HERALDIIKKA EILEN JA TÄNÄÄN

Transkriptio

1 HERALDIIKKA EILEN JA TÄNÄÄN KE 16:50-18:20 OPISTOTALO - HELSINGINSALI / HELSINGINKATU 26 FM JUSSI TUOVINEN

2 LUENTOSARJAN OHJELMA Heraldiikka eli vaakunaoppi voi kuulostaa pölyiseltä, mutta se on edelleen voimissaan. Sillä on merkittäviä vaikutuksia visuaaliseen kulttuuriimme, siksi perusperiaatteet on hyödyllistä tuntea Heraldiikan synty ja kehitys Heraldiikan säännöt ja periaatteet Heraldiikka semioottisena symbolijärjestelmänä Heraldiikan lajit ja tyylit Heraldiikka Suomessa

3 LUENTOAINEISTO Kunkin luennon aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla on esitetty, mutta mahdolliset korjaus-ja täsmennystarpeet huomioon ottaen Osoite: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palaute on aina tervetullutta!

4 HENKILÖITYMÄ Henkilöitymä on ei-inhimillisen asian tai käsitteen antropomorfismi eli ihmisenkaltaistus Henkilöitymä voi edustaa esimerkiksi kansakuntaa tai aatetta Henkilöitymä voi olla yhteyden ja käyttötarkoituksen mukaan ihannoitu, karrikoitu tai demonisoitu Henkilöitymähahmoja käytetään muun muassa propagandajulisteissa Henkilöitymä voi olla yleinen tai tarkemmin määritelty Esimerkiksi Suomea ja suomalaisuutta edustava Suomineito on yleensä johonkin suomalaiseen kansallispukuun pukeutunut nuori nainen

5 ATTRIBUUTTI Attribuutti (lat. attributum>attribuere = liittää johonkin, omistaa jollekin) tai tunnuskuva on esine tai käsite, joka liitetään henkilön tai allegorisen käsitteen yhteyteen tämän tunnistamiseksi Keskiajan taiteessa attribuutit olivat tärkeitä pyhimysten ja personifioitujen käsitteiden tuntomerkkeinä Attribuutti eroaa symbolista siten, että sillä ei ole tavallisesti esineellisen merkityksen lisäksi vertauskuvallista merkitystä Attribuutit ovat tärkeitä myös esimerkiksi muotokuvissa Attribuutit ovat yleisiä uskonnollisessa taiteessa Esimerkiksi Neitsyt Marian attribuutti saattaa olla valkea lilja, tai arkkienkeli Mikaelin haarniska, kuoleman viikate tai tiimalasi

6 ATTRIBUUTIT TAITEESSA Sama esine voi tilanteesta riippuen liittyä eri henkilöön ja samalla pyhimyksellä voi olla useita erilaisia attribuutteja Keskiajan lopulla vakiintui tiukka erityisesti pyhimyksiin liittyvä attribuuttijärjestelmä Uskonnollisten hahmojen lisäksi myös myyttisillä tai historiallisilla henkilöhahmoilla saattaa olla attribuutteja kuten esim. Pyhän Pietarin avaimet, Pyhän Katariinan teilipyörä, Vulkanuksen alasin tai Kupidon jousi Näitä voidaan käyttää emblemaattisesti, esim. Pyhä Katariina voidaan esittää nojaamassa pyörään, mutta myös symbolisesti siten, että attribuutti ottaa sen kuvaaman henkilön paikan, kuten leijona, joka voi esittää Pyhää Markusta Taiteessa olevien attribuuttien, symbolien ja allegorioiden tutkimista kutsutaan ikonografiaksi

7 IKONOGRAFIA Ikonografia tutkii taideteosten aiheita, ideoita, merkitystä, alkuperää ja kehitystä Ikonologia eli tulkitseva ikonografia perustuu ikonografisen analyysin tuloksiin ja pyrkii tulkitsemaan aiheen sisäistä merkitystä ja sisältöä, kuvan välittämää maailmankatsomusta Ikonografiasta tuli oppi kuva-aiheista 1800-luvun alussa kristillisten kuva-aiheiden tutkimusten myötä Ikonografista tutkimusmenetelmää on sovellettu muun muassa taiteen, arkeologian, historian ja teologian erikoistutkimuksiin 1900-luvun alussa Saksassa taidehistorioitsijat Aby Warburg ( ) ja hänen seuraajansa Fritz Saxl ( ) sekä Erwin Panofsky ( ) laativat yksityiskohtaisen käytännön kuvien aiheiden tunnistamiseen ja luokitteluun

8 PYHÄ KATARIINA ATTRIBUUTTEINEEN Pyhä Katariina Aleksandrialainen on legendan mukaan 200-luvun lopulla elänyt kristitty, joka kärsi marttyyrikuoleman noin vuonna 305 Hänen olemassaolostaan ei ole saatu varmoja todisteita, ja häntä on epäilty myös fiktiiviseksi henkilöksi Hänen muistopäivänsä on 25. marraskuuta, joka on Suomessakin Katariinan nimipäivä Osa historioitsijoista arvelee hänen historialliseksi esikuvakseen Hypatia Aleksandrialaista, joka oli uusplatonilainen filosofi, matemaatikko ja opettaja ja jonka kiihkokristityt surmasivat Aleksandriassa 415

9 KATARIINA JA TEILIPYÖRÄ Ehkä tunnetuin osa legendasta on Katariinan kuolema Hänet tuomittiin kuolemaan teilauspyörässä, mutta teilipyörä tuhoutui hänen koskettaessaan sitä Tämän vuoksi teilipyörä tunnetaan myös katariinanpyöränä Pyhän Katariinan tunnus on hengen miekka ja särkynyt teilipyörä Jeanne d'arc ja lukuisat muut pyhimykset ovat kertoneet Pyhän Katariinan ilmestyneen heille Erityisesti oppineiden naisten suojelupyhimys

10 TUNNUSLAUSE ELI MOTTO Tunnuslause eli iskulause tai motto on lause tai hokema, josta aatteellinen, uskonnollinen tai muu liike tunnistetaan ja joka kuvaa sen tarkoitusta ja/tai tavoitteita Kuuluisia tunnus- tai iskulauseita ovat muun muassa Vapaus, veljeys ja tasa-arvo, joka on Ranskan suuren vallankumouksen aikainen iskulause ja Ranskan nykyisen tasavallan tunnuslause Monilla valtioilla, yliopistoilla ynnä muilla organisaatioilla on oma mottonsa, jotka ovat usein mutta ei välttämättä latinaksi Motto voidaan liittää myös vaakunan yhteyteen, mutta vaakunaselitykseen se ei kuulu Vuonna 1936 komitea ehdotti moton Vapaa vankka vakaa lisäämistä Suomen vaakunan yhteyteen, mutta esitystä ei kuitenkaan hyväksytty

11 SUOMEN VAAKUNA Suomen vaakuna on Suomen historiallinen vaakuna, jonka heraldinen selitys on määritelty laissa seuraavasti:»punaisessa kentässä kruunupäinen leijona, joka pitää oikean etujalan sijalla olevassa haarniskoidussa kädessä iskuun kohotettua miekkaa ja polkee takajaloillaan sapelia, leijona kruunuineen ja varuksineen, aseiden kahvat ja käsivarsihaarniskan nivelet kultaa sekä aseiden terät ja käsivarsihaarniska hopeaa; kenttään siroteltu yhdeksän hopearuusua.» (Laki Suomen vaakunasta (381/78)) Suomen vaakunan nykyisen ulkomuodon on suunnitellut Olof Eriksson Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä esiintyvän version pohjalta

12 KUSTAA VAASAN HAUTAMUISTOMERKKI Suomen vaakunan alkuperää ei tunneta varmasti Vanhin esiintymä on Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä Uppsalan tuomiokirkossa 1580-luvulta Suomen vaakunan leijona on samanlainen kuin Länsi-Götanmaan ja Smoolannin vaakunassa, ja se on alkujaan peräisin Ruotsin hallitsijasukuihin keskiajalla kuuluneesta Folkunga-suvun sukuvaakunasta; sama leijona on kuvattuna myös Ruotsin vaakunassa

13 SKANDINAAVISET LEIJONAT Folkunga-suvun vaakuna Norjan vaakuna Länsi-Göötanmaan vaakuna Smoolannin vaakuna

14 MIEKAT Kaksi erilaista miekkaa muistuttavat Karjalan vaakunassa esiintyviä Koska Ruotsi ja Venäjä kävivät Karjalan alueista vuosina ankaraa taistelua, tämän on toisinaan tulkittu symboloivan sitä, että Götan leijonalla on oikeassa etukäpälässä lännen suora miekka ja leijona polkee jalkoihinsa idän käyrän sapelin eli että Ruotsi murskaa Venäjän Toisaalta miekkojen on katsottu viittaavan myös kristittyihin ja mongoleihin, jotka vielä 1500-luvulla pitivät hallussaan laajoja alueita Etelä-Venäjällä, sekä mahdollisesti myös turkkilaisiin, joita kaikkialla Euroopassa tuohon aikaan pidettiin uhkana

15 SUURI VALTAKUNNANVAAKUNA Valtioneuvosto asetti 1934 komitean suunnittelemaan Suomen tasavallalle täydellisen vaakunan Mietinnössään komitea ehdotti Suomelle niin sanottua täysvaakunaa eli suurta valtakunnanvaakunaa Sen varsinainen vaakunakilpi olisi ollut Suomen vanhan leijonavaakunan kaltainen, mutta lisäksi vaakunassa olisi ollut kilvenkannattajina kaksi heraldista karhua, arvokruununa suuriruhtinaan kruunu sekä jalustana havuja ja tunnuslauseena ehdotuksessa oli vapaa, vankka, vakaa Täysvaakunaa ei koskaan otettu käyttöön

16 KARHU LEIJONAN TILALLE? Erityisesti pääkonsuli Rudolf Ray oli innokas saamaan karhun Suomen vaakunaeläimeksi Ruotsista lainatun leijonan tilalle Hän suunnitteli Suomelle aivan uuden vaakunan, jossa oli iestä katkova musta karhu Suomen vapautumista symboloimassa Tämä karhuvaakuna on kuvattuna Rayn Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1931 lahjoittamaan Itsenäisyyden kuusen muistokiveen

17 KOLME KRUUNUA Kolme kruunua (ruots. tre kronor) on ollut Ruotsin heraldinen kansallissymboli Folkunga-suvun leijonan jälkeen Sen tarkkaa taustaa ei tunneta, mutta vahvin oletus on, että se liittyy keskieurooppalaisessa taiteessa ja heraldiikassa tunnettuun kolmen kuninkaan teemaan, jonka tausta on taas evankeliumien tekstien tulkintaan Kristuksen syntymäpaikalla vierailleisiin itämaan tietäjiin tai kuninkaihin, joiden lukumäärää ei evankeliumeissa mainita, mutta joiden määräksi myöhempi perimätieto on asettanut useimmiten kolme antaen näille jopa nimet Kaspar, Melchior ja Balthasar Myöhemmin kruunujen on tulkittu tarkoittavan joko Kalmarin unionin aikaisia valtakunnanosia (Tanska, Ruotsi ja Norja) tai sen purkauduttua Ruotsin keskeisiä osia Sveanmaata, Göötanmaata ja Pohjanmaata eli Norlantia

18 ITÄMAAN TIETÄJÄT Itämaan tietäjät ovat Uudessa Testamentissa, Matteuksen evankeliumissa mainittuja oppineita, jotka Raamatun mukaan tulivat idästä Betlehemiin osoittamaan kunnioitusta ja tuomaan lahjoja Jeesuslapselle Päästyään perille he kumarsivat lasta ja antoivat hänelle kallisarvoisia lahjoja: kultaa, mirhaa ja suitsuketta Heidät tunnetaan myös nimillä kolme viisasta miestä tai kolme kuningasta, vaikkakaan Raamatussa ei mainita tietäjien lukumäärää Itämaan tietäjien pyhäinjäännös sijaitsee koristeellisessa kirstussa Kölnin tuomiokirkossa

19 LEGENDA KEHITTYY Tarina on kristittyjen keskuudessa suosittu ja sitä on muunneltu runsaasti Vanhoissa seinämaalauksissa tietäjien lukumäärä vaihtelee kahden ja kahdeksan välillä Perinteinen lukumäärä kolme näyttää tulleen Raamatussa mainittujen erilaisten lahjojen lukumäärästä Varsinkin katolisen kirkon piirissä heidän on yleisesti uskottu olleen kuninkaita, ja sen mukaisesti puhutaankin yleisesti kolmesta kuninkaasta Tällä nimellä heidät yleisesti tunnetaan protestanttisissakin maissa, vaikka protestanttiset kirkot puhuvatkin mieluummin itämaan viisaista tietäjistä

20 PAIKALLISIA PERINTEITÄ Loppiainen, jota vietetään tammikuun kuudentena päivänä, on läntisissä kirkkokunnissa itämaan tietäjien juhla, joka oli aluksi jouluakin tärkeämpi juhlapäivä Erityisesti espanjalaisessa kulttuuripiirissä loppiainen on edelleen tärkeä, sillä tietäjät kameleineen toimivat siellä joulupukin vastineena, joille lapset lähettävät kirjeitä Suomessa Tiernapoika-laulunäytelmä on erityinen kolmen kuninkaan muistoa vaaliva perinne Tietäjät lahjoineen, usein kameleineenkin ovat osa jouluseimiasetelmia, joissa tietäjät voivat saada hahmonsa paikallisesta kulttuurista

21 SYMBOLIIKKAA Kristillisessä taiteessa itämaan tietäjät monine variantteineen ovat hyvin suosittu aihe Usein heidän katsotaan symboloivan miehen kolmea ikäkautta, jolloin heidät esitetään nuorukaisena, aikuisena miehenä ja vanhuksena Joskus he kuvaavat myös 1300-luvulla tunnettuja kolmea manteretta: Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa, jolloin Kasparilla on itämaisia piirteitä, Melchior on vaalea ja Balthasar tummaihoinen, kuten Tiernapoikien Murjaanien kuningaskin Musiikillisesti tunnetuin esitys lienee ranskalainen Kolmen kuninkaan marssi, joka esiintyy myös Georges Bizet n musiikkisarjassa Arlesitar eli L Arlesienne ja josta on myös suomenkielinen sovitus, kuten esim. tässä:

22 MODERNEJA VARIANTTEJA

23 KÖLNIN KOLME KUNINGASTA Kolmen kuninkaan pyhäinjäännöslipas Kölnin tuomiokirkossa sisältää perimätiedon mukaan itämaan tietäjien luita, jotka Pyhä Helena löysi pyhiinvaellusmatkallaan Palestiinaan Perimätiedon mukaan hän vei jäännökset Konstantinopolin Hagia Sofia -kirkkoon, josta ne siirrettiin Milanoon ennen joutumistaan Kölniin vuonna 1164 Kyseessä on yksi läntisen kirkon merkittävimmistä pyhäinjäännöksistä, mikä lisäsi Kölnin merkitystä pyhiinvaelluskohteena ja nosti osaltaan kaupungin kirkollista statusta, mikä johti kaupungin tunnuksena toimivan suuren katedraalin rakentamiseen

24 KOLME KRUUNUA MATKAMUISTONA Kaikki Kölnin tuomiokirkkoon pyhiinvaelluksen tehneet saivat kantaa mukanaan kolmen kruunun kuvaa tunnustuksena ja muistona käynnistä Kolme kruunua esiintyvät paitsi tuomiokirkon koristelussa niin luonnollisesti myös Kölnin kaupungin vaakunassa, jossa ne yhdistyvät toiseen kaupunkiin liitettyyn tunnettuun pyhimystarinaan eli Pyhään Ursulaan ja hänen neitsyeeseensä, jotka perimätiedon mukaan hunnien kuningas Attila surmautti, kun nämä eivät suostuneet hänen sotilaidensa vaimoiksi Tosin kyseessä saattaa olla käännösvirhe ja alun perin kyse olikin vain 11 neitsyestä, mikä hiukan realistisemmalta kuulostaakin

25 KUNINKAALLISTA MATKAILUA Eräs tunnettu Kölnin kävijä oli Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpoika, joka vieraili kirkossa pyhäinjäännöstä katsomassa matkallaan kosimaan tulevaa kuningatartaan Blankaa Namurissa ja on katsottu, että hän olisi tuonut kolmen kruunun tematiikan Ruotsiin, joskin tunnus esiintyy jo hänen isoisänsä Maunu Ladonlukon sinettileimasimessa vaakunan ympärillä Maunu Eerikinpojan sisaren Eufemia Eerikintyttären poika Albrekt Mecklenburgilainen syrjäytti enonsa vallasta 1364, mihin päättyi Folkunga-suvun pitkäaikainen kuninkuus Koska leijona liittyi niin vahvasti Folkunga-sukuun, tarvitsi Albrekt nyt uutta tunnusta ja koska hän ilmeisesti piti omaa Mecklenburgin sukuvaakunaansa liian saksalaisena ja koska hän itsekin oli käynyt Kölnissä eli oli oikeutettu kantamaan kolmea kruunua, teki hän niistä oman ja samalla koko kuningaskunnan vaakunan, eikä sitä vakiinnuttuaan käytössä enää hallitsijasuvun muutostenkaan yhteydessä muutettu

26 MAUNO LADONLUKON JA ALBREKT MECKLENBURGILAISEN SINETIT

27 KOLME KRUUNUA HERALDIIKASSA

28 RUOTSIN SUURI VALTAKUNNAN VAAKUNA Vaakunaselitys: Suuren valtakunnanvaakunan muodostaa sininen pääkilpi, jonka kultainen risti jakaa neljään kenttään, sekä keskuskilpi, joka sisältää kuningassuvun sukuvaakunan Pääkilven ensimmäisessä ja neljännessä kentässä on kolme avointa kultaista kruunua siten järjestettynä, että niitä on ylempänä kaksi ja alempana yksi Pääkilven toisessa ja kolmannessa kentässä on kolme kulmittain kulkevaa hopeista virtaa, joiden päällä on pystyasentoinen, avoimella kruunulla kruunattu leijona, jonka kieli, hampaat ja kynnet ovat punaiset

29 VAAKUNASELITYS JATKUU Keskuskilpi on katkoinen Ensimmäisessä kentässä on Vasa-suvun vaakuna: sini-hopea-punahalkoinen kilpi, jossa on kultainen lyhde Toinen kenttä sisältää Bernadotte-suvun vaakunan: sinisessä kentässä vedestä kohoava silta, jossa on kolme holvikaarta ja kaksi sakaroitua tornia, kaikki hopeaa, sekä niiden yläpuolella kultainen kotka pää vasemmalle kääntyneenä ja siivet levitettyinä pitäen kiinni kultaista ukonvaajaa, sekä ylimpänä kultainen Otavan tähdistö Pääkilpi on kruunattu kuninkaallisella kruunulla ja siihen liittyy Serafiimi-ritarikunnan tunnus Kilvenkannattajina on kaksi taakse katsovaa, kuninkaallisella kruunulla kruunattua leijonaa hännät leikattuina punaisine kielineen, hampaineen ja kynsineen Leijonat seisovat kultaisella jalustalla Kaiken ympärillä on kuninkaallisella kruunulla kruunattu, kärpännahalla vuorattu purppurainen vaakunapeite kultaisine vuoreineen ja ympärille leikattuine töyhtömäisine nauhoineen