Lapsiystävällinen kunta Sanna Koskinen

Transkriptio

1 Lapsiystävällinen kunta Sanna Koskinen

2 Esityksen sisältö 1. Lapsiystävällinen kunta -mallin taustat 2. Mallin tavoitteet ja toiminta 3. Mallin vaikutuksia

3 1. Lapsiystävällinen kunta - mallin tausta

4 YK:n lapsen oikeuksien sopimus Valtion velvollisuus on turvata jokaisen lapsen oikeus hyvään elämään ja kasvuun, lasten näkemykset iän ja kehitystason mukaan huomioiden.

5 Suomen UNICEFin missio Suomen UNICEF työskentelee, jotta joka ikisen lapsen oikeudet toteutuvat, kaikkialla maailmassa. YK-järjestönä olemme vakuuttuneita, että lasten hyvinvointi on välttämätön edellytys kehitykselle.

6 Lapsiystävällinen kunta -mallin perusta Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen sekä kansainväliseen Child Friendly City -malliin. Perustana LOS:n neljä pääartiklaa: 1) yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, 2) lapsen edun ensisijainen harkinta, 3) lapsen näkemysten kunnioittaminen (osallisuus) ja 4) lapsen oikeus elämään ja kehittymiseen. Suomalainen malli kehitettiin yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa

7 2. Mallin tavoitteet ja toiminta

8 Lapsiystävällinen kunta -mallin tavoitteet Malli tukee kuntia lapsenoikeusperustaisen toimintakulttuurin toteuttamisessa. Mallissa kunta sitoutuu edistämään lapsen oikeuksia kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa.

9 Miten työ etenee kunnissa? Kunnanhallituksen tehtävä päätös jo hakuvaiheessa. Kunnan tulee nimetä yhteyshenkilö UNICEFille sekä kunnan eri toimialat kattava poikkihallinnollinen koordinaatioryhmä. Mallin toteuttaminen voi alkaa UNICEFin alkukoulutuksen jälkeen.

10 Kehittämistyön periaatteita Kukin kunta kehittää omasta lähtötilanteestaan käsin. Mallin sisällöt sovelletaan kunnan toimintatapoihin (ei päinvastoin). Tavoitteen asettelun pohjana UNICEFin materiaalien avulla tehtävä alkukartoitus. Arvioinnissa on apuna UNICEFin kehittämät 10 rakennuspalikkaa sekä tarkistuslistat. Lasten ja nuorten vahva osallisuus. Jatkuvaa kehittämistä, ei projekti. UNICEF kriittisenä ystävänä. Lisätietoa mallista täällä.

11 Mallin 10 rakennuspalikkaa 1. Lapsen oikeudet tunnetaan. 2. Kaikki oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla. 3. Lapsilla on mahdollisuus osallistua heille tarkoitettujen palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. 4. Lapset voivat vaikuttaa julkisen tilan suunnitteluun ja kehittämiseen. 5. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa heille itselleen tärkeisiin asioihin. 6. Lapset voivat osallistua kansalaistoimintaan. 7. Lapsilla on ystäviä ja turvallisia aikuisia. 8. Lapsia ja lapsuutta arvostetaan. 9. Lapsia koskevia asioita tarkastellaan koordinoidusti kokonaisuutena niin, että lapsia koskevassa päätöksenteossa ja toiminnoissa harkitaan ensisijaisesti lapsen etu. 10. Lapsia koskevaa tietoa hyödynnetään monipuolisesti päätöksenteossa.

12 UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustus Miten tunnustuksen voi saada? UNICEF seuraa kunnan kehittämistyön etenemistä. Kaksivuotiskauden lopuksi kunta arvioi työnsä tulokset ja raportoi niistä UNICEFille. Raportoinnin jälkeen kunta voi saada tunnustuksen. Tunnustus on voimassa kaksi vuotta kerrallaan (tai neljä). UNICEF arvioi sekä kehittämisprosessia että saavutettuja tuloksia. Tunnustus toimii kunnissa mm. mandaattina edistää lapsiystävällisyyttä.

13 Mukana kehittämistyössä 15 erilaista kuntaa (2018) Tunnustuksia myönnetty 10 Forssa* Hämeenlinna*** Kirkkonummi* Lahti* Lappeenranta* Oulu* Raasepori** Rovaniemi** Lohja* Tammela* Muut yhteistyökunnat Pori Jyväskylä Turku Kittilä (al. 2018) Kokkola (al. 2018) Yhteistyö päättynyt Rääkkylä

14 2. Mallin vaikutuksia

15 Mallin nykytila Kuntamallin kehittämistyötä on tehty vuodesta UNICEF on ottanut malliin mukaan uusia kuntia vuosittain 2013 alkaen. Kokemusta on saatu pitkältä aikaväliltä, laajasti ja erilaisista kunnista. Malli on laadukas ja toimiva. Malli on saanut hyvän arvion vaikuttavuudestaan (Hyvän mitta -hanke 2017). Unicefin tuki ja asiantuntemus koetaan kunnissa merkittäväksi. Lapsiystävällinen kunta -tunnustus on osa brändiä ja toimii myös mandaattina kunnissa. Malli on myös osa Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (LAPE)

16 Mallin lisäarvo on vahva oikeusperustaisuus Tietoisuus ja ymmärrys lapsen oikeuksista kasvaa. Lapsi nähdään kuntalaisena. Päätöksenteko, hallinto ja palvelut yhä enemmän lapsenoikeusperustaisia (esim. lava). Toimivampi ja koordinoidumpi poikkihallinnollinen yhteistyö. Lasten ja nuorten osallisuuden edistyminen. Nostaa esille yhdenvertaisuusnäkökulmaa. Lapsen oikeudet toteutuvat yhä paremmin jokaisen lapsen elämässä.

17 Kokemuksia kunnista Malli on ravistellut vakiintuneita toimintatapoja kunnassamme. Malli on saanut näkemään lapset tasa-arvoisena kuntalaisena ja asukkaana. Malli on lisännyt kunnan lapsiasioiden kokonaisvaltaista koordinointia. Lasten ja nuorten osallisuus on lisääntynyt niin päätöksenteossa kuin arjen toiminnoissa.

18 Mallin onnistumisen edellytyksiä ja haasteita + Luottamushenkilöiden rooli. + Malli sisältöineen tunnistetaan jo asetettuja tavoitteita tai velvoitteita tukevaksi. + Koordinaatioryhmän toiminta (poikkihallinnollisuus, jatkumo). + UNICEFin brändi ja tuki. - Oikeusperustaisen ajattelun ja kielen vieraus on hidaste. - Osallisuusnäkökulma dominoi kehittämistoimenpiteissä. - Resurssiniukkuus: poikkihallinnollinen, tuloksekas kehittämistyö vaatii aikaa. - Lasten ja nuorten kuulemiskeinojen rajallisuus.

19 Mallin hyödyt kunnille Lähde: Owal Groupin arviointiraportti 2017

20 Mallin hyödyt kunnille Lapsiystävällinen kunta -malli parhaimmillaan monipuolistaa ja nopeuttaa sellaista kehitystyötä, jolla kunta varmistaa lapsen oikeuksien toteutumista Lapsen oikeuksiin liittyvien asioiden näkyvyys ja viestintä sekä kunnan organisaation sisällä että kuntalaisille vahvistuu Mallin kehittämistyö lisää lasten ja lapsen oikeuksien huomioimista poikkihallinnollisesti kunnassa kehittämisen kohteeksi valituilla alueilla Lapsiystävällinen kunta -tunnustus kertoo siitä, että kunta on merkittävästi panostanut lapsen oikeuksien toteuttamiseksi vaadittavaan kehittämistyöhön ja ajattelee sitä jatkuvana prosessina. Lähde: Owal Groupin arviointiraportti 2017

21 Lapsiystävällinen maakunta -ohjeistus työkaluna Mitä tämä tarkoittaa meillä? Mikä jo toimii? Mitä on kehitettävä? Millaisia ratkaisumalleja on? Mitä tehdään nyt, mikä jätetään tuonnemmaksi? Ohjeistuksen laajempaan versioon kootaan käytännön esimerkkejä lapsiystävällisestä hallinnosta. Ei one size fits all -ratkaisuja. Ota yhteyttä: Ira Custódio/Unicef

22 KIITOS! Sanna Koskinen, asiantuntija puh Suomen UNICEF ry 2018