loppuraportti Hanke kulttuuri- ja ikäsensitiivisen päihdekasvatuksen edistämiseksi vuosina Leena Sipinen, EHYT ry

Transkriptio

1 loppuraportti Hanke kulttuuri- ja ikäsensitiivisen päihdekasvatuksen edistämiseksi vuosina Leena Sipinen, EHYT ry

2 Ei ole helppoa olla maahanmuuttaja ja isä kahden kulttuurin välissä tunnustaa Kais Zaya, yksi Vuoden isä palkituista. ånni-hanke loppuraportti / 3

3 ESIPUHE ånni oli ja on yhä kasvatusyhteisöjen tukemista, päihdekasvatuksen kehittämistä, lapsen näkökulman esilletuomista, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kunnioittamista, vertaisoppimista, rusinoiden jakamista kulttuurien pullasta, kulttuurisensitiivisyyden vahvistamista ehkäisevässä päihdetyössä, toimintamenetelmien kehittämistä, kohderyhmien kuuntelemista, verkostoja ja osallisuutta, järjestöjen yhteistoimintaa sekä paljon, paljon muuta. ånni tarjosi kanssakulkijoilleen mielettömän matkan ehkäisevän päihdetyön ja kulttuuristen tekijöiden yhtymä-kohdassa. Hanke antoi, opetti, innosti ja vaati. Se puhui aina pienimmän puolesta. Uskon ja toivon sydämes-täni, että ånni-hanke rohkaisi perheitä ottamaan päihteet puheeksi kotona ja huomioimaan entistä paremmin lapsen ja nuoren ajatukset. Merkkejä positiivista liikahduksista saatiin. Meille hankejärjestöille ja työntekijöille avautui ånni-toiminnan ja uusien kumppanuuksien myötä uusi maailma tutkittavaksi ja omaamme peilattavaksi. On ollut etuoikeus päästä mukaan. Neljään vuoteen ja yhteen kesäprojektiin mahtuu paljon. Niin paljon, että sen kaiken kuvaaminen yhteen raporttiin on liki mahdottomuus. Onneksi RAY ja STEA vaativat meiltä avustuksen saajilta raportoinnit vuosittain. Tarkat luvut, tulokset ja dokumentit löytyvät näistä asiakirjoista. Nyt käsissäsi oleva raportti on rajallinen ku-vaus ånni-toiminnasta. Näytteitä ja välähdyksiä. Kiitos yhteenvetoon tekstiä tuottaneille sekä kaikille teille ihanille ihmisille, jotka olette olleet mukana hankkeessa. ånni-hanke on avannut uusia ovia päihdetyölle. Keskustelu jatkukoon. Juteltaisko? Helsingissä Leena Sipinen, EHYT ry SISÄLLYSLUETTELO OSA I: ånni-hanke VUOSINA Taustaa Tavoitteet Toteutus Toiminnan kuvausta hankevuosittain Osahankkeiden ja työntekijöiden yhteenvetoja ånni-toiminnasta Mannerheimin lastensuojeluliitto / Kymen piiri Raittiuden Ystävät ry Music Against Drugs ry Suomen Vanhempainliitto ry Suomen NMKY:n liitto ry Koulutus elämään -säätiö Aluekouluttajan ajatuksia (Vantaan pilotti) Toimintamallit ja menetelmät Materiaalit Videot Verkko ånnin kulttuurisensitiivisyys Tunnuslukuja Hankearvioinnin tuloksia Toimintamallit Maahanmuuttajajärjestöjen arvioita hankkeesta Opettajien arvioita hankkeesta Opintomatkat ja monikulttuurisen työn oppiminen Yhteiskunnallinen eli sosiaalinen markkinointi Arviointiosaaminen Mitä saimme aikaan? Hanketuloksia pähkinänkuoressa Mitä opimme ånni-hankkeessa? Nostoja matkan varrelta Lopuksi OSA II: ånni-kesäprojekti 2018 Kiitokset Liite: Lasten oppitunneilla esittämiä kysymyksiä päihteistä AVAINSANAT: Päihdekasvatus, maahanmuuttajat, vanhemmat, lapset, nuoret, kulttuurisensitiivisyys. 4 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 5

4 OSA I: ånni-hanke vuosina TAUSTAA Suomalainen päihdekasvatus lähtee kantasuomalaisten tarpeista ja näkemyksistä. Väestöpohja on kuitenkin monimuotoistunut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 ulkomaalaistaustaisten määrä oli Heistä ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli (84 %) ja toisen polven (16 %). Nykyiset päihdekasvatusmenetelmät eivät vastaa näiden perheiden tarpeita eivätkä tavoita heitä. Kyse ei ole vain kielestä. Kyse on ensisijaisesti kulttuurien ja kokemustaustojen eroista. Suomalainen päihdekulttuuri on usein päällekäyvä ja se on monelle maahanmuuttajataustaiselle vanhemmalle vieras, pelottavakin asia. On vaativaa olla vanhempi kahden kulttuurin välissä tasapainottelevalle teinille, jos oma tausta tai tieto- ja kokemuspohja eivät anna eväitä päihdekasvatukseen. Tilannetta ei helpota, että useimmat vanhemmat, taustasta riippumatta, kokevat päihteistä puhumisen vaikeaksi. Joskus aihe on jopa tabu. Seitsemän koulutyötä tekevää ehkäisevän päihdetyön järjestöä yhdisti voimansa vuonna 2014 käynnistämällä silloisen Raha-automaattiyhdistyksen tuella hankkeen vanhempien ja muiden kasvattajien tukemiseksi päihdekysymyksissä. Viime kädessä hankkeen kohderyhmänä olivat luokkalaiset lapset ja tavoitteena heidän hyvinvointinsa edistäminen ensisijaisesti vanhempien kautta toimien. Taustaselvitysten perusteella kohderyhmiksi valikoituivat ruotsin-, venäjän- ja somalinkieliset perheet. Liikkeelle lähdettiin suomenruotsalaisten perheiden parista, väestöryh- mästä, jossa eliniän odote ja monet hyvinvointia mittaavat tekijät ovat muuta väestöä korkeammat. Matka jatkui venäläis- ja somalitaustaisten perheiden luo. Tutkimuskohteena oli, mikä vaiku-tus erilaisilla kulttuurisilla taustatekijöillä oli päihdekasvatuksen arkeen. Suomenkieliset perheet kulkivat verrokkina hankkeessa mukana koko ajan. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n koordinoiman hankkeen kumppanijärjestöt olivat Koulutus elämään -säätiö, Mannerheimin lastensuojeluliitto (keskustoimisto, Järvi-Suomen piiri, Kymen piiri), Music Against Drugs ry, Raittiuden Ystävät ry, Suomen NMKY:n liitto, Vantaan NMKY ja Suomen Vanhempainliitto ry. ånni-hanke toteutettiin vuosina ja se kuului rahoittajan Emma ja Elias avustusohjelmaan. 2. TAVOITTEET Kulttuuri- ja ikäsensitiivisen työotteen tuominen suomalaiseen päihdekasvatukseen on åni-hankkeen kantava ajatus. Tukea tarjotaan erityisesti valituille kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluville perheille ja heitä lähellä oleville muille kasvatusyhteisöille. 3. TOTEUTUS Tekijät ja vastuut Hankkeessa oli kolme työntekijää. Projektipäällikkö, aluetyöntekijä ja yksi työntekijäresurssi oli pilkottu viidelle järjestölle (Helsingin NMKY, MLL, RY, MAD, KE-säätiö). Kohderyhmän osallisuus tekijätiimissä oli yksi hankkeen keskeisiä menetystekijöitä. Aluetyöntekijä vaihtui pilotin mukaan. Turunmaan pilotissa työntekijänä oli ruotsinkielinen, Pohjois-Karjalassa venäjänkielinen ja Vantaan pilotissa somalinkielinen henkilö. Päätavoitteet Tukea vanhempia ja muita kasvattajia päihdekasvatustehtävässä. Luoda kulttuurisensitiivinen ja osallisuutta edistävä ehkäisevän päihdetyön toimintamalli kasvatusyhtei-söjen tueksi. Tuoda kulttuurisensitiivinen näkökulma päihdekasvatukseen Hanke pohjautui työnjakoon ja osavastuisiin seuraavasti: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry (hankkeen koordinointi) Koulutus elämään -säätiö (arviointi) Mannerheimin lastensuojeluliitto (toimintamallien kehitystyö ja alueellinen levittäminen) Music Against Drugs (yhteiskunnallinen markkinointi) Suomen NMKY:n liitto (opintomatkat) Suomen Vanhempainliitto ry (toimintamallien kehitystyö, monikulttuurinen asiantuntijuus) Vantaan NMKY (menetelmien jalkauttaminen Vantaalle 2017) Hankejärjestöjen välinen työnjako ja roolitus 6 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 7

5 Hankkeella oli tekijäjärjestöistä koottu ohjausryhmä, joka kokoontui noin kerran kuukaudessa. Hankkeentyöntekijöillä laajennettua ohjausryhmää kutsuttiin hankeryhmäksi. Ryhmissä toteutettiin kiertävän puheenjohta-juuden käytäntöä. Operatiiviseen työhön perustettiin sittemmin työryhmiä toimintamallien kehittämiseen, tapahtumien tuottamiseen sekä viestintään. ånni oli osa rahoittajan Emma ja Elias -avustusohjelmaa. ånni osallistui aktiivisesti avustusohjelman toimintaan. ånni-hankeryhmä vuonna 2017 Riittävän määrän ruotsin- ja venäjänkielisten oppilaiden tavoittamiseksi kahden ensimmäisen pilotin toiminta-aluetta piti laajentaa lähikuntiin. Vuonna 2017 viimeinen vuosipuolisko käytettiin tulosten levittämiseen ja toiminnan juurruttamiseen. Talous mahdollisti vielä hankkeen toiminnan jatkamisen kesäkaudella 2018, jolloin ånni-toimintaa levitettiin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Hankkeen aikataulu vuosina Toiminnan syklit ånni-hanke perustuu yhteiskunnallisen markkinoinninteoriasta johdettuun viisiportaiseen toimintasykliin, joka toistettiin jokaisessa hankkeen pilotissa eli kolme kertaa. 1. Määrittelyvaihe Toiminnan alussa jokaisella paikkakunnalla selvitettiin kohderyhmän näkemykset päihteiden käytöstä, suojaavista tekijöistä ja tarpeista päihdekasvatukseen liittyen. Oppilailta aineisto kerättiin Hubu-menetelmällä, opettajilta ja vanhemmilta kyselyin tai haastatteluin. Venäjän- ja somalinkielisten vanhempien parissa aineistoa täydennettiin etnografisilla haastattelututkimuksilla. Kaikki hankkeen toimet ja tuotokset perustuvat em. selvityksiin. ånni-hankkeen selvityksiin vastasi yhteensä XXX nuorta, XXX vanhempaa ja XXX opettajaa. 2. Kehitys ja suunnittelu Selvityksiä hyödyntämällä kehitettiin hankkeen sisäisenä asiantuntijatyönä kaksi toimintamallia Juteltaisko? ja ånni yhdessä. Mallit pilotoitiin ja niitä täydennettiin jokaisen pilotin aikana. 3. Toteutus Toimintamallit otettiin hanketoimijoiden johdolla käyttöön sekä levitettiin ja juurrutettiin pilottipaikkakunnilla. Tapahtumien avulla ja verkon kautta levittämistä tehtiin myös valtakunnallisesti. ånni-päihdekasvatusviestejä levitettiin viestintävälineiden kautta. 4. Arviointi ja raportointi Koulutus elämään -säätiö arvioi tuotetut toimintamallit, teki prosessiarviointia sekä kehitti järjestöjen ver-taisarviointia. 5. Seuranta Tunnuslukuseuranta, toiminnan kirjallinen dokumentointi sekä palautteen keruu kuuluivat sisään rakennettuina jokaiseen hankkeen pilottiin. Kirjallinen yhteenveto toiminnasta tehtiin kolme kertaa vuodessa. Hankkeen eteneminen -aikataulu ja pilottialueet Hankkeen toimintakonseptina oli toteuttaa edellä estelty toimintasykli kolme kertaa hankkeen aikana eli toteuttaa prosessi kokonaisuudessaan jokaisella pilottipaikkakunnalla. Jokainen pilotti päättyi tulosten levittämiseen alueellisella viestintäkampanjalla, joka meni päällekkäin jo seuraavalla pilottipaikkakunnalla käynnistetyn tausta-aineiston keruun kanssa. Alun perin pilottipaikkakunnat olivat Turku, Joensuu ja Vantaa. ånni-toimintamalli ja ohjeistus kulttuurisensitiivisen hankkeen toteuttamiseksi 1. Etsi taustatietoa kieli- ja kulttuurivähemmistöistä. Tilastot, selvitykset, opintomatkat. Kaikkea ei tarvitse tietää ja keksiä itse. Rajaa fokus ja kohderyhmä. 2. Varmista kohderyhmän edustus tekijätiimissä. Rekrytoi hankkeeseen työntekijä kohderyhmästä kulttuuritulkiksi, asiantuntijaksi ja verkostotoimijaksi yhteisöissä. 3. Ymmärrä, että ihmiset itse ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Hae toiminnan sisältö kohderyhmältä itseltään. Mene kohderyhmän luo ja kysy heidän näkemyksiään päihdekasvatukseen ja ehkäisevään päihdetyöhön liittyvistä näkemyksistä ja tarpeista (kyselyt, haastattelut). 4. Täydennä aineistonkeruuta tarvittaessa etnografisin tutkimuksin 5. Perusta hankesuunnitelma em. Selvityksiin. Hio tavoitteet. 6. Panosta kohderyhmän segmentointiin. Keihin haluat vaikuttaa? Mitkä toimenpiteet sopivat kenellekin? Etsi kohderyhmän sisältä erityisryhmiä (esim. somaliäidit), joiden tavoittaminen saattaa olla haasteellista, mutta joiden panos yhteisön arjessa on ratkaiseva. Kohdennetaan heille toimenpiteitä/viestintää. 7. Verkostoituminen ja avainhenkilöt. Verkostoidutaan kohderyhmän yhteisöjen kanssa (esim. somali-järjestöt, uskonnolliset johtajat). Etsitään yhteisöjen vaikuttajahenkilöt ja vakuutetaan heidät. Toiminta legitimoituu yhteisössä avainhenkilöiden kautta ja valuu perheisiin. 8. Kieli. Huolehdi, että toiminta sekä mallit ja palvelut on saatavilla kohderyhmän omalla äidinkielellä. 9. Myös kuva on kieli. Kuvien tulkinta on toiminnan keskiössä. Yhdenvertainen ja aina uutta tarjoava menetelmä. 10. Tarinallisuus ja viestintä. Tiedosta, että kirjoitettu viestintä ei ole aina paras tapa toimia. Usein kuvallinen ilmaisu (ml. videot), tarinallisuus ja vertaiskeskustelu ovat välttämättömiä viestin perille saamiseksi sekä yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Tarinallisuudella ja verbaalisella viestinnällä on pitkät perinteet esimerkiksi somalikulttuurissa. 11. Levittämis- ja juurruttamissuunnitelma. Tee ja toteuta. Huolehdi vapaaehtoisten ammatillisesta tuesta. 12. Myönteinen ilmapiiri ja yhdessä tekeminen. Ylläpidä arvostuksen ja kunnioituksen ilmapiiriä. Tutustutaan toisiimme ja tehdään hyvää yhdessä yli kieli- ja kulttuurirajojen. Opitaan avoimin mielin toistemme kulttuureista ja sovelletaan hyviä käytäntöjä ennakkoluulottomasti. 13. Arviointi. Arvioin toimet ja tehdään tarvittavia korjausliikkeitä pitkin matkaa. Saimmeko muutosta aikaan? Saimmeko käyttäytymismuutoksia aikaan? Lisääntyikö kohderyhmän hyvinvointi? Kehitä innovatiivisia aineistonkeruutapoja. Kyselyihin vastaaminen voi olla kohderyhmälle haasteellista. 8 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 9

6 4. TOIMINNAN KUVAUSTA HANKEVUO- SITTAIN VUOSI 2014 Juteltaisko?-malli prototyyppi syntyy ruotsinkielisten yhteisöjen parissa Hanke käynnistyy tausta-aineiston keruulla Turunmaan kouluilla Turunmaan paikkakunnilta (Turku, Kemiönsaari, Kaarina ja Parainen) löytyi kahdeksan ruotsinkielistä opetusta antavaa ala-astetta ånni-hankkeen yhteistyökumppaneiksi. Koulujen luokille (lähes 500 nuorta) tuotettiin päihdekasvatukselliset oppitunnit, joiden aikana kerättiin HUBU -menetelmää hyödyntäen tietoa lasten- ja nuorten näkemyksistä päihdeilmiöön liittyen ja päihdekasvatustoiveista. Aineistonkeruuta tehtiin sähköisellä kyselyllä myös vanhempien ja opettajien parissa. Juteltaisko?-malli syntyy Kouluissa kerättyjä aineistoja analysoitiin kieli- ja kulttuuriryhmien eroja huomioiden ja uusi päihdekasvatusmenetelmä Juteltaisko? kehitettiin tuloksia hyödyntäen. Aineiston analysoinnista vastasi MAD ja mallin kehitystyötä vetivät MLL ja Vanhempainliitto. (MLL ja Vanhempainliitto). Kehitettyä mallia pilotoitiin yhteistyö-kouluilla, samoissa oppilasryhmissä missä tausta-aineisto oli kerätty sekä vanhempainilloissa. Menetelmä sai hyvän palautteen ja osoitti toimivuutensa. Juteltaisko?-mallin ensimmäinen versio oli syntynyt, mutta kehitystyö jatkui. Oppilaita ånni-oppitunnilla Turussa VUOSI 2015 Oppia maailmalta Opintomatkat monikulttuuristen ja kulttuurisensitiivisten päihdekasvatuskäytäntöjen löytämiseksi käynnistyi opintomatkoilla Saksaan ja Englantiin. Lisäksi Music Against Drugsin työntekijä osallistui hankkeen edustaja European Social Marketing Conferenceen Rotterdamissa. Lapset haluavat keskustella päihteistä -olemmeko me aikuiset valmiita? Juteltaisko?-malli lanseerataan Juteltaisko?-malli ja hankkeen uudet materiaalit esiteltiin ensimmäistä kertaa kasvatusalan ammattilaisille EDUCA-messuilla. Toimintavuoden aikana Turunmaalla pilottikoulujen sekä muutaman muun alakoulun henkilöstö perehdytettiin malliin käyttäjiksi. Turunmaan viestintäkampanja: Lapset haluavat puhua päihteistä olemmeko me aikuiset valmiita? Lasten tarve ja halu keskustella päihteistä turvallisen aikuisen kanssa nousi painavasti esille Turunmaan aineistoissa. Vanhemmat eivät kyselyjen mukaan kuitenkaan pitäneet päihdekasvatusta ajankohtaisena vuotiaiden kohdalla. Hankeen keskeiseksi viestinnälliseksi ja toiminnalliseksi kärjeksi nostettiin lapsen ääni. Helmikuussa saaduista tuloksista pidettiin Turussa mediatilaisuus, jossa korostettiin aikuisen päihdekasvatus-vastuuta jo alakouluikäisten parissa. Teema sai ison huomion paikallismedioissa sekä kutsun MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmaan. Syksyllä ånni-hanke näkyi katukuvassa Turun seudulla teemalla Selviydytkö luokkalaisten esittämistä päihdekysymyksistä?. Ruotsin ja suomenkielisissä valomainoksissa tuotiin esille tausta-aineistoista kerättyjä lasten kysymyksiä päihteistä. Lasten kysymykset vietiin aikuisten tietoon myös jalkatyönä (näyttelijä Christof-fer Strandberg), Radio Nova -yhteistyöllä sekä hankkeen oman ånni.fi -verkkosivuston kautta. Sivustolle koot-tiin myös vinkkejä ja työkaluja päihdekasvatukseen. Lapset elokuvantekijöinä Lasten ajatuksia ja toiveita tuotiin aikuisten tietoon myös lasten elokuvaprojektien kautta. Paraisilla ja myöhemmin myös Joensuussa järjestettiin luokkien oppilaille tilaisuus päihdeaiheisten lyhytelokuvien tekemi-seen Digitaletyöpajoissa. Elokuvat esitettiin oppilaille ja heidän vanhemmilleen loistokkaissa ensi-iltatapahtumissa, jotka jäljittelivät suuren maailman tyyliä. Elokuvaprojektit antoivat lapsille mahdollisuuden prosessoida päihdeilmiöitä sekä tarjosivat vanhemmille näyn lastensa arkikokemuksiin ja heidän ajatuksiinsa päihteisiin liittyen. Vanhempien palautteen mukaan kokemus kannusti ottamaan päihteet puheeksi kotona. Osa elokuvista on nähtävissä ånni-hankkeen YouTube-kanavalla. Pohjois-Karjalan pilotti käynnistyy Loppukeväästä käynnistyi hankkeen toinen pilotti Pohjois-Karjalassa (Joensuu, Rääkkylä, Kitee, Tohmajärvi ja Lieksa) venäjänkielisten perheiden parissa. Hanke astui jälleen toimintasyksyn ensimmäiseen ruutuun ja ryhtyi taustatiedon keräämiseen Turunmaan mallin mukaan kohderyhmältä sekä tiedon analysointiin. Riittävän suu-ruisen aineiston saamiseksi venäjänkielisiltä lapsilta tausta-aineistoa kerättiin myös Lappeenrannan kouluissa. Kyselyt tehtiin myös vanhemmille ja opettajille. Aineistoa täydennettiin etnografisella haastattelututkimuksel-la (venäläistaustaiset vanhemmat) sekä Metropolia AMK:n opiskelijoiden opinnäytetyöllä. Venäläistaustaisten lasten parissa saadut tulokset eivät juurikaan eronneet Turunmaalla kerätyistä aineistois-ta. Lapsilla oli paljon kysymyksiä päihteisiin liittyen ja he halusivat keskustella teemasta. Juteltaisko?-oppitunteja pidettiin kivoina ja kiinnostavina. Siinä, missä ruotsinkieliset vanhemmat näkivät koulun keskei-simpänä päihdekasvatuksen toimintaympäristönä, venäläistaustaiset vanhemmat toivoivat mieluummin vertaistoimintaa. Koululla järjestettäviin päihdeteemaisiin vanhempainiltoihin koululla ei haluttu osallistua teeman sensitiivisyyden vuoksi. Tukea ja keskustelufoorumi haluttiin lähemmäs omaa yhteisöä. ånni yhdessä -malli näkee päivänvalon Vanhempien palautteen pohjalta ryhdyttiin suunnittelemaan uutta vertaisuuteen ja pienryhmätoimintaan perustuvaa päihdekasvatusmenetelmää. Juteltaisko?-toimintamallia mukaillen syntyi ånni yhdessä -menetelmä, jota pilotoitiin Pohjois-Karjalassa venäläistaustaisten vanhempien parissa hyvin palauttein. Juteltaisko?-menetelmää täydennettiin Pohjois-Karjalassa kerätyistä tausta-aineistoista poimituilla keskeisillä sisällöillä ja kulttuurisensitiivisillä näkökulmilla. Aineistot käännettiin myös venäjän kielelle. VUOSI 2016 Venäläistaustaisille vanhemmille vertaistukea ånni yhdessä -mallilla Juteltaisko? ja ånni yhdessä -toimintamallit aktiivisessa käytössä Pohjois-Karjalassa Kaikille alueen pilottikoulujen luokille vedettiin Juteltaisko?-oppitunnit. Päihdekasvatuskeskusteluja käytiin luokkalaisten kanssa Juteltaisko?-oppitunneilla ja opettajia perehdytettiin mallin käyttäjiksi. Lähes 30 ånni yhdessä -vertais- 10 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 11

7 tuokiota pidettiin pääosin venäjän kielellä Joensuun ja lähikuntien korttelitaloissa, kerhohuoneissa ja yhdistysten tiloissa. ånni ohjaaja -koulutukset käynnistettiin mallin levittämiseksi vapaa-ajanyhteisöihin. Joensuun viestintäkampanja: Vuoden tärkein talkshow käydään kotona Kesäkuussa ånni-hankkeen viestit olivat näkyvästi esillä Joensuun paikallismediassa, kadunvarsimainonnassa ja monissa tapahtumissa. Kampanjan teemalla, Vuoden tärkein talkshow käydään kotona, haluttiin tukea vanhempia päihdekasvatustehtävässä ja kannustaa heitä ottamaan päihdeasiat keskusteluun lastensa kanssa. Koteihin lähetettiin kampanjamateriaalia myös suoramainontana. Blogeja ja videotuotanto Valtakunnallisesti vanhempia heräteltiin teemaan blogiyhteistyön kautta (muun muassa Lähiömutsi ja Project Mama) sekä tuottamalla lapsen silmin kuvattu Miltä humalainen näyttää? -video. Video keräsi YouTubessa lyhyessä ajassa lähes katsojakertaa ja ylitti uutiskynnyksen useissa medioissa. Yhteistyö somaliperheiden kanssa käynnistyy ånni-hankkeen viimeinen vaihe käynnistyi keväällä Vantaalla somalitaustaisen kieli- ja kulttuurivähemmistön parissa. Työn pohjaksi kartoitettiin jälleen kohderyhmän näkemyksiä päihdeilmiöstä HU- BU-kyselyin oppitun-neilla. So- Venäläistaustaisen äitien ånni yhdessä -vertaistuokio Tohmajärvellä malitaustaiset vanhemmat kokivat lomakkeisiin vastaamisen haastavaksi ja aineistonkeruuta jatket-tiin haastattelemalla. Myös somalivanhempien keskuudessa täydentäväksi aineistoksi teetätettiin etnografinen tilaustutkimus. Analyysit nostivat esille uudelleen Juteltaisko?-mallin sopivuuden koulutyöhön, mutta uuden sisällön tarvetta ilmaantui. Somaliperheiden päihdekasvatustilanteet ja arjen tarpeet poikkesivat jossakin määrin aiemmista piloteista. Materiaaleihin toivottiin myös ulkonäöltään monenlaisia ihmisiä sekä kulttuurisia sisältöjä samaistumisen mahdollistamiseksi. Taustaselvitykset antoivat myös tärkeää tietoa somalikulttuurin erityispiirteistä. Keskeisiä tekijöitä olivat vahva, jopa perheen edelle menevä yhteisöllisyys sekä yhteisön avainhenkilöiden suuri vaikutusvalta. Tulosten perusteella päädyttiin tulkintaan, että yhteisöllinen ånni yhdessä -menetelmä palvelee päivitettynä hyvin myös somaliyhteisöjä. Viimeisen pilotin toimintastrategiaan tehtiin isoja korjausliikkeitä saatujen tulosten ja kohderyhmän segmentaatioanalyysin myötä. Kohderyhmä vaihdettiin äideistä somaliyhteisöjen vaikuttajayksilöihin. VUOSI 2017 Somaliyhteisöt päihdekasvattajiksi Yhteistyö somalijärjestöjen kanssa avasi ovet perheiden luo Taustaselvitysten ohjaamana somalitaustaisia perheitä lähestyttiin järjestöyhteistyön kautta. Verkostoitumi-nen onnistui hankkeen somalitaustaisen työntekijän työpanoksella. Hän osasi kielen, tunsi kulttuurin sekä nautti luottamusta somaliyhteisöissä taustansa ja aiempien rooliensa vuoksi. Päihdekasvatuksen merkitystä ja ånni-hankkeen menetelmiä ja materiaaleja tehtiin jalkatyönä tutuksi pääkaupunkiseudun somalitaustaisille järjestöille ( ) sekä uskonnollisille yhteisöille (moskeijat, koraanikoulut). Lähestyminen tuotti tulosta. Hanke sai tilaisuuksia ånni yhdessä-vertaistuokioiden pitämiseen. Monet somalitoimijat ottivat myös omiin toimintara-kenteisiinsa ehkäisevän päihdetyön sisältöjä. Esimerkiksi IMAAMI ja SOMALILIITTO. Toimintavuonna järjestet-tiin yhteensä 17 ånni yhdessä vertaistuokiota (14 somaliankielellä, 3 venäjäksi). Menetelmien päivitystyö ja uusia aineistoja Menetelmät ja materiaalit päivitettiin somalikulttuurisisällöillä ja julkaistiin somalinkielisinä versioina. Uutena tuotteena julkaistiin ånni ohjaajan käsikirja sekä somalikulttuurikuvastoa painottava Tullaan tutuksi -kuvakortit. Pohjois-Karjalassa ja Vantaalla kerätyistä tausta-aineistoista julkaistiin lyhennelmävihkoset. Jako-materiaaliksi ja tietopaketiksi hankkeelle tuotettiin EHYT ry:n Teema-lehden monikulttuurisuusnumeron, joka muun muassa postitettiin kaikille Suomen alakouluille. Iso panostus hankkeelta oli myös Koulutie-videon tuottaminen. Projektin tavoitteena oli havahduttaa vanhemmat ymmärtämään, että vaikka kotona ei alkoholia käytettäisikään, niin lapset joutuvat tahtomattaan jo hyvinkin pienestä pitäen törmäämään arjessa monenlaisiin kysymyksiä nostaviin päihdeilmiöihin. Vantaalaisia äitejä koolla ånni yhdessä -vertaistuokion jälkeen. Vantaan kampanja ja muuta viestintää Vappuna toteutettiin tiettävästi Suomen ensimmäinen pääosin somalinkielellä toteutettu joukkoviestintäkam-panja. Miksi alkoholi on keksitty? -ilmoittelu näkyi pilottipaikkakunta Vantaalla bussien istuinselustatarroina, bussien diginäytöillä sekä Vantaan Sanomissa ja Helsingin Uutisissa. Toimituksellisen yhteistyön tuloksena Vantaan Sanomat julkaisi vantaalaisen somali-isän haastattelun (Humalaiset olivat shokki Suomeen saapuneelle nuorelle turvapaikanhakijalle). Vanhempien vastuuta korostettiin juhannuskampanjassa, ajankoh-tana jolloin alkoholinkulutus on Suomessa suurimmillaan. Viestintäsisällöissä painotettiin, että suomalainen juhannusjuhlinta saattaa herättää kysymyksiä erityisesti muista kieli- ja kulttuuritaustoista tuleville. Kampanja toteutettiin Iltalehden mobiilissa. Tiedotteessa nostettiin esille somalialainen juhannus suomalaisen mökkikulttuurin kainalossa. Osana Lapsen oikeuksien viikkoa marraskuussa toteutettiin some-kampanja viidellä kielellä. Kampanjaviestit olivat: Lapsilla on oikeus myös päihdekasvatukseen, Lapsilla on kysymyksiä päihteistä. Milloin viimeksi heittäydyit keskusteluun? ja Lapset haluavat turvallisen kodin, eivät vapaampaan päihdekulttuuria. Koulutusten vuosi Ammattilaistapahtumien lisäksi hankkeen viimeisenä vuotena panostettiin myös täsmäkoulutuksiin hankkeessa kehitettyjen menetelmien sekä muiden hanketyön tulosten levittämiseksi. Menetelmäkoulutuksia järjestettiin muun muassa pääkaupunkiseudun somalitaustaisille opettajille sekä yhdistysaktiiveille, hankejärjestöjen työntekijöille ja yhdistysväelle, Jyväskylän alueen nuorisotyöntekijöille, MLL Kymen piirin alueyhdistyksille sekä kumppanijärjestöjen lähettiläille (Tukisatama oy ja Monikulttuuriset perheet ry). Suomen NMKY:n liitto toteutti Malleja maailmalta -koulutustilaisuuden hankkeen opintomatkoilta 12 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 13

8 saatujen toimintaideoiden esittelemiseksi. Music Against Drugsin Koppi yhteiskunnallisesta markkinoinnista -koulutus keräsi aiheen ympärille kiinnostu-neita oppijoita myös verkon kautta ( youtube.com/watch?v=subrgnksjb8&feature=youtu.be ). Vuosi 2018 Somalivanhempien vertaistoiminta leviää pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ånni-viestien ja menetelmien levittäminen ammattilaistapahtumien kautta Hankkeen oman loppuseminaarin järjestämisen sijaan tehtiin päätös hankkeen toimintamallien ja sisällöllisten viestien levittämisestä ammattilaistapahtumien kautta. Talk show kiertue oli toimintavuoden suuri panostus, jota tuettiin viestinällisin keinoin. ånni-olohuoneeksi rakennetut messuosastot somalialaisine tee-tarjoiluineen vetivät väkeä ja herättelivät keskusteluita. Täydennyskoulutusten yhteyteen järjestetyt Juteltaisko?-menetelmäkoulutukset olivat poikkeuksetta täyteen varattuja. Hanke osallistui seuraaviin ammattilaisten täydennyskoulutustapahtumiin: Opetusala: Educa , Helsinki Nuorisoala: Nuori , Tampere Lastensuojelu: Emma ja Elias seminaari , Helsinki sekä Lasten oikeuksien seminaari Hämeenlinna Päihdeala: Päihdepäivät , Helsinki ( events/ /permlink/ /) Opettajia eri puolilta pääkaupunkiseutua ånni-koulutuksessa. Opiskelijaterveys: Hyvinvointiareena , Helsinki ånni-hanke tuotti em. tilaisuuksiin yhteensä viisi ständiä (9 messupäivää), neljä seminaaria ja kolme menetel-mätyöpajaa. Koulutuksiin osallistui yhteensä 430 ammattilaista. Ständikeskusteluja käytiin noin 1500 henkilön kanssa. Kaikista tapahtumista on tuotettu oma toimintaraporttinsa. Hanke osallistui vielä vuonna 2018 Educa-messuille näytteilleasettajana. Educa 2017 Vantaan NMKY Vuonna 2018 Vantaan NMKY otti Juteltaisko?-mallin käyttöönsä sekä levitti menetelmää Vantaalla ånni-hankkeen yhtenä avustuksen siirtoja saaneena hankekumppanina. YMCA koulutti omat työntekijänsä, sekä Vantaan kaupungin ja seurakuntien työntekijöitä että nuorisojärjestöjen aktiiveja mallin käyttäjiksi. Edellisvuodelta siirtyneen hankerahoituksen turvin toteutettiin ånni-kesäprojekti tavoitteenaan tavoittaa somalitaustaisia vanhempia pääkaupunkiseudun ulkopuolella päihdekasvatusteemojen merkeissä. Menetelmänä oli ånni yhdessä-toimintamalli, jota levitettiin Tampereen, Jyväskylän ja Oulun somaliyhteisöihin. Somalitaustaisten ohjaajien vetämänä toteutettiin yhteensä 42 vanhempien vertaisituokiota, joihin osallistui 213 somali-vanhempaa. Keskimäärin kukin vanhempi osallistu viisi kertaa yhteistapaamisiin. Hanke sai paikkakunnilla innostuneen vastaanoton. Vanhemmat pitivät tuokioita hyödyllisinä ja halusivat lisää vastaavaa toimintaa. Kesäprojektista ja sen tuloksista on työstetty oma yhteenvetoraporttinsa. ånni-toimintamallien kuvasarjaa täydennettiin kahdella digipelaamiseen liittyvällä piirroksella sekä ohjaajan ohjeineen. Juteltaisko?-toimintamalli uusine kuvineen oli yksi keskeisimmistä ohjelmasisällöistä varhaisnuorille eri puolilla maata järjestetyillä Tsemi-leireillä. EHYT toteutti leirit Suomen Lions-liitto ry:n Punainen sulka -keräyksen tuotolla viidellä paikkakunnilla eri puolilla maata. Somalitaustaisten isien vertaistuokio Tampereella 2018 Uudet digipeli-kuvat ånni-toimintamalleihin kesällä / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 15

9 5. OSAHANK- KEIDEN JA TYÖNTEKI- JÖIDEN YH- TEENVETOJA HANKETOI- MINNASTA 5.1 Mannerheimin lastensuojeluliitto / Kymen piiri: ånni - hanke vuosina (Teksti: Maiju Vesa) Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsi-perheiden hyvinvointia. MLL on maan kattava järjestö, johon kuuluu 557 paikallisyhdistystä ja 10 piirijärjestöä sekä lähes henkilöjäsentä. MLL toimii sen puolesta, että jokaisen lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen toteutuisi ja että vanhemmat saisivat lähiympäristöstään riittävästi tietoa ja tukea, jota he lapsiperheen arjessa kaipaavat. MLL toimii asiantuntijana, kehittäjänä ja vaikuttajana paikallisesti, alueelli-sesti sekä valtakunnallisesti. MLL:n tavoitteena on lisätä lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnas-sa sekä tuoda lapsen näkökulmaa päätöksentekoon. MLL Kymen piiri ry on yksi kymmenestä aluejärjestöstä. Piirin toiminta-alue on Etelä-Karjalasta Kymenlaaksoon. MLL Kymen piirin alueella on 34 paikallisyhdistystä, Etelä-Karjalassa 16 ja Kymenlaaksossa 18. Kymen piirin alueella on jäseniä paikallisyhdistyksissä noin Asukkaita Kymen piirin alueella on , Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa Alle 19-vuotiaita lapsia Etelä-Karjalassa on ja Kymenlaaksossa (stat.fi ). Merkittävänä piirteenä on alueen monikulttuurinen väestö. Alueen suurimmissa kaupungeissa Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa asuu lähes 100 eri maan kansalaista, ja kaupungeissa puhutaan yli 60 eri kieltä. Venäläisten jälkeen seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat tulleet Virosta ja Turkista. MLL Kymen piirin tavoitteena ånni -hankkeessa oli levittää ånni yhdessä vertaisohjaajamallia, sekä perus-koulun luokkalaisille suunnattuja Juteltaisko oppituntimallia. MLL Kymen piirin vapaaehtoisille, MLL muiden piirien koordinaattoreille sekä levittää malleja sidosryhmien kautta. MLL Kymen piiristä ohjaus- ja hankeryhmään osallistuivat toiminnanjohtaja Christa Carpelan ja sisällöntuottajana koordinaattori Maiju Vesa, joka osallistui ånni-ohjaaja koulutukseen Helsingissä ( ) sekä Juteltaisiko? koulutukseen Re-kolanmäen koululla Vantaalla (14.11.). MLL Kymen piiri järjesti yhteistyössä MLL Varsinais-Suomen piirin kanssa monikulttuurisuusseminaarin Kouvolan kaupungintalolla Seminaarin aiheena oli Kohtaavatko arjessa kulttuurit vai ihmiset? Seminaarissa oli oman puheenvuoron pitämässä Bashe Ali ånni -hankkeesta. Aiheena ikäja kulttuurisensi-tiivinen päihdekasvatus alakouluikäisille ja miksi päihteistä puhuminen on tärkeää hyvin varhaisessa vaiheessa. Seminaarin osallistui lähes 200 kasvatusalan ammattilaista, jotka tekevät monikulttuuristatyötä. Vuosi 2017 MLL Kymen piirissä painottui toimintamallien levittämiseen ja perehdytyskoulutuksiin. Vuoden aikana perehdytyskoulutuksia vapaaehtoisille järjestettiin kaksi, Lappeenrannassa sekä Kouvolassa. Vapaaehtoisia koulutuksessa kohdattiin 20. Kevään aikana pidettiin koko MLL Kymen piirin henkilöstölle koulutus ikäja kulttuurisensitiivisestä päihdekasvatuksesta. Kouluttajana toimi Leena Sipinen Ehyt ry ånni -hankkeesta. Koulutukseen osallistui tukihenkilötoiminnoista vastaavat koordinaattorit, Mie Kuulun! hankkeen koordinaattori, perhekeskustoiminnan koordinaattori, järjestökoordinaattori, ammatillisten perhepalvelujen päällikkö sekä perhetyöntekijöitä (18 hlö). Jokainen koordinaattori on myös sitoutunut viemään kulttuurisensitiivistä päihdekasvatustietoutta omille vapaaehtoisilleen. Esimerkiksi tukihenkilöitä on jo alettu perehdyttämään aiheeseen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnalliset järjestöpäivät pidettiin lokakuussa, jossa ånni-malleja esiteltiin ja levitettiin ånni-sanomaa muille MLL koordinaattoreille. Aiheeseen syvennyttiin Maiju Vesan johdolla nuoriskoordinaattoreille suunnatussa työpajassa. Työpajaan osallistui 20 koordinaattoria ympäri Suomen. Kymen piirin toiminnanjohtaja on esitellyt ånnia muille toiminnanjohtajille, niin toiminnanjohtajapäivillä helmikuussa, kuin toiminnanjohtajien kuukausittaisissa Skypeissä. ånni-hanke oli mukana MLL Kymen piirin esittelypisteissä Lastensuojelun kesäpäivillä Kotkassa. Lastensuojelun kesäpäivien aikana kohdattiin lukuisia alueen nuorisotyöntekijöitä, seurakunnan edustajia kuin myös kuntien virkamiehiä, jotka toimivat lasten ja nuorten parissa. MLL Kymen piiri on levittänyt alueellaan ånnin toimintamalleja myös lapsi ja perhepalvelujen muutosoh-jelmassa (LAPE). Olemme kohdanneet Lapen kehittämistyössä laajasti mm. kunnanvirkamiehiä sekä kolmannen sektorin edustajia. Kuntakumppanuudessa olemme nostaneet ikä- ja kulttuurisensitiivisen päihdekasvatuksen yhdeksi tärkeäksi teemaksi, jota yhteistyössä sidosryhmien kanssa voimme viedä eteenpäin. Mie kuulun! nuorisohankkeen koordinaattori oli mukana ånni-hankkeen osastolla Helsingissä Educamessuilla sekä Tampereella Nuori2017 -tapahtumassa. Nuorisokoordinaattori toteutti vuoden 2017 aikana 30 kouluvierailua Kymen piirin alueella ja vei mukanaan ånni-materiaaleja ja esitteli opettajille mallia. Nuorisokoordinaattori esitteli ånni-mallin MLL valtakunnallisilla Nuorisotyön päivillä muille MLL koulu- ja nuorisotyön toimijoille Helsingissä. MLL Kymen piiri yhdessä Kouvolalaisen Tuotantoyhtiö Same-Eyessin kanssa käsikirjoitti ja toteutti ånni-videon (YOUTUBELINKKI TÄHÄN), jota on esitetty ja jaettu eri yhteyksissä. Linkki on lähetetty kaikkiin Ky-men piirin alueen kouluihin sähköpostitse. MLL Kymen piirin yhteistyö jääkiekkojoukkue KooKoon kanssa toi myös videolle hyvää näkyvyyttä. ånni-video pyöri erätauolla kahdeksan eri jääkiekkopelin yhteydessä syksyn 2017 aikana (vrt. yhden pelin keskimääräinen katsojamäärä n hlö) Pelien yhteydessä on ollut myös MLL Kymen piirin toiminnan esittelypiste, jossa ånni-hanke on ollut mukana.! Lisää tietoa ånni yhdessä -mallin hyödyntämisestä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa sekä Koulutie-videosta: MLL/Kymen piiri/ Christa Carpelan. 5.2 Raittiuden Ystävät ry: ånni-hankkeen viestintätoimenpiteet (Teksti: Marko Kailasmaa) Mitä teimme? 1. Pilottialueiden viestintä Viestintätoimet kohdennettiin hankesuunnitelman mukaisesti pilottialueiden väestölle, erityisesti valituille kieli- ja kulttuuriryhmille sekä hankkeessa saavutettujen tulosten osalta myös valtakunnallisesti. Valittuja kieli- ja kulttuuriryhmiä edustaneet aluetyöntekijät olivat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa viestintää. Näin toimien varmistettiin hankkeen keskeisiin tavoitteisiin kuuluva kieli- ja kulttuurisensitiivinen lähestymistapa ja toteutus. Viestintä mahdollisti hankesuunnitelmassa määritellyllä tavalla hankkeen ydintoimintoja, kuten tietoisuutta hankkeessa luoduista malleista (Juteltaisko ja ånni yhdessä -mallit) ja osallistumismahdollisuuksista hankkeen toimintaan sekä hankkeen julkaisujen tuottamista. Pilottialueiden medioita informoitiin laajalti hankkeen medianäkyvyyden ja tunnettuuden saavuttamiseksi. Mediatyön ja viestinnän kautta tavoitettiin kohderyhmään kuuluvia vuotiaiden lasten vanhempia ja vahvistettiin heidän yhteyksiään alueen kasvatusyhteisöihin erityisesti koulujen sekä alueiden yhdistys- sekä sosiaali- ja terveysalojen toimijoiden kautta. Mm. päihdekeskusteluun ja -kasvatukseen liittyvistä tutkimustuloksista, haastatteluista, tapahtumista ja vanhempainilloista julkaistiin mediatiedotteita, ilmoituksia, lehtimainoksia ja verkkosivu-uutisia. Hankkeen ydinviestit olivat: Keskustele lapsesi kanssa päihteistä! ja Lasten kanssa käytävässä päihdekes-kustelussa ainoa väärä vastaus on se, ettei vastaa mitään! Pilottialueilla järjestettiin mediaja sidosryhmätapaamisia, joissa erityisen merkittävää oli näkyvien media-talojen ja hankekumppaneiden paikallistoimijoiden osallistuminen ( Turku Logomo, Joensuu Sokos Hotel Kimmel, Helsinki, Ehyt). Viestintätoimet tukivat kaikkiaan väestön lähtökohdista tuotettujen mallien käyttöönottoa pilottipaikkakunnilla. Koulut hyödynsivät malleja, mutta vah- 16 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 17

10 vemman jalansijan mallit saivat kansalais- ja yhdistystoiminnassa. (Hankesuunnitelman tavoite 1) Vuoden 2016 aikana päätettiin, ettei Vantaan pilottialuetta varten tehdä omaa toimintamallia. Sen sijaan hankkeen aikaisempiin malleihin tuotettiin somalikulttuurin huomioiva kuvitus, jolla tavoitettiin vahvempi keskusteluyhteys somaliväestön kanssa ja toisaalta ammattilaisille monipuolisemmat mahdollisuudet ja -valmiudet somalikulttuurin huomioimiseen osana ehkäisevää päihdetyötä. Lisäksi Vantaan aluetyöntekijä konsultoi somalikulttuurin edustajia olemassa olevista ammattilaisyhteyksistä, jotta ammattilaisille kyet-tiin tarjoamaan kieli-, kulttuuri- ja ikäsensitiivisiä työkaluja, erityisesti somaliväestön edustajat huomioiden. Näin toimien saavutettiin vastavuoroisuus, jossa hanketoimijat saivat tietoa ja menetelmiä somaliväestön näkemyksistä toimintansa kehittämiseksi, päihdetyön ammattilaiset saivat käyttöönsä somalikulttuurin erityispiirteet huomioivia ja pilotoituja ehkäisevän päihdetyön työkaluja ja samalla kyettiin tarjoa-maan heille apua ja lisätietoja keskustelumahdollisuuksista. (Hankesuunnitelman tavoitteet 2 4, ulkoinen viestintä) Turun seudun viestintäkampanja syys lokakuu 2015 vaikuttavuutta ja kehittämistä käsittelevän koulutuksen. (Hankesuunnitelman tavoite 3, ulkoinen viestintä) Viestintätoimien myötä voidaan todeta, että osa pilottialueiden aikuisväestöstä tiedostaa kasvatusvas-tuunsa, tunnistaa erityisesti päihdekasvatuksen nykytilan kotona, kouluissa ja muussa toiminnassa. He myös pitävät päihdekasvatusta lasten ja nuorten elämänlaatua parantavana tekijänä ja ovat valmiit osal-taan kehittämään ja vahvistamaan kasvatuksen merkitystä osana kansalaisaktiivisuuteen perustuvaa päih-detyötä. 2. Pilottialueiden viestintäkampanjat Hanke näkyi Turun katukuvassa teemalla Selviydytkö luokkalaisten esittämistä päihdekysymyksistä. Kaksikielisiin (suomi/ ruotsi) mainoksiin oli lisätty ko. ikäluokan esittämiä kysymyksiä päihteistä. Mainoksia oli esillä valomainostauluilla eri puolilla Turkua ja näyttelijä-juontaja Christoffer Strandberg ja siviilipalvelusmies Viljami Sainio tekivät haastatteluvideoita Turun keskustassa lasten esittämistä päihdekysymyksistä. Mm. hankkeen Twitter-kanavalla pidettiin #osaatkovastata ja #juteltaisko? -teemaista lasten päihdekysymyksiin perustuvaa haastekysymyspalstaa, jossa asiasta kiinnostuneet pääsivät vastaamaan lasten esittämiin päihdekysymyksiin. Kaksiosaisessa kampanjassa oli ostetuilla näyttöpaikoilla esillä kolme visuaalisesti erilaista suomenja ruotsinkielistä julistetta, joissa kaikissa oli esillä alakouluikäinen lapsi ja Juteltaisko-kysymys. Kysymyksellä kutsuttiin aikuisväestöä huomioimaan kasvatusvastuunsa ja keskustelemaan lasten kanssa päihteistä perhetaustaan ja kulttuuriin katsomatta. Kampanjassa julkaistiin verkko-osio, jossa ydinviesti ånni-hanke tukee ja antaa ilmaisia neuvoja haastaviin tilanteisiin kotona suunnattiin perheellisille ja perheteemoista kiinnostuneille ja ohjattiin heitä käymään keskustelua aiheesta sosiaalisessa mediassa. Heitä tavoitettiin eri-tyisesti Googlen ja Facebookin mainosten kautta. Lisäksi ohjattiin kiinnostuneita myös marraskuussa 2015 avatuille hankkeen uusille verkkosivuille. Kampanjalla saatiin lisää käyntejä ja tykkäyksiä myös hankkeen videomateriaalien sekä eri verkkomedioiden, kuten uutisportaalien (esim. ampparit. com), eri sosiaalisen median kanavien ja verkkomedioihin maksetun artikkelin kautta. Lisäksi hanketoimijat kirjoittivat kampanjan aikana artikkeleita ja blogikirjoituksia kampanjaan. Joensuun kesäkampanja 2016 Pohjois-Karjalan alueen pilottialueen päätöskampanja näkyi Joensuun kaupunkikuvassa Kampanja huipentui kaupunkilaisten yhteiseen talkshow hun Iso Myy -kauppakeskuksessa 14.6., jolloin järjestettiin Juteltaisko?-keskustelushow kauppakeskuksen promootiopai- Ikä- ja kulttuurisensitiivisestä päihdekasvatuksesta informoitiin monikanavaisesti mm. hankkeen ja hanke-kumppaneiden verkkosivujen, painojulkaisujen, tiedotteiden, videoiden, tapahtumien ja sosiaalisen median kanavien kautta. Lisäksi ikä- ja kulttuurisensitiivinen päihdekasvatus oli monipuolisesti esillä hankkeen yh-teistyöneuvotteluissa kohde- ja kumppaniryhmien kanssa. Näin toimien niiden parissa elävät perheet ja muut kasvatusyhteisöt saivat tukea ja tietoa ikä- ja kulttuurisensitiiviseen päihdekasvatukseen. (Hanke-suunnitelman tavoite 5, ulkoinen viestintä). Opettajien aktiivisuus toteutui parhaiten Vantaan pilottialueen ja pääkaupunkiseudun toiminnassa. Pohjois-Karjalan ja Vantaan pilottialueilla toteutettujen etnografisten tutkimusten tuloksia hyödynnettiin alueille suunnatussa viestinnässä. Lisäksi hankkeen viestinnästä vastaava Raittiuden Ystävät ry (RY) järjesti jäsenistölleen ånni yhdessä -koulutuksen ja yhteiskunnallista markkinointia ja yhdistystoiminnan kansalais- Radio Novan Aamu -ohjelmassa soitettiin viestintäkampanjan aikana hankkeen radiospottia ja hankkeen projektipäällikkö Anne Ahlefelt oli ohjelmassa haastateltavana Kampanjan aikana tehostettiin myös keskustelua päihdekasvatusaiheista hankkeen sosiaalisen median kanavissa. Joulun 2015 viestintäkampanja Turun seudulla ja Vantaalla Tikkurilassa 18 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 19

11 kalla. Joensuulaisille lapsiperheille lähetettiin postitse Suomen tärkeimmän talkshow n kutsu, jossa rohkaistiin käymään vastuullista päihdekeskustelua perhe-elämän keskellä ja avoimin mielin yhdessä lasten kanssa. Joensuun kesäkampanja 2016 Samassa yhteydessä julkaistiin hankkeen verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa leikkimielinen Millainen päihdekeskustelija olet? -testi, joka kannusti vanhempia pohtimaan valmiuksiaan päihdekeskusteluun lasten kanssa. Koulutie -video Yhteistyössä MLL:n Kymen piirin ja Same-eYes-mainostoimiston kanssa tuotettiin keväällä 2017 Koulutie-video/tietoisku, jota Yle esitti TV1 ja TV2 -kanavillaan 28 kertaa (kohde-ryhmä: 15+, nettopeitto 25,30 %, kontakteina noin 1,155 milj. ja OTS 1.6). Videon ensi-ilta oli Nuori2017-tapahtumassa Tampereella. Koulutie -video Kevätkampanja 2017 Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla Hanke näkyi viikolla 18 pääkaupunkiseudun linja-autojen penkkienselyksissä (noin 3000 kpl) suomen- ja somalinkielisillä teksteillä Miksi alkoholi on keksitty. Lapsilla on kysymyksiä päihteistä. Lisäksi bussien digiscreeneillä (56 kpl) esitettiin em. Koulutie-videota. Em. mainos julkaistiin Vantaan Sanomien kokopainoksen (yhteinen itä- ja länsipainos, yht kpl) etusivulla, Helsingin Sanomissa (jakelu kpl) ja Vantaan Sanomien verkkosi-vuilla ( näyttöä ). Hanke näkyi myös Päihdepäivien 2017 aineistossa ja em. tietoiskulla sosiaalisessa mediassa. Juhannuskampanja 2017 Hankkeelle ostettiin mainostilaa Iltalehden verkkosivujen mobiiliversiosta suomeksi juhannusviikonloppu-na Mainoksella Miksi alkoholi on keksitty. Lapsilla on kysymyksiä päihteistä. saavutettiin mainosnäyttöä ja 677 hankkeen sivustolle johtanutta siirtymistä. Syksyn 2017 some-kampanja Lasten oikeuksien päivänä avattiin hankkeen some-kanavissa kampanja, joka haastoi iskulauseillaan suomeksi, ruotsiksi, venäjäksi, somaliksi ja englanniksi: Lapsella on oikeus myös vastuulliseen päihdekasvatukseen (ma), Lapsilla on kysymyksiä päihteistä. Milloin viimeksi heittäydyit kes-kusteluun? (ke) sekä Lapset haluavat turvallisen kodin, eivät vapaampaa päihdekulttuuria (pe). Suomen ensimmäinen somalinkielellä toteutettu joukkoliikennekampanja terveyden ja hyvinvoinnin edis-tämiseksi. Vantaa Syksyn 2017 some-kampanja Muut hanketempaukset: Hanketyöntekijät ja vapaaehtoiset Yrkeshögskolan Novian oppilaat haastattelivat Turussa Skanssi-kauppakeskuksen asiakkaita Lasten oikeuksien päivänä klo kysymyksellä Minkä ikäiselle lapselle pitäisi alkaa puhua päihteistä? Vastauksissa eniten kannatusta sai 8 9-vuotias ala-koululainen. Kyselyyn vastanneet antoivat kaikkiaan 171 vastausta (vastasyntyneestä 25-vuotiaaseen). Monet vastaajat pohtivat, että päihdekeskustelut ja päihdekasvatus pitää aloittaa heti lapsen elämän alus-ta asti, ja että aikuisten esimerkillä on suuri merkitys asiassa. Kysymys herätti kiinnostusta ja osa vastaajista jäi keskustelemaan pitkäksikin aikaa tempauksen toteuttaneiden kanssa. 3. Valtakunnallinen viestintä Videot: Hankkeen kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien stand up -koomikoiden kanssa valmisteltiin vuonna 2014 kohdeväestöä puhuttelevat videotietoiskut, joissa esiintyjät nostivat stand up -komiikan ja huumorin keinoin kieli- ja kulttuuriryhmilleen ominaisia stereotyyppisiä päihdekäyttäytymisen ilmiöitä ja niihin liittyviä tilanteita. Videoilla pyrittiin vapauttamaan päihdekeskusteluun helposti liittyvää jännitystä ja vahvistamaan avointa keskustelua aiheesta lasten ja heidän vanhempiensa sekä myös lasten ja opetusalan ammat-tilaisten kesken. Videot tuotettiin kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja somali) ja ne julkaistiin hankkeen You-tube-kanavalla. Huumorin avulla saavutettiin vakavalle asialle yllättävyyttä, puhuttelevuutta ja uutta näkyvyyttä. Videot olivat verkkolevityksen lisäksi esillä Educa-messuilla tammikuussa Videoiden tuotta-mis- ja koordinointityö ostettiin Sensei-mainostoimistolta. Lisäksi em. Koulutie-video näkyi Ylen tv-kanavilla Verkkonäkyvyys ja sosiaalinen media: Hankkeen verkkosivut olivat vuosina 2014 ja 2015 Ehkäisevän päih-detyön verkoston verkkosivujen osana. Marraskuussa 2015 avattiin hankkeen uudet verkkosivut osoittees-sa Sivustolla pyritään interaktiivisuuteen, eri toimijaryhmien tietopohjan vahvistamiseen sekä eväiden ja vinkkien antamiseen lasten ja aikuisten väliseen päihdekeskusteluun. Sivujen keskeinen viesti on Keskustelua päihteistä lasten ehdoilla. Sivusto tilattiin Sensei-mainostoimistolta ja sivujen ylläpito on Eh-käisevä päihdetyö EHYT ry:n palvelimella. Sosiaalisen median (Facebook ja Twitter) käytöllä lisättiin mer-kittävästi hankkeen tunnettuutta ja arkipäiväistettiin usein vaikeaksi koettua vanhempien päihdekasvatus-vastuuta. Ajankohtaiset toimet: Valtakunnallisia mediatiedotteita julkaistiin hankkeen merkittävistä tuloksista mm. kohderyhmään kuuluvien lasten parissa pidettyihin oppitunteihin, erityisesti niiden myötä tehtyihin hubu-kyselyihin ja laajempiin kohderyhmien etnografisiin kyselyihin liittyen. Mediatiedotteita julkaistiin myös hankkeen yhteydestä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin, kuten Lapsen oikeuksien päivään ja alkoholilain uudistukseen liittyen. Valtakunnallisen viestinnän keskeinen kärki oli lasten oikeus vastuulliseen päihdekeskusteluun vanhempien ja muiden kasvatusvastuussa olevien aikuisten kanssa. Hankkeessa korostettiin, että lapset näkevät kodeissaan sekä lähi- ja kasvuympäristöissään valitettavan paljon päihteiden käyttöä ja sen vuoksi heidän tulee saada kysyä siihen liittyvistä asioista jo alakouluiässä. Lisäksi painotettiin, että tasavertainen keskustelu lasten kanssa sekä yhteinen avoimeen keskusteluun perustuva asioiden ymmärtäminen vähentävät, eivätkä lisää, lasten päihteiden kokeilua ja myöhempää käyttöä. Hankekumppanijärjestöt jakoivat tietoa hankkeesta omilla internetsivuillaan ja sosiaalisessa me- 20 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 21

12 diassa. Yhteistyö yleisten viestinnän toimenpiteiden osalta RY:n ja EHYT ry:n sekä sosiaalisen / yhteiskunnallisen markkinoinnin osalta Music Against Drugs ry:n välillä oli monipuolista ja tuloksellista. Hanketyöntekijät pitivät yhteyttä myös omien organisaatioidensa paikallisiin ja valtakunnallisiin toimijoihin sekä järjestöjensä yhteistyökumppaneihin hankkeen tarpeiden mukaisesti. Viestintätyö sai lisäksi tärkeitä havainnoimistyökaluja palaute- ja arviointitoimista. 4. Sisäinen viestintä Sisäisessä viestinnässä onnistuttiin suunnitelmien mukaan, koska hankkeen ohjausryhmä kommentoi hankevuosien ajan tehtyjä viestintätoimia ja niiden valmistelua, ja koska viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa olivat mukana projektipäällikkö sekä pilottialueiden aluetyöntekijät luomassa ja mahdollistamassa yhteyksiä edustamiinsa kieli- ja kulttuuriryhmiin. Lisäksi kaikki hankekumppanit tukivat merkittävällä ja sitoutuneella tavalla viestintätoimia omissa hankeosioissaan. Projektipäällikkö loi hankkeelle projektisuunnitelman mukaisesti säännölliset sisäisen viestinnän käytänteet ja uutiskirjeen. Lisäksi sisäistä viestintää vahvistivat merkittävästi Innokylän tietokanta ja Yammer-keskustelualusta. Innokylään koottiin hankedokumentit yhteisesti muokattavaksi ja viimeisteltäviksi. Yammerissa käytiin keskustelua hankkeen sisällöistä ja toteutuksista. Sähköpostikeskustelujen ja muistioiden ohella nämä mahdollistivat hankekumppaneiden ja hankkeessa toimineiden työryhmien välisen vuorovaikutteisen viestinnän. Erityisiä näkyvyyksiä projektipäällikkö Anne Ahlefeltin haastattelu Mtv:n Huomenta Suomi -ohjelmassa ja Radion Nova Aamu-ohjelmassa Digitale Paraisten Malmin ja Koivuhaan alakoulujen luokkalaisten itse tekemien lyhytelokuvien ensi-iltatilaisuus Paraisten Urheilu- ja Nuorisotalolla Karjalainen-maakuntalehden kirjoitus Miksi viinaa edes on? Laajassa ja pohtivassa kirjoituksessa lehden toimittaja haastatteli joensuulaisia alakoululaisten äitejä ja hankkeen Pohjois-Karjalan aluetyöntekijää Ekaterina Väänästä alakoululaisten kanssa käytävästä päihdekeskustelusta ja heidän esittämistään päihdekysymyksistä. Koulutie-video/tietoisku Yle TV1 ja TV2 -kanavilla. 5. Viestintätoimien onnistuminen suhteessa tavoitteisiin Viestintätoimilla tuettiin merkittävällä tavalla vuonna 2015 ånni-hankkeen kokonaistavoitteiden saavuttamista hankesuunnitelman mukaisesti. Monipuolisella ja eri kanavia hyödyntäneellä viestinnällä kyettiin vahvistamaan vanhempien ja opettajien tietoisuutta lasten kanssa käytävän päihdekeskustelun tarpeellisuudesta. Viestinnällä myös luotiin edellytyksiä tämän keskustelun käymiseen. Median edustajilta saatiin kannustavaa palautetta koko hankkeen ajan. Hankkeen teemojen esiintyminen mediassa on osoittanut aiheen olevan ajankohtainen ja kiinnostavan eri alueilla toimivia median edustajia ja kuluttajia. Hankkeen esiin nostamat kysymykset ovat niveltyneet osaksi ajankohtaista päihdekeskustelua ja toisaalta valmistanut vanhempia, opettajia ja kaikkia aiheesta kiinnostuneita aiheesta käytävään kieli-, kulttuuri- ja ikäsensitiiviseen keskusteluun lasten näkökulmasta. Viestinnässä on pyritty ohjaamaan hankkeen ensisijaisiin kohderyhmiin kuuluvia, erityisesti vanhemmat, muut kasvatusvastuussa olevat, opettajat ja vuotiaat lapset, hankesuunnitelmassa määriteltyihin yhteiskunnallisen markkinoinnin käyttäytymismuutostavoitteisiin. Niihin ovat kuuluneet keskustelun lisääminen ja vakiinnuttaminen osana perhe- ja kouluelämää sekä lasten rohkeuteen esittää ns. perinteiseen aikuisten maailmaan kuuluvia kysymyksiä, kuten päihdekysymyksiä. Lisäksi on tavoiteltu vastuullisen päihdekeskustelun vakiinnuttamista opettajien työnkuvaan ja osaksi lasten koulunkäyntiä. Näissä tavoitteissa on viestinnässä ainakin osittain onnistuttu ja hanketoimijat tulevat jatkossakin tekemään toimia hankkeessa luotujen mallien ja niiden myötä saavutettujen toimintatapojen juurruttamiseksi osaksi järjestöjen toimintaa. Hankkeen viestintää toteuttanut Raittiuden Ystävät ry järjesti jäsenyhteisöilleen ånni yhdessä -koulutuksen, johon osallistui edustajia eri puolilta maata. Lisäksi järjestettiin yhteiskunnallista markkinointia ja yhdistystoiminnan kansalaisvaikuttavuutta käsittelevä koulutus, jossa erityisnäkökulmana oli oman järjestötoiminnan kehittäminen. Yhteiskunnallisen markkinoinnin, vertaisarvioinnin ja kansanvälisten toimintojen hyödyntämisen osalta on konsultoitu niistä vastaavia hankejärjestöjä.! Lisää tietoa ånni-hankkeen viestintätoimista ja tuloksista: Raittiuden Ystävät ry/marko Kailasmaa 5.3 Music Against Drugs ry: Yhteiskunnallinen markkinointi ånni-hankkeessa (Teksti: Sari Auhtola) Yhteiskunnallinen markkinointi on ajattelumalli, joka lainaa kaupallisen markkinoinnin keinoja terveyden ja sosiaalisen hyvän edistämiseksi. Toiminnan tavoitteena on yksilön käyttäytymisen muutos. Tuloksiin päästään fokusoimalla Koppi yhteiskunnallisesta markkinoinnista -koulutus Linkki koulutuksen streemaukseen: kohderyhmään kohderyhmän sisällä. Menetelmän avulla järjestöt voivat vahvistaa ratkaisevasti työnsä vaikuttavuutta. (Ote ånnin koulutusmainoksesta 2017) Hanke on ollut järjestötoimijoiden opintomatka yhteiskunnallisen markkinoinnin teoriaan järjestötyön vahvistamiseksi. Prosessikuvaus tallennettiin Music Against Drugs ry:n tuottamaan oppaaseen ånni-opas kompassina yhteiskunnallisen markkinoinnin matkalla järjestöjen projekti- ja kehittämistyössä. Mallia ja teoriaa esiteltiin ept-toimijoille tuottamalla asiantuntijakoulutus aiheesta. European Social Marketing Conference 2014 (Rotterdam) Yhteiskunnallisen markkinoinnin menetelmän soveltamisen ohjaaminen osahankkeissa Music Against Drugs ry:n vastuualueena hankkeessa on ensisijaisesti ollut yhteiskunnallisen markkinoinnin menetelmän soveltamisen ohjaaminen osahankkeissa. Music Against Drugs ry on monipuolisesti toteuttanut yhteiskunnallisen markkinoinnin vastuualuettaan ånni-hankkeessa. Music Against Drugs ry on: - Toteuttanut kohderyhmäanalyyseja hankkeen kohderyhmistä ja ollut mukana hankkeen arviointiprosessissa. - Suunnitellut ja toteuttanut ånni-posterin Happy Together 2015, A Peer Model for Parents and Children at the Age of 10 to 13. Juliste on ollut esillä ESMC European Social Marketing Conference -tapahtumassa Espoossa Music Against Drugs ry on osallistunut seminaariin koko sen keston ajan, ja jakanut seminaarin antia ånni-hankkeen ohjausryhmässä Esitellyt ånni-hanketta M/S SOS- TE -risteilyllä ånni-hanke oli mukana Onnistumisia yhteiskunnallisen markkinoinnin 22 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 23

13 käytöstä -sessiossa, jossa esiteltiin kokemuksia ja havaintoja yhteiskunnallisen markkinoinnin hyödyntämisestä. - Suunnitellut ja toteuttanut yhteiskunnallisen markkinoinnin koulutuksen Koppi yhteiskunnallisesta markkinoinnista hankekumppaneille ja heidän verkostoilleen. Ulkopuolisina kouluttajina oli Suomen yhteiskunnallisen markkinoinnin asiantuntijoita: Sari Rautio (Sitra), Eeva Honkanummi (Vantaan kaupunki) ja Jonna Heliskoski (Suomen kansallismuseo ja Hanken). Koulutus järjestettiin klo Helsingissä. Koulutuksesta saadun palautteen mukaan kaikki palautekyselyyn vastanneet kokivat koulutuksen erittäin tai melko hyödylliseksi. Palautteen mukaan koulutuksen asiantuntevat puhujat, dialoginen ilmapiiri sekä osallistava työpaja antoivat sekä perustietoa ja kertausta että avasivat uusia näkökulmia, opettivat esim. segmentoinnista ja saivat miettimään yhteiskunnallisen markkinoinnin soveltamista osallistujien omien ympäristöjen näkökulmista. - Suunnitellut ja toteuttanut yhteiskunnallisen markkinoinnin oppaan ånni-opas kompassina yhteiskunnallisen markkinoinnin matkalla järjestöjen projekti- ja kehittämistyössä. Opas on julkaistu kesäkuussa 2017 ja on saatavilla sekä digitaalisena että painettuna versiona. - Koordinoinut ånni-koulutuksen ånni-koulutus, kulttuurisensitiivinen päihdekasvatus ja menetelmätyöpaja järjestämistä Music Against Drugs ry:n henkilökunnalle ja nuorisoalan toimijoille. Koulutus järjestettiin klo Jyväskylässä Music Against Drugs ry:n toimitiloissa. Music Against Drugs ry on koko hankkeen ajan ollut hankekumppaneiden käytettävissä asiantuntijana yhteiskunnallisen markkinoinnin menetelmän soveltamisessa. Kun hankekumppanit ovat kehittäneet hankkeen kieli-, kulttuuri- ja ikäsensitiivisiä menetelmiä on Music Against Drugs ry toiminut yhteiskunnallisen markkinoinnin asiantuntijana mm. työkokouksissa, palavereissa ja ohjausryhmäkokouksissa ja näin edistänyt yhteiskunnallisen markkinoinnin menetelmän soveltamista hankkeen toiminnassa läpäisevästi. Osana yhteiskunnallisen markkinoinnin asiantuntijuutta Music Against Drugs ry on tarvittaessa ollut myös hankkeen viestinnän käytettävissä viestinnän kohderyhmäsegmentoinnissa sekä viestintäkeinojen kohdentamisessa viestintätavoitteiden saavuttamiseksi. Hankekumppaneita on säännöllisesti kannustettu hyödyntämään Music Against Drugs ry:n asiantuntemusta. Ohjausryhmätyö Music Against Drugs ry:n tehtävänä on ollut nimetä hankkeeseen asiantuntija, joka toimii hankkeen ohjausryhmän jäsenenä ja vastaa tämän sopimuksen täytäntöönpanosta. Music Against Drugs ry nimesi hankkeen ohjausryhmään edustajakseen toiminnanjohtaja Sampo-Ilmari Tuhkalehdon. Hän on tuonut yhteiskunnallisen markkinoinnin, viestinnän, tapahtumatuotannon ja muun osaamisemme hankkeen käytettäväksi ohjausryhmän kokouksissa. Lisäksi tarvittaessa Music Against Drugs ry:n muut työntekijät ovat osallistuneet hankkeen ohjausryhmän palavereihin tai muihin palavereihin. Tapahtumatuotannon asiantuntijaosaaminen Music Against Drugs ry:n kanssa on sovittu, että Music Against Drugs ry tarvittaessa antaa tapahtumatuotantoon liittyvää asiantuntijaosaamistaan hankkeessa toteutettavien tapahtumien suunnitteluun. Music Against Drugs ry on antanut tapahtumatuotannon asiantuntijuutta pääasiassa ohjausryhmätyöskentelyn kautta.! Lisää tietoa yhteiskunnallisen markkinoinnin teoriasta sekä ånni-hankkeen kohderyhmistä kyselyaineistojen perusteella tehdyistä soma-analyyseistä: Music Against Drugs/ Sampo-Ilmari Tuhkalehto. 5.4 Suomen Vanhempainliitto ry: Monikulttuurisuuden asiantuntijuutta ånni-hankkeeseen (Teksti: Melody Karvonen) Suomen Vanhempainliittoa ånni-hankkeessa on edustanut monikulttuurisuuden asiantuntija Melody Karvonen. Vanhempainliiton pääasiallisena tehtävänä on ollut kulttuurisensitiivisyyden huomioiminen ånni-hankkeen toiminnassa. Vanhempainliiton edustaja on toiminut mm. jäsenenä ånni-hankkeen ohjausryhmässä, konsultoijana opetus- ja vanhempainiltamateriaalien kehittämisessä, kouluttajana ohjausryhmälle ja EHYT ry:n työntekijöille järjestetyssä monikulttuurisuuskoulutuksessa, ånni-osaston esittelijänä messutapahtumissa, luennoitsijana valtakunnallisessa Päihdepäivät -tapahtumassa. Lisäksi Päihdepäivien yhteydessä Melody Karvosesta tehtiin radiohaastattelu sekä kuuden minuutin videohaastattelu aiheesta: Kulttuurisensitiivinen päihdetyö, joka julkaistiin marraskuussa ( ) Vanhempainliiton edustaja osallistui kahteen opintomatkaan (Saksaan ja Espanjaan). Saksan opintomatkalta syntyi idea, josta Vanhempainliitossa kehitettiin Kotimentoritoiminta. Hankkeelle saatiin kolmen vuoden rahoitus ja pilottikokeilu käynnistettiin Espoon Suvelan alueella vuonna Pilottihanke esiteltiin ånni-hankkeen järjestämässä Kansainvälisten hyvien käytänteiden työpajassa elokuussa Vanhempainliitto on levittänyt aktiivisesti ånni-hankkeen materiaaleja niin omille jäsenyhdistyksilleen kuin myös verkkosivuillaan ja omilla some-kanavillaan. Hankkeen materiaalit ovat olleet esillä Vanhempainliiton omilla messuosastoilla, esimerkiksi Pohjois-Suomen oppimisen tuen päivillä marraskuussa 2017.! Lisää tietoa kulttuurisensitiivisestä työotteesta: Suomen Vanhempainliitto ry / Melody Karvonen 5.5 Suomen NMKY:n liitto ry (YMCA): ånni-hankkeen opintomatkat Monikulttuurinen osaaminen ehkäisevässä työssä on vielä melko ohutta verrattuna moniin muihin maihin. Suomen NMKY:n liiton vastuulla oli etsiä uusia lupaavia käytäntöjä maailmalta suomalaisessa päihdekasvatustyössä sovellettavaksi. Tietoa haettiin tekemällä opintomatkoja kiinnostaviin kohteisiin NMKY:n laajoja kansainvälisiä verkostoja hyödyntämällä. Opintomatkoille osallistui alan toimijoita hankejärjestöistä sekä muista yhteistyötahoista. Yhteensä järjestettiin ja toteutettiin viisi opintomatkaa, jotka olivat: Kanada ja Islanti Hollanti Espanja Englanti Saksa Edellä mainittujen lisäksi ohjausryhmä piti suunnittelu- ja kehittämispäivät Inarissa Osana ohjelmaa tutustuttiin Saamenmaalla tehtävään päihdekasvatustyöhön SamiSoster ry:n johdolla sekä vastavuoroisesti esiteltiin ånni-hanketta paikallisille toimijoille. Opintomatkoilta löydettiin yhteensä 39 kiinnostavaa toimintamallia, jotka NMKY:n liitto dokumentoi ja esitteli työpajoissa hanketoimijoille. Vantaalla toteutettiin kaikille kiinnostuneille Malleja maailmalta -seminaarikoulutus. Kaksi matkoilta löydettyä toimintamallia saksalainen HIPPY ( de/hippy.html) sekä espanjalainen läksyparkkitoiminta ( familia) otettiin muokattuina käyttöön hankkeen myötävaikutuksella Suomessa (Suomen Vanhempain-liitto ry: Kotimentorihanke ja Kadia ry: Somalilasten läksyparkki Pasilassa). Toimintamallien lisäksi matkat tuot-tivat lisäksi kansainvälistä verkostoitumista. Suomen NMKY:n liitto tuotti opintomatkakokemuksistaan tietoleh- 24 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 25

14 tisen järjestölähtöisen opinto- ja tutustumismatkan järjestämiseksi. Nieminen, P. & Inkinen, A. (2017): ånnistunut järjestölähtöinen opintomatka. Materiaali on löydettävissä Innokylästä.! Lisää tietoa ånni-opintomatkojen toteuttamisesta ja tuloksista: Suomen NMKY:n liitto / Ari Inkinen 5.6 Koulutus elämään säätiö: ånni-hankkeen arvioinnin toteuttami-nen (Teksti: Verna Kotiranta) Arvioinnille asetetut tavoitteet ånni-hanketta pyrittiin arvioimaan yhteistoiminnallisesti kehittävän arvioinnin näkökulmasta ja toteuttamaan ohjattuna itsearviointina sekä vertaisarviointina. Yksi hankkeen tavoitteista on tuottaa uudenlainen vertaisarvioinnin malli, jota voidaan hyödyntää myös jatkossa monitoimijuushankkeissa. ånni-hankkeen arviointia koordinoi ja toteutti Koulutus Elämään Säätiön hanketyöntekijä/ asiantuntija 2 kuukauden vuosittaisella työpanoksella. Toteutus ja keinot Hankkeen käynnistyttyä keväällä 2014 jokaisesta hankkeessa mukana olevasta järjestöstä nimettiin hankkeeseen arviointivastaava ja heistä muodostettiin hankkeen arviointiryhmä. Arviointiryhmä kokoontui Turunmaan hankkeen aikana viidesti. Arviointiryhmätyöskentely etsi muotoaan koko ensimmäisen toimintavuoden ajan, eikä arviointiryhmässä päästy täysin yhteisymmärrykseen yhteiskunnallisen markkinoinnin roolista hankkeessa. Hankkeen indikaattoreiden suunnittelu jäi pohdinnan tasolle. Arviointiryhmätyöskentelyyn osallistui keskimäärin kuusi henkilöä per tapaaminen. Moni jäi pois arviointiryhmästä, sillä läsnäolo sekä arviointi- että ohjausryhmässä vei liikaa työaikaa. Hanketoimijoilta kerätyn palautteen perusteella arviointiryhmä päätettiin liittää osaksi ohjausryhmää ajankäytön tehostamiseksi. Ensimmäinen yhteinen vertaisarviointipäivä järjestettiin tammikuussa Pohjana käytettiin vertaisarviointimallia, jonka suunnitteluun osallistui sittemmin lakkautettu arviointityöryhmä. Koulutus Elämään säätiön hanketyöntekijä jatkokehitti vertaisarviointimallia eteenpäin. Hankkeen arviointi sujuvoitui ensimmäisen yhteisen vertaisarviointipäivän jälkeen. Vertaisarviointipäivässä saatiin nostettua esille ja edistettyä myös niitä asioita, joissa ei päästy yhteisymmärrykseen arviointityöryhmässä. Vertaisarviointipäivissä lähes kaikki hanketoimijat olivat sitä mieltä, että jatkossa on mietittävä tarkemmin kulttuurisensitiivisyyden ja osallisuuden määrittely hankkeessa, jotta näiden toteutumista voidaan mitata tarkemmin. Vuosien aikaan Koulutus Elämään Säätiö kutsui vertaisarviointipäivät koolle yhteensä kuusi kertaa. Päivien ohjaajana toimi Koulutus Elämään Säätiön ohjausryhmäedustaja ja kirjurina säätiön hanketyöntekijä tai joku säätiön opettajista. Koulutus Elämään Säätiön hanketyöntekijän työnkuvaan kuului myös hanketoimijoille suunnatun Survey Pal -väliarviointikyselyn suunnittelu. Kyselyn tarkoituksena oli koota osallistujajärjestöjen näkemyksiä hankkeen tavoitteiden toteutumisesta sekä ohjata tarvittaviin muutoksiin tulosten pohjalta. Helmikuussa 2015 toteutettiin hanketoimijoille suunnattu kysely toimintavuodesta 2014, keväällä 2016 toimintavuodesta 2015 sekä keväällä 2017 toimintavuodesta Syksyllä 2017 teetettiin hanketoimijoilla myös hankkeen loppuarviointikysely, jossa käsiteltiin koko hankkeen lisäksi myös viimeistä hankevaihetta somalinkielisen kohderyhmän parissa. Arviointityöryhmän siirto osaksi ohjausryhmää muutti arvioinnin luonnetta siten, ettei ohjaus- ja hanketyöryhmä osallistunut juurikaan arvioinnin suunnitteluun, vaan säätiön työntekijä hoiti arviointiin liittyviä asioita itsenäisesti tai yhteistyössä projektipäällikön kanssa, osallistuen myöhemmin tämän kanssa myös Ray:n ja Stean väliraporttien laadintaan. Säätiön hanketyöntekijä suunnitteli ja toteutti myös Juteltaisko palautteiden tilastoinnin Exceliin Tuotokset ja toiminta : Koulutus Elämään säätiön hanketyöntekijän työpanoksella toteutettiin oheiset toimenpiteet hankkeen aikana. Arviointisuunnitelma (jota päivitettiin neljästi) Vertaisarviointimalli Kuuden vertaisarviointipäivän ennakkovalmistelut sekä osallistumisen vertaisarviointiin. Yhden ohjausryhmän työtä käsittelevän vertaisarviointipäivän valmistelu keväällä Osallistuminen Ray:n ja Stean väliraporttien koostamiseen vuosina 2016 ja 2017 Arviointiraportti Turunmaan hankevaiheesta Arviointiosuus ja toimenpide-ehdotukset Joensuun hankevaiheen soma-arviointiraporttiin 4 Survey Pal arviointikyselyä hanketoimijoille Taulukko hanketoimijoille oman osahankkeen tavoitteiden tarkentamista varten, Juteltaisko palautteiden tilastointi Excel-taulukkoon Palautelomake Malleja maailmalta koulutuksen osallistujille Survey Pal -palautekysely hankkeesta rehtoreille ja luokanopettajille/vantaa Puhelinhaastattelun kysymyspatteristo rehtoreille/turunmaa Palautelomake rehtoreille/ kouluille/ Pohjois-Karjala Survey Pal palautekysely ånni yhdessä -ohjaajakoulutukseen osallistuneille Palautteenkeruun koordinointi maahanmuuttaja-järjestöiltä projektipäällikön ja aluetyöntekijän kanssa yhteistyössä Vertaistuokioiden arviointilomake ohjaajille Yleinen arvioinnin koordinointi Osallistuminen tämän arviointiraportin ja STEA-loppuraportin laadintaan Kohderyhmiltä eli pilottialueen oppilailta sekä näiden vanhemmilta ja opettajilta kerättiin tietoa ML- L:n asiantuntijan suunnittelemilla palautekyselylomakkeilla. Näitä olivat palautelomakkeet Juteltaisko-oppitunneille, Juteltaisko-vanhempainiltaan sekä lomakkeet ånni yhdessä ohjaajakoulutukseen osallistuville vapaaehtoisille. Säätiön hanketyöntekijä suunnitteli ja toteutti Juteltaisko palautteiden tilastoinnin Exceliin sekä laati raportit ånni yhdessä toiminnan palautteista. Toiminnan onnistumisen arviointi Hankkeen alkuvaiheessa arvioinnin suunnittelua vaikeuttivat lupaukset yhteiskunnallisen markkinoinnin toteuttamisesta hankkeessa. Vieraan menetelmän käyttöönoton sisäistäminen ja toimenpiteiden suunnittelu vaativat aikaa, jota ei tiukan aikataulun vuoksi ollut tarjolla. Myös toiminnan hajaantuminen eri puolille Suomea vaikeutti seurantaa ja sitä kautta myös arviointia, eritoten pilotointivaiheessa olevien toimintamallien arviointia, johon olisi tullut panostaa vahvemmin. Hankkeessa oli mukana seitsemän eri järjestöä, joten aikaa kului yhteydenpitoon ja hanketoiminpiteiden selvittelyyn. Muutoksia saattoi tapahtua nopeassakin tahdissa, eikä tieto välittynyt aina ajoissa eteenpäin. Konkreettiselle suunnitteluja toteutustyölle jäi aikaa vähäisesti. Luvatut toimenpiteet saatiin maaliin kiireestä ja vähäisestä työajasta huolimatta ja STEAn antama kiitettävä palaute väliraporttista keväällä 2017 viittaa siihen, että myös arviointi onnistui toimenpiteissään. 5.7 Aluekouluttajan ajatuksia (Vantaan pilotti) (Teksti Bashe Ali) Aloitin työsuhteeni EHYTille. Ensimmäinen päivä alkoi talon tutustumiseen ja samalla sain perehdytystä. Meidän hankeen projektipäällikkö samalla kertoi meidän hankkeesta ja muista käytännön asioista. Sain samalla työpisteen. Pari ensimmäistä päivää meni ihmetellen ja oppimisen kautta. Minulla oli selkeä suunnitelma mistä aloittaisin hommat, kun rekrytointi vaiheessa pyydettiin tekemään essee miten edistäisin somali yhteisön päihdetietoisuutta. Tästä syystä minulla oli selkeä suunnitelma mistä aloittaisin ja kenen ottaisin yhteyttä. ånni-hanke on itse ollut jo yli 2 vuotta ja nähnyt jo kaksi paikkakuntaa. Heilläkin oli syntynyt 26 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 27

15 matkan aikana jonkinlainen ajatus miten viimeisen hankkeen kohderyhmän kanssa lähdetäisiin viemään. Hankkeen aiemmat toimijat kyselivät varovaisesti kenen kautta viestittäisimme. Heidän mielestä somali-äidit olisivat hyviä viestinviejiä. Kyllä se oli osittainkin tottakin, koska äidit vastasivat lasten arjessa enemmän kuin isät. Huonopuoli oli tässä, että äidit eivät olleet yhteisön keskuudessa mielipidevaikuttajia vain lähinnä täytönpanijoitta. Ketkä sitten olivat yhteisön tämän hetkisten normien tekijöittä ja mielipidevaikuttajia? Tämä kysymyksin vastaaminen oli hankkeen kannalta erittäin tärkeä ei pelkään, että saisimme paljon osallistujia ja viestimme leviäisin vain myös juurrutimme heti hankkeen alussa, ja tämä jäisi elämään myös hankkeen loputtua. Tiedonkeruu Lähdin aamulla kampiin päästääkseni Matkahuollon terminaaliin, että ehtisin ajoissa bussiin. Olin menossa Vihtiin yhteiskoululle tutustumaan Hubu menetelmän koulutusta. Seurasin kahden kouluttajan oppi-tunteja seurasin miten keskustelua ohjataan kysymyksien pohjalta. Huomasin, vaikka kouluttajat olivat erilaisia, heissä oli ollut yhteistä oppilaiden mielipiteet olivat arvokaita. Oppilaiden kautta keskusteluja käytiin. Kun olen saanut perehdytyksen hubun käyttöön otin yhteyttä kouluihin ja sain aika ripeästi ajan rehtorille. Kerroin hankkeesta ja hän otti hyvin vastaan ja sanoi, että olemme mukana kaikin tavoin. Kerroin tästä tiedonkeruu osiosta ja hän neuvoi, että minun pitäisi ottaa yhteyttä vantaan sivistystoiminnan johtajaan yhteyttä, jotta saisi tutkimusluvan. Olin häneen yhteydessä ja kerroin, että hubu menettely on käytetty pitkään ja vastaukset eivät mene mihinkään tutkimuksen ja ne ovat anonyymistä. Haluaisimme saada verrokeita suomenkielisen oppilaiden ja somalikielisten kesken. Tämä oli vaikea sinänsä erotella heittä luokkana. Ratkaisuksi tehtiin, että äidinkielen tunneille mentiin, missä oppilaat olivat jo luonnollisesti oman kieliryhmän kanssa. Erityisesti somalikielen opettajat paljastuivat meille, että olivat meidän tärkein yhteistyökumppani ja näkivät asian ajankohtaisuuden. Kävimme kuudessa koulussa ja yhteensä hubu tunteihin osallistui 400 oppilasta. Somalikielisiä oppilaita 150. Hubu kyselyistä selvisi, että oppilaat taustoista huolimatta heillä on pitkälti samat asenteet ja näkemykset päihteistä. Olemme myös tehneet vastaava kysely vanhemmille. Kyselyyn vastasi yhteensä 83 vanhempaa, joista 48 on somalinkielisiä. Vanhemmista 35 on äidinkieleltään suomenkielisiä. Kyselyn kysymykset olivat seuraavia: Miten perheessänne suhtaudu taan lapsenne alkoholikokeiluihin tulevaisuudessa? Somalinkielisistä vanhemmista kukaan ei sallinut lapsensa maistaa alkoholia. Suomenkielisistä vanhemmista kaksi kolmasosaa salli lapsen/nuoren maistaa alkoholia kotona/juhlissa vanhempien seurassa. Vastauksissa toivottiin lapsen uskaltavan tunnustaa alkoholi kokeilujaan ja toivottiin, että maistaminen tapahtuisi vasta myöhemmässä iässä. Koetteko olevanne valmiita kohtaamaan lapsenne mahdollisia tupakoinnin- ja alkoholikokeiluun liittyviä tilanteita? Suurin osa somalinkielisistä vanhemmista ei ollut valmiita kohtamaan tupakoinnin- ja alkoholikokeiluun liittyviä tilanteita. Heistä osa oli sitä mieltä, että kohtaamiseen varautuminen merkitsi kokeilun hyväksymistä, huonon mallin näyttämistä muille läheisille ja epäonnistumista vanhempana. Myös oman maineen menettämisellä ja uskonnolla oli vaikutus kohtaamattomuuteen. Suurin osa kuitenkin kokisi tilanteen yleisesti vaikeaksi käsitellä. Ne somalinkieliset vanhemmat, jotka olisivat valmiita kohtaamaan lapsensa päihdekokeilun, uskoivat keskustelun ja oman esimerkin parantavan tilannetta. Osa vanhemmista uskoi päihde myönteisemmän ympä-ristön (Suomen kulttuurin) vaikuttavan lapsiin ja uskoivat omalla toimillaan vaikuttavan lastensa valintaan olla käyttämättä päihteitä. Vähemmistö vanhemmista antaisi lapselle toisen mahdollisuu-den olla käyttämättä päihteitä. Suomenkielisistä vanhemmista kaksi kolmasosaa oli valmiita kohtaamaan lastensa väistämätön päihdekokeilu. Pettymys olisi päällimmäinen tunne, jonka vanhemmat kokisivat tilanteesta. He kuitenkin uskoivat ra-kentavan keskustelun ja tuen olevan keskeisessä osassa tilanteen korjaamisessa. Vanhempien aiheet keskusteluissa vaihtelivat tupakan terveysvaaroista ja omien kokemuksien vertaamiseen. Suomenkielisistä vanhemmis-ta yksi kolmasosa ei ollut valmiita kohtaamaan kyseistä tilannetta. He kokivat olevansa voimattomia asian suhteen tai heidän mielestään asia ei ollut vielä ajankohtainen. Maahanmuuttajajärjestöjen yhteisö Maahanmuuttajia nähdään kantaväestön silmissä yhtenäistä ryhmää, mikä ei ole todellisuudessa paikaan pitävää. Maahanmuuttajat muodostavat enemmän kuplia kuin Kantaväestön kuuluvia. Maahanmuuttajilla on paljon järjestöjä, jotka tekevät samanlaisia toimintoja yhteisön hyväksi ja tämän seurauksena heillä on muodostunut kilpailuasetamma. ånni-hankkeen vahvuus on ollut, että oivalsimme osallistuttaa somali yhteisön järjestö yli 25 järjestön kanssa teimme tiivisti yhteistyötä. Olivat meidän avainhenkilöt myös moskeijat otettiin mukaan ja he toivat jotain uutta juuriruohon tasolta, tai toimijoitta. Meillä on vahva kenttätuntemus ja halusimme tuoda muutoksen miten ennen vanhaan tehtiin hankkeita maahanmuuttajille, jotka olivat yleensä hanketyöntekijä sukulaisten tai klaanin jäsenet olivat hankkeen ainoa osallistujia. Tässä hankkeessa laitoimme isoa volyymia miten saisimme erilaiset somali järjestöt sanomaan samaa sanoma omille jäsenilleen. Siihen olemme onnistuneet, aika moni järjestö on lisännyt heidän toimintasuunnitelmaan ennaltaehkäisevän päihdetyön. Tulevaisuuden näkymät On tärkeää, että maahanmuuttajien ja kantaväestön välille syntyisi sosiaalisia suhteita. Tätä kautta maa-hanmuuttajaperheet saisivat kosketuspintaa ja kurkistusikkunan suomalaiseen elämänmenoon ja kulttuuriin. Vaikka olemme olleet pioneeria ehkäisevässä päihdetyössä. Olemme vakiintuneet päihde sanan somalikielen sanavarastoon. Ehyt ry profiili on muuttunut myös tunnetuksi maahanmuuttajien keskuudessa päihdealan asiantuntijaksi. Tällä hetkellä on monenlaisia toimijoitta, jotka jatkavat meidän yhteisen sanoman eteenpäin etenkin maahanmuuttojärjestöt ja Helsingin-kaupunki, joka ostaa ostopalveluina maahanmuuttojärjestöille. Mitä enemmän meillä on yhteiset sanoma lapsille sitä paremmin ennaltaehkäisevä päihdetyö juurtuu kaikkien koteihin. Keskeisiä tuloksia ånni-hankkeesta maahanmuuttajajärjestöissä Ehkäisevä päihdetyö on vakiintunut somaliyhteisön keskuudessa yhdeksi kehitettäväksi osa-alueeksi Maahanmuuttajajärjestöt ovat ilmaisseet halukkuutensa liittyä EHYTtiin. Badbaado ry on liittynyt jo. Keskustelukulttuuri on levinnyt myös aiheisiin mistä ei ennen osattu puhua tai on ollut tabu Moskeijan henkilökunnat ja muut somalijärjestöt järjestävät omille jäsenilleen koulutuksia perheen vuorovaikutuksen kehittämiseen Somaliliitto on lisännyt heidän strategiaan vanhempien päihdekasvatuksen. Somaliliiton jä-senyhdistyksen kokouksessa päätettiin tehdä uusia työryhmiä, joille haetaan rahoitusta (vanhempien kasvatusryhmä, nuorten liikuntaryhmä) ånni-mallit ovat juurtuneet maahanmuuttajien keskuudessa (Tukisatama jatkaa mallin käyttöä arabi-ankielisten parissa, Mope somalialaisvanhempien parissa) nuorten alkoholikokeiluista seurannutta yhteisön ulkopuolelle jäämistä on avattu keskusteluin avain-henkilöiden ja yhteisön kesken. Lapsen ja nuoren näkökulmaa on otettu huomioon mukaan entistä enemmän ja sen mukaan alkoholikokeilun seuraukset muuttuvat maltillisemmaksi. 6.TOIMINTA- MALLIT JA MENETELMÄT ånni-hanke tuotti kaksi toimintamallia kulttuuri- ja ikäsensitiiviseen päihdekasvatukseen. Juteltaisko? ja ånni yhdessä -menetelmät perustuvat kuvaan ja tarinallisuuteen. Lisäksi Koulutus Elämään säätiön -osahankkeessa kehitettiin vertaisarvioinnin malli järjestöjen arviointityössä hyödynnettäväksi. Juteltaisko? JUTELTAISKO? on menetelmä ensisijaisesti alakoulujen (5.-6.-luokat) toimintaympäristöön (oppitunnit, vanhempainillat). ÅNNI YHDESSÄ on menetelmä vanhempien vertaistuokioiden toteuttamiseksi. 28 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 29

16 Molempien menetelmien ytimenä ovat alun perin seitsemän piirroskuvaa arjen päihdekasvatustilanteista ja niistä keskustelu pienryhmätilanteessa. Kuvat on piirtänyt 15-vuotias nuori ja aiheet nousevat hankkeen kohderyhmäkyselyistä. Ryhmän tehtävänä on luoda kuvasta tarina ja kertoa se muille. Esityksiä seuraa yhteinen keskustelu ohjaajan johdolla (Mitä kuvan henkilöt ajattelivat? Mitä tapahtuu seuraavaksi? Miten tilanne olisi hyvä ratkais-ta?). Tilannekuvat ovat osoittautuneet innostavaksi keskustelun herättäjäksi sekä lasten että aikuisten keskuudessa. Menetelmä on kaikille yhdenvertainen, sillä kuvan ymmärtäminen ei vaadi kielitaitoa. Kuva on kaikille sama, mutta jokaisella meistä on omaa taustaamme peilaten kuvan tilanteesta oma tulkintamme. Jokainen tuokio on erilainen, ryhmä tekee sisällön. Mitä heterogeenisempia osallistujat ovat taustaltaan, sitä kiinnostavampaa ja antavampaa on keskustelu. Erilaisuus on etu. Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole. Kulttuurien välinen vertaisoppiminen (mm. kasvatusvinkkien vaihto) mahdollistuu. Tarinoita luodaan ja keskusteluja käydään aina kuvien kuvitteellisista henkilöistä, ei tilaisuudessa läsnä olevista (etäännyttämisen periaate). Juteltaisko?-menetelmässä vanhempien ja lasten vuoropuhelu käynnistyy, kun vanhempainillassa vastaanotetaan omien nuorten oppitunnilta lähettämiä terveisiä ja verrataan aikuisten ja nuorten tarinoita toisiinsa. Keskustelun jatkamiseen kotona kannustetaan. Viestit tuottavat vanhemmille isoja tiedollisia yllätyksiä ( Näinkö meidän nuoret ajattelevat? ). Myös ånni yhdessä -menetelmässä vanhemmille välitetään hankkeen aikana kerättyjä nuorten tarinoita ja toiveita. Juteltaisko?-malli luotiin Turunmaan pilotissa pääosin ruotsinkielisten vanhempien parissa. He näkivät, että päihdekasvatus kuuluu ensisijaisesti kouluille. Pohjois-Karjalan pilotissa venäläistaustaiset vanhemmat sen sijaan eivät olleet halukkaita osallistumaan koulujen päihdeteemaisiin vanhempainiltoihin. He pitivät aihetta liian sensitiivisenä ja sopimattominakin kouluympäristöön. Venäläistaustaiset vanhemmat toivoivat keskustelevia vertaistapaamisia toisten vanhempien kanssa. Näistä lähtökohdista syntyi ånni yhdessä -malli. Vantaan pilotissa merkittäväksi tekijäksi nousi somalikulttuurin vahva yhteisöllisyys. Vanhemmat katsoivat pienimuotoisen, matalakynnyksisen ja oman yhteisön parissa toteutettavan ånni yhdessä -mallin palvelevan heitä hyvin. Uutta menetelmää ei siis tarvittu. Sekä Juteltaisko? että ånni yhdessä -malleihin tuotiin sisältöjä kaikista kolmesta kieli- ja kulttuuriryhmästä hankkeen edetessä. Juteltaisko?-menetelmässä on laadittu yksityiskohtaiset oppituntisuunnitelmat ja vetäjänä menetelmään perehtynyt kouluttaja. ånni yhdessä malli on joustavampi. Siinä vanhempien pienryhmät määrittelevät itse tarpeensa, aikaresurssinsa ja valitsevat käsiteltävät kuvat. Kokoontumispaikkana voi olla asukastalo, kerhohuoneisto, järjestöjen tilat tai vaikkapa oma koti. Vetäjänä toimii yleensä samaan kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluva henkilö, vertainen. Molemmat menetelmät ovat kenen tahansa käyttöön otettavissa verkosta (ånni.fi / ehyt.fi). ånni yhdessä Vanhempainilta kouluympäristössä ei innostanut venäjän- ja somalinkielisiä perheitä. Vaihtoehdoksi luotiin ånni yhdessä-vertaistuokiomalli, joka on kevyempi ja joustavampi versio Juteltaisko?-mallista. ånni yhdessä =Ohjaajan opas (suomi, somali, englanti), diasarjat, tilannekuvat ja Tullaan tutuiksi kortit (40kpl), jotka mahdollistavat mahdollisimman monelle tilaisuuksiin osallistuvalle samaistumiskohteita (ihonväri, pukeutuminen, perhekeskeisyys, uskonto, harrastukset). Kokoontumispaikkana voi olla asukastalo, kerhohuoneisto, järjestöjen tilat tai vaikkapa oma koti. Menetelmien oheismateriaaleihin Somalitaustaisten äitien ånni yhdessä -vertaistuokio Vantaalla 2017 kuuluvat virikevideot sekä moninaiset muut taustamateriaalit (mm. venäläis- ja somalikulttuurin erityispiirteet -aineistot). ånni-vertaisarvioinnin malli Koulutus Elämään -säätiön hankkeessa luomaa vertaisarvioinnin mallia hyödynnettiin ja pilotoitiin ånni-arvioinnissa. Malli on kolmivaiheinen kokonaisuus, joka koostuu itsearviointiosuudesta, vertaisarviointikeskustelusta sekä toimintamallin arviointiosuudesta. Mallin avulla varmistetaan hanketoimijoiden osallisuus ja hankkeen yhteistoiminnallinen arviointi sekä tuotosten laatu. Asioiden yhteinen käsittely tuottaa oivalluksia toimintatavoista ja ratkaisuja pulmatilanteisiin. 7. MATERIAALIT ånni-hanke on tuottanut runsaasti toimintaa tukevaa materiaalia eri kieliversioina niin painotuotteina kuin verkkoaineistonakin. Linkit materiaaleihin löytyvät sekä hankkeen verkkosivustolta (ånni.fi tai ehyt.fi/fi/projektit-ja-toiminnot) että Innokylästä (innokyla.fi). Hanke on tuottanut viestintä- ja kampanjamateriaalia, toimintamalleihin liittyvää koulutusmateriaalia sekä tietopaketteja kulttuurisensitiivisyysteemasta. Seuraavalla sivulla listauksena keskeisimmät materiaalit: 30 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 31

17 Juteltaisko? ånni yhdessä Kulttuurisensitiivisyys Menetelmät Kampanjamateriaaleja Muita materiaaleja Diasarjat oppitunneille (suomi, ruot-si, venäjä, somali) Diasarjat vanhempainiltaan (suomi, ruotsi) Kuvat pienryhmille (7) Opettajan opas ja oppituntimallit (suomi, ruotsi, venäjä, somali) Esite Video ånni yhdessä -toiminnan esittelemiseksi Diasarja vertaistuokion pitämiseen (suomi, venäjä, somalia) Kuvat pienryhmille (7) Ohjaajanopas (suomi, venäjä, englanti) Tullaan tutuiksi -korttisarja (40 korttia) Esite Kulttuurisensitiivinen päihdekasvatus. Somalitaustaiset kieli- ja kulttuuriryhmät Kulttuurisensitiivinen päihdekasvatus. Venäläistaustaiset kieli- ja kulttuuriryhmät. EHYT Teema nro. 10: Monikulttuurisuus (lehti) ånni-opas kompassina yhteiskunnallisen markki-noinnin matkalla järjestöjen projektija kehittämistyössä. (Music Against Drugs ry) Vertaisarvioinnin menetelmä. (Koulutus elämään säätiö) ånnistunut järjestölähtöinen opintomatka -tietolehti (Suomen NMKY:n liitto ry) Lapsella on oikeus päihdekasva-tukseen -somekampanjakuvat (suomi, ruotsi, venäjä, somali, eng-lanti) Juteltaisko? -Suomen tärkein talk show -materiaali (Joensuun pai-kalliskampanja) Hanke-esite, toimintamallit sisältävät muistitikut, Digitale-ensi-iltamateriaalia, Lapset haluavat puhua päihteistä -esite (neljä kieltä), banderolleja, roll uppeja, teepusseja opettajil-le Juteltasiko?-mallin markkinoimiseksi Tutkimuksia ja selvityksiä Pietikäinen, I. & Vainio, V. (2015) Kulttuurisensi-tiivinen päihdekasvatus ånni-hankkeessa : Venäjänkielisten vanhempien näkemyksiä päihdekas-vatuksesta, opinnäytetyö/ Metropolia Ammatti-korkeakoulu fi:amk Kenno ethnographic consulting (2015): venäläistaustaisten vanhempien käsitykset, kokemukset ja tarpeet lasten päihdekasvatuksen suhteen Kenno ethnographic consulting (2016): Kahden tulen välissä -somalikulttuurin asettamat haasteet ja suojatekijät päihdekasvatukselle. 8 VIDEOT Hankkeessa on tuotettu useita videotuotantoja. Elävä kuva ei kysy kielitaitoa, vaan puhuttelee ja viestii yhdenvertaisesti. Videot palvelevat hyvin koulutusten keskustelun virittäjinä ryhmissä. ånnivideot löytyvät hankkeen omalta YouTube-kanavalta. Miltä humalainen näyttää Koulutie Koomikko-sarja ånni yhdessä -esittelyvideo Joensuusta Muut videot 9 VERKKO Hankkeella oli omat verkkosivut jotka viimeisenä vuonna supistettiin toimivaksi kokonai- suudeksi ja vietiin ehyt.fi -sivuston alle ja palvelimelle. Hankkeen materiaalit löytyvät ERHYT ry:n verkkokaupasta sekä Innokylästä. Domain ånni.fi jätettiin toimintaan. Sosiaalisessa mediassa hankkeella oli omat tilinsä Facebookissa ja Twitterissä. Tilit lopetettiin vuonna Hankkeen omalta YouTube-kanavalta (ånni) löytyy hankkeen tuottamat videomateriaalit. Hankkeen sisäisessä viestinnässä ja datapankkina käytettiin Yammer-palvelua. 32 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 33

18 10. ÅNNIN KULTTUURI- SENSITIIVISYYS Hankkeen kaikkea toimintaa ohjaa kulttuurisensitiivinen ajattelu. Halusimme oppia toinen tosiltamme ja siirtää hyviä käytäntöjä kulttuurista toiseen. Hankkeessa on laadittu oma kulttuurisensitiivisen päihdetyön määritelmä sekä kulttuurisensitiivisen koulutuksen tarkistuslista missä tahansa koulutuksessa sovellettavaksi. ånni-kokemuksista - onnistumisista ja mokista, on järjestetty useita koulutuksia järjestötoimijoille ja kasvatusalan ammattilaisille. MÄÄRITELMÄ *) ånnin kulttuurisensitiivisyys on tietoisuutta siitä, että kulttuurisia yhtäläisyyksiä ja erilaisuuksia on olemassa ymmärrystä siitä, että kulttuuri- ja kokemustaustoilla on vaikutusta ihmisten arvioihin, oppimiseen ja käyttäytymiseen valmiutta kohdata ihminen arvostavasti, vaikka erilaiset taustatekijät loisivatkin haasteita vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan halua rakentaa siltoja ihmisten ja kulttuurien välille KULTTUURISENSITIIVISEN KOULUTUKSEN TARKIS- TUSLISTA *) Hankkeessa laadittiin yksinkertainen menetelmä kouluttajien avuksi kulttuurisensitiivisyyden huomioimisen varmistamiseksi. Alla olevan ånni-kysymyslistan avulla voi kuka tahansa arvioida toteuttamansa koulutuksen tai tapahtuman onnistumista kulttuurisensitiivisyyden näkökulmasta. 1. Avautuivatko kysymykset ja tehtävät osallistujille tasapuolisesti? 2. Oliko kaikilla yhdenvertainen mahdollisuus osallistua keskusteluun? 3. Kokiko joku epämukavuuden tunnetta keskustelun sisältöjen tai tehtävien suhteen? 4. Kokiko joku ulkopuolisuutta tai turhautuneisuutta? 5. Tarjosiko koulutus kosketuspintoja jokaisen osallistujan elämään ja arkeen? KULTTUURISENSITIIVI- SYYTTÄ VOI KASVATTAA Hankkeella oli monissa tapahtumissa ja koulutuksissa (mm. Päihdepäivät 2017) jakotavarana kukkasie-menpusseja, joihin oli liitetty ohjeet myös kulttuurisensitiivisyyden kasvattamiseksi. KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ TOIMIJOILLE KULTTUURI- SENSITIIVISYYDEN LISÄÄ- MISEKSI ånni-hankkeessa hyväksi havaittuja käytännön vinkkejä maahanmuuttajataustaisten vanhempien kanssa toimimiseksi selkokieli ja mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltä auttavat ymmärtämään (myös materiaalit) hyödynnä kuvaa, se on sama kaikille älä yleistä, kohderyhmän segmentointi on keskeinen tekijä toiminnan kohdentamisen ja viestien perille löytämiseksi ole tietoinen sukupuolten erilaisista rooleista eri kulttuureissa (sukupuolisensitiivisyys) pukeutuminen on viesti heiltä meille ja meiltä heille uskonnon vaikutus päihdekysymyksissäkin on merkittävä, opiskele keskeisimmät linjaukset opettele tapakulttuurien erot (esimerkiksi kättely) tiedosta, että perhekäsitykset eroavat eri kulttuureissa (ydinperhe, suku, yhteisö) aloita perusteista, monilla maahanmuuttajataustaisilla voi olla ohuet pohjatiedot esimerkiksi suomalaisesta alkoholikulttuurista, palvelujärjestelmästä tai lainsäädännöstä tarjoa kasvisruokaa, se sopii kaikille lapsiparkki usein vanhempien osallistumisen onnistumisen ehto kuuntele ja arvosta toiseutta *) Laadittu ånni-toimijoiden yhteistyönä hankkeen kulttuuriasiantuntija Melody Karvosen (Suomen Vanhempainliitto ry) johdolla. 11. TUNNUS- LUKUJA Lapset ja nuoret Hankkeen tuottamille oppitunneille (n=156) osallistui yhteensä 2999 nuorta (5.-6.-luokkalaista). Luokat olivat kieli- ja kulttuuritaustoiltaan pääosin heterogeenisia. Osa ryhmistä oli yksin ruotsin-, venäjäntai somalinkielisiä. Hankkeen aikana toteutettiin 124 päihdeteemaista oppituntia, joista noin puolet HUBU-tunteja tausta-aineiston keräämiseksi ja puolet Juteltaisko?-mallin pilotoimiseksi. Vanhemmat Hankkeen aikana järjestettiin 24 Juteltaisko?-vanhempainiltaa ja 86 ånni yhdessä -vertaistuokiota. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 1359 vanhempaa. Heistä 19% oli taustal-taan ruotsinkielisiä, 29% venäjänkielisiä, 32% somalinkielisiä ja 29% suomenkielisiä tai muihin kieliryhmiin kuuluvia. 12. HANKEAR- VIOINNIN TULOKSIA (Teksti: Verna Kotiranta, Koulutus elämään -säätiö) 12.1 Toimintamallit Tietolähteet: Excel-koosteet Juteltaisko-mallien palautteista (vanhemmat ja lapset eri puolilta suomea). Palautteet ånni yhdessä vertaisohjaajakoulutuksista, Suvey Pal kysely ånni yhdessä vertaisohjaajille (Somalinkieliset/Uusimaa) Palautteet luokanopettajilta (Pohjois-Karjala) Srvey Pal kysely luokanopettajille (Vantaa). Hanketoimijoiden arviointipalaute vertaisarviointipäivistä ja Survey Pal kyselyistä. ånni-hankkeen päätavoitteena on luoda kulttuurisensitiivinen ja osallisuutta edistävä ehkäisevän päihdetyön toimintamalli kasvatusyhteisöjen tueksi. Vuonna 2014 alkaneessa Turunmaan hankevaiheessa pilotoitiin ja toteutettiin Juteltaisko-malli, joka koostuu ala-ja yläkoulun nivelvaiheen oppilaille suunnatusta oppituntimallista sekä vanhempainiltamallista. Keväällä 2015 siirryttiin työskentelemään Joensuuhun venäjänkielisen kulttuurivähemmistön pariin, jonka tarpeisiin kehitettiin ånni yhdessä -vertaistuokiomalli. Toteutettuja malleja hyödynnettiin myös Vantaan ja Uudenmaan hankevaiheessa somalinkieliselle kohderyhmälle soveltuvin muokkauksin. Malleja arvioitiin sekä käyttäjäettä kehittäjänäkökulmasta. Oppilailta, opettajilta, vapaaehtoisilta ja vanhemmilta kerättiin palautetta palautelomakkeilla ja haastatteluin. Hankejärjestöjen toimesta malleja arvioitiin hankkeen ohjausryhmätapaamisissa sekä vertaisarviointipäivissä. Juteltaisko-oppituntimalli Käyttäjänäkökulmasta/ Lapset: Oppitunti ja vanhempainiltamallien suunnittelutyö aloitettiin kesällä Suunnittelusta vastasi erityisasiantuntija Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Projektipäällikkö, aluetyöntekijä sekä MLL:n työntekijä tekivät tiiviisti yhteistyö- 34 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 35

19 tä ja kerättyä tietoa kohderyhmistä hyödynnettiin sitä mukaa, kun sitä saatiin. Oppilailta hankittua suullista palautetta huomioitiin jokaisen oppitunnin jälkeen seuraavaan pilotointiin siirryttäessä. Oppilaat antoivat palautetta tehtävien ohjeistusten sanamuodoista ja kuvista ja molempia muokattiin palautteen perusteella. Juteltaisko pilottitunneille osallistui kaikkiaan 470 oppilasta, joista 225 suomenkielistä ja 245 ruotsinkielistä. Oppitunneista kerättiin palautetta yli 360 oppilaalta. Oppituntien tavoitteena oli mm. antaa oppilaille kuulluksi tulemisen mahdollisuus, valmiuksia keskustelemiseen sekä rohkaista lapsia omaehtoiseen päihdeasioiden puheeksi ottamiseen silloin kun se tuntuu lapsen itsensä mielestä ajankohtaiselta. Mallista kerättiin palautetta mallin suunnitelleen MLL:n asiantuntijan toteuttamalla palautelomakkeella. Lomakkeella pyrittiin arvioimaan oppituntien ikä- ja kulttuurisensitiivisyyttä, osallistavuutta sekä hyödyllisyyttä ja tarvetta kohderyhmän näkökulmasta. Palautteiden tilastoinnin suunnitteli ja toteutti Koulutus Elämään Säätiön hanketyöntekijä. Turunmaan hankevaiheessa Juteltaisko-mallista antoi palautetta yli luokan oppilasta. Turunmaalla 91% vastaajista koki, että oppitunti soveltui omalle ikäryhmälle. 57 % vastanneista kertoi miettineensä oppitunnilla asioita oman asuinalueen tai perheen näkökulmasta. Turunmaan oppilaista 83% koki saaneensa kertoa tunneilla omia ajatuksiaan ja oppilaista 70 % koki mallin tehtävät kiinnostavina ja osallistavina. 82% oppilaista piti oppituntia hyödyllisenä sekä alkoholista ja tupakasta keskustelu tärkeänä. Palautteenkeruuta jatkettiin myös Pohjois-Karjalan hankevaiheessa. Palautetta Juteltaisko-oppitunneista antoi hieman yli 100 oppilasta, joista osa kuului venäjänkieliseen kohderyhmään. Pohjois- Karjalassa 81% vastaajista koki, että oppitunti soveltui omalle ikäryhmälle. Oppitunnit olivat saaneet 67% vastaajista miettimään päihdeaiheita oman asuinalueen tai perheen näkökulmasta ja osallistavina tunteja piti 58%. oppilaista 72% koki oppitunnit hyödyllisenä sekä alkoholista ja tupakasta keskustelun tärkeänä. Somalitaustaisilta kerätyn palautteen perusteella havaittiin, että Juteltaisko malli (mutta myös ånni-yhdessä-malli) soveltui myös kyseisen kohderyhmän käyttöön somaliaiheisilla sisällöillä täydennettynä. Vantaalla Juteltaisko-oppitunneista antoi palautetta 100 oppilasta, joista noin 60% kuului somalinkieliseen kohderyhmään. Oppilaista 88% piti niitä omalle ikäryhmälle soveltuvina. Oppitunnit olivat saaneet 80% vastaajista miettimään päihdekysymyksiä oman perheensä tai asuinalueensa näkökulmasta. Tärkeinä oppitunteja piti 95% vastaajista. Ehyt ry keräsi palautetta myös Ehyt ry:n koulutyöryhmän pitämistä Juteltaisko-tunneista. Uudenmaan alueelta palautetta antoi 290 oppilasta. Suomenkielisistä vastaajista 83% piti oppitunteja omalle ikäryhmälle soveltuvina ja kulttuurisensitiivisinä. Ruotsinkielisistä vastaajista tätä mieltä oli 62%. 76% vastaajista piti tehtäviä mielenkiintoisina. Vuonna 2017 palautetta antoi 89 oululaista lasta ja nuorta. 68% mukaan oppitunnin olivat ikä- ja kulttuurisensitiivisiä ja 66% mielestä osallistavia. Hyödyllisinä ja kiinnostavina oppitunteja piti 83% vastaajista. Eroja kohderyhmien välillä voi pohtia lähinnä alueellisista, ei niinkään kulttuuritaustaan liittyvistä eroista, sillä palautelomakkeessa ei kysytty vastaajan äidinkieltä, mikä vaikeuttaa hieman arviointia. Oppilaat olivat melko tasaisesti sitä mieltä, että oppitunnit soveltuivat hyvin kyseiselle ikäryhmälle, joten tavoite mallin ikäsensitiivisyydestä saavutettiin. Mielipiteet vaihtelivat sen osalta, laittoivatko tunnit pohtimaan päihdeaiheita oman asuinalueen tai perheen näkökulmasta. Tulokset näiltä osin olisivat voineet olla paremmat. On mahdollista, että kysymys oli lapsille liian monitulkintainen. Mielipiteet oppituntien osallistavuudesta vaihtelivat niin ikään alueittain eli tavoite osallistavuudesta saavutettiin osittain. Lähes jokaisella alueella, Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta, yli 80% piti oppitunteja tärkeinä ja hyödyllisinä. Pohjois-Karjalassa luku oli 72% kun taas Uudellamaalla somalinkelisen kohderyhmän parissa peräti 95%. Tulokset kertovat siitä, että lapsilla on halu ja tarve käydä keskustelua päihteistä. Juteltaisko-malli tuli tarpeeseen. Juteltaisko-oppituntimallia voi pitää onnistuneena myös sen saavuttaman suosion perusteella. Juteltaisko malli saatiin täydentäväksi osaksi Klaari Helsingin Valintojen stooria, jolla tavoitetaan kaikki Helsingin ja Espoon 6.luokkalaiset vuosiksi. Monik ry otti Juteltaisko-mallin menetelmäkseen ME-säätiön rahoituksella toteutettavassa hankkeessa (somalitaustaiset vanhemmat) ja Tukisatama oy otti sen menetelmäkseen ME-säätiön rahoituksella toteutettavassa hankkeessa (arabiataustaiset vanhemmat). Ehyt ry:llä Juteltaisko-malli vakiintui osaksi perustoimintaa suosittuna tilauskoulutuksena. Ehyt ry:llä on tällä hetkellä 10 perehdytyksen saanutta kouluttajaa. Osia Juteltaisko-mallista on käytössä myös Koulutus Elämään Säätiön koulutusohjelmassa. Juteltaisko vanhempainiltamalli Juteltaisko-oppituntimalli käyttäjänäkökulmasta/vanhemmat Oppituntimallien pohjalta toteutettiin kaksikielinen Juteltaisko-vanhempainiltamalli, joka pilotoitin Turunmaal-la. Kaksikieliset vanhempainillat keräsivät osallistujilta hyvää palautetta ja ne osaltaan rikkoivat mahdollisia ennakkoluuloja kieliryhmien välillä. Vanhempainiltojen rakenne suunniteltiin siten, että tunneilla käsiteltiin lasten Juteltaisko-oppitunnilla kertomia ja esiin tuomia asioita. Vanhempainiltoihin osallistui 88 huoltajaa, joista 32 suomenkielistä ja 51 ruotsinkielistä. Kirjallista palautetta vanhempainilloista antoi kaikkiaan 37 huol-tajaa. Lasten tarinoiden ja muiden vanhempien kokemusten kuuleminen koettiin tärkeänä. Ilmapiiri vanhempainil-loissa oli avoin ja keskusteleva. Vanhempien avoimuus vanhempainilloissa sekä omaehtoinen halu keskustella päihteistä lapsensa kanssa olivat osin yllättäviä tuloksia. Osa vanhemmista oli! oppituntien jälkeen yhä sitä mieltä, että lapset olivat liian pieniä, eikä heille ollut vielä tarpeen puhua päihteistä. Samaan aikaan osa oppi-laista kuitenkin toivoi, että alkoholin ja tupakan lisäksi oppitunneilla olisi keskusteltu myös huumeista, mikä kertoo osin siitä, etteivät kaikki vanhemmat ymmärrä täysin sitä ympäristöä, jossa lapset elävät. Myöhemmin hankkeen aikana palautetta vanhemmilta kerättiin Uudellamaalla järjestetyistä vanhempainillois-ta. Muun muassa Kauniaisten Granhultskolan Juteltaisko-vanhempainillasta kerätyt palautteen olivat hyvinkin samansuuntaisia kuin Turunmaalta kerätyt palautteet. Kaikkiaan palautetta saatiin niin vähän, ettei vähäisten palautetietojen pohjalta voi pitävästi arvioida, toteutuivatko tavoitteet vanhempainilloista keskusteluun kan-nustavina, keskustelut käynnistävinä ja kulttuurisensitiivisinä kohderyhmän näkökulmasta. Havaintojen pohjal-ta vanhempainiltoja voidaan pitää onnistuneina. Vanhempainiltamalli ei saavuttanut kuitenkaan oppituntimal-lin kaltaista suosiota. Pilotoinnin aikana huomattiin sama ongelma kuin yleisesti vanhempainilloissa; paikalle saapuivat vain jo entuudestaan aktiiviset vanhemmat. Tältä osin hankkeessa olisi ollut hyvä hyödyntää tehok-kaammin yhteiskunnallista markkinoinnin menetelmää viestinnän tukena ja pohtia keinoja, joilla vanhemmat saadaan paikalle. Juteltaisko-mallit hankejärjestöjen näkökulmasta: Hankejärjestöt arvioivat Juteltaisko-malleja tammikuun 2015 ja kesäkuun 2015 vertaisarviointipäivissä. Sekä oppitunti- että vanhempainiltamallin etuna nähtiin mallin kuvalähtöisyys eli keskustelun herättäminen kuvien kautta, pilotoinnin palautteiden ja kokemusten hyödyntäminen sekä fokuksen kohdistaminen sosiaalisiin tilan-teisiin, ei aineisiin. Kaikki nämä keinot tukivat tavoitetta kulttuurisensitiivisestä mallista. Turunmaan hankevai-heessa pääteltiin, että seuraavasta kohderyhmästä eli venäjänkielisistä tarvitaan yksityiskohtaisempaa tietoa. Hankkeessa otettiinkin seuraavassa vaiheessa käyttöön myös etnografinen analyysi. ånni yhdessä vertaistuokiomalli Itä-Suomen alueella teetetyn vanhempainkyselyn perusteella todettiin, että etenkin venäjänkieliset vanhemmat kaipaavat keskustelua päihteistä vertaisten eli muiden vanhempien kanssa, mutta aiheen arkuuden vuoksi tämän ei toivottu tapahtuvan kouluympäristössä. Myöhemmin toteutetut etnografiset tutkimukset tukivat päätöstä siirtää toimintaa myös kouluympäristön ulkopuolelle. Joensuun hankevaiheen tuotoksena syntyi vanhemmille ja nuorille suunnattu, osallistava ja vertaisuutta edistävä ånni yhdessä vertaistuokiomalli, jonka tavoitteena on täydentää jo toteutettua, kouluympäristöön suunnattua Juteltaisko mallia. Ånni yhdessä -vertaisohjaajat saavat koulutuksen ja manuaalin, jonka pohjalta he suunnittelevat ja ohjaavat tuokiot vanhemmille ja/tai nuorille noin kolmena iltana valitsemassaan toimintaympäristössä (koti, järjestö, koulu). 36 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 37

20 ånni yhdessä vertaistuokiomallia arvioitiin käyttäjänäkökulmasta niin, että arvioinnin kohteet olivat a) ånni yhdessä vertaisohjaajakoulutus ja b) ånni yhdessä vertaistuokiot. Hankkeessa vapaaehtoiset vertaisohjaajat arvioivat erikseen sekä koulutusta että vertaistuokioita. Vertaisohjaajakoulutus käyttäjänäkökulmasta: Vertaisohjaajilta kerättiin palautetta koulutuksen lopussa sekä heidän ohjaamiensa tuokioiden jälkeen, missä arvioitiin heidän tavoitteidensa saavuttamista koko prosessin aikana. Vertaisohjaajien perehdytyskansioihin tehtiin valmiiksi perheiden palautelomakkeet tuokioista. Tämä palaute jäi keräämättä Pohjois-Karjalan hankevaiheessa. Ohjaajaperehdytysten ensimmäisenä tavoitteena oli lisätä vertaisohjaajien tietämystä ehkäisevästä päihdetyöstä ja päihdeilmiöiden käsittelystä nuorten ja perheiden kanssa. Tulos saavutettiin osittain. Itse koulutuksessa tunnelma koettiin rennoksi ja asioista puhuminen helpoksi. Vertaisohjaajien mukaan koulutus tarjosi uusia näkökulmia aiempiin tietoihin sekä näkökantoihin ja aihe koettiin tärkeänä. Onnistuitte kertomaan mitä toivotte meidän tekevän, totesi eräs osanottajaista. Ongelmaksi koettiin kuitenkin päihdeaiheen kiusallisuus ja arkaluontoisuus, joka ilmeni esimerkiksi vanhempien kyllä minä tiedän, mitä minä lapselleni kerron -asenteena. Koulutus tarjosi tietoa, jota ei kuitenkaan päästy juurikaan hyödyntämään käytännön harjoittelun kautta nuorten ja perheiden kanssa. Perehdytys vahvisti myös ohjaajien ohjaustaitoja. Kouluttajat saivat kehuja itsetunnon vahvistamisesta ja tunteen luomisesta, että ohjaajat kyllä pärjäävät myös ilman alan koulutusta. Koulutus nosti esiin myös tunteita. Eräs osallistuja oli tyytyväinen, kyetessään menemään ohjatessaan oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Kuitenkin moni koki, ettei ollut koulutuksen jälkeen vielä täysin valmis ohjaamaan ryhmiä. Tavoite ohjaustaitojen vahvistamisesta saavutettiin siten osittain. Vantaan ja Uudenmaan hankevaiheessa ånni- yhdessä vertaisohjaajakoulutukseen osallistui noin 40 henkilöä, joista noin 70% kuului somalinkieliseen kohderyhmään. Koulutukseen osallistuneille syksyllä 2017 toimitettuun sähköiseen palautekyselyyn saatiin vastaukset 11 osallistujalta, joista kahden äidinkieli oli suomi. Loput vastaajista olivat somalinkielisiä. Vastaajat saivat arvioida ånni-yhdessä koulutusta kouluarvosanoin Ohjaajakoulutuksen katsottiin lisänneen tietämystä ehkäisevästä päihdetyöstä ja päihdeilmiöiden käsittelystä ja ohjauksesta keskiarvolla 8,27. Vertaistuokiomalli käyttäjänäkökulmasta/ohjaajat ja vanhemmat: Vertaistuokioita arvioivat Pohjois-Karjalan hankevaiheen aikana ånni yhdessä ohjaajat sekä muutamat tuoki-oihin osallistuneet vanhemmat. Pohjois-Karjalassa vertaistuokioita arvioitiin vertaisohjaajille suunnatulla ver-taistuokioiden arviointilomakkeella, jonka toteutti Koulutus Elämään Säätiön työntekijä ja jolla korvattiin puuttumaan jäänyt palaute perheiltä. Somalinkielisestä kohderyhmästä malleista antoivat palautetta ånni yhdessä ohjaajakoulutukseen osallistuneet survey pal-kyselyn kautta. Vertaistuokioihin osallistuneilta soma-linkielisiltä vanhemmilta kerättiin palautetta pääosin suullisesti. Pohjois-Karjalassa koulutetut vertaisohjaajat arvioivat valmista vertaistuokiomallia hankkimansa tiedon ja omien näkemystensä pohjalta helmikuussa Vastauksia saatiin seitsemältä vertaisohjaajalta, joista kuusi oli venäjänkielistä ja yksi suomenkielinen. Kaikki vastaajat kokivat, että vertaistuokiomalli antaa konseptina vanhemmille valmiuksia keskustella päihteistä lastensa kanssa. Lisäksi mallin koettiin lisäävän vertaisohjaajien tietämystä ehkäisevästä päihdetyöstä ja päihdeilmiöiden käsittelystä nuorten ja perheiden kanssa. Käynnistä-misen katsottiin toisaalta olevan vasta alussa ja myös luottamuksellisen ilmapiirin syntymiselle piti varata ai-kaa. Hyvänä käytäntönä koettiin, että keskustelua muiden vanhempien kanssa saattoi käydä omalla äidinkie-lellä. Vertaistuokiomallin katsottiin kuitenkin soveltuvan erinomaisesti kaikille vanhemmille kieli- ja kulttuuri-taustaan katsomatta. Kolme vastaajista oli sitä mieltä, että jos mallin avulla oli tarkoitus tukea koulujen ja kotien välistä kasvatuskumppanuutta, tulosten saavuttaminen riippui paljolti vanhempien aktiivisuudesta. Vanhempien aktivointi vaatisi paljon työtä. Vastaajat myös ehdottivat, että ohaajista ja tuokioista olisi hyvä mainita vanhempainiltojen yhteydessä. ånni- yhdessä vertaisohjaajakoulutukseen osallistui noin 40 henkilöä Uudenmaan alueella vuoden 2017 koulu-tuksissa. Osallistujista valtaosa oli perheellisiä ja heistä noin 70% kuului somalinkieliseen kohderyhmään. Kou-lutukseen osallistuneille toimitettuun Survey Pal- palautekyselyyn saatiin vastaukset 11 osallistujalta, joista kahden äidinkieli oli suomi. Loput vastaajista olivat somalinkielisiä. Vertaistuokioiden katsottiin parantavan vanhempien valmiuksia keskustella päihteistä lastensa kanssa keskiarvolla 8.4. Mallin katsottiin mahdollista-van vanhempien välisen positiivisen ja avoimen keskustelun päihdeilmiöistä keskiarvolla 8.5 ja soveltuvan kai-kille vanhemmille kieli- ja kulttuuritaustaan katsomatta keskiarvolla 8,3. Ånni-hankkeen katsottiin lisänneen päihdeaiheisia keskusteluja omalla asuinalueella tai kotipaikkakunnalla jonkin verran. Vastausten keskiarvoksi saatiin 7,6 vastausten hajotessa moneen suuntaan. Koulutukseen osallistuneista neljä oli ohjannut vertais-tuokioita koulutuksen jälkeen. Vertaistuokioita oli pidetty mm. monikulttuurisen yhdistyksen kautta. Ne jotka eivät olleet ohjanneet vertaistuokioita, kertoivat syyksi mm. ajanpuuteen tai muut tehtävät. Muutamat vas-taajat toivoivat mm. hankkeen tukea tai lisää yhteistyötä vertaistuokioiden järjestämiseksi. Yksi vastaajista oli osallistunut koulutukseen mielenkiinnon vuoksi. Vuoden 2017 aikana koulutetut ohjaajat ja hankkeen aluetyöntekijä järjestivät kuusi vertaistuokiota somalin-kielisille vanhemmille Vantaan ja Itä-Helsingin alueella. Vertaistuokioihin osallistui yhteensä 51 vanhempaa. Vertaistuokioita varten oli oma palautelomakkeensa, mutta palautetta ei kerätty kirjallisesti yhtä tilaisuutta lukuun ottamatta. Kirjallinen palautteenkeruu kohderyhmältä osoittautui osin ongelmalliseksi, sillä somalialai-nen kulttuuri on verbaalinen ja palaute annetaan kasvotusten. Somaliäideille järjestetyssä vertais-tuokiossa kerättiin kuitenkin kirjallista palautetta neljältä äidiltä. Somalinkielisten äitien mukaan vertaistuoki-oiden sisältö oli kiinnostavaa. Kouluttaja sai kiitosta kolmelta vastaajalta, vaikka tätä ei kysytty erikseen pa-lautelomakkeella. Kehittämisehdotuksena mainittiin jatkuvuus. Tuokioita kaivattiin siis useampia. Yhden äidin mielestä informaatiota jaettiin riittävästi mutta yksi heistä olisi halunnut tietoa enemmänkin. Kaksi äideistä toivoi lisää somalinkielistä materiaalia ja yksi lisää tietoa siitä, kuinka autetaan koko yhteisöä. Tavoitetut so-malinkieliset vanhemmat olivat tyytyväisiä saamaansa tukeen, joten tavoitteessa onnistuttiin tämän kohde-ryhmän osalta. Arvioinnin näkökulmasta Selvä onnistuminen oli ånni yhdessä -toiminnan juurtuminen Joensuuhun vuoden 2017 aikana. Vuonna 2015 koulutetut suomalais- ja venäläistaustaiset ånni-ohjaajat ovat jatkaneet kokoon-tumisiaan viikoittain ja he pohtivat oman yhdistyksen perustamista. Ånni yhdessä mallin toteutus kohderyh-mää kuulleen ja käyttäjälähtöisesti oli onnistumisen edellytys. Vertaistuokiomalli hankejärjestöjen näkökulmasta: ånni-yhdessä vertaistuokiomallia arvioitiin myös hanketiimin voimin eli kehittäjänäkökulmasta yhteisessä ver-taisarviointipäivässä keväällä Malli arvioitiin osallisuutta edistäväksi ja kulttuurisensitiivisellä työotteella toteutetuksi. Hyvänä käytäntönä koettiin, että vertaisohjaajat olivat osallistuneet mallin suunnitteluun läpi pilotointivaiheen. He saivat antaa palautetta ja kehitysehdotuksia ja ne otettiin huomioon mallin työstämises-sä, kuten esimerkit tuovat esiin. Mallin suunnittelussa pystytiin hyödyntämään myös kyselyillä ja tutkimuksilla kerättyä tietoa kohderyhmästä eli venäjänkielisestä vähemmistöstä, joskin etnografinen analyysi olisi tarvittu käyttöön jo aikaisemmin. Työskentely monikulttuurisessa ryhmässä oli toimivaa ja kokemusten jako ja keskus-telu aktiivista. Hankkeen tavoite toteuttaa toimintaa kohderyhmää kuulleen onnistui kiitettävästi Maahanmuuttajajärjestöjen arvioita hankkeesta Palautteiden mukaan aluetyöntekijöiden (Pohjois-Karjala ja Vantaa) kontaktit ja kuuluminen samaan kieli- ja kulttuuriryhmään oli ensiarvoisen tärkeää onnistumisen kannalta. Etenkin somalinkielisessä kohderyhmässä toimivat kohderyhmän vaikutusvaltaiset avainhenkilöt, jotka jakavat tietoa eteenpäin oman yhteisönsä sisällä. Lähestymistavat valittiin kohderyhmiltä kerättyjen taustatietojen pohjalta ja näin noudatettiin hankkeen periaatteita kulttuurisensitiivisestä tavasta tehdä ehkäisevää 38 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 39

21 päihdetyötä. Vantaan aluetyöntekijän toimesta haastateltiin 21 ånni-hankkeen kumppanijärjestöä pääkaupunkiseudulla. Järjestöistä kolme nosti esiin maahanmuuttajanuorten päihdeongelmat, joista oli ollut huolta. Hankkeen ajoitus koettiin mainiona. Hanke oli herättänyt keskustelua jokaisessa järjestössä. Viiden järjestön mukaan hanke herätti erityisesti uudenlaista tapaa keskustella päihdeasioista ja näissä yhteydessä viitattiin positiivisempaan lähestymistapaan, tietoon miten kohdata ongelmat ja hankkeen asiantuntijoiden tuomaan tukeen. Yksi somalijärjestöistä kertoi ottaneensa kopin hankkeesta ja vieneensä asian omaan yhteisöön. Järjestöissä ånni-hankkeen työ näkyi myöhemmin mm. kertaustuokioina, teema-iltoina ja työpajoina. Useassa järjestöissä suunniteltiin mallin käyttöönottoa tai muuta päihdeaiheisiin liittyvää toimintaa. Helsingin Islam-keskus oli kouluttanut koraaniopettajia aiheeseen. Islamilainen yhdyskunta korosti olevansa moskeija ja kyseisistä asioista vastaa mm. Muslimiperheet ry, joka olikin järjestänyt vertaistuokioita sekä kutsunut ånni-hankkeen Vantaan aluetyöntekijän luennoimaan aiheesta. Kaikki järjestöt totesivat, että ånni-materiaaleista oli ollut heille hyötyä. Kaksi järjestöistä mainitsi erikseen hyvänä asiana mallin sisältämät, keskustelua avaavat opetuskuvat ja yksi yksinkertaisen/helpon lähestymistavan monimutkaiseen aiheeseen. Yksi korosti, että oli hienoa, että materiaaleissa oli huomioitu myös muslimiväestö. Viidessä järjestössä materiaaleja oli jaettu myös eteenpäin. Toiminnan juurtuminen maahanmuuttajajärjestöihin käynnistyi jo hankkeen aikana, mutta varmempia tuloksia saadaan vasta myöhemmin Opettajien arvioita hankkeesta Turunmaan yhteistyökoulujen rehtoreille toteutettu haastattelu nosti esiin koulujen kiireen ja mm. kiireestä johtuvan haluttomuuden järjestää itse ehkäisevää päihdetyötä. Pohjois-Karjalan hankevaiheessa toiminta kouluilla oli toissijaista. Pohjois-Karjalan yhteistyökoulujen luokanopettajat arvioivat nuorille suunnatun toi-minnan tuloksia heille toteutetun palautekyselyn välityksellä. Palautekyselyyn vastasi 7 opettajaa Itä-Suomen koululta ja 4 opettajaa Rantakylän koululta, yhteensä siis 11 opettajaa. Kyselyyn vastanneista 11 opettajasta 6 opettajaa katsoi, että ånni-hankkeen myötä päihdeaiheiset keskustelut olivat lisääntyneet oppilaiden keskuu-dessa. Tavoitetta avoimesta, päihteisiin liittyvästä keskustelusta saatiin siis lisättyä jonkin verran. Keskustelu oli lisääntynyt erityisesti tupakasta ja nuuskasta ja sitä käytiin sekä välitunneilla että biologian ja kemian oppi-tunneilla. Oppilaat ovat katsoneet Youtube:sta myös tekemiään päihdeaiheisia videoita. Turunmaan ja Pohjois-Karjalan hankevaiheet eivät kuitenkaan lisänneet merkittävästi koulujen ja kotien välistä vuorovaikutusta päihdeilmiöiden käsittelyssä, joten tämän tavoitteen osalta jäi parantamisen varaa. Pohjois-Karjalassa haastatellut opettajat katsoivat tämän johtuvan mm. vanhempien kiireistä. Toisaalta vanhempien ja opettajien välinen viestintä tapahtui lähinnä Wilman kautta, joten tilaisuutta keskustelulle ei ollut. Yksi opettajista totesi, että paljon oli kiinni myös opettajien omasta aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta aiheeseen. Opettajien palautteen mukaan muutamat opettajat pitivät päihdeaiheiden käsittelyä kiusallisena. Luokanopettajien mukaan kouluilla oli kuitenkin myös jatkossa tarvetta järjestöjen vetämälle päihdekasvatustoiminnalle, sillä heillä ei ole siihen aikaa. Varsinaiseen koulutyöhön ei enää panostettu vuonna 2017, vaan työtä tehtiin maahanmuuttajajärjestöjen parissa, tarkoituksena levittää jo toteutettuja malleja avainhenkilöiden ja maahanmuuttajajärjestöjen kautta. Hanketta koskeva sähköinen palautekysely lähetettiin kuitenkin syksyllä 2017 yhdeksälle henkilölle Vantaan neljällä yhteistyökoululla, joissa hanke toteutti Hubu-ja Juteltaisko oppitunteja. Kyselyyn vastasi neljä henkilöä; yksi rehtori, kaksi luokanopettajaa ja yksi somalinkieliseen opetushenkilökuntaan kuuluva kasvatusalan ammattilainen. Ånni-hankkeen myötä päihdeaiheisten keskustelujen katsottiin lisääntyneen oman koulun opettajien keskuudessa kolmen vastaajan mukaan. Yksi vastaajista ei osannut arvioida asiaa. Sama tulos saatiin, kun opettajilta tiedusteltiin päihdeaiheisten keskustelujen lisääntymisestä oppilaiden keskuudessa. Vastaajista kaksi arvioi, että ånni-hanke oli lisännyt kotien ja koulujen välistä avointa keskustelua päihteistä, kaksi ei osannut tähän vastata. Vastaajat saivat antaa kouluarvosanan asteikolla 4-10 arvioidessaan erilaisten kieli- ja kulttuuriryhmien tarpeiden huomiointia ånni-hankkeessa. Vastausten keskiarvoksi saatiin 8,3. Ånni-hankkeen toimintaa nuoria osallistavaksi ja innostavaksi arviointiin samalla periaatteella ja keskiarvoksi saatiin 8,8. Neljän vastaajan otos on niin pieni, että vastaukset ovat lähinnä suuntaa antavia. Kahden opettajan mukaan oma koulu oli ottanut käyttöön hankkeen kehittämän Juteltaisko-oppituntimallin, mikä oli jo edistystä verrattuna Turunmaan ja Pohjois-Karjalan pilottialueisiin. Yksi arvioi, että koulu käyttäisi sitä mahdollisesti myöhemmin ja yksi vastaajista toivoi, että Juteltaisko-tunteja järjestetään jatkossakin järjestölähtöisesti. Juteltaisko-vanhempainiltamalli oli otettu käyttöön yhdellä koululla, kaksi vastaajista arvioi, että sitä käytetään myöhemmin ja yksi toivoi, että vanhempainiltoja toteutetaan jatkossakin järjestölähtöisesti. Tilanne koulujen osalta oli tiedossa syksyllä 2016, joten levittäminen kouluille suurin tavoittein olisi ollut hyvä jättää pois Stean jatkohakemuksen tavoitteista vuodelle 2017 ja keskittyä levittämiseen järjestötason toimijoiden kautta, kuten tehtiinkin Opintomatkat ja monikulttuurisen työn oppiminen Hankkeen eräänä tavoitteena on löytää kaksi lupaavaa käytäntöä monikulttuuriseen ehkäisevään päihdetyöhön mm. toteuttamalla opintomatkoja viiteen kohdemaahan kansainvälisiä verkostoja hyödyntäen. Lupaavien käytäntöjen oli tarkoitus tukea monikulttuurista vanhemmuutta, vanhempien välistä vuoropuhelua sekä antaa kasvatusyhteisöille ja järjestöille tietoa vanhemmuuden tukemisesta. Hankkeen aikana tavoitteita tarkennettiin ja tavoitteissa ryhdyttiin painottamaan monikulttuuriseen ja kulttuurisensitiiviseen työhön liittyvää oppimista. Turunmaan osahankeen aikana toteutettiin kaksi opintomatkaa. Marraskuun 2014 matka suuntautui Saksaan ja joulukuun 2014 opintomatka Englantiin. Molemmille matkoille osallistui kuusi henkilöä hankkeen yhteistyöjärjestöistä. Tutustumiskohteet suunniteltiin etukäteen 5-7 hengen ryhmävierailuun sopiviksi ja osallistujille kerrottiin, mitä tutustumiskohteissa toivottiin nähtävän ja kuultavan. Tutustumiskohteet jakautuivat kolmeen kategoriaan; alueellisen tason toimijoihin, paikallisiin toimijoihin sekä vuorovaikutukseen vanhempien kanssa. Englannissa tutustuttiin lisäksi kansallisen tason toimijaan. Osallistujilta kerättiin kirjallista palautetta NMKY:n suunnittelemalla kysymyspatteristolla. Opintomatkat täyttivät niille asetetut tavoitteet. Hanketoimijoiden mukaan opintomatkat edistivät kiitettävästi monikulttuurisen ja kulttuurisensitiivisen työn osaamista, arvosanalla 3,95/5.0. Matkoille osallistuneet kokivat matkat erittäin hyödyllisinä. (keskiarvo 8,9/). Matkoilla tutustuttiin kaikkiaan 17 erilaiseen järjestöön ja käytäntöön. Vierailujen koettiin toimivan hyvänä johdatuksena monikulttuuriseen työhön. Matkat antoivat konkreettisia ideoita ja materiaalia kotimaassa jalostettavaksi. Matkat antoivat vahvistusta myös sille, että oman asian edistäminen onnistuu parhaiten kasvokkain, henkilökohtaisilla yhteydenotoilla. Tutustumiskäynneissä tulivat esille erityisesti vanhempien kanssa tehtävä työ ja kotikäynnit ja tältä pohjalta valittiin jalostettavaksi hyvä käytäntö testattavaksi Itä-Suomessa venäläisvähemmistöjen parissa. Kansainvälisen vuorovaikutuksen kanavaksi suunniteltiin ånni project Together we can -Facebook-ryhmä. Ryhmään liittyi kaikkiaan 19 jäsentä, joista 5 opintomatkojen hankkeista Saksasta sekä Englannista. Toiminta Facebook-ryhmässä ei aktivoitunut. Kaikki opintomatkoille osallistuneet olivat kuitenkin sitä mieltä, että Saamenmaalle ja Madridiin suuntautuneista ohjausryhmä- ja opintomatkoista kerättiin palautetta hanketoimijoiden survey pal-kyselyllä. Osallistuneiden mukaan matkat antoivat tietoa toiminatavoista muualla sekä mahdollisuuksia verkottumiseen kansainvälisten toimijoiden kanssa. Matkojen katsottiin olevan hyödyllisiä, koska toimiminen monikulttuurisessa 40 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 41

22 yhteiskunnassa oli monissa maissa Suomea pidemmällä. Toisaalta matkojen aikana myös huomattiin, että huolimatta pidemmästä kokemuksesta, ulkomailla saatetiin pohtia samoja asioita kuin Suomessa. Oppia saatiin näin ollen myös muiden tekemistä virheistä. Opintomatkoilla löydettyjä hyviä monikulttuurisen työn tai päihdekasvatustyön käytäntöjä käytiin läpi myös yhteisessä työpajassa ja niistä valittiin muutamia jatkotyöstöön. Osallistuminen työpajaan oli valitettavan vähäistä. Stean linjauksen myötä opintomatkoihin suunnattuja varoja vähennettiin ja Hollannin ja Kanadan vuoden 2016 opintomatkoille osallistui vain yksi henkilö ånni-hankkeesta. Matkoille osallistuneen NMKY:n edustajan antaman palautteen mukaan Kanadan kaikki vierailukohteet olivat monikulttuurisia ja joko ehkäisevään tai korjaavaan työhön suuntautuneita. Kaikissa kohteissa kohdattu työntekijä oli motivoitunut ottamaan vierailijan vastaan ja keskustelemaan nuorten kohtaamisesta, materiaaleista ja kulttuurieroista. Osallistujan tieto kulttuurisensitiivisestä ehkäisevästä päihdetyöstä lisääntyi ja henkilökohtainen työntekijöiden kohtaaminen ja kohteisiin tutustuminen olivat olleet paras tapa kartuttaa omaa verkostoa ja lisätä omaa ammattitaitoa. Toiminnan esittelyjen lisäksi keskusteluja syntyi osallistujien välillä mm. kulttuurien ja maiden eroista ja yhtäläisyyksistä tehdä sekä ehkäisevää että korjaavaa työtä. Matkan jälkeen yhteydenpito tutustumiskohteisiin on jatkunut ja kolmas toimija on myös hyötynyt opintomatkasta. Matkojen tuloksena NMKY sai uuden mahdollisen kansainvälisen yhteistyökumppanin. Opintomatkoja arvioitiin vielä hanketoimijoiden toimintavuotta 2016 koskevassa Survey Pal -arviointikyselyssä siten, että myös matkoilta poisjääneet hanketoimijat saivat arvioida niiden hyötyjä. Kyselyssä tiedusteltiin, olivatko opintomatkat tai niistä toteutetut materiaalit ja työpajat tarjonneet uutta tietoa monikuluttuurisesta ehkäisevästä päihdetyöstä kohdemaissa. Keskiarvoksi saatiin luku 7.3/10. Myös vapaamuotoiset palautteen perusteella matkojen hyödyt olivat vähäiset niille hanketoimijoille, jotka eivät itse osallistuneet opintomatkoille. Heiltä verkostoitumisen hyödyt jäivät saavuttamatta, eivätkä toimintatavat vierailukohteissa täysin auenneet. Muidenkin kuin matkoille osallistuneiden kulttuurisensitiivistä ja monikulttuurista osaamista. pyrittiin lisäämään Malleja Maailmalta -koulutuksella, , joka oli avoin hankejärjestöjen lisäksi myös muille järjestöille. YMCA:n toteuttamaan koulutukseen osallistui noin 40 henkilöä eri järjestöistä. Kirjalliseen palautteeseen koulutuksesta vastasi 10 henkeä. Palautelomakkeessa tiedusteltiin kouluarvoisanoin 4-10 osallistujan kulttuurisensitiivisen työn ja työtapojen ymmärrystä ennen koulutusta ja koulutuksen jälkeen. Kulttuurisensitiivinen työ oli monelle melko vierasta ja vastausten tietotaitoja kuvaava keskiarvo oli ennen koulutusta 6.3. Koulutus onnistui lisäämään ymmärrystä kulttuurisensitiivisestä työstä ja työtavoista, sillä koulutukseen jälkeen arvio omasta ymmärryksestä sai keskiarvon 8,5. Palaute koulutuksesta oli positiivista, joskin muutama vastaaja jäi kaipaamaan lisää tietoa aiheesta päihdekasvatuksen näkökulmasta. Palautelomakkeilla kerätty tieto on toistaiseksi vain suuntaa antavaa, eikä onnistuminen ole täysin arvioitavissa vähäisen vastausmäärän vuoksi. Hankejärjestöjen edustajat kuitenkin kokivat, että vuoden 2017 aikana oli kulttuurisensitiivisen työn ymmärrys lisääntynyt selvästi, joskin tähän vaikuttivat muutkin seikat kuin yksisään hankkeen aikana toteutetut opintomatkat ja tiedonjako maailmalta löydetyistä toimintamalleista. Malleja Maailmalta -koulutuksen materiaali toimitettiin Innokylään, josta se on jokaisen halukkaan ladattavissa. Innokylän teknisistä ominaisuuksista johtuen eivät latausten määrät rekisteröidy, mikä tekee seurannasta mahdotonta. Opintomatkojen tulokset konkretisoituivat kahden opintomatkoilta löydetyn toimintamallin pilotointiin. Madridin opintomatkoilta löydetty Läksyparkki-malli pilotoitiin hankkeessa Vantaan hankevaiheessa syksyllä 2017 somalinkielen kohderyhmän keskuudessa. Malli otettiin käyttöön toimintakeskus Kadiassa ja Monikultturiset perheet MOPE ry sai toiminnalle avustusta Stealta vuodeksi Jo aiemmin Vanhempainliitto otti käyttöön Saksan opintomatkoilta löydettyyn Hippy-toimintamalliin pohjaavan kotimentorointitoiminnan. Matkoilta löydettyjen hyvien käytäntöjen pilotointia ei suunniteltu juurikaan hankkeen aikana. Pilotoinnin tapahtuivat hankejärjestöjen ulkopuolella, eikä arviointi- ja seurantatieto pilotoinneista päätynyt hankkeelle. Molemmat pilotoidut käytännöt saivat kuitenkin rahoitusta Stealta, eli käytännöt olivat ilmeisen toimia. Opintomatkojen avulla saatiin edistettyä matkoille osallistuneiden monikulttuurista ymmärrystä ja osaamista ja luotua mahdollisia henkilökohtaisia kontakteja kansainvälisiin toimijoihin. Matkoille osallistumattomien ymmärrystä ja osaamista saatiin osin edistettyä Malleja Maailmalta -työpajan avulla. Vuoden 207 Stean hankesuunnitelmaan kirjattu tavoite YMCA:n ja Preventiimin yhteisestä verkkokurssista ei toteutunut Yhteiskunnallinen eli sosiaalinen markkinointi Yhteiskunnallinen markkinointi on kuusivaiheinen toimintamalli, jonka tavoitteena on käyttäytymiseen vaikuttaminen. Yhteiskunnallisessa markkinoinnissa tähdätään syvälliseen ymmärtämykseen kohderyhmästä, jotta heille osataan kehittää toimivia menetelmiä käyttäytymismuutokseen aikaansaamiseksi. Yhteiskunnallisessa markkinoinnissa hyödynnetään muun muassa etnografista, ihmisen omassa elinympäristössä tapahtuvaa tutkimusta ja kantavana ideana on tarjota huonon käyttäytymismallin tilalle jotain parempaa, vaihtokauppaa. Menetelmänä yhteiskunnallinen markkinointi oli vieras lähes kaikille hanketoimijoille. Huhtikuussa 2014 yhteiskunnallisesta markkinoinnista luennoi ja jakoi tietoa toimijoille Music Against Drugs ry ja yhteiskunnallisen markkinoinnin asiantuntija Anna Raninen Ruotsista. Kevään aikana tehtiin myös yrityksiä soveltaa menetelmää hankkeessa, mutta tietoa ja aikaa oli niukasti. Tavoiteltavaksi käyttäytymismuutokseksi valittiin keskustelun aikaansaaminen päihteistä lasten ja vanhempien sekä vanhempien ja muiden kasvattajien välillä. Tavoite ei ollut kuitenkaan sellainen, joka olisi helposti mitattavissa. Hankkeen edetessä Music Against Drugs antoi hanketoimijoille henkilökohtaista konsultointia menetelmästä. Yhteiskunnallisen markkinoinnin soveltamisesta hankkeessa ei päästy kuitenkaan täysin yhteisymmärrykseen ja se käsitettiin monin eri tavoin. Osa toimijoista katsoi, että kohderyhmän segmentointi eli jakaminen ryhmiin oli tehty jo hankesuunnitteluvaiheessa, kielivähemmistöjä valitessa. Yhteiskunnallisen markkinoinnin ytimenä nähtiin tiedonkeruuvaihe eli HUBU-kyselyt, sekä vanhemmille ja opettajille suunnatut kyselyt. Varsinaiset syvälliset kohderyhmäanalyysit jäivät kuitenkin toteuttamatta hankitun tiedon pohjalta Turunmaan hankevaiheessa. Tavoitteessa yhteiskunnalliseen markkinointiin liittyvästä oppimisprosessista edettiin jo Turunmaan hankevaiheen aikana, mutta ei niinkään käytännön toteutuksen kautta. Ydinajatus tuli tutuksi valtaosalle. Hanketoimijat arvioivat omaa yhteiskunnalliseen markkinointiin liittyvää oppimista keskiarvolla 3,31/5.0. Moni myös arvioi, että osaisi soveltaa menetelmää tarvittaessa myös käytännössä. Yksi hanketoimijoista kertoi, ettei tiennyt yhteiskunnallisesta markkinoinnista mitään. Vaikka useimmat hanketoimijoista saivat hyvän tietopohjan yhteiskunnallisen markkinoinnin soveltamiskesi, käytännön toteuttamista varten Itä-Suomen alueella toivottiin selkeää toimintasuunnitelmaa. Myös kirjallisen kohderyhmäanalyysin tarvetta ennen oppitunti- ja vanhempainiltamallien toteutusvaihetta korostettiin. Arviointipäivässä nostettiin esiin myös kysymys, tarvitaanko kyselyjen tueksi jatkossa etnografista tutkimusta. Hankesuunnitteluvaiheessa yhteiskunnallisesta markkinoinnista ei ollut riittävästi tietoa. Tieto lisääntyi Turunmaan hankevaiheen edetessä. Joensuussa pilotointia ohjattiin jo Soma-prosessin mukaisesti Mad:n työntekijän ohjauksessa. Kohderyhmästä toteutettiin soma-analyysit. Hankejärjestöt katsoivat, että kampanjan aikana toteutetut Soma-analyysit olivat antaneen apua toimenpiteiden suunnitteluun ja toimineen esimerkkeinä sosiaalisen markkinoinnin toteuttamisesta käytännön tasolla. Haasteena koettiin se, että oppiminen jäi jokaisen omalle vastuulle, se oli hidasta, eikä Joensuun Soma-prosessi välittynyt niille, jotka eivät olleet mukana Joensuun kehitystyössä. Pohjois-Karjalan hankevaihetta koskevassa Survey pal -arviointikyselyssä hanketoimijoille sosiaalisen markkinoinnin osaamista mitattiin viidellä monivalintakysymyksellä. Sosiaalisen markkinoinnin kampanjan eri vaiheet olivat valtaosan tiedossa ja kaik- 42 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 43

23 ki ymmärsivät, että sosiaalisella markkinoinnilla pyritään käyttäytymismuutokseen kohderyhmässä. Tieto toimenpiteiden suunnittelussa huomioitavista asioista jäi kuitenkin tyydyttävälle tasolle. Moni toivoikin, että sosiaalisen markkinoinnin oppimista edistetään jatkossa esimerkiksi työpajan avulla. Keväällä vastaajasta vain neljä oli hyödyntänyt sosiaalista markkinointia omassa työssään. Osa ei ollut keksinyt sopivaa sovelluskohdetta ja tilaisuutta tai sille ei ollut tarvetta. Syksystä 2016 kevääseen 2017 sosiaalisen markkinoinnin toimenpiteet hankkeessa olivat vähäisiä. Maaliskuussa 2017 hanketoimijoilta kysyttiin, olivatko he saaneet riittävästi tietoa sosiaalisesta eli yhteiskunnallisesta markkinoinnista mm. kohderyhmäanalyysien ja muun materiaalin ja ohjauksen kautta. Vastausten keskiarvoksi saatiin 7.1/10. Moni toivoi, että aiheeseen paneudutaan vielä tarkemmin. Keväällä 2017 Yhteiskunnallisen markkinoinnin osaamista pyrittiin lisäämään Music Against Drugs ry:n toteuttamassa Koppi yhteiskunnallisesta markkinoinnista -koulutustilaisuudessa. Tapahtumaan osallistui tai sitä seurasi 37 henkeä ja Youtube-tallennetta katsoi huhtikuun loppuun menneessä 57 henkilöä. Tapahtuman palautelomakkeen täytti 16 osallistujaa. 7 osallistujan mukaan koulutus oli ollut erittäin hyödyllinen ja 9 vastaajan mukaan melko hyödyllinen. Palautteiden mukaan koulutus oli selkeä ja hyvin kattava, ajankohtainen, kiinnostava ja innostava. Menetelmä nähtiin tärkeänä esim. toimintasuunnitelmien tekoprosessien tukena ja työkaluna. Koulutus laittoi osallistujat ajattelemaan tulevaa markkinointia sekä viestinnän arviointia sosiaalisen markkinoinnin kehyksestä. Kehittämisehdotuksina mainittiin, että jatkossa olisi hyvä tarjota mm. konkreettisia työkaluja ja tukea sekä konsultointia menetelmän soveltamiseen. Koulutusta täydennettiin Music Against Drugs toteuttamalla oppaalla, jossa avataan sosiaalisen markkinoinnin hyödyntämistä järjestöjen projekti- ja kehittämistyössä. Hanketoimijat saivat ottaa kantaa ja antaa korjausehdotuksia sisältöön oppaan toteutusvaiheessa. Syksyn 2017 loppuarviointikyselyssä hankejärjestöiltä kysyttiin sosiaalisen markkinoinnin hyödyntämisestä jatkossa. Yksi järjestöistä kertoi menetelmän vaikuttavan jo kaiken toiminnan ja hankkeiden taustalla. Yksi järjestöistä oli tehnyt hankehakemuksen, joka pohjasi sosiaaliseen markkinointiin. Sosiaalisen markkinoinnin menetelmää kerrottiin hyödynnettävän mm. kohtaavassa työssä sekä paikallistoiminnan tehostamisessa, kohderyhmän näkemysten aiempaa tarkempana huomiointina toimenpiteiden suunnittelun pohjaksi. Myös kohderyhmän segmentointi mainittiin. 2/10 vastaajista ei osannut kommentoida menetelmän käyttöönottoa. Tavoite saavutettiin osittain. Palautteen vähäisen määrän vuoksi tavoitteen savuttaminen ei ole täysin arvioitavissa, mutta tulokset ovat kuitenkin lupaavia. Sosiaalisen markkinoinnin menetelmä oli kaikille hanketoimijoille menetelmänä vieras. Hankkeen aikana saatiin edistettyä hankkeeseen liittyvää oppimisprosessia. Hankesuunnitelmaan kirjatut tavoitteet viestinnän ja sosiaalisen markkinoinnin yhteistyöstä toteutuivat osin. Arvioinnin näkökulmasta yhteiskunnallista markkinoinnin ja viestinnän yhteistyö olisi voinut olla tiiviimpääkin ja yhteiskunnallisesta markkinoinnista vastaava taho olisi voinut osallistua tiiviimmin niiden viestinnällisten keinojen pohdintaa, joilla tavoitetaan kohderyhmää ja saadaan hankkeen viestejä perille Arviointiosaaminen Toimintavuodet Yksi hankkeen tavoitteista on hanketoimijoiden arviointiosaamisen vahvistaminen sekä uudenlaisen vertaisar-viointimallin toteuttaminen. Vertaisarviointimalliksi valittiin Swot-malliin perustuva nelikenttä. Ensimmäinen vertaisarviointipäivä järjestettiin tammikuussa 2015 ja toinen kesäkuussa Vuonna 2016 järjestettiin kaksi vertaisarviointipäivää, samoin vuonna Vertaisarviointipäivissä tarkasteltiin edellisen vertaisarviointipäi-vän kehitysehdotuksia ja niiden toetutumista. Arviointipäiviä kehitettään eteenpäin hankkeen aikana. Vuonna 2015 oman arviointiosaamisen vahvistumista hankkeen aikana hanketoimijat arvioivat arvosanalla 4.0/5.0. Vertaisarviointia toteutettiin vuodesta 2015 vuoteen Vertaisarviointipäivä järjestettiin kahdesti vuoden 2017 aikana ja hankkeessa tehtiin pieniä muutoksia niissä esiin nousseiden seikkojen pohjalta. Kevään 2017 Survey Pal -kyselyssä hankekumppaneilta tiedusteltiin, oliko yhdessä toteutettu vertaisarviointi vahvistanut hankekumppanin arviointiosaamista. Vastausten keskiarvoksi saatiin 7.6 melko suurella hajonnalla. Osa kat-soi, etteivät tilaisuudet juurikaan vaikuttaneet omaan arviointiosaamiseen, mutta valtaosan mielestä ver-taisarviointituokiot olivat hankkeen kannalta hyvä asia. Keskusteluun pohjaavan vertaisarvioinnin katsottiin rohkaisevan tarvittaviin muutoksiin hankkeessa. Monella hanketoimijalla arviointiosaaminen oli jo lähtökoh-taisesti hyvää, joten arviointiosaamisen vahvistaminen jäi muiden tavoitteiden varjoon. Koulutus Elämään Säätiö keskittyi hankkeen aikana muuhun arviointiin. Vertaisarviointimalli toimitettiin Inno-kylään, josta jokainen halukas voi sen ladata. Toistaiseksi malli on jäänyt hankkeen omaan käyttöön. Tavoite vertaisarviointimallin leviämisen osalta jäi siten saavuttamatta. Toisaalta käynnit ja lataukset Innokylässä ei-vät rekisteröidy, joten faktatietoa leviämisestä ja käyttöönotosta ei ole saatavilla. Jatkossa olisi hyvä miettiä, kannattaako hankkeissa kehittää uusia arviointimalleja, jos ja kun Innokylä ja Soste ry:n tietopankki ovat jo entuudestaan täynnä käyttöä odottavia malleja. 13. MITÄ SAIMME AIKAAN? HANKETULOKSIA PÄHKINÄNKUORESSA Kohderyhmäkyselyissä ja -haastatteluissa saimme tietoa siitä, että Lapsilla on kysymyksiä päihteistä, mutta ei ketään aikuista, joka haluaisi keskustella Monet vanhemmat pitävät päihdekasvatusta turhana ennen teini-ikää ja sen mahdollisesti mukanaan tuomia alkoholikokeiluja Lapset ovat samanlaisia, mutta aikuisilla oma tausta vaikuttaa ratkaisevassa määrin päihde- ja päihdekasvatusorientaatioon Oman yhteisön merkitys päihdekasvattajana voi olla tärkeämpi kuin koulun tai edes vanhempien. Asia tulee huomioida myös päihdekasvatuksessa. Päihteisiin liittyvät asiat monelle somalivanhemmalle täysin vieraita, tukea tarvitaan Koraanin haram-kielto ei riitä päihdekasvatusmenetelmäksi Valtaväestön parissa kehitetyt päihdekasvatusmallit eivät kohtaa kaikkia suomalaisia. Kehitimme kaksi uutta toimintamallia kulttuuri- ja ikäsensitiiviseen päihdekasvatukseen (Juteltaisko? ja ånni yhdessä). Pilotoimme menetelmiä kouluissa ja vanhempien parissa Markkinoimme malleja ja opetimme niiden käyttöä ammattilaisille sekä etsimme yhteistyökumppaneita mallien käyttäjiksi Tuotimme materiaaleja kasvatusyhteisöjen tueksi Kampanjoimme lapsen näkökulman esille tuomiseksi sekä päihdekasvatuskeskustelujen käynnistämiseksi perheissä Teimme yhteistyötä ja verkostoiduimme maahanmuuttajajärjestöjen kanssa Nostimme kulttuurisensitiivisen päihdekasvatuksen tarpeen ja haasteet keskusteluun 44 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 45

24 Mikä muuttui ja on muuttumassa? Lapset eivät jää yksin päihdekysymysten kanssa, sillä heidän kasvattajillaan on eväitä ja rohkeutta keskustella asioista. Aikuisten ja lasten väliset päihdekasvatuskeskustelut lisääntyvät kodeissa ja kou-luissa. Eri kulttuuri- ja kokemustaustoista tulevat vanhemmat eivät jää yksin päihdekasvatuksen haasteiden kanssa. He saavat vertaistukea arjen päihdekasvatuskysymyksiin omalta yhteisöltään. Ammattilaisten päihdekasvatustyö kohtaa ja koskettaa uusien kulttuurisensitiivisten työkalujen myötä aiempaa useampia. Ehkäisevän päihdetyön järjestöt ovat saaneet uutta asiantuntijuutta kulttuurisensitiiviseen työottee-seen sekä uusia verkostoja Lasten, erityisesti somaliyhteisöjen lasten hyvinvointi paranee ja syrjäytyminen vähenee, koska päih-dekysymykset eivät ole enää tabu ja vanhemmat ymmärtävät, että keskustelu on rangaistusta tärke-ämpää. 14. MITÄ OPIMME ånni-hank- KEESSA? Maahanmuuttajajärestöjen parissa tehtävä ehkäisevä päihdetyö kannattaa Maahanmuuttajayhteisöt ovat iso potentiaali päihdetyölle tuoreine päihteiden käyttöä kyseenalaistavine näkökulmineen sekä lukuisine järjestöineen ja isoine vapaaehtoistoimijajoukkoineen. He ovat erittäin kiinnostuneita integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan järjestötoiminnan kautta. Yhteistyön kautta saamme myös (nuoria) miehiä mukaan ehkäisevän päihdetyön tekijäjoukkoon. Samalla tavoitamme myös maahanmuuttajataustaisia syrjäytyneitä nuoria, jotka ovat suljettu yhteisöstään päihteiden vuoksi. Nämä väliinputoajat tarvitsisivat erityistä tukea uusissa hankkeissa. Opimme, että kaikissa kulttuureissa on sekä päihteiden käytöltä suojaavia tekijöitä että päihteiden käyttöä lisääviä tekijöitä. Herkkää korvaa tarvitaan puolin ja toisin. ånnin viesti on, että poimitaan yhdessä parhaat palat kustakin kulttuurista ja edistetään niitä arjessa. Yhteiskunnallisen markkinoinnin teoria on hyvä kehystäjä ja suunnannäyttäjä. Järjestöjen tulisi hyödyntää ja opiskella menetelmää nykyistä enemmän Kukin ånni-pilotti on käynnistynyt laajalla tiedonkeruulta kohderyhmältä itseltään (tunne kohderyhmäsi, kohderyhmän omat näkemykset, toiveet, tarpeet). Tiedon pohjalta on tuotettu toimintamallit ja niiden sisällöllinen aines. Toiminta- ja viestintätapa on valittu kohderyhmän segmentoinnin perusteella. Alun perin Vantaan pilotissa hypoteesina oli valita kohderyhmäksi somaliäidit. Tiedonkeruun/soma-analyysin kautta kuitenkin opimme, että somaliyhteisöissä käyttäytymisnormit ja tiedot välittyvät perheisiin vaikuttajayksilöiden kautta (miehiä, imaameja, järjestöaktiiveja). Muutimme suunnitelmaa ja vaikuttamisen kohteeksi otettiin sittemmin hyvällä menestyksellä yhteisöjen avainhenkilöt. Opimme myös, että tieto välittyy somaliyhteisöissä puhutun viestinnän kautta ja digitalisoituminen on haaste. Toimintatapamme muokattiin jalkatyöksi ja verkostoitumiseksi somalijärjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Prosessin kautta (ml. etnografiset tutkimukset) opimme paljon kulttuurien erityispiirteistä ja tuotimme niistä jakomateriaaleja ja useita koulutuksia järjestökentälle. Nykyisistä ept-materiaaleista ja malleista puuttuu kulttuurisensitiivinen näkökulma Nykyiset ehkäisevän päihdetyön menetelmät ja materiaalit on tuotettu valtaosin kantaväestölähtöisesti. Väestörakenteemme on kuitenkin yhä monimuotoisempi ja ept-viestit eivät tavoita nykyisellään vähemmistöjä. Kyse ei ole yksin kielestä vaan myös kulttuurista ja kokemustaustasta. Tiedot päihteistä ja Suomessa vallitsevasta alkoholikulttuurista sekä laeista ja normeista voivat olla ohuet, jos esimerkiksi lähtömaassa alkoholin käyttö on kielletty. Päihde-sanakin on vieras puhumattakaan päihdekasvatuksesta. Vanhempien voi olla vaikea ymmärtää päihdekasvatuksen merkitystä. Lähtökohdat voivat siis poiketa dramaattisesti ja on vaikea nähdä, että nykyiset menetelmät tavoittaisivat läheskään kaikkia maahanmuuttajaperheitä. Toiminnalla tulee olla kosketuspinta kohderyhmän arkeen. Vain osallisuuden kautta on lupa odottaa vaikutuksia. Kulttuurisensitiivisyyttä voi kasvattaa Kulttuurikasvatuksen kasvattaminen on tietoinen prosessi, joka tulisi käynnistää kaikissa järjestöissä. ånni on tuottanut mm. kulttuurisensitiivisen koulutuksen tsekkauslistan sekä kulttuurisensitiivisyyden kriteerin ja kasvatuksen ohjeistuksen toimijoiden käyttöön. Keskeisintä on avoimuus uudelle ja toiseudelle sekä arvostus/respect ja positiivinen uteliaisuus erilaista maailmankuvaa kohtaan. Kulttuurisensitiivisyys pitää nostaa isompaan rooliin ja menetystekijäksi järjestötyössä kaikkien suomalaisten mukaan saamiseksi. Vanhemmat eivät tiedä, että päihdekasvatukselle ei ole alaikärajaa Jo Turunmaan pilotissa havaittiin, että vanhemmat ovat haluttomia ja arkoja keskustelemaan päihdeasioista lastensa kanssa. Sama ilmiö nousi esille myöhemmin kaikissa piloteissa. Perheessämme ei ole alkoholiongelmaa, päihdekasvatusta ei tarvita. Koulu hoitakoon. Asia ei ole ajankohtainen. Keskustelemme, jos päihdekokeiluja tulee. ånni viestii, että pienet lapsetkaan eivät voi välttyä erilaisten päihdeilmiöiden kohtaamiselta arjessa (media, mainonta, kaupat, päihtyneet katukuvassa/liikennevälineissä). Asiaa havainnollistamaan tuotettiin Koulutie-video, jota esitettiin mm. televisiossa. ånni kannustaa vanhempia rohkeasti päihdekasvatuskeskusteluihin kotona ikätasoisesti arjen tilanteista kiinniottaen. Lapsilla on kysymyksiä päihteistä, mutta ei aikuista keneltä kysyä Hankkeessa tehdyt kyselyt ja haastattelut sekä oppituntikokemukset osoittavat, että lapset haluavat keskustella päihdeasioista vanhempiensa kanssa ja heillä on paljon kysymyksiä aiheeseen liittyen. Hankkeessa on kerätty lasten kysymyksiä (Miksi alkoholia ei kielletä? Kuka keksi huumeet? Onko humalassa kivaa?) ja hyödynnetty viestinnässä. Vanhemmat sen sijaan eivät ole tietoisia lasten tilanteesta (kts. edellä). ånni: Älä jätä lasta yksin kysymysten kanssa. Päihdekasvatus kuuluu vanhemmuuteen. Lapsinäkökulma on uusi somaliyhteisössä ånni-hankkeen ehkä vaikuttavinta tekemistä oli tuottaa haastattelujen pohjalta ns. torumiskuva osaksi koulutusmateriaaleja. Kuvassa poika on jäänyt kiinni alkoholikokeilusta ja isä toruu häntä sisarusten edessä. Teema on herättänyt valtavasti keskustelua somaliyhteisöissä vedetyissä tilaisuuksissa. On ilmennyt, että tilanne on suhteellisen yleinen ja vanhempien asenteet ovat erittäin jyrkät. Koraani kieltää alkoholin ja pahimmillaan konflikti voi kärjistyä nuoren sulkemiseen perheyhteisön ulkopuolella. Hylkääminen altistaa nuoren syrjäytymiselle. Vanhempien tulee tilanteessa noudattaa yhteisönsä sääntöjä ja soveltaa sovittuja sanktioita, vaikka olisivat itse eri mieltä. Hanke on avannut kahden kulttuurin välissä tasapainoilevan nuoren näkökulmaa yhteisöjen avainhenkilöille ja painottanut päihdekasvatuskeskustelun ja nuoren kuulemisen tärkeyttä. Ajattelumalli on uusi somaliyhteisöissä, mutta merkkejä keskusteluvalmiuden lisääntymiseen on nähtävissä. 46 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 47

25 15. NOSTOJA MATKAN VAR- RELTA Käsitteet selväksi, tapakulttuuri tutuksi Educassa vieraili hyvin suomen keiltä taitava opettajaryhmä. ånni kiinnosti heitä kovasti. Esittelimme materiaaleja ja toimintamalleja. Saimme valtavasti positiivista palautetta ja kannustusta. Pois lähtiessään yksi opettajista viittasi jättilakanaamme, jossa luki Päihdekasvatusta lasten ehdoilla. Yksi kysymys vielä. Mitä tuo päihde-sana tarkoittaa? Saimme kantapään kautta jälleen kerran muistutuksen siitä, että oikotietä ei ole. Etenemisen tulee tapahtua aina kohderyhmän ehdoilla. Ole utelias ja opiskele käyttäytymiskoodeja ja erilaisia kulttuurisia käyttäytymiskoodeja viestinnän ja yhteistyön onnistumisen varmistamiseksi. Tunne kohderyhmäsi oli yksi yhteiskunnallisen markkinoinnin tärkeimmistä viesteistä hankkeelle. Opitaan toinen toisiltamme Suomalainen päihdekulttuuri humalajuomisineen ei ole ylpeyden aihe. Voisimme oppia paljon islamilaisen maailman raittiudesta. Yksi ånni-hankkeen kiinnostavimmista mediateoista oli somalialaistaustaisen seitsemän lapsen isän haastattelu Vantaan Sanomissa Kun Osman Egal saapui 19-vuotiaana turvapaikanhakijana Suomeen, oli uuden maan päihdekulttuuri todellinen shokki. Egal asutettiin Valkeakoskella sijaitsevaan hotelliin, jota vastapäätä oli ravintola. Tuloajankohta osui viikonlopulle, joten humalaisten juhlintaa sekä riitelyä hän pääsi seuraamaa aitiopaikalta. Menin ostamaan kupin kahvia. En voinut uskoa, että kaikki esillä olevat pullot ovat alkoholia, Egal kertoo. Kantaväestön suunnasta tuleva iso avaus oli lapsen. Somaliäidin mekko Myyrmäessä vietettiin keväällä 2017 somaliäitien ånni yhdessä-vanhempainvertaistuokiota. Eräällä rouvalla oli erityisen näyttävä valkoinen kultakirjailtu vaatetus. Oletteko menossa illalla vielä jonnekin juhliin, kun teillä on noin tavattoman kaunis puku päällänne? En suinkaan. Halusin kunnioittaa tätä tärkeää tilaisuutta omalla pukeutumisellani. Käsi ylös, kuka kantaväestön suomalainen arvostaa järjestöjen ehkäisevän päihdetyön koulutuksia siinä määrin, että laittautuu juhla-asuun? Nöyräksi vetää. Respect puolin ja toisin. Imaamin perjantaisaarna Hankkeen selvitykset kulttuuritulkkien vahvistamana on osoittanut, että somaliyhteisöissä asiat etenevät vaikuttajayksilöiden kautta. Hankkeen aluetyöntekijä kiersi väsymättä somaliyhteisöjen parissa pääkaupunkiseudulla, yhdistyksissä ja moskeijoissa yrittäen vakuuttaa heitä päihdekasvatuksen tärkeydestä. Hanke sai riemuvoiton toukokuussa 2017, kun Pasilan moskeijan imaami nosti yllättäen perjantaisaarnansa aiheeksi päihdekasvatuksen ja nuorten aseman. Esiintulolla oli iso vaikutus pääkaupungin somaliyhteisöihin. Karonkan runolaulu ja kylän vanhimman näyttäytyminen Hankkeen loppukaronkkaa vietettiin Pasilan Rauhanasemalla yhteistyökumppaneiden kanssa suurella joukolla. Ohjelmallisen juhlan kohokohdaksi muodostui nuoren runonlausujan Hamdi Sheekhin tilaisuuteen kirjoittama somalian perinteisestä tarinailmaisusta kumpuava runoesitys siitä, miten hankalaa nuoren on elää kahden kulttuurin välissä ja miten päihteet vaikuttavat nuoren elämään. Esitystä jaettiin ja tykättiin innokkaasti somaliyhteisöjen somekanavilla. Toinen juhlan kohokohdista koettiin, kun paikallisen somaliyhteisön vanhin kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan perinnepuvussaan. Mieleenpainuvia yhteisöllisiä hetkiä. Somalitee ja sambuusit Tie sydämeen käy tunnetusti vatsan kautta. Yhteinen keittiö on konkreettista käytännön tekemistä, jossa tutustuminen kanssaihmisiin ja kulttuureiden kirjoon onnistuu hyvällä tavalla. Erityisesti hankkeen viimeisessä pilotissa, koulutuksissa ja esimerkiksi päätöskaronkassa kaikki herkulliset tarjottavat olivat somaliäitien valmistamia. Toisaalta opimme järjestöissäkin, että kasvisruoka on aina hyvä valinta. Niin ekologisesti kuin kulttuurisestikin. Podcastien vastaparit Syksyllä 2017 hanke tuotti kaksi informatiivista podcastia suomalaisten ja somalialaisten päihdekulttuurien eroista. Molemmissa tuotannoissa haastateltavana oli ånni-hankkeen somalitaustainen aluetyöntekijä. 1. Podcast suomeksi suomalaisille: Mitä somalialaiset ajattelevat päihteistä? Toteutus EHYT/ verkkotyö. 2. Podcast somaliaksi Somalin suomalaisille: Mitä suomalaiset ajattelevat päihteistä? Toteutus Warsan radio. (Podcast lähetettiin ulos Suomen 100-vuotissyntymäpäivänä). Tino Singh ja muita tuttuja kasvoja Hankkeen loppukaronkan menu Venäläinen Borsh-keitto, leipä ja sme-tana Somalialainen perinneruoka Bariis & hi-lib (liha) tai Bariis & biskiiti khudrad (kasvis) Prinsesstårta ja kahvi/tee Hankkeessa on hyödynnetty myös julkisuuden henkilöitä kulttuurisensitiivisyyden viestien lentoon saamiseksi. Näyttelijä Christoffer Strandberg oli hankkeen kasvo ruotsinkielisten toimijoiden parissa. Hän veti imitointihahmojensa kautta Paraisten perheiden elokuvien ensi-iltatapahtuman ja jalkautui Turun kampanjatapahtumiin. Hän oli mukana näyttelemässä ja käsikirjoittamassa Koomikko-videoita, joissa työparina hänellä myös somalitaustainen monista yhteyksistä tuttu stand up -koomikko Fathi Ahmed. Hankkeen tuottaman TEEMA-lehden monikulttuurisuusnumeron kanteen ja haastatteluun löydettiin moniesiintyjä Tino Singh. Hän juonsi myös Päihdepäivillä 2017 ja Nuori 2017-tapahtumissa hankkeen Talk show -seminaarit. Harjoittelijoita ja siviilipalvelusmies Hyväksi osoittautunut tapa lisää kulttuurista pääomaa hankkeessa on tarjota muun muassa pilottikohderyhmistä tuleville opiskelijoille harjoittelupaikka hankkeesta. ånnilla oli ilo saada sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita työharjoitteluun sekä ruotsinkielisestä että somalinkielisestä taustakulttuurista. He antoivat merkittävän asiantuntijapanoksen hankkeelle kohderyhmään kuuluvina nuorina. Hankkeessa vuonna 2016 vaikuttanut siviilipalvelusmies teki hankkeelle useita lyhytvideoita, joita julkaistiin viikoittain verkossa. 16. LOPUKSI ånni oli hyppy tuntemattomaan. ånni oli matka, joka opetti ja antoi. ånni tarjosi tekijöilleen haasteita taklattavaksi ja vuoria kiivettäväksi. Ensisijaisesti ånni oli työtä, jolla on tarkoitus. 48 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 49

26 Wikipedian mukaan Suomessa on tehty raittiusvalistusta jo 1500-luvulta alkaen. Kaikilla kantasuomalaisilla on suurin piirtein yhtäläinen käsitys siitä mitä päihdekasvatus on ja mihin sillä pyritään. Monien maahanmuuttajataustaisten vanhempien tilanne on toinen. Jos perhe tulee Suomeen maasta, jossa alkoholin käyttö on kiellettyä, niin ihmetystä ja väärinkäsityksiä voi tulla. Ensimmäiset hanketapaamiset somalitaustaisen vanhempien kanssa olivatkin hämmentäviä. Kerroimme hankkeesta ja he suhtautuivat asiaamme epäillen. Miksikö? No, he luulivat, että tarkoituksenamme on opettaa heitä juomaan alkoholia, kotoutumaan suomalaiseen alkoholikulttuuriin. Pian pääsimme samoille taajuuksille tavoitteiden suhteen. Päihdekasvatuksen merkitys kuitenkin kyseenalaistettiin usein. Mihin päihdekasvatusta tarvitaan, kun meillä on Koraani, joka kieltää käytön? Haram eli kielto riittää monen somalivanhemmat mielestä kasvatukseksi. Yksi hankkeen tärkeimpiä tuloksia oli välittää vanhemmille nuorten näkökulma. Monissa kodeissa taustakulttuurista riippumatta päihteet ovat vaikea keskusteluaihe, jopa tabu. Uskotaan, että päihdeasiat eivät leikkaa oman nuoren maailmaa. Näinhän asia ei ole. Nuoret tasapainottelevat kahden kulttuurin välissä ja kokevat isoja haasteita, kun kodin ja kaveripiirin elämäntyyli ja arvot voivat olla kaukana tosistaan. Äärimmäisillään tilanne voi johtaa siihen, nuori suljetaan alkoholikokeilun jälkeen rangaistukseksi perheyhteisön ulkopuolelle. Tällaisia asenteita ja tapauksiakin tuli myös ånni-haastatteluissa esille. Nuori tarvitsee vanhempiaan ja vanhemmat tarvitsevat tietoa nuorten arjesta ja tukea ja kannustusta päihdekasvatustehtäväänsä. ånnin tärkein menestystekijä oli kohderyhmän oma osallisuus, ihmisten tarpeiden ja toiveiden kuunteleminen. ånni ei opeta, eikä saarnaa. ånnilla ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia. ånni arvostaa eri kulttuureita ja taustoja. Oma vanhempi on aina lapselle paras vanhempi. ånni-hankkeessa asiantuntijuus oli kohderyhmällä itsellään. ånnin missiona on kannustaa kasvattajia keskustelemaan päihteistä. Ottamaan päihteet puheeksi kotona lasten kanssa ja jakamaan hyviä käytäntöjä vertaisvanhempien kanssa. Juteltaisko? on slogan, jolla on sanottavaa. Kulttuurien erilaisuus rikastuttaa ja raastaa. ånni oli näköalapaikka erilaisiin tapoihin toimia ja erilaisiin tapoihin jäsentää elämää. Suomalainen työelämä on tuotantotehokasta, usein kireästi aikataulutettua ja dokumentoitua. Esimerkiksi somalikulttuurille puolestaan tunnusomaista on yhteisöllisyys ja asioiden hoitaminen mieluusti kasvotusten. Kantasuomalaiset ånni-toimijat oppivat hankkeen edetessä himpun hidastamaan tahtia sekä kuuntelemaan paremmin kohderyhmää ja toimimaan heidän ehdoillaan tulosten saavuttamiseksi. Toisaalta ånni oli monelle somali- ja myös venäläistaustaiselle toimijalle opettava kokemusikkuna suomalaiseen järjestö- ja hankemaailmaan, jossa hallinnollisilla prosesseilla on keskeinen sija. ånni-hanke oli myös intensiivistä järjestöyhteistyötä. Yhden työntekijäpanoksen pilkkominen hankejärjestöihin oli kokeilu, jossa oli sekä etunsa että haasteensa. Toimijuus levisi järjestöihin laajemmin, mutta samalla malli toi lisätyötä koordinoivalle taholle. Hankejärjestöpalautteen mukaan hanke monine osahankkeineen ja kolmine pilotteineen sekä viisine kielineen oli haasteellisen laaja kokonaisuus hallittavaksi. Jatkossa hankerajauksiin tulee kiinnittää enemmän huomiota. Ehkäisevän päihdetyön arviointimalli Laatutähtikin alleviivaa, että hankkeen resurssien tulee olla balanssissa suhteessa tavoitteisiin. ånni-hankkeen saavuttamat tulokset ovat innostavia ja todellisia. Yhteistyö maahanmuuttajajärjestöjen kanssa tarjoaa tulevaisuudessakin paljon potentiaalia ehkäisevälle päihdetyölle. Saadun palautteen mukaan toiminnalla on mahdollista lisätä perheiden hyvinvointia. ånni oli pioneeriavaus, jolla maahanmuuttajajärjestöjä innostettiin mukaan päihdekasvatustyöhön. Työtä tulee jatkaa, sillä matka on vasta alussa. Maahanmuuttajaperheiden siivet eivät vielä kanna yksin. Tukea ja verkostoja tarvitaan kannattelemaan -myös päihdekasvatusasioissa. OSA I I: ånni-kesäprojekti vuonna 2018 (Raportti: Leena Sipinen, EHYT ry) Yhteenveto ånni-kesäprojektin 2018 tavoitteena oli vahvistaa somalitaustaisten vanhempien päihdekasvatusvalmiuksia Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Menetelmänä käytettiin ånni-hankkeessa (ånni.fi) tuotettua ånni yhdessä -menetelmää. Kesän 2018 aikana järjestettiin 42 somalinkielistä vanhempaintuokiota, johon osallistui yhteensä 213 vanhempaa. Vanhemmat ilmoittivat keskustelevansa jatkossa enemmän päihdeasioista lastensa kanssa ja he kokivat oppineensa uutta. Vastaavaa toimintaa toivottiin lisää. Määrälliset tavoitteet 1. Tausta ånni-kesäprojekti 2018 on jatkoa päihdekasvatusjärjestöjen vuosina toteuttamalle ja Veikkaus oy:n rahoittamalle ånni-hankkeelle (ånni.fi). Toiminta toteutettiin hankkeen vuodelta 2017 siirtyneellä avustuksella STE- An ohjeistuksella ja EHYT ry:n toteuttamana. Hankkeessa tuotettu ånni yhdessä -toimintamalli on otettu hyvin vastaan pääkaupunkiseudun somaliyhteisöissä. Luontevana jatkona menetelmää haluttiin nyt levittää myös muualle maahan somaliyhteisöjen käyttöön. Malli on poimittavissa verkosta, mutta ånni-hanke osoitti, että tukitoimia menetelmän käyttöönottoon ja päihdekasvatukseen kannustamiseen tarvitaan. Päihdekasvatus aihepiirinä on vielä monelle somalitaustaiselle vanhemmalle ja yhteisölle vieras. 1. Tavaoitteet Somalitaustaiset vanhemmat saavat pilottipaikkakunnilla tukea arjen päihdekasvatukseen. Yhteisöissä herää lasten ja nuorten näkemyksiä avaavaa keskustelua päihdekasvatusteemoihin liittyen. EHYT ry ja kesäprojektin aluekouluttajien yhteistyö jatkuu. 50 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 51

27 3. Toteutus 3.1 Menetelmä Somalitaustaisia vanhempia kutsuttiin mukaan päihdekasvatusteemaiseen (aloitusinfo) kolmella paikkakunnalla. Perustettiin vanhempien pienryhmiä ja vedettiin niissä keskustelevia ånni yhdessä -tuokioita. ånni yhdessä -menetelmä ja materiaalit on tuotettu ånni-hankkeessa. Toimintamalli löytyy verkosta Menetelmä perustuu kuviin tarinoihin, vertaistukeen ja keskusteluun pienryhmässä. Keskustelua eteenpäin vievä diasarja ja kouluttajan opas ovat saatavissa myös somalinkielellä. Muut materiaalit ovat nuor-ten tuottamat kuvat arkisista kasvatustilanteista keskustelun pohjaksi sekä kulttuurien moninaisuutta kuvaava korttisarja tutustumisen tueksi. Toiminta toteutetaan somalinkielellä. 3.2 Pilottipaikkakunnat EHYT ry:llä on viisi aluetoimistoa, joista hankkeeseen mukaan lähtivät Tampere, Jyväskylä ja Oulu. Valinta tehtiin tarvelähtöisesti ja paikkakunnilla virinneen kiinnostuksen mukaan. 3.3 Tekijät ånni-hankkeen toimintamallin ja hyvien kokemusten mukaisesti hankkeen vetäjäksi rekrytoitiin somalitaustainen työntekijä. Hän oli siviiliammatiltaan koulukuraattori. Osa-aikainen työsuhde sijoittui touko-lokakuun (2018) väliselle ajalle. Vastuukouluttajan tehtävänä oli rekrytoida kultakin pilottipaikkakunnalta somalitaustainen ja koulutustaustaltaan sopiva aluekouluttaja, perehdyttää hänet ånni yhdessä -menetelmän käyttäjäksi, vetää pilottipaikkakunnan vanhemmille aloitusinformaatiotilaisuus sekä vastata toiminnan toteutumisesta ja palautteenkeruusta. Osa-aikaisten (50%, 3kk) aluekouluttajien (3) tehtävänä oli rekrytoida vanhempia mukaan toimintaan ja vetää heille ånni yhdessä -tuokioita sovitusti. Kouluttajat olivat koulutukseltaan terveys- ja nuorisoalan ammattilaisia. He kaikki olivat somalitaustaisia ja paikkakuntalaisia. EHYT ry:n keskustoimisto vastasi hallinnosta, toiminnan suunnittelusta, seurannasta ja arvioinnista sekä vastuukouluttajan ammatillisesta tuesta ja ohjauksesta. 4. Seuranta ja arviointi Arviointi muodostui tunnuslukuseurannasta, vanhemmilta kerätystä palautteesta, työntekijöiden kirjallisista dokumentoinneista sekä aluetyöntekijöiden, vastuukouluttajan ja EHYT ry:n aluetyöntekijöiden haastatteluista. 52 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 53

28 5.1 Tunnusluvut Taulukko: Vanhempaintuokioihin osallistuneiden määrät sukupuolen mukaan sekä tapaamiskertojen määrä. Aloitusinfo kolmannella kaupungilla on alkanut mielenkiintoisella, vanhemmat osallistuvat hyvin. Oulussa osallistujat olivat miehiä ei ollut yhtään naisia, isiä ovat osallistuneet keskustelussa ja tuovat esille miten helppo nuoret saavat nuuska ja myös päihteet. Isät tuovat keskustelussa, kuinka on tärkeä kotona per-heen yhdessä keskustella päihteistä ja lapsen vapaa ajasta. osallistujista). Kukin vanhempi osallistui keskimäärin viisi kertaa järjestettyihin tuokioihin. Ryhmien kokoontumiset eivät toteutuneet seurannan kannalta optimaalisesti ja suunnitellusti. Ne elivät ja liikkuminen ryhmien välillä oli vilkasta. Lopputulemana ryhmätavoitteesta luovuttiin ja keskityttiin osallistujalukuihin ja tapaamisten määriin. 5.5 Vanhempien palautekysely Taulukko: Vanhempien palauttamien lomakkeiden lukumäärät paikkakunnittain 4. Valmiuksia siihen, miten päihteistä voi keskustella kotona. Älä hauku ja rauhassa voidaan puhua Esimerkki. Illalla voin puhua lapsi kanssa. Mitä hän miettii. Ei saa loukata nuorta. Tärkeää oli saada esimerkki, miten voi auttaa nuorta. Nyt voin ja tiedän keskustella lasten kanssa Tiedän miten perustelen päihteen haitoista. 5.2 Tulokset suhteessa asetettuihin määrällisiin tavoitteisiin 5.3 Kuvaus tilaisuuksista Yhteensä järjestettiin 42 tilaisuutta/tapaamiskertaa. Niistä kolme oli kaikille yhteisiä aloitusinfoja, jotka veti vastuukouluttaja EHYT ry:n Helsingin toimistolta. Loput 39 tilaisuutta olivat aluekouluttajien vetämiä ånni yhdessä -pienryhmätuokioita vanhemmille. Tuokioita järjestettiin aktiivisimmin Jyväskylässä (26). Tilaisuuksista 62% (n=26) järjestettiin Tampereella, 24% (n=10) Jyväskylässä ja 14% (n=6) Oulussa. Yhden tilai-suuden kesto oli keskimäärin kaksi tuntia, joten vanhemmille tuotettiin aktiivista toimintaa noin 84 tuntia. Tapaamispaikkana oli tavallisimmin somalijärjestöjen omat toimitilat. Toiminta käynnistettiin järjestämällä kaikilla kolmella paikkakunnalla vanhemmille ns. aloitusinfo-tilaisuus. Tilaisuudet veti projektin vastuukouluttaja. Seuraavassa kouluttajan yhteenvetoa ja kirjallista dokumentaatio-ta tilaisuuksista: Tampereen aloitusinfo osallistuvat sekä miehiä että naisia. Keskustelu oli mielenkiintoista ja aasialista. Vanhemmat ovat tuoneet esille, miten on vaikea puhua lapsille päihteistä koska pelkäävät että lapset innostuvat päihteitä ja aloittaa kokeilla. Jyväskylän aloitusinfo osallistuvat sekä miehiä että naisia ja tämä ryhmä näyttää toimivalta ja keskustelu lähti hyvin. Ryhmä keskusteli kuinka, on tärkeä luotaa lapsia ja nostaa heidän itse tunto. Kaikissa kolmessa ryhmässä koettiin mielenkiitoisena, ajankohtaisina ja tärkeänä, kentän tiedonjono kova tarvetta päihdetietoudelle. Aloitusinfossa osallistujat ovat kokeneet tarvetta useampiin iltoihin tämä toimiva ta-paa tavoittaa kohde ryhmää. 5.4 Kuvaus osallistujista Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 213 vanhempaa, joista 64 oli äitejä ja 149 isiä. Miesten osuus oli 70%. Jyväskylässä järjestettiin myös pelkästään isille järjestettyjä tuokioita. Eniten osallistujia oli Tampereelle (n=134, 63% kaikista Vanhempia pyydettiin täyttämään tilaisuuksista arviointilomake. Yhteensä palautettiin 95 lomaketta. Vastausprosentti oli Jyväskylässä 88%, Tampereella 54% ja Oulussa 0%. Kaikista vastanneista 78 % oli miehiä. Kaikki vastaajat sanoivat oppineensa uutta vanhempaintuokioissa. Yleisimmät vastauskategoriat kysymykseen Mitä uutta opit? olivat: 1. Uutta tietoa päihdeteemasta Ymmärrän enemmän mikä päihde on Olin oppinut paljon, nyt voin puhua kotona Osaan etsiä tieto päihde Päihteiden näkemyserot eri kulttuureissa. Paineet, ympäristö, median vaikutukset nuoriin. 2. Oivalluksen, että päihteistäkin voi puhua. Somalian tabu asiat Sai poikien kanssa puhua päihteistä Sain minä paljon ideoita Pitää puhua ongelmista Puhuminen on tärkeää. Uskontokielto ei riitä. Terveyden haitoitusta tarvitaan. 3. Lapsen ja nuoren näkökulman tiedostaminen. Oivallus, että päihteistä pitää puhua lasten kanssa kotona. Lapset näkevät pahoja asioita. Pitää keskustella heidän kanssaan Auta ja leiki oma lapsi kanssa. Pitää puhua lapsen kanssa. Järjestää lapselle aikaa Kaikki vanhemmat olivat sitä mieltä, että he aikovat jatkossa keskustella päihdeasioista kotona aiempaa enemmän. Kiinnostavinta vanhempien mielestä koulutuksissa oli keskustelut, kuvat ja vinkit arjen kasvatustilanteisiin. Positiivisina asioina esille tuotiin myös yhdessä oppiminen myönteisessä ilmapiirissä ja turvallisessa ympäris-tössä toisten vanhempien kanssa. Mikä sinusta oli kiinnostavinta tapaamisissa? Kuvista keskusteleminen Sain kysyä ja opin paljon. Että sai puhua muiden kanssa. Avoin ilmapiiri Yhdessä oli kivaa puhua. Lasten asioista keskusteleminen Keskustelut, vinkit, kulttuurierot, paineet nuorilla. Vastaajat antoivat tilaisuuksille kouluarvosanan 9,5. Useampi kuin joka toinen vastaaja oli jättänyt kiitoksensa Mitä muuta haluaisit sanoa? -avovas- 54 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 55

29 taustilaan. Kiitos, minulle tämä oli tärkeä aihe Mahtava idea tämä toimintatuokiot. Joka neljäs toivoi oma-aloitteisesti jatkoa toiminnalle Mielestäni tämä saisi jatkua aina. Kaikki vanhemmat haluavat Tampereella päihdetuokioita. Haluan tämä jatkuu ensi vuonna. 5.6 Kouluttajien palautehaastattelut Palautehaastattelut tehtiin Tampereen ja Jyväskylän aluekouluttajille sekä vastuukouluttajalle. Oulun aluekou-luttajaa ei tavoitettu palautehaastatteluun. Tuloksia: Kouluttajat olivat sitä mieltä, että tilaisuudet onnistuivat hyvin ja keskustelu vanhempien ryhmissä oli vil-kasta. Tarvetta tilaisuuksille on ollut. Lapsista halutaan pitää enemmän huolta. Ovat huolissaan täällä, kun on tapahtunut paljon onnettomuuksia ja muita. Vanhemmat ovat entistä enemmän tuoneet asiat esiin ja haluavat keskustella muiden vanhempien kanssa. Mun mielestä tilaisuudet onnistui hyvin. Olemme saaneet pitkään keskustelua. Vanhempien ja minun näke-mys on, että olisi voinut pidempäänkin jatkaa näitä keskusteluja. Vanhempien tuokiot ovat onnistuneet hyvin hienosti osallistumisen kannalta. Palaute on ollut mahtavaa, oi-kein hyvää. Tällaista lapsen asioista keskustelua, vinkkejä ja neuvoja tarvitaan. Tarvetta on ja vanhemmat haluavat. Tämä oli tosi hienosti tuotu, paljon tärkeitä sisältöjä ja tosi helppo käyt-tää. Helposti lähestyvä. Ei ole mitenkään vaikeaa olla mukana vanhempien näkökulmasta. Mun mielestä yksi parhaimmista hankkeista mitä tällä hetkellä on. Hienosti suunniteltu. Hienoa ollut olla mukana. Pienryhmätoimintaan perustuvaan perustuvaa matalakynnyksistä toimintamallia pidettiin hyvänä. Se oli hyvää, että oli pienimuotoinen, että jokaisella oli mahdollisuus puhua. Että ryhmän henki oli sellainen. Jokaisella oli aikaa kysyä ja vastata. Mun mielestä tosi hyvä hanke, että just että vanhemmilla oli helppo tulla. Kynnys ei ollut liian suuri. Hienoa, että vanhemmilta ei vaadittu sen kummempaa. Ei tarvi sitoutua eikä ilmoittautua. Hieno, lyhyt kynnys. Materiaalit toimivat ja sisällöt koskettivat vanhempia. Kuvat, materiaalit tosi hyvät. Eri kuvat, eri tilanteet. Sellaiset mitä arjessakin on. Se oli mielestäni tosi hyvä. Hyvin tehty. Kuvista oli hyötyä vanhemmille. Keskustelua syntyi. Ei tarvinnut kun näyttää kuvia ja suuri osa huomasi mistä kyse. Se oli just mitä ne oli halunneetkin. Tommoisissa tilanteissa ne tarvii keinoja ja miten tommoisessa tilanteessa voi toimia. Hyvät tilanteet kuten että lapset tulee kotiin ja miten siinä sitten vois toi-mia, vanhemmat tykkäsivät siitä tosi paljon. Ja toisetkin kuvat, missä sai kertoa millainen itse olet, käytettiin tutustumisessa. Kuvat oli hienosti. Iso plussa. Toimi hyvin. Sehän on oikein hienoa, että on etukäteen huomioitu kulttuurin näkökulmasta ja itse asiassa nämä kuvat ovat keskustelua herättäneet. Moni vanhempi on sanonutkin, että hyvä kun kenenkään ei tarvinnut puhua omasta itsestään ja lapsestaan vaan voi keskustella kuvien kautta. Ei tarvinnut mennä henkilökohtaiselle tasolle. Vanhempaintuokioista oli konkreettista hyötyä arjen kasvatustilanteissa. Vanhemmat, maahanmuuttaja vanhemmat saavat uusia työkaluja. Omassa kulttuurissa on asioita, joista ei ole totuttu keskustelemaan. Vanhemmat kokivat sen, että tilaisuudet oli hyödyllisiä. Saivat ideat käyttöön heti saman tien. Kuvat ja ideat voi, että miten nuoren kanssa voi käyttäytyä. Sai konkreettisesti tietoa. Vanhemmat oli tosi tyytyväisiä. Monel-ta kuuli, että tällaisia tarvitsee. Monet sanoivat, että oli niin paljon missä ovat käyneet mitä eri viranomaiset tai eri järjestöt järjestäneet, niin ei jäänyt mitään käteen. Mutta tällaisessa tilanteessa sai ideoita ja neuvoja. Tykkäsivät paljon. Hyvää, että vanhemmat saavat tietoa päihteistä. Miten he lähestyvät lapsiaan eri näkökulmasta kuin aikai-semmin. Näitä vanhemmat ovat nostaneet. Saivat uusia työkaluja. Jotkut käyttävät itsekin päihteitä. Asia koskee myös heitä. Kun yhteisö saa tietoa, ei joudu syrjityksi ja suljeta pois. Yhteisö valmis tukemaan. Vuorovaikutus perheen sisällä paranee. Äidin ja isän välillä. Vanhempien ja lasten välillä. Tulevaisuus Olisi kiva jos hanke jollakin tavalla jatkaisi. On saavuttanut valtavan määrän ihmisiä ja ollut hyötyä. Vanhemmat haluavat jatkaa. Kouluttajat haluavat jatkaa. Yhdistykset haluavat jatkaa. Yhteyttä on ollut EHYT ry:hyn. Kouluttajilta tulleita kehittämisideoita: Nuoret mukaan vanhempaintuokioihin keskustelemaan. Vanhemmille kotiin vietäväksi kirjallista materiaalia. Tiivistettyä, helppolukuista tietoa päihteistä. Tietopaketti siitä, mistä omalla paikkakunnalla voi hakua apua, jos perheessä päihdeongelma. Ulkopuolisia, vierailevia asiantuntijoita tuokioihin. Enemmän tapaamisia, noin 2-3 kertaa viikossa. Jatkuvuutta toimintaan sekä levitystä uusille paikkakunnille. Vastaavaa toimintaa käynnistettävä myös vastaanottokeskuksissa. Lapsiparkkeja vanhempaintapaamisiin. 5.7 EHYT ry:n aluetyöntekijöiden haastattelut Kesäprojektin yhteydessä ei ole juurikaan pidetty yhteyttä somalitaustaisten toimijoiden ja EHYT ry:n alue-työntekijöiden kesken. Somaliyhteisöt eivät ole kokeneet tarvetta apuun ja tukeen. Yhteistoiminta on kuitenkin jatkossa EHYT ry:n aluekoordinaattoreiden mukaan mahdollista ja tervetullutta Se toisi hyvän lisän EHYT ry:n paikalliseen työhön. Paikallisia kontakteja ja somalikulttuurin asiantuntijoita tarvitaan. Projektityöntekijöille on kerrottu mahdollisuudesta kouluttautua toimijaksi mukaan EHYT ry:n kouluttajaverkostoon. 5.8 Tulokset suhteessa asetettuihin sisällöllisiin tavoitteisiin 6. Pohdintaa Kesäprojekti 2018 täytti tavoitteensa ja täydensi hyvin ånni-hankekokonaisuutta. Somaliyhteisöissä käynnistetty ånni-toiminta on tähän mennessä keskittynyt yksinomaan pääkaupunkiseudulle. Oli positiivista, että kesäprojektin kautta toimintaa saatiin ulotettua ja ånni yhdessä -mallia levitettyä myös muualle maahan. Osallistujamäärät olivat isoja. Sekä äitejä että isiä, saatiin runsaasti liikkeelle kaikilla pilottipaikkakunnilla. Paikallinen, somalitaustainen kouluttaja verkostoineen ja onnistuneen markkinoinnin ja osallistujien rekrytoinnin onnistumisen tae. Vanhemmat olivat innostuneita ja monet sisällöllisesti uuden äärellä. Somalin kielellä tuotetut tilaisuudet ja koulutukset lasten hyvinvointiin ja erityisesti päihteisiin liittyen ovat edelleenkin suhteellisen harvinaisia. Toiminnan kohderyhmänä on viime kädessä nuoret. Heidän hyvinvointiinsa pyritään vaikuttamaan vanhempien kautta, vanhempien päihdekasvatustaitoja edistämällä. Mitä runsaammin saamme vanhempia mukaan toimintaan, sitä useamman nuoren arkeen pystymme lähtökohtaisesti vaikuttamaan. Tilastokeskuksen mukaan Suomen somaliperheissä on keskimäärin 3,6 lasta. Tällä karkealla mittarilla arvioiden mahdollistimme yli 700:n (oletuksena, että samasta perheestä osallistuu vain yksi vanhempi) lapsen ja nuoren elämään positiivisia liikahduksia. Että nuorta kuunneltaisiin enem- 56 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 57

30 män, että päihdeasioista keskusteltaisiin enemmän. Luottamus ja turvallisuuden tunne ovat tärkeitä asioita puhuttaessa päihteistä. Aihe on erityisen sensitiivinen somalikulttuurissa, jossa kantaväestön käyttämät päihteet ovat yleensä kiellettyjä ja suomalainen päihdekulttuuri usein vieras. Onkin erityisen tärkeää, että tilaisuudet vedetään somalinkielellä ja kouluttaja on itse somalitaustainen. Tarvittaessa tulee järjestää naisille ja miehille omat keskusteluryhmänsä. Tuttu ympäristö, esimerkiksi oman järjestön toimitilat lisäävät luottamuksen ilmapiiriä. Keskustelutilaisuuksiin varattu pieni ruokatarjoilu koettiin myös positiiviseksi kannustimeksi osallistua. Somalitaustaisen kouluttajan roolia ja osallisuutta ei voi liikaa korostaa. Se on ehdoton edellytys niin ryhmien kokoamisessa, koulutuksen vetämisessä kuin luottamuksellisen ilmapiirin vetämisessäkin. Kyse on enemmästä kuin kielestä. Kyse on yhteisöön kuulumisesta ja kulttuurin jakamisesta. Paikkakuntien välillä oli eroja vanhempaintuokioiden toteuttamisen suhteen. Eniten vanhempia saatiin toimintaan mukaan Tampereella, mistä löytyykin suomalaisittain iso somaliyhteisö. Vähiten osallistuneita vanhempia oli Jyväskylässä, mutta siellä puolestaan kokoontumisaktiivisuus oli suurinta. Naisia osallistujista oli vähemmistö, noin kolmannes. Kantaväestön parissa toteutetuissa vanhempaintilaisuuksissa sukupuolijakauma on monesti äitivoittoinen. On ilahduttaa saada iso määrä isiä mukaan pohtimaan päihdekasvatusasioita. ånni-hankkeen tulosten mukaan arjen käytännöt valuvat yhteisöihin ja perheisiin vaikuttajayksilöiden kautta. He ovat usein miehiä. Pienryhmäkeskusteluihin perustuva ånni yhdessä -menetelmä toimi odotetun hyvin. Alun perin ånni-hankkeen venäläistaustaisten vanhempien keskuudessa kehitetty menetelmä palvelee hyvin myös somalivanhempia. Molemmissa kulttuureissa korostetaan yhteisöllisyyttä. Kuvien tulkinta on innostavaa ja kuva-aiheet tuovat hyvin esille arjen lapsen ja nuoren näkökulmasta. Kuvat tarjoavat paljon tarttumapintoja keskusteluun oman taustan peilaamisen kautta. Vanhempien ja kouluttajien palautteen perusteella menetelmä kykeni tuottamaan toivottuja tuloksia. Vanhemmat saivat vertaistukea toisista vanhemmista, tietoa suomalaisesta päihdekulttuurista ja nuorten elämästä suomalaisessa yhteiskunnassa, kannustusta ja rohkaisua päihdeasioiden puheeksi ottamiseksi kotona sekä menetelmiä keskustelun käynnistämiseksi. Kaikki vanhemmat ilmoittivat aikovansa keskustella päihdeasioista kotona lastensa kanssa. Määrälliset tavoitteet ylittyivät. ånni-hankekokemus oli, että somalikulttuuriin ei kuulu kirjallinen ilmaisu kantaväestön tapaan. Aineistonkeruuta täydennettiinkin kouluttajien haastatteluin. Puhelinhaastattelu ja haastattelujen nauhoittaminen sekä litterointi toimivat erinomaisen hyvin tiedonkeruumenetelmänä. Tällä kertaa vanhempien palautelomakkeita saatiin analyysiin kiitettävän runsaasti kahdelta paikkakunnalta. Oulussa dokumentointi ja palautteen keruun organisointi ei onnistunut. Jatkossa projektihallinon tukeen ja seurantaan on kiinnitettävä vielä enemmän huomiota ja resursseja. Kesäprojektiin oli sisäänrakennettu ajatus saattaa yhteen EHYT ry:n alueellisia työntekijöitä sekä somalitaustaisia toimijoita mahdollisen yhteistyön synnyttämiseksi jatkossa. Suhtautuminen on myönteistä molemmilla tahoilla. Haastattelujen mukaan mitään konkreettista ei ole vielä syntynyt, mutta yhteys on nyt avattu. Nähtäväksi jää löytyykö tulevaisuudessa yhdessä tekemisen paikkoja. Oulussa kesäprojekti ei tuonut apua verkostoitumiseen jatkossa. Yhteys kouluttajaan katkesi tuntemattomasta syystä. Vanhemmat toivoivat jatkoa päihdekasvatustuokioille. Myös kouluttajat jakoivat esitetyn toiveen. Tarvetta ja tilausta toiminnalle on. Päihdekasvatus ja nuorten näkökulmat ovat monelle somalitaustaiselle vanhemmalle vieraita asioita. Aihepiiriin on hyvä tutustua tutussa ryhmässä ja omalla äidinkielellä jutustellen. Ryhmät eivät kuitenkaan käynnisty ilman tukitoimia ja resursseja. Jo suhteellisen pieninkin oikein suunnatuin resurssein voidaan tuottaa paljon hyvää lasten ja nuorten elämään ja perheisiin. Toimintaa olisi tärkeää myös levittää yhä uusille paikkakunnille sekä uusiin kielija kulttuuriryhmiin. Vanhemmat tarvitsevat tukea päihdekasvatukseen. Nostoja Osallistujamäärät olivat isoja. Paljon potentiaalia ehkäisevään päihdetyöhön Pienryhmätapaamisiin, kuvien tulkintoihin ja tarinoihin perustuva ånni yhdessä -menetelmä toimii somalitaustaisen vanhempien parissa. Vanhemmat kokivat saaneensa konkreettista hyötyä kodin päihdekasvatustilanteisiin. Tarvetta toiminnalle on. Jatkoa toivotaan. 58 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 59

31 Ivalo Creative Agency oy Markkinointitoimisto Sensei Carnivore oy / Kaisa Pasanen Same-eYes Oy Etnografinen tutkimustoimisto Kenno Pilottikoulut, maahanmuuttajajärjestöt (mm. Monikulttuuriset perheet ry), Tukisatama oy, moskeijat, Perheta-lo Heideken, Joensuun Kansalaistalo, EHYT ry:n johto (Kristiina Hannula, Kari Vuorinen, Tuula Sundman ja Ilmo Jokinen), Reetta Paavilainen (TEEMA-lehti), hankejärjestöjen talousyksiköt ja muut työntekijät. Sekä kaikki te muut, jotka olette olleet hankkeessa mukana panelisteina, kirjoittajina, kouluttajina, vapaaeh-toisina, ideoijina, tekijöinä, tsemppaajina. TEKIJÄTIIMI Hussein Daud Abdi, aluekouluttaja/oulu Anne Ahlefelt, projektipäällikkö /2017 Aino Alaverdyan, Music Against Drugs, yhteiskunnallinen markkinointi/opas Sari Auhtola, Music Against Drugs, yhteiskunnallinen markkinointi/koulutus Bashe Ali, hankkeen aluetyöntekijä ja kulttuuritulkki Vantaan pilotti Anna Backström, harjoittelija Christa Carpelan, MLL/Kymen piiri (ohjausryhmän jäsen) Charlotta Hagman, hankkeen aluetyöntekijä Turunmaalla Marjo Haikara, MLL/Järvi-Suomen piiri (ånni yhdessä malli) Jenni Helenius, MLL (Juteltaisko?-malli) Reetta Helenius, kuvittaja Ari Inkinen, Suomen NMKY:n liitto (opintomatkat, ohjausryhmän jäsen) Abdulkadir Isak, kesäprojektin vastuukouluttaja Rashiid Jamac, aluekouluttaja/tampere Marko Kailasmaa, Raittiuden Ystävät ry (viestintä, ohjausryhmän jäsen) Albert Kajava, kouluttaja, näyttelijä, käsikirjoittaja Pohjois-Karjalan pilotissa Melody Karvonen, Suomen vanhempainliitto (kulttuuritulkki, ohjausryhmän jäsen) Justus Kivimäki, Vantaan NMKY Verna Kotiranta, Koulutus elämään -säätiö (arviointi) Israel Omar Sheik Musse, aluekouluttaja/jyväskylä Pete Nieminen, Suomen NMKY:n liitto (opintomatkat) Jasmin Osman, harjoittelija Johanna Raitio, Digitale-työpajat Viljami Sainio, siviilipalvelusmies, videontekijä Turunmaan pilotissa Anne-Mari Sinikorpi, MLL/Järvi-Suomen piiri, ånni yhdessä malli Leena Sipinen, EHYT ry (ohjausryhmän jäsen, projektipäällikkö 11/2016 alkaen) Seppo Soine-Rajanummi, MLL (ohjausryhmän jäsen) Sami Ronkola, Vantaan NMKY (ånni yhdessä -mallin kouluttaja) Christoffer Strandberg, kouluttaja, näyttelijä, käsikirjoittaja Turunmaan pilotissa Sami Teikko, Koulutus elämään -säätiö (arviointi, ohjausryhmän jäsen) Sampo-Ilmari Tuhkalehto, Music Against Drugs (yhteiskunnallinen markkinointi, ohjausryhmän jäsen) Maiju Vesa, MLL/Kymen piiri (ånni yhdessä -mallin levittäminen) Ekaterina Väänänen, hankkeen aluetyöntekijä Pohjois-Karjalassa Kiitos ånni-hankkeen rahoituksesta Raha-automaattiyhdistys ja STEA/Veikkaus oy. Kaikkein isoin kiitos hankkeessa mukana olleille nuorille sekä heidän vanhemmilleen ja opettajilleen. Ja tie-tysti kaikille ånni -ohjaajille ja muille vapaaehtoisille. ånnin matka jatkuu teissä kaikissa. 60 / ånni-hanke loppuraportti ånni-hanke loppuraportti / 61

32 LIITE: luokan oppilaiden vastauksia kysymykseen: Mitä alkoholiin tai tupak-kaan liittyvää haluaisit kysyä aikuisilta? Aineisto on kerätty Juteltaisko?-oppitunneilla (ånni-hanke ja EHYT ry/koulutyö) Miksi alkoholi on keksitty? Miltä kännissä oleminen tuntuu? Mitä järkeä kyseisten tuotteiden käytössä on? Miksi tupakkaa myydään jos se on haitallista? Maistuuko tupakka siltä miltä se haisee? Mitä tapahtuu jos juo alkoholia ja polttaa tupakkaa? Miksi päihteet, tupakka ja alkoholi edes on olemassa Voinko aikuisena käyttää alkoholia ja tupakkaa vapaasti? Mikä on alkoholimyrkytys? Haluaisin ettei vanhemmat huuda jos yrittää kysyä jotain tai kun yrittää keskustella Vanhemmat eivät saa suuttua, jos lapsi on käyttänyt alkoholia vaan voisi jutella asiasta! Miltä humalassa tuntuu? Oletko ikinä kokeillut? Miksi kaikki käyttävät niitä ja miksi se on muka niin hienoa? Miksi huumeita on edes Suomessa tai miksi niitä on tuotu Suomeen? Mikä järki siinä on? Miksi tupakkaa tai alkoholia pitää käyttää? Mitä hyötyä päihteistä on? Miksi jotkut alaikäiset käyttävät päihteitä? Haluaisin puhua miksi käyttää tupakkaa tai alkoholia Mitä tupakkaa kannattaa polttaa? Minkä takia huumeita käytetään vaikka ne ovat laittomia? Mitä päihteitä ei kannata käyttää? Miksi alkoholeja on olemassa? Miksi pitää polttaa tupakkaa vaikka se on hengenvaarallista? Tuleeko alkoholista kiva olo? Miksei nuorien päihdekäyttöä valvota tarkemmin? Kuis nopeasti kuolee tupakkaan? Miksi lapset ei saa maistaa edes vähän alkoholijuomia? Miksi jotkut edes haluavat tupakoida? Miksi jotkut tupakan ja alkoholin käyttäjät tekevät sitä yhtenään? Miksi jotkut vanhemmat eivät puutu lastensa päihteiden käyttöön? Jos juo aikuisena alkoholia esim. kerran viikossa, onko se vaarallista? Haluaisin puhua siitä, että miksi ylipäätään on keksitty huumeet? Miksi ei aikuiset edes yritä lopettaa? Lapset pelkäävät vanhempien kuolevan. Miten ne on tehty ja miksi? Mihin niitä tarvitaan? Miksi huumeet ja tupakka on tehty ja alkoholi? Miksi tupakka keksittiin? Miksi te käytätte alkoholia? Miltä tuntuu olla kännissä? Jos aloittaisin polttamaan niin sen, että miltä se tuntuu kun laitat ekaa kertaa tupakan suuhun? Miksi päihteitä ei oteta kaupoista pois? Minkälaista on olla tupakalla? Miksi alkoholi maistuu lapsista pahalta mutta aikuisista hyvältä? 62 / ånni-hanke loppuraportti

33