Hakemuksena on toimitettu allekirjoitettu lupahakemuslomake, selvitys ottamisalueen omistus- ja hallintaoikeudesta sekä suunnitelmapiirustus

Transkriptio

1 1 / 21 Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu LAPPEENRANTA MAA-AINES- JA YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Annetaan julkipanon jälkeen I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Asia Sammalisen Sora Ky on jättänyt Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnalle maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen, joka koskee kallion louhintaa ja murskausta siirrettävällä murskaimella Lappeenrannan, Ylijärven kylä, tilalle Ripe ( ). Sijainti on esitetty kuvassa 1. Ottoalueen pinta-ala on noin 1,2 ha ja ottomäärä m 3. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. 2. Luvanhakija ja yhteystiedot Sammalisen Sora Ky Pekonkuja VIROLAHTI 3. Hakemus ja sen vireilletulo Ympäristölupahakemus kiviainesten ottamiseen, jonka hakija on päivännyt , on leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen Hakemuksena on toimitettu allekirjoitettu lupahakemuslomake, selvitys ottamisalueen omistus- ja hallintaoikeudesta sekä suunnitelmapiirustus kiviainestenottoalueesta ,Sammalsien kiviainesten ottoalueen meluselvitys , kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, Sammalisen kiviainestenottoalueen kiviaineksen ottohakemus (selostusosa) Hakemusta on täydennetty maa-aineslupahakemuskaavakkeella.

2 2 / 21 Hakemuksen käsittely Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla sekä Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustaululla (ympäristölupa) välisen ajan sekä vielä erikseen maa-ainelupahakemuksesta välisen ajan. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on kuullut naapurit. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on tehnyt lupavalmisteluun liittyvän tarkastuksen alueelle Tarkastuspöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet Maa-ainestenottolupahakemukseen on pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöterveydensuojelulta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Suunnitellulle kiviainestenottamishankkeelle ei ole maa-aineslain 3 :n tarkoittamia esteitä. Ottamistoiminnan ja ottamisen järjestämiseen liittyen tulee lupapäätöstä ja lupamääräyksiä harkitessa ottaa huomioon maa-aineslain 3 :n 4 momentin säädös, jonka mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainestenottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiskesi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Kalliolouhintahakkeissa suojaetäisyyden asutukseen nähden tulee yleensä olla vähintään metriä riippuen mm. alueen sijainnista yms. Lupahakemuksessa esitetyn meluselvityksen mukaan melutasot eivät ylitä ohjearvoja. Lupaharkinnassa tulee huomioida valtioneuvoston asetus (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta. Kallioalueella tehtävien räjäytysten aiheuttaman tärinän vaikutukset tulee huomioida räjäytyskentän kokoa ja

3 käytettäviä räjähdysmääriä suunniteltaessa siten, että tärinän vaikutukset minimoidaan. Maa-ainestenottamistoiminnassa tulee ottaa huomioon myös muinaismuistolain (295/1963) säädökset. 3 / 21 Alueelle mahdollisesti sijoitettavien öljytuotteiden varastointi- ja käsittelypaikat on varustettava asianmukaisin suojarakentein. Ottamisalueen jälkihoitoon ja maastonmuotiluun tulee kiinnittää asianmukaista huomiota Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöterveydensuojelu Louhinta tulee toteuttaa siten, että meluvaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi eivätkä melun ohjearvot ylity lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Koska lähimmässä loma-asutuksessa toiminnan aiheuttama keskiäänitaso on ohjearvon tuntumassa, tulee melusuojaukseen toiminta-alueella kiinnittää erityistä huomiota ja tarvittaessa melu tulee mitata vaikutusten selvittämiseksi Muistutukset Kuulutusaikana ei saapunut muistutuksia. 4. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Luvan hakemisen peruste Maa-aineslain 4 ja ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentti sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdat 7 c (kivenlouhimo, jonka toiminta-aika vähintään 50 päivää) ja 7 e (murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää). Toimivaltainen viranomainen Ympäristönsuojelulain (527/2014) 34 mukaisesti toimivaltainen viranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Maa-aineslain 4 a (maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittely) ja 7 (lupaviranomainen). Ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n 1 momentin kohdat 6 a (kivenlouhimo) ja 6 b (murskaamo).

4 4 / Tiedot toiminnasta Selvitys kaavoituksesta ja luvista Etelä-Karjalan maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee rakennuskivituotannon ja -palveluiden kehittämisen kohdealueen reunalla. Alue sijoittuu maakuntakaavan MY-metsäalueeseen, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja erityisiä ympäristöarvoja (merkintä MY). Alueella ei ole yleistai asemakaavaa. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta on myöntänyt alueelle ( ) maa-ainestenottolupa soran ja hiekan ottoon ( ). Kohde, ympäristön tila ja laatu Ottoalue sijaitsee Lappeenrannassa Ylijärven kylässä luvan hakijoiden omistamalla maalla. Ottoalue sijaitsee noin kaksi kilometriä Ylijärven kylästä itään. Alue ei sijaitse harjualueella eikä ottoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Ottoalueen maaperä on kalliota. Suunnitellulla ottoalueella ei ole tavattu uhanalaisia tai harvinaisia kasvi- tai eläinlajeja. Alue ei sijaitse maisemallisesti arvokkaalla paikalla. Lähimpään asuttuun pihapiiriin on ottamisalueen rajalta noin n. 600 metriä. Lähin asuin kiinteistö sijaitsee ottamisalueen lounaispuolella. Lähimpään vapaa-ajan asuntoon on matkaa n. 600 metriä, se sijaitsee ottamisalueen kaakkoispuolella. Toiminta ja kokonaistuotanto Ottoalueen pinta-ala on noin 1,2 ha, ja vuosittain maa-aineksen ottomäärä on m 3 ktr. Alueen kokonaisottamismäärä on n m 3 ktr, josta pintamaita on n. 300 m 3 ktr ja kantoja ja hakkuujätteitä n. 15 m 3 ktr. Pintamaat hyödynnetään alueen viimeistelyn yhteydessä kasvukerroksen luomisessa. Kalliomassat murskataan, myydään ja ne hyödynnetään rakentamisen raaka-aineina. Toiminnassa ei synny sivukiveä. Toiminta-ajat ja toiminta Alueella toimitaan jaksoittain ympäri vuoden. Toiminta keskittyy rakentamisen tarpeista johtuen pääasiassa

5 5 / 21 aika-jaksolle keväästä syksyyn. Kivenlouhintaa ja murskausta pyritään tekemään kahdessa vaiheessa eli maalis-toukokuussa ja elo-lokakuussa noin 2 kk kerrallaan. Alueella ei toimita kansallisina juhlapäivinä, eikä arkipyhinä. Murskaustoiminta on ajoittaista ja kestää kerrallaan noin 2-3 viikkoa. Toiminta-aika on arkisin maanantaista lauantaihin kello 7:00 22:00. Ottoalueella on ennestään soran ja hiekanottoa, joten pintamaat on poistettu. Ottotoiminta kallion osalta aloitetaan luoteen suunnasta. Ottaminen päättyy, kun koko suunnittelualueen pohjataso on saavutettu ja alueen reunat viimeistelty suunnitelman mukaisesti. Ottaminen rajataan alimmillaan tasoon mpy. Alueelle on asennettu pohjaveden tarkkailuputki. Ottotoiminnan päätyttyä alueelta toimitetaan kiviainesta hyödynnettäväksi niin kauan kuin sitä varastokasoissa riittää. Muutoin alue tyhjennetään ottotoiminnassa käytetystä kalustosta ja laitteistosta toiminnan päätyttyä. Liikennöinti Toiminta aiheuttaa raskasta liikennettä arviolta enintään käyntiä vuorokaudessa silloin, kun kiviainesta ajetaan pois alueelta. Ajokertojen määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä ajokertoja suunnittelemalla ja käyttämällä ajoissa perävaunukalustoa. Kiviainesten kuljetuksista ei aiheudu tavanomaisesta, yleisen tien käyttötarkoituksen mukaisesta käytöstä suurempaa haittaa tai vaaraa. Varotoimenpiteet Alue merkitään asianmukaisin suojamerkinnöin ja varoitustauluin. Työmaa-alue pidetään lukittuna työajan ja toimintakauden ulkopuolella. Polttoainetta säilytetään alueella ainoastaan silloin, kun alueella työskennellään. Alue varustetaan tarvittaessa valvontakameroilla. Työkoneet tarkastetaan päivittäin ennen töiden aloittamista ja töiden päätyttyä. Lisäksi koneiden toimintaa tarkkaillaan työn aikana. Kiviaines otetaan ja jalostetaan noudattaen alan työsuojelu- ja turvallisuusmääräyksiä. Kemikaaliturvallisuus otetaan hakemuksen mukaisesti toiminnassa huomioon, eikä polttoaineiden säilytyksestä ja

6 6 / 21 käytöstä aiheudu erityistä vaaraa terveydelle, turvallisuudelle tai ympäristölle. Polttoaineiden säilytys ja jätteet Öljytuotteiden käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta. Henkilökunta ohjeistetaan mahdollisten vuotojen tai ylitäyttöjen varalta toimimaan välittömästi ja oikein vahingon laajenemisen estämiseksi. Alueella on kaivureita ja maansiirtoautoja, joita voidaan käyttää maaperän kunnostamiseen ja vahinkojen laajenemisen torjumiseen. Maahan päässeet poltto-, hydrauliikka- tai moottoriöljyt tai jäähdytysnesteet ensisijaisesti kaivetaan ylös tai toissijaisesti imeytetään imeytysturpeeseen, kunnes maaperä on aistinvaraisesti arvioiden puhdas. Pilaantunutta maata ei varastoida alueella, vaan se toimitetaan maansiirtoautoilla välittömästi asianomaisenluvan saaneeseen pilaantuneen maan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Poikkeustilanteista ja tehdyistä toimenpiteistä pidetään kirjaa. Polttoainevahingosta ilmoitetaan välittömästi alueelliselle pelastuslaitokselle sekä lupaviranomaiselle, jolle asiasta raportoidaan myös vuosiraportoinnin yhteydessä. Toiminnasta ei synny mainittavia jätteitä. Työkoneiden käyttöenergia tuotetaan koneiden turboahdetuilla dieselmoottoreilla, joiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Työkoneiden polttoöljysäiliöiden tilavuus on litraa. Kuljetuskalustona käytettävät maansiirtoautot toimivat dieselöljyllä. Työkoneiden tarvitsema polttoöljy varastoidaan 1 2 kpl noin 2 m 3 :n ADR/IBC-hyväksytyissä kaksoisvaippasäiliöissä. Säiliöt varustetaan 100 %:lla valuma-altaalla. J ä l k i h o i t o Ottoalueen reunat luiskataan loiviksi noin kaltevuuteen 1:2.5, jolloin ottoalueen viimeistely kasvukerroksella. Kasvualustaksi pohjatasolle ja luiskiin levitetään vähintään 30 cm vahvuinen kerros pintamaata ja alueen karkeampaa kiviainesta. Myös kalliopintoja jää näkyviin maisemoinnin yhteydessä, jyrkkiä rintauksia ei jätetä. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasvilajeja. Alue

7 7 / 21 annetaan metsittyä luonnollisesti. Alueen jälkikäyttö on metsätalous. Ottotoiminnan ympäristövaikutukset Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat melu ja pöly. Haittojen pienentämiseksi voidaan rakentaa kiviaineskasoista meluesteitä ja tuulensuojia. Myös kiviaineksen, prosessien ja ottoalueen kastelun avulla on mahdollista vähentää pölyhaittoja. Kuva 1. Karttakuva suunnitellusta ottoalueesta Lappeenranta, Ylijärven kylä, tila Ripe ( ). II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 6. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu 7. Lupamääräykset Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää Sammalisen Sora Ky:lle maa-aineslain 4 :n mukaisen maa-ainesluvan sekä ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan kalliokiviaineksen ottamiseen, louhimiseen sekä murskaamiseen Ylijärven kylän tilalle Ripe RN:o 1:140. Kiviaineksenotossa on noudatettava ottosuunnitelmaa ja seuraavia lupamääräyksiä: 1. Ottamisalue, kaivuusyvyys ja kokonaisottomäärä Ottosuunnitelman mukainen ottamisalue 1,2 ha. Alin kaivusyvyys on +34,56 mpy. Alimman ottotason tulee

8 8 / 21 kuitenkin aina olla vähintään 2 metriä alueen ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolella. Kokonaisottomäärä on m 3 ktr ja vuosittainen ottomäärä m 3 ktr. Ottamistoiminnan rajaus ja ottamistoiminta etenee suunnitelmapiirustuksen ( ) mukaisesti. Ottaminen aloitetaan luoteen suunnasta tulotien kohdalta ja se etenee kohti ottoalueen rajoja. Ottotoiminnan valvomista varten on ottopaikalla oltava näkyvillä vähintään yksi korkeusasema. (Maa-aineslaki 11 ). 2. Turvallisuustoimenpiteet Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Jyrkät luiskat on varustettava riittävillä turvallisuuslaitteilla, kuten aidalla, lippusiimalla ja varoituskilvillä. Mikäli alueella tullaan varastoimaan maa-aineskasoja, tulee ne varastoida niin, ettei niistä aiheudu maisemallista haittaa asutukselle ja elinkeinon harjoittamiselle. Tarvittaessa liikenteen aiheuttamaa pölyämistä ottoalueella tulee vähentää vesikastelulla. Suojaetäisyyttä maantien keskiviivaan tulee jättää vähintään 20 m, eikä tälle suojavyöhykkeelle saa rakentaa maa-ainesten ottotoimintaan liittyviä kiinteitä rakenteita. (Maa-aineslaki 11 ). Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. Alueen sisääntulon ulkopuolella tulee olla yleisön nähtävillä taulu, jossa ilmoitetaan toiminnanharjoittajan ja toimintaan liittyvät oleelliset tiedot. (YSL 7, YsA 15, VnA 800/2010) Tukitoiminta-alue tulee merkitä aluekarttoihin ja rajata maastoon. Työkoneiden huolto-, säilytys- ja tankkauspaikat eli tukitoiminta-alueet on merkittävä maastoon siten, että ne ovat helposti havaittavissa. (YSL 7, YsA 15, VnA 800/2010) 3. Jälkihoitotoimenpiteet Jälkihoitotoimenpiteisiin on ryhdyttävä sitä mukaa kuin kaivutoiminta edistyy. Ottoalue on siistittävä ja muotoiltava luonnollisen näköiseksi jälkihoitosuunnitelman mukaan,

9 9 / 21 samalla ottaen huomioon alueella voimassa olevan maa-ainesluvan mukainen soran ja hiekan otto. Pintamaat on kerättävä kasaan ennen kaivun aloittamista ja pyrittävä säästämään jälkihoitotöitä varten. Uusi kasvupohja on oltava luontaisesti alueelle sopiva. Mikäli kasvupohjamateriaalia tuotaisiin alueelle, on kasvupohjan käyttämiseen pyydettävä lupa valvontaviranomaiselta. Ottamisalueen reunat on luiskattava kaltevuuteen 1:3. Luiskat ja alueen pohja peitetään kasvupohjaksi riittävän hieno-jakoisella maalla. Pohja ja luiskat tulee metsittää luontaisesti tai istuttamalla. Tarvittaessa osa kalliosta voidaan jättää paljaaksi. Ottamispaikkaa ei saa käyttää muualta tuotujen maa-ainesten varastopaikkana. Kaivutoiminnasta aiheutuvat jätteet ja romut on poistettava alueelta eikä ottamisaluetta saa käyttää muidenkaan jätteiden ja romujen säilytykseen. (Maa-aineslaki 11 ). 4. Ottotoiminnan aloittaminen ja lopettaminen Luvan myöntämisen jälkeen ennen ottotoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. Ennen oton aloittamista tulee vakuuden olla asetettuna ja hyväksytty (Maa-ainesasetus 9, YSL 52 ). Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka suorittaa lopputarkastuksen ottamistoiminnan päättymisen jälkeen tai luvan voimassaoloajan kuluttua umpeen. (MAA 7 ) Toiminnan päättyessä tulee alueella olevat varastointi- ja murskausalueet jäädä sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maisemointi tulee suorittaa ottosuunnitelman mukaan. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee toiminnanharjoittajaa pyytää ympäristötoimelta tarkastusta. (YsL 52, 58, JL 6 ). 5. Liikennejärjestelyt Liikennöintiin tulee käyttää hyväksyttyä tieyhteyttä, johon ottoalueen tilalla on oikeus tai asiasta on sovittava maan-omistajan kanssa. Kulkuyhteys ottoalueelle ja liittyminen yleiseen tiestöön tulee järjestää ELY-Keskuksen

10 Liikenne- ja infran aluevastaavan osoittamalla tavalla. Asiaton ajoneuvoliikenne ja muu kulkeminen ottoalueella tulee estää (Maa-aineslaki 11 ). 10 / Luonnonsuojelu Ottamistoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Hakijan tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli alueella havaitaan luonnonsuojelulain mukaisia esiintymiä tai eliölajeja. Jälkihoitotyöt tulee suorittaa asianmukaisesti, jotta myös pohjaveden muodostumisolosuhteet palautuvat mahdollisimman luonnonmukaisiksi (Maa-aineslaki 11 ). 7. Ottotoiminnan keskeyttäminen Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin annettuja määräyksiä tai muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, voidaan ottaminen keskeyttää (Maa-aineslaki 15 ). 8. Melun ja tärinän torjunta Louhinnan ja murskauksen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset Siltä osin, mitä tässä lupapäätöksessä ei erikseen määrätä, on toiminnanharjoittajan noudatettava louhinta- ja murskaustoiminnan ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksina valtioneuvoston kivenlouhimojen ja murskaamojen toimintaa säätelevän asetuksen 800/2010 määräyksiä. (VNA 800/2010: 1 ) Louhintaa voidaan harjoittaa seuraavasti, edellyttäen etteivät melun raja-arvot ylity: Poraaminen: ma-pe, arkipäivisin klo Räjäytykset: ma-pe, arkipäivisin klo Rikotus: ma-pe, arkipäivisin klo Murskaus: ma-pe, arkipäivisin klo Kuormaaminen ja kuljetus, ma-pe, arkipäivisin klo Tuotannon valmistelevat työt: ma-pe, arkipäivisin alkaen klo 6.00 (VnA 800/2010 6, 7 )

11 11 / 21 Juhlapyhinä ja niiden aattoina kaikki melua aiheuttavat työvaiheet ovat kiellettyjä. (VNA 800/2010: 8, YSL 52 ) Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää seuraavia melun raja-arvoja: Asuinkiinteistöjen piha-alueilla keskiäänitasoa 55 db klo ja keskiäänitasoa 50 db klo Vapaa-ajankiinteistöksi kaavoitettujen vapaa-ajanrakennusten piha-alueilla keskiäänitasoa 45 db klo ja 40 db klo (YsL 52, YsA 15, Vnp /993, Naap 17 ) Toiminnasta aiheutuvaa melua tulee mitata, mikäli siitä aiheutuu valituksia ja ympäristönsuojelun viranhaltija katsoo melumittaukset tarpeellisiksi. Melumittauksen tekijän tulee olla ulkopuolinen asiantuntija. Mittauksessa tulee noudattaa ympäristöministeriön ohjetta 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen. Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle etukäteen. Mittausraportti tulee toimittaa ympäristötoimeen viimeistään kuukauden kuluttua mittausten päättymisestä. (YSL 62, YsA 15, VnA 800/ ). Mikäli melumittauksen perusteella voidaan todeta, että lupamääräyksissä annetut melun raja-arvot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan esittää suunnitelma hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle tarvittavista meluntorjuntatoimenpiteistä. Tarvittaessa ottotoiminta voidaan keskeyttää. (YSL 52, YsA 15 ) Toiminnasta ei saa tärinän muodossa aiheutua haittaa ympäristölle, naapureille tai voimajohtolinjoille. Tärinän raja-arvoina tulee käyttää Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallisuusmääräykset 16:0 Räjäytysalan normeja -julkaisun ohjeita. (YsL 52 ja 62, YsA 15 ) 9. Pölyn torjunta Toimintaa tulee harjoittaa siten, ettei pölypäästöistä aiheudu naapureille ja ympäristölle kohtuutonta rasitusta. Liikennealueita, teitä tai varastokasoja on tarvittaessa kasteltava. Pölyämisen estäminen:

12 12 / 21 Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle estettävä. (YSL 52, VnA 800/ ) Toiminnasta ei saa aiheutua asuinkiinteistöjen piha-alueilla ilman hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvojen ylittymistä. (YsL 52 ja 62, YsA 15, VnA 38/2011, VnP 480/1996) Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuutta (PM10) tulee mitata asuinalueiden piha-alueilla, mikäli toiminnasta aiheutuu pölyvalituksia ja ympäristönsuojelun viranhaltija katsoo hiukkasmittaukset tarpeellisiksi. Mittaukset tulee tehdä jatkuvatoimisella hengitettävien hiukkasten mittaukseen soveltuvalla laitteella. Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle ennen mittausten suorittamista. Mittausraportti tulee toimittaa ympäristötoimeen viimeistään kuukauden kuluttua mittausten lopettamisesta. (YSL 52, YsA 15 ) Mikäli pölyhaittaa esiintyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin pölyhaitan poistamiseksi. (YSL 52, VNA 38/2011, VNP 480/1996) 10. Pohjavesien suojelu ja tarkkailu Ottoalueen pohjaveden korkeuden ja tarvittaessa laadun valvontaa varten tulee olla asennettuna vähintään yksi muovinen pohjaveden tarkkailuputki tai tarkkailukaivoa. Putkikortti, vastaava selvitys tai kaivon leikkauskuva sijaintikoordinaattitietoineen tulee toimittaa maa-ainesluvan valvontaviranomaiselle putken asentamisen jälkeen. Pohjaveden tarkkailuputkista tulee ennen toiminnan aloittamista määrittää pohjaveden pinnankorkeus ja sen jälkeen säännöllisesti lupakaudella vähintään kaksi kertaa vuodessa (maalis-toukokuu ja syys-marraskuu). Tulokset pinnankorkeuden havainnoinnista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ELY- Keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Ennen ottotoiminnan aloittamista tulee alueelle sijoitettavasta pohjaveden tarkkailuputkesta ottaa vesinäyte, josta tutkitaan lämpötila, ph, sameus, sähkönjohtavuus,

13 13 / 21 rauta, mangaani, kloridi, sulfaatti, nitraattityppi ja öljyhiilivedyt. Tämän jälkeen tutkimukset tehdään maalis-toukokuun aikana viiden vuoden kuluttua sekä ottotoiminnan päättyessä. Tutkimustulokset tulee toimittaa ympäristötoimeen niiden valmistumisen jälkeen. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa maa-ainelupaa valvovan viranhaltijan päätöksellä. Kaivutoiminnassa käytettävän konekaluston on oltava kunnoltaan ja laadultaan pohjavesialueella kaivuun sopivaa. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alue roskaannu eikä alueelle muutoinkaan tuoda aineita jotka ovat haitallisia ympäristölle tai pohjavedelle. Alueella ei saa käsitellä öljy-yhdisteitä tai muita vesistölle haitallisia aineita siten, että niitä voi päästä maaperään tai ympäristöön. Mikäli öljyä tai muuta pintavesille haitallista pääsee maaperään tai vesistöön, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi sekä ilmoittaa asiasta aluehälytyskeskukseen ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (Maa-aineslaki 3, 11 ). 11. Polttonesteiden säilytys ja tankkaus Alueella varastoitavien polttonestesäiliöiden on oltava kak-soisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöt on varustettava tyyppikilvellä, varastosäiliön varoitusmerkein, ylitäytönestimillä ja laponestojärjestelmällä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. Alueelle sijoitettavat irralliset polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tukitoiminta-alueille, joissa pohjakerros on tiivistetty niin, että polttoaineiden pääsy maaperän ja pohjaveteen on estetty. Rakenteen on oltava nesteitä läpäisemätön esim. vahva, tiivis muovikalvo, jonka päällä on rikkoutumisen estävä cm paksuinen maakerros tai muulla vastaavalla suojauksella. Tiivistysrakenne tulee olla reunoilta korotettu. Tukitoiminta-alueen toteutussuunnitelma tulee toimittaa kirjallisesti maa-ainelupaa valvovalle viranhaltijalle ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelman tulee sisältää alueen sijoitustieto, rakenne sekä nesteitä läpäisemättömän rakennetyyppi. Toiminnan päätyttyä suojausrakenteet ja sade- ja hulevesien johtamiseksi tehdyt rakenteen tulee poistaa ja

14 14 / 21 mahdollisesti likaantunut maa-aines on vietävä pois alueelta asian-mukaisesti käsiteltäväksi. Mikäli työkoneita tankataan auton mukana kulkevasta polttonestesäiliöstä, tulee tankkaus tapahtua joko määräyksen 21 mukaisessa tankkauspaikassa tai ns. tankkauskaukalon päällä. (Maa-aineslaki 11 ). 12. Poikkeukselliset tilanteet Poikkeuksellisista tilanteista, kuten onnettomuudesta tai ilkivallasta, josta voi aiheutua ympäristön pilaantumista, sen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarvittaessa pelastuslaitokselle. Jos maahan on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista tai muuta haittaa, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin päästöjen leviämisen estämiseksi ja päästöstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Tapauksesta on viipymättä ilmoitettava pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisista tilanteista aiheutuneiden jätteiden hävittäminen tulee toteuttaa voimassa olevien jätehuoltosäädösten mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä vastaavien tapausten estämiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. (YSL 14 ja 15 ) 13. Alueen jätehuolto ja pintamaat Toiminnassa syntyvät jätteet, mahdolliset jätevedet sekä mahdolliset käymäläjätteet on koottava tiiviisiin astioihin. Vaaralliset jätteet on säilytettävä tiiviissä astioissa omina jakeinaan sadevesiltä suojatussa paikassa esim. konteissa asianmukaisesti merkittyinä. Vaaralliset jätteet on toimitettava laitokseen, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn. Kaikkien jätteiden varastointi ja käsittely on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumisen riskiä taikka alueen roskaantumista. (YSL 58 ja 62, JL 13 ) Pintamaa-ainekset, jotka kuuluvat kaivannaisjätteisiin, tulee pitää erillään muista maa-aineksista ja hyödynnettävä joko alueen maisemoinnissa tai maarakentamisessa. Jos kaivannaisjätteen määrä tai sen käsittely muuttuu

15 15 / 21 hakemuksesta ilmoitetusta merkittävästi, on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma päivitettävä. (YsL 52 ja 59 ). Kantoja ja hakkuutähteitä saa välivarastoida toiminta-alueella enintään kolme vuotta, minä aikana ne on toimitettava hyödynnettäväksi luvanvaraiseen paikkaan. (YsL 52 ja 58 ) (MAL 5a ja YSL 112 ) 14. BAT (paras käyttökelpoinen tekniikka) Toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnanharjoittajan tulee seurata ympäristövaikutusten ehkäisyn kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja otettava sitä soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää päästöjä ja/tai ympäristövaikutuksia. (YSL 5 ja 8, 52 ) 15. Työntekijöiden perehdyttäminen Luvanhaltijan tulee varmistaa, että alueella toimivat urakoitsijat ja työntekijät ovat perehtyneet tähän maa-ainesja ympäristölupaan ja sen määräyksiin. (YSL 52 ) 16. Kirjanpito ja toiminnan raportointi Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Toiminnasta tulee kirjata vähintäänkin seuraavat asiat: - porauksen, räjäytysten ja murskauksen toiminta-ajat - otetun, louhitun ja murskatun soran ja kiviaineksen määrä (m 3 tai t) - käytetyn polttoaineen määrä ja tyyppi - toiminnassa syntyneet jätteet ja niiden toimituspaikat - pohjaveden pinta- ja laatutulokset - mahdolliset toiminnan ympäristövaikutukset - vaara- ja poikkeamatilanteet. Kirjanpito on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan, ja se on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle. Yhteenvetoraportti edellisen vuoden toiminnasta on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle

16 16 / 21 vuosittain helmikuun loppuun mennessä. (MAL 23a ja 23b, MAA 9, YSL 6 ) 17. Muutokset toiminnassa Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan lopettamisesta tulee tehdä hyvissä ajoin ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaa liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Konkurssitapauksissa mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa tulee siitä tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. (YSL 94, MAL 10, 13a, 16a ja 16b ) 18. Ilmoitusvelvollisuus ja valvontamaksu Luvanhaltijan tulee tehdä vuosittain ilmoitus Notto-tietojärjestelmään vuotuisesta ottomäärästä helmikuun loppuun mennessä. (MAL 23a ja 23b, MAA 9 ) Valvontamaksu peritään vuosittain jakamalla maa-ainesten kokonaisottomäärä k-m 3 luvan voimassaoloajan vuosien määrällä eli laskutus perustuu vuosittaiseen ottoon k-m 3. Mikäli vuotuinen myönnetty ottamismäärä ylitetään, luvan-haltijan / ottajan on ilmoitettava ylityksestä kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja kunnalla on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti. Mikäli luvanhaltija ilmoittaa kirjallisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle etukäteen helmikuun loppuun mennessä, ettei maa-aineksia ko. vuonna oteta, luvanhaltijalta ei peritä kyseisen vuoden valvontamaksuja. Erityisestä syystä voidaan hakemuksesta päättää, että valvontamaksu peritään vuosittain kunakin vuonna otetun maa-ainesmäärän mukaan jälkikäteen. Tällöin luvanhaltijan on ilmoitettava ennen ottamistoimintaan ryhtymistä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ottamisen ajankohta, kesto ja arvio otettavasta maa-ainesmäärästä (Maa-aineslaki 23a, Maa-ainesasetus 9 ).

17 17 / 21 Ympäristöluvan valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista peritään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen maksu. (YSL 205 ja 206 ) Päätöksen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset: Maa-aineslupa Kyseisen maa-aineksen ottaminen ja ottamisen järjestely eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamistoiminta on alueen kaavan mukaista. Maa-ainesten ottotoiminnan jatkaminen ei turmele maisemakuvaa. Ottamisalue ei kuulu suojeltujen harjualueiden listaukseen eikä merkittävälle pohjavesialueelle, eikä ole tiedossa, että alueella olisi erityisiä luontoarvoja. Lisäksi lupamääräykset on annettu luonnolle aiheutuvien vahingollisten ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. (MAL 3 ja 6 ) Ympäristölupa Hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminta täyttää ympäristönsuojelulain sekä jätelain mukaiset vaatimukset luvan myöntämiselle. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän ja pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle, joiden perusteella toiminta tulisi kieltää. (YSL 12, 48 ja 49 ) Lupamääräysten perustelut Määräykset 1-3 ja 5-6 sekä on annettu maa-aineslain 11, nojalla ja annetaan hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Määräys 2. Määräys on annettu toiminta-alueelle pääsystä ja tukitoiminta-alueesta ympäristönsuojeluasteuksen ja valtioneuvostonasetuksen nojalla liittyen alueen turvallisuuteen sekä valvonnan avuksi.

18 Määräys 3. Tämän maa-ainesluvan päättyessä koko ottoalue olisi jälkihoidettu luiskaamalla, palauttamalla pintamaat kasvupohjaksi ja metsittämällä. 18 / 21 Määräys 4. on annettu maa-aineasetuksen ja ympäristönsuojelulain ottotoiminnan aloitustarkastuksesta ja toiminnan päättämisestä, jotka tehdään pyynnöstä. Toiminnanharjoittajan vastuu on pyytää tarvittavat tarkastukset. Määräyksessä on annettu ohjeet maisemoinnista sekä jätteiden poistosta alueelta ympäristösuojelu- ja jätelain nojalla. Määräys 5. Suojaetäisyyteen tiealueeseen vaikuttaa tien luokitus. Tien linjaus vaikuttaa ottoalueeseen ja tulee näkyä ottamista koskevassa ottosuunnitelmassa. Maa-ainesten ottotoiminnan ei voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta haittaa asian-osaisille. Määräys 6. Ottotoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Toiminnanharjoittajan ilmoitusvastuu. Määräys 7 Ottotoiminta voidaan keskeyttää, jos annettuja määräyksiä ei noudateta. Ottotoiminnassa tulee noudattaa louhinnan- ja murskauksen osalta ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksina valtioneuvoston kivenlouhimojen ja murskaamojen toimintaa säätelevän asetuksen määräyksiä. Määräys 8 on annettu melun liittyviä raja-arvot, joita ei saa ylittää tai toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Ottotoiminnassa tulee noudattaa louhinnanja murskauksen osalta ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksina valtioneuvoston kivenlouhimojen ja murskaamojen toimintaa säätelevän asetuksen määräyksiä melun osalta (VNA 800/2010). Räjäytysten tärinä ei saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle, annettu ympäristönsuojelulain nojalla. Määräys 9. Kiviainesten käsittelystä ja liikenteestä voi syntyä pölyämistä, joka voi aiheuttaa viihtyvyys- ja terveyshaittaa. Kyseisen alueen pölyhaitat rajoittuvat lähinnä ottoalueella ja sen välittömään läheisyyteen. Toiminta ei saa aiheuttaa asuinkiinteistöjen pihalla pienhiukkasen raja-arvojen ylityksiä. Määräys on annettu ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja valtioneuvoston päätöksen sekä asetuksen mukaan. Määräys 10 ja 11 on annettu maa-aineslain 11 mukaan pohjavesien ja maaperän suojelemiseksi. Ottoalueella on oltava pohjavesiputki, jotta pohjaveden laatua ja tasoa voidaan seurata. Tankkaus yms. toiminta tulee tapahtua

19 19 / 21 tukitoiminta-alueella. Määräys 12 on annettu poikkeustilanteita varten maaperän pilaantumisen estämiseksi sekä onnettomuuksien ehkäisemiseksi varten ympäristönsuojelulain 14 ja 15 :n perusteella. Määräys 13 on annettu jätteiden sekä vaarallisten jätteiden käsittelyä ympäristölle turvallista käsittelyä varten ympäristönsuojelu- ja jätelain perusteella. Pintamaita sekä kaivannaisjätteitä varten määräykset on annettu maa-ainesja ympäristönsuojelulain mukaan. Määräys 14 on annettu YSL 5 ja 8 nojalla. Toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Määräys 15 Kaikkien alueella toimivien tulee tietää toimintaan liittyvät määräykset. Määräys 16 Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu toiminnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Määräys 17 Toiminnan muutoksista tulee ilmoittaa, jotta valvova viranomainen voi arvioida niiden merkitystä ja tarvittaessa antaa niitä koskevia lisämääräyksiä. Määräys 18 Maa-ainesluvan ja ympäristöluvallisen toiminnan suunnitelmallinen valvonta on maksullista. Maksuilla katetaan valvontakulut. Valvontamaksujen suuruus ja niiden laskentatapa perustuu ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan. Vastaus lausuntoihin Lausunnoissa esiin tuodut asiat on huomioitu lupamääräyksissä. Vaikutukset luontoon ja ympäristön pyritään minimoimaan lupamääräyksillä. Määräyksiä on annettu myös ympäristöterveyden näkökulmasta liittyen melu- ja pölyvaikutuksiin. Polttonesteiden käsittelyssä syntyviä riskejä voidaan vähentää käyttämällä tukitoiminta-aluetta. Muinaismuistolaki ei kuulu ympäristönsuojeluviranomainen toimivaltaan.

20 20 / Päätöksen voimassaolo Luvan voimassaolo ja tarkistaminen Tämä päätös on voimassa 10 vuotta luvan lainvoimaiseksi tulosta. Ympäristönsuojeluviranomainen voi muuttaa lupaa, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta tai jos toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulain tarkoittama kielletty seuraus tai jos parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia tai jos olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet tai jos se on tarpeen luvan myöntämisen jälkeen laissa, valtioneuvoston asetuksessa tai Euroopan unionin säädöksessä annetun sitovan ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan yksilöidyn vaatimuksen täyttämiseksi. (YSL 89 ) 9. Vakuudet Ympäristöluvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos muutos ei lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä eikä lupaa toiminnan muutoksen vuoksi ole tarpeen tarkistaa. (YSL 29 ) Lupamääräysten noudattamisen ja ympäristön saattamiseksi ennalleen lupamääräysten muuttuessa vakuudeksi on asetettava euron hyväksyttävä vakuus. Vakuus tulee olla asetettuna ja hyväksyttynä ennen ottotoiminnan aloittamista. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes jälkihoitotoimenpiteet on tehty ja hyväksytty valvontaviranomaisen toimesta. (Maa-aineslaki 12 ja maa-ainesasetus 8, YSL 61). 10. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) 11. Sovelletut oikeusohjeet

21 21 / 21 Maa-aineslaki (555/1981) Maa-ainesasetus (926/2005) Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 4 Ympäristönsuojelulaki, YSL (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus, YSA (713/2014) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta, VNA 800/2010 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista, VNp 993/1992 Jätelaki, JL (646/2011) Laki eräistä naapuruussuhteista, NaapL (26/1920) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta, VNA 38/2011 Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista, VNP 480/ Maksu ja sen määräytyminen Tämän ottamissuunnitelman tarkastaminen maksaa 3026,10 euroa. Maksun määräytymisessä sovelletaan vireille tuloajankohtana voimassaolevaa yhteislupataksaa, joka on hyväksytty Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnassa Suunnitelmaa kohti ottamisalueen pinta-alan mukaan 50,00 /ha 60 + hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden ( m 3 ) mukaan 0,010 /m3 400,80 + Naapurien kuulemiset, 7 kpl louhimo, murskaamo (65 % kokonaissummasta) 2055,3 = 3 026,10 Muilta osin ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti (Maa-aineslaki 23 ). 13. Lupapäätöksestä tiedottaminen Päätöksestä kuulutetaan Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustaululla sekä nettisivulla. (YSL 84 ja 85 ) Ote pöytäkirjasta toimitetaan hakijalle sekä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja

22 22 / 21 ympäristökeskukselle. 14. Muutoksenhakuohje Tähän päätökseen saa hakea muutosta toimittamalla kirjallinen valitus Vaasan hallinto-oikeudelle liitteenä olevassa vali- tusosoituksessa ilmenevällä tavalla. Valitusoikeus on: 1) asianosaisella 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) valtion valvontaviranomaisella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella; Valtion valvontaviranomaisella ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on lisäksi oikeus valittaa yleisen ympäristönsuojeluedun valvomiseksi tai muusta perustellusta syystä sellaisesta päätöksestä, jolla Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut sen tekemää päätöstä tai kumonnut päätöksen. (YSL 190 ja 191, MAL 20 )