensä 398 kertaa. Valtaosin asukkaat ja yrittäjät ottivat yhteyttä puhelimitse. Eniten neuvontaa annettiin Savonlinnassa (171 kpl) ja vähiten Enonkoskella (15 kpl) (taulukko 8). Enonkoski Kerimäki Punkaharju Rantasalmi Savonlinna Sulkava Muut YHTEENSÄ Puhelin, kävijät Kiinteistökäynnit YHTEENSÄ Taulukko 8. Kuntakohtaiset neuvontamuodotsavonlinnan seudulla. Kiinteistökohtainen neuvonta ja yhteenveto Savonlinnan seudulla suoritettiin vuoden 2012 aikana yhteensä 118 kartoituskäyntiä. Näistä asuinrakennuksia oli 64 kpl, vapaa-ajan kiinteistöjä 39 kpl ja yrityskiinteistöjä 15 kpl (maatilat ja matkailuyritykset). Eniten käyntejä tehtiin Savonlinnassa (37 %) ja vähiten Enonkoskella (5 %). Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien keski-ikä oli kartoituskäynneiltä saatujen tietojen perusteella noin 30 vuotta ja osalla kiinteistön omistajista ei ole tiedossa milloin järjestelmä oli rakennettu (20 %). Saostuskaivojen jälkeen jätevedet on johdettu pääsääntöisesti maaperään imeyttämällä, vaikka aina maaperäolosuhteet eivät tätä sallisikaan. Rantavyöhykkeellä (alle 150 m) sijaitsevien kiinteistöjen vesikäymälävedet imeytettiin keskimäärin 60 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Vesikäymälävesiä imeytettiin keskimäärin noin 62 metrin etäisyydelle talousvesikaivosta. Harmaat jätevedet puolestaan imeytetään keskimäärin 34 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja noin 33 metrin etäisyydelle talousvesikaivosta. Talousveden laatu on näillä kiinteistöillä tutkittu keskimäärin kuuden vuoden välein, mutta usealla kiinteistöllä talousvettä ei ole juuri koskaan tutkittu. Suositusten mukaan talousveden laatu tulisi tutkia vähintään kerran kolmessa vuodessa. 24

26 Erilaisten rakenteiden teknisiä käyttöikiä (Insinööritoimisto HYS Oy): Betonikaivot tai viemäri: 25 vuotta Muovikaivot ja säiliöt: vuotta Muoviviemäri maassa: 40 vuotta Imeytyskenttä 5 30 vuotta Suodatuskenttä: 5 30 vuotta Pienpuhdistamo: 50 vuotta Taulukko 9. Jätevesien käsittelylaitteiden tekniset käyttöiät. Valtaosalla kartoitetuista kiinteistöistä on edessään jo teknisen käyttöiän perusteella nykyisen jätevesijärjestelmän kunnostaminen tai uusiminen (taulukko 9). Osalla on mahdollisuus myös liittyä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Peräti 70 %:lla kiinteistön omistajista puuttui asetuksen edellyttämä selvitys jätevesijärjestelmästä ja sitä koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet. 25

27 6. Yhteenveto toimintakaudesta ja kehittämisehdotukset OMAVESI -hanke on toteutunut pääosin hankesuunnitelman mukaisesti. Kaksivuotisesta hankkeen ensimmäisenä vuonna hanke on tavoittanut kiinteistön omistajia ja yrittäjiä kohtuullisen hyvin. Hanke on ollut hyvin esillä Etelä-Savossa järjestetyissä tapahtumissa sekä tilaisuuksissa (87 kpl) ja paikallislehdissä ja -radiossa (22 kpl). Kiinteistökäyntien suhteen ollaan hieman tavoitteista jäljessä (210 / 250 kpl). Puhelimitse ja sähköpostitse annettiin vuoden 2012 aikana yleisneuvontaa 804 kiinteistölle (64 % tavoitteena olevien kontaktien määrästä). Sitä voi pitää hyvänä tuloksena, sillä valtakunnassa toimivat tiedotusvälineet ovat kertoneet vuoden mittaan yleisestä kiinnostuksen puutteesta ja pelonsekaisesta suhtautumisesta sekä vastustuksesta hajajätevesiasetukseen. Maaseudun asukkaat pelkäävät jätevesien pykäläviidakkoa (Kotimaa, ) Jätevesijärjestelmien uusinta ummella (Kainuu Sanomat, ) Haja-asutusalueiden asukkaiden rahat viemäriin (TM Rakennusmaailma 1/13) Haja-asutusalueiden jätevesihankkeet miljardiluokan virhe? (Loviisan Sanomat, ) Kun yleisneuvontaan lasketaan mukaan myös tapahtumissa ja tilaisuuksissa henkilökohtaista neuvontaa saaneet (463 kpl), ollaan määrällisessä tavoitteessa myös yleisneuvonnan suhteen (1267 / 1250 kpl = 101 %). Tällä hetkellä jätevesineuvonta on erittäin haasteellista. Takavuosien tapahtumat (aggressiivinen kaupustelu, lainsäädännön uudistuminen) ovat vielä vahvasti maaseudun asukkaiden ja yrittäjien ajatuksissa. Kiinteistön omistajat eivät juuri ota omatoimisesti yhteyttä jätevesineuvojiin ja osa on siirtänyt ratkaisunsa suosiolla siirtymäajan loppuvuoteen eli vuoteen Esimerkiksi koko Kainuussa uusittiin viime vuonna alle 30 jätevesijärjestelmää, vaikka vuositasolla määrän tulisi olla tuhansia. Hanke on selvittänyt vuonna 2012 suoritettujen toimenpidelupien lukumääriä Etelä-Savon kunnasta, joista viidestä on vastattu. Ainakin yhdessä viime vuonna jäätiin ilman toimenpidelupaa koskien jätevesijärjestelmien saneerauksia ja suurin toimenpidelupien lukumäärä oli Savonlinnassa 39 kpl. 26 Kuva 5. Asennettujen jätevesijärjestelmien määrät ovat romahtaneet huippuvuodesta 2009 (Haja-asutuksen jätevedet kuntoon kestävällä tavalla Alm A. Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2012, s. 43).

28 Hankkeen neuvojien tärkein tehtävä on aktivoida kiinteistön omistajia ja yrittäjiä kiinnittämään huomioita nykyiseen vesihuoltoonsa (joissa useimmiten on saneeraustarvetta) ja kannustamaan heitä laittamaan järjestelmät ajoissa kuntoon. Konkreettinen toimenpide olisikin saada suoria kontakteja kiinteistön omistajiin ja yrittäjiin ja tarjota ilmaista kiinteistökäyntiä kohteelle. Hankkeelle syksyllä 2012 perustettu idearyhmä esitti, että talousvesineuvontaa voitaisiin lisätä entisestään, edistää myös jätevesineuvojien ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten yhteistyötä jätevesiselvitysten käsittelyn osalta sekä pyrkiä löytämään hyviä toimintaideoita muista valtakunnassa toimivista neuvontahankkeista. Näihin hanke tulee jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota. Useat kiinteistön omistajat pitävät kiinteistönsä jätevesikuormitusta vähäisenä verrattuna muiden tahojen aiheuttamaan kokonaiskuormitukseen, vaikka heidän järjestelmänsä eivät olisikaan vaatimusten mukaisia. Hanke kannustaa omalta osaltaan kiinteistön omistajia ja yrittäjiä hoitamaan omat jätevesiasiansa mahdollisimman hyvin ja kertomaan siitä positiivisesti ja kannustavasti. Myös muista vesistökuormittajien velvoitteista ja vesiensuojelutoimista tulisi tiedottaa paikallismediassa. Positiivisen tiedottamisen työkaluiksi neuvojat ovat ideoineet seuraavia: - talousvesikaivon kunnostaminen työnäytöksenä - tilaisuus tutustua sisätiloissa käytössä oleviin kuivakäymälöihin - kuivakäymälän rakentamisen työnäytös - tutustumismatka toimivalle kyläpuhdistamolle ja - neuvojan osallistuminen loka-auton mukana likakaivojen tyhjennyskierrokselle. 27

29 LIITTEET Liite 1. Medialista. Kooste hanketta käsitelleistä lehtiartikkeleista Liite 2. Lista hankkeen osallistumisesta tapahtumiin ja tilaisuuksiin Liite 3. Lista hankkeen kokouksista ja palavereista Liite 4. Hanke-esite Liite 5. Kartoituslomake kiinteistökäynneille Liite 6. Ohjausryhmän kokouspöytäkirja Liite 7. Ohjekortti. Tietoa kiinteistön omistajille Liite 8. Ohjekortti. Tietoa maitohuoneen pesuvesien käsittelystä Liite 9. Ohjekortti. Tietoa matkailu- ja ravitsemuspalveluyrittäjille Liite 10. Ohjekortti. Tietoa imeytyskentän rakentamiseen liittyvistä esitutkimuksista Liite 11. Ohjekortti. Hyvä suunnittelija Liite 12. Ohjekortti. Vedenkäytön optimointi. Liite 13. Ohjausryhmän kokousmuistio nro 2 Liite 14. Idearyhmän palaverimuistio Liite 15. Kuntakohtaiset mittarit. Liite 16. Matkailuyrittäjien vesihuoltopäivän ohjelma, Liite 17. Etelä-Savon jätevesipäivän ohjelma, Liite 18. Neuvontakäynnit kunnantaloille ja kävijämäärät 28

30 LIITE 1. Medialista. Kooste hanketta käsitelleistä lehtiartikkeleista. Pvm Lehti Artikkeli Itä-Savo / Länsi-Savo verkkosivut Omavesi välittää jätevesitietoa Etelä-Savossa YLE Etelä-Savo -verkkosivut Jätevesineuvonta on nyt maakunnallista Pitäjänuutiset Omavesi tuo jätevesineuvontaa kylille Puruvesi Jätevesineuvontaa on saatavilla jatkossakin Puumala-lehti Puumalassa kolmisenkymmentä kriittistä kohdetta Pieksämäen Lehti Maakunnallinen hanke antoi jatkoa jätevesineuvonnalle; Paikallinen jätevesineuvoja on tuttu Tuula Pirttimäki Ristiinalainen Mihin sinun jätevedet menevät? Pitäjänuutiset Mökkikäymäläksi on monta vaihtoehtoa Itä-Savo Jätevesineuvonta sai jatkoa Länsi- ja Itä-Savo, mökkiliite Mökille halutaan kuivakäymälää Pieksämäen Lehti Omat vedet puhtaiksi Heinäveden Lehti Omat vedet puhtaiksi Juvan Lehti Uusi hanke jatkaa ilmaista jätevesineuvontaa; omat vedet puhtaiksi Sulkava Teemu Oittinen on kuntalaisten ja kesäasukkaiden käytettävissä Huhtikuu 2012 Sinun Savo Jätevesineuvojan haastattelu Kangasniemen kunnallislehti Jätevesijärjestelmän uusimiseen aikaa neljä kesää. Uusi jätevesineuvoja Tuula Pirttimäki auttaa asiassa. Kompostikäymälä kesämökillä on selvää säästöä jätevesien käsittelyn kustannuksissa Huhtikuu 2012 Roskaposti (Metsä-Sairilan lehti) Maaseudun vesihuoltoon neuvoja Saimaa Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon Hirvensalmelainen Maaseudun oma vesi Sulkava Jätevedet kuriin puhtaiden vesien maakunnassa Rantasalmen Sanomat Rantamökillä ei vesiä järveen Kesäkuu 2012 Mäntyharjun Myötätuuli-lehti Omavesi sen olla pitää Itä-Savo / Länsi-Savo Sijoita toimivaan vesihuoltoon (Etelä-Savon Taloudentekijät -yrittäjät liite) Savonmaa Toimiiko jätevesijärjestelmäsi? Puumala-lehti Näytepullon saa Veeran markkinoilta

Hankesuunnitelma OMAVESI Oikeaa tietoa haja-asutusalueen vesihuollosta

Hankesuunnitelma OMAVESI Oikeaa tietoa haja-asutusalueen vesihuollosta Hankesuunnitelma OMAVESI Oikeaa tietoa haja-asutusalueen vesihuollosta 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ 2. JOHDANTO 3. TAVOITTEET 4. HANKEALUE 5. HANKKEEN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS 6. HANKKEESTA TIEDOTTAMINEN

Lisätiedot

OMAVESI-hanke. Väliraportti (ajalta 1.1. 30.6.2012) hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 4.10.2012

OMAVESI-hanke. Väliraportti (ajalta 1.1. 30.6.2012) hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 4.10.2012 OMAVESI-hanke Väliraportti (ajalta 1.1. 30.6.2012) hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 4.10.2012 OMAVESI OIKEAA TIETOA HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLLOSTA 21. syyskuuta 2012 OMAVESI-hanke Väliraportti (ajalta

Lisätiedot

OMAVESI-hanke. Väliraportti 1.1. 30.6.2013 OIKEAA TIETOA HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLLOSTA

OMAVESI-hanke. Väliraportti 1.1. 30.6.2013 OIKEAA TIETOA HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLLOSTA OMAVESI-hanke Väliraportti 1.1. 30.6.2013 OIKEAA TIETOA HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLLOSTA 19. syyskuuta 2013 OMAVESI-hanke Väliraportti 1.1. 30.6.2013 Sisällysluettelo 1. HANKKEEN RAHOITUS JA KUSTANNUKSET

Lisätiedot

Lisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten.

Lisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten. HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN KOULUTUSOHJELMA 2015 A) YLEISTÄ Tausta Valtion avustukset jaetaan valtakunnallisen jätevesineuvonnan toteuttamiseksi vuodelle 2015. Neuvonnassa noudatetaan

Lisätiedot

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015 Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Sisällys 1. Tausta ja toimeksianto... 3 1.1 Aiemmin tehtyjä selvityksiä...

Lisätiedot

OMAVESI-hanke. Loppuraportti OMAVESI OIKEAA TIETOA HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLLOSTA

OMAVESI-hanke. Loppuraportti OMAVESI OIKEAA TIETOA HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLLOSTA OMAVESI-hanke Loppuraportti OMAVESI OIKEAA TIETOA HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLLOSTA 11. syyskuuta 2014 OMAVESI-hanke Loppuraportti Sisällysluettelo 1. HANKKEEN TOTEUTTAJAN NIMI... 2 2. HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS...

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

OMAVESI-hankkeen loppuraportti

OMAVESI-hankkeen loppuraportti OMAVESI-hankkeen loppuraportti 1.6.2014 30.4.2015 Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen julkaisuja 2/2015 OMAVESI-hankkeen loppuraportti 1.6.2014 30.4.2015 Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen julkaisuja

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Yksityistiet- Hallinnon, kunnossapidon ja perusparantamisen tehostaminen

Yksityistiet- Hallinnon, kunnossapidon ja perusparantamisen tehostaminen 1(3) 30.10.2015 Mikkelin kaupungin Maaseutu- ja tielautakunta Yksityistiet- Hallinnon, kunnossapidon ja perusparantamisen tehostaminen Haemme rahoitusta tiekuntien koulutukseen. Koulutusta järjestetään

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2014 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 30.5.2014

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2014 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 30.5.2014 MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2014 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantai 30.5.2014 klo 13.00-16.00 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Jäsenet:

Lisätiedot

OMAVESI-hanke. Toimintaraportti OMAVESI OIKEAA TIETOA HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLLOSTA

OMAVESI-hanke. Toimintaraportti OMAVESI OIKEAA TIETOA HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLLOSTA OMAVESI-hanke Toimintaraportti 2012-2013 OMAVESI OIKEAA TIETOA HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLLOSTA 30. tammikuuta 2014 OMAVESI-hanke Toimintaraportti 2012-2013 Sisällysluettelo 1. HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

03.12.2015. Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä

03.12.2015. Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä Etelä-Savo Mikkeli 03.12.2015 Dnro ESAELY/1237/2014 Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä KUULUTUS Valtioneuvosto hyväksyi istunnossaan 3.12.2015 vesienhoitoalueiden

Lisätiedot

KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA

KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA Sisällys 1. Tausta ja tarve... 3 2. Toteutus... 3 2.1 Tiedotus... 3 2.2 Projektin käytännöt... 3 2.3 Mittauskäynnit... 4 2.4 Projektin

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Joroisten kunnanhallituksen kokoushuone, Joroisten lentokenttä

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Joroisten kunnanhallituksen kokoushuone, Joroisten lentokenttä Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika 23.1.2017 kello 13:00-15:30 Kokouspaikka Joroisten kunnanhallituksen kokoushuone, Joroisten lentokenttä Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvonta Keski-Suomessa 2012. Loppuraportti 15.11.2013 Nina Pimiä

Haja-asutusalueen jätevesineuvonta Keski-Suomessa 2012. Loppuraportti 15.11.2013 Nina Pimiä Raportti Tekninen korjaus kaavioon 7.2.2014 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta Keski-Suomessa 2012 Loppuraportti Nina Pimiä Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences Postiosoite/

Lisätiedot

Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa vuonna 2015

Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa vuonna 2015 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2015 Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa vuonna 2015 1.1. - 31.12.2015 LOPPURAPORTTI Etelä-Karjalan Martat ry 2 www.martat.fi/etela-karjala

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu Olavinkatu 27, 57130 ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / n seutu Omavesi-hanke ylläpitää Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista yrittäjälistaa. Listalle

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu Olavinkatu 27, 57130 ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / n seutu Omavesi-hanke ylläpitää Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista yrittäjälistaa. Listalle

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

Itä-Suomen alueverkosto , Savonlinna

Itä-Suomen alueverkosto , Savonlinna Itä-Suomen alueverkosto 9.5.2017, Savonlinna Alueverkostot Osa toimii useamman maakunnan alueella. Yhteystietolistalla 750 henkilöä. Osallistujat sote-alan järjestöammattilaisia (ammattilaisuus ei kuitenkaan

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu Olavinkatu 27, 57130 ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / n seutu Omavesi-hanke ylläpitää Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista yrittäjälistaa. Listalle

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Putkeen menee! hanke

Putkeen menee! hanke Putkeen menee! hanke Vesiosuuskuntien toiminnan kehittämis- ja koulutushanke 1.1.2012-30.6.2014 Yleistä Putkeen menee!-hankkeesta Yleishyödyllinen kehittämishanke Hakijana ja toteuttajana Maveplan Oy Kesto

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski Suomen alueella Nina Pimiä Projekti insinööri 29.1.2016 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Saate. Vastaanottaja: Median edustajat Pvm: Lähettäjä: Jaana Kokkonen Puhelin:

Saate. Vastaanottaja: Median edustajat Pvm: Lähettäjä: Jaana Kokkonen Puhelin: Saate Vastaanottaja: Median edustajat Pvm: 16.6.2017 Lähettäjä: Jaana Kokkonen Puhelin: 044 770 0574 Asia: Väestönmuutosten ennakkotietoja Sivuja: 1 + 7 Etelä-Savossa 1.1. - 30.4.2017 Kiireellinen Tarkastettavaksi

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

Eläinlääkäripalvelujen saavutettavuus ja turvaaminen, työryhmän loppuraportti

Eläinlääkäripalvelujen saavutettavuus ja turvaaminen, työryhmän loppuraportti Kuntayhtymähallitus 27 22.02.2011 Ympäristöterveydenhuoltojaosto 10 30.03.2011 Kuntayhtymähallitus 59 26.04.2011 Eläinlääkäripalvelujen saavutettavuus ja turvaaminen, työryhmän loppuraportti 9/11/02/07/2011

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 4/2014 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 19.12.2014

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 4/2014 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 19.12.2014 MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 4/2014 sivu 1 Kokoustiedot Aika: 19.12.2014 klo 12.10 14.30 Paikka: Ravintola Talli / Tallin vintti kokoustila, Patteristonkatu 2, Mikkeli Paikalla: Hirvensalmi: Lönnqvist Jouko,

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 4/2016 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 4/2016 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 4/2016 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantaina 2.12.2016 klo 13.00 Paikka: Kenkävero, Mikkeli Jäsenet: Hirvensalmi: Mielikäinen Kari, Järvenpää Kangasniemi: Haapanen Rauno, Hyvinkää

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 4/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 4/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 4/2015 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantaina 11.12.2015 klo 13.00 15.00 Paikka: Ravintola Talli (Patteristonkatu 2, Mikkeli), Tallin vintti -kokoushuone (2. krs) Paikalla: Hirvensalmi:

Lisätiedot

5 Etelä-Savo. 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

5 Etelä-Savo. 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 5 Etelä-Savo 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 5.1. ETELÄ-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 2 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Savossa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus. 27.1.2015 Eeva Taimisto

Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus. 27.1.2015 Eeva Taimisto Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus Retkisatamaverkoston tulevaisuuden haasteina ovat: Alueiden yleisvalvontaa Ympäristökasvatus ja valistus Korjaa olemassa olevia rakenteita Olemassa olevien

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 13.5.2015

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 13.5.2015 MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Kokoustiedot Aika: keskiviikkona 13.5.2015 klo 14.05 16.00 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Jäsenet:

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu ETELÄ-SAVON / Mikkelin seutu Omavesi-hanke ylläpitää yrittäjälistaa Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista. Listalle voivat osallistua jätevesijärjestelmiä

Lisätiedot

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta.

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta. AMKIT-KONSORTIO MUISTIO Viestintäryhmä ja Kreodin toimituskunta 29.1.2013 AIKA 14.1.2013 klo 10.10-15 PAIKKA Tikkurila, Ratatie 22, tila A406 Kutsutut Hanna Lahtinen, pj Hanna-Riina Aho, etäyhteydellä,

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele 22.3.2016 Muistio Kunnanjohtaja Harri Anttila avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka toimi tilaisuuden puheenjohtajana Tilaisuuteen osallistui

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

JÄTEVESIEN AJANKOHTAISKATSAUS

JÄTEVESIEN AJANKOHTAISKATSAUS JÄTEVESIEN AJANKOHTAISKATSAUS Jätevesiblues Minttu Peuraniemi Jätevesiseminaari 14.3.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

Järjestökartoitus Kyselyn tavoitteena on saada tietoa Etelä-Savon maakunnan järjestöjen nykytilasta. Kysymyksiin vastataan vuoden 2017 tiedoilla.

Järjestökartoitus Kyselyn tavoitteena on saada tietoa Etelä-Savon maakunnan järjestöjen nykytilasta. Kysymyksiin vastataan vuoden 2017 tiedoilla. Järjestökartoitus Kyselyn tavoitteena on saada tietoa Etelä-Savon maakunnan järjestöjen nykytilasta. Kysymyksiin vastataan vuoden 2017 tiedoilla. 1. Yhdistyksen/järjestön taustatiedot Mikä on yhdistyksenne

Lisätiedot

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys 1. Hankkeen perustiedot Hakija: Utajärven kunta, Kehittämispalvelut (Y-tunnus 190224-1) Yhteyshenkilö: Hankkeen nimi: Ohjelmayhteydet: Asko Merilä

Lisätiedot

Jalasjärven kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone. Läsnä: Hannu-Pekka Kivistö Jalasjärvi, puheenjohtaja

Jalasjärven kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone. Läsnä: Hannu-Pekka Kivistö Jalasjärvi, puheenjohtaja 1 Aika: 30.4.2013 klo 10.00 12.10 Paikka: Jalasjärven kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone Läsnä: Hannu-Pekka Kivistö Jalasjärvi, puheenjohtaja Jari Isohella Kurikka, 1. varapj Markku Rintamäki Seinäjoki,

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

ISS Proko Oy 3.10.2013

ISS Proko Oy 3.10.2013 ISS Proko Oy 3.10.2013 LAPIN YLIOPISTO SISÄYMPÄRISTÖTYÖRYHMÄ SISÄYMPÄRISTÖTYÖRYHMÄN KOKOUS NRO 14 PÖYTÄKIRJA Aika: 3.10.2013 klo 9.30 Paikka: Lapin yliopisto, Fellin iso kabinetti Läsnä: Liite 1 1 Kokouksen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu ETELÄ-SAVON / Mikkelin seutu Omavesi-hanke ylläpitää yrittäjälistaa Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista. Listalle voivat osallistua jätevesijärjestelmiä

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.11./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli syyskuussa noin 1,7 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,2 prosenttia

Lisätiedot

Etelä-Savossa TE-toimiston aktivointipalveluissa 350 henkilöä edellisvuoden lokakuuta vähemmän. Työllisyyskatsaus, lokakuu klo 9.

Etelä-Savossa TE-toimiston aktivointipalveluissa 350 henkilöä edellisvuoden lokakuuta vähemmän. Työllisyyskatsaus, lokakuu klo 9. NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa TE-toimiston aktivointipalveluissa 350 henkilöä edellisvuoden lokakuuta vähemmän Työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 24.11.2015 klo 9.00 Työttömät

Lisätiedot

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Kitka-MuHa Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä 1. kokous 2.9.2013 klo 17.00 20.00, Lomakeskus Himmerki, Posio Osallistujat: Teemu Junttila Kuusamon kaupunki Reijo Lantto Posion

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

Tervetuloa! 14.1.2016

Tervetuloa! 14.1.2016 Tervetuloa! 14.1.2016 Viranomaisvalvonta rakentamisessa Maankäyttö- ja rakennuslaki 124 Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia,

Lisätiedot

SAVONLINNAN POHJAVESIALUEET. Klikkaamalla tarkentuva kohde. 0 2 4 6 8 10 km

SAVONLINNAN POHJAVESIALUEET. Klikkaamalla tarkentuva kohde. 0 2 4 6 8 10 km SAVONLINNAN POHJAVESIALUEET Klikkaamalla tarkentuva kohde Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659 0 4 6 8 10 km 0674001 LÄHTEELÄ 1 1:0 000 1.9.011

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2016 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2016 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2016 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantaina 30.9.2016 klo 13.00 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuoneenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone, 2. krs Jäsenet: Mikkeli:

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 1/2016 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 1/2016 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 1/2016 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantaina 18.3.2016 klo 13.00 15.00 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuoneenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone, 2. krs Läsnä:

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2016 YLEISSUUNNITELMA

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2016 YLEISSUUNNITELMA HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2016 YLEISSUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Haja-asutuksen jätevesihuollon parantaminen ja kiinteistöjen aktivoiminen jätevesijärjestelmiensä kuntoon saattamiseen

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 1/2017 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 1/2017 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 1/2017 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 3.2.2016 Kokoustiedot Aika: perjantaina 3.2.2017 klo 13.00 15.00 Paikka: Lautakuntien huone, Kaupungintalo Jäsenet: Kangasniemi: Mikkeli:

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo

Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo 100 suomalaista kirkonkylää kuntien keskukset muutoksessa seminaari 16.5.2017 Pentti Mäkinen Maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto

Lisätiedot

J U V A N K U N T A T I E D O T T A A

J U V A N K U N T A T I E D O T T A A K U U L U T U S J U V A N K U N T A T I E D O T T A A Kunnanvirasto on avoinna ma - pe klo 9.00-16.00 Lähiosoite: Juvantie 13, 51900 Juva Puh. 040 755 1100, telefax 015 651 601 Sähköpostiosoite: juva.kunta@juva.fi

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu Olavinkatu 27, 57130 ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / n seutu Omavesi-hanke ylläpitää Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista yrittäjälistaa. Listalle

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS- POHJANMAALLA 2012

JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS- POHJANMAALLA 2012 JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS- POHJANMAALLA 2012 Väliraportti elokuu 2012 Hankkeen perustiedot ProAgria Oulun hallinnoima Jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2012 on Ympäristöministeriön harkinnanvaraisella

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

7 13 Keskustelu Erkkilän ja Nerolan vierailusta ja mahdolliset esitykset vierailuihin liittyen

7 13 Keskustelu Erkkilän ja Nerolan vierailusta ja mahdolliset esitykset vierailuihin liittyen Vanhus- ja vammaisneuvosto Esityslista/pöytäkirja Kokousaika Perjantai 29.5.2015 klo 10.00 Kokouspaikka Kunnanviraston yläkerran kokoushuone Käsiteltävät asiat Sivu Liite 7 13 Keskustelu Erkkilän ja Nerolan

Lisätiedot