Viite: Lausuntopyyntö hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä / TEM/2221/ /2013

Transkriptio

1 LAUSUNTO TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä / TEM/2221/ /2013 Asia: Hankintalain kokonaisuudistus SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö. SOSTE on sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö, joka rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n varsinaisina jäseninä on 200 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteistyöjäseninä 65 muuta sosiaali- ja terveysalan toimijaa. Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta. Lisätietoja: Erityisasiantuntija Kirsi Väätämöinen, kirsi.vaatamoinen@soste.fi p SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vertti Kiukas pääsihteeri 1

2 SOSTEn LAUSUNTO Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Laatija: TEM Vastauksen määräpäivä: Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö Sisältö Johdanto, Tausta, Tavoitteet... 3 Jakelu, Vastausohjeet vastaanottajille... 3 Aikataulu, Vastuuvalmistelijan yhteystiedot:... 7 Asiasanat, Linkit... 7 Valmisteluryhmän mietinnöstä lausuminen Lausunnonantajia pyydetään täyttämään alla olevat kohdat joko valitsemalla haluttu vaihtoehto tarjotuista vaihtoehdoista tai täyttämällä vastauksille varattu tyhjä tekstikenttä. Mikään kohta ei ole pakollinen, joten lausunnonantaja saa itse päättää, mihin kohtiin se haluaa syöttää tietoa. Lausunnon antaminen on jaettu mietinnön sisältönä olevan hallituksen esityksen luonnoksen mukaisesti lukuihin ja niiden teemoihin Yleisperustelut Nykytila Mietinnössä esitetty hankintalakien systematiikka ja rakenne Vaikutusarviointi Hankintojen valvonta ja neuvonta Muu lausuminen yleisperusteluista Mietinnön lakiehdotukset Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettu laki luku - Lain tarkoitus, periaatteet ja määritelmät luku - soveltamisala luku -yhteishankinnat ja hankintojen varaaminen luku - kynnysarvot ja hankinnan ennakoidun arvon laskeminen luku - hankintamenettelyt Luku - velvollisuus ilmoittaa hankinnoista ja ilmoittamismenettely luku - tietojenvaihto Luku - hankinnan valmistelu, tarjouspyyntö ja hankinnan kohteen kuvaus luku - ehdokkaiden ja tarjoajien valinta sekä tarjouksen valinta luku - kansalliset menettelyt luku - sosiaali- ja terveyspalveluhankinnat sekä muut erityiset palveluhankinnat luku - julkiset käyttöoikeussopimukset luku - hankintaa koskevat päätökset ja hankintasopimus luku - oikeussuojakeinot luku - erinäiset säännökset Muuta lausuttavaa mietinnön hankintalakiehdotuksesta Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (ns. erityisalojen hankintalaki) Laki rikosrekisterilain 6 :n muuttamisesta Muut näkemykset mietinnöstä

3 Johdanto, Tausta, Tavoitteet Johdanto Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnössä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (hankintalaki), joka korvaisi vuoden 2007 hankintalain, hankinta-asetuksen sekä vuoden 2011 lain sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä. Laissa säädettäisiin edelleen julkisten viranomaisten ja muiden lain soveltamisalaan kuuluvien yksiköiden hankintojen kilpailuttamismenettelyistä ja niihin liittyvistä oikeusturvakeinoista. Samassa yhteydessä ehdotetaan säädettäväksi vastaavat kilpailuttamismenettelyt kattava laki vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (erityisalojen hankintalaki), joka korvaisi vuoden 2007 erityisalojen hankintalain. Mietinnön valmisteluryhmään ovat kuuluneet puheenjohtaja työ- ja elinkeinoministeriöstä ja jäseninä edustajat valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta, Suomen Yrittäjät ry:stä, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:sta, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:stä, Suomen Kuntaliitto ry:stä, SOSTE Suomen Sosiaali ja terveys ry:stä ja Hansel Oy:stä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään , jolloin direktiivien voimaansaattamisaika päättyy. Tausta Euroopan komissio antoi joulukuussa 2011 kolme julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevaa direktiiviehdotusta, jotka hyväksyttiin 18 päivänä huhtikuuta 2014 (2014/23/EU, 2014/24/EU ja 2014/25/EU). Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 11 päivänä marraskuuta 2013 julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta varten ohjausryhmän sekä valmistelusta vastaavan työryhmän, joiden toimikausi päättyi Valmisteluryhmä luovutti työministerille työnsä tuloksena syntyneen mietinnön. Tavoitteet Lausuntopyynnön tavoitteena on saada tietoon laajasti näkemyksiä työryhmän mietinnön sisällöstä, erityisesti asetettujen kysymysten osalta, hallituksen esityksen laatimisen pohjaksi. Jakelu, Vastausohjeet vastaanottajille Jakelu: Aalto-yliopisto Akava Akavan erityisalat A-klinikkasäätiö 3

4 AKT Asianajajaliitto Askolan kunta Autismisäätiö EETU ry EK Eläkeläiset ry Ensi- ja turvakotien liitto Epilepsialiitto ESKOT ry Espoon ammattioppilaitos Omnia Espoon kaupungin hankintakeskus Espoon kaupunki Finavia Finnwatch Fortum Haltik Harmaan talouden selvitysyksikkö/ Janne Marttinen Harvinaiset -verkosto HAUS Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Helsingin Energia Oy Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HUS Helsingin kaupungin hankintakeskus Helsingin kaupunki Helsingin seudun liikenne- kuntayhtymä HSL Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä HSY Helsingin yliopisto JHL Joensuun kaupunki Jyty Jyväskylän Energia Oy Jyväskylän kaupunki Jätelaitosyhdistys JLY Kainuun sosiaali-ja terveydenhuollon kuntayhtymä (perusterveydenhuolto, shp ja ehp) Kalajoen kaupungin viemärilaitos Kehitysvammaisten palvelusäätiö Kehitysvammaisten tukiliitto ry KELA Keravan kaupunki KHO Kiinteistötyönantajat ry KKK KKV KL-Kuntahankinnat Oy Kuurojen palvelusäätiö Lappeenrannan Energia Oy Lastensuojelun keskusliitto Liikennevirasto Linja-autoliito 4

5 LVM Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry MAO Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Metropolia ammattikorkeakoulu Oy Mielenterveyden keskusliitto MMM Motiva MP-net MTK Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA Nuorten Ystävät ry NV-verkosto Näkövammaisten keskusliitto ry OKM Oulun Energia Oy Oulun kaupunki Palkeet Palta ry PALTA ry PAM Parkanon kaupunki PLM Pohjois-Karjalan sairaanhoito-ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä PKSSKY (shp ja ehp) Poliisihallitus Posti PRO Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustusvoimat Puuteollisuus ry Pääesikunta Raaseporin kaupunki Rajavartiolaitos Rakennusliitto Rakennusteollisuus RT ry Reilu palvelu ry Riihimäen kaupunki RISE Rovaniemen kaupunki Rovaniemen koulutuskuntayhtymä SAK Samfundet Folkhälsan SamiSoster ry SAMS Samarbetsförbundet kring funktionshinder Seinäjoen kaupunki Senaatti-kiinteistöt Seutuhankinta Oy Kotka Sininauhaliitto SLL SM 5

6 Sosiaalialan Työnantajat ry STM STTK Suomen Kuntaliitto Suomen lääkäriliitto Suomen Mielenterveysseura Suomen puheterapeuttiliitto Suomen Yrittäjät Super Syke Tampereen kaupunki Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Tehy Tekniikan akateemiset TEK Terveyspalvelualan Liitto ry Trafi Turun vesi- liikelaitos Tyrnävän kunta työ- ja elinkeinoministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Työsyke Oy UM Vaalan kunta Vaalijalan kuntayhtymä (erityishuolto) Valtiokonttori Valtori Vammaisfoorumi Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Vanhustyön keskusliitto Vantaan kaupungin hankintakeskus Vantaan kaupunki Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä VSSHP (shp) Verohallinto Vesilaitosyhdistys VVY VM VNHY VNK WWF Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Ylä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (yhteistoiminta-alue) YM Vastausohjeet vastaanottajille Lausunnot pyydetään antamaan ensisijaisesti tämän palvelun kautta viimeistään maanantaina Halutessanne voitte vaihtoehtoisesti toimittaa lausunnon sähköpostitse työ- ja elinkeinoministeriöön osoitteiseen kirjaamo(at)tem.fi word-, pdf-, rtf- tai openoffice (odt)-tiedostona. Lausuntoa ei tarvitse lähettää postitse. Lausunnon voi antaa kuka tahansa. Lausuntopyynnön asianumero on TEM/2221/ /

7 Lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esitykseksi löytyvät pdf-tiedostoina kohdasta "Asiasanat, linkit, liitteet". Lausuntopyyntö löytyy lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta. Aikataulu, Vastuuvalmistelijan yhteystiedot: Aikataulu Lausunto tulee toimittaa tämän palvelun kautta tai edellä vastausohjeissa kuvatulla tavalla työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon viimeistään maanantaina Vastuuvalmistelijan yhteystiedot: Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, työ- ja elinkeinoministeriö. Puh , markus.ukkola(at)tem.fi Ylitarkastaja Tarja Sinivuori-Boldt, työ- ja elinkeinoministeriö. Puh , tarja.sinivuoriboldt(at)tem.fi Asiasanat, Linkit Asiasanat julkiset hankinnat, erityisalojen hankintalaki, hankintalaki, käyttöoikeussopimukset, hankintadirektiivi Linkit stuksen_valmisteluryhman_mietinto - Linkki työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuille lausuntopyyntöön ja mietintöön. Liitteet: Valmisteluryhmän mietinnöstä lausuminen Lausunnonantajia pyydetään täyttämään alla olevat kohdat joko valitsemalla haluttu vaihtoehto tarjotuista vaihtoehdoista tai täyttämällä vastauksille varattu tyhjä tekstikenttä. Mikään kohta ei ole pakollinen, joten lausunnonantaja saa itse päättää, mihin kohtiin se haluaa syöttää tietoa. Lausunnon antaminen on jaettu mietinnön sisältönä olevan hallituksen esityksen luonnoksen mukaisesti lukuihin ja niiden teemoihin. Yleisperustelut Tässä osiossa on mahdollista lausua mietinnön yleisperusteluja koskevista luvuista ja niiden sisällöstä. 7

8 1. Nykytila Mietinnön nykytilaa koskevassa luvussa esitellään ja arvioidaan hankintalain sisällön, soveltamisen ja käytännön hankintatoimen nykytilaa. Lukuun sisältyy myös EU-oikeuden sekä kansainvälisen vertailun osiot. Näkemykset mietinnön nykytilaa koskevasta luvusta: Luku antaa kokonaisuudessaan varsin kattavan yleiskuvan tilanteesta. Siitä nousee eri kohtia yhdistellen esiin jo direktiivissä esiintyvä keskeinen ristiriita: pyrkimykset yhtäältä kustannusten säästöön yhteishankintojen kautta ja hankintoja keskittämällä, mikä kasvattaa hankintojen volyymia, ja toisaalta pk-yritysten aseman parantamiseen, mikä edellyttäisi pienempiä hankintoja. Niin komission tausta-asiakirjassa kuin kansallisten hankintayksikköjen ja toimittajien taholta on todettu, että pienempien hankintojen osalta lakisääteisten menettelyjen kustannukset eivät ole kohtuullisessa suhteessa niillä saavutettaviin hyötyihin. Luvussa mainitaan kilpailuttamisen voimakas lisääntyminen sote-palveluissa (vuotuinen kasvu keskimäärin 11,6 % v ) ja ja yksityisten sote-palvelujen tuotannon kasvu (arvo lähes 25% terveyspalveluissa ja 30% sosiaalipalveluissa v.2012). Tätä tulisi vielä täydentää tiedolla hoiva-alan voimakkaasta keskittymisestä pääomasijoittajien omistamille suuryrityksille. Viisi tällaista yritystä on jo nyt vallannut huomattavan osuuden markkinoista ja niiden ilmoittama tavoite on 50%:n markkinaosuus vuoteen 2023 mennessä. Pitkällä tähtäimellä keskittymiskehitys ei edistä toimivia markkinoita eikä veronmaksajien etua. Jo nyt se on koitunut monen pk-yrityksen kohtaloksi. Palvelujen käyttäjien kannalta olennaista on se luvussa esiin tuotu seikka, että hinta on liian usein syrjäyttänyt laadun erityisesti sote-palveluja kilpailutettaessa. Tähän ovat myötävaikuttaneet niin menettelyjen muotoihin kohdistuvat vaatimukset kuin hankintojen tekeminen suurina kokonaisuuksina, jolloin asiakkaiden yksilölliset tarpeet jäävät vähälle huomiolle. Kuitenkin etenkin sosiaalipalveluille on keskeistä niiden korostuneen henkilökohtainen luonne, joka edellyttäisi palvelukokonaisuuksien henkilökohtaista räätälöintiä kunkin asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Tässä luvussa pitäisi tuoda selvästi esiin myös se näkökohta, että valtion, kuntien ja muiden hankintayksikköjen hankintatoimi ei ole vapaata silloinkaan, kun hankinnat jäävät hankintalain kynnysarvojen alle. Hyvän hallintotavan ohella hankintayksikköjä sitovat lakia alemman tason ohjeistus ja menettelysäännöt, jotka ulottuvat hyvinkin pieniin hankintoihin. Yllä esitetyn perusteella lähtökohdaksi tulisi ottaa kynnysarvojen nostaminen direktiivien asettamille tasoille, mikä antaisi hankintayksiköille enemmän käytännön mahdollisuuksia tehdä hankintoja yksilöllisesti ja pieniltä paikallisilta toimijoilta. Näin toteutettaisiin hallitusohjelman linjausta, jonka mukaan EU-säännösten toimeenpanossa pidättäydytään kansallisesta lisäsääntelystä. 8

9 2. Mietinnössä esitetty hankintalakien systematiikka ja rakenne Mietinnön 3 luvussa käsitellään siinä esitettyä hankintalakien rakennetta ja systematiikkaa. EU:n uudet kolme hankinta- ja käyttöoikeussopimusdirektiiviä esitetään pantavaksi täytäntöön kansallisessa laissa kahtena lakina: hankintalaki ja erityisalojen hankintalaki. Käyttöoikeussopimuksia koskevan direktiivin määräykset ehdotetaan täytäntöönpantaviksi hankintalakien sisällä omissa luvuissaan. Voimassa olevan hankinta-asetuksen ilmoittamista ja viestintää koskevat säännöt ehdotetaan sisällytettäviksi hankintalakeihin. EU-kynnysarvon alittavista hankinnoista, sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoista ja muista erityisistä hankinnoista ehdotetaan säädettäviksi omissa luvuissaan hankintalakien sisällä. Näkemykset mietinnön ehdotuksista koskien lakien systematiikkaa ja rakennetta: Ehdotuksilla tavoitellaan rakenteen ja systematiikan osalta mahdollisimman johdonmukaista ja selkeää kokonaisuutta, mikä ei ole pohjamateriaalin direktiivit ja oikeuskäytäntö perusteella helppoa. Tuloksena on kuitenkin reunaehdot huomioiden kohtuullisen helposti hahmottuva kokonaisuus, joka rakenteellisesti sisältää useita parannuksia nykylakiin. 3. Vaikutusarviointi Mietinnön luvussa 4 käsitellään sen sisältämien ehdotusten vaikutuksia. Luvussa arvioidaan muun muassa vaikutuksia yrityksiin, viranomaisiin, hallinnolliseen taakkaan sekä ympäristöön ja yhteiskuntaan. Myös kansallisten kynnysarvojen nostamisen vaikutuksia on arvioitu luvussa. Osa vaikutusarvioinnista on vielä tekemättä mietinnössä. Hankintayksiköitä edustavia lausunnonantajia pyydetään lausumaan erityisesti mietinnön lakiehdotusten vaikutuksista hankintayksiköiden hallinnolliseen taakkaan, hankinnoista ilmoittamisen määrän vähenemiseen sekä lain kansalliset kynnysarvot alittavien ns. pienhankintojen toteuttamisen tapoihin. Tarjoajia, ehdokkaita ja toimittajia edustavia lausunnonantajia pyydetään lausumaan erityisesti mietinnön lakiehdotusten vaikutuksista liiketoimintamahdollisuuksiin, julkisten hankintojen houkuttelevuuteen ja hallinnolliseen taakkaan sekä markkinoiden toimintaan yleisesti. Kansalaisjärjestöjä sekä muita kuin hankintayksiköitä ja tarjoajia edustavia lausunnonantajia pyydetään lausumaan erityisesti mietinnön vaikutuksista julkisten hankintojen laatuun, sekä ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksista. Näkemykset mietinnön ehdotusten vaikutuksista sekä näkemykset mietinnön vaikutusarviointia koskevasta luvusta (mm. mitä puuttuu ja onko vaikutuksia arvioitu mielestänne oikein): Ehdotusten vaikutukset kohdistuvat järjestöihin vaihtelevasti palveluntuottajina ja hankintayksikköinä, jolloin niiden tilanteet rinnastuvat vastaavasti yrityksiin tai viranomaisiin, olematta kuitenkaan täysin yhtenevät näiden kanssa. Vaikutuksia on arvioitu mahdollisuuksien rajoissa varsin kattavasti. Hallinnollisen taakan osalta tulisi kuitenkin vielä mainita 9

10 rikosrekisteriotteiden hankkimisesta toimittajille koituva rasite. Vaatimus on uusi ja siitä koituva taakka riippuu siitä, miten moneen vastuuasemassa olevaan henkilöön vaatimus kohdentuu, miten työlästä otteiden hankkiminen on, kuinka kauan se kestää ja miten suuri on otteesta perittävä maksu. Myös sähköisten tietojenvaihdon käyttöön ottaminen on uusi velvoite ja sen edellyttämät investoinnit huomioon ottaen on perusteltua rajata velvoite EU-kynnysarvon ylittäviin hankintoihin. Yhteiskunnalliset vaikutukset, mukaan lukien työllisyys-, sosiaaliset ja laatunäkökohdat, ovat vielä arvioimatta. Siinä yhteydessä on syytä tarkastella lakien vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiin. SOSTE on systemaattisesti tuonut esiin tarpeen varmistaa asiakkaiden kuuleminen ja oikeussuoja heitä koskevissa sote-palveluhankinnoissa. Tämä on hankintalakiehdotuksissa ratkaistu viittaamalla substanssilainsäädäntöön sisältyviin velvoitteisiin ja oikeussuojaan. Tilanne on asiakkaiden oikeussuojan kannalta pulmallinen, kuten SOSTE on mietintöä täydentävässä lausumassaan todennut. Se muuttuu vielä pulmallisemmaksi, jos hallitusohjelmassa kaavailtu laki kuntien vapauttamiseksi joistakin lakisääteisistä velvoitteista toteutuu ja jos se kohdentuu sotepalvelujen asiakkaiden kannalta merkittäviin säädöksiin. Tällöin niihin myös viittaava säädös tyhjenee sisällöllisesti. Kynnysarvojen osalta käy selvästi ilmi, että niiden esitetty korottaminen veisi hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle lukumääräisesti suuren mutta arvomääräisesti äärimmäisen pienen osan hankinnoista. Tämä osoittaa, että prosesseja pyöritetään hyvin pienien taloudellisten intressien vuoksi, mikä ei ole julkisten resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Korottamisen varaa on ehdotettua enemmän. 4. Hankintojen valvonta ja neuvonta Mietinnön luvuissa , , sekä käsitellään julkisten hankintojen ja hankintalainsäädännön valvontaa ja neuvontaa. Uudet EU:n hankintadirektiivit edellyttävät, että jokaisessa jäsenvaltiossa on valvonnan järjestelmä, jossa valvonnan tulokset voidaan viedä eteenpäin ja julkaista. Mietinnössä esitetään, että Suomessa nykyisin oleva valvonnan järjestelmä on riittävä täyttämään hankintadirektiivien vaatimukset ja valvonnan muut tarpeet. Hankintadirektiivit edellyttävät myös hankintalainsäädännön neuvonnan olemassaoloa kaikissa jäsenvaltioissa. Mietinnössä ehdotetaan, että työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa neuvontaa valtionavustuslain mukaisesti siten, että direktiivien vaatimukset neuvonnasta täyttyvät. Onko näkemyksenne mukaan mietinnössä esitetty valvonnan toteuttamistapa riittävä vai tulisiko näkemyksenne mukaan Suomeen perustaa hankintalainsäädännön valvontaa toteuttava elin tai antaa valvontatehtävä olemassaolevalle viranomaiselle? Mietinnön ehdotukset ovat riittäviä Valvontaa varten tulisi perustaa uusi viranomainen tai muu elin Valvontatehtävä tulisi antaa olemassa olevalle viranomaiselle tai muulle yksikölle, kenelle 10

11 Perustelut edellä esitetylle näkemykselle Valvonta otaksuttavasti täyttää direktiivin vaatimukset, mikä ei tarkoita sitä, että valvonta olisi riittävää. Nykyisessä taloustilanteessa ei liene realistista odottaa resurssien merkittävää lisäämistä, jolloin paino tulisi asettaa pikemminkin pulmien ehkäisyyn kuin niiden korjaamiseen. Käytännössä se tarkoittaa ensisijaista panostusta neuvontaan. Myös mietinnössä esitetty mahdollisuus hankintojen neuvottelukunnan perustamiseen on varteenotettava ajatus. Näkemykset mietinnön julkisten hankintojen neuvontaa koskevasta teemasta: Sinänsä paikkansa pitävä selvitys eri tahojen tarjoamasta neuvonnasta antaa asiasta todellisuutta ruusuisemman kuvan. Käytännössä tarjolla oleva neuvonta on hajanaista eikä riitä vastaamaan sen tarpeeseen. Mietintöön sisältyvä ehdotus, että TEM tulee rahoittamaan neuvontatehtäviä valtionavustuslain mukaisesti siten, että direktiivin vaatimukset neuvonnasta täyttyvät, on kannatettava. Neuvontaa tulee tarkastella kokonaisuutena ja katsoa miten parhaiten täytetään kaikkien osapuolten niin ostajien kuin myyjienkin - tarpeet. Tehdäänkö se keskitetysti, kenties viranomaisvoimin, vai eriytetysti eri kohderyhmille kuka tekee ja miten. Myös se, miten paljon panostetaan mihinkin (jos on useita eri neuvontapalveluja) ja miten varmistetaan toiminnan jatkuvuus. 5. Muu lausuminen yleisperusteluista Muut näkemyksenne yleisperusteluja koskevista mietinnön luvuista 1-5: Mietinnön lakiehdotukset Tässä osiossa on mahdollista lausua itse lakiehdotuksista teemoittain. Lausunnonantajia pyydetään antamaan näkemyksensä kunkin teeman osalta erikseen. Näkemyksiä voi antaa myös kyseisiä lakiehdotuksia koskevista yksityiskohtaisista perusteluista. 11

12 Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettu laki 1 luku - Lain tarkoitus, periaatteet ja määritelmät Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 1 luvussa säädettäisiin lain tarkoituksesta, periaatteista ja määritelmistä kuten hankintasopimuksesta, käyttöoikeussopimuksesta ja hankintayksiköistä. Näkemykset ehdotetun hankintalain tarkoitusta, periaatteita ja määritelmiä koskevista säännöksistä: Ehdotukseen sisältyvä julkisoikeudellisen laitoksen määritelmä on säilytetty muuttumattomana ja se vastaa direktiivissä niin ikään muuttumattomana pidettyä määritelmää. Direktiivin säädöksen taustalla oleva EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö koostuu tapauksista, jotka eivät ole suoraan verrannollisia tyypillisiin suomalaisiin kansalaisjärjestöihin. Siten säädöksen sisällön tulkinta, joka on johtanut siihen, että erityisesti julkista tukea saavat sosiaali- ja terveysalan yhdistykset ja säätiöt katsotaan yhä useammin julkisoikeudellisiksi laitoksiksi, voidaan kyseenalaistaa. Hankintalakien säätämisen yhteydessä tulee selvittää järjestöjen asemaa yleishyödyllisinä toimijoina ja tarvittaessa keventää niiden hallinnollisia rasitteita erityissäädöksin. 2 luku - soveltamisala Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 2 luvussa säädettäsiin hankintalain soveltamisalasta ja sen rajauksista. 2 lukuun sisältyvät säännökset myös sekamuotoisista sopimuksista, sidosyksikkösuhteesta, hankinnoista toiselta hankintayksiköltä, puolustus- ja turvallisuushankinnoista sekä julkisten hankintojen kansainvälisestä ulottuvuudesta. Mietinnön sisältämissä lakiehdotuksissa sidosyksikkösuhteen edellytykset on säädetty hankintadirektiivin mukaisesti sidottuina sidosyksikön markkinoilla toimimisen ja määräysvaltaa käyttäviin hankintayksiköihin kohdistuvan liikevaihdon prosenttiosuuteen kokonaisliikevaihdosta. Pitäisikö näkemyksenne mukaan hankintalaissa säätää sidosyksikkösuhteesta x Mietinnössä ehdotetulla tavalla ulosmyynnin prosenttiosuuksien tasosta säätämällä vai jollain muulla tavalla? Perustelut edellä tehdylle valinnalle sekä muun tavan kuvaus Prosenttiosuus on selkeä tapa säätää ulosmyynnin tasosta. Esiin nostetut muut tavat, joissa mukaan tuotaisiin kilpailuoikeuden alaan kuuluvia elementtejä, olisivat erittäin tulkinnanvaraisia ja omiaan aiheuttamaan oikeudellista epävarmuutta ja pulmia käytännön soveltamisessa. 12

13 Jos hankintalaissa säädettäisiin sidosyksikkösuhteesta ulosmyynnin prosenttiosuuksien tasosta säätämällä, mikä olisi oikea sallitun ulosmyynnin prosenttimääräinen taso? 0 % 10 % x 20 % Jokin muu, mikä Perustelut edellä tehdylle valinnalle: Direktiiveissä on painotettu sen tärkeyttä, että viranomaiset voivat suorittaa tehtävänsä mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla, mukaan lukien yhteistyössä toisten viranomaisten kanssa. Tähän perustuu myös mahdollisuus sidosyksikköjen hyödyntämiseen annetuissa rajoissa. Direktiivin säätäjät katsoivat perustelluksi sallia ulosmyynti 20%:iin asti. Suomessa ei ole mitään syytä mennä EU:ta pidemmälle hankintayksikköjen toimintavapauden rajoittamisessa, vaan raja tulee asettaa siihen, mihin direktiivi velvoittaa eli 20%:iin. Katsotteko, että sidosyksikkösuhdetta ja toiselta hankintayksiköltä tehtyä hankintaa koskevat säännökset ovat tarpeellisia hankintayksiköille x Kyllä Ei Perustelut edellä tehdylle valinnalle: Säädökset ovat tarpeen oikeustilan selventämiseksi. Jos edustatte hankintayksiköitä, aiotteko soveltaa sidosyksikkösuhdetta tai toiselta hankintayksiköltä tehtyä hankintaa koskevaa soveltamisalapoikkeusta tulevaisuudessa Kyllä, missä tilanteessa Ei Näkemykset ehdotetun lain muista soveltamisalaa ja sen rajauksia koskevista säännöksistä: 13

14 3 luku -yhteishankinnat ja hankintojen varaaminen Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 3 luvussa säädettäisiin yhteishankinnoista muun muassa yhteishankintayksikköä käyttäen. Luvussa säädettäisiin myös hankintojen varaamisesta työohjelmien puitteissa toteutettaviksi ja tarjouskilpailuun osallistumisen rajoittamisesta vammaisia henkilöitä tai muita heikommassa asemassa olevia henkilöitä työllistäville toimittajille. Näkemykset yhteishankintoja ja hankintojen varaamista koskevista säännöksistä: Säädökset perustuvat direktiiviin ja ovat tarpeellisia. Niiden kautta hankintatointa voidaan kehittää ammattimaisemmaksi ja tehokkaammaksi sekä ottaa paremmin huomioon sosiaalisia työllistämiseen liittyviä näkökohtia. Toisin kuin direktiivissä, mietinnön lakiehdotuksessa yhteishankintayksikön toiminnan edellytetään kohdistuvan sen omistajiin. Hankintayksikköasemassa olevien järjestöjen kannalta välttämätöntä on, että omistajuus kattaa myös välillisen omistajuuden, jolloin omistajiksi katsotaan esimerkiksi yhdistysmuotoisen yhteishankintayksikön jäsenet taikka jäsenjärjestöt. Tämä on ehdotuksessa huomioitu. 4 luku - kynnysarvot ja hankinnan ennakoidun arvon laskeminen Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 4 luvussa säädettäisiin EU-kynnysarvoista ja kansallisista kynnysarvoista sekä tähän liittyen hankinnan ja käyttöoikeussopimuksen ennakoidun arvon laskemisesta. Mietinnössä esitetään kansallisten kynnysarvojen nostamista siten, että tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvo nostettaisiin eurosta euroon, sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen sekä muiden erityisten hankintojen kynnysarvo nostettaisiin eurosta euroon, palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten kynnysarvo nostettaisiin eurosta euroon ja käyttöoikeusurakoiden kynnysarvo nostettaisiin eurosta euroon. Rakennusurakoiden ja eräiden koulutuspalveluiden kansalliset kynnysarvot ehdotetaan pysytettäviksi nykytasolla. Onko näkemyksenne mukaan tavara- ja palveluhankintoja koskevan kynnysarvon nostaminen mietinnön ehdottamalla tavalla Liian suuri kynnysarvojen korotus Riittävä kynnysarvojen korotus x Liian matala kynnysarvojen korotus 14

15 Mahdolliset perustelut näkemykselle ja mahdollinen näkemyksenne tavara- ja palveluhankintojen kansalliseksi kynnysarvoksi perusteluineen: SOSTEn näkemys on, että tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvo tulisi saattaa direktiivien mukaiseksi eli että kansallista säädäntöä ei tarvittaisi lainkaan. Tämä ei kuitenkaan saanut kannatusta mietintöä valmistelleessa ryhmässä. Mietinnössä esitetty korotus euroon on ehdottomasti pienin hyväksyttävissä oleva korotus. Yllä kohdissa 1 ja 3 on jo todettu, että hankintamenettelyjen kustannukset eivät vastaa niistä saatavia hyötyjä pienemmissä hankinnoissa ja että valtaosa hankintaprosesseihin käytettävistä resursseista kohdistuu arvomääräisesti pieniin hankintoihin. Etenkin julkista tukea saavissa pienissä ja keskisuurissa järjestöissä lakisääteisten hankintamenettelyjen kustannukset nielevät epätarkoituksenmukaisen suuren osan saaduista avustuksista. Tämä ei ole julkisten varojen tehokasta käyttöä. Vaikka kansallisia menettelyjä esitetään mietinnössä yksinkertaistettaviksi ja siten jonkinasteista helpotusta voitaneen odottaa, se ei muuta sitä tosiseikkaa, että nämä resurssit voitaisiin hyvin vapauttaa parempaan käyttöön. Asianmukainen kilpailutus pienhankinnoissa voidaan varmistaa lakia alhaisemman tason ohjeistuksin ja menettelyvelvoitteiden kautta, jotka ovat jo nyt käytössä valtaosassa hankintayksikköjä. Onko näkemyksenne mukaan sosiaali- ja terveyspalveluhankintoja sekä eräitä muita hankintoja koskevan kynnysarvon nostaminen mietinnön ehdottamalla tavalla Liian suuri kynnysarvojen korotus x Riittävä kynnysarvojen korotus Liian matala kynnysarvojen korotus Mahdolliset perustelut näkemykselle ja mahdollinen näkemyksenne sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen sekä eräiden muiden palveluhankintojen kansalliseksi kynnysarvoksi perusteluineen: Kuten mietintöön liitetyssä SOSTEn eriävässä mielipiteessä on todettu, EU:n hankintadirektiivejä ei ole alun perin laadittu huomioimaan sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka miellettiin pitkään sisämarkkinasääntelyn ulkopuolisiksi toiminnoiksi. Hankintamenettelyt soveltuvatkin huonosti sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintoihin, koska olennaista niissä - etenkin sosiaalipalveluissa - on yksilöllisyys ja henkilökohtaisuus. Tyypillistä on sekin, että monet palvelujen käyttäjät tarvitsevat useita palveluja samaan aikaan ja tarpeet muuttuvat ajan myötä. Kunkin palvelun käyttäjän tilanne tulisi arvioida erikseen ja kokonaisvaltaisesti ja palvelut räätälöidä vastaamaan käyttäjän tarpeita. Kokonaisvaltaisuuteen kuuluu myös se, että palvelut pyritään tarjoamaan lähellä käyttäjiä. Tämä vaikuttaa paitsi käytännön edellytyksiin hyödyntää kyseistä palvelua, myös esimerkiksi asumispalveluissa elinympäristön ja palvelun käyttäjän sosiaalisten verkostojen kautta koko hänen hyvinvointiinsa. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut otettiin osaksi direktiivejä, se tehtiin tiedostaen niiden henkilökohtainen ja paikallinen luonne, minkä takia jäsenmaille jätettiin huomattavan paljon harkintavaltaa. Kynnysarvo asetettiin euroon (erityisaloilla euroon), koska sitä pienempien hankintojen ei katsota kiinnostavan muiden jäsenmaiden palveluntarjoajia kuin erityistapauksissa, kuten unionin rahoittaessa rajat ylittäviä hankkeita. Myös kansallisessa 15

16 katsannossa kynnysarvo on kohtuullinen ja ylittyy pääsääntöisesti monivuotisiksi tehtävissä sote-palvelusopimuksissa helposti. HILMA-tietokannasta ei ole saatavissa luotettavia tietoja, mutta suuntaa antavan arvion mukaan sote-hankinnoista arvomääräisesti vain noin 1 % jäisi hankintalain ulkopuolelle, jos kynnysarvo olisi euroa. Kappalemääräisesti ulkopuolelle jäisi vajaa puolet. Viitaten siihen, mitä yllä on sanottu tavara- ja palveluhankintoihin kynnysarvosta, toteamme, että myös sosiaali- ja terveyspalveluissa lakisääteiset menettelyvelvoitteet on prosessiekonomisista syistä järkevää kohdentaa arvomääräisesti suuriin, direktiivien kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Alempaa kynnysarvoa on puollettu sillä, että sen tuomasta ilmoitusvelvollisuudesta seuraava suurempi avoimuus edesauttaisi pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia. Käytäntö ei kuitenkaan tue tätä olettamaa. Nykyinen kynnysarvo on huomattavasti alhaisempi ja sen soveltaminen on johtanut hoiva-alan kiihtyvään keskittymiseen suurille, pääomasijoittajien omistamille toimijoille, kuten yllä kohdassa 1 on todettu. Todennäköisempää on, että pakollinen kilpailuttaminen suosii käytettävästä hankintamenettelystä riippumatta suuria toimijoita, joilla on puolellaan mittakaavaetu niin toimintojen keskittämisen kuin hankintaosaamisenkin suhteen. Markkinoiden keskittyminen ei ole niiden kehittymisen kannalta suotavaa eikä veronmaksajien etujen mukaista. Direktiivin antama liikkumavara tulee ottaa täysimääräisesti käyttöön. Kynnysarvon asettaminen euroon lisää hankintayksikköjen käytössä olevaa joustovaraa ja tekee helpommaksi niin yksilölliset, asiakkaiden henkilökohtaiset tarpeet kuin pienten paikallisten yritysten tarjonnankin huomioon ottavat ratkaisut. Onko näkemyksenne mukaan palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten kynnysarvon nostaminen mietinnön ehdottamalla tavalla Liian suuri kynnysarvojen korotus Riittävä kynnysarvojen korotus Liian matala kynnysarvojen korotus Mahdolliset perustelut näkemykselle ja mahdollinen näkemyksenne palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten kansalliseksi kynnysarvoksi perusteluineen: Onko näkemyksenne mukaan käyttöoikeusurakoita koskevan kynnysarvon nostaminen mietinnön ehdottamalla tavalla Liian suuri kynnysarvojen korotus Riittävä kynnysarvojen korotus Liian matala kynnysarvojen korotus 16

17 Mahdolliset perustelut näkemykselle ja mahdollinen näkemyksenne käyttöoikeusurakoiden kansalliseksi kynnysarvoksi perusteluineen: Näkemyksenne rakennusurakoiden ja eräiden koulutuspalveuhankintojen kansallisen kynnysarvon tasosta: Muut näkemyksenne kynnysarvoja ja ennakoidun arvon laskemista koskevista säännöksistä: Käytännössä ennakoidun arvon laskemisessa on osoittautunut pulmalliseksi sen määrittäminen, milloin erillisistä hankintatapahtumista muodostuu yhdeksi hankinnaksi katsottava kokonaisuus. Mietinnön perusteluihin sisältyvää ansiokasta selvitystä ennakoidun arvon laskemisesta voisi vielä rikastuttaa tätä valottavin esimerkein. 5 luku - hankintamenettelyt Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 5 luvussa säädettäisiin hankintamenettelyistä. Keskeisimmät muutokset koskevat neuvottelumenettelyn käyttöalan laajentamista ja neuvottelujen kulun säännösten täsmentämistä sekä dynaamisen hankintajärjestelmän virtaviivaistamista. Mietintöön sisältyy myös kaksi uutta hankintamenettelyä: innovaatiokumppanuus sekä sähköiset luettelot. Näkemykset avoimen ja rajoitetun menettelyn säännöksistä: Näkemykset neuvottelumenettelyä ja kilpailullista neuvottelumenettelyä koskevista säännöksistä: 17

18 Neuvottelumenettelyn käyttöalan laajentaminen on tervetullut uudistus, jota valitettavasti vesittävät rajoitukset, joiden mukaan hankinta-asiakirjoissa esitetyistä vähimmäisvaatimuksista ja valinta- sekä vertailuperusteista ei saa neuvotella. Lakiehdotuksen perusteluissa on pyritty löytämään ratkaisuja, joilla menettelyä voidaan kuitenkin soveltaa huomioiden direktiivin asettamat rajoitteet. Ylipäätään neuvottelullisten mahdollisuuksien lisääminen on omiaan edistämään sekä hankintayksikköjen että toimittajien asemaa hankittaessa palveluja, joiden sisältö on lähtökohtaisesti vaikeasti määriteltävissä. Menettelyjen käyttöä ei ole syytä rajoittaa enemmän, kuin mikä on välttämätöntä. Koska direktiivin perusteluissa neuvottelumenettelyjen käyttäminen on suoranaisesti kielletty ainoastaan silloin, kun kyseessä ovat käyttövalmiit palvelut tai tavarat, joita markkinoiden monet eri toimijat pystyvät tarjoamaan, soveltamisalaa koskevien pykälien muotoilua on vielä syytä tarkistaa silmälläpitäen mahdollisia väljennyksiä niin, että pykäliin sisällytettyjä edellytyksiä ei esitettäisi ehdottomina. Näkemykset suorahankintaa ja suorahankintaa lisätilauksissa koskevista säännöksistä: Näkemykset innovaatiokumppanuutta koskevista säännöksistä: Innovaatiokumppanuus on tervetullut uutuus, jonka soveltamisala on myös rajoitettu hankintoihin, joita ei voida tehdä markkinoilla jo saatavilla olevia ratkaisuja käyttämällä. Uutena menettelynä sen käyttöönotto voi osoittautua haasteelliseksi, mutta parhaimmillaan se voi tarjota uudenlaisia mahdollisuuksia yhteistyöhön kehitettäessä entistä laadukkaampia hankintoja. Näkemykset puitejärjestelyä koskevista säännöksistä: Näkemykset sähköistä huutokauppaa ja dynaamista hankintajärjestelmää koskevista säännöksistä: 18

19 Näkemykset sähköistä luetteloa koskevista säännöksistä: Näkemykset suunnittelukilpailua koskevista säännöksistä: Näkemykset tarjousten ja osallistumishakemusten jättämisen vähimmäismääräaikoja koskevista säännöksistä: 7 Luku - velvollisuus ilmoittaa hankinnoista ja ilmoittamismenettely Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 7 luvussa säädettäisiin hankinnoista ilmoittamisen velvoitteesta sekä ilmoittamisen yksityiskohdista. Näkemykset 7 luvun hankinnoista ilmoittamista koskevista säännöksistä: 19

20 8 luku - tietojenvaihto Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 8 luvussa säädettäisiin hankintamenettelyn tietojenvaihdosta ja viestinnästä. Mietinnössä ehdotetaan muutettavaksi hankintalakia siten, että viimeistään vuonna 2018 kaikkien hankintayksiköiden tulee siirtyä täysin sähköiseen tietojenvaihtoon hankintamenetelyissä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tarjouspyyntöasiakirjojen asettamista sähköisesti kaikkien saataville verkossa sekä tarjousten ja osallistumishakemusten sähköistä vastaanottamista. Hankinta-asetuksen viestintää koskevat säännökset tuotaisiin hankintalain 8 lukuun. 8 lukuun sisältyisi myös nykyistä tarkemmat säännökset tietoturvallisuudesta. Näkemykset 8 luvun tietojenvaihtoa koskevista säännöksistä: Tavoite sähköiseen tietojenvaihtoon siirtymisestä on hyvä ja alkuinvestointien jälkeen se tullee helpottamaan hankintamenettelyjä. Sähköiseen tietojenvaihtoon soveltuvia järjestelmiä on kuitenkin vielä tarjolla rajoitetusti ja ne ovat sangen kalliita. Pienille hankintayksiköille niihin siirtymisestä koituvat kustannukset ovat huomattavan suuret suhteessa käytettävissä oleviin varoihin. Siksi tulee pitäytyä mietinnön ehdotuksessa, jossa velvoitetta ei ole laajennettu siitä, mitä direktiivin täytäntöönpano edellyttää. 9 Luku - hankinnan valmistelu, tarjouspyyntö ja hankinnan kohteen kuvaus Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 9 luvussa säädettäisiin hankinnan valmistelusta ja markkinakartoituksesta, tarjouspyyntöasiakirjojen laatimisesta ja sisällöstä sekä niiden asettamisesta saataville sekä edelleen hankinnan kohteen kuvauksesta muun muassa ympäristö- ja muiden merkkien avulla. Lukuun sisältyy säännöksiä myös hankinnan jakamisesta, jonka sääntelyn tarkoituksena on edistää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ja yhteisöjen osallistumismahdollisuuksia julkisissa hankinnoissa. Lakiehdotuksen 9 lukuun sisältyvät myös säännökset alihankinnoista. Mietinnössä ehdotetaan muun muassa hankintayksikön pääsopimuskumppanin alihankkijoiden yksilöimistä ja ilmoittamista hankintayksikölle tietyissä hankinnoissa. Mietinnön lakiehdotuksissa myös mahdollistettaisiin ja tietyissä tilanteissa velvoitettaisiin hankintayksikkköä vaatimaan alihankkijan korvaamista. Näkemykset 9 luvun hankinnan valmistelua, tarjouspyyntöä sekä hankinnan kohteen kuvausta (ml. vaihtoehtoiset tarjoukset) koskevista säännöksistä: Markkinakartoitusta koskeva pykälä on uusi. Se on tärkeä, koska hankintayksikköjen keskuudessa on esiintynyt epävarmuutta siitä, missä määrin ne voivat hankintoja valmisteltaessa olla yhteydessä ulkopuolisiin tahoihin, etenkin toimittajiin. Pykälä nostaa esiin hyvän suunnittelun merkitystä hankinnoissa ja erityisesti ehdotuksen perusteluosuuden kautta selventää hankintayksikköjen mahdollisuuksia konsultoida eri tahoja. Perusteluissa tuodaan esiin myös se, miten tärkeää hankintayksikön on tuntea sekä omat hankintatarpeensa (joiden määrittelyssä avainasemassa ovat asiakkaat) että se, mitä markkinoilla on niiden täyttämiseksi tarjolla (tai onko kyseiseen tarpeeseen vastaavia markkinoita olemassa 20