Tapaamispaikkatoiminnan laatukriteerit
|
|
- Anna-Leena Rantanen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tapaamispaikkatoiminnan laatukriteerit Ensi- ja turvakotien liitto ry
2 1
3 Ensi- ja turvakotien liitto ry Tapaamispaikkatoiminnan laatukriteerit Hyväksytty liittohallituksessa Sisältö: Johdanto 2 Tapaamispaikkatoiminnan tavoitteet 2 Toimintaa ohjaavat arvot 3 Tapaamispaikan asiakas 4 Tapaamispaikkatoiminnan prosessi 5 Tapaamispaikan palvelut 6 Laatu 6 Tapaamispaikkatoiminnan laatukriteerit 7 Rakennekriteerit 7 Prosessikriteerit 8 Tuloskriteerit 10 Tapaamispaikkatoiminnan käsitteet 11 2
4 JOHDANTO Ensi- ja turvakotien liitto on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen kansalais- ja lastensuojelujärjestö, joka koostuu Helsingissä sijaitsevasta keskusjärjestöstä ja 29 jäsenyhdistyksestä eri puolella Suomea. Liiton yhteiskunnallinen tehtävä on puolustaa lapsen etua, turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta sekä ehkäistä perheväkivaltaa. Liitto jäsenyhdistyksineen on kansalais- ja lastensuojelujärjestö. Ensi- ja turvakotien liiton toiminta perustuu tasa-arvoon, solidaarisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Liiton jäsenjärjestöt ovat kansalaisjärjestöjä, jotka tuottavat laitos- ja avopalveluita, vaikuttavat yhteiskunnallisesti ja tarjoavat kansalaisille osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnalla huolehditaan siitä, että lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 2 :ssä tarkoitettu tapaamisoikeus toteutuu lapsen edun mukaisesti. Tapaamispaikkatoiminta mahdollistaa lapsen ja tapaajavanhemman yhteydenpidon silloin, kun se ei turvallisuussyistä muuten ole mahdollista. Tapaamisten valvonta perustuu joko sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen, jossa määritellään tarvittavien toimenpiteiden sisältö. Tapaamispaikoissa voidaan toimijasta riippuen toteuttaa valvottuja tapaamisia, tuettuja tapaamisia ja valvottuja vaihtoja. Tapaamispaikkatoiminta on erityisosaamista vaativaa ammatillista palvelua. Se alkoi Suomessa keväällä 1982 Porin Ensi-Kotiyhdistyksessä yhteistyössä Porin kaupungin lastensuojelutoimiston kanssa. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset tarjoavat nykyään ammatillista tapaamispaikkatoimintaa useilla paikkakunnilla Suomessa Helsingistä Lappiin. Niiden tapaamispaikkatoimintaa ohjaavat Ensi- ja turvakotien liiton tapaamispaikkatoiminnan laatukriteerit. Syitä palvelun tarpeeseen ovat muun muassa vanhempien riitaisuus, tapaamis- ja huoltoriidat, tapaajavanhemman päihde- tai mielenterveysongelmat, perheessä ilmenevä väkivalta sekä huoli lapsen turvallisuudesta. Tapaamiset järjestetään joko käräjäoikeuden tai sosiaaliviranomaisen päätöksellä. Huomattava osa asiakkaista on kodistaan toisaalle sijoitetuttuja lapsia, joiden tapaamiset vanhempansa tai vanhempiensa kanssa järjestetään sosiaaliviranomaisen päätöksellä tapaamispaikassa. TAPAAMISPAIKKATOIMINNAN TAVOITTEET Tapaamispaikkatoiminta mahdollistaa lapsen ja häntä tapaavan vanhemman yhteydenpidon. Tapaamiset toteutetaan lapsen etua valvoen tapaamissopimuksen mukaisesti. Toiminnan tavoite on vahvistaa ja rakentaa lapsen ja tapaajan suhdetta, tukea tapaajan vanhemmuutta, rakentaa lapsen vanhempien välistä yhteistyötä ja suojella lapsuutta. Tapaamispaikan asiakkaat ovat usein kokeneet vaikeita asioita elämässään. Lapsi saattaa olla huostaan otettu ja sijoitettu, tai vanhempien vaikea eroprosessi jatkuu lapsen huoltoriitana käräjäoikeudessa. Lapsen turvallisuuden tunne voi olla pahasti järkkynyt. Tapaamispaikoissa keskitetään voimavaroja asiakkuuden alkaessa erityisesti alkuhaastatteluihin. Lapsi, tapaaja ja lähivanhempi haastatellaan kukin erikseen, jotta he tulevat yksilöinä kuulluiksi. Käräjäoikeuden 3
5 tai sosiaaliviranomaisen päätökset tapaamisista pyritään toteuttamaan päätöksen mukaisesti. On kuitenkin mahdollista, että sopimusta räätälöidään kunkin perheen kanssa yksityiskohtaisemmaksi tapaamisten aikataulun suhteen. Asiakkuuden alkamisen edellytys tapaamispaikkatoiminnassa on, että kaikki osapuolet hyväksyvät tapaamispaikan säännöt ja toimintaperiaatteet. Tapaamisten tavoitteita tarkastellaan lapsen, tapaajavanhemman, lähivanhemman ja sosiaalityön näkökulmasta, lapsen näkökulmaa painottaen. Tapaamisten ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT TAPAAMISPAIKAN ARVOT Lapsen etu Rohkeus Turvallisuus Osallisuus Inhimillisyys Lapsen etu Lapsuutta suojellaan järjestämällä lapselle turvallinen tapaaminen Lasta kuullaan ja tuetaan tapaamisessa. Lapsen yhteyden säilyminen sekä vanhempiinsa että lähisukulaisiinsa turvataan. Lapsi saa apua myönteisen kuvan muodostamiseen vanhemmastaan. Lapsen vanhempia autetaan ymmärtämään lapsen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia tarpeita. Rohkeus Työntekijöillä on rohkeutta olla lapsen puolella ja tuoda lapsen ääni kuuluviin. Työntekijät huolehtivat, että toteutuvat tapaamiset sujuvat sopimuksen mukaisesti tapaamispaikan toimintaperiaatteita noudattaen. Työntekijöillä on rohkeutta nostaa vaikeitakin asioita keskusteltavaksi. Turvallisuus Turvalliset tapaamiset ovat toiminnan lähtökohta Tapaa perustuu avoimuuteen, luottamukseen ja kunnioittavaan keskinäiseen vuorovaikutukseen. Tapaamispaikan puitteet ja ilmapiiri vahvistavat turvallisuudentunnetta. 4
6 Osallisuus Asiakas saa kokemuksen omien mielipiteidensä, kokemustensa ja toimintansa merkityksellisyydestä. Lapsen osallisuus on sitä, että hän voi olla mukana määrittämässä, toteuttamassa ja arvioimassa hänen etunsa turvaamiseksi tehtävää työtä. Lapselle kerrotaan tapaamiseen liittyvistä asioista ja hänen perheensä tilanteesta lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Vanhemmat tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi, ja heitä autetaan näkemään asioita lapsen näkökulmasta. Inhimillisyys Asiakkaita kunnioitetaan ja arvostetaan oman elämänsä asiantuntijoina. Asiakkaita tuetaan ja ohjataan heidän voimavaransa huomioiden. Työntekijät toimivat puolueettomasti, he tukevat lasta ja kumpaakin vanhempaa tasa-arvoisesti. TAPAAMISPAIKAN ASIAKAS Lapsi Lapsen hyvinvoinnin ensisijaisuus ja lapsuuden suojelu ovat toiminnan perusta. Lapsen oikeus tavata kumpaakin vanhempaansa ja säilyttää suhteensa heihin on tapaamispaikkatoiminnan lähtökohta. Tapaajavanhempi Tapaajavanhempi on vanhemmista se, joka tapaa lastaan tapaamispaikassa. Lähivanhempi Lähivanhempi on se, jonka luona lapsi asuu. Sijaisvanhemmat Sijaisvanhemmista puhutaan silloin, jos lapsi on sijoitettu perheeseen, josta hän käy tapaamispaikassa tapaamassa biologista vanhempaansa tai vanhempiaan. Sukulaiset ja muut lapselle tärkeät henkilöt Tapaamispaikassa on mahdollisuus järjestää lapsen sukulaisten ja muiden hänelle tärkeiden henkilöiden tapaamisia. Niistä on sovittava tapauskohtaisesti etukäteen. Yhteistyöviranomainen Käräjäoikeus ja kunnan lastenvalvojat sekä lastensuojelu ovat tapaamispaikkatoimintaa tarjoavien Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten yhteistyökumppaneita ja -asiakkaita, joiden viranomaispäätöksellä ja vahvistetulla sopimuksella tapaamiset järjestetään. 5
7 TAPAAMISPAIKKATOIMINNAN PROSESSI Kun tapaamispaikkaan otetaan yhteyttä asiakkuuden mahdolliseksi aloittamiseksi, tapaamispaikka tarvitsee riittävät tiedot arvioidakseen, voidaanko asiakkuus toteuttaa. Työntekijöiden velvollisuus on arvioida, voidaanko toivottu palvelu järjestää siten, että lapsen etu toteutuu. Asiakkuuden alkaessa tapaamispaikka tarvitsee: perustellut päätökset tapaamisten järjestämiselle sosiaalitoimen tai käräjäoikeuden päätöksen tai vanhempien allekirjoittaman ja lastenvalvojan vahvistaman sopimuksen tapaamisista. maksusitoumuksen 6
8 TAPAAMISPAIKAN PALVELUT Tapaamisten valvonta perustuu joko viranomaisen vahvistamaan sopimukseen tai oikeuden päätökseen. Myös lapsen vanhemmat ovat voineet tehdä keskinäisen, lastenvalvojan luona vahvistetun sopimuksen valvotuista tapaamisista. Valvottu tapaaminen Valvotussa tapaamisessa valvonta on jatkuvaa. Siitä on päätetty esimerkiksi silloin, kun lapsen turvallisuuteen liittyy erityistä huolta. Tapaamisessa on kaksi työntekijää, joista toinen on koko ajan näköja kuuloetäisyydellä tapaajista ja toinen tarvittaessa nopeasti saatavilla. Valvotun tapaamisen kesto on enimmillään kolme tuntia. Tuettu tapaaminen Tuetussa tapaamisessa työntekijä on tarvittaessa saatavilla. Tuettu tapaaminen voidaan järjestää esimerkiksi silloin, kun vanhemmuudessa tarvitaan tukea, huolto- ja tapaamisselvitykset ovat kesken tai vanhempien välillä on luottamuspula. Valvottu vaihto Valvotussa vaihdossa työntekijä mahdollistaa lapsen siirtymisen toisen vanhemman luokse turvallisesti niin, ettei hän joudu keskelle vanhempiensa ristiriitoja. Vaihto voidaan tehdä niin, että vanhemmat eivät kohtaa toisiaan. LAATU Laatutyöskentely on sekä asenne että työtapa. Se on tahto tehdä työtä niin, että se palvelee asiakkaita ja yhdessä sovittuja tavoitteita ja että työssä opitaan jatkuvasti. Organisaation kaikilla toimijoilla on mahdollisuus ja vastuu, ensisijaisesti oman tehtävänsä kautta, huolehtia toiminnan laadusta ja kehittämisestä. Tapaamispaikkatoiminnan laatutyö on kiinteä osa Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten laatutyön kokonaisuutta. Jatkuvan kehittymisen ajatus ohjaa laatutyöskentelyä. Laatukehässä kuvataan jatkuvan kehittämisen ajatus vaiheittaisena, jatkuvan oppimisen prosessina. Paranna Suunnittele Korjaavat toimenpiteet Suunnitelmat Strategiat Itsearvioinnit Auditoinnit Perustehtävä Toteutus Arvioi Toimi Laatukehä (ns. Demingin ympyrä). Suunnittele, toimi, arvioi, paranna 7
9 Laatu on sisäänrakennettu kaikkeen toimintaan, eikä se ole irrallaan jokapäiväisestä työstä. Laatua voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Usein laaduksi ymmärretään organisaation, prosessin, tuotteen tai palvelun ominaisuuksien kyky täyttää asiakkaiden ja muiden sidosryhmien asettamat vaatimukset ja odotukset. Asiakas on yleensä laadun paras arvioija. Laatukriteeri on laadun määrittämisen perusteeksi valittu ominaisuus. Laatukriteerien avulla ilmaistaan, millaista työn tulosta tavoitellaan ja arvioidaan, onko työn tai palvelun laatutavoitteet saavutettu. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten tapaamispaikkatoiminnan laatukriteerit on rakennettu prosessin, rakenteen ja tuloksen mukaan. Prosessin laatu kertoo siitä, minkälaista työskentely on. Se kuvaa tapaamispaikkatoiminnan perustehtävän, tarkoituksen ja toteuttamisen eri vaiheet ja sisällön. Rakenteen laatu viittaa niihin puitteisiin ja edellytyksiin, joissa työtä tehdään. Siihen kuuluvat muun muassa tilat ja resurssit. Tuloksen laatu tarkastelee sitä, mitä saadaan aikaiseksi eli kuinka hyvin toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan. Tapaamispaikkatoimintaa ohjaavat kaikissa Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä yhteiset laatukriteerit. Laatukriteerit mahdollistavat palveluiden yhdenmukaisuuden ja auttavat palvelun tarjoajaa johtamaan, suunnittelemaan ja seuraamaan tavoitteiden saavuttamista. Ne ohjaavat työskentelyä ja tarjoavat sille viitekehyksen. Laatukriteerien avulla luodaan myös yhteistä ymmärrystä, kieltä ja käsitteistöä tapaamispaikkatyöhön. Laatukriteerien kautta työ ja sen sisältö tulevat näkyviksi asiakkaille, yhteistyökumppaneille, palveluiden ostajille ja rahoittajille. Tapaamispaikan asiakkaat ovat saamansa palvelun asiantuntijoita ja arvioijia. Heidän palautettaan kerätään käytettäväksi toiminnan ja laadun arvioinnissa sekä kehittämistyössä. Laatukriteerit arvioidaan kahden vuoden välein. TAPAAMISPAIKKATOIMINNAN LAATUKRITEERIT 1. Rakennekriteerit 1.1. Turvallisuus Tapaamispaikassa on ajantasainen turvallisuussuunnitelma Tapaamispaikkatoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota lasten ja aikuisten turvallisuuteen. Työntekijät tuntevat työpaikan turvallisuuteen liittyvät ohjeet ja käytännöt. Tapaamispaikassa käydyt keskustelut eivät kuulu muualle. Valvotuissa tapaamisissa tiloista on hätätilanteita varten turvalliset poistumisreitit. Mikäli tapaamiseen liittyy poikkeuksellisia turvallisuusriskejä, tilanne arvioidaan yhdessä yhdistyksen toiminnanjohtajan kanssa. Tapaamisen aikana toinen työntekijä on nopeasti saatavilla. Tilanteen vaatiessa tapaaminen voidaan keskeyttää Sijainti ja fyysiset tilat Tapaamispaikka on helposti asiakkaiden saavutettavissa. Tilat ovat viihtyisät ja ne mahdollistavat tapaajan ja lapsen hyvän yhdessä olon ja kohtaamisen. 8
10 Tiloissa otetaan huomioon eri-ikäisten lasten tarpeet. Tilat ovat esteettömät, ja niissä on mahdollisuus ruuanlaittoon ja ruokailuun Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Tapaamispaikan työntekijöillä on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain mukainen koulutus. Yhdistys on nimennyt vastuuhenkilön tapaamispaikkatoiminnalle. Uudet työntekijät perehdytetään yhdistyksen toimintaan sekä tapaamispaikan sääntöihin ja työtapoihin ennen työssä aloittamista. Työntekijöillä on säännöllinen työnohjaus, mahdollisuus osallistua omaa työtä tukeviin koulutuksiin sekä Ensi- ja turvakotien liiton järjestämiin valtakunnallisiin työkokouksiin. Tapaamispaikassa on henkilöstösuunnitelma, joka päivitetään vuosittain Kehittäminen Toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti. Kehittäminen perustuu jatkuvaan palautteen hyödyntämiseen ja itsearviointiin. Toiminnan laatua arvioidaan ja kehitetään suunnitelmallisella auditoinnilla hyödyntäen Ensi- ja turvakotien liiton ja muiden jäsenyhdistysten asiantuntemusta. Tapaamispaikkatoimintaa kehitetään yhdessä kunnan kanssa Dokumentointi Dokumentointi on osa asiakastyön prosessia. Toiminta dokumentoidaan Sofia-asiakastietojärjestelmään, jonka ylläpitämisestä vastaa Ensi- ja turvakotien liitto. Tapaamispaikassa on nähtävillä henkilötietolain mukainen rekisteriseloste. Kirjallisia lausuntoja tehdään vain viranomaisen kirjallisesta pyynnöstä. Asiakas saa pyytäessään kirjallisen selvityksen toteutuneista ja peruuntuneista tapaamisista sekä dokumentit henkilötietolain mukaisesti. Asiakirjat säilytetään asiakirjahallintalain mukaisesti. Mikäli sosiaalitoimi on palvelun tilaaja, asiakkuus päätetään luovuttamalla dokumentit ja yhteenveto tilaajalle Yhteistyö, vaikuttaminen ja viestintä Yhdistyksessä on toimivat rakenteet yhteydenpidolle työntekijöiden, johdon ja luottamushenkilöiden välillä. Yhdistys huolehtii siitä, että sekä yhdistyksen sisällä että yhteistyökumppaneilla on ajantasainen tieto tapaamispaikkatoiminnasta. Tiedottamista tehdään suunnitelmallisesti. Tapaamispaikka tekee säännöllistä yhteistyötä tärkeimpien alueellisten yhteistyökumppanien kanssa. 2. Prosessikriteerit 2.1. Asiakkuuteen tarvittavat viranomaispäätökset Tapaamiset perustuvat viranomaisen tekemiin päätöksiin tai vahvistamiin sopimuksiin. 9
11 Tapaamiset aloitetaan vasta, kun tieto valvonnan perusteista ja päätös niistä on saatu ja palvelusopimus asiakkaan kanssa on tehty. Yhdistyksellä on oikeus kieltäytyä aloittamasta asiakkuutta, jos se arvioi, ettei se ole lapsen edun mukaista, tai jos tapaamispaikkatoiminnan keinot eivät ole riittävät lapsen ja vanhemmuuden tukemiseksi. Tapaamispaikan on annettava toimivaltaiselle viranomaiselle kirjallinen selvitys keskeyttämistään tai muusta syystä toteutumatta jääneistä sovituista tapaamisista Asiakkuuden aloittaminen Asiakkuus aloitetaan suunnitelmallisesti kaikkien osapuolien turvallisuus huomioiden Lapsille varataan tutustumisaika tapaamispaikkaan ja työntekijöihin tutustumiseksi. Tapaamispaikassa järjestetään kaikille osapuolille tutustumiskäynti ja alkukeskustelu, jolloin toimintaperiaatteet käydään läpi, palvelusopimus allekirjoitetaan ja tapaamispaikan säännöt käydään läpi. Kaikilla osapuolilla on tieto siitä, miksi tapaamiset järjestetään tapaamispaikassa ja mikä tapaamismuoto on kyseessä Lapsen ja vanhemman turvallinen tapaaminen Työntekijä on lapsen edusta huolehtiva aikuinen, joka tukee lasta koko tapaamisen ajan. Työntekijällä on velvollisuus arvioida, onko tapaajan kunto riittävä, jotta hän kykenee huolehtimaan lapsesta koko tapaamisen ajan. Tarvittaessa tulkin käytöllä varmistetaan, että asiakas ja työntekijä tulevat ymmärretyksi ja että työntekijä ymmärtää, mitä lapsi ja tapaaja puhuvat keskenään. Työntekijöillä on velvollisuus puuttua tapaamisen kulkuun tai keskeyttää tapaaminen, mikäli he katsovat lapsen edun sitä vaativan. Tapaamisen keskeyttämisessä on aina kaksi työntekijää, toinen lasta ja toinen aikuista varten. Keskeyttämisen jälkeen neuvotellaan tapauskohtaisesti, miten tapaamiset jatkuvat. Asiakkaiden kanssa käydään palautekeskusteluita heidän kuulluksi tulemisensa varmistamiseksi ja tavoitteiden toteutumisen ja palvelun laadun arvioimiseksi. Lasta suojataan tapaamisten aikana vanhempien välisiltä ristiriidoilta. Hän voi luottaa siihen, että aikuiset tekevät häntä koskevat päätökset Valvottu tapaaminen Työntekijä on läsnä koko ajan, kuulo- ja näköyhteydessä lapseen ja tapaajaan. Työntekijät työskentelevät työparina tai toinen työntekijä on tarvittaessa nopeasti saatavilla. Tapaamisen suositeltu kesto on korkeintaan kolme tuntia ja siitä päätetään ottaen huomioon lapsen ikä. Työparilla on yksi perhe kerrallaan valvottavanaan Tuettu tapaaminen Tapaamisessa työntekijä on perheen saatavilla Yhdellä työntekijällä voi olla kaksi tuettua tapaamista valvottavanaan. 10
12 Tuetun tapaamisen ajasta ja paikasta on mahdollisuus sopia asiakkaan, tapaamispaikan ja palvelun tilaajan yhteisellä sopimuksella Valvottu vaihto Valvotussa vaihdossa työntekijä on läsnä lapsen siirtyessä vanhemmalta toiselle. Lapsi voi siirtyä turvallisesti vanhemmalta toiselle. Työntekijällä on yksi vaihto kerrallaan hoidettavanaan. Toinen työntekijä on tarvittaessa saatavilla. Vaihdon aikana varmistetaan lasta koskevien tärkeiden tietojen ja asioiden siirtyminen vanhemmalta toiselle Asiakkuuden päättyminen Lapselle ja vanhemmille annetaan palautetta onnistumisista. Vanhempia tuetaan sopimaan keskenään siitä, miten lapsi jatkossa tapaa vanhempaansa. Työntekijä käy palautekeskustelun tapaajan, lapsen, lähivanhemman ja lähettävän tahon kanssa. Keskustelu dokumentoidaan, asiakas voi pyytää palautteen kirjallisesti. 3. Tuloskriteerit 3.1. Lapsen oikeuden toteutuminen Lapsen oikeus pitää yllä suhdetta kumpaankin vanhempaansa toteutuu turvallisesti. Lapsen ja vanhemman välinen suhde syntyy ja vahvistuu. Lapsi tulee näkyväksi ja kuulluksi. Lapsi muodostaa käsityksen tapaavasta vanhemmasta, hänen suvustaan, kielestään, kulttuuristaan ja elämästään. Lapsen ilo tapaamisista ja turvallisuuden tunne vahvistuvat Vanhemmuuden vahvistuminen Vanhemmat kokevat tulevansa hyväksytyiksi vanhempina ja he saavat kannustusta, ohjausta ja palautetta vanhemmuudestaan. Vanhemmat saavat tukea yhteistyövanhemmuuden toteuttamiseen. Vanhempien tunneside lapseensa vahvistuu ja ymmärrys lapsen kokemuksista lisääntyy. Vanhemmat kokevat ylpeyttä ja iloa lapsestaan sekä vanhemmuudestaan Laadukas ja vaikuttava palvelu Asiakkuus alkaa kohtuullisessa ajassa. Tapaamiset toteutuvat sovitusti ja säännöllisesti. Asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluun. Yhteistyökumppanuudet ovat toimivia ja niille on rakenteet. Yhteistyökumppanit hyödyntävät tapaamispaikkatoimijoiden asiantuntijuutta. 11
13 TAPAAMISPAIKKATOIMINNAN KÄSITTEET Lapsen etu Lapsella on oikeus suojeluun, huolenpitoon, hoivaan ja tasapainoiseen kasvatukseen. Lapsen edun ensisijaisuus tarkoittaa tapaamispaikkatoiminnassa sitä, että lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi, hän saa olla lapsi ilman aikuisten huolten kantamista. Toiminnan ydin on lapsi vanhempi-suhteen luominen ja ylläpitäminen. Työntekijöillä on velvollisuus suojella lasta joutumasta mukaan vanhempien keskinäisiin ristiriitoihin. Lähivanhempi Se vanhempi, jonka luona lapsi asuu. Maksusitoumus Asiakkuuden alkaessa tapaamispaikassa tarvitaan tieto mahdollisten laskujen maksajasta. Osallisuus Osallisuudella tarkoitetaan tapaamispaikkatoiminnassa asiakkaan kokemusta omien mielipiteidensä, kokemustensa ja toimintansa merkityksellisyydestä. Lapsen osallisuudessa on kyse siitä, miten hän voi olla mukana määrittämässä, toteuttamassa ja arvioimassa hänen etunsa turvaamiseksi tehtävää työtä. Palvelusopimus Tapaamispaikan ja asiakkaan välinen sopimus tapaamisten toteuttamisesta. Tapaamiset järjestetään tapaamispäätöksen ja maksusitoumuksen luomissa raameissa. Salassapito Tapaamispaikan henkilökunta on asiakkaiden asioissa salassapitovelvollinen. Tapaamispaikka edellyttää kaikkien asiakkaidensa sitoutuvan salassapitoon tapaamispaikan toisten asiakkaiden asiakkuuteen liittyvissä asioissa. Säännöt Tapaamispaikalla on säännöt sujuvan toiminnan ja turvallisten tapaamisten toteuttamisen vuoksi. Asiakkaan on sitouduttava omalla toiminnallaan noudattamaan sääntöjä ja allekirjoituksellaan hyväksyttävä se, että asiakkuuteen liittyvät tiedot dokumentoidaan Sofia-asiakastietojärjestelmään. Tapaaminen Lapsen ja vanhemman suunnitelmallisesti toteutettava kohtaaminen. Edellyttää joko oikeuden päätöksen tai sosiaalitoimen vahvistaman sopimuksen tai päätöksen, joissa määritellään tapaamiset joko valvotuiksi tai tuetuiksi tai valvotuiksi vaihdoiksi. Tapaajavanhempi Tapaajavanhempi on vanhemmista se, joka tapaa lastaan tapaamispaikassa. 12
14 Tapaamisen keskeyttäminen Valvojalla on velvollisuus keskeyttää tapaaminen, jos vanhempi tai lapsi ei ole hänen arvionsa mukaan tapaamiskunnossa. Valvojalla on velvollisuus keskeyttää tapaaminen, mikäli tapaamisessa ei toteudu lapsen etu, esimerkiksi jos tapaaja puhuu lapselle pahaa lapsen toisesta vanhemmastaan. Tapaamiskuntoisuus Tapaaja sitoutuu siihen, että kykenee tapaamisissa keskittymään lapseen ja huolehtimaan hänestä koko tapaamisen ajan. Valvoja voi päättää, että tapaamista ei aloiteta tai vaihtoa ei suoriteta tai keskeyttää tapaamisen, jos se on välttämätöntä lapsen edun vuoksi. Tapaamisoikeus Tapaamisoikeus on ensisijaisesti lapsen oikeus tavata vanhempaansa. Tapaamispäätös Viranomaispäätös (tuomioistuimen tai sosiaalitoimen päätös tai sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus), jossa määritellään tapaamisten muoto (valvottu tai tuettu tapaaminen tai valvottu vaihto). Turvallisuus Tapaamispaikan turvallisuus tarkoittaa sekä fyysistä (tilat, tapaajan käyttäytyminen) että henkistä turvallisuutta eli sitä, miten vanhemmat esimerkit puhuvat lapselle hänen toisesta vanhemmastaan tai miten tapaaja kykenee huomioimaan tapaamisissa lapsen iän ja käyttäytymään vuorovaikutuksessa sen mukaisesti. Vanhemmat eivät saa tapaamispaikassa nostaa lapsen kuullen esiin mahdollisia keskinäisiä ristiriitojaan. Valvonta Tapaamisten valvonta perustuu joko sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen, jossa määritellään tarvittavien toimenpiteiden sisältö. Vieraannuttaminen Käsitettä vieraannuttaminen on käytetty ilmiöstä, jossa esimerkiksi vanhempi puhuu lapselle pahaa hänen toisesta vanhemmastaan ja/tai vähättelee toisen vanhemman merkitystä lapselle. Vieraannuttamisesta voidaan puhua myös silloin, jos vanhempi vaikeuttaa tai estää lapsen ja vanhemman sovittuja tapaamisia. Vieraannuttaminen uhkaa vakavasti lapsen hyvinvointia ja tuhoaa hänen hyvän, turvallisen lapsuutensa edellytyksiä. Yhteistyövanhemmuus Yksi tapaamispaikkatoiminnan tavoitteista on vanhempien yhteistyö lapsensa asioissa hänen hyväkseen mahdollisista keskinäisistä erimielisyyksistä huolimatta. Yhteistyövanhemmuus edistää lapsen hyvinvointia ja tukee hänen kehitystään. 13
Lapsen asemaa vahvistamassa. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä
Lapsen asemaa vahvistamassa Lapsenhuoltolain uudistaminen Katja Niemelä Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miltä osin lapsen huoltoa
LisätiedotYhteistyövanhemmuus eron jälkeen. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä
Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen Lapsenhuoltolain uudistaminen Katja Niemelä Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miltä osin lapsen
LisätiedotLAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi
LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotEropalvelujen ja sovinnollisen yhteistyövanhemmuuden kehittäminen -työryhmä / pj. Marjatta Karhuvaara
Lomake 1 (5) 210318 Eropalvelujen ja sovinnollisen yhteistyövanhemmuuden kehittäminen -työryhmä / pj. Marjatta Karhuvaara Palvelukuvaus Palvelukokonaisuuden nimi: Palvelun sisältö Perheoikeudelliset palvelut
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm
tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.
LisätiedotKuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!
Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotLausunto Ehdotus on niin lapsen edun, kuin laadittujen sopimusten ja päätösten pitkäjänteisen toteutumisen kannalta ongelmallinen.
Ida Pimenoff Lausunto 01.12.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 15 c ) Huoltajat
LisätiedotVOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A :
NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 5 KÄRKEÄ: 1. TURVALLISUUS Mitkä asiat luovat turvallisuutta lastensuojelussa? 2. HOIDOLLINEN SIJAISHUOLTO Millainen sijaishuolto eheyttää? 3. VAATIVA LASTENSUOJELU Millaista sosiaalityön
LisätiedotRANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ
RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus
LisätiedotSukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI
1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotKangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1
PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset
LisätiedotVarhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42
Varhaiskasvatuksen henkilöstö 2017 Luotu 21.02.2017 15:42 Vastaajastatistiikat Nimi Arvioijat Vastaamassa Vastannut Kärkölä varkahenkilöstö 22 22 17 Yhteensä 22 22 17 Vastausprosentti 100% Lopettaneet
LisätiedotLapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa
Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa Päivi Hietanen Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Lisätietoa:ensijaturvakotienliitto.fi apuaeroon.fi
LisätiedotPohdittavaa apilaperheille
14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotEnsi- ja turvakotien liitto.
1 Ensi- ja turvakotien liitto. Ensi- ja turvakotien liitto Lastensuojelujärjestö, perustettu 1945 31 jäsenyhdistystä Rovaniemi Auttaa yli 12 000 ihmistä vuosittain Oulu Raahe Kokkola Iisalmi Pietarsaari
LisätiedotPääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä
Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotYhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Yhteisen arvioinnin loppuraportti Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennuksen seitsemän tapaamista 1. Tietoa perhehoidosta Mitä ikäihmisten perhehoidon valmennus on? Ikäihmisten
LisätiedotLAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ
Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotParaneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia. Erofoorumi
Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia Erofoorumi 2018 22.3.2018 1 Lapsen asemaan koskevat keskeiset muutokset Lakiuudistuksen tavoite : lapsen
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotAvioero ja lasten asioista sopiminen.
Avioero ja lasten asioista sopiminen. Anne Liakka Eron Keskellä eronkeskellä.fi Materiaalin Copyright 2015 eronkeskellä.fi / Palomacorento Oy ja Suomen Jurisit Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalissa
LisätiedotLoimaan. Perhepalvelut
Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-
LisätiedotKoulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?
Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? 2.6.2016 Sisukkaasti koulutiellä koulutusprosessi Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Jotta jokainen
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
LisätiedotAsiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä
Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa
LisätiedotSuvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa
Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotIkääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä
Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.
LisätiedotAiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta
Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotLapsiystävällinen kunta Sanna Koskinen
Lapsiystävällinen kunta 26.2.2018 Sanna Koskinen Esityksen sisältö 1. Lapsiystävällinen kunta -mallin taustat 2. Mallin tavoitteet ja toiminta 3. Mallin vaikutuksia 1. Lapsiystävällinen kunta - mallin
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Alaseminaari 13.10.2010 klo 9-11 LIIAN KALLIIT EROT Huoltoriitojen taloudelliset kustannukset -selvitys Ero lastensuojelullisena kysymyksenä Kommenttipuheenvuoro Marjatta
LisätiedotAamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).
1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotTyöpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut
Työpaikan pelisäännöt Perusteet pelisäännöille Lainsäädännössä on määritelty yleisluontoisesti työnantajan ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa sekä annettu yleisiä ohjeita käyttäytymisestä
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotIDEA-projekti. II koulutus Tampereen yliopisto
IDEA-projekti II koulutus 3.-4.5.2018 Tampereen yliopisto Twitter: @IDEAchildrights @UniTampere #lapsenoikeudet Co-funded by the Rights, Equality and Citizenship (REC) Programme of the European Union Toimiva
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotLapin ensi- ja turvakoti ry
1 Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin Ensi Koti perustettiin 23.10.1953 yksinäisten äitien ja lasten elämän kohottamiseksi oikeille raiteille Lapin ensi- ja turvakoti ry on järjestölähtöistä
LisätiedotLapsen/Nuoren kysymykset
PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen
LisätiedotJärvenpään, Keravan ja Tuusulan perheoikeudellinen yksikkö
Järvenpään, Keravan ja Tuusulan perheoikeudellinen yksikkö Miia Kokko-Pekkola,perheoikeudellisen yksikön päällikkö miia.kokko-pekkola(at)jarvenpaa.fi Alueen eropalveluiden lähtötilanne Eropalveluiden kokonaisuus
LisätiedotLastensuojelu Suomessa
Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,
LisätiedotInvestointi sijaisvanhempaanparas
Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Näin meidän yksikössä/ryhmässä : Pienryhmätoimintaan on mahdollisuus päivittäin.
LisätiedotIkäihmisten perhehoidon valmennus
Ikäihmisten perhehoidon valmennus Arvioi tällä lomakkella perhehoitajan valmiuksiin liittyviä vahvuuksiasi ja kehittämistarpeitasi perhetapaamista ja yhteistä arviointia varten. Kokoa vahvuuksia, tarpeita
LisätiedotLastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1
Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen
Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotKuva 3. Palvelulupausten konkretisointi / työryhmätyöskentely Mitä lupaukset voisivat tarkoittaa käytännössä?
Kuva 3 Palvelulupausten konkretisointi / työryhmätyöskentely Mitä lupaukset voisivat tarkoittaa käytännössä? 24.11.2011 1 MEILLÄ LAPSIA KUULLAAN JA HE SAAVAT IKÄTASONSA MUKAISESTI OLLA OSALLISIA ITSEÄÄN
LisätiedotLapsi perheen ja hallinnon välissä
Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,
LisätiedotTavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,
LisätiedotPalvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4
Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / 170112 / TiK Kuva 4 MEILLÄ LAPSIA KUULLAAN JA HE SAAVAT IKÄTASONSA MUKAISESTI OLLA OSALLISIA ITSEÄÄN KOSKEVISSA ASIOISSA. 1 Lapsi osallistuu oman esiopetussuunnitelmansa
LisätiedotPERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä
PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto 2.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kohtaamispaikka perhekeskuksen palveluverkostossa Kohtaamispaikka
Lisätiedotraportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry
NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika
LisätiedotKodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset
Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain
LisätiedotPirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla
Pirkanmaan LAPE Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla 4.10.2018 Perhekeskusesite 2019 Valtakunnallinen tiedote perhekeskusesitteestä on julkaistu: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aitiyspakkauksen-perhekeskusmukana-perheesi-elamassa-esite
LisätiedotVuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa
Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-
LisätiedotVaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma
Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotLAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento
LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA 7.2.2014 Kati Sunimento PERUSTEET LAPSI- JA PERHETYÖLLE YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaan: lapsella on oikeus molempien
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Jokainen lapsi on rikkaus ja arvokas omana itsenään. Kuuntelemme ja kohtaamme lapset ja perheet
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi 2018-2019 Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin
LisätiedotValvottujen tapaamisten rekisteri
Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö vs. perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju
Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotSuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys
LisätiedotIkäihmisten perhehoidon valmennus
Ikäihmisten perhehoidon valmennus Havaintoja valmennukseen osallistuvan vahvuuksista ja kehittämistarpeista perhetapaamista ja yhteistä arviointia varten. Osallistujan nimi: Tällaisia vahvuuksia ja kehittämistarpeita
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa
Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa Projektikoordinaattori Tia Kemppainen Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen työryhmä & kohtaamispaikkatyöryhmä koolla 25.4.2018 Vanhemmuuden ja parisuhteen
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistus. Työryhmän keskeiset ehdotukset
Lapsenhuoltolain uudistus Työryhmän keskeiset ehdotukset Vahvistetaan lapsen oikeutta ilmaista näkemyksensä Lastenvalvojan tai tuomioistuimen olisi varmistettava riidattomissakin asioissa, että lapsi on
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
LisätiedotVanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle
Vanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Päivi Hietanen ja Maarita Kettunen ensijaturvakotienliitto.fi
LisätiedotVASU KAHVILAT Salpakankaan koulun kabinetti klo
VASU KAHVILAT 2017 Salpakankaan koulun kabinetti klo 12.30-14.00 6.3 29.3 12.4. 26.4. 3.5 Yksiköistä kahvilaan osallistuu 1-3 henkilöä Kahvilassa käsitellään yhteisössä keskusteltuja teemoja osallistujat
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotTurvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.
TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran
LisätiedotHakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.
Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotKoulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen
Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan
LisätiedotKokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015
Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden
Lisätiedot