Liitteet LAUKAAN MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLI. Liite 1. Rakennemallin vaikutusten arviointi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liitteet LAUKAAN MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLI. Liite 1. Rakennemallin vaikutusten arviointi"

Transkriptio

1 LAUKAAN MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLI Liitteet Liite 1. Rakennemallin vaikutusten arviointi Vaikutukset suhteessa Jyväskylän seudun aluerakenteeseen Vaikutukset kuntatalouteen / infrastruktuuriin Vaikutukset kuntatalouteen/ kunnallisiin palveluihin Vaikutukset elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiin Vaikutukset asumiseen ja sen vetovoimaan Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen VIUHKAMALLI Vahvistaa Jyväskylä-Laukaa-Äänekoski -akselin ja kehittymistä. Huomioi ympärillä olevat mahdollisuudet, kuten Tikkakosken lentokentän ja Äänekosken biotuotetehtaan. Taajamarakenne tiivistyy ja eheytyy. Vehniä kehittyy valtatien 4 varressa ja Lievestuore valtatien 9 varressa dynaamiseksi asuin- ja yritysalueeksi. Tukee erilaistuvia taajamia ja yhdyskuntarakenteellisesti tasapainoista kehittämistä. Uudisrakentamisen ohjaaminen pääasiassa taajama-alueille mahdollistaa olemassa olevien infrarakenteiden tasapainoisen hyödyntämisen ja uusien rakenteiden kustannustehokkaan tuottamisen. Useiden asutuskeskittymien toteuttaminen edellyttää tarkkaan harkittua toteutuksen etenemistä. Uudisrakentamisen ohjaaminen suunnitelmallisesti taajamiin ja kyliin ei hajauta yhdyskuntarakennetta, eikä siten aiheuta hajarakentamisen seurauksena kasvavia infran rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksia. Mahdollisuus olemassa olevien palvelurakenteiden tasapainoiseen hyödyntämiseen ja kustannustehokkaaseen palvelutuotantoon. Useiden asutuskeskittymien toteuttaminen edellyttää tarkkaan harkittua toteutuksen etenemistä. Uudisrakentamisen ohjaaminen taajamiin ja kyliin tukee palvelujen säilymistä. Muilla alueilla palvelutuotannossa voidaan osin hyödyntää liikkuvia palveluita ja nettipalveluita. Maantien 637 ja erityisesti valtateiden 4 ja 9 varsien työpaikka-alueet lisäävät yritystoiminnan kehittymismahdollisuuksia. Laukaa voi hyödyntää kehityksessään Tikkakosken lentokentän ja Äänekosken biotuotetehtaan positiivisia heijastusvaikutuksia. Tällä on suuri merkitys elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksiin ja alueen elinvoimaan. Mahdollisuus matkailutoiminnan kasvuun ja monipuolistumiseen. Tasapainottaa elinkeinoelämän Jyväskylä-painotteista kehitystä. Mahdollistaa monipuoliset asumisvaihtoehdot taajamissa ja kylien keskustoissa. Asuinympäristöjen kehittäminen ja eheyttäminen lisää asumisen vetovoimaa. Vehniän alueen kehittyminen kytkeytyy myös Hirvaskankaan ja Tikkakosken kehittymiseen ja tarjoaa uuden vetovoimaisen asumisen suunnan. Kyläasumisen vaihtoehto voi houkutella muuttajia erityisesti Jyväskylästä. Luo edellytyksiä loma-asumisen kehittymiselle. Kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt lisäävät asumisen vetovoimaa. Kylissä, joihin kohdistuu rakennuspaineita, voidaan kyläyleiskaavalla ohjata kulttuurimaisemien ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilymistä. Mahdollistaa palveluverkkojen alueellisesti tasapainoisen kehittymisen. Palvelujen saavutettavuus paranee etenkin Laukaan Kirkonkylässä ja Lievestuoreella.

2 Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Vaikutukset liikkumiseen ja liikenteeseen Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin Vaikutukset asukkaiden hyvinvointiin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset alueen kilpailukykyyn Ilmastonmuutoksen hillitseminen Vaikutukset maaseutuun Maantien 637 ja erityisesti valtateiden 4 ja 9 varsien tarjoamat yritysten sijoittumismahdollisuudet parantavat saavutettavuutta. Tukee palvelujen säilymistä kasvavilla kylillä. Saavutettavuus perustuu pääosin henkilöauton käyttöön, mutta palvelut ovat saavutettavissa myös muilla kulkumuodoilla. Vahvistaa yhteyksiä Jyväskylä-Laukaa-Äänekoski -akselilla, mutta myös Jyväskylä-Lievestuore-akselilla. Tukeutuu työmatkaliikenteessä henkilöautoiluun, mutta väestönkasvu taajamissa ja joukkoliikenteen rengasreitin kehittäminen parantavat joukkoliikenteen kehittämisedellytyksiä. Kehittäminen vaatii panostuksia riittävän korkean palvelutason ja kannattavan toiminnan saavuttamiseksi. Alemman tieverkon yhteyksien kunnostusta tarvitaan kyläalueiden yhteyksien parantamiseksi. Rakenteen tiivistäminen sijoittuu jo nyt hyvin saavutettavissa oleville alueille, mikä tukee kestävää liikkumista. Taajamien välisen kevytliikenteen verkoston laajeneminen tukee kestävää liikkumista ja parantaa liikenneturvallisuutta. Asumisen laajetessa Vt 4 ja 9 sekä seututien 637 varteen tulee huomioida teiden melu- ja estevaikutus ennakoimalla kehittämistoimia Vaikuttaa mt 637 palvelutasoon taajamien kasvaessa (80 km/h nopeuden säilyttäminen, liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistaminen). Tämä edellyttää mm. rinnakkaistieyhteyksiä Tukee vahvasti matkailu- ja virkistyspalveluiden kehittymistä. Matkailu kehittyy Peurunka-Kuusa-Valkola -alueen lisäksi myös Lievestuoreella. Tukee virkistyskohteiden kehittymistä, kuten Tarvaalan sekä vesi- ja matkailureittien kehittymistä. Malli huomioi potentiaalin, joka liittyy erityisesti vesistömatkailun kehittymiseen Laukaassa ja laajemmin Keski-Suomessa. Panostukset matkailukeskusten, virkistyskohteiden ja reitistöjen kehittämiseen lisäävät matkailijamääriä ja paikallisia lähivirkistysmahdollisuuksia. Taajamissa keskustojen viihtyisyyden kasvu ja monipuoliset asuinmahdollisuudet lisäävät viihtyvyyttä ja asukkaiden hyvinvointia. Väestönkasvu erityisesti taajama-alueilla edesauttaa palvelujen säilymistä. Malli huomioi myös Laukaan suurimmat kylät kehittyvinä asumisen alueina tarjoten myös maaseutumaisempia asumisen mahdollisuuksia. Kasvavasta sotilasilmailuliikenteestä aiheutuva melu voi heikentää viihtyvyyttä lentokentän lähialueilla. Kevytliikenneverkon ja vesistöyhteyksien kehittäminen parantavat elinympäristön laatua. Eheyttää alue- ja yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa parhaiten täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Asuminen ja työpaikat sijoittuvat pääosin taajamiin ja kyliin hyvän saavutettavuuden alueille. Vahvistaa taajamia, kyliä ja toimintoja hajauttamatta liikaa rakennetta. Mahdollistaa Vehniän kehittymisen dynaamisena kylä- ja yritysalueena. Laukaa hyödyntää aktiivisesti sijaintiaan valtateiden 4 ja 9 varsilla, jonne sijoittuu uutta asumista ja yritystoimintaa. Kilpailukykyä kasvattaa myös maantien 637 varren yritystoiminnan kehittäminen. Tikkakosken lentokentän ja Äänekosken biotuotetehtaan antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen vahvistaa kilpailukykyä. Matkailun kilpailukyky kasvaa. Ilmaston muutosta hillitään asuinympäristöjä tiivistämällä ja ohjaamalla kasvu ja taajamiin ja palveluiden läheisyyteen Joukkoliikenteen kehittäminen ja kevytliikenteen verkoston laajentaminen tukee ilmastonmuutoksen hillintää Vähäenergiset ratkaisut rakentamisessa ja liikkumisessa tukevat ilmastonmuutoksen hillintää Rakennemallin toteutumisen myötä elinvoima kasvavien kylien ulkopuolella heikkenee. Osa maaseutualueista säilyy elinvoimaisena mm. kasvavan vapaaajan asumisen, uudistuvan alkutuotannon ja pienyritystoiminnan kautta. Tu- 1

3 Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Vaikutukset kulttuuriympäristöön, rakennettuun ympäristöön ja muinaismuistokohteisiin levaisuuden mahdollisuuksina maaseutualueilla on mm. paikallinen osaaminen, bioenergian hyödyntäminen, lähiruoka, maaseutu-, kulttuuri- ja luontomatkailu sekä luovan talouden mahdollisuudet. Rakennemallin myötä syntyvä väestönkasvu lisää mahdollisuuksia säilyttää lähipalvelut elinvoimaisissa kylissä.. Malli ei poissulje muun maaseutualueen kehitystä, joka on maaseudun asukkaiden ja yrittäjien aktiivisuudesta kiinni. Laukaan kulttuurimaisemia ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä hyödynnetään asumisen vetovoimatekijöinä (Laukaa profiloituu maaseutumaisena kuntana Jyväskylän seudulla). Kulttuuriympäristöjen vetovoimaa voidaan hyödyntää myös matkailun ja muiden elinkeinojen kehittämisessä. Kylissä, joihin kohdistuu rakennuspaineita, voidaan kyläyleiskaavalla ohjata kulttuurimaisemien ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilymistä Elinvoimaisten kylien ulkopuolella voi tapahtua rakennetun ympäristön autioitumista ja viljelymaisemien umpeutumista. 2

4 Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vertailu LIITE 2

5 Rakennemallivaihtoehdot Rakennemallin pohjaksi on laadittu 3 erilaista vaihtoehtoa Rakennemallivaihtoehtojen tarkoituksena on osoittaa maankäytön ja yhdyskuntarakenteen erilaisia kehityssuuntia; kytkennät päätaajamiin, yritys- ja työpaikka-alueisiin, valtateihin ja niiden solmukohtiin, vesistöihin, kyläverkkoon Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisessa on huomioitu motiiviseminaarin sekä kyläillan tulokset Vaihtoehdoissa esitetään keskeiset yhdyskuntarakenteen kasvusuunnat ja yhdyskuntarakenteen tiivistymisalueet Jokaisen rakennemallin lähtökohtana on väestötavoite Nykyiseen väkilukuun tämä tarkoittaa noin asukkaan lisäystä Vaihtoehdoista arvioidaan niiden keskeiset vaikutukset mm. asumiseen, palveluihin, liikenteeseen, elinkeinoelämälle, virkistykseen ja talouteen Vaihtoehtojen käsittely työryhmän kesken käsittely OR-kokouksessa mallien vertailu ja vaikutusten arviointi Lehdistötiedote, lausunnot valtuustoryhmiltä & nähtävillä olo

6 HELMINAUHA Seutukunnan imussa tiivistyvää rakennetta, hyviä joukkoliikenneyhteyksiä ja uutta yritystoimintaa Latokartano 3

7 HELMINAUHA Asuminen Yhdyskuntarakenne tiivistyy keskustoissa, täydennysrakentamista Helminauhalle viihtyisää uutta asumista pyöräilyetäisyyden päähän palveluista Asumisen laajentuminen mt 637 suuntaisesti, taajamat kasvavat yhteen, kyläalueita sulautuu osaksi taajamarakennetta (Vihtasilta, Kuhankoski) Laukaan kirkonkylän tiivistyminen keskustan kehittämissuunnittelu Lievestuore hyötyy Jyväskylän läheisyydestä Tiivistymisen vastapainona slow life alueet kauempana taajamista Liikenne Liikenne kasvaa maantiellä 637 ja valtatiellä 9, yhteydet Jyväskylään ja Äänekoskelle korostuvat Joukkoliikenteen laatukäytävä kehittyy: joukkoliikenteen vuorotarjontaa lisätään Jyväskylä-Äänekoski välisen rautatieyhteyden parantaminen ja sähköistys (henkilöliikenne) kiskobussiyhteyden kehittäminen välillä Jyväskylä- Lievestuore-Hankasalmi asemanseutujen kehittäminen (Laukaan kirkonkylä, Leppävesi, Lievestuore) Palvelut Julkisten ja kaupallisten palvelujen kehittyminen Laukaan kirkonkylän taajamassa ja muissa päätaajamissa Palvelujen heikkeneminen kyläverkolla (paitsi Kuusassa ja vyöhykkeen välittömässä läheisyydessä) Elinkeinot Yritystoiminta kehittyy kasvuvyöhykkeellä: Laukaan kirkonkylän keskustaan lisää toimitiloja pien- ja palveluyrityksille Leppäveden yritysalue kehittyy, uudet liikenneyhteydet parantavat elinkeinoelämän kuljetuksia 9-tien varren yritysalue kehittyy Palvelusektorin työpaikat kehittyvät taajamissa Virkistys ja matkailu Peurunka lähiympäristöineen kehittyy matkailualueena voimakkaasti Lähiliikunta- ja lähivirkistyspaikkojen kehittäminen erityisesti kasvavilla taajama-alueilla 4

8 VE1 HELMI- NAUHA Kehitysvyöhyke Asiointiliikenteen suunta Kehittyvät taajamat Kehittyvät kyläalueet Kuusa LAUKAAN KK Kehittyvät työpaikka-alueet Kehittyvät palvelut Kehittyvät matkailukeskukset VIHTAVUORI Kehittyvät matkailureitit Kehittyvät tieyhteydet Kehittyvä rautatieyhteys (henkilöliikenne) LEPPÄVESI LIEVESTUORE 5

9 HERNEENPALKO Vt 4:n ja maantien 637 varsien kehittyminen 6

10 HERNEENPALKO Asuminen Kehitysvyöhykkeellä sijaitsevien taajamien - Laukaan kirkonkylä, Vihtavuori ja Leppävesi rakennetta tiivistetään ja ympäristöjä kehitetään vetovoimaisemmiksi. Taajamat kasvavat yhteen heikommin kuin Helminauha-mallissa Vehniän kylä kehittyy dynaamiseksi kyläkeskukseksi ja yritysalueeksi (Uuraisten ja Äänekosken asutuksen laajeneminen, Vt 4 parantaminen ja rinnakkaistieverkon kehittyminen sekä Tikkakosken työpaikkojen ja logistiikkapalvelujen kehittyminen). Uutta asuinrakentamista merkittävästi myös pohjoisen Laukaan kyliin mm. Kuusaan Liikenne Vt 4:n kehittäminen moottoritietasoiseksi Jyväskylän ja Äänekosken välillä: Vehniän liikennejärjestelyt Lentokentän läheisyyden ja kasvavan lentotoiminnan hyödyntäminen Vehniällä uusien logistiikkapalvelujen muodossa Joukkoliikenteen laatukäytävä kehittyy mt 637 varressa, joukkoliikenteen rengasreitti kehittyy Taajamien välinen kevytliikenteen verkosto laajenee Palvelut Palvelut keskittyvät Laukaan kirkonkylän taajamaan, mutta palveluja haetaan merkittävästi myös Jyväskylästä ja Äänekoskelta Elinkeinot Äänekosken biotuotelaitoksen rakentaminen ja tuotanto aktivoi uutta rakentamista, kuljetuksia ja alihankintaa (biotalous, uudet energiainnovaatiot) Yritysalueiden kehittyminen pääliikenneväylien, erityisesti Vt 4:n (Vehniä), mt 637:n (Laukaan kirkonkylä, Rokkakangas, Vihtavuori, Leppävesi) varrella Virkistys ja matkailu Matkailu- ja virkistyspalveluiden laajeneminen Peurunkajärven ympäristössä (Peurunka, Peurunkagolf, Tupaswilla, Varjola, Multamäki, Kallioniemen leiritila) ja Tikkakosken läheisyydessä Metsoreitin ja muiden virkistysreittien kehittäminen, yhteys Hitonhaudalle Rantareittien (kävely ja pyöräily) kehittäminen taajamissa 7

11 VE2 HERNEEN- PALKO Äijälä Kuusa VEHNIÄ LAUKAAN KK Kehitysvyöhyke Asiointiliikenteen suunta Kehittyvät taajamat Kehittyvät kyläalueet VIHTAVUORI Kehittyvät työpaikka-alueet Kehittyvät palvelut Kehittyvät matkailukeskukset LEPPÄVESI Vuontee Kehittyvät matkailureitit Kehittyvät virkistyskohteet LIEVESTUORE Kehittyvät tieyhteydet 8

12 JÄRVIKOLMIO Luonnonläheistä asumista vesistöjen äärellä ja erilaistuvat taajamat 9

13 JÄRVIKOLMIO Asuminen Kasvavia alueita Laukaan taajamat (kirkonkylä, Vihtavuori, Leppävesi ja Lievestuore) sekä eteläisen Laukaan elinvoimaiset kylät Rantarakentamista; Vesistöjä hyödynnetään pysyvän ja loma-asumisen vetovoimatekijänä kaikilla alueilla Pientalovaltaisuuden korostuminen ja asumisen tasaisempi jakautuminen suhteessa muihin malleihin Kehittämisessä vastuuta yksittäisillä maanomistajilla (ei täysin vastaa kunnan raakamaan hankintaa) Liikenne Pääyhteyksinä korostuvat Vt 9 ja mt 637 Alemman tieverkoston merkitys korostuu, samoin kunnan sisäiset yhteydet Kevyen liikenteen reittien kehittäminen, rantareitit taajamissa ja matkailualueilla (Kuusaankoski- Kuhankoski) Vt 9 liittymäjärjestelyt Lievestuoreen kohdalla (Liepeentien liittymä) Palvelut Lähipalvelujen merkitys korostuu Taajamat profiloituvat eri tavoin: Kirkonkylä: julkiset ja kaupalliset palvelut, hallinto, matkailu, palvelualan yritykset, asuminen Vihtavuori: teollisuus- ja yritystoiminta, asuminen Leppävesi: pienteollisuus ja logistiikka, asuminen Lievestuore: kunnalliset ja kaupalliset palvelut, teollisuus, matkailu, asuminen Elinkeinot Työpaikkojen kehittäminen taajamissa ja elinvoimaisissa kylissä: mikroyritykset Maaseudun uudet työpaikat (mm. lähiruoka, lähienergia ja jätteiden paikallinen hyötykäyttö) ja omavaraisuus Virkistys ja matkailu Matkailualueina kehittyvät Peurunka, Nokkakivi ja matkailupalveluja sisältävät kylät Vesistöjen matkailullinen hyödyntäminen: veneily, kanavareitit, kalastusmatkailu, satamapalvelut Taajamia ja kyliä yhdistävät rantareitit 10

14 VE3 JÄRVI- KOLMIO Kehitysvyöhyke Asiointiliikenteen suunta Kehittyvät taajamat Kehittyvät kyläalueet Kehittyvät työpaikka-alueet Kehittyvät palvelut Kehittyvät matkailukeskukset Kehittyvät vesireitit Kehittyvät virkistyskohteet Kuusa LAUKAAN KK Kuhanniemi VIHTAVUORI Vihtasilta Tarvaala Kehittyvät tieyhteydet Kehittyvät satamat LEPPÄVESI Vuontee Savio LIEVESTUORE 11

15 Rakennemallivaihtoehtojen vertailu Vertailussa arvioidaan kunkin vaihtoehdon vahvuuksia ja heikkouksia Tarkoituksena on löytää optimaalisin vaihtoehto, joka voi olla myös kahden tai useamman mallin yhdistelmä Rakennemallivaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan suhteessa Jyväskylän seudun aluerakenteeseen Kuntatalouteen Elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiin Asumiseen ja sen vetovoimaan Palvelujen saavutettavuuteen Liikkumiseen ja liikenteeseen Virkistykseen Asukkaiden hyvinvointiin Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kilpailukykyyn Arvioinnit tehdään yleispiirteisinä ja tiiviinä (sanalliset, +/-) asiantuntija-arvioina ++ Positiivinen vaikutus + Kohtuullisen positiivinen vaikutus +/- Ei merkittävää vaikutusta / positiivinen ja negatiivinen vaikutus - Kohtuullisen negatiivinen vaikutus -- Negatiivinen vaikutus 12

16 Rakennemallivaihtoehtojen vertailu Mallit suhteessa Jyväskylän seudun aluerakenteeseen VE 1 HELMINAUHA Korostaa Jyväskylän keskuskaupungin roolia ja vetovoimaa Aluerakenne tiivistyy ja kaupungistuminen voimistuu Liikenneyhteydet Jyväskylän suuntaan korostuvat, 4-tie jää huomiotta Noudattaa eniten kuntastrategiaa ja maakuntakaavaa kyläalueita lukuun ottamatta VE 2 HERNEENPALKO Vahvistaa Jyväskylä- Laukaa-Äänekoskiakselin kehittymistä Huomioi ympärillä olevat mahdollisuudet (mm. lentokenttä ja biotuotetehdas) Taajamarakenne tiivistyy Vehniä kehittyy Vt 4 varressa dynaamiseksi kylä- ja yritysalueeksi VE 3 JÄRVIKOLMIO Korostaa Laukaan omavaraisuutta ja riippumattomuutta Jyväskylästä Aluerakenne hajautuu muita malleja enemmän Erilaistuvat taajamat ja tasapuolinen kehittäminen Yhteisöllisyys 13

17 Vaikutukset kuntatalouteen arviointiperiaatteet Tarkastelu perustuu ympäristöministeriön julkaisuun Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne (Suomen ympäristö 42/2008) Yhdyskuntarakentaminen maksaa Uuden, n. 500 asukasta sisältävän alueen 30 vuoden kustannukset kunnalle, asukkaille, yrityksille ja valtiolle ovat miljoonaa euroa ( /asukas) asukkaat maksavat n. 50 % kustannuksista (asunnot, liikkuminen jne.) kunnat maksavat n. 30 % kustannuksista (kunnalliset palvelut, infrastruktuuri jne.) Kunnan valinnat ratkaisevat Eri toimintojen sijoittuminen vaikuttaa ratkaisevasti yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja siitä aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin Maankäytön kehittämisen perustana tarvitaan selkeää näkemystä yhdyskuntarakenteellisesta kokonaisuudesta ja eri toimintojen sijoittumisesta sekä aktiivista maapolitiikkaa Täydentävä rakentaminen on edullisin valinta kuntatalouden kannalta Nykyistä yhdyskuntarakennetta täydentävässä rakentamisessa n. 500 asukasta sisältävästä alueesta kunnalle 30 vuodessa aiheutuvat kustannukset ovat keskimäärin 25 milj. Suunnittelematon hajarakentaminen voi maksaa kunnalle 1-12 miljoonaa euroa enemmän ( /asukas) Kun mukaan otetaan myös kunnan saamat tulot, saadaan nettovaikutus: täydentävässä rakentamisessa /asukas hajarakentamisessa /asukas Eroihin vaikuttavat ratkaisevimmin kunnallisten palvelujen toimintamenot sekä infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitokustannukset tonttien myyntitulot, joita ei kerry hajarakentamisesta Liikkumiskustannukset kasvattavat haja-asumisen hintaa niin kunnan (esimerkiksi kotipalvelujen asiakasmatkat) kuin asukkaidenkin näkökulmasta 14

18 Rakennemallivaihtoehtojen vertailu / VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset kuntatalouteen / infrastruktuuriin Malli on vaikutuksiltaan kaksijakoinen Nauhalle keskittyvät toiminnot tuottavat kustannustehokasta rakennetta ja siellä voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa infraa. Vaarana on kapasiteettien loppuminen, jolloin tarvitaan investointeja uudisrakenteisiin. Nauhan ulkopuolisilla alueilla on vaarana jo tehtyjen infrainvestointien jääminen vajaakäyttöön. Näin voi käydä myös nauhalla, jos väestömäärä ei kasva odotetulla tavalla ja alueet jäävät keskeneräisiksi. Tuo tehokkuutta investointeihin, mutta toteuttaminen vaatii voimakkaita päätöksiä. Malli antaa mahdollisuuksia olemassa olevien infrarakenteiden tasapainoisimpaan hyödyntämiseen. Tuottaa vaihtoehdoista kustannustehokkainta rakennetta. Helminauhaa vähemmän keskittävä toimintojen sijoittuminen vähentää infrastruktuuriverkostojen mahdollisia kapasiteettiongelmia. Mallin toteuttaminen edellyttää tarkkaan harkittua toteutuksen etenemistä Kehitys johtaa muita malleja hajautuneempaan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Mitä pidemmälle nykyrakenteesta uudisrakentaminen sijoittuu, sitä enemmän tarvitaan putkia, johtoja, teitä, laitoksia jne. Tämä merkitsee korkeampia infran rakentamis- ja kunnossapitokustannuksia. Kallein vaihtoehto. Käytettävissä olevat resurssit joko hajautuvat pieninä erinä tasaisesti koko alueelle tai keskittyvät tietyille alueille. Rahoituksen ja investointien priorisointi on vaikeaa, koska saattaa syntyä eripuraa kohteiden valinnasta eri alueiden välillä. 15

19 Rakennemallivaihtoehtojen vertailu / VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset kuntatalouteen/ kunnallisiin palveluihin Alue- ja yhdyskuntarakennetta eniten keskittävänä mallina tuo tehokkuutta investointeihin ja luo uutta potentiaalia ja vaikuttavuutta. Nauhalla voidaan hyödyntää nykyistä palvelurakennetta kapasiteettien puitteissa. Nauhan ulkopuolisilla alueilla aiemmin tehdyt investoinnit palvelurakenteeseen saattavat jäädä vajaakäyttöön. Näin voi käydä myös nauhalla, jos väestö ei kasva odotetusti ja alueet jäävät keskeneräisiksi. Palvelutaso helmissä voidaan pitää hyvänä. Muilla alueilla palvelutaso voi heiketä, mutta sitä voidaan osittain korvata liikkuvilla palveluilla ja nettipalvelulla. Toteuttaminen vaatii voimakkaita poliittisia päätöksiä. Mahdollisuus olemassa olevien palvelurakenteiden tasapainoiseen hyödyntämiseen Tämä saa aikaan palvelujen tuottamisen ja ylläpitämisen kannalta kustannustehokkainta rakennetta ja vähentää mahdollisia kapasiteettiongelmia esimerkiksi päiväkodeissa ja kotipalveluissa. Mallin toteuttaminen edellyttää tarkkaan harkittua toteutuksen etenemistä. Alue- ja yhdyskuntarakenteeltaan hajautuneimmassa mallissa kattavan palveluverkon ylläpitäminen ja kehittäminen on kalleinta ja/tai vaikuttavuudeltaan heikointa. Vaihtoehtona on, että joillakin alueilla palvelutaso paranee, joillakin pysyy ennallaan ja joillakin heikkenee. Rakentaminen etäälle nykyrakenteesta ja pitkät etäisyydet kasvattavat kuntapalvelujen investointi- ja toimintamenoja (esim. päiväkodit ja kotihoidon palvelut) sekä lakisääteisiä koulu- ym. kuljetuskustannuksia. Kallein vaihtoehto. Rahoituksen ja investointien priorisointi on vaikeaa, koska saattaa syntyä eripuraa kohteiden valinnasta eri alueiden välillä. 16

20 Rakennemallivaihtoehtojen vertailu / VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiin Luo pääväylän läheisyyteen uutta yritystoimintaa. Kirkonkylän keskustan vahvistuminen edesauttaa pienyritysten ja palvelualan yritysten säilymistä ja uusien sijoittumista keskustaajamaan. Kehätie Vaajakoski-Vihtiälä edistää tilaa vievän elinkeinotoiminnan sijoittumista. Laukaa voi hyödyntää kehityksessään Tikkakosken lentokentän ja Äänekosken biotuotetehtaan positiivisia heijastusvaikutuksia. Mt 637:n ja erityisesti Vt 4 varren kehittyminen lisää yritystoiminnan kasvua. Edellytykset matkailutoiminnan kasvamiselle kehittyvät. Vähentää eniten elinkeinoelämän Jyväskylä-vetoista kehitystä. Pienyritysten ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen tuo uusia työpaikkoja. Uutta matkailutoimintaa ja vapaa-ajan palveluita vesistöjen läheisyyteen. Malli ei luo uusia edellytyksiä merkittävään elinkeinorakenteen muutokseen, toimialajakauman kehittymiseen eikä toimintojen sijoittumiseen. Vaikutukset asumiseen ja sen vetovoimaan Parantaa taajamien asumisen vetovoimaa ja viihtyvyyttä, erityisesti Laukaan kirkonkylässä. Yhdyskuntarakenne on nykyistä tiiviimpi ja ehyempi. Kyläalueiden vetovoima heikkenee. Malli ei ole kovin joustava eikä sopeudu helposti murrostilanteisiin. Mahdollistaa monipuolisimmat asumisvaihtoehdot taajamissa ja kylien keskustoissa (sosiaalisesti kestävin kokonaisuus). Vehniän alueen kehittyminen kytkeytyy myös Hirvaskankaan ja Tikkakosken kehittymiseen ja tarjoaa uuden vetovoimaisen asumisen suunnan. Uudisrakentamisen painopiste pientaloasumisessa, mikä voi houkutella muuttajia erityisesti Jyväskylästä. Luo parhaat edellytykset loma-asumisen kehitykselle. Ns. Nurmijärvi-ilmiön laantuminen voi vähentää muuttajien määrää (kehyskuntien vetovoima heikkenee - iso piha ja talo eivät ole enää ykkösunelma) 17

21 Rakennemallivaihtoehtojen vertailu / VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen Saavutettavuus paranee nykyisissä taajamissa ja Jyväskyläntien varressa, mutta heikkenee kylissä. Mahdollistaa etenkin kaupan palvelujen kehittymisen nauhalla, muilla alueilla kehitysmahdollisuudet joko säilyvät ennallaan tai heikkenevät. Jyväskylän palvelut ovat lähempänä entistä suuremmalle osalle väestöstä. Palvelujen saavutettavuus perustuu pääosin henkilöauton käyttöön, mutta asiointi on mahdollista myös kevytliikenteellä ja julkisella liikenteellä joukkoliikenteen laatukäytävän kehittyessä. Muita malleja parempi mahdollisuus palveluverkkojen alueellisesti tasapainoiseen kehittymiseen parantaa saavutettavuutta. Saavutettavuus paranee etenkin Laukaan Kirkonkylän taajamassa. Vehniän kehittyminen ja Vt 4 parantamisen houkuttelevat lähelle sijoittuvia palveluyrityksiä. Saavutettavuus perustuu pääosin henkilöauton käyttöön, mutta palvelut ovat saavutettavissa myös muilla kulkumuodoilla. Lähipalvelujen saavutettavuus kyläverkolla paranee Muilta osin palveluverkon rakenteessa ja saavutettavuudessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Saavutettavuus kevyt- ja joukkoliikenteellä on muita malleja heikompi. 18

22 Rakennemallivaihtoehtojen vertailu / VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset liikkumiseen ja liikenteeseen Vahvistaa yhteyksiä etenkin Jyväskylän suuntaan. Tarjoaa mahdollisuuksia bussi- ja myöhemmässä vaiheessa junaliikenteen kehittämiseen ja tehokkaampaan hyödyntämiseen. Mahdollistaa kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen päivittäisessä liikkumisessa. Rakenteen tiivistäminen sijoittuu jo nyt hyvin saavutettaville alueille, mikä tukee kestävää liikkumista. Tuo palveluille keskittämisetuja nauhalla, toisaalta kasvattaa liikenteen yksikkökustannuksia muilla alueilla. Vahvistaa yhteyksiä Jyväskylä-Laukaa-Äänekoski -akselilla. Tukeutuu työmatkaliikkumisen tarpeiden vuoksi helminauhamallia vahvemmin henkilöautoliikenteeseen. Joukkoliikenteen rengasreitin kehittäminen parantaa julkisen liikenteen yhteyksiä, mutta vaatii huomattavia panostuksia riittävän korkean palvelutason ja kannattavan toiminnan saavuttamiseksi. Taajamien välisen kevytliikenteen verkoston laajeneminen tukee kestävää liikkumista. Vahvistaa alemman tieverkon yhteyksiä. Johtaa muita malleja hajaantuneempaan yhdyskuntarakenteeseen, mikä lisää julkisen liikenteen kustannuksia ja kasvattaa henkilöauton kulkutapaosuutta. Sujuva arki edellyttää useimmille henkilöauton käyttöä. Taajamien kevyen liikenteen reittien ja kunnan sisäisten liikenneyhteyksien kehittäminen tukevat kestävää liikkumista. Nauhan ulkopuolella asuvat joutuvat hakemaan palvelunsa kauempaa. 19

23 Rakennemallivaihtoehtojen vertailu / VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin Tukee lähiliikunta- ja virkistyspaikkojen kehittymistä erityisesti taajamissa. Kehittyvät liikenneyhteydet parantavat matkailu- ja virkistyskohteiden saavutettavuutta. Matkailu kehittyy erityisesti kirkonkylän läheisyydessä ja Peurunkajärven ympäristössä. Tukee helminauhamallia paremmin matkailu- ja virkistyspalvelujen laajenemismahdollisuuksia. Panostukset matkailukeskusten kehittämiseen ja vesistöreitteihin lisäävät matkailijamääriä ja paikallisia lähivirkistysmahdollisuuksia. Äänekosken biotuotetehtaan rakentamisella positiivisia vaikutuksia majoituspalvelujen kysyntään. Vaikutukset asukkaiden hyvinvointiin Tasa-arvo suhteessa palvelujen saavutettavuuteen heikentyy palveluiden keskittyessä. Taajamissa keskustojen viihtyisyyden kasvu ja monipuoliset asuinmahdollisuudet lisäävät viihtyvyyttä ja asukkaiden hyvinvointia. Taajamissa keskustojen viihtyisyyden kasvu ja monipuoliset asuinmahdollisuudet lisäävät viihtyvyyttä ja asukkaiden hyvinvointia. Kasvavasta sotilasilmailuliikenteestä aiheutuva melu voi heikentää viihtyvyyttä lentokentän lähialueilla. Eri elämäntilanteisiin sopivia asumismahdollisuuksia: malli korostaa sekä taajamien erilaista identiteettiä että maaseutumaisuutta. Runsas pientalotonttitarjonta lisää asuinalueiden vetovoimaa. Kevytliikenneverkon ja vesistöyhteyksien kehittäminen parantaa elinympäristön laatua. 20

24 Rakennemallivaihtoehtojen vertailu / VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Tehokas eheyttävän rakentamisen malli edellyttäen, että kyetään poliittisiin päätöksiin helminauharakenteen toteuttamisesta. Toimintojen keskittyminen parantaa saavutettavuutta ja vähentää liikkumistarvetta. Vahvistaa taajamia ja toimintoja helminauhan kehitysvyöhykkeillä, mutta ei juuri muilla alueilla. Eheyttää alue- ja yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa parhaiten täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Asuminen ja työpaikat sijoittuvat pääosin taajamiin ja kyliin hyvän saavutettavuuden alueille. Vahvistaa taajamia, kyliä ja toimintoja hajauttamatta liikaa rakennetta. Tukee heikoimmin alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Lievestuoretta kehitetään myös kehittyvien palvelujen alueena. Tukee taajamia, kyliä ja toimintoja tasapuolisimmin, mutta hajauttaa samalla rakennetta. Mahdollistaa Vehniän kehittymisen. Vaikutukset alueen kilpailukykyyn Elinkeinoelämän kilpailukyky vahvistuu toimintojen keskittyessä nauhamaisesti ja liikenneyhteyksien parantuessa. Kilpailukyky perustuu Jyväskylän kehittymiseen. Ei hyödynnä Vt 4:n mahdollisuuksia. Matkailun kilpailukyky kasvaa. Laukaa hyödyntää aktiivisesti sijaintiaan Vt 4 varrella. Tikkakosken lentokenttä ja Äänekosken biotuotetehdas vahvistavat merkittävästi kilpailukykyä. Logistisesti paras vaihtoehto. Rakenteen hajanaisuus vähentää investointihalukkuutta ja heikentää kilpailukykyä. Ei muihin selkeitä ja merkittäviä kilpailukykyä vahvistavia kehittämishankkeita. 21

25 Vaikutusten arvioinnin yhteenveto / VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset kuntatalouteen / infrastruktuuriin Vaikutukset kuntatalouteen/ kunnallisiin palveluihin Vaikutukset elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiin Vaikutukset asumiseen ja sen vetovoimaan /+ ++ -/+ Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen /+ Vaikutukset liikkumiseen ja liikenteeseen + -/+ - Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin Vaikutukset asukkaiden hyvinvointiin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset alueen kilpailukykyyn

26 Yhteenveto rakennemalleittain VE1 Helminauha + Lähes kaikki vaikutukset ovat kohtuullisen positiivisia (+). Asumisen vetovoiman kannalta vaikutukset ovat sekä positiivisia että negatiivisia (-/+) VE2 Herneenpalko ++ Vaikutukset liikkumiseen ja liikenteeseen ovat neutraaleja (-/+) Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen ja asukkaiden hyvinvointiin ovat kohtuullisen positiivisia. (+) Muilta osin vaikutukset ovat erittäin myönteisiä (++). VE3 Järvikolmio - Vaikutusten arvioinnin perusteella Järvikolmiomalli on rakennemallivaihtoehdoista heikoin. Vaikutukset kuntatalouden; infrastruktuurin hyödyntämismahdollisuuksien ja julkisten palvelujen järjestämisen näkökulmasta ovat erittäin heikkoja (- -) 23

27 Laukaan kunnan Rakennemalli Kyläprofilointi Tarkastettu

28 Johdanto Laukaan kunnan maankäytön rakennemallityössä huomioidaan myös kylien kehittyminen Työhön liittyvä kyläprofilointi laaditaan tammi-maaliskuussa Kyläprofilointi perustuu: Tehtyihin kyläsuunnitelmiin Paikkatietotarkasteluihin Haastatteluihin Kyläillan tuloksiin Kylien osalta selvitetään mm. niiden nykytilanne (vahvuudet ja heikkoudet) tulevaisuuden näkymät sekä kehittämistarpeet. Tarkastelussa on huomioitu kylät, joilla on toimiva kyläyhdistys 2

29 Kyläprofilointi Tapahtunut kehitys Laukaassa taajama-aste on noussut tasaisesti koko ajan Kylät ovat kuitenkin säilyttäneet paikkansa vetovoimaisina asuinpaikkoina, sillä lukumäärällisesti tarkasteltuna kylien väestö on ollut pienessä kasvussa (tarkastelu vuodesta 1990 alkaen). Kasvu on kuitenkin ollut paikallista. Ks. Liite 1 YKR-aluetarkastelu (lisätietoja YKR-aineistosta sivulla 19) Väestö 1990 Väestö 1995 Väestö 2000 Väestö 2005 Väestö 2010 Väestö 2013 Laukaa Taajama YHT % 66,3 67,7 68,5 69,3 70,7 70,8 Kylä YHT % 13,7 13,2 13,2 13,1 12,6 12,8 Pienkylä YHT % 3,1 3,0 2,9 2,8 2,6 2,8 Haja-as. YHT % 16,9 16,1 15,4 14,8 14,1 13,6 Uusille asukkaille tehdyssä tutkimuksessa haja-asutusalueelle muuttajilla asuinympäristö (67 %) oli muista alueista poiketen kaikkein yleisin muuttopäätökseen vaikuttanut tekijä. Muita alueita useammin sijoittumiseen olivat vaikuttaneet myös sopivan tontin löytyminen (40 %) sekä suku ja ystävyyssiteet (47 %). Haja-asutusalueella vastaajien joukossa olikin eniten paluumuuttajia sekä omakotitalon rakentajia. 3

30 Laukaan väestö YKRaluejaon mukaan YKR-aineiston mukaisten taajamien* väestömäärät: - Laukaan kirkonkylä & Vihtavuori 7680 as. - Leppävesi 2796 as. - Lievestuore 2384 as. Laukaan kirkonkylä & Vihtavuori 7680 as. Leppävesi as * YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Kartalla on YKR-alueiden koodit (taustalla) ja laatikoissa on ilmoitettu väestömäärä YKR-aluejaon mukaan. YKR-aluejaon avulla saadaan valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa. Kylien asukaslukuja voidaan tarkastella myös muilla aluejaoilla. Lievestuore 2384 as. Punertavat alueet sijoittuvat Jyväskylän kaupungin alueelle 4

31 Laukaan kylien väestö (kunnan osaaluejakoon perustuen) * YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Kartalla on YKR-alueiden koodit (taustalla) ja laatikoissa on ilmoitettu väestömäärä YKR-aluejaon mukaan. YKR-aluejaon avulla saadaan valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa. Kylien asukaslukuja voidaan tarkastella myös muilla aluejaoilla Lisätietoa Ks. Liite 1. YKRaluetarkastelut. Punertavat alueet sijoittuvat Jyväskylän kaupungin alueelle 5

32 Kyläprofilointi Taajamanauha kasvaa Jyväskylään kiinni Laukaan väestöstä asuu tällä hetkellä 72 % YKR-taajamissa ja taajamapinta-ala on lisääntynyt voimakkaasti. Taajama-alueen piiriin kuroutuu uusia, aiemmin erillisiä kyliä YKR-taajama-asutus on levittäytynyt mt 637 suuntaisesti. Laukaan kirkonkylän ja Vihtavuoren YKRtaajama-alueet lähentyvät toisiaan Lievestuore laajenee Vt 9 suuntaisesti Tulevaisuudessa syntyy yhtenäinen taajamanauha Muuramesta Laukaan kirkonkylään, jopa sen pohjoispuolelle (joukkoliikennevyöhyke) 6

33 Kyläprofilointi Kylät kehittyvät pääväylien varrella Monet Laukaan taajama-alueiden läheisistä kylistä ovat sulautuneet osaksi taajamarakennetta. Kyläalueet ovat kasvaneet pääyhteyksien varrella (Kuusa, Äijälä, Vuontee, Savio, Tarvaala) ja uutta kylärakennetta on syntynyt Laukaan pohjoisosiin Laukaan ominaispiirre vahvojen kylien verkko on edelleen vahvistunut 7

34 Asuminen POHJOISEN LAUKAAN KYLÄT * Rakennuspaikkoja on ollut Äijälä ÄIJÄLÄ Oma koulu ja päivähoito kiinnostavat Vesi- ja kunnallistekniikka vain kyläalueella VEHNIÄ Kiinnostaa asuinpaikkana: rauhallinen luonnonläheinen asuinympäristö hyvien liikenneyhteyksien päässä Vehniän kyläyleiskaava vireillä Sotilasilmailun lisääntyvä melu VIHTAVUORI Kiinnostaa asuinpaikkana, tontit menneet hyvin kaupaksi. Tontit vähissä Mahtuu vain pienteollisuutta Kyläkoulun olemassaolo vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kylät saavat houkuteltua uusia asukkaita. Kyläkoulun lakkauttaminen voi vaikuttaa merkittävästi kylän vetovoimaan Erityisesti Laukaan pohjoisille ja lounaassa sijaitseville kyläalueille on tullut uusia asukkaita Laukaan kunnan alueella on voimassa 4 kyläkaavaa, joissa on osoitettu alueita asuinrakentamiseen. Kunnalla ei ole maanomistusta kyläkaava-alueilla. Vehniä VIHTASILTA Vesi- ja viemäriverkon rakentamisen aloittaminen 2002 on vauhdittanut muuttoa kylään. Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa saanut lainvoiman Valkola VUONTEE Laukaan kunta valmistelee Savion ja Vuonteen yleiskaavaa, jonka toivotaan lisäävän asutusta Vuonteella. Jonkin verran tontteja tarjolla Vesi- ja viemäröinti kunnossa Pohjoisen Laukaan kylät VIHTAVUORI LEPPÄVESI Kuusa LAUKAAN KK Vihtasilta Kuhaniemi Vuontee Leinola Savio KUUSA Kylälle on laadittu yleiskaava, lisäsi tonttitarjontaa Kirkonkylän läheisyys Tarvaala SAVIO Tontteja on tarjolla (yksityisiltä) Kysyntä oli kova, mutta koulun lakkauttamispäätös Metsolahti vaikutti kysyntään METSOLAHTI Tontteja ollut vähän myynnissä, uutta ei ole rakennettu pitkään aikaan. Talot käy hyvin kuitenkin kaupaksi LANKAMAA Huonot liikenneyhteydet TARVAALA Lankamaa Simuna Alueelle on laadittu ja vahvistettu Kuhaniemen Tarvaalan ranta- ja kyläyleiskaava Kylällä on tarjolla 90 uutta omakotitalon rakennuspaikkaa ja 14 vapaa-ajanrakennuksen paikkaa ranta-alueella Vesi- ja viemäriverkoston puute LIEVESTUORE Hoho *Laukaan pohjoiset kylät = Haapala, Haapasuo, Tervatehdas, Vatia (Vatianjärven itäpuoli), Viitala 8

35 Kunnalliset palvelut Äijälä Kunnalliset palvelut Päivähoito (p=perhepäivähoito) Peruskoulu Lukio Kirjasto Terveydenhuolto Vanhushuolto Kunnanvirasto Vehniä Valkola Kuusa LAUKAAN KK VIHTAVUORI Kuhaniemi Vihtasilta Tarvaala Muita ei kunnallisia palveluja: Kuusa: kyläkauppa Kuhankoski: ammatillinen erityisoppilaitos Tarvaala: kyläkauppa ja saluuna Vihtavuori: kauppa, seurakuntatalo, huoltoasema, ravintola LEPPÄVESI Vuontee Savio LIEVESTUORE X = palvelu poistumassa 9

36 Työpaikat Laukaan kylissä työllistävät maatalous, perhe- ja pienyritykset Laukaan kyliltä käydään paljon töissä Laukaan isoilla työpaikkaalueilla eli kirkonkylällä ja Vihtavuoressa. Paljon pendelöintiä suuntautuu Jyväskylään (josta hoituu mm. työvoima- ja poliisiasiat) sekä Äänekoskelle VEHNIÄ Kylällä on omaa aluettaan palvelevaa yksityistä yritystoimintaa, hoivapalveluita sekä toimivaa maataloutta Vehniä VUONTEE Kylällä toimii Laukaan vankila ja MTT:n tutkimusasema Kylällä on yrittäjiä, esim. parturi-kampaamo, Huttulan puutarhatila, Ruusulan marjaja viinitila, autokorjaamo, Pietilän lomamökit ja hieroja. Valkola VIHTAVUORI Suurimmat yritykset: Nammo, Eurenco, Forsiitti ja Ecocat Pienyrityksiä KUHANIEMI Maa- ja metsätalous, yksityisyrittäjiä Työssäkäyntiä muualle Laukaaseen, Jyväskylään ja Suolahteen Pohjoisen Laukaan kylät Kuusa LAUKAAN KK VIHTAVUORI Kuhaniemi Vihtasilta LEPPÄVESI Vuontee Äijälä Savio Tarvaala ÄIJÄLÄ Kylässä on parturi-kampaamo, maansiirtoliikkeitä, metalli- ja betonialan pienyrityksiä sekä rakennusalan yrityksiä. = Perheyrityksiä, maataloutta KUUSA Kuusa on kehittynyt maatalousvaltaisesta kylästä nykyaikaiseksi yrittäjien ja monipuolisia palveluja tuottavien toimijoiden kyläksi. Kylässä mm. maaseutumatkailua ja pienyrittäjyyttä (konepaja, rakennusalan, kytkentäalan, sähköalan ja kuljetusalan yrityksiä) Lankamaa LANKAMAA Maa- ja metsätalous Työssäkäyntiä muualle Laukaaseen, Jyväskylään ja Äänekoskelle TARVAALA Tarvaala on ollut maatalousvaltainen kylä ja Simuna alueelle on vähitellen kehittynyt monipuolista pienyrittäjyyttä maatalouden rakennemuutoksen myötä. Kylässä yksityistä yritystoimintaa mm. mökkivuokrausta, maansiirtoalan, sähköurakoinnin, traktoriurakoinnin yritystoimintaa ja LIEVESTUORE palvelualan yrityksiä SAVIO Yksityisyrittäjiä METSOLAHTI Kylältä käydään töissä mm. Millogilla Metsolahti Hoho 10

37 Matkailun mahdollisuudet Kehittyvät matkailukeskukset Kehittyvät vesireitit Kehittyvät virkistyskohteet Metsoreitti VEHNIÄ Hitonhaudan läheisyys Matkailun kehittämismahdollisuuksia: Maakuntakaavan osoittamilla matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella: Kuusa-Peurunka, Laukaan Mustavuori Vesimatkailun kehittämisen kohdealue: Kapeenkoski- Kuusaankoski (vesiliikenne & kalastusmatkailu) Reitistöt: Metsoreitti, muut reitit, vesireitit Maaseutumatkailussa on kehittämisen potentiaalia Vehniä Hitonhauta VIHTAVUORI Hyvät liikuntamahdollisuudet, urheilupuisto, frisbeegolf, ladut, uimaranta, kalastus KUHANIEMI Kanavareitin kesäliikkujien pysäyttäminen: kauppa tai kioski VUONTEE Keitele Päijänne kanavareitti kulkee kylän läpi (veneily, kalastus) Kylällä on oma venesatama. Kesäasukkaita muutama kymmenen ÄIJÄLÄ Metsoreitin alkupiste Valkola Peurunka Peurunkagolf Pohjoisen Laukaan kylät VIHTAVUORI LEPPÄVESI Kuusa SAVIO Kesäasukkaita Hyppäävuoren ja Mustavuoren läheisyys LAUKAAN KK Vihtasilta Kuhaniemi Vuontee Äijälä Savio Tarvaala KUUSA Keiteleen kanava kulkee kylän läpi Koski- ja virkistyskalastus Kanavaristeilyt ja veneily Metsoreitti kulkee kylän läpi: vaellus / hiihto Saraakallion kivikautiset kalliomaalaukset Maaseutumatkailuyritykset: Varjolan Tilan Matkailu Oy, Laukaan Tupaswilla ja Ylä-Saarikon lomamökit Tapahtumia: Kuusan Kanavateatteri, Tupaswillan Keskiaikamarkkinat ja Perinnepäivät, Suomi meloo tapahtuma, Koskimelonnan Suomen Cup osakilpailu, Kattasora Sprint, Peurunkaralli ja Neste Ralli Kesälomatalouksia kymmenkunta Lankamaa Hyppäänvuori TARVAALA kalastus, melonta ja retkeily Mökkivuokrausta, kalastuksen ohjelmapalveluja Simuna Kehittämispotentiaali perustuu historialliseen muinaismuistoalueeseen. Mustavuori LIEVESTUORE Metsolahti Niokkakivi Hoho 11

38 Vahvuudet ja heikkoudet VEHNIÄ + Hyvät kulkuyhteydet + Koulu, päiväkoti + Maaseutu - Tuleva moottoritie - Lentomelu VIHTAVUORI + Peruspalvelut lähellä + Luonnon läheisyys + Hyvät kulkuyhteydet, Laukaan ja Jyväskylän läheisyys - Palvelut vähenevät (vielä asiat hyvin) Vahvuudet Kyläkoulu pitää kylän elävänä ja tarjoaa usein myös kokoontumispaikan kyläläisille Harrastusmahdollisuudet Luonnonläheisyys Väljä asuminen VIHTASILTA + Kasvava kylä Kyliin muuttanut myös nuorta + Hyvä sijainti väkeä Virkeä kylätoiminta Heikkoudet Palveluiden puuttuminen Liikenteeseen liittyvät ongelmat: teiden huono kunto ja kevyen liikenteen väylien puuttuminen kyläkoulujen läheisyydestä Aktiivisen kylätoiminnan ylläpitäminen Kokoontumispaikkojen puute kylissä, joissa ei koulua POHJOISEN LAUKAAN KYLÄT + Koulu + Sijainti + Rakennuspaikkoja on ollut - Pitkät välimatkat (laaja koulualue) - Kevyen liikenteen yhteydet - Nettiyhteydet Vehniä KUHANIEMI + Koulu (myös kokoontumisja harrastuspaikka) + Hyvä kyläseura, tapahtumia + Ulkoiluympäristöt - Kauppa, kioski puuttuu - Tarvaalantien huono kunto + Kyläläisten omistama vesiosuuskunta - Maalaismaiseman väheneminen - Yhteisöllisyyden väheneminen - Teiden huono kunto Valkola VUONTEE + Luonto, maaseutumainen miljöö + Hyvä henki + Kalastus- ja retkeilymahdollisuudet - Palvelujen puute - Hajanainen kylä ÄIJÄLÄ + Koulu + Luonto + Virkeä kylätoiminta - Kevyen liikenteen yhteydet - Kauppa puuttuu Pohjoisen Laukaan kylät VIHTAVUORI LEPPÄVESI Kuusa LAUKAAN KK Vihtasilta Kuhaniemi Vuontee SAVIO + Hyvä sijainti + Oma koulu + Nuorekas ikärakenne Äijälä Leinola - Palveluiden puuttuminen - Koulun lakkauttaminen Savio Tarvaala Metsolahti KUUSA + Sijainti (Laukaa kk, Jyväskylä, Äänekoski) + Luonto + Ikärakenne - Kevyen liikenteen väylät - Nopeat valokuituyhteydet - Aktiivinen toiminta saatava kylällä säilymään Lankamaa Simuna LEINOLA + Talkootoiminnan aktivoituminen + Uusi grillikatos, varastorakennus - Kokoontumispaikan puute (parantumassa) - Kauppa / kioski puuttuu LANKAMAA + Luonto + Rauhallisuus + Hyvä yhteishenki - Tien huono kunto - Kokoontumispaikan puute - Kauppaan pitkä matka TARVAALA + Maisema- ja luontoarvot + Matkailun mahdollisuudet + Kylän määrätietoinen kehittäminen - Koulun lakkauttaminen - Infra: Tarvaala-Laukaa tien parantaminen. Kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto LIEVESTUORE Hoho METSOLAHTI + Rauhallisuus + Hyvät yhteydet Jyväskylään - Palveluiden puuttuminen (lääkäripalvelut Laukaassa) 12

39 Kyläprofilointi yhteenveto Äijälä Kuntakeskus Pohjoisen Laukaan kylät Alakeskus Haapala Taajamakylä Kasvavat kylät Lievealueen kylä Asumiskylä Vehniä Valkola Kärkkää Kuusa LAUKAAN KK Lankamaa Matkailukylä Maatalouskylä Kuhaniemi VIHTAVUORI Vihtasilta Tarvaala Simuna LEPPÄVESI Vuontee Savio LIEVESTUORE Metsolahti Hoho 13

40 Kyläprofiloinnin yhteenveto ks*=kyläsuunnitelma Kylä Maakuntakaavassa merkintä Asukkaita (kunnan osaaluejako) Kyläsuun nitelma Profiili: erikoistuminen Laukaan kirkonkylä Keskustatoimintojen alakeskus (ca), taajamatoimintojen alue (A) (Vihtavuoren kanssa) KESKUS: julkiset ja kaupalliset palvelut, hallinto, matkailu, palvelualan yritykset, monipuolista asumista Lievestuore Keskustatoimintojen alakeskus (ca) Alakeskus: kunnalliset ja kaupalliset palvelut, teollisuus, matkailu, monipuolista asumista Vihtavuori Taajamatoimintojen alue (A), Teollisuus- ja varastoalue, vaarallisia kemikaaleja (T/Kem) (kirkonkylän kanssa) 2012 Taajamakylä: teollisuus- ja yritystoiminta, peruspalvelut, hyvät liikuntamahdollisuudet, monipuolista asumista Leppävesi Kuusa Taajamatoimintojen alue (A), työpaikka-alue (TP) Kyläalue, Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv) Taajamakylä: pienteollisuus ja logistiikka, monipuolista asumista Kasvava kylä: matkailu, kulttuuri, pienyritystoiminta, palveluja, asuminen Vehniä Työpaikka-alue (TP), melualue (etelärajalla) Kasvava kylä: yritystoiminta, maatalous, palveluja, asuminen (kaavoitus, vesi- ja viemäröinti) Vuontee Kasvava kylä: palveluja (uusi ekokoulu), matkailua, asumista (vesi- ja viemäröinti) Savio Kasvava kylä: asumista (tonttitarjontaa) Tarvaala (?) Matkailu- ja maatalouskylä: matkailu, maatalous, asuminen (tonttitarjontaa on, ei vesi- ja viemäröintiä) Äijälä 393 Kasvava kylä maa- ja metsätaloutta, palveluja (koulu + päivähoito), asuminen (vesi- ja viemäröinti) Vihtasilta (sis. Vihtavuoren asukaslukuun) 2011 (?) Lievealueen kylä: asuminen (vesi- ja viemäröinti) Kuhaniemi Lievealueen kylä: asuminen (vesi- ja viemäröinti), maa- ja metsätalous, koulu, matkailu (kanavareitti) Metsolahti 159 Asumiskylä: vesiosuuskunta Lankamaa 251 Asumiskylä: matkailu, vesireitti Kärkkää 376 Matkailu- ja asumiskylä: matkailu Valkola 448 Maatalouskylä: vesiosuuskunta Haapala 302 Asumiskylä: vesiosuuskunta Simuna 193 Asumiskylä: vesiosuuskunta Hoho 198 Asumiskylä: asuminen, virkistys 14

41 Kyläprofilointi Taajamakyliä ovat nykyiset taajamat (ml. Kirkonkylä ja Lievestuore) Sijainti kehitysvyöhykkeellä, yhä suurempi osa väestönkasvusta ohjataan taajama-alueille Nykyistä rakennetta tiivistetään ja eheytetään. Maanhankinta ja asemakaavoitus kohdistetaan olemassa oleviin taajamiin tukeutuen, jolloin voidaan hyödyntää olemassa olevia palveluja, joukkoliikennettä ja kunnallisteknisiä järjestelmiä ja nostaa niiden käyttöastetta. Elinvoimaiset taajama-alueet hyödyttävät myös kyläalueita. Kasvavat kylät Kylät kiinnostavat asuinpaikkana ja kylien väkimäärä Laukaassa on ollut kasvussa Hajarakentamista ohjataan kyliin (estää yhdyskuntarakenteen hajautumista, palvelutarjonnan vaikeutumista sekä metsä- ja virkistysalueiden pirstoutumista) Kehitetään suurimpia kyliä, joissa palveluja (kuten koulu) ja riittävä asukaspohja Uutta asumista pyritään ohjaamaan kyläalueelle palvelujen kannalta edullisesti Kasvavia kyliä ovat Vehniä, Kuusa, Vuontee, Savio ja Äijälä Lievealueen kylät (naapurikylät) Sijainti lähellä olemassa olevia taajamia ja kehitysvyöhykettä Kylärakenne sulautuu ajan mittaan osaksi taajamarakennetta Asumiskylät Maaseutumaista asumista Verkkaisemman kehityksen aluetta Kannustetaan omaehtoiseen kehittämiseen 15

42 Ryhmä 2 l Ryhmä 1 Kyläyhdistysten esittämät kehittämishankkeet rakennemallin toimenpideohjelmaan (2. Kyläilta ) Toimenpide Toimenpiteen tarkempi kuvaus Toteuttamisen aikataulu Vastuutahot Tieverkon parantaminen (maantieverkko + kevyen liikenteen väylät) Lievestuore Laukaa välin kunnostus, kevyen liikenteen väylien rakentaminen kylien kohdilla Heti > 5 vuotta eteenpäin Laukaan kunta Valtio Lasten ja nuorten toimintamahdollisuuksien tukeminen kyläalueilla Omaehtoisen toiminnan tukeminen Kokoontumispaikat Liikuntamahdollisuudet Heti > Laukaan kunta Kylät Yhteisöt Luontomatkailun kehittäminen ml. maaseutu- ja kalastusmatkailu Luontomatkailukohdeselvitys koko kunnan alueelta. Kohteiden markkinointi ja verkostoituminen. Yhteistyö maaseutumajoitusyrittäjien kesken. Heti > Kylät Yrittäjät Kunta Kylien yhteismarkkinointi, nettisivut Kerätään kaikkien kylien ja järjestöjen tarjonta yhteen paikkaan. Kirkastetaan kunkin kylän erityispiirteet. Lisätään kylien yhteistoimintaa Heti > Kyläyhdistykset Järjestöt EU-hankekoordinaattori Ihmisten ja tiedon kulkemisen turvaaminen - Valokuitu inhimilliseen hintaan - Kevyen liikenteen väylät - Erilaisten liikennemuotojen aikataulujen yhteensovittaminen - Tieverkoston kunnossapito - Vesireitistön hyödyntäminen ja kehittäminen - Nuorten harrastuksiin kuljetus Heti > Laukaan kunta Valtio Ekologisuus - Bioenergia - Ekokoulu - Lähiruoka - Julkisten tilojen hyödyntäminen aamusta iltaan Heti > Kunta EU-hankekoordinaattori 16

43 Haastatellut (vko 4-7 / 2015) Lankamaan kyläseura, Eero Sysmäläinen Kyläseura Kuhaset ry, Ilkka Palonen Laukaan pohjoinen kyläseura, Jaana Alanko Kuusan Kipinä kyläseura ry, Mikko Kupari Leinolan kyläyhdistys ry, Heli Pennanen Vehniän kyläyhdistys ry, Pekka Harjunen Metsolahden kylätoimikunta, Ritva Kotilainen Savio-Puttola kylätoimikunta, Hanna Manninen Äijälän kyläseura, Tommi Koukka Vihtavuoren kyläyhdistys ry, Pentti Noronen Vuonteen seudun kyläyhdistys, Tauno Liimatainen Vihtasillan osalta huomioitu kyläesite 17

44 Liite 1. YKR-aluetarkastelu YKR-alueiden koodit (YKR-ID) Taulukosta (seur. sivu) näkyy ko. alueen väestökehitys 18

45 Taajama YKR_ID VAESTO_90 VAESTO_95 VAESTO_00 VAESTO_05 VAESTO_10 VAESTO_13 TPAIKKA_90 TPAIKKA_95 TPAIKKA_00 TPAIKKA_05 TPAIKKA_ YHT % 66,3 67,7 68,5 69,3 70,7 70,8 Kylä Laukaa YKR_ID VAESTO_90 VAESTO_95 VAESTO_00 VAESTO_05 VAESTO_10 VAESTO_13 TPAIKKA_90 TPAIKKA_95 TPAIKKA_00 TPAIKKA_05 TPAIKKA_ YHT % 13,7 13,2 13,2 13,1 12,6 12,8 Liite 1. YKR-aluetarkastelu Pienkylä YKR_ID VAESTO_90 VAESTO_95 VAESTO_00 VAESTO_05 VAESTO_10 VAESTO_13 TPAIKKA_90 TPAIKKA_95 TPAIKKA_00 TPAIKKA_05 TPAIKKA_ YHT % 3,1 3,0 2,9 2,8 2,6 2,8 Muu väestö (haja-as) YHT % 16,9 16,1 15,4 14,8 14,1 13,6 VÄESTÖ YHT (Tilastokeskus)

46 Paikkatietotarkastelu YKR-aineisto YKR-aineistolla tarkoitetaan Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakennetta kuvaavaa aineistoa. YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Kylämäistä yhdyskuntarakennetta kuvaavan aluejaon tavoitteena on esittää taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät, jotka perustuvat vakituiseen asutukseen. Kylät on jaettu kahteen luokkaan, asukkaan pienkylät sekä yli 39 asukkaan kylät. Harvaan maaseutuasutukseen kuuluvat ne alueet, jotka eivät kuulu taajamiin, kyliin eivätkä pienkyliin, mutta joissa on vähintään yksi asuttu rakennus (=väestöä) kilometrin säteellä. 100 % vettä sisältävät ruudut eivät kuulu aluejakoihin. Tiedot: SYKE & Tilastokeskus 20

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli. Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vertailu 8.1.2015

Laukaan kunnan Rakennemalli. Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vertailu 8.1.2015 Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vertailu 8.1.2015 Rakennemallivaihtoehdot Rakennemallin pohjaksi on laadittu 3 erilaista vaihtoehtoa Rakennemallivaihtoehtojen tarkoituksena

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Kyläprofilointi Tarkastettu 8.12.2015 Johdanto Laukaan kunnan maankäytön rakennemallityössä huomioidaan myös kylien kehittyminen Työhön liittyvä kyläprofilointi laaditaan tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 4.11.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

Laukaan maankäytön rakennemalli

Laukaan maankäytön rakennemalli Laukaan maankäytön rakennemalli Loppuraportti 8.12.2015 (tarkastettu) Johdanto Laukaan kunnan päämääränä on olla elinvoimainen ja kilpailukykyinen kunta Jyväskylän seudulla. Laukaa on jo tällä hetkellä

Lisätiedot

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Laukaan kunta 3.11.2015 Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 18.5.2015 126 asettaa

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 25.5.2016 Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi 2040 MAAKUNTAKAAVA Yhteiskunnan yleisiä muutoksia Esimerkkejä kohdattavista muutoksista Merkitys aluerakenteelle Merkitys liikennejärjestelmälle Elinkeinot

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERIAATTEET

SUUNNITTELUPERIAATTEET Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet

Lisätiedot

Väestö väestö kasvaa tasapainoinen väestörakenne

Väestö väestö kasvaa tasapainoinen väestörakenne 1 Väestö Laukaassa väestö kasvaa. Syitä tähän ovat voitollinen muuttoliike (lapsiperheiden määrän kasvu) sekä keskimääräistä korkeampi syntyvyys (luonnollinen väestönlisäys) Laukaassa on tasapainoinen

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN

RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN Järvi-Pohjanmaan alueiden käytön suunnitelma 30.12.2011 RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ Oulun seudun hajarakentamisselvitys Lähtökohta Oulun seudulla on runsaasti hajarakentamista ei riittävästi tontteja asemakaava-alueilla tai niitä ei luovuteta kysyntää vastaavasti hajarakentaminen on ongelmallista

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ YHTEENVETO MOTIIVISEMINAAREISTA 16.8.2013 Keski-Suomen rakennemalliyhdistelmästä Keski-Suomessa laaditaan strategiaa, jossa yhdistyvät maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

LAPPEEN ALUERAATI Tekninen toimi / kaavoitus

LAPPEEN ALUERAATI Tekninen toimi / kaavoitus LAPPEEN ALUERAATI 7.3.2017 7.3.2017 Tekninen toimi / kaavoitus YLEISKAAVAT 1. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, läntinen osa-alue 2. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, keskusta-alue

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

Strategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto

Strategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto Strategiapeli 18.5.2011 Yhteenveto Pelilaudan lähtötiedot Karttapohjassa tulostettuna: pelkistetty yleiskaavojen ja maakuntakaavojen yhdistelmä rata- ja tieverkko ja pääkokoojakadut joukkoliikenteen palvelun

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja III: Nurmijärven vetovoima ja kilpailukyky. Rajamäen yläaste ja lukio 13.2.

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja III: Nurmijärven vetovoima ja kilpailukyky. Rajamäen yläaste ja lukio 13.2. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja III: Nurmijärven vetovoima ja kilpailukyky y Rajamäen yläaste ja lukio 13.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, mitä ovat Nurmijärven kilpailukykytekijät

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA Ruukin asemanseudun osayleiskaavan uudistaminen

SIIKAJOEN KUNTA Ruukin asemanseudun osayleiskaavan uudistaminen SIIKAJOEN KUNTA Ruukin asemanseudun osayleiskaavan uudistaminen Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Ruukin asemanseudun osayleiskaavaa ollaan uusimassa. Nykyinen vuonna

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA

LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Päijät-Hämeen liitto PL 50 15111 LAHTI LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Päijät-Hämeen Yrittäjät painottaa lausunnossaan elinkeinoelämän näkökulmaa, mihin maakuntakaavaehdotuksessa on kiinnitetty

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja 3.11.2010

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja 3.11.2010 Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Käyttäjän käsikirja 3.11.2010 Mikä ihmeen rakennemalli? RAKENNEMALLI On osa kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista On prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja

Lisätiedot

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot