OMAVESI-hanke. Väliraportti OIKEAA TIETOA HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLLOSTA

Transkriptio

1 OMAVESI-hanke Väliraportti OIKEAA TIETOA HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLLOSTA 19. syyskuuta 2013

2 OMAVESI-hanke Väliraportti Sisällysluettelo 1. HANKKEEN RAHOITUS JA KUSTANNUKSET TOIMINTA JA TULOKSET LEHTIARTIKKELIT JA RADIOHAASTATTELUT ILMOITUKSET TILAISUUDET JA TAPAHTUMAT YLEISNEUVONTA KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA PALAVERIT JA NEUVOTTELUT YHTEENVETO TOIMINTAKAUDESTA JA KOKO HANKKEESTA

3 1. Hankkeen rahoitus ja kustannukset Ajanjaksolla toteutuneet kustannukset Savonlinnan kaupungin kirjanpidon mukaan ovat ,71 euroa, joka on noin 82 % ajanjakson budjetista (kuva 1). Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset ( ) ovat kesäkuun loppuun mennessä ,06 euroa (80,3 % suunnitelluista kustannuksista). Suunnitelluista kustannuksista ( ) jäänee toteutumatta noin Suurin säästö syntyy henkilöstökustannuksista (neuvojat aloittivat hankkeessa eri aikaan). Lisäksi merkittävä säästö syntyy myös suunniteltujen ajokilometrien suhteen, sillä hankeen suunnitteluvaiheessa varauduttiin suurempaan neuvonnan kysyntään (kuva 1). Muut kustannukset Ostopalvelut Vuokrakustannukset Matkakustannukset Henkilöstökustannukset Yhteensä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Henkilöstökusta Matkakustannuk Vuokrakustannu Muut Yhteensä Ostopalvelut nnukset set kset kustannukset , , , , , , , , , , , ,14 toteutumaton , , , , , ,61 Kuva 1. Hankkeessa toteutuneet ja toteutumattomat kustannukset. 2

4 2. Toiminta ja tulokset Tiedonvälityshankkeen yksi päätehtävä on aktiivinen asioiden esillä pitäminen. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tiedottaa maaseudun vesihuollon järjestämisestä kiinteistön omistajille ja yrittäjille sekä kannustaa kunnostamaan jätevesijärjestelmät vaatimusten mukaiselle tasolle sekä kiinnittämään huomiota talousvesikaivojen kuntoon ja talousveden laatuun. Tiedotuskanavina ovat olleet hankkeen kotisivut, paikallis- ja maakuntalehdet, radio, asukastilaisuudet, kotiin jaettavat tiedotteet ja esitteet sekä sidosryhmien tiedonvälityskanavat ja messut. 2.1 Lehtiartikkelit ja radiohaastattelut Kiinteistön omistajien ja yrittäjien aktivoimiseksi tiedotusvälineille kirjoitettiin vesihuoltoaiheisia artikkeleita, joiden asiasisältö on pääsääntöisesti tarkastettu hankevastaavalla ennen julkaisua. Alkuvuonna 2013 julkaistiin ainakin 18 aiheeseen liittyvää lehtiartikkelia. Tiedotusvälineille lähetettiin kutsu hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin. Hanke sai julkisuutta myös alueradiossa. Savonlinnaan sijoitettu jätevesineuvoja antoi haastattelun Iskelmäradion taajuuksilla. Lehti Länsi-Savo, Länsi-Savo, Pitäjänuutiset, Kesä-Rantasalmi 2013 Saimaa, Kangasniemen kunnallislehti Tiemassanomat 2013 Juvan Lehti, Kangasniemen kunnallislehti, Heinäveden lehti, Pieksämäen Lehti, Pieksämäen Lehti, Itä-Savo verkkosivut Savonmaa, Savonmaa, Artikkeli Vesineuvoja jaetaan marketeissa Otsikko Vesipäivänä asiaa vedestä Omavesi-hanke herättelee jätevesiremontteihin Yhteistyö ympäristötoimessa Vesi vanhin voitehista Omavesi oikeaa tietoa maaseudun vesihuollosta Kesämökin jätevedet kuntoon Jätevesineuvonnan neljäs vuosi meneillään Etelä-Savossa Jätevesien käsittelyyn mökillä on monta tietä Joka neljäs kiinteistö tarvitsee jätevesiremontin Vesihuoltohankkeet ovat edenneet Pieksämäellä hyvin Useita vesihuoltohankkeita on rakenteilla ja uusia tulossa Maalla asuvat tarvitsevat tietoa vesiasioista Kevät herättää pohtimaan ympäristöasioita Kysy neuvoa jätevesijärjestelmästä Savonmaa, Itä-Savo, Vesiasiat kuntoon Infopäivästä tarpeellista jätevesineuvontaa 3

5 2.2 Ilmoitukset Lehti-ilmoituksilla tavoiteltiin näkyvyyttä ja neuvojien saavutettavuutta kiinteistön omistajien ja yrittäjien keskuudessa. Ilmoitukset pyrittiin keskittämään lehtiin, jotka olisivat mahdollisimman pitkään luettavissa (kesänumerot) ja laajalle kohderyhmälle suunnattuja (laajalevikit). Lehtiilmoituksissa oli neuvojien yhteystiedot ja saavutettavuus sekä tiedot tulevista tapahtumista (taulukko 1). Alkuvuoden 2013 aikana julkaistiin 20 lehti-ilmoitusta lisäämään hankkeen näkyvyyttä. Tapahtumista ilmoitettiin myös osin Savonlinnan kaupungin facebook sivuilla. Seutukunta Lehti ja päivämäärä Mikkeli Rakentajan ABC Etelä-Savo Yleisilmoitus Mikkeli Ilmoitus Vesihuollon iltapäivästä Tapahtuma Mikkeli Länsi-Savo, jätevesiviikon tapahtumista Mikkelin seudulla Tapahtuma Mikkeli Ilmoitus Sale Hurissalon kanssa Länsi-Savossa Tapahtuma Mikkeli Ilmoitus KesäRistiinalainen Yleisilmoitus Mikkeli Pitäjänuutisten Kesäelo, Yleisilmoitus Savonlinna Kesä-Sulkava Yleisilmoitus Savonlinna Rantasalmen Lehti Oy, Yleisilmoitus Pieksämäki Maakunnan Sanomat Oy, Yleisilmoitus Pieksämäki Joroisten Lehti, Yleisilmoitus Savonlinna Savonmaa, ilmoitus ympäristöillasta, Tapahtuma Pieksämäki Maakunnan Sanomat Oy, Yleisilmoitus Mikkeli Hirvensalmelainen, Yleisilmoitus Pieksämäki Kangasniemen Kunnallislehti, Yleisilmoitus Pieksämäki Juvan Lehti, Yleisilmoitus Savonlinna Puruvesi / kesälehti, Yleisilmoitus Savonlinna Itä-Savo / Länsi-Savo / Lomaseutu, Yleisilmoitus Pieksämäki Kangasniemen Kunnallislehti, Yleisilmoitus Pieksämäki Juvan Lehti, Tapahtuma Savonlinna Saimaa Tapahtuma 4

6 2.3 Tilaisuudet ja tapahtumat Jätevesineuvojat osallistuivat 50 tilaisuuteen, tapahtumaan tai infopisteeseen. Näissä annettiin neuvontaa yli 500 henkilölle ja hankkeen palvelut olivat tuhansien saataville erityisesti suuremmissa messutapahtumissa. Neuvontapisteillä käytiin yleensä läpi kiinteistön jätevesijärjestelmän nykytila, annettiin tarvittaessa ohjeet jätevesien käsittelyn tehostamiseksi sekä jaettiin tietoa myös talousvesiasioista. Maailman vesipäivä Perinteistä YK:n maailman vesipäivää vietettiin maaliskuun 22. päivänä. Kampanjan tavoitteena oli lisätä tietoisuutta puhtaan veden määrästä ja laadusta koko maapallolla. Omavesi-hanke järjesti päivän kunniaksi vesihuoltotapahtumat sekä Mikkelissä että Savonlinnassa. Tapahtumissa oli mukana paikallisia yhdistyksiä, laitevalmistajia, viranomaistahoja ja asiantuntijoiden puheenvuoroja. Tapahtumat keräsivät yhteensä yli 200 kävijää. Ympäristöilta Savonlinnassa Omavesi-hanke järjesti Savonlinnan opetusravintola Paviljongilla ympäristöillan, jossa aiheena olivat haja-asutusalueen jätevedet (jätevesineuvoja Teemu Oittinen), talousveden laatu (terveystarkastaja Tiina Munck), Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelupalveluiden tehtäväkenttä (ympäristösuunnittelija Heidi Käyhkö) ja haitalliset vieraslajit (kaupunginpuutarhuri Raili Aurava). Ympäristöiltaan osallistui yli 20 henkilöä. Infotilaisuudet kiinteistönvälittäjille Kevättalvella järjestettiin Etelä-Savon alueella toimiville kiinteistönvälittäjille infotilaisuudet. Kiinteistönvälittäjille lähetettiin sähköpostilla tietopaketti, joka sisälsi Omavesi-hankeen esitteen, kiinteistönvälittäjän tietopaketin (nelisivuinen), jätevesiselvityslomakkeen ja tietoa jätevesien käsittelyvaihtoehtojen kustannuksista. Lisätietoa tarvitseville järjestettiin infotilaisuudet Mikkelissä ja Pieksämäellä. Paikalle tuli yhteensä 12 kiinteistönvälittäjää. Savonlinnan infotilaisuus siirrettiin syksyyn, koska etukäteen ilmoittautui ainoastaan kaksi kiinteistönvälittäjää. Infopisteet marketeissa valtakunnallisella jätevesiviikolla Valtakunnallisella jätevesiviikolla jätevesineuvojat jalkautuivat alueen marketteihin jakamaan tietoa maaseudun vesiasioista. Yhdessä marketissa oltiin noin 3 tuntia ja yleensä kävijöitä oli 5

7 noin Viikon aikana tavoitettiin yli 100 tietoa tarvitsevaa asiakasta. Messut Omavesi-hanke osallistui alkuvuodesta Mökkimessuille (Helsinki), Savonlinnan rakennusmessuille ja Rakenna- Sisusta-Asu messuille (Mikkeli). Messuille osallistuminen vaatii paljon työtä, mutta samalla sen vaikuttavuus koettiin hyväksi. Messuilla hankkeen neuvontapalvelut olivat tuhansien kiinteistön omistajien saatavilla ja neuvontaa annettiin noin 100 asiakkaalle. Vesihuoltoinfot Pieksämäen seudulla jätevesineuvoja oli mukana useissa vesihuoltohankkeissa, joilla edistetään vesija viemäriverkoston laajentumista haja-asutusalusella. pvm Tapahtuma Kunta Yleisö / neuvotut Kolman Koto vesihuoltotilaisuus Joroinen 15/ Info suunnittelijoille ja urakoitsijoille Puumala / Punkaharjun alueen kyläilta (Kolomonen) Savonlinna 15 / Info kiinteistövälittäjille siirrettiin syksyyn Savonlinna Info kiinteistövälittäjille Pieksämäki / Kylätalo nousuun seminaari Kerimäki 25 / Kerimäen alueen kyläilta (Kolomonen) Kerimäki 15 / Info kiinteistövälittäjille Mikkeli 6 / Vesihuoltotapahtuma linja-autoasema Savonlinna yli 100 / Vesihuollon iltapäivä Mikkeli / Maataloustuki-info Joroinen 15 / Punkaharjun MTK kevätkokous Punkaharju 11 / Savonlinnan Rakennusmessut Savonlinna yli 4000 / Savonrannan alueen kyläilta (Kolomonen) Savonlinna 6 / Mökkimessut Helsinki yli / Jätevesiviikon info K-marketissa Sulkava / Jätevesiviikon info K-marketissa Pertunmaa / Jätevesiviikon info S-marketissa Ristiina / Jätevesiviikon info S-marketissa Mäntyharju / Jätevesiviikon info S-marketissa Rantasalmi / Jätevesiviikon info Prismassa Savonlinna / 9 6

8 Jätevesiviikon info S-marketissa Hirvensalmi / Ympäristöilta Paviljongilla Savonlinna 24 / Jätevesiviikon info K-marketissa Punkaharju / Jätevesiviikon info S-marketissa Puumala / Jätevesiviikon info S-marketissa Enonkoski / Jätevesiviikon info Prismassa Mikkeli / Rakenna-Sisusta-Asu messut Mikkeli / Synsiön seudun kyläseura Kangasniemi 13 / Infopiste Mikkelipuistossa Mikkeli / Kevään avaus IdänMaito Rantasalmi / Rotomonin kevään avaus Kangasniemi / Joroisniemen vesihuolto, asukasilta Joroinen 12 / Tonttitohinat Kerimäki / Asumispäivä Poleenissa Pieksämäki kymmeniä / Valvatuksen vesihuolto Joroinen 15 / Hurissalon Salen kesänavaus infopiste Puumala / RL-Huolinnan kesätapahtuma infopiste Mikkeli / Jätevesi ja kompostori päivät Carlsonilla Savonlinna / Neuvontapiste Agrimarketissa Juva kymmeniä / Tiedotustilaisuus Tuurakkala Haapataipale Juva 16 / Luontotori Kerimäen linja-autoasemalla Kerimäki / Mäntyharjun markkinat Mäntyharju / Neuvontapiste Mäntyharjun kunnantalolla Mäntyharju / Infopiste Miset:in Limpussa Mikkelin tori Mikkeli / Infopiste Miset:in Limpussa Mikkelin tori Mikkeli / Kevänavaus Hokassa Juva 16 / Tonttisavotat Savonrannalla Savonlinna / Infopiste Pertunpäivillä Pertunmaa / 3 7

9 2.4 Yleisneuvonta Yleisneuvonnalla on pyritty kattamaan hankealueen kiinteistön omistajien ja yrittäjien tietotarve, jotka eivät ole tarvinneet kiinteistökohteista neuvontaa. Yleisneuvontaa on annettu puhelimitse ja sähköpostitse. Lisäksi yleisneuvontaa on annettu tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Puhelin- ja sähköpostineuvontaa annettiin alkuvuodesta 2013 yhteensä 318 kpl. Neuvojien yhteystiedot ovat olleet esillä hankkeen ja kuntien kotisivuilla sekä Suomen ympäristökeskuksen sivuilla. Lisäksi neuvojien yhteystiedot ovat olleet esillä sanomalehti-ilmoituksissa sekä ilmoitustauluilla Kiinteistökohtainen neuvonta Kiinteistökohtaisen neuvonnan pääkohderyhmä oli alkuvuodesta maatilat. Hankkeen käytössä on noin 900 maatilan yhteystiedot, jotka on saatu hankkeen käyttöön ProAgria Etelä-Savosta ja Etelä-Savon ELYkeskukselta. Kevään aikana tehtiin soittokierros maatiloille ja tarjottiin kiinnostuneille neuvontakäyntiä. Savonlinnan seudulla noin neljännes tiloista varasi neuvontakäynnin, joista valtaosa toteutuu vasta loppuvuoden aikana. Myös Mikkelin seudulla soittokierros tuotti tulosta. Lisäksi hanke-esitettä jaettiin eri tapahtumissa ja postitettiin myös suoraan kiinteistöille (yli 700 kpl). 8

10 Maatiloille jaettiin maataloustuottajien kautta maitohuoneen jätevedet esitettä, joka tuotettiin hankkeessa. Esitettä jaettiin myös kiinteistökäynneillä. Neuvontakäyntejä toteutettiin hankealueella alkuvuoden aikana 112 kpl. Näistä asuinrakennuskiinteistöjä oli 53 kpl, vapaa-ajan kiinteistöjä 19 kpl ja yrityksiä 40 kpl. Yrityskäynneistä valtaosa oli maatiloja. Lisäksi useissa kohteissa oli useita rakennuksia, joissa syntyi jätevesiä. Yleisesti ottaen kiinteistön jätevesijärjestelmät vaativat tehostamistoimia. Savonlinnan seudulla toteutettiin neuvontakäyntejä alkuvuodesta 46 kpl (Enonkoski 8 kpl, Rantasalmi 7 kpl, Savonlinna 28 kpl ja Sulkava 3 kpl). Kohteista asuinrakennuskiinteistöjä oli 14 kpl, vapaa-ajankiinteistöjä 11 kpl ja yrityskiinteistöjä 21 kpl (maatilat, matkailuyritykset). Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien keski-ikä oli näissä kohteissa noin 27 vuotta. Saostuskaivojen jälkeen (1-3 kpl) jätevedet johdetaan useimmiten maaperäimeytykseen. Ranta-alueella vesikäymälävedet johdettiin useimmiten umpisäiliöön. Vaatimukset täyttäviä imeytyskenttiä ei juuri käynneillä havaittu, sillä imeytys toteutetaan usein kivipesän, imeytyskaivon tai salaojaputkiston kautta. Valtaosalla näistä kohteista on edessä jätevesien käsittelyn tehostaminen. Mikkelin seudulla neuvontakäyntejä tehtiin 32 kpl (Hirvensalmi 9 kpl, Mikkeli 5 kpl, Mäntyharju 13 kpl, Pertunmaa 1 kpl ja Puumala 4 kpl). Kohteista asuinrakennuskiinteistöjä oli 24 kpl, vapaa-ajankiinteistöjä 7 kpl ja yrityskiinteistöjä 14 kpl (maatilat, matkailuyritykset). Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien keski-ikä oli näissä kohteissa vajaa 30 vuotta. Saostuskaivojen jälkeen (1-3 kpl) jätevedet johdetaan useimmiten maaperäimeytykseen. Ranta-alueella vesikäymälävedet johdettiin useimmiten umpisäiliöön. Vaatimukset täyttäviä imeytyskenttiä ei juuri käynneillä havaittu, sillä imeytys toteutetaan kivipesän, imeytyskaivon tai salaojaputkiston kautta. Valtaosalla näistä kohteista on edessä jätevesien käsittelyn tehostaminen. Yleisimmät perusteet nykyisen jätevesien käsittelyn tehostamiselle ovat: Jätevesijärjestelmä ei täytä asetettuja käsittelyvaatimuksia kohteessa (toimiva järjestelmä, mutta väärässä paikassa > ei riittävä puhdistusteho) Jätevesijärjestelmän toimintakunto on huono tai puutteellinen (esimerkiksi imeytys ei enää toimi > padotusta saostussäiliöissä) Jätevesijärjestelmän tekninen kunto on huono tai puutteellinen (esimerkiksi saostuskaivot rapautuneet, imeytyskenttä toteutettu väärin) Jätevesien imeytys- tai purkupaikan suojaetäisyydet eivät toteudu (talousvesikaivoon, rantaviivaan) 9

11 Neuvontakäynneillä kiinnitettiin huomiota myös talousveden hankintaan. Useimmiten talousvesi otetaan rengaskaivosta. Rengaskaivojen kunnossa havaittiin useita puutteita, kuten kaivon ylärakenteiden tiiviydessä ja kansien kunnossa. Useissa kohteista suositeltiin talousveden laadun tutkituttamista, sillä veden laatua ei ole tutkittu viimeisen kolmen vuoden aikana (pois lukien maitotilat). Kiinteistön omistajille annettiin tarvittaessa talousveden laadun tutkimista varten näytteenottopullot. Pulloja saatiin käyttöön Viljavuuspalvelu Oy:ltä. Kuva. Talousvesikaivojen kansirakenteisiin tulee kiinnittää huomioita. Kuvan kaivon puinen kansi tulisi korvata metallisella tai betonisella kannella Palaverit ja neuvottelut Kunta Aihe Pvm. Pieksämäki Rakennusvalvonnan viikkopalaveri Joroinen Vesihuoltopalaveri, kunta ja ELY-keskus Pieksämäki Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien seurantakokous Pieksämäki Pieksämäen kylähanke; yhteistyöpalaveri Pieksämäki Vesihuoltohankkeet Juva Vesihuoltopalaveri, kunta ja ELY-keskus Pieksämäki Montolan vesihuolto, VOK Majava

12 Pieksämäki Vesihuoltohankkeet Savonlinna Piällymies ry palaveri yhteistyöstä Mikkeli Mikkelin seudun ympäristönsuojelu ja Omavesi-hanke Sulkava Rakennusvalvonta Rantasalmi Rakennusvalvonta Savonlinna Pidä Saaristo Siistinä ry palaveri Enonkoski Rakennusvalvonta Mikkeli Mikkelin seudun ympäristönsuojelu ja Omavesi-hanke Pertunmaa Rakennusvalvonta Mäntyharju Rakennus- ja ympäristövalvonta Puumala Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu

13 3. Yhteenveto toimintakaudesta ja koko hankkeesta OMAVESI -hanke on toteutunut pääosin hankesuunnitelman mukaisesti. Nyt hankkeesta on toteutettu 3/4. Hanke on ollut hyvin esillä Etelä-Savossa järjestetyissä tapahtumissa, tilaisuuksissa ja infoissa (137 kpl) ja paikallislehdissä ja -radiossa (40 kpl). Kiinteistökäyntien suhteen ollaan hieman osa-aikatavoitteista jäljessä (324 / 375 kpl). Tilanne korjaantuu loppuvuoden aikana (syyskuun 12. päivään mennessä on tehty 471 kiinteistökäyntiä). Eli päästään hyvin lähelle tai yli hankkeelle asetetun 500 kiinteistökohtaisen neuvontakäynnin tavoitteeseen. Yleisneuvontaa on annettu koko hankkeen aikana 1122 asiakkaalle (64 % tavoitteena olevien kontaktien määrästä). Sitä voi pitää hyvänä tuloksena, sillä valtakunnassa toimivat tiedotusvälineet ovat kertoneet vuoden mittaan yleisestä kiinnostuksen puutteesta ja pelonsekaisesta suhtautumisesta sekä vastustuksesta hajajätevesiasetuksen toimeenpanosta kiinteistön omistajien keskuudessa. Esimerkkinä tästä seuraavat artikkelit. Jätevesijärjestelmien uusinta ummella (Kainuu Sanomat, ) Haja-asutusalueiden asukkaiden rahat viemäriin (TM Rakennusmaailma 1/13) Haja-asutusalueiden jätevesihankkeet miljardiluokan virhe? (Loviisan Sanomat, ) Kun yleisneuvontaan lasketaan mukaan myös tapahtumissa ja tilaisuuksissa henkilökohtaista neuvontaa saaneet (969 kpl), ollaan määrällisessä osa-aikatavoitteessa myös yleisneuvonnan suhteen (2091 / 1875 kpl = 111 %). Koko hankkeelle asetettu yleisneuvotun tavoite tulee ylittymään. Tilaisuudet, tapahtumat, info (kpl) Yleisneuvonta (infopisteillä yms.) Yleisneuvonta (s-postit, puhelin) 2013/I 2012/II 2012/I Kiinteistökäynnit

14 Mikkeli Savonlinna Pieksämäki Kerimäki Ei tiedossa Sulkava Mäntyharju Joroinen Kangasniemi Hirvensalmi Rantasalmi Ristiina Juva Punkaharju Heinävesi Enonkoski Puumala Pertunmaa Neuvontakontaktit kunnittain / Yhteydenotot Kiinteistökäynnit Tapahtumissa neuvotut Jätevesineuvonta on edelleen erittäin haasteellista. Takavuosien tapahtumat (aggressiivinen kaupustelu, lainsäädännön uudistuminen, poliittinen kädenvääntö) ovat vielä vahvasti maaseudun asukkaiden ja yrittäjien ajatuksissa. Esimerkkinä tästä oheinen kuva Ympäristö ja Terveys-lehdestä. Kiinteistön omistajat eivät juuri ota omatoimisesti yhteyttä jätevesineuvojiin ja osa on siirtänyt ratkaisunsa suosiolla siirtymäajan loppuun eli vuosille 2015 ja Esimerkiksi Savonlinnan seudulla postitettiin keväällä noin 700 hanke-esitettä eripuolille aluetta, mutta näiden pohjalta tuli vain muutamia yhteydenottoja. Myöskään Mikkelin seudulla, hanke-esitteen lähettäminen ei ole tuottanut juurikaan tulosta. 13 Asennettujen jätevesijärjestelmien määrät ovat romahtaneet huippuvuodesta 2009 (Haja-asutuksen jätevedet kuntoon kestävällä tavalla Alm A. Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2012, s. 43).

15 Jätevesien käsittelyn tehostaminen on edelleen alkutekijöissään sekä meillä Etelä-Savossa että valtakunnallisestikin. Esimerkiksi koko Kainuussa uusittiin viime vuonna alle 30 jätevesijärjestelmää, vaikka vuositasolla määrän tulisi olla tuhansia. Ja koko Etelä-Savon alueella toteutettiin viime vuonna 115 kpl toimenpideluvitettua jätevesien käsittelylaitteiden saneerausta. Esimerkkinä tästä seuraavat artikkelit. Hanskat putosivat käsistä määräajan jatkuttua jätevesijärjestelmiä uusitaan verkkaisesti (Karjalainen, ) Jätevesijärjestelmien uusimisessa vielä iso savotta (Kotimaa, ) Vaikka jätevesijärjestelmien rakentaminen ja saneeraaminen on luvanvaraista, on Etelä-Savon alueella tullut jätevesineuvojien tietoon useita kohteita, joihin ei ole haettu lupaa viranomaiselta. 14

16 Toimenpide-ehdotuksia hajajätevesiasetuksen toimeenpanon edistämiseksi eri kohderyhmille: RYHMÄ 1: Kiinteistön omistajat, joilla on heikko motivaatio sijoittaa ennakoivasti (ennen ) toimintakuntoisen jätevesijärjestelmän saneeraukseen. SEURAUS: Jätevesijärjestelmien saneeraus aloitetaan vasta siirtymäajan loppupuolella. TOIMINTAEHDOTUS: inspiroiva motivointi, kerrotaan erilaista käsittelyvaihtoehdoista sanoin ja kuvin. Kannustetaan heitä ottamaan yhteyttä päteviin suunnittelijoihin hyvissä ajoin. RYHMÄ 2: Kiinteistön omistajat, joiden tietotaito ei ole nykyisellään riittävä arvioimaan nykyisen jätevesijärjestelmänsä toimintakuntoa ja kynnys kääntyä puolueettoman jätevesineuvojankin puoleen on suuri. SEURAUS: Jätevesiselvitykset jäävät tekemättä ja jätevesijärjestelmien saneeraus aloitetaan siirtymäajan loppupuolella tai ei ollenkaan (olettamus, että nykyinen järjestelmä täyttää vaatimukset) TOIMINTAEHDOTUS: Viranomaisvalvonnan rooli > ympäristönsuojeluviranomainen voi pyytää kiinteistön omistajaa toimittamaan jätevesiselvityksen kuntaan. Lopputuloksen kannalta voisi olla parempi, että kiinteistön omistaja toisi vielä selvityksen henkilökohtaisesti (ajanvaraus), sillä selvitykset ovat usein puutteellisia. Asiakaspalvelulähtöinen asiakkaan kohtaaminen saa usein ihmeitä aikaan. RYHMÄ 3: Kiinteistön omistajat ovat tietoisia käsittelyvaatimuksista, mutta kokevat jätevesien käsittelyn tehostamisen kustannuksiltaan todellisuutta korkeimmiksi ja odottavat mahdollisesti uuden tekniikan kehittymistä (varovainen lähestymistapa) SEURAUS: Jätevesijärjestelmien saneeraus aloitetaan vasta siirtymäajan loppupuolella. TOIMINTAEHDOTUS: Jätevesi-illat, joissa on tarjolla tietoa viimeisimmistäkin käsittelyratkaisuista ja todenmukaista hintatietoa. Erityisen tärkeää on, että läsnä olisi myös kuntien rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaisia (luotettavuus). RYHMÄ 4: Kiinteistön omistajat uskovat, että nykyinenkin hajajätevesiasetus kumoutuu ja epäillään myös valvontaviranomaisten resursseja valvoa kiinteistökohtaisia jätevesijärjestelmiä. 15

17 SEURAUS: Jätevesijärjestelmien saneeraus aloitetaan siirtymäajan loppupuolella tai ei ollenkaan. TOIMINTAEHDOTUS: Valvontarekisterin luominen kunnissa ja valvonnasta uskottavasti tiedottaminen (Mitä-Missä-Milloin). 16

18