Tutkijat lavalla Katsaus TULA-hankkeiden tähän astisiin saavutuksiin. #tulasome

Transkriptio

1 Tutkijat lavalla Katsaus TULA-hankkeiden tähän astisiin saavutuksiin #tulasome

2 Kommentaattoreina: Tuija Brax, pääsihteeri, Sydänliitto Sari Löytökorpi, projektipäällikkö, valtioneuvoston kanslia Kirsti Sintonen, viestintäpäällikkö, Professoriliitto/Tieteentekijöiden liitto I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

3 Mirja Määttä Itä-Suomen yliopisto

4 TULEVAISUUTTA AVAAVA NUORTEN TUKEMINEN Yhteiskunnan syrjällä -hanke Projektipäällikkö Mirja Määttä, UEF

5 YHTEISKUNNALLINEN HUOLI Suomessa oli vuonna 2013 noin työelämän ja opiskelujen ulkopuolella olevaa vuotiasta nuorta, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. (Myrskylä, YHSY-hanke) Osa ylioppilas- tai ammatillisen tutkinnon suorittaneista ei myöskään löydä paikkaansa työelämässä tai jatkokoulutuksessa. Mitä olisi tehtävä, että joukko pienenisi?

6 YHTEISKUNNAN SYRJÄLLÄ -HANKKEESSA on tarkasteltu koulutuksen ja työn ulkopuolisten, alle 30-vuotiaiden nuorten taustoja, elämäntilanteita ja tuen tarpeita sekä kehitetty toimenpiteitä, joilla nuoria voidaan tukea entistä paremmin. UEF, DIAK, THL, HDL Yhteiskuntapoliittisena tavoitteena on suunnata Nuorisotakuun toimia siten, että ne palvelisivat heikossa asemassa olevia nuoria. Olemme kehittäneet ehkäiseviä, kohdennettuja ja etsiviä/korjaavia toimia poikkihallinnollisella otteella.

7 HANKKEEN TIETOVARANTO Organisaatioiden tutkimusaineistot ja asiantuntemus, Tilastokeskuksen aineisto sekä neljässä työpajassa tuotettu tieto. Tiedon kokoamisen ja jalostamisen työpajat Oulussa, Kuopiossa ja Kouvolassa. Huomenna politiikkatyöpaja Helsingissä. Yhdistelty käytännön viranomais- ja järjestötoimijoiden, hallinnon ja tutkimuksen näkökulmia konkreettisten toimenpideehdotusten tekeminen

8 NUORTEN NÄKEMYKSET Kukin taho on tutkinut nuorten näkemyksiä ja kokemuksia palveluista omissa hankkeissaan. Lisäksi hankkeessa kysyttiin Vamos-toiminnassa mukana olleiden nuorten näkemyksiä hankkeen toimenpide-ehdotuksiin. Keskityn esityksessäni yhteen kelkasta tippumisen paikkaan: toisen asteen koulutuksen keskeyttämiseen.

9 MUTKIA NUORTEN KOULUTUSPOLUILLA Suora koulutus- ja työelämäputki vaikuttaa olevan vahvistuva normi ja ihanne. Mutkia tai pysähdyksiä tulee kuitenkin monelle. Koulutuksen keskeyttäneen nuoren kokemus: Jos nuorena on jäänyt junasta, jos ei tee standardin mukaan, saa kokea olevansa alempiarvoinen, eikä enää ole mahdollisuutta päästä raiteille. Nuoret tarvitsevat tulevaisuutta avaavaa tukea ja käytännön mahdollisuuksia etsiä ja löytää uusi polku koulutukseen ja työelämään.

10 KESKEYTTÄMISTÄ EHKÄISEVÄT KEINOT Lukio-opinnot keskeyttäneet nuoret: Eri oppilaitoksissa pitäisi jo alussa kertoa erilaisista tukipalveluista ja normalisoida nuorten mahdollisia ongelmia. Aika monella on kuitenkin esimerkiksi mielenterveyden ongelmia eivätkä ne estä opiskelua. Nyt sitä kokee olevansa yksin ongelmainen. Kouluissa pitäisi rakentaa alusta asti luottamuksen ilmapiiriä. Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmassa on kehitetty ohjauksellista työtapaa ja huolenpitoa opiskelijoista, oppimisen tukea sekä henkilökunnan osaamista ja monialaista yhteistyötä (Vehviläinen 2014).

11 KUN OPINNOT KESKEYTYVÄT Nuorten kanssa on etsittävä uusia vaihtoehtoja: uutta opiskelupaikkaa, TE-toimiston palveluja, työpajapaikkaa, muuta toimintaa. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen saaminen on varmistettava. Nuoret tarvitsevat henkilökohtaista tukea ja ohjausta tulevaisuuden suunnittelussa, joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä hyväksyvää yhteisöä. Pulma: Onko kullakin paikkakunnalla väliportaan palveluja, mihin nuori voidaan ohjata ja jossa hän saa tukea opintoihin ja koulutusvalintoihin?

12 TOIVO PAREMMASTA Useimmat, vaikeistakin taustoista tulevat nuoret haluavat löytää paikkansa koulutus- ja työelämässä. Väliportaan koulutusmuodot: valmistavat opinnot, työpajat ja järjestöjen tukimuodot toimivat monen kohdalla. Opinnot keskeyttänyt: Et se on omalla kohalla ainakin iso juttu, että on saanu sen päivärytmin. Ja sit on saanu noihin opintoihin selvyyttä ja tälleen. Ett sai sen tietyn tapasen toivon, että on vielä itelläkin mahollisuus opiskella tai saaha joku ammatti. Koulutusmotivaatio lisääntyy ja stressi vähentyy, kun nuoret saavat tukea asioidensa hoitamiseen ja rauhaa tulevaisuuden suunnitteluun. Tulevaisuutta kohti pitää edetä riittävän pienin askelin ja tavoittein. Se vaatii yhteiskunnalta ja tukitahoilta malttia ja tuen oikeaaikaisuutta.

13 Mika Ala-Kauhaluoma Kuntoutussäätiö

14 Kuntoutussäätiö TYVA-tutkimus työpolitiikan vaikuttavuus ja vaihtoehdot Tutkimus työpoliittisten toimenpiteiden toimivuudesta, tuloksista ja tulevaisuudesta Mika Ala-Kauhaluoma TIMO SPANGAR Kuntoutussäätiö

15 Työvoimapoli+ikka ja sen rajapinnat muiden poli+ikkalohkojen kanssa Elinkeino- poli,ikka (yri5äjyys) Sosiaali- ja terveys- poli,ikka (ak,ivinen sosiaalipoli,ikka) Työvoimapoli,ikka Koulutus- poli,ikka (aikuiskoulutus) Oikeus- poli,ikka (maahan- muu5o) Kuntoutussäätiö

16 Tutkimuksen kohteena nykyisellä hallituskaudella toteutetun työvoimapolitiikan vaikuttavuus - Tutkitaan hallitusohjelman työvoimapoliittisia toimenpiteitä ja uudistuksia kokonaisvoimavarojen näkökulmasta - Erityisen tarkastelun kohteena seuraavat työvoimapolitiikan kumppanuuksien kannalta kiinnostavat uudistukset: TE-palveluiden uudistus Työvoiman palvelukeskusmallin valtakunnallistamiseen Kuntakokeilu Nuorisotakuu Alaviite Kuntoutussäätiö

17 Hallitusohjelman työpolitiikan keskeiset ajurit Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi panostaa tiettyihin erityisessä työttömyyden ja sen pitkittymisen riskissä olevien ryhmien työllisyyteen. Työvoimapolitiikassa on korostettu osatyökykyisten ja lisäksi nuorten, maahanmuuttajien työllisyyttä sekä etenkin maahanmuuttajien kohdalla yrittäjyyttä. - Verkostomainen palvelutuotanto - Yksinkertaiset ja mahdollistavat hallinnon rakenteet - Asiakaslähtöisyys - Digitaalisuus - Tilintekovastuu ja tuloksellisuuden osoittaminen Alaviite Kuntoutussäätiö

18 Havaintoja kinkkisistä haasteista Kinkkisyys haastaa kokonaisvoimavarojen huomioimista kaikilla toiminnan tasoilla: - Työpolitiikan olennaiset ja ytimessäkin olevat ilmiöt ovat laajoja ja sumearajaisia. - Lineaarisia ja selkeitä vaikuttavuusketjuja ei ole, mutta silti on tehtävä selkeitä ja lineaarisia oletuksia syistä ja toimenpiteistä, joilla oletetaan saavutettavan tiettyjä seurauksia - Hallitusohjelmaan on kirjattu useita aloitteita, jotka toteutetaan samanaikaisesti. Aloitteiden suuri määrä herättää kysymyksen, mihin tavoitteisiin niillä tähdätään oikeasti ja mitä tavoitteita priorisoidaan? - Työvoimapolitiikan arviointi on ollut toimenpidepainotteista ja perustunut siihen, että tarkastellaan yksittäisten toimenpiteiden vaikutusta työmarkkinoille kiinnittymiseen - Toimeenpanon kokonaisvaltaisuus merkitsee politiikan kärkiteemoiksi otettavien asioiden edistämistä hallintorajat ylittävästi - Vaikuttavat työvoima- ja elinkeinopalvelut merkitsevät sitä, että toimenpiteiden ja linjausten muutosten vaikutuksia tarkastellaan erillisvaikutusten sijasta kokonaisvaikutuksina, jossa yhden osan muutos vaikuttaa toiseen Alaviite Kuntoutussäätiö

19 Työvoimapolitiikan toimeenpanon keskeisiä haasteita: KOKONAISVOIMAVAROJEN NÄKÖKULMA 1. Työnvälityksen resurssit ja laadun parantaminen (työllistymisen tukemisessa työkyvyn arviointi, asiakkaan motivointi ja palveluohjaus) Laaja-alaisiin palveluihin (kuten kuntoutuksen palvelut) ohjaamisen osaaminen ja resurssit TE-palveluissa sekä toisaalta työelämäkytköksen sivuun jääminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kuntien perusterveydenhuollon tehtävä; miten asiakas motivoituu menemään työkyvyn arvioon ja mitä arviosta seuraa, miten arviointi tehdään ja miten se kytkeytyy työelämään johtavaksi palveluksi? Miten saada asiakas ottamaan itse vastuuta, sitoutumaan; asiakkaan elämäntilanteeseen liittyvät asiat Verkkopalveluiden toimivuutta on parannettu, mutta niiden edelleen kehittämistä tarvitaan 2. Työ- ja koulutuspolitiikan sektoroituminen Osaamisen kehittäminen työelämälähtöisellä tavalla on kärkiteema myös tulevaisuudessa, mutta siihen ei ole panostettu tarpeeksi politiikan toimeenpanon tasolla. Olemassa olevia resurssien käyttöä ja toimijoiden työnjakoa ei ole määritetty riittävästi 3. Palvelujärjestelmän pirstaleisuus: Kumppanuuksien kehittäminen Työnjako valtion ja kuntien työnvälitystehtävässä on murrosvaiheessa ja vaatii edelleen täsmentämistä Palveluhankinnat, jossa ei ole pystytty tuottamaan eikä hankkimaan tarpeeksi kohdennettuja ja kustannustehokkaita palveluita (huokeat mutta osin vaikuttamattomat massapalvelut yksittäiset räätälöidyt mutta kalliit palvelut) Yhteistyö yritysten kanssa, joka on onnistuttu tukemaan yritysten käynnistämistä, muttei niiden toimivuutta ja laajenemista (etenkin mikro- ja pienyritysten uusien työntekijöiden rekrytoinnissa avustaminen) Kuntoutussäätiö

20 Kuntoutussäätiö Työpolitiikan vaikuttavuus ja vaihtoehdot raportoidaan joulukuussa 2015 TUTKIMUSTIIMI: Mika Ala-Kauhaluoma, Sirpa Mertala, Sari Pitkänen, Matti Tuusa (Kuntoutussäätiö) Simo Aho (Tampereen yliopiston tutkimuskeskus) Jari Handelberg, Jari Karjalainen, Heikki Rannikko (Aalto yliopisto Pienyrityskeskus) Robert Arnkil (Arnkil Dialogues) Timo Spangar (Spangar Negotiations) KIITOS! Kuntoutussäätiö

21 #tulasome

22 Sari Puustinen, Aalto-yliopisto & Ilari Karppi, Tampereen yliopisto

23 Maankäy5ö, asuminen ja kestävä julkinen talous (JULMA) Sari Puus,nen, Aalto- yliopisto 23

24 JULMA - tutkimushanke Keskeinen tutkimuskysymys: Miten maankäytön suunni5elun ja asumisen ratkaisut vaiku5avat julkiseen talouteen, ja miten julkisen talouden, muun muassa palvelutuotannon, ratkaisut vaiku5avat maakäy5öön ja asumiseen? Hanke koostuu seitsemästä erillisestä osatutkimuksesta Tekijät: Aalto- yliopisto, Maankäy5ö,eteiden laitos, YTK- tutkimusryhmä Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu Valtakunnallinen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehi5ämisverkosto (MAL- verkosto) Uudenmaan lii5o Sari Puus,nen, Aalto- yliopisto 24

25 Yhteiskunnalliset ongelmat, joihin haetaan ratkaisuja Hallintomme on siiloutunut ja sektoroitunut niin, e5ä eri sektorit toimivat (osin) toisistaan,etämä5ä ja ilman kunnollista koordinaa,ota. Myös aikaperspek,ivit ovat erilaiset. Vaikutuksia: Kustannukset kasvavat Kustannuksia (ulkoisvaikutuksia) siirrellään sektorilta toiselle tai tulevaisuuteen Toimima5omat ratkaisut Päällekkäisyydet Kansalaisten näkökulmasta hölmöläismäiset ja elämän laatua heikentävät ratkaisut Hallinnon legi,miteev eli hyväksy5ävyys kärsii. Sari Puus,nen, Aalto- yliopisto 25

26 Hankkeen vaiku5avuus 1.Hanke lisää ymmärrystä maankäytön suunni5elun, asumisen ja julkisen talouden kytkennöistä - Palveluverkon suunni5elun ja maankäytön suunni5elun yhteydet, täydennysrakentamisen taloudelliset vaikutukset 2. Hanke jäsentää olemassa olevia maankäytön suunni5elun ja asuntopoli,ikan ohjauskeinoja ja välineitä sekä tuo5aa näkemyksiä niiden kehi5ämisestä - mm. MALPE- sopimusmene5elyn kehi5öminen, kaavoituksen ja täydennysrakentamisprosessien kehi5äminen 3. Lisää hallinnon toimijoiden välistä yhteistyötä ja koordinaa+ota sekä selkey5ää eri tason toimijoiden työjakoa - Työpajat ja tulosten & toimintaohjeiden yhteiskehi5ely alan keskeisten toimijoiden kanssa. 4. Lisää,etoa toimivista good prac+ce - käytännöistä kaupunkiseutujen kesken - mm. kaupunkiseutujen strateginen yhteistyö, täydennysrakentamisprosessit, segregaa,on estäminen, 5. Tuo5aa uu;a +lastollista tutkimus,etoa - Valtakunnallinen vertailu kaupunkiseutujen segregaa,osta 6. Tuo5aa selkeitä kehi;ämisehdotuksia ja työkaluja val,oneuvoston ja ministeriöiden sekä muiden julkisten toimijoiden käy5öön. - mm. palvelujen ja yhdyskuntarakenteen rajapintojen tunnistaminen, täydennysrakentamisen kehi5äminen, MALPE- sopimusmene5elyn kehi5äminen, kaupan ja asuntotuotannon kilpailun edistäminen kaavoituksella ja maapoli,ikalla Sari Puus,nen, Aalto- yliopsto 26

27 Yhdyskuntarakenne - palvelujärjestelmän ulkoinen kuva? Ilari Karppi Tampereen yliopisto JULMA-konsortio [Maankäyttö, asuminen ja kestävä julkinen talous]

28

29 index#twist

30 Foucault ja sisä/ ulkorajapinnat h5ps://hkm.finna.fi/record/hkm.hkms000005%3a000017ej h5p:// h5p://heninen.net/lahdenpohja/lk4_.jpg

31

32

33 Menestystarina modernin hyvinvointivaltion idealle rakentuneessa järjestelmässä, jota kehitetään vähittäisen modifioinnin kautta Äärikonkretiaa: korttelikohtaisten tilojen elinkaarellinen muuntuminen päiväkodeista

34 Tulkintoja tulevasta: Moebiuksen nauha

35

36

37 Jos yhdyskuntarakenne olisi ajateltu tuotettavaksi yksipintaisesti jatkuvaksi vailla modernia jakoa ulko- ja sisäpintaan, se voisi näyttää tältä

38

39 Yksipintaista yhdyskuntakehittämistä Kevenevä jako työ- ja asuinpaikkoihin hajautuva työ jaetut kotitoimistot lähiöiden renessanssi? Hälvenevä raja palvelujen

40

41 Kuinka sovittaa tähän yksipintaisuuden vaatimukseen vanhaa hyvinvointivaltiollista perinnettä jatkava kaksipintainen julkisten palvelujen rakenne? Joka kulkeutuu mukana rakennetussa ympäristössä:

42 portaikko.jpg

43 Uudenlaisen yhdyskunnan rakenne on osattava ajatella siihen kuuluvaksi miellettyjen toimintojen ja niiden käyttämisen edellyttämien toiminnallisten ja toiminnan organisointiin

44 Kiitos huomiostanne Ilari Karppi Tampereen yliopisto

45 #tulasome

46 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu Sari Puus,nen, Aalto- yliopisto

47 MAAHANMUUTTO, TURVALLISUUS JA ENNAKOINTI TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE Tuorein tutkimus- ja kehi5ämishankkeiden an,,ivistetään Tieto maahanmuu5aja- ryhmien turvallisuus- ja hyvinvoin,eroista kotoutumisasteesta ja kokemuksellisesta turvallisuudesta kootaan yhteen YHTEYSTIEDOT P Viranomaisten,lanne,etoisuus ja monikul5uurisuusosaaminen paranevat Aukot,edon tuo5amisessa ja ongelmat,edon väli5ämisessä havaitaan Keskeiset turvallisuusilmiöt kyetään tunnistamaan poli,ikkaohjelmia varten Seurannan indikaa5orit täsmentyvät ja seuranta,edon tuo5ajat paikannetaan Yhteistyöfoorumeille ja strategisille kumppanuuksille luodaan pohjaa

48 MIKÄÄN EI OLE MUUTTUNUT. ON VUOSI 1990 VAI..?

49 MIKSI HANKE ON TÄRKEÄ.

50 J-CURVE JA MAAHANMUUTTO à OIKAISU!!?? Yhtenäinen Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. identiteetti ja integraatio, vähän lieveilmiöit ä Hajaantunu t identiteetti ja integraatio, paljon lieveilmiöitä Suomi Maahanmuuton historia Länsi-Eurooppa: Yhdysvallat, Australia, Kanada Ruotsi, Hollanti, Ranska

51 MITÄ TURVALLISUUS / TURVATTOMUUS MAAHANMUUTON KONTEKSTISSA SITTEN ONKAAN? SE TÄYSIN ON SUBJEKTI-, KONTEKSTI- JA NÄKÖKULMARIIPPUVAISTA SE ON MAHDOTTOMUUS / SE ON MAHDOLLISUUS SE ON RUOKAA JA VETTÄ = ELOSSA PYSYMISTÄ SE ON TYÖVOIMAA, VEROTULOJA JA VALTION KUKOISTUSTA SE ON RIKOLLISUUTTA JA EPÄTOIVOA, PAHIMMILLAAN TERRORISMIA JA KONFLIKTEJA SE ON LOPUTON PROSESSI

52 ALUSTAVAA TILANNEKUVAA hallinnollinen dilemma à yksi vai useampi ka5o? näkymätön 2. sukupolvi à ovat missä tekemässä mitä? asiat pahenevat ennen kuin paranevat à vii5eitä (kv.kehitys) väistämä5ömistä lieveilmiöistä valvotaan mitä voidaan à maahantuloa, ei maassaoloa (obs! stasi)

53 LOPUKSI (KATTEETON?) LUPAUS TULEVASTA HANKE ELI ME VAIKUTAMME AINAKIN NÄISSÄ o SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIA / INDIKAATTORIT o MAAHANMUUTON INDIKAATTORIT o VN / VNK HALLITUSOHJELMA / ENNAKOINTI INDIKAATTORIT?? o SEKÄ, LOPULTA, LAAJEMMASSA MAAHANMUUTON, TURVALLISUUDEN JA ENNAKOINNIN YMMÄRRYKSESSÄ à VAIKUTTAVUUDESSA SEKÄ SITEN KONKREETTISISSA TOIMENPITEISSÄ

54 #tulasome

55 Tapani Sarjakoski Maanmittauslaitos Sari Puus,nen, Aalto- yliopisto 55

56 56 Paikkatiedot palveluväylässä TAE-seminaari Tapani Sarjakoski Paikkatietokeskus FGI Maanmittauslaitos

57 57

58 58

59 59 Kansallinen palveluväylä On vakioitu alusta julkishallinnon rekisteritietojen hyödyntämiseen erilaisissa verkkopalveluissa Toteutetaan Viron X-Roadin pohjalta, päätökset käyttöönotosta tehtiin vuoden 2013 lopulla Perustuu standardoituun ns. Web Service teknologiaan On osa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin kehittämistä (KaPA) Otetaan käyttöön loppuvuodesta 2015

60 60

61 61 Sovitinpalvelu Paikkatiedot MTJ

62 62 Paikkatieto Kartat digitaalisessa muodossa ovat paikkatietoja Esimerkkejä: tietietokanta navigaattorissa kiinteistötietojärjestelmän tiedot asemakaava, yleiskaava, tiesuunnitelma,... maaston korkeutta kuvaava 3D-malli vesiuomia kuvaava tietokanta Paikkatiedot toimivat tietosisältöjä yhdistävänä tekijänä hyödynnetään kohteen/asian/ilmiön sijaintia

63 Paikkatieto 63

64 64 Hanke MML:n Paikkatietokeskus koordinoi Mukana Geologian tutkimuskeskus Luonnonvarakeskus Ilmatieteen laitos Suomen Ympäristökeskus Toteutamme palveluväyläpohjainen tutkimuspilotin Tulokset vuoden 2015 loppuun mennessä

65 Toteutus, aikataulu, työnjako 65

66 Palvelupilotti 66

67 67 Vaikutukset Optimaaliset tavat paikkatiedon välittämiseen palveluväylässä tunnistettu Pullonkaulat löydetty ja parannusehdotukset tehty Tulevaisuudessa runsaasti paikkatietoon liittyviä palveluja ja sisältöjä palvelunäkymissä Suomen paikkatietoinfrastruktuuri liitettynä myös palveluväylän kautta saavutettavaksi Uusia palvelutyyppejä Innovatiivinen tietojen yhdistely Mobiilisovellukset Kattava geokoodaus

68 68 Sovitinpalvelu Paikkatiedot MTJ

69 69 Paikkatiedot palveluväylässä Kiitos mielenkiinnosta!

70 KIITOS!