Kaarretie 17, Oulu A. L i i k e n n e m e l u s e l v i t y s

Transkriptio

1 Kaarretie 17, Oulu L i i k e n n e m e l u s e l v i t y s A Muutokset A Päivitetty meluselvitys uusimman asemaluonnoksen mukaiseksi Ensimmäinen versio

2 A (10) Kaarretie 17, Oulu SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tilaaja Akustiikkasuunnittelija Rakennuskohteen tunnistetiedot ja yleiskuvaus Selostuksen tarkoitus LÄHTÖTIEDOT Maastomalli ja rakennukset Liikenne Tieliikenne Raideliikenne VAATIMUKSET Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/ Ympäristöopas Melulle herkät alueet ja niillä noudatettavat vaatimukset MALLINNUS TULOKSET Äänitasot piha-alueilla Ulkovaipan ääneneristys Parvekkeiden suojaus melulta LOPPUPÄÄTELMÄ... 9 LIITTEET LÄHTEET... 10

3 3 (10) 1 JOHDANTO 1.1 Tilaaja Rakennusliike Lapti Oy Voudintie Oulu Mikko Lohi p mikko.lohi@lapti.fi 1.2 Akustiikkasuunnittelija Satakunnankatu 23 A, Tampere puh , fax DI Henry Niemi p henry.niemi@ains.fi DI Timo Huhtala p timo.huhtala@ains.fi 1.3 Rakennuskohteen tunnistetiedot ja yleiskuvaus Rakennuskohde: Kaarretie Oulu Tehtävä: Liikennemeluselvitys 1.4 Selostuksen tarkoitus Tässä selvityksessä tutkitaan kaavamuutosta varten kohteen Kaarretie 17 julkisivuille ja pihaalueille tie- ja raideliikenteen tuottamia melutasoja. Selvityksessä tarkastellaan piha-alueiden sijoitusta sekä määritetään julkisivuille muodostuvat äänitasoerot sekä vaadittavat äänitasoerot siten, että melutasojen ohjearvot saavutetaan. 2 LÄHTÖTIEDOT 2.1 Maastomalli ja rakennukset Selvitys perustuu Arkkitehtuuritoimisto Juha Paldanius Oy:n lähetettyihin pääpiirustuksiin sekä maastotietokannasta saatuun pohjakartta-aineistoon. Kartta sisältää alueen korkeustiedot sekä rakennusten ja liikenneväylien sijainnit: Korttelin rakennusmassojen ja liikenneväylien sijainnit on esitetty kuvassa A Kaarretie 17, Oulu Liikennemeluselvitys

4 4 (10) Kuva 1: Kohteen rakennusmassojen ja liikenneväylien sijainnit. 2.2 Liikenne Tieliikenne Kohteen läheisyydessä sijaitseva merkittävin melulähde on tontin pohjoispuolella kulkeva Bertel Jungin tie. Tien nykyiset ja vuoden 2020 ennustetut liikennemäärät on saatu Oulun kaupungin ja ELY-keskuksen tilaamasta ja Infotripla Oy:n toimittamasta Oulunliikenne.fi -tietopalvelusta. Keskiarkivuorokauden liikennemäärät, nopeusrajoitukset sekä raskaan liikenteen osuus on esitetty tielle taulukossa 2.1. Tien raskaan liikenteen osuudeksi on oletettu 10 %. Yö- ja päiväajan liikennemäärät lasketaan sillä oletuksella, että 90 % keskiarkivuorokausiliikenteestä ajoittuu päiväajalle (klo 7-22) ja loput yöajalle (klo 22-7). Taulukko 1: Laskennassa käytetyt nykyiset ja ennustetut keskiarkivuoroliikennemäärät Tieosuus KAVL Nykytilanne v [ajon/vrk] KAVL Ennuste v [ajon/vrk] Nopeusrajoitus [km/h] Raskaan liikenteen osuus Bertel Jungin tie % Kohteen eteläpuolella sijaitsevan Valtatien ennustettu liikennemäärä (KAVL) on noin 2500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatien liikenteen tuottamat äänitasot kohteen alueelle tarkastettiin laskennallisesti ja niiden todettiin olevan merkityksettömät suhteessa muuhun tie- ja raidemeluun. Tästä syystä Valtatietä ei ole otettu huomioon meluselvityksessä A Kaarretie 17, Oulu Liikennemeluselvitys

5 5 (10) Raideliikenne Kohteen pohjoispuolelta kulkee Oulun rautatieasemalta pohjoiseen lähtevä rautatie, jonka läpi kulkevien junien nykyiset ja ennustetut liikennetiedot on saatu VR Track Oy:ltä. Junien tyypit, lukumäärät, pituudet ja nopeudet on esitetty erikseen yö- ja päiväajalle taulukossa 2. Taulukko 2: Laskennassa käytetyt junaliikennetiedot Junatyyppi Henkilöjunat Junan pituus [m] Junan nopeus [km/h] Junien lukumäärä Päivä (klo 7-22) / Yö (klo 22-7) Nykytilanne Ennuste v Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai / 4 - yksikerroksiset IC-vaunut) IC 2 -junat / 2 17 / 9 Tavarajunat Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat / 7 6 / 7 3 VAATIMUKSET 3.1 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [1] on määritelty melun A-painotetun ekvivalenttitason LA,eq enimmäisarvot ulko- ja sisätiloissa. Päätöksessä määritetyt suurimmat sallitut äänitasot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3: Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset suurimmat sallitut ohjearvot Sovellettava alue Ohjearvot ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Ohjearvot sisällä Melun A-painotetun ekvivalenttitason enimmäisarvo L A,eq Päiväaikaan (klo 7-22) Yöaikaan (klo 22-7) 55 db 45 / 50 db* 45 db 40 db Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - *Yöohjearvo vaihtelee riippuen siitä, onko kyseessä uusi vai vanha alue. Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db ja vanhoilla alueilla 50 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa A Kaarretie 17, Oulu Liikennemeluselvitys

6 6 (10) 3.2 Ympäristöopas 108 Ympäristöministeriön oppaassa 108: Rakennusten julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen [2] on suositeltu, että yöaikaan liikenteestä aiheutuva A-painotettu enimmäisäänitaso LA,max,F olisi sisätiloissa enintään 45 db. 3.3 Melulle herkät alueet ja niillä noudatettavat vaatimukset Pihojen leikkialueet sekä asuntokohtaiset parvekkeet on määritetty oleskelualueiksi, jolloin niissä noudatetaan valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia melutason ohjearvoja. Kohde on tilaajalta saadun tiedon mukaan tulkittu uudeksi alueeksi, jolloin kohteen oleskelualueilla ja parvekkeilla liikenteestä aiheutuva A-painotettu keskiäänitaso ei saa ylittää päiväaikana (LA,eq,7-22) 55 db tai yöaikana (LA,eq,22-7) 45 db. Lisäksi selvityksessä noudatetaan ympäristöoppaan 108 suositusarvoa, jonka mukaan A-painotettu hetkellinen enimmäisäänitaso LA,max,F ei saa ylittää yöaikaan sisätiloissa 45 db. 4 MALLINNUS Meluselvityksissä käytettävä melumallinnusohjelmisto CadnaA 4.6 sisältää pohjoismaiset tieliikenne-, raideliikenne- ja ympäristömelun laskentamallit. Ohjelmistosta on voimassa oleva ylläpitosopimus, joka takaa, että käytössä on aina viimeinen versio ohjelmistosta. Melumallinnus perustuu pohjakartta-aineistosta luotavaan kolmiulotteiseen maastomalliin. Ohjelmisto ottaa huomioon maan ja rakennusten pintojen akustiset ominaisuudet. Laskennassa huomioon otettavien heijastusten määrä on 2. Mallinnuksessa rakennukset, tiet, pysäköintialueet yms. ovat ääntä heijastavia pintoja. Muilta osin maanpinta on asetettu vaimentavaksi. Ohjelmisto laskee melun leviämisen maastossa tai rakennetussa ympäristössä liikennemäärien, ajonopeuksien ja raskaan liikenteen suhteellisten osuuksien perusteella. Liikenteen aiheuttamat A-painotetut keskiäänitasot on laskettu päivä- (LA,eq,7-22) ja yöaikaan (LA,eq,22-7). Melun leviämisen havainnollistamiseksi on liitteessä 1 esitetty mallinnuksen tuloksena saadut melukartat, jotka tässä selvityksessä on laskettu käyttämällä 2 metriä tiheää laskentapisteverkkoa. Melukartat on laskettu 2 metriä maanpinnan yläpuolella. Melukartoissa keskiäänitasot on esitetty erivärisinä vyöhykkeinä, joiden leveys on 5 db. Vyöhykkeet on lisäksi jaettu pienempiin osiin mustilla viivoilla 1 db välein. Meluvyöhykkeet on piirretty karttoihin valtioneuvoston päätöksen ohjearvot ylittävältä osalta, eli silloin kun A-painotettu keskiäänitaso ylittää päiväajan kartoissa 55 db ja yöajan kartoissa 45 db. Liitteessä 1 on julkisivuille kohdistuvan melun suurimmat keskiäänitasot LA,eq esitetty numeroarvoina julkisivun pinnan kohdalla ilman julkisivusta tulevaa heijastusta. Liitteessä 2 on esitetty julkisivuille kohdistuvat suurimmat hetkelliset enimmäisäänitasot LA,max,F äänekkäimmän junan, eli tässä tapauksessa tavarajunan, ohituksesta. Laskenta on tehty molemmissa tapauksessa rakennuksen jokaisen kerroksen korkeudella 2 m lattiatason yläpuolella. Liitteissä on esitetty ainoastaan korkeussuunnassa suurimmat äänitasot. Koska rakennukset on mallinnuksessa oletettu täysin heijastaviksi, melukartoissa esitetyt äänitasot rakennusten julkisivujen kohdalla ovat noin 3 db suurempia kuin numeroarvoina esitetyt rakennuksen julkisivuihin kohdistuvat äänitasot. Tämä johtuu siitä, että melukarttoihin sisältyy A Kaarretie 17, Oulu Liikennemeluselvitys

7 7 (10) julkisivusta heijastunut ääni, joka ei ole kulkemassa rakennuksen sisään, vaan julkisivusta pois. Toisin sanoen rakennuksen julkisivusta heijastunut ääni ei vaikuta rakennuksen sisälle muodostuvaan äänitasoon, eikä sitä oteta huomioon rakennuksen ulkovaipan tai parvekelasitusten äänitasoeroja laskettaessa. 5 TULOKSET 5.1 Äänitasot piha-alueilla Kohteen sisäpihan oleskelualue voidaan sijoittaa vapaasti alueelle, joka on esitetty valkoisella ennustetilanteen yöajan melukartassa (Liite 1, s.4). Melukartoissa esitettyjen melutasojen saavuttaminen edellyttää, että kortteli toteutetaan kuvassa 1 esitetyllä rakennusmassoilla ja meluesteillä. Meluesteiden korkeudet ja sijainnit on esitetty myös melukartoissa. Meluesteen neliömassan tulee olla vähintään 10 kg/m², jotta sillä saadaan tarvittava suojavaikutus. Meluesteen tulee ulottua maasta melukartoissa esitettyyn korkeuteen saakka. Rakenteeltaan meluesteen tulee olla tiivis, rakennusaineeksi soveltuvat betoni, tiili tai säänkestävät rakennuslevyt. Lauta-aita ei rakojensa vuoksi sovellu meluesteeksi. Esteessä voi olla myös läpinäkyviä osia, kunhan niidenkin neliömassa ja liitosten tiiviys täyttävät vaatimukset. Este voidaan myös toteuttaa piharakennuksena tai katoksena, kunhan se täyttää meluesteelle asetetut korkeus- ja tiiviysvaatimukset. 5.2 Ulkovaipan ääneneristys Rakennuksen ulkovaipan ääneneristysvaatimus ilmoitetaan asemakaavassa julkisivuun kohdistuvan äänitason ja sisällä sallittavan äänitason erona ΔLA,vaad. Rakennusten julkisivuille kohdistuvat suurimmat äänitasot on esitetty liitteissä 1 ja 2. Näistä äänitasoista lasketut äänitasoerovaatimukset ΔLA,vaad asuintiloissa on esitetty kuvassa 2 siltä osin, kun ne ylittävät 28 db. Tätä pienemmät äänitasoerovaatimukset täyttyvät tavanomaisilla ulkoseinärakenteilla, eikä ulkovaipan ääneneristystä tarvitse tällöin erikseen mitoittaa. Äänitasoerovaatimukset lasketaan liitteessä 2 esitetyistä enimmäisäänitasoista, sillä ne ovat tässä tapauksessa mitoittavia. Ulkovaipan ääneneristys tulee mitoittaa viimeistään rakennuslupavaiheessa siten, että se täyttää kuvan 2 mukaiset äänitasoerovaatimukset. Julkaisussa RIL on esitetty kaksi vaihtoehtoista laskentamenetelmää ulkovaipan rakenneosien ääneneristävyyden mitoitukseen. Laskenta voidaan tehdä käyttämällä joko Ympäristöoppaassa 108 esitettyä taulukkomenetelmää tai RT-kortissa esitettyä äänitasoeromenetelmää [3] A Kaarretie 17, Oulu Liikennemeluselvitys

8 8 (10) Kuva 2: Julkisivuille muodostuvat 28 db suuremmat äänitasoerovaatimukset. 5.3 Parvekkeiden suojaus melulta Lasittamattomana parveke on ulkotilassa, jolloin julkisivusta takaisin heijastuva ääni lasketaan mukaan parvekkeella vallitsevaan äänitasoon. Julkisivuheijastuksen vaikutus on noin 3 db. Tästä johtuen, sellaiset parvekkeet joihin kohdistuva äänitaso on päiväaikaan yli 52 db tai yöaikaan yli 42 db on lasitettava. Liitteen 1 ennustetilanteessa esitettyjen äänitasojen (Liite 1, s. 3 4) perusteella nähdään, että käytännössä kaikki kohteen parvekkeet on lasitettava. Parvekkeen äänitasoerovaatimus ilmoitetaan parvekelasitukseen kohdistuvan äänitason ja sisällä sallittavan äänitason erona ΔLA,vaad. Rakennuksen julkisivuille kohdistuvat äänitasot ilman julkisivuheijastusta ovat liitteen 1 mukaan suurimmillaan päiväaikaan (LA,eq,7-22) 64 db ja yöaikaan (LA,eq,22-7) 59 db. Tällöin parvekelasituksilta vaadittu äänitasoero ΔLA,vaad on suurimmillaan 14 db. Vaatimus on melko korkea ja se voi johtaa tiiviimpiin parvekkeisiin, sekä parvekeratkaisuihin, joissa lasipinta-alaa on rajoitettu, kuten sisäänvedettyihin parvekkeisiin. Parvekelasituksen ääneneristävyys on erikseen mitoitettava liikennemelua vastaan lähteessä [4] esitetyllä menetelmällä viimeistään rakennuslupavaiheessa A Kaarretie 17, Oulu Liikennemeluselvitys

9 9 (10) 6 LOPPUPÄÄTELMÄ Tässä selvityksessä tutkitaan kaavamuutosta varten kohteen Kaarretie 17 julkisivuille ja pihaalueille tie- ja raideliikenteen tuottamia melutasoja. Selvityksessä määritettiin myös kohteen ulkovaipan ja parvekelasitusten äänitasoerovaatimukset. Kohteen sisäpihan oleskelualueet voidaan sijoittaa vapaasti alueelle, joka on ennustetilanteen yöajan melukartassa (Liite 1, s. 4) esitetty valkoisella värillä. Vaatimukset täyttyvät asemaluonnoksen mukaisilla sisäpihan oleskelualueilla, edellyttäen, että sisäpihaa ympäröivät meluesteet sekä melun leviämistä rajoittavat rakennukset toteutetaan melukartoissa esitettyjen korkojen mukaisesti. Selvityksessä todettiin, että asuintilojen ulkovaipan ääneneristys on mitoitettava liikennemelua vastaan talojen C, D ja E julkisivuilla. Äänitasoerovaatimukset on mitoitettu liitteessä 2 esitettyjen enimmäisäänitasojen perusteella. Julkisivuille muodostuvat äänitasoerovaatimukset on esitetty kuvassa 2. Liitteessä 1 esitettyjen julkisivuille kohdistuvien äänitasojen perusteella todettiin, että kohteen kaikki parvekkeet on lasitettava. Parvekelasituksilta vaadittu äänitasoero ΔLA,vaad on suurimmillaan 14 db talojen D ja E pohjoisjulkisivuilla. Parvekelasituksen ääneneristävyys on mitoitettava liikennemelua vastaan viimeistään rakennuslupavaiheessa. Tampereella A-INSINÖÖRIT SUUNNITTELU OY Henry Niemi, akustiikkasuunnittelija Timo Huhtala, suunnittelupäällikkö A Kaarretie 17, Oulu Liikennemeluselvitys

10 10 (10) LIITTEET 1. Melukartat ja julkisivuille kohdistuvat äänitasot (4 s.) 2. Julkisivuille kohdistuvat enimmäisäänitasot (1 s.) LÄHTEET 1. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Suomen säädöskokoelma, nro 998/ Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen Helsinki, ympäristöministeriö, ympäristöopas Kylliäinen, M. & Hongisto, V RIL Rakennusten akustinen suunnittelu: Akustiikan perusteet. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 4. Kovalainen, V Lasitettujen parvekkeiden meluntorjunnan suunnittelu ja mittaaminen liikennemelualueilla. Diplomityö. Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto, rakennustekniikan laitos A Kaarretie 17, Oulu Liikennemeluselvitys

11 A LIITE 1, s. 1(4) Bertel Jungin tie Kaarretie Oulu Sähkölinjojen varoalue I Sähkölinjat Sähkölinjojen varoalue Talo A 46 LEIKKI MELUESTE, h = 5,1 m PP-VAR + JÄTE LEIKKI Talo C Talo B MELUESTE, h = 5,7 m PP-VAR + JÄTE PP-VAR + JÄTE 60 LEIKKI LEIKKI Talo D MELUESTE, h = 4,8 m 60 LEIKKI Talo E NYKYTILANNE päiväaikaan LA,eq,7-22 Melukartta Tie- ja raideliikenteen melutasot 2 m maanpinnan yläpuolella julkisivuheijastuksen kanssa Julkisivuilla olevat numeroarvot Julkisivuille kohdistuvat korkeussuunnassa suurimmat tie- ja raideliikenteen melutasot ilman julkisivuheijastusta Meluesteet Sijainnit merkitty kuvaan sinisellä viivalla. Esteen korkeus on merkitty viivan vieressä tekstillä Satakunnankatu 23 A, Tampere etunimi.sukunimi@ains.fi Mittakaava 1:1000 Henry Niemi, DI CadnaA Version (32 Bit) A-painotettu keskiäänitaso päiväaikaan LA,eq,7-22 < 55 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db > 80 db

12 A LIITE 1, s. 2(4) Bertel Jungin tie Kaarretie Oulu Sähkölinjojen varoalue I Sähkölinjat Sähkölinjojen varoalue Talo A 42 LEIKKI MELUESTE, h = 5,1 m PP-VAR + JÄTE LEIKKI Talo C Talo B MELUESTE, h = 5,7 m PP-VAR + JÄTE PP-VAR + JÄTE 55 LEIKKI LEIKKI Talo D MELUESTE, h = 4,8 m 54 LEIKKI Talo E NYKYTILANNE yöaikaan LA,eq,22-7 Melukartta Tie- ja raideliikenteen melutasot 2 m maanpinnan yläpuolella julkisivuheijastuksen kanssa Julkisivuilla olevat numeroarvot Julkisivuille kohdistuvat korkeussuunnassa suurimmat tie- ja raideliikenteen melutasot ilman julkisivuheijastusta Meluesteet Sijainnit merkitty kuvaan sinisellä viivalla. Esteen korkeus on merkitty viivan vieressä tekstillä Satakunnankatu 23 A, Tampere etunimi.sukunimi@ains.fi Mittakaava 1:1000 Henry Niemi, DI CadnaA Version (32 Bit) A-painotettu keskiäänitaso yöaikaan LA,eq,22-7 < 45 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db > 80 db

13 A LIITE 1, s. 3(4) Bertel Jungin tie Kaarretie Oulu Sähkölinjojen varoalue I Sähkölinjat Sähkölinjojen varoalue Talo A 46 LEIKKI MELUESTE, h = 5,1 m PP-VAR + JÄTE LEIKKI Talo C Talo B MELUESTE, h = 5,7 m PP-VAR + JÄTE PP-VAR + JÄTE 60 LEIKKI LEIKKI Talo D MELUESTE, h = 4,8 m 60 LEIKKI Talo E ENNUSTE V päiväaikaan LA,eq,7-22 Melukartta Tie- ja raideliikenteen melutasot 2 m maanpinnan yläpuolella julkisivuheijastuksen kanssa Julkisivuilla olevat numeroarvot Julkisivuille kohdistuvat korkeussuunnassa suurimmat tie- ja raideliikenteen melutasot ilman julkisivuheijastusta Meluesteet Sijainnit merkitty kuvaan sinisellä viivalla. Esteen korkeus on merkitty viivan vieressä tekstillä Satakunnankatu 23 A, Tampere etunimi.sukunimi@ains.fi Mittakaava 1:1000 Henry Niemi, DI CadnaA Version (32 Bit) A-painotettu keskiäänitaso päiväaikaan LA,eq,7-22 < 55 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db > 80 db

14 A LIITE 1, s. 4(4) Bertel Jungin tie Kaarretie Oulu Sähkölinjojen varoalue I Sähkölinjat Sähkölinjojen varoalue Talo A 42 LEIKKI MELUESTE, h = 5,1 m PP-VAR + JÄTE LEIKKI Talo C Talo B MELUESTE, h = 5,7 m PP-VAR + JÄTE PP-VAR + JÄTE 55 LEIKKI LEIKKI Talo D MELUESTE, h = 4,8 m 55 LEIKKI Talo E ENNUSTE V yöaikaan LA,eq,22-7 Melukartta Tie- ja raideliikenteen melutasot 2 m maanpinnan yläpuolella julkisivuheijastuksen kanssa Julkisivuilla olevat numeroarvot Julkisivuille kohdistuvat korkeussuunnassa suurimmat tie- ja raideliikenteen melutasot ilman julkisivuheijastusta Meluesteet Sijainnit merkitty kuvaan sinisellä viivalla. Esteen korkeus on merkitty viivan vieressä tekstillä Satakunnankatu 23 A, Tampere etunimi.sukunimi@ains.fi Mittakaava 1:1000 Henry Niemi, DI CadnaA Version (32 Bit) A-painotettu keskiäänitaso yöaikaan LA,eq,22-7 < 45 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db > 80 db

15 A LIITE 2, s. 1(1) Bertel Jungin tie Kaarretie Oulu ENNUSTE V enimmäisäänitaso LA,max,F I Talo A Talo C Talo B Talo D Talo E Julkisivuilla olevat numeroarvot Julkisivuille kohdistuvat korkeussuunnassa suurimmat tavarajunan ohituksesta aiheutuvat enimmäisäänitasot ilman julkisivuheijastusta A-painotettu enimmäisäänitaso LA,max,F Satakunnankatu 23 A, Tampere etunimi.sukunimi@ains.fi Mittakaava 1:1000 Henry Niemi, DI CadnaA Version (32 Bit) < 55 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db

16 (10) Kaarretie 17, Oulu Tärinä- ja runkomeluselvitys

17 (10) Kaarretie 17, Oulu SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tilaaja Akustiikkasuunnittelija Rakennuskohteen tunnistetiedot ja yleiskuvaus Lausunnon tarkoitus TÄRINÄN JA RUNKOMELUN LEVIÄMINEN MAAPERÄSSÄ TÄRINÄÄ JA RUNKOMELUA KOSKEVAT OHJEARVOT LÄHTÖTIEDOT Maaperä ja perustamistapa Rata ja liikennöinti TULOKSET Arvioidut tärinätasot Arvioidut runkomelutasot YHTEENVETO LÄHTEET... 10

18 3 (10) 1 JOHDANTO 1.1 Tilaaja Rakennusliike Lapti Oy Mikko Lohi Voudintie Oulu p mikko.lohi@lapti.fi 1.2 Akustiikkasuunnittelija Kiviharjuntie 1E, Oulu puh , fax DI Timo Huhtala p timo.huhtala@ains.fi 1.3 Rakennuskohteen tunnistetiedot ja yleiskuvaus Osoite: Kaarretie Oulu Tehtävä: Tärinä- ja runkomeluselvitys 1.4 Lausunnon tarkoitus Tässä lausunnossa arvioidaan Oulu Kemi- radan tuottamia tärinä- ja runkomeluhaittoja Ouluun Tuiran alueelle osoitteeseen Kaarretie 17 suunnitellun kaavanmuutoksen osalta. Alueelle on suunniteltu sijoitettavan viisi kahdeksan kerroksista asuinkerrostaloa. Arviointi perustuu VTT:n ohjeessa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa esitettyyn arviointitasoon 2 [1]. Lausunnon tarkoituksena on arvioida tärinä- ja runkomelutasot suunnitelluissa rakennuksissa sekä tarvittaessa määritellä keinot, joilla haittoja voidaan pienentää Kaarretie 17, Oulu Tärinä- ja runkomeluselvitys

19 4 (10) Kuva 1. Havainnekuva kohteesta (Arkkitehtuuritoimisto Juha Paldanius Oy). Rakennukset sijaitsevat noin metrin etäisyydellä lähimmästä raiteesta. 2 TÄRINÄN JA RUNKOMELUN LEVIÄMINEN MAAPERÄSSÄ Raideliikenteen maaperään aiheuttama värähtely ilmenee pehmeiden maalajien alueilla rakenteiden liikkeenä, jonka ihminen aistii tuntoaistinsa välityksellä tärinänä. Tärinän kannalta ongelmallisin värähtelylähde on yleensä massaltaan suurin liikennöivä kalusto. Kovilla maalajeilla maaperän värähtelysisältö on suurempitaajuista ja amplitudiltaan pienempää, jolloin tärinä ei yleensä ylitä ihmisen havaintokynnystä. Rakenteiden värähtely saattaa ilmetä rakennuksissa runkoäänenä silloin, kun maalaji on kovaa. Runkoäänen ihminen aistii kuuloaistinsa välityksellä pienitaajuisena meluna. Runkomelu leviää tehokkaimmin ratarakenteesta ympäristöön kalliota pitkin. Mikäli ratarakenne sekä rakennukset on paalutuksin tuettu kallioperään, runko-melua voi ilmetä myös pehmeiden maalajien alueilla. Hyvin lyhyillä etäisyyksillä sekä tärinä että runkomelu voivat olla häiritseviä. Maaperän lisäksi tärinä- ja runkomelutasoihin voivat paikallisesti vaikuttaa huomattavasti ratarakenteen mahdolliset kaarteet, kallistukset sekä epäjatkuvuuskohdat, esim. vaihteet, tukirakenteen muutokset siltojen ja alikäytävien yhteydessä. 3 TÄRINÄÄ JA RUNKOMELUA KOSKEVAT OHJEARVOT VTT:n ohjeessa Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta on annettu norjalaiseen standardiin perustuvat suositukset liikennetärinän ohjearvoiksi [2], [3]. Taulukossa 3.1 on esitetty eri tärinäluokkien ylärajat värähtelynopeudelle sekä kuvaus luokkaan kuuluvan värähtelyn häiritsevyydestä Kaarretie 17, Oulu Tärinä- ja runkomeluselvitys

20 5 (10) Värähtelyn häiritsevyyden yläraja on tilastollinen tunnusluku rakennuksessa. Tunnusluku on määritelty siten, että satunnaisesti ohi ajavan junan aiheuttama värähtely ei ylitä ylärajaa 95 % todennäköisyydellä. Taulukko 3.1. Tärinäluokka sekä kuvaus olosuhteista. Tärinäluokkien määrittely perustuu suurimpaan sallittuun taajuuspainotetun nopeuden tilastolliseen tunnuslukuun v w,95 [2], [3]. Värähtelyluokka A B C D Kuvaus olosuhteista Hyvät asuinolosuhteet. Ihmiset eivät yleensä havaitse tärinää. Suhteellisen hyvät olosuhteet. Ihmiset voivat havaita tärinän, mutta se ei ole yleensä häiritsevää. Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa. Keskimäärin 15% asukkaista pitää tärinää häiritsevänä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Keskimäärin 25% asukkaista pitää tärinää häiritsevänä ja voi valittaa häiriöstä. v w,95 [mm/s] 0,10 0,15 0,30 0,60 Luokka C edustaa vähimmäistasoa, johon tulee pyrkiä uusien rakennusten ja alueiden suunnittelussa. Yksittäiset olemassa olevien väylien varrella sijaitsevat uudisrakennukset tai väylän vähäiset muutokset arvioidaan kuitenkin luokan D mukaan. Luokka A on tärinäluokista paras mahdollinen. VTT:n vuonna 2009 julkaisemassa esiselvityksessä Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi on esitetty suositukset runkomelun ohjearvoiksi [4]. Ohjearvoksi on esitetty tilastollista runkomelun laskentasuuretta L prm, joka tarkoittaa, että 95% mittaustuloksista alittaa kyseisen arvon. Taulukossa 3.2 on esitetty runkomelun ohjearvot rakennustyypeittäin. Kaavamuutosta varten laaditussa meluselvityksessä (AINS , ) on esitetty vaatimus ulkovaipan ääneneristävyydelle talojen C ja E Bertel Jungin tietä lähimmille julkisivuille. Näin ollen rataa lähimmissä kohteissa tulee saavuttaa tiukempi runkomelun ohjearvo L prm 30dB Kaarretie 17, Oulu Tärinä- ja runkomeluselvitys

21 6 (10) Taulukko 3.2. Suositukset runkomelutasojen ohjearvoiksi [4]. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio-, tv-, ja äänitysstudiot, konserttisalit Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis- ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänentoistolaitteiden käyttöä muut kokoontumistilat kuten teatterit ja kirjastot 30/35 * Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja-arvoa LÄHTÖTIEDOT 4.1 Maaperä ja perustamistapa Tätä selvitystä tehtäessä ei ole ollut käytössä pohjatutkimustietoja alueelta. Tilaajalta saadun tiedon mukaan alueella olemassa oleva rakennus on perustettu maanvaraisesti. Yleisten maaperätietokantojen ( maaperä 1:20 000, aineisto päivitetty ) perusteella maaperä alueella on oletettavasti karkea hieta eli maaperä ei ole kovin pehmeää eikä siten kovin herkkä tärinäriskin suhteen. Laskelmissa on käytetty em. oletusta maaperän suhteen sekä oletettu, että tulevatkin rakennukset perustetaan maanvaraisesti. Rakennukset sijaitsevat noin metrin etäisyydellä lähimmästä raiteesta. 4.2 Rata ja liikennöinti Kohteen pohjoispuolella Bertel Jungin tien toisella puolella kulkee Oulu Kemi-junarata. Kohteen kohdalla kulkee yhteensä neljä raidetta. Kohteen kohdalla ei ole vaihteita rata-alueella. Alueen länsipuolella olevan alikulun etäisyys lähimpään rakennukseen on noin 118 metriä ja itäpuolella olevan alikulun noin 75 metriä. Taulukossa 4.1 on esitetty VR Track Oy:n toimittamat junien liikennöintitiedot Kaarretie 17, Oulu Tärinä- ja runkomeluselvitys

22 7 (10) Taulukko 4.1. Arvioinnissa käytetyt junaliikennetiedot. Nopeutena on käytetty arvioitua todellista nopeutta kyseisellä alueella. Junatyyppi Junan pituus [m] Junan nopeus [km/h] Junan Tyypillinen massa [t] Junien lukumäärä Päivä (klo 7-22) / Yö (klo 22-7) Nykytilanne Ennuste Henkilöjunat Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset ICvaunut) / 4 0 / 0 IC2-junat / 2 17 / 9 Tavarajunat Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat / 7 6 / 7 Tavarajunien osalta taulukossa esitetty tyypillinen massa on 1200 tonnia. Enimmillään yksittäisten tavarajunien massa voi olla n tonnia. 5 TULOKSET 5.1 Arvioidut tärinätasot Tärinätasoja rakennuksessa on arvioitu julkaisussa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa esitetyn laskentamallin [1] sekä eri kohteista keräämämme referenssipankin avulla. Laskentamalli arvioi pystysuuntaisen heilahdusnopeuden maksimin odotusarvon maaperässä kaavalla vz, max vz, 15k Dk S kgk Rk B (1) jossa v z,15 on pystysuora vertailuheilahdusnopeus maassa etäisyydellä D=15m raiteen keskilinjasta, k D on etäisyyskerroin, k S on nopeudesta riippuva kerroin, k G on painosta riippuva kerroin ja k R on radan kunnosta riippuva kerroin. Osalle parametreista laskentamalli antaa ylä- ja alarajan, jolloin myös laskennan tuloksena saadaan arvioidulle heilahdusnopeudelle ylä- ja alaraja. Tärinän siirtyminen maaperästä rakennukseen on arvioitu laskentamallin mukaisella kertoimella. Kuvassa 5.1 on esitetty laskentamallin mukaisesti kappaleessa 4.1 esitetyn maaperän perusteella arvioidut tärinätason ylä- ja alarajat eri etäisyyksillä. Laskenta on tehty tyypillisen 1200 tonnia painavan tavarajunan ohiajon osalta. Rataa lähin suunniteltu rakennus on noin 68 metrin Kaarretie 17, Oulu Tärinä- ja runkomeluselvitys

23 8 (10) etäisyydellä lähimmän raiteen keskilinjasta. Laskentatulosten perusteella kaikissa rakennuksissa tullaan saavuttamaan uudisrakentamisessa tavoiteltava tärinäluokka C. Matkustajajunien osalta tärinätasot ovat alhaisempia mutta yksittäisen raskaimman noin 2000 tonnia painavan tavarajunan ohiajon aikana tärinätasot ovat edellä esitettyä tyypillistä ohitusta korkeampia. Raskaimman tavarajunan ohiajon aikana tärinätaso kasvaa noin 65% mutta tällöinkin edelleen saavutetaan tärinäluokka C lähimpien rakennuksen etäisyydellä. vw alaraja vw yläraja Luokka A Luokka B Luokka C Luokka D 0,7 0,6 nopeustaso v w [mm/s] 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0, Etäisyys raiteen keskilinjasta [m] Kuva 5.1. Arvioidut pystysuuntaisen heilahdusnopeuden ylä- ja alarajan arvot tyypillisen tavarajunan ohiajon aikana rakennuksissa eri etäisyyksillä radasta. 5.2 Arvioidut runkomelutasot Runkomelutasoja rakennuksissa on arvioitu julkaisussa Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi esitetyn laskentamallin [6] sekä eri kohteista keräämämme referenssipankin avulla. Laskentamalli arvioi sisätilan äänitason kaavalla L L L, (2) pa v v i jossa L v on maaperän värähtelyn nopeustaso, jota korjataan värähtelyn aiheuttajasta, siirtotiestä ja rakennuksesta riippuvilla korjaustekijöillä, jotka sisältyvät termiin L v. Termi huomioi mm. liikennöivän kaluston, ratatyypin, ratarakenteen ominaisuudet ja mahdolliset eristimet sekä rakennustyypin. Kuvassa 5.2 on esitetty laskentamallin mukaisesti arvioidut runkomelutasot eri etäisyyksillä veturivetoisen matkustajajunan ohiajon tapauksessa rakennusten alimpien kerrosten osalta. Tulosten perusteella lähimmän rakennuksen alimmassa kerroksessa n. 68 metrin etäisyydellä Kaarretie 17, Oulu Tärinä- ja runkomeluselvitys

24 9 (10) runkomelutaso on pahimmassa tapauksessa noin db riippuen junatyypistä ja ajonopeudesta. Siirryttäessä kauemmas radasta runkomelutaso alenee ja kauimmaisten rakennusten kohdalla se on alimmassa kerroksessa noin db. Siirryttäessä rakennuksessa ylöspäin runkomelu vaimenee n. 2dB/kerros ensimmäisen viiden kerroksen osalta, jonka jälkeen vaimentuminen on n. 1dB/kerros. Näin ollen kaikissa rakennuksissa saavutetaan runkomelun ohjearvo L prm=30 db. Laskentatulokset perustuvat kappaleessa 4.1 esitettyyn maaperään ja perustamistapaan sekä kappaleessa 4.2 esitettyihin junatietoihin. runkomelutaso ohjearvo runkomelutaso L p,a [db] Etäisyys raiteen keskilinjasta [m] Kuva 5.2. Arvioidut runkomelutasot matkustajajunan ohiajon aikana rakennusten alimmissa kerroksissa eri etäisyyksillä radasta. Runkomelu vaimenee siirryttäessä rakennuksessa ylöspäin. 6 YHTEENVETO Lausunnossa on esitetty laskennalliset arviot tärinä- ja runkomelutasoista eri etäisyydellä radasta. Laskennallinen arvio perustuu VTT:n julkaisuissa [1], [4] esitettyihin laskentamalleihin sekä eri kohteista kerättyyn referenssipankkiin. Arvioinnin lähtötietoina käytetyt maaperä-, perustamistapa- sekä liikennöintitiedot on esitetty kappaleessa 4. Tulosten perusteella kohteessa tullaan saavuttamaan uudisrakentamisessa tavoiteltava tärinäluokka C sekä runkomelun ohjearvo L prm 30 db kaikissa rakennuksissa. Myöhemmässä suunnitteluvaiheessa, kun suunniteltujen rakennusten perustamistapa ja pohjatutkimustiedot ovat käytössä, on suositeltavaa tarkistaa laskennalliset arviot. A-INSINÖÖRIT SUUNNITTELU OY Timo Huhtala, suunnittelupäällikkö Kaarretie 17, Oulu Tärinä- ja runkomeluselvitys

25 10 (10) 7 LÄHTEET 1. Törnqvist, J. ja Talja, A Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa. VTT Working papers 50. Espoo: VTT s. 2. Talja, A Suositus liikennetärinän mittaamista ja luokituksesta. VTT Tiedotteita Espoo: VTT. 50 s. + liitt. 15 s. 3. NS 8176E Vibration and shock. Measurement of vibration in buildings from landbased transport guidance to evaluation of its effects on human beings. Oslo: Norges Standardiseringsförbund (NSF). 27 s. 4. Talja, A. ja Saarinen, A Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi. Esiselvitys. VTT Tiedotteita Espoo: VTT s Kaarretie 17, Oulu Tärinä- ja runkomeluselvitys

26 TUIRAN KERROSTALOT KAARRETIE-OULU LUONNOS design Arkkitehtuuritoimisto Juho Paldanius Oy

27 TUIRAN KERROSTALOT - KAARRETIE HAVAINNEKUVA LUONNOS design Arkkitehtuuritoimisto Juho Paldanius Oy

28 TUIRAN KERROSTALOT - KAARRETIE HAVAINNEKU VA LUONNOS design Arkkitehtuuritoimisto Juho Poldontus Oy

29 TUIRAN KERROSTALOT - KAARRETIE HAVAINNEKUVA LUONNOS design Arl<l<ifehtuuritoimisto Juho PaldaniUS O y

30 TUIRAN KERROSTALOT - HAVAINNEKUVA LUONNOS

31 LASIKAIDE 1 PARVEKELASITUS LASIKAI DE 1 PARVEKELASITUS AS 6 3H+KT+S 57,5 m 2 AS5 2H+KT+S 39,5 m 2 MH 8,3 m 2,,.~,_..., 1 1 l...j 1 ''-' / '... '... / OH+KT 20,5 m 2 F==j ;-1_-_-:r., 1 r+-, l II : C:-...u L.f_-_"l...J to:d AS 1 1H+KT 31,5 m 2 OH+KT 20,5 m 2 F= =j ;i_-_-.r., 1 r!--, 1 II H : t+-jj L.f---"l...J to:d MH 8,3 m 2 /'\ ~"'" \.... )....), / '....,. ' ' MH 8,7 m 2 AS2 3H+KT+S 57,5 m 2 AS 3 2H+KT+S 54,0 m 2 LASIKAIDE 1 PARVEK ELASITUS LASIKAI DE 1 PARVEKELASITUS TUIRAN KERROSTALOT - POHJAPIIRUSTUS 1.KRS LUONNOS KAARRETIE 1:100 design Arkkitehtuuritoimisto Juha Paldanius Oy

32 LASIKAIDE 1 PARVEKELASITUS LASIKAI DE 1 PARVEKELASITUS AS 6 3H+KT+S 57,5 m 2 AS5 2H+KT+S 54,0 m 2 MH 8,3 m 2,,.~,_..., 1 1 l...j 1 ''-' / '... '... / ( Ö>H+KT \, ~2.7, 7 m 2.., OH+KT 20,5 m 2 F==j ;-1_-_-:r., 1 r+-, l II : C:-...u L.f_-_"l...J to:d AS4 1H+KT 31,5 m 2 AS 1 1H+KT 31,5 m 2 F==j ;i_-_-.r., 1 r!--, 1 II H : t+-jj L.f---"l...J to:d MH 10,6 m 2 MH 8,3 m 2 /'\ ~"'" \.... )....), / '....,. ' ' AS2 3H+KT+S 57,5 m 2 AS 3 2H+KT+S 54,0 m 2 LASIKAIDE 1 PARVEK ELASITUS LASIKAI DE 1 PARVEKELASITUS TUIRAN KERROSTALOT - KAARRETIE POHJAPIIRUSTUS 2.-7.KRS 1: 100 LUONNOS design Arkkitehtuuritoimisto Juha Pa ldanius O y

33 LASKELMIA TALOT A,B,C,D,E kem 2 - yht kem 2 asuinkerroksen rak.oik. kerrosala 382 kem 2 asuinkerroksen huoneistoala 317,5 h-m 2 AP VAATIMUS 24/1-2 = 188ap VP - 15ap 208ap KERROSALAT kem2 1 80ap/kem kem 2 TOTEUTUNEET AUTOPAIKAT- yht. 208ap + nykyiset 14ap kaarretiellä HUONEISTOT PER ASUINTALO 24kpl 1 H+KT 31,5 h-m 2 1 kpl 2H+KT+S 39,5 h-m 2 15kpl 2H+KT +S 54,0 h-m 2 16kpl 3H+KT +S 57,5 h-m2 56kpl 2525,5 h-m 2 PÄIVÄKOTI -250 h-m 2 TUIRAN KERROSTALOT - TIETOJA JA LASKELMIA LUONNOS KAARRETIE design Arkkitehtuuritoimisto Juho Paldanius Oy

34 TUIRAN KERROSTALOT - KAARRETIE TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA + ILMAKUVA 1:1000 LUONNOS design Arkkitehtuuritoimisto Juha Pa ldanius Oy

35 LASKELMIA TALOT AB,C,D,E kem 2 - yht kem 2 asuinkerroksen rok.oik. kerrosolo 382 kem 2 asuinkerroksen huoneistoolo 317,5 h-m 2 - päivökoti 250 kem 2 - t-rokennuksetyht. 800 br-m 2 - asuntovarastot ullakolla - Tekn. 1 VSS 1 kiint.vor. 1 sounoos. kellarissa AP asuntojen op = 188op vieras -op = 15op p-koti = 5op 208ap KERROSALAT kem op/kem keml kem 2 TOTEUTUNEET AUTOPAIKAT- yht. 208ap j u r HUONEISTOT 1 ASUINTALO c:_-- 24kpl 1kpl 15kpl 16kpl 56kpl 1 H+KT 31,5 h-m 2 2H+KT+S 39,5 h-m 2 2H+KT +S 54,0 h-m 2 3H+KT +S 57,5 h-ml 2525,5 h-m / / / / / / / 1 / 1 / / 1 1 / / _/ / ~----~-\ II / 1 /!1 / 1!2 1 :j 1 ;J 1 / / 11 / 1 / 1 L _./ \ ( 1 1 p j' L 1 1/J r _ 1 _j II L; -n ~ u u h ~ '1 II w L; _j L 32 le- 1 D V TV AKl 1 le, 1 ~\? "o/ --<- ~ ~-/ LPA (2 3) 1 r----~ / TUIRAN KERROSTALOT - KAARRETIE TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA + KAAVA 1:1000 LUONNOS design Arkkitehtuuritoimisto Juha Pa ldanius Oy

36 LIITE 8 (1/4) Ote voimassa olevasta asemakaavasta 1:2000 Oulu

37 LIITE 8 (2/4) Ote asemakaavan- ja tonttijaon muutoksesta 1:2000 Oulu

38 LIITE 8 (3/4) Asemakaavamerkinnät ja -määräykset Oulu Asuinkerrostalojen korttelialue. 33 Puisto Autopaikkojen korttelialue. Korttelialueen kautta saadaan järjestää ajoyhteys siihen rajoittuville korttelialueille m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva m sen asemakaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jonka sisäpuolelta asemakaavamerkinnät ja -määräykset poistetaan. 84 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Eri asemakaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja Ohjeellinen eri asemakaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja Kaupunginosan numero, joka ei vahvistu Kaupunginosan nimi. 93 Korttelin numero. 95 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 96 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä pk(300) Rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saa suluissa olevan luvun osoittaman määrän käyttää päiväkotia varten. 100 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 113 Rakennusala. 117 Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen Auton säilytyspaikan rakennusala. Autopaikat on toteutettava pihaa rajaavina katoksina tai talleina Rakennusalalla oleva nuoliviiva osoittaa millä välillä rakennus on rakennettava yhtäjaksoisena. 132 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 32 dba Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Ohjeellinen istutettava alueen osa. 136 Katu Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa Ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla tontille ajo on sallittu.

39 LIITE 8 (4/4) Asemakaavamerkinnät ja -määräykset Oulu Sähkölinjaa varten varattu alueen osa Johtoalue. 159 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää Melusuojarakenne Merkintä osoittaa, kuinka monta asuntokerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka Merkintä osoittaa kuinka monta asuntokerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi vierasautopaikka. 165 Suluissa olevat numerot osoittavat korttelit, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa Korttelialuetta varten vaadituista autopaikoista on korttelialueen ulkopuolelle osoitettu prosenttiluvun ilmoittama osa Muuntaja Merkintä, jonka osoittamalle paikalle on tehtävä aita tui4 -merkinnällä varustetuilla korttelialueilla on noudatettava seuraavia määräyksiä: Rakennusten tulee muodostaa arkkitehtonisesti laadukas ja kaupunkikuvallisesti yhtenäinen korttelikokonaisuus. Asuinrakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali on vaalea ja/tai tumma tiili. Julkisivuvärejä käytetään rakennuksen kokonaishahmoa tukevina yhtenäisinä värikenttinä. Asuinrakennusten vesikatto on tasakattomainen. Ylimmän kerroksen yläpuolelle sijoitettavien teknisten ja taloustilojen pinta-ala saa olla enintään 50% kerroksen alasta ja ne on sovitettava osaksi rakennuksen kokonaishahmoa ja julkisivuarkkitehtuuria. Parvekkeet on lasitettava. Bertel Jungin tien puoleisilla asuntoparvekkeilla liikennemelu edellyttää lasitusrakenteilta tavanomaista parempaa ääneneristävyyttä ja tiiviyttä. Näillä osin parvekkeet saa korvata viherhuoneilla, asemakaavassa osoitetun kerrosalan estämättä. Viherhuoneita saa rakentaa enintään 2 kpl/kerros. Parvekerakenteet saavat ylittää rakennusalan rajan vähäisessä määrin. Bertel Jungin tien puoleiset asuinrakennukset on kytkettävä toisiinsa melunsuojarakenteella, jonka korkeus on 5,7 metriä. Leikki- ja oleskelukäyttöön rakennettavien piha-alueiden melunsuojauksesta on huolehdittava toteutuksen kaikissa vaiheissa. Piha-alueelle saa rakennusoikeuden puitteissa rakentaa erillisiä varastorakennuksia ulkoiluvälineiden ja kiinteistönhoidon tarpeisiin. Korttelin pohjois- ja luoteissivuille rakennettavien autosuojien, aitojen ja maavallien tulee muodostaa kaupunkikuvallisesti hallittu rajaus Bertel Jungin tielle päin. Korttelin sisäisiä tontinrajoja ei saa aidata. Pyöräteiden puoleinen tontin rajaus on toteutettava koko korttelissa yhtenäisellä tavalla. Tontille on rakennettava vähintään 1 polkupyöräpaikka / 30 askem2. Vähintään puolet polkupyöräpaikoista on sijoitettava sisätiloihin tai katoksiin. Päiväkotia varten on osoitettava 1 autopaikka /50 kem2. Korttelikohtainen sähkömuuntamo on sijoitettava Oulun Energian hyväksymällä tavalla, esimerkiksi piharakennusten tai -rakenteiden yhteyteen integroimalla. Korttelimuuntamo on voitava toteuttaa ensimmäisen rakennusvaiheen yhteydessä. Autopaikkojen korttelialueelle saa sijoittaa AK- korttelialuetta palvelevia jätepisteitä. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä ammattitaitoisen vihersuunnittelijan laatima pihajärjestely- ja istutussuunnitelma, joka on toteutettava rakentamisen yhteydessä Asemakaava-alueella radan läheisyydessä saattaa esiintyä sellaista rautatieliikenteestä aiheutuvaa tärinää, joka tulee ottaa huomioon rakennusten suunnittelussa ja sijoittamisessa. 500 TONTTIJAKOMERKINNÄT: 501 Sitovan tonttijaon mukainen tontti.

40 TONTTIJAKO JA -MUUTOS 1:1000 OULU KOORDINAATTILUETTELO ASEMAKAAVA 2261 HYVÄKSYTTY/VAHVISTETTU TJNRO EDELLINEN TONTTIJAKO N:o X Y POHJAKARTAN HYVÄKSYI JA TONTTIJAON LAATI KAUP. OSA 52 Tuira LASKI TH KIINTEISTÖINSINÖÖRI KORTTELI 24 PIIRSI PM TONTIT 4,5 TARK ALK Henna Tuuttila MUUTT. TONTIT 1-3 HYVÄKSYTTY VOIMAANTULO MUODOSTUMINEN TONTTI P-ALA OSAP-ALA KIINTEISTÖ I Oulu Maa ja mittaus Kartta-arkisto 6290 Säil. F:17