Ohjausryhmän kokous Pöytäkirja 10

Transkriptio

1 ånni hanke Ajankohta: Paikka: EHYT ry:n toimisto Läsnä: Anne Ahlefelt (puheenjohtaja), Ari Inkinen, Pia Humisto, Ekaterina Väänänen, Melody Karvonen, Leena Sipinen, Anna Backström, Marko Kailasmaa (iltapäivä) ja Charlotta Hagman (kirjuri) 1. Avaus Muutoksia päivään: Sampo-Ilmari ei pääse osallistumaan ohjausryhmään eikä siis tule vetämään meille yhteiskunnallisen markkinoinnin työpajaa. Sen sijaan Anne kertoo asiasta ja vetää ryhmätyöskentelyä. MLL:stä ei ole tällä hetkellä ketään mukana ohjausryhmässä, mutta Marie Rautava on mukana sähköpostiketjussa. Mukaan yritetään saada Järvi-Suomen piirin toiminnanjohtaja. LISÄTTY JÄLKEENPÄIN: Mirja Lavonen-Niinistö tulee osallistumaan ohjausryhmään MLL:n puolesta. 2. Yhteiskunnallinen markkinointi (HUOM! Käytetään tätä termiä eikä sosiaalinen markkinointi.) Yhteiskunnallisen markkinoinnin ydin: muuttaa käyttäytymistä. Hyväksi sekä yksilölle että yhteiskunnalle. YM kostuu kolmesta keskeisestä asiakohdasta: 1. Prosessi 2. Hyödyttää ihmisiä 3. Muuttaa tai ylläpitää käytöstä. Tärkeä osatekijä on ymmärtää kohderyhmää (selvittää tarpeita) = asiakaslähtöinen toimintatapa. MEILLÄ TIEDONKERUUVAIHE (HUBU+KYSELYT+AINEISTON ANALYSOINTI) ON JUURI TÄTÄ Ohjausryhmässä keskusteltiin siitä mitä ainutlaatuista yhteiskunnallisessa markkinoinnissa on. Todettiin että ei oikeastaan mitään uutta vaan yhteen kerätty ja koottu toiminta-/prosessimalli, jossa hyvän tekeminen ja hyöty ihmisille on keskeistä (vrt. halutaan tehdä tuottoa) Yhteiskunnallisessa markkinoinnissa pitää selvittää/tutkia, eikä olettaa asioita. SIKSI MEILLÄ ENSIMMÄINEN VAIHE ALUEELLA ONKIN AINA TIEDONKERUU MISSÄ KYSYTÄÄN KOHDERYHMILTÄ SUORAAN ASIOITA Mallin yksi hyöty on selkeät, todennettavat ja arvioitavissa olevat tulokset. ME PYRIMME VAIKUTTAMAAN ASENTEISIIN JA SITÄ KAUTTA KÄYTTÄYTYMISEEN TAVOITTEEMME EI SIIS SOVELLU TÄHÄN MENETELMÄÄN IHAN SELLAISENAAN Meidän tavoite on saada ihmiset keskustelemaan enemmän päihteistä ENNEN-JÄLKEEN VERTAILU ON VAIKEAA Miten mitata vaikutukset? MEIDÄN KANNATTAA VALITA TIETTYJÄ TOIMINTOJA TAI RAJATTUJA ASIOITA JOITA LÄHDEMME TOTEUTTAMAAN YM:n KAUTTA EI KOKO HANKETTA TAI KAIKKIA TAVOITTEITA Voisi kiteyttää niin että ånni-hanke ei ole yhteiskunnallisen markkinoinnin hanke vaan hanke, jossa pyritään toteuttamaan yhteiskunnallista markkinointia tietyiltä osin.

2 Alueellinen toiminta on suunniteltu yhteiskunnallisen markkinoinnin prosessin mukaisesti: Huhti-elokuu Määrittelyvaihe Taustatiedon kerääminen ja analysointi (HUBU lapsille ja kysely vanhemmille). Syys-joulukuu Kehittäminen ja suunnittelu Uusi päihdekasvatuksen toimintamenetelmän pilotointi. Paikalliset viestintäkampanjat. Tammi-maaliskuu Toteutus Uuden toimintamenetelmän juurruttaminen alueelle ja levittäminen. Alueelliset viestintäkampanjat. Huhti-toukokuu Arviointi Raportointi Laajempaa viestintää. Syksy Seuranta Miten toimintamenetelmä on jäänyt elämään alueille, miten se on levinnyt. Innokylästä löytyy myös Sampo-Ilmarin tekemät tarkemmat aikataulut hankkeen eri vaiheille. Yhteiskunnallisen markkinoinnin kahdeksan menestystekijää pohdittiin kahdessa ryhmässä miten nämä näkyvät ånni hankkeessa. Alla ryhmien sekä yhdessä käytyjen keskusteluiden yhteenveto. 1. KÄYTTÄYTYMINEN Keskustelut kotona liian kapeat, kieltäminen, isät eivät vastaa kyselyihin. Ei keskustella, ei keskustella päihteidenkäytöstä, keskustelu on liian kapeaa, ajankohta nähdään liian aikaiseksi. Vanhempien esimerkki tärkeä. Käyttäytymismuutos vanhemmilla. Lapsilla ensimmäiset kokeillut on tapahtunut/voi tapahtua tässä iässä (maistanut alkoholia, tupakkaa). Halutaan että opettajat ottavat käyttöön materiaalit/mallit. Eri vaiheessa hankkeessa voi olla erilaiset tavoitteet. Miten tavoittaa enemmän vanhempia? Pitäisikö käyttää monta eri menetelmää (kokeilla jotain uutta). Esim. viikonlopputapahtumia, kotikäyntejä? 2. ASIAKASLÄHTÖISYYS Kysytään suoraan kohderyhmiltä itseltään. Vastaamisen väline kyselyitä tehdessä? Ottaa huomioon että kaikilla ei ole tietokonetta. Nyt tavoitetaan aktiivinen kasvattaja. Tavoitetaanko isät koulujen kautta? Uusi idea: haastattelut arkielämässä, esim. katsastuskonttori tai ruokakauppa? Voitaisiin käyttää opiskelijoita haastattelijoina. (Nämä olisivat siis vanhempainiltojen lisäksi.) Syvät keskustelut/haastattelut voivat antaa paljon tietoa, sellaista mitä ei saada kyselyiden kautta tietää. Ehdotettiin että pitäisi lähettää yksi lomake iseille ja toinen lomake äideille. 3. TEOREETTINEN TIEDONKÄYTTÖ

3 Kohderyhmän taustateoria, esim. lukea tutkimuksia venäjänkielisistä. Metropolian opiskelijat ovat hakeneet taustatietoja sekä haastattelevat ihmisiä Joensuusta (keskittyvät vanhempiin). Esittävät opinnäytetyönsä syksyllä ohjausryhmälle. Kaikki ohjausryhmän jäsenet pitäisi tutkia/perehtyä kohderyhmään ja taustatietoihin. Tästä olisi myös hyöty kaikille sekä helpottaa hankkeen eteenpäin viemistä. Meidän pitää kirjoittaa auki miten vastauksia on saatu. Taustalla voi olla eri teorioita. Malleja kehittäessä voidaan kokeilla eri taustateorioita. Isätutkimus, suojaavien tekijöiden lisääminen (mm. Mykkänen Katri, Huttunen Jouko, Halme Nina) Melodylla on kontakteja Joensuussa jotka saattavat tietää tuoreista tutkimuksista venäjänkileistä (Riitta-Liisa Koponen, maahanmuuttajaluokan opettaja). Muistetaan myös että Katjalla on itsellään paljon kokemusta ja oma tausta on tässä hyödyksi. 4. YMMÄRTÄMYS Lapset kysytään tehdään viedään takaisin Saadaan tietoa lapsilta, vanhemmilta, opettajilta, jota hyödynnetään hankkeessa. Pitää osata käyttää lasten suusta tullutta tietoa. Lapset myös tärkeitä siinä että he vievät (pyytämättä) keskusteluja koteihinsa, kertovat vanhemmille, haastavat heitä pohtimaan, kysyvät heiltä kysymyksiä. Uusi oppilashuoltolaki tuo uuden mahdollisuuden yhteisöllisen oppilashuollon kautta. On laajempi kokonaisuus, kuin vain vanhemmat illat. Myyttien murtaminen. Pelko aloittaa yläasteella? Huomioida lasten kommentteja ja ajatuksia kaikessa mitä tehdään. Järjestetään kaksikielisiä tapahtumia vanhemmille. Ei eristetä kieli- ja kulttuuriryhmiä vaan tuodaan ne yhteen toisilta oppiminen! 5. VAIHTOKAUPPA Parempi vaihtoehto ei käytä päihteitä. Lapset ajattelevat nyt että ei ole hyvä käyttää, mutta vuoden päästä voi muuttua. Oma aika; tarjota perheille enemmän yhteistä aikaa Kotikäyntejä; ei ehkä toimi suomalaisessa kulttuurissa mutta muissa kulttuureissa. Toimisiko sittenkin Joensuussa venäjänkielisten kanssa? Somaliperheissä on erittäin tärkeää että koko perhe on kutsuttu koulukäynneille (Anna tutustunut Somali-iltaan). Kouluympäristö ei ole neutraali, moni vanhempi vierastaa. Kenties tulee mieleen kokemuksia omasta kouluajasta. Tärkeää ettei eristetä venäjänkielisiä liian paljon, meidän pitää oppia toisistamme ja toisiltamme. Kaksikielinen vanhempainilta; saa kuulla hyviä käytäntöjä sekä mitä muut ovat mieltä. Suojaavia tekijöitä; voisi kysyä vanhemmilta oppilailta mitä on auttanut heitä pysymään poissa päihteistä Lasten omia keinoja. Pitää myös hyödyntää sitä aineistoa mitä on jo olemassa, esim. kumppanijärjestöjen aineistoja, osaamista sekä kokemusta. Kysyä aikuisilta: Miksi et ole alkanut polttamaan?

4 6. KILPAILEVAT TEKIJÄT Media, internet, pelit. Jokin syy miksi ei keskustella. Aika ei riitä - mikä vie sen ajan? Sarjojen katsominen yhdessä lapsien kanssa olisi hyvä pohja keskustelulle. Paha tekijä että vanhemmat itse käyttävät päihteitä. Vanhemmat tärkeä esimerkki, mutta miten saada vanhemmat ymmärtämään kuinka tärkeä esimerkki he ovat? Hubu tunneilta nousee aiheita/kommentteja joita hyödynnetään. 7. SEGMENTOINTI Yhdessä olemme päättäneet kohderyhmän: ikä, kieli- ja kulttuuriryhmät sekä paikkakunnat. Riittääkö tämä segmentointi meille vai pitäisikö erotella esim. tyttö/poika? Tämä segmentointi on meillä kirjattu hankesuunnitelmaan. Meidän segmentit ovat neljä eri kieliryhmää tietyssä iässä tietyillä paikkakunnilla. Jos kyselyissä nousee esille tiettyjä ryhmiä/segmenttejä niin ne otetaan huomioon ja niille voidaan kohdistaa eri viestejä ja toimenpiteitä. Pitäisikö ottaa huomioon vanhempien sukupuolijako? Kenties Hubu kysymys: puhutko mieluummin äidin tai iskän kanssa huolista? Isillä enemmän valtaa venäjänkielisissä perheissä, jos viestiä kohdistetaan suoraan isille voi olla että saavutetaan paremmin vanhempia ylipäätänsä. 8. MONIPUOLISET MENETELMÄT Monipuolisia menetelmiä pystytään laatimaan vasta silloin kun tunnetaan kohderyhmäämme. Pitääkö meillä edes olla jokaiselle jotain? Toki voidaan kokeilla erialisia menetelmiä, mutta meidän ei tarvitse keksiä kaikille jotain. Oppitunneista tulee erilaisia kommentteja. Kaikki laatikot tulevat näkyville hankkeessa, hyvät lähtökohdat. Arviointi ja seuranta ovat tärkeitä käsitteitä. 3. Annen ajankohtaiset Raporttia ensimmäisen vaiheen osalta mitä kukin on tehnyt, saanut aikaiseksi Annelle toukokuun loppuun mennessä ånni hankkeen vertaisarviointipäivä (tulee ennakkotehtäviä). Laajennetaan opintomatkojen osallistujalistaa niin että esim. Joensuusta ja Vantaalta voisi lähteä mukaan toimijoita. INNOKYLÄ: On sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän työkalu. Olemme liian varovaisia käyttämään tätä. Tämä hankaloittaa meidän näkyvyyttä muille. Vaikeaa löytää materiaaleista/työskentelystä. Enemmän selkeyttä kun kirjoittaa tiedostolle nimen (esim. ARVIOINTI: suunnitelma 2015, VIESTINTÄ: tiedote marraskuu2014). Kun painaa päivämäärä painiketta tulee tuoreimmat materiaalit ensin, sama jos painaa nimi niin lista näyttäytyy aakkosjärjestyksessä. Päätettiin että kaikki valmiit dokumentit pitäisi olla julkisia Innokylässä. Meillä ei ole mitään salattavaa. Anne muuttaa esim. muistiot näkyviksi.

5 4. Turunmaa Juteltaisko? - henkilöstökoulutuksia pidetty pilottikouluissa. Kaksi julkista koulutustilaisuutta (20.4 ruotsiksi ja 21.4 suomeksi). Paikka: Perhetalo Heideken, Sophie sali. Syksyllä 8 uutta Juteltaisko? mallin koulutustilaisuutta ympäri Turunmaata. Lotta suunnittelee niitä kevään aikana. Keskiviikkona 22.4 on ånni hankkeen Digitale Ensi-ilta Paraisilla. Kuudesluokkalaiset ovat laatineet 22 lyhytelokuvaa päihteistä. Kutsut lähetetään ohjausryhmälle sähköpostitse. 5. Joensuu Kolme koulua mukana ånni hankkeessa, kaiken kaikkiaan 41 venäjänkielistä oppilasta. Sukulaiset kasvattavat venäläisessä kulttuurissa. Mummojen ja ukkien kasvatusrooli tärkeä. Näin on myös ollut suomenkielisillä ennen. Tohmajärvellä ja Kiteellä ollut hankaluuksia saada koulut mukaan. Esim. Tohmajärvellä sivistyslautakunta voi päättää ettei koulu saa olla mukana hankkeessa vaikka rehtori suostunut. Kokous hyvinvointi-indikaattoreista Joensuun kaupunki + THL ja ånni hanke on kutsuttu mukaan. 6. Opintomatkat Viikko 44 (Espanja) ja viikko 49 (Hollanti). Kannattaa varata nämä kalenterista. Jos ei itse pääse niin toivotaan että joku muu järjestöstä pääsisi, tai vaikka jostain jäsenjärjestöstä. Todettiin että pitää olla enemmän tietoa reissujen sisällöistä ennen lähtöä. Etenkin jos halutaan saada joku muu järjestöstä osallistumaan. Ei saada näillä näkymin omaa sessiota NMKY:n kansainväliseen seminaariin Miten paikkaamme tämän asian ja varmistamme että saamme tarpeeksi dialogia erilaisten kansainvälisten toimijoiden kanssa. Arin ehdotus: Kutsutaan mielenkiintoisimmat puhujat/menetelmät Englannista ja Saksasta Suomeen vierailulle? Järjestetään seminaari järjestöille ja koulunkehittäjille Turunmaalla ja Joensuussa. Tästä käydään vielä keskustelua ja pohditaan kunnolla sillä tämä ei vastaa alkuperäistä ajatusta seminaarisessiosta. 7. Viestintäkampanja Paljon tapahtui jälkeen (Mediatilaisuus Logomossa). Anne oli jopa haastattelussa MTV3:n aamutv:ssä. Koululaisten kannanotto alkoholilakiin on suunnitteilla. Anne tavannut oppilaita Lauttasaaressa. Ajatuksena oli houkutella kansanedustajaehdokkaita vastaanottamaan lasten dokumentin. Ohjausryhmä päätti että emme tee ulostuloa vaalien alla. Digitale Ensi-ilta, media tulee olemaan paikalla. Syksyn mediakamppis Turunmaalla: Anne ehdottaa että tehdään kamppis joka näkyy ja kuuluu monessa eri paikassa: esim. elokuvissa (mainospätkä) + radio + bussipysäkit. Mikä viesti? Lapset haluavat keskustella päihteistä, mites teillä Juteltaisko?

6 Olemme kysyneet lapsien mielipiteitä, nyt niitä pitää viestiä. Christoffer Strandberg taitava puhumaan, voisi edustaa lapsia, on helposti lähestyttävä. Koomikot olivat hyvä idea. Halutaanko isompi porukka mukaan, esim. ottaa mukaan lastensuojeluliitot sekä A-klinikka -säätiö? Oltiin sitä mieltä että riittää että meillä on oma porukka koossa. Tehdään näkyvää alueellista kampanjaa Turunmaalla: Åbo Underrättelser, radio, SOME (monta eri kanavaa on hyvä asia). Mikä olisi hyvä ajankohta syksyllä? EPT viikko 45? Muillakin on paljon viestittävää silloin. Meidän kamppis voisi olla ennen sitä ja sitten tehdään buustaus vielä EPT-viikon aikana. SEURAAVA OHJAUSRYHMÄTAPAAMINEN: tiistai klo. 9:00-16:00 EHYT ry:llä