TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 LIITE TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009

2 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 Sisällysluettelo 16.9 HUS-Servis liikelaitos Katsaus toimintaan Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät Sisäisen valvonnan järjestäminen Strategiset päämäärät Strategisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelma ja tase Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen HUS-Servisin johtokunta Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely Tilinpäätöksen allekirjoitus 17

3 16.9 HUS-Servis liikelaitos Katsaus toimintaan HUS-Servis aloitti toimintansa kunnallisena liikelaitoksena. Toiminta-ajatuksena on auttaa HUS:ä onnistumaan perustehtävässään kilpailukykyisillä asiakirja-, asiointi-, henkilöstö- ja talouspalveluilla. Näihin tukipalveluihin liittyy selvitysten mukaan huomattavaa tehostamispotentiaalia HUS-tasolla. Tehostaminen voidaan toteuttaa yhtenäistämällä toimintatapoja, keskittämällä toimintoja ja hyödyntämällä paremmin tietojärjestelmiä. Tarkoituksena on, että HUS-Servis toimii yhtenäisten toimintamallien ja -prosessien mukaisesti koko HUS-alueella ja tuottaa tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti palvelusopimuksessa sovittuja palveluita asiakkailleen. Palvelut on organisoitu 14:ään ydinprosessiin. Liikelaitos tuotti vuonna 2009 mm dokumentoitua sanelua, potilasasiakirjahakua, palkanmaksua, potilaslaskua ja ostolaskua. Palvelukeskusmallisena aloittaneen liikelaitoksen kehitystä voidaan kuvata vaiheina: valmisteluvaiheen pohjalta tapahtunut toimintojen siirto, muodonmuutos vanhoista toimintamalleista tavoitetilaan ja jatkuva toiminnan kehitys. Ensimmäisenä toimintavuonna keskityttiin toiminnan siirtoihin ja organisointiin sekä uudistettiin toimintatapoja. Toiminta painottui palvelukonseptien luomiseen ja prosessien tehostamiseen sekä niitä tukevien tietojärjestelmien kehittämiseen. Vuoden 2010 aikana pyritään jatkuvaan palvelutuotannon kehittämiseen. Liikelaitoksen palvelukseen siirtyi toiminnan alkaessa 929 henkilöä eri puolilta HUS-konsernia. Toiminnan tehostumisen myötä henkilöstömäärä vähentyi vuoden aikana 44 henkilöllä. Henkilöstön väheneminen toteutui eläköitymisen, muun vaihtuvuuden ja toiminnan järjestelyjen kautta. Sisäinen myyntilaskutus jäi 0,3 milj. euroa alle palvelusopimusten mukaisen talousarvion. Toimintakulut vastaavasti alittuivat 2,5 milj. eurolla, josta henkilöstökulujen osuus 1,7 milj. euroa. Tilikauden tulos muodostui 2,6 milj. euroa ylijäämäiseksi, josta palautettiin sisäisille asiakkaille asiakashyvityksenä 1,3 milj. euroa. Asiakirjapalvelut organisoitiin potilas- ja hallintoasiakirjapalveluihin sekä tekstinkäsittelypalveluihin. Potilasasiakirjapalveluissa valmistauduttiin vaihtamaan vanhentunut potilaskertomusten hallintajärjestelmä uuteen. Järjestelmä otetaan tuotantoon vuoden 2010 alussa. Hallintoasiakirjapalveluissa asianhallintajärjestelmä Dynasty päivitettiin uuteen versioon. Tehostetulla käyttäjäkoulutuksella asiakasta ohjattiin sähköiseen asianhallintaan. Tekstinkäsittelypalvelut tarjoavat analogisen sanelupurun HUS-alueella lukuun ottamatta Porvoon ja Tammisaaren sairaanhoitoalueita ja joitakin yksittäisiä yksiköitä Hyks-alueella. Tekstinkäsittelypalveluissa otettiin vuoden 2009 alusta käyttöön uusi ohjelmistosovellus, joka mahdollisti päivittäisen toiminnanohjauksen. Tekstinkäsittelypalveluita kehitetään edelleen digitalisoimalla sanelupalvelut. Digisanelupalvelun hankintaprosessi käynnistyi syksyllä 2009 ja tavoitteena on saada päätös hankinnasta kevään 2010 kuluessa. Asiointipalvelut muodostettiin neljästä yksiköstä (aula-, puhelin-, posti- ja potilaskuljetuspalvelut). Puhelinvaihteessa rakennettiin tiimiorganisaatio palvelun parantamiseksi ja rajapintaa HUS-Tietotekniikan kanssa selkiytettiin. Potilastoimistot, jotka ovat olleet ennen osa talouspalveluita, liitettiin osaksi aulapalveluja. Potilaskuljetukseen hankittiin uusi tilausjärjestelmä, joka tehostaa potilaan tilaus- ja kuljetusprosessia. Järjestelmä tulee käyttöön vuoden 2010 aikana. HUS-Servis tuottaa aulapalvelut syksyllä toimintansa aloittaneelle Haartmanin sairaalalle. Henkilöstöpalvelujen toiminta aloitettiin neljän ydinprosessin kokonaisuutena (palkkapalvelut, palvelussuhdeasiat, rekrytointipalvelut, koulutuspalvelut) yhdistämällä eri tulosalueilla olleet henkilöstöhallinnon toiminnot ja henkilöstö.

4 Palkkapalvelujen keskittäminen integroi koko HUS-kuntayhtymän palkanlaskennan, sosiaalivakuutus- ja työtapaturma-asioiden hoidon sekä palkkakirjanpidon yhteen toimipisteeseen. Palkka-asioiden neuvonta keskitettiin yhteen palvelunumeroon ja sähköpostiin. Palvelussuhdeasioiden palvelut perustettiin tukemaan kuntayhtymässä alkuvuodesta käyttöönotettua henkilöstöhallinnon toiminnanohjausjärjestelmää (HUS Plus). Tehtäviin kuului HUS Plussan pääkäyttö, käyttäjien koulutukset sekä puhelin- ja sähköpostineuvonta. Lisäksi tulosalueille tuotettiin muita palvelussuhdeasiain palveluja, kuten palvelujaksojen perustaminen HUS Plus -järjestelmässä ja työsopimusten tulostaminen esimiehen allekirjoitettavaksi. Palvelussuhdepalveluja kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa paremmin esimiesten tarpeita vastaaviksi. Rekrytointipalvelujen toiminta siirtyi HUS-Servisin palveluksi ilman suuria palvelumuutoksia, keskittyen HUS:n näkyvyyden ja houkuttelevuuden lisäämiseen työnantajana sekä sähköisen rekrytoinnin tukemiseen. Yksikkö oli vuoden aikana myös aktiivisesti suunnittelemassa rekrytoinnin ideaaliprosessia ja palvelumallia konsernin henkilöstöjohdon ohjaamassa työryhmässä. Koulutuspalveluissa kehitettiin asiakkaita palveleva toimintamalli ja toteutettiin mm. hoitohenkilöstön suonensisäisen lääkehoidon koulutusten sarja, johon osallistui lähes koulutettavaa HUS:stä. Talouspalvelut muodostettiin HYKS-sairaanhoitoalueen tukipalveluyksikön talouspalveluista ja muiden sairaanhoitoalueiden (Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon) taloustoimistoista. Vastuualueella otettiin käyttöön keskitetyn toimiston malli, joka mahdollistaa tehokkaat työprosessit ja niiden kehittämisen. Potilaiden laskutusasioiden selvittelyä ja palvelua parantamaan otettiin alkuvuodesta käyttöön keskitetty palvelunumero. HUS Plus:n käyttöönoton jälkeen matka- ja kululaskujen käsittely automatisoitui. Potilaslaskutuksessa saatiin vuoden lopussa käyttöön eräpoiminta, jolla automatisoitiin potilaiden laskutettavien tapahtumien haku potilastietojärjestelmästä laskutusjärjestelmään. Myös HUSLAB:n yksityispotilaiden laskutus automatisoitiin ja siirrettiin talouspalveluihin. HYKS-sairaanhoitoalueella sijainneet kassapisteet lopetettiin ja niiden sijaan perustettiin keskitetty asiakaspalvelupiste. HUS:n talousraportointia kehitettiin kuukausittain tarkemmin kohdistuvaksi konsernin talousjohdon kanssa. Talouspalveluiden edustajat osallistuivat useiden taloushallinnon tietojärjestelmien (NRTMynla, konserniraportointi, johdon tietojärjestelmät ja sähköisen laskutus) kehittämishankkeisiin Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät Liikelaitoksen merkittävimmät strategiset ja toiminnalliset riskit liittyvät toimintaympäristön äkillisiin tai pitkäkestoisiin muutoksiin, yhteistyökumppanuusmuutoksiin sekä omaan liiketoiminnalliseen osaamiseen ja resursointiin. Merkittäviä riskejä pyritään hallitsemaan ylläpitämällä ja kehittämällä liikelaitoksen omaa liiketoimintaosaamista sekä kykyä ennakoida ja hallita liiketoimintamuutoksia sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että palvelujen kehittämisessä tarkastellaan asiakkaiden kanssa kokonaisprosesseja HUS-tasoisesti ja vältetään siten osaoptimointia. Liikelaitoksen tavoitteiden toteutuminen on sidoksissa sairaanhoidon puolella tapahtuvien muutosten, esimerkiksi tietojärjestelmien käyttöönottojen aikatauluihin. Tavoitteena on hallita näitä epävarmuustekijöitä tiiviillä yhteistyöllä, tarvittavilla varasuunnitelmilla ja joustavilla palvelumalleilla. Yhteistyökumppaniriskiä pyritään minimoimaan hakemalla alan johtavia toimijoita yhteistyökumppaneiksi sekä solmimalla ja rakentamalla pitkäkestoisia kumppanuuksia. Liiketoiminnan kannattavuusriskiä pienennetään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä

5 kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla. Palvelutoiminnan laatuun ja sujuvuuteen kohdistuu henkilöstöön liittyviä riskejä. Toiminnan uudistaminen ja henkilöstön eläköityminen vaikuttaa osaamiseen ja palvelutoiminnan sujuvuuteen. Henkilöstön osaamista vahvistetaan koulutuksen, kehityksen ja kriittiset osaamiset turvaavien rekrytointien avulla. Liikelaitoksen palvelut sisältävät tietosuojaan ja tietoturvaan liittyviä riskejä. Sähköisen asioinnin laajentuminen ja tietotekniikan hyödyntäminen palveluprosesseissa edistävät tuottavuutta. Samanaikaisesti palvelujen riippuvuus tietotekniikasta ja alttius mahdollisille häiriöille kasvavat, mikä edellyttää vahvaa toiminnan sujuvuuden ja jatkuvuuden varmistamista erilaisten häiriötilanteiden varalta. Varautuminen ja riskienhallinta tapahtuu yhteistyössä HUS:n konsernin tietoturva- ja riskienhallintaorganisaation kanssa. Tietosuojaohjeistuksen tuntemusta ja noudattamisen valvontaa tehostettiin esimiestyössä. Vuonna 2010 laaditaan erillinen riskienhallintasuunnitelma konsernin ohjeistuksen mukaisesti Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäinen valvonta on osa johtamista ja siihen sisältyy kaikki ne toiminnat, joilla tavoitellaan liikelaitokselle asetettujen tavoitteiden toteuttamista säädösten ja ohjeistuksen mukaisesti. HUS-Servis liikelaitoksen päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan lakia, HUS:n hallintosääntöä, liikelaitoksen johtosääntöä ja sisäistä toimintaohjetta sekä konsernin oheistusta. Palvelukuvauksissa on kuvattu tehtävät ja vastuut asiakkaiden ja HUS-Servisin välillä. Prosessien kehittämisessä panostetaan laadun varmistukseen. Sisäisessä valvonnassa noudatetaan konsernin sisäisen tarkastusyksikön ohjeistusta. Sisäisen valvonnan kannalta keskeisiä toimintoja ovat päätöksentekomenettely, sopimukset ja hankintatoimi sekä laskutus ja niihin liittyvät järjestelmät. Päättyneellä tilikaudella suoritettiin tarkastus ulkopuolisen tarkastusyhteisön toimesta. Tarkastuksessa seurattiin johtokunnan tekemien päätösten toteuttamista ja perehdyttiin taloushallinnon sisäisen valvonnan järjestelyihin. Tarkastus käsitti sisäisen ja ulkoisen myynti- ja hankintatoiminnan, palkanlaskennan ja pysyvien vastaavien tarkastuksen. Tarkastuksessa ei tullut ilmi merkittäviä puutteita. Sisäisen valvonnan ohjeistus tarkistetaan vuonna 2010 konsernin ohjeistuksen mukaisesti. Hankintatoimessa noudatetaan hankintalakia ja HUSin hankintaohjetta sekä hyödynnetään HUS-Logistiikan hankintalakimiehen palveluja. Digitaalisen saneluratkaisun hankinnan markkinaoikeuskäsittely ratkaistiin HUSin hyväksi, sitä seuranneen korkeimpaan hallinto-oikeuteen lähetetyn valituksen käsittely on kesken.

6 Strategiset päämäärät HUS-Servisin strategiset päämäärät ovat: 1. Tasapainoinen talous ja tuottavuus toimialan parhaimmistoa 2. Olemme haluttu kumppani 3. Toimialan kilpailukykyisimmät palvelut 4. Teemme yhteistyötä alan parhaiden toimijoiden kanssa 5. Vakioidut ja nokkelat prosessit takaavat edelläkävijyyden 6. Henkilöstön ja johdon palvelukyky, ammattitaito ja kehittämisinto ovat onnistumisen perusta Strategisten tavoitteiden toteutuminen Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus HUS-Servisin menestystekijöitä ovat asiakaspalvelukulttuurin rakentaminen ja asiakaslähtöinen toimintatapa. Asiakkuudenhallinnan ensivaiheessa liikelaitokselle luotiin asiakkaiden kanssa yhteistyössä palvelukuvaukset ja asiakaskohtaiset palvelujen käyttöä kuvaavat liitteet sekä seurantaa varten asiakaskohtaiset talous- ja suoriteraportit palveluittain. Palveluiden kehittämiseksi asiakkaan kanssa osallistutaan tilaajatiimitoimintaan. Palveluiden kehittämiseksi ja yhteistyön turvaamiseksi on nimetty eri palveluille yhteyshenkilöt. Keskitetty palautteiden hallinta otettiin käyttöön ja laadun seurantaa sekä palvelutasojen määritystä tehtiin yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakaslähtöisyys merkitsee uudenlaisen palvelukulttuurin omaksumista jokaiselle HUS-Servisin työntekijälle. Asiakaslähtöisyyden omaksumiseen julkaistiin liikelaitoksen työntekijöille asiakaspalvelussa toimiminen ohjeistus esimiesten toimeenpantavaksi. Asiakastapaamisia ja eri sidosryhmien yhteistyötä ja asiakassuhteiden hoitoa parannetaan edelleen vuonna HUS-Servisin ensimmäisen asiakastyytyväisyysmittauksen toteutti Taloustutkimus Oy. Internet-kyselynä toteutettuun tutkimukseen vastasi yhteensä 1137 (3633) HUS-Servisin asiakasta loka-marraskuussa Kyselyn vastausprosentti oli 31. Taloustutkimuksen mukaan vastausprosenttia voidaan pitää Internet-kyselyssä hyvänä. Kokonaistyytyväisyys HUS-Servisiin on 3,55, tuloskortin tavoitteen ollessa 4 (asteikolla 1-5). HUS-Servisin vahvuuksia olivat palkkapalvelut ja lähettipalvelut, joissa kokonaistyytyväisyys oli erittäin hyvä (>4). Tyytyväisyys oli korkeaa tasoa myös potilasasiakirjapalveluissa ja aulapalveluissa. Haasteina ovat palvelussuhdeasiat ja hallintoasiakirjat, joissa tyytyväisyys on kohtalainen. Erityisesti järjestelmien käytettävyys ja toimivuus herätti tyytymättömyyttä. Tyytyväisyyden parantamisen keinoina nähdään mm. tietojärjestelmäsovellusten toimivuuteen, käytettävyyteen ja käyttäjien valmiuksiin sekä yhteistyön toimivuuteen panostaminen. Tietojärjestelmiä kehitetään yhteistyössä järjestelmien konserniomistajien sekä tietojärjestelmäpalvelut tuottavan HUS-Tietotekniikka liikelaitoksen kanssa.

7 HUS-Servisin tavoitteet ja mittarit 2009 Tulokset 2009 Asiakkaiden kanssa tehdyt sopimukset toteutuvat Palvelusopimukset tehty mennessä Palvelusopimukset tarkistettu 1-6/2009 toteutumien perusteella toteutui: tarkennetut sopimukset toimitettiin allekirjoitettaviksi 6/2009 Asiakas kokee saaneensa hyötyä Asiakastyytyväisyysmittari laadittu (tilaaja-käyttäjä) 0-mittaus tehty mennessä ei toteutunut: kysely toteutettiin loka-marraskuussa, tulokset raportoitiin 12/2009 Prosessit ja rakenteet HUS-Servisin 14:ää eri palvelua (potilas- ja hallintoasiakirja- ja tekstinkäsittelypalvelut; aula-, puhelin-, lähetti- ja potilaskuljetuspalvelut; palkka-, palvelussuhde-, rekrytointi- ja koulutuspalvelut; osto- ja myyntireskontra- sekä kirjanpitopalvelut) kutsutaan ydinprosesseiksi. Ydinprosessien tuottavuuden, taloudellisuuden ja laadun mittarit sekä tavoitearvot määriteltiin ja ne ovat käytössä. Systemaattinen prosessijohtaminen vaatii kuitenkin edelleen kehittämisponnisteluja. Jokainen ydinprosessi kuvattiin ylätasolla ja osa alemmalla tasolla. Prosessien kuvaamisen lähtökohtana oli selvittää rajapinnat asiakkaan tehtävien kanssa ja tehostaa omien prosessien toimintaa. Erityisesti kiinnitettiin huomioita manuaaliprosessien automatisointiin ja kehitystoimenpiteisiin. Näitä olivat muun muassa digitaalisen saneluratkaisun kuvaus, potilaskuljetuksen tilausjärjestelmän kuvaus, koulutus- ja palkkapalvelujen prosessikuvaukset sekä keskitettyjen puhelinpalvelujen käyttöönotto. HUS-Servisin tavoitteet ja mittarit 2009 Tulokset 2009 Suorituskykymme kehittyy Ydinprosessien (14 kpl) tuottavuus: suorite/henkilötyövuosi taloudellisuus: kustannus/suorite laatu: automaatioaste, virheiden osuus, läpimeno- ja vasteaika 1) Mittarit määritetty ja käytössä 1-3/2009 tiedoilla 2) Tavoitteen mukainen trendi kaikilla valituilla mittareilla 10/14 prosesseista toteutui: 1) Mittarit käytössä ja raportoitu 1-3/2009 tiedoilla 4/2009 2) Mittareiden käsittely joryssä 4 krt./vuosi, palvelualueiden ohjausryhmissä kuukausittain.

8 Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta HUS-Servisin merkittävät projektit ovat osana HUS:n projektisalkkua ja kehittämistoimintaa. Projektisalkun tilannetta seurattiin kolmannesvuosittain liikelaitoksen johtoryhmässä. Tärkeimmät projektit olivat digisanelun palveluhankinta, keskitettyjen neuvontapalvelujen käyttöönotto, prosessien suoriutumismittareiden kehittäminen, henkilöstön hyvinvointiin ja asiakkuuksien kehittämiseen liittyvä tiimien palveluinnovaatioiden kehittämishanke. Palveluinnovaatiohankkeessa tehdään tutkimusyhteistyötä kumppanien, mm. Työterveyslaitoksen tutkijoiden kanssa. Lisäksi oltiin mukana aktiivisesti konsernitason tai muiden liikelaitosten projekteissa: johtamisen ja toiminnanohjauksen raportoinnin hanke, yleistilausjärjestelmä -hanke ja sähköisen laskutuksen kehittäminen. Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen Liikelaitoksen ensimmäisenä vuonna muutoksia koettiin melkein kaikissa yksiköissä. Suurella osalla työntekijöistä vaihtui lähiesimies ja toimintatavat muuttuivat monessa työyhteisössä. Uuden liikelaitoksen onnistumisen edellytyksenä on, että henkilöstö innostuu ja sitoutuu palvelutoimintaan. Yhteistoiminta henkilöstön kanssa käynnistettiin jo liikelaitoksen valmisteluvaiheessa. Yhteistyötoimikunta kokoontui yhdeksän kertaa. Esimiesvalmennus toteutettiin 90%:sti koko liikelaitoksessa ja asiakaspalveluosaamisen toimintamalli luotiin. Sairauspoissaolot ylittyivät tavoitteesta, joka asetettiin ilman vertailutietoa edellisestä vuodesta. Eniten oli keskipitkiä, 4-16 vrk kestäviä sairauspoissaoloja. Toimenpiteinä on käynnistetty työkyvyn tukiprosessin mukaiset ja muut työkyvyn tukitoimenpiteet. Omana kokonaisuutena aloitettiin syksyllä yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa Työsuojelurahaston tukemana tiimien palveluinnovaatioiden kehittämishanke. Kehittämishankeen tavoitteena oli luoda tiimeille yhteinen toimintatapa kehittää palveluja läheisessä vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa, tukea henkilöstön hyvinvointia sekä motivoida ja innostaa työntekijöitä, ja tuottaa henkilöstön hyvinvoinnin ja tiimien toiminnan kehittymistä kartoittava mittari. Hanke jatkuu vuoden 2010 puolelle, jolloin hankkeen hyödyt alkavat toteutua ja jatkopäätökset tehdään. Servisin henkilöstön työn imu (4,2) oli kansallista tasoa (4,0) korkeampi. Oppilaitosyhteistyö käynnistettiin syksyllä ammattikorkeakoulu Haaga-Helian kanssa. Tavoitteena on tehdä yhteistyötä laaja-alaisesti kehittämisen, erilaisten projektien ja harjoittelun merkeissä. Työolobarometrin esimiesindeksin tavoitteena oli 3,4 HUSin vuoden 2008 keskiarvon perusteella. Syksyllä tehdyssä työolobarometrissä tavoiteltu esimiesindeksi lähestulkoon saavutettiin ja indeksilukuna oli 3,35. Servisin esimiesindeksi oli kuitenkin matalampi kuin koko konsernin esimiesindeksi 3,52. Työolobarometrissä korostui muutosjohtaminen. Verrattuna vuonna 2008 tehtyyn työolobarometriin niiltä osin kuin se oli mahdollista parannusta oli tapahtunut lähes kaikilla barometrin osa-alueilla lähes kaikilla vastuualueilla. HUS-Servisin tavoitteet ja mittarit 2009 Tulokset 2009 Perustaso palveluosaamisessa on saavutettu Hyväksytty arvosana peruskoulutuksesta 100 % henkilöstöstä toteutui: Toimintamalli toimeenpantu esimieslinjassa 9/2009 Henkilöstö innostuu ja sitoutuu palvelutoimintaan Toimintamuutoksiin johtaneet palkitut kehittämisideat Kriteeristö ja periaatteet sovittu 6/2009 toteutui: Käsitelty joryssä 6/2009

9 Mielekkäät työtehtävät ja hyvä yhteistyö tiimeissä 1) Työolobarometrin esimiestyöindeksi 3,4 2) Tiimin toimivuus mittari määritetty ja lähtömittaus tehty 9/2009 toteutui osittain: 1) Työolobarometrin esimiestyöindeksi 3,35 2) lähtömittaus toteutettu 8/2009 Talous Ensimmäisen toimintavuoden tavoitteena oli peruspääoman koron (3 %) ja tilikauden nollatulos-tavoitteen lisäksi liikelaitoksen tehokas käynnistyminen. Tilikauden ylijäämäinen tulos perustui parantuneeseen tuottavuuteen ja toimintakulujen alitukseen. Merkittävin alitus talousarvioon nähden oli henkilöstökuluissa. Alitus perustuu henkilöstön määrän vähentymiseen. Muu alitus on seurausta erittäin tiukasta kulukontrollista. HUS-Servisin toiminta tehostui vuoden 2009 aikana 8,1 % kun huomioidaan talousarvioon sisällytetty 2 % tuottavuustavoite sekä sisäisten asiakkaiden vähennykset myyntitarjoukseen 2009 nähden. Sisäisen laskutuksen näkökulmasta tehostumisesta saavutettu hyöty asiakkaille oli 3 milj. euroa (6 %) asiakashyvitys huomioiden. Tasapainoinen talous HUS-Servisin tavoitteet ja mittarit 2009 Tulokset 2009 Tilikauden tulos 0 euroa toteutui: Tilikauden tulos ,61 euroa ylijäämäinen (asiakashyvityksen n.1,3 miljoonaan euroa) jälkeen. Parantunut tuottavuus ja kustannustehokkuus toteutui: 1) jalostusarvo/henkilöstökulut 2) myyntituotot/henkilötyövuodet 3) henkilöstökulut/myyntituotot 4) toimintakulut/henkilötyövuodet 5) painotettu suoritemäärä/henkilötyövuodet Tunnusluvut käytössä kattaen 80 % toiminnasta ja raportoitavissa 3/2009. Tavoitteen mukainen trendi neljännesvuosittain. 1) toteutui: 1,09 (1,01) 2) ei toteutunut: (68 923) 3) toteutui: 0,59 (0,62) 4) toteutui: (68 757) 5) ei toteutunut: lähtötiedot puutteelliset Tunnusluvut raportoitiin 1-3/2009 tiedoilla 4/2009 Luvut eivät sisällä asiakashyvitystä

10 Tuloslaskelma ja tase TULOSLASKELMA Tuloslaskelma TP 2008 TA 2009 TP 2009 Muutos-% (tuhansina euroina) TP 09/TA 09 Toimintatuotot ,3 Myyntituotot ,1 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,9 Henkilöstökulut ,5 Palvelujen ostot ,5 Aineet tarvikkeet ja tavarat ,0

11 Muut toimintakulut ,1 Toimintakate ,4 Rahoitustuotot ja -kulut ,1 Vuosikate ,0 Poistot ja arvonalentumiset ,5 Tilikauden tulos , Liikevaihto ,47 Liiketoiminnan muut tuotot ,59 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,21 Palvelujen ostot , ,35 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,56 Henkilösivukulut Eläkekulut ,48 Muut henkilösivukulut , ,74 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,88 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrat ,73 Muut kulut , ,38 Liikeylijäämä ,71 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot kuntayhtymältä ,87 Muut rahoitustuotot 3 542,64 Kuntayhtymälle maksetut korkokulut -856,38 Korvaus peruspääomasta ,27 Muut rahoituskulut -479, ,90 Tilikauden ylijäämä ,61 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 177,97 Kuntayhtymän sijoittaman pääoman tuotto, % 177,86 Voitto, % 2,63

12 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto ,99 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ,50 Aineelliset hyödykkeet yhteensä ,49 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset ,21 Saamiset kuntayhtymältä* ,41 Muut saamiset ,29 Siirtosaamiset ,94 Saamiset yhteensä ,85 Rahat ja pankkisaamiset ,05 VASTAAVAA YHTEENSÄ ,39 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma ,05 Tilikauden ylijäämä ,61 Oma pääoma yhteensä ,66 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat ,21 Muut velat ,54 Siirtovelat ,98 Vieras pääoma yhteensä ,73 VASTATTAVAA YHTEENSÄ ,39 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 17,74 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 12,96

13

14 * sisäinen clearing-tili

15 Investointien toteutuminen HUS-Servisin investoinnit ovat toiminnan luonteesta johtuen pienet. Investointien toteutumisaste oli 65 %. Vuonna 2009 hankittiin Meilahden sairaalan arkistoon siirtohyllyt ja postikeskukseen lajitteluhyllyt. Tietohallintohankkeita olivat titania-sinfo -integrointi ja potilaskuljetuksen tilausjärjestelmä. INVESTOINNIT (1 000 euroa) TP 2008 TA 2009 TP 2009 Poikk. TP 09/ TA 09 Alle euron investoinnit Laitehankkeet ( euroa) Tietohallintohankkeet Rakennushankkeet (ulkopuolisissa tiloissa) euron tai sen ylittävät investoinnit hankekohtaisesti INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSLASKELMA Liikeylijäämästä johtuen toiminnan ja investointien rahavirta on ylijäämäinen ja ylitti talousarviossa arvioidun summan ( euroa). Vuoden 2009 aikana ei tarvittu pitkäaikaista rahoitusta.

16 Liikelaitoksen toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ,71 Poistot ja arvonalentumiset ,88 Rahoitustuotot ja -kulut , ,49 Investointien rahavirta Investointimenot ,32 Toiminnan ja investointien rahavirta ,17 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kuntayhtymältä ,15 Saamisten muutos muilta ,44 Korottomien velkojen muutos muilta , ,12 Rahoituksen rahavirta ,12 Rahavarojen muutos ,05 Rahavarojen muutos Rahavarat ,05 Rahavarat , ,05 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 1 267,25 Kassan riittävyys, pv* 53,68 Quick ratio* 1,19 Current ratio* 1,19

17 HUS-Servisin johtokunta Liikelaitoksella on johtokunta, johon kuuluu viisi jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus nimittää johtokunnan valtuuston toimikaudeksi. Johtokunnassa tulee johtosäännön mukaan olla edustettuna toimialan ja liikkeenjohdon kokemusta ja osaamista sekä kunnallishallinnon asiantuntemusta. Henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa. HUS-Servisin johtokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Aarno Turunen (varahenkilö John Liljelund), varapuheenjohtajana Sami Heistaro (varahenkilö Mirja Halonen) sekä jäseninä Mikko Kärkkäinen (varahenkilö Anita Lehtinen-Toivola), Riitta Lahtela-Mällinen (varahenkilö Mikko Leppänen) ja Terhi Mäki (varahenkilö Karita Toijonen). Henkilöstön edustajana oli Anja Lehtosaari. Esittelijänä johtokunnan kokouksissa toimi liikelaitoksen toimitusjohtaja Leena Koponen. Johtokunnan sihteerinä toimi talouspäällikkö Teo Tammi. Johtokunta kokoontui vuoden 2009 aikana kuusi kertaa. Alkusyksystä järjestettiin johtokunnan ja johtoryhmän yhteinen seminaari, jossa käsiteltiin mm. liikelaitoksen strategiaa, tavoitteita ja toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

18 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT HUS-SERVIS Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeiden käyttöönottokuukaudesta alkaen. Poistoajat ovat: Muut pitkävaikutteiset menot 3-7 vuotta Koneet ja kalusto 3-10 vuotta Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoonsa tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen jaksotus Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu kuluksi niiden syntymisvuonna. Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Edellisen tilikauden taseen jaottelua on muutettu vastaamaan kuluvan tilikauden jaottelua. HUS:n sisäisen clearing-tilin saldo on siirretty vertailutaseessa rahavaroista saamisiin Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuottojen erittely TOIMINTATUOTOT 2009 euroa 2008 euroa Myyntituotot muusta toiminnasta ,99 0,00 josta sisäinen myynti ,17 0,00 ulkoinen myynti ,82 0,00 jäsenkunnille ,63 0,00 muille ,19 0,00 Myyntituotot muusta toiminnasta 5 650,00 0,00 Muut myyntituotot ,39 0,00 MYYNTITUOTOT YHTEENSÄ ,38 0,00 TUET JA AVUSTUKSET 3 696,09 0,00 MUUT TOIMINTATUOTOT ,31 0,00 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,06 0,00 Poistot ja arvonalentumiset Tase-eräkohtainen poistoerittely on esitetty tasevastaavien liitetiedoissa.

19 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet PYSYVÄT VASTAAVAT Koneet ja Keskeneräiset Yhteensä kalusto hankinnat Poistamaton hankintameno , ,05 Lisäykset tilikauden aikana , , ,32 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Keh aktivoinnit , ,00 0,00 Siirrot erien välillä Tilikauden poisto , ,88 Poistamaton hankintameno , , ,49 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , ,49 Lyhytaikaiset saamiset tytäryhteisöiltä, osakkuus- ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset ,38 0,00 Yhteensä ,38 0,00 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Muut tulojäämät ,94 0,00 Yhteensä ,94 0, Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Lyhytaikaiset velat saman tytäryhteisöille, osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille euroa euroa Velat tytäryhteisöille Ostovelat ,60 0,00 Yhteensä , ,77

20 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät euroa euroa Palkkojen ja sivukulujen jaksotukset ,98 0,00 Yhteensä ,98 0, Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä tehtäväalueittain Lukumäärä Lukumäärä Hoitohenkilökunta 6 0 Muu henkilökunta Yhteensä Henkilöstökulujen erittely Vuosi 2009 euroa Vuosi 2008 euroa Palkat ja palkkiot ,09 0,00 Lomapalkkavelan muutos ,68 0,00 Henkilöstösivukulut ,18 0,00 Henkilöstökorvaukset ,21 0,00 Henkilöstökulut yhteensä ,38 0,00

21 Tilikauden tuloksen käsittely HUS-Servisin johtokunta esittää, että tilikauden tulos ,61 euroa siirretään edellisten tilikausien ylijäämä -tilille Tilinpäätöksen allekirjoitus HUS-Servis liikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt vuoden 2009 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ja siihen sisältyvän esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä sekä varmentanut tilinpäätöksen kuntayhtymän hallitukselle esittämistä varten. Helsingissä 23. päivänä helmikuuta 2010 Aarno Turunen Sami Heistaro Anita Lehtinen-Toivola Riitta Lahtela-Mällinen Terhi Mäki Leena Koponen