merimies monipuoliset uramahdollisuudet sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Merenkulku tarjoaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "merimies monipuoliset uramahdollisuudet sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Merenkulku tarjoaa"

Transkriptio

1 Nº7/ 2010 marraskuu merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Merenkulku tarjoaa monipuoliset uramahdollisuudet PUUTTUVATKO "PAPERIT"? Tee näyttötutkinto Raumalla PERINTEISILLE MURTAJILLE uusi jäänmurtosopimus LAGSTIFTNINGEN OM sjöarbete revideras ARBETSLÖSHETSKASSORNA 1 sammanslås

2 Alfons Håkansin hinaaja Torvik Rauman satamassa lokakuussa vuotta merenkulun opetusta Raumalla sisältö: 4 Raumalainen merenkulku virisi tapulikaupunkioikeuksista 7 Kokki koulunpenkillä 8 Merenjumalan matkassa 10 Näyttötutkintoja nyt non-stoppina WinNovassa Raumalla 11 Luottamusmieskurssit ensi vuonna Merimiehen matkakuvaus monitoimimurtajalta 14 Tallink Siljalla luotetaan tiimityön tuloksiin 19 Jäsenetuna lakineuvontaa yksityiselämän asioissa Bütsowista Kolmannen vuoden opiskelija Emiilia Peltonen opiskelee tarjoilijaksi WinNovassa Raumalla. Nº 7/2010 PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA REDAKTÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu TOIMITUS REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki, puh. (09) John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors, tel. (09) PAINO Art Print Oy 2010, ISSN X POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki / John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) TELEFAX +358 (0) KOTISIVUT / HEMSIDOR SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS / ILMOITUKSET ANNONSER puh. / tel. (09) Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. TILAUSHINNAT (2010) 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: > viestintä > merimies > mediakortti / > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2010 no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges

3 Neuvotteluoikeus on valtti vailla vertaa pääkirjoitus: Itämeren ympäristöystävällisin alus avaisi oven kotimaisen tonniston uusimiseksi Seppo Lievonen, 29 satamavalvoja/luottamusmies Vuosaaren satamassa FL Port Services Oy:ssa satamavalvojana työskentelevä Seppo Lievonen, 29, on toiminut Unionin luottamusmiehenä vajaan vuoden verran. Seposta piti tulla alkuaan varaluottamusmies, mutta sattuma vei hänet suoraan luottamusmieheksi. Neuvotteluoikeus on valtti vailla vertaa. Luottamusmies voi kysyä eri asioista ja meillä on laillinen oikeus saada niistä tietoa, Seppo kertoo syistään ryhtyä luottamusmieheksi. Merimies-Unionin jäseneksi Seppo kuului alun perin toiseen ammattiliittoon, mutta kuultuaan kollegaltaan Merimies-Unionista, hän päätti vaihtaa liittoa. Pian tämän jälkeen hän sai myös kutsun satama-alan (003) osastokokoukseen. Ajattelin kyllä ensin, että kokous on varmaan kamalaa jäykistelyä, mutta se olikin kaukana siitä, Seppo kertoo nyt jälkikäteen hieman huvittuneena. Osaston kokouksessa kuulumisia käytiin läpi satamittain. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun minulla oli mahdollisuus saada tietoa, kuinka eri asiat toimivat Suomen muissa satamissa. Opin paljon uutta. Keissien puintia Tänä syksynä Seppo tapasi Merimies-Unionin luottamusmiesporukkaa täydennyskurssien illallisella. Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka monipuolinen ammattijoukko Unionin luottamusmiehet ovat. Illallisella turistiin epävirallista ja virallisempaa asiaa; pohdittua tuli erilaisia keissejä muiden luottamusmiesten kanssa. Sakki oli kyllä erittäin mukavaa ja rentoa. Nyt kun tuntee jengiä kasvoilta, on helpompi pitää yhteyttä myös jatkossa. STX Finlandin Turun telakalta laskettiin juuri vesille maailman suurin risteilijä, Allure of the Seas. Se oli telakan viimeinen rakenteilla ollut alus. Risteilijää rakensi yritystä. Suurin osa niistä tuli Turun seudulta ja rannikolta, mutta myös syvemmältä sisämaasta. Jättiristeilijän valmistuttua Turun työttömyysasteen on arvioitu olevan vuodenvaihteessa 17 prosenttia. Meriklusteri työllistää Turun seudulla suoraan ihmistä. Turun telakalla näistä on työskennellyt suoraan henkeä, loput eri alihankkijoiden palveluksessa. Alihankkijoiden työntekijästä puolestaan on työskennellyt Turun telakan porttien sisäpuolella. Näin ollen telakalla voidaan laskea urakoineen yhteensä työntekijää alusrakentamisen parissa. Varsinais-Suomen työllisyystilanne nojaakin vahvasti meriklusterin toimintaan. Turun seudun pelastajaksi ilmoittautui lokakuun lopulla Viking Line-varustamo, joka kertoi tehneensä telakkayhtiö STX Finlandin kanssa esisopimuksen uuden matkustaja-aluksen rakentamisesta Turun telakalla, mikäli valtio myöntää hankkeelle ympäristötukea. Liikenne- ja viestintäministeriössä viimeistelläänkin parhaillaan meriliikenteen uudisalusten ympäristötukiohjelmaa ja sitä koskevaa asetusta, joka käsitellään valtioneuvoston istunnossa marraskuussa. Tämän jälkeen asetus menee vielä EU-komission käsittelyyn. Kun se on saapunut sieltä, asetuksen tuista käynnistetään yleinen hakumenettely. Eduskunta on myöntänyt alusten ympäristötukeen 30 miljoonan euron valtuuden. Tuki voidaan myöntää yhdelle tai useammalle varustamolle. Mikäli yhdelle varustamolle myönnetään yli 7,5 miljoonaa euroa tukea, tukipäätös on vielä erikseen hyväksyttävä EU-komissiossa. Suomen lipun alla kulkevan aluskannan keski-ikä on 20 vuotta, joten uudistamista todellakin tarvitaan. Valtion takaama ympäristötuki tarjoaakin hyvän mahdollisuuden uudistaa vanhaa aluskantaa. Viking Line on kertonut harkitsevansa ottavansa uudessa aluksessa käyttöön ympäristöystävällisemmän ja rikittömän polttoaineen, LNG:n, eli nesteytetyn maakaasun. Itämerellä seilaisi tämän jälkeen kaikkien aikojen ympäristöystävällisin matkustaja-alus. Ympäristöhyötyjen lisäksi uuden aluksen rakentaminen toisi Turun seudulle sen kiperästi kaipaamaa työtä. Viking Linen matkustaja-aluksen rakentamisen on laskettu tuovan telakalle töitä yhteensä henkilötyövuotta. Työ- ja elinkeinoministeriön laskelman mukaan yhden henkilön, joka ansaitsee euroa bruttona kuukaudessa, työttömyydestä aiheutuvat kustannukset vuodessa ovat yhteiskunnalle noin euroa. Mikäli uutta alusta ei rakennettaisikaan, henkilötyövuoden menetyksestä ja työttömyydestä aiheutuvat kustannukset olisivat yhteensä 65 miljoonaa euroa. Huomioitava kuitenkin on, että tämä luku ei pidä sisällään jo telakalta aiemmin työttömäksi jääneitä, jolloin todelliset työttömyyskustannukset olisivat todellisuudessa vielä suuremmat. Turun telakan hiljenemisen on laskettu vähentävän kaupungin verotuloja runsaat neljä miljoonaa euroa ensi vuonna Tämän lisäksi se lisää työllistämis- ja rakennemuutoskuluja miljoonilla. Vuonna 2012 luvut ovat vieläkin suuremmat, jos telakkaväki tippuu työmarkkinatuelle ja uutta laivatilausta ei saada. Turun ja suomalaisen meriklusterin kannalta Turun telakalle tarvitaan siis mahdollisimman nopeasti uusia tilauksia. Telakalle tuomien työllistämishyötyjen lisäksi ei pidä unohtaa, että uuden laivan rakentaminen Suomessa, ja saapuminen Suomen lipun alle, toisi valtion rahakirstuun myös moninaisia verotuloja. Uuden, ympäristöystävällisemmän aluksen rakentaminen avaisi oven uusia laajemminkin kotimaista tonnistoa, jolloin Suomi toimisi Itämeren alueen mallimaana ympäristöystävällisessä merenkulussa. Samalla vaalittaisiin kotimaista, erikoistunutta telakkateollisuuden ja merenkulun osaamista sekä pidettäisiin kotimaisesta huoltovarmuudesta huolta, joka on vaarassa kadota, jos metalli-, telakka- ja merenkulkuosaaminen päästetään häviämään kotimaasta.

4 40 Raumalla vuotta Rauma 2010 merenkulun ammattikoulutusta Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Lähde: Kapteenej, styyrmannej, tervatui trossej ja taeva merkei: Merenkulun opetusta Raumalla , Mikko Uola 4

5 Katso lisää kuvia Raumalta: > viestintä > Nettijutut > Rauma 2010 Lupa suomenkielisen merikoulun perustamisesta Raumalle saatiin vuonna 1880 pitkällisen kädenväännön tuloksena. Rauman merenkulun opetus juhli pyöreitä lokakuussa: ammattikouluopetus täytti 40 vuotta ja päällystökoulutus 130 vuotta. Rauman viriäminen merkittäväksi merenkulkukaupungiksi sykähti liikkeelle vuonna 1830 tapulikaupunkioikeuksien myötä. Kaikista ulkomaanliikennettä harjoittavista kaupungeista piti löytyä merimieshuone, joka perustettiin Raumalle Samalla alettiin vaatia alkeellisen ammattikoulutuksen antamista kauppalaivoihin merimiehiksi pestautuville ja haaveilla merikoulun saamisesta kaupunkiin. Lähimmät suomenkieliset merikoulut löytyivät tuohon aikaan vain Oulusta ja Viipurista. Köyhimmillä ei ollut varaa lähteä opiskelemaan näin kauas. Merikoulua kaupunkeihinsa alkoivat havitella myös Pori ja Uusikaupunki, mutta Rauma veti pidemmän korren muun muassa merkittävän kauppalaivastonsa ansiosta. Lupa suomenkielisen merikoulun perustamisesta Raumalle saatiin vuonna 1880 pitkällisen kädenväännön tuloksena. Koulussa aloittivat tuolloin toimintansa perämies- ja kauppalaivuriosastot. Miehistöpuolen koulutusta Suomessa 1960-luvulta alkaen Suomessa ei annettu miehistöpuolen ammatillista koulutusta ennen 1960-lukua. Ainoastaan laivojen keittiöhenkilökuntaa oli koulutettu satunnaisesti muutamissa yksityisissä oppilaitoksissa, mutta muutoin töihin kouliintui laivoilla käytännön opin kautta. Miehistöpuolen järjestäytyneen koulutuksen tarvetta korosti erityisesti Merimies- Unioni. Valtion merimieskoulu aloitti toimintansa Aurajokeen hinatussa Suomen Joutsenessa 1961 huhtikuussa. Saman vuoden syksyllä perustettiin myös Ahvenanmaalle ruotsinkielinen merimiesammattikoulu. >> NäköKULMA: Erikoisammattitutkinto myös merenkulkuun Toisin kuin monilla muilla aloilla, merenkulussa ei ole vielä nykypäivänä olemassa erikoisammattitutkintoja. Erikoisammattitutkinnossa vaaditaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta ja syvällistä osaamista jollakin ammatin erikoisalueella. Tämä kriteeri täyttyy merimiehillä monissa eri ammateissa: konkari omassa lajissaan, kuten sanotaan. Merenkulkijat eivät voi jäädä muita aloja vähemmällä, eli erikoisammattitutkinnolle olisi alalla selvä tilaus olemassa, WinNovan merenkulku- ja turvallisuusalan opettaja Harry Rostedt toteaa. fakta! Rauma sai tapulikaupunkioikeudet vuonna 1830, minkä seurauksena alueen kauppamerenkulku vilkastui huomattavasti. Alettiin seilata rannikkoa ja Tukholmaa kauemmas Englantiin, Ranskaan ja Välimeren maihin, jopa muihin maanosiin. Vuosikymmenet eivät ole vähentäneet Rauman merkitystä merenkulkukaupunkina. Päinvastoin, Rauman satama on pitänyt pintansa tuonti- ja vientiluvuillaan yhtenä Suomen suurimmista satamista. Tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä Rauman sataman kokonaisliikenne oli yhteensä 2,62 miljoonaa tonnia ja lisäystä edellisvuoteen verrattuna oli runsaat 10 prosenttia. 5

6 Muuntokoulutus WinNovan merenkulkualan yksikkö tarjoaa ainoana merenkulkualan oppilaitoksena Suomessa muuntokoulutusta sähköasentajasta laivasähkömieheksi aikuiskoulutuspuolella. Kurssit alkavat kerran vuodessa. Muuntokoulutusta on ollut tarjolla vuodesta 2002 alkaen, opettaja Jari Myllynen toteaa. Koulutukseen osallistuneiden ikähajonta on ollut suuri. Ikä ei ole todellakaan este opintojen aloittamiselle, Myllynen painottaa. Muuntokoulutuksessa on ollut esimerkiksi telakalla vuotta työskennelleitä, hän antaa yhden esimerkin kurssin opiskelijoista. Jokaisen hakijan henkilökohtainen työkokemus ja koulutus otetaan haussa huomioon. Lähtökohta opinnoille on kolmen vuoden ammattikoulutus ja vuosi työelämänkokemusta. Mutta aina kannattaa kysyä ja hakea, ja pohditaan sitten jokaisen opintovalmiudet sekä lähtökohdat koulutukseen henkilökohtaisella tasolla, Myllynen muistuttaa. Noin yhdeksän kuukautta kestävän muuntokoulutuksen aikana opiskelija saa lisäksi hätätilanteiden peruskoulutuksen sekä vahtimieskoulutuksen. Muuntokoulutus käynnistyi alun perin kentältä ja varustamoista tulleesta toiveesta, että laivasähkömiehiä tarvitaan. Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Merenkulku- ja turvallisuusala Suojantie Rauma puh tai Sami Viskari opiskelee Raumalla laivatarjoilijaksi ja aikoo suuntautua opinnoissaan myöhemmin vielä baarimestariksi. >> Merimieskoulu Raumalle 1970 Raumalla miehistöpuolen koulutus käynnistyi vuonna 1970, jolloin Rauman merimieskoulu aloitti toimintansa. Koulussa oli mahdollista opiskella kansimies-, konemies- tai laivasähkömiesluokilla sekä talousosaston perusopintolinjalla ja laivakokkiluokalla. Merikouluissa alettiin antaa merimiesten erikois- ja täydennyskoulutusta 1970-luvun puolivälistä lähtien. Myös Rauman merimieskoulussa niin sanotulla erikoiskoulutuksella on ollut koko ajan vahva sija. WinNova Rauman merikoulussa juhlittiin lokakuussa pyöreitä, sillä merikoulu perustettiin kaupunkiin siis tasan 130 vuotta sitten. Koulussa annettiin alkuunsa vain päällystöpuolen koulutusta. Raumalla alettiin tarjota vuonna 1970 miehistöpuolen koulutusta, joka juhli vastaavasti tänä syksynä 40-vuotistaivaltaan. Rauman merikoulu on käynyt vuosikymmenten aikana läpi useita organisaatiomuutoksia. Vuoden 2010 alusta alkaen merenkulun koulutusta Raumalla järjestää WinNova / Länsirannikon Koulutus Oy. Vaikka koulun nimi muuttui, merikoulun tilat seisovat Raumalla edelleen saman mäen päällä kuin toiminnan alussa tasan 40 vuotta sitten. WinNovan merenkulku- ja turvallisuusalan yksikkö Raumalla tarjoaa nykyisin ainoana oppilaitoksena Suomessa suomenkielellä kaikki neljä merenkulun koulutusohjelmaa: kansi- ja konekorjauksen (korjaaja), kansipäällystön (vahtiperämies), konepäällystön (vahtikonemestari ja alikonemestari) ja sähkökäytön koulutusohjelmat (laivasähköasentaja). Sen lisäksi Raumalla voi opiskella hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintolinjalla (tarjoilija/laivatarjoilija ja ravintola- ja laivakokki). Erikoistuminen eri merenkulkuammatteihin alkaa tutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen jälkeen, toisen vuosikurssin alussa. Työssäoppiminen on edelleen olennainen osa merimiehen koulutusta. Työharjoittelussa laivalla tärkeää on, että oppilas todellakin saa harjoitella asioita, eikä hänellä teetätetä niin sanotusti vain hanttihommia, WinNovan merenkulkuja turvallisuusalan opettaja Harry Rostedt muistuttaa. 6

7 Rauma 2010 Padat, kattilat ja kauhat ovat ympäröineet Jaakkoa jo lapsuudesta saakka. Olen pyörinyt keittiössä jo seitsemänvuotiaasta lähtien. Äiti ja sisko ovat kokkeja, Jaakko myhäilee. Työelämässä kuusi vuotta Sen minkä nuorena oppii, vanhana taitaa. Keittiövaltakunnassa kasvaneena Jaakon tie kokiksi oli viitoitettu, mutta silti se tuntuu aivan oikealta valinnalta. Peruskoulun työharjoittelu maapuolen ravintolakeittiössä antoi lopullisen leiman sille, että tätä polkua on seurattava, hän kertoo. Työharjoittelun jälkeen minua pyydettiin samaiseen ravintolaan kesätöihin ja sinne sitten jäin. Jaakko laskee olleensa 15-vuotias, kun hän aloitti työt ravintolassa. Samaan aikaan hän kävi loppuun peruskoulua. Ensin toimin keittiössä keittiöapulaisena. Kotoa kertynyt kyökkipuolen kokemus osoitti, että Jaakolta ei mene puurot ja vellit sekaisin, joten pian hän huomasi tekevänsä kokin hommia. Työsuhde oli ollut alkuunsa määräaikainen, mutta vakinaistettiin pian. Niin Jaakko siirtyi peruskoulun penkiltä suoraan työelämään ja mikäpäs siinä, sillä työ oli mielekästä ja sitä oli tarjolla hyvin. Kokki koulunpenkillä Jaakko Salén, 21, kipaisi työelämästä koulunpenkille. Maapuolen keittiössä kokkina toiminut nuori mies tähtää nyt laivakokin uralle. Vuodet vierivät maista laivalle? Viime keväänä Jaakko huomasi työskennelleensä maapuolen ravintolassa jo kuuden vuoden ajan. Raumalaisena ja meren läheisyydessä kasvaneena miehelle vierähti mieleen, että laivatyökään ei saattaisi olla lainkaan hullumpaa. Niin hän haki kotipaikkakunnalla sijaitsevaan WinNovaan opiskelemaan ja on nyt sillä tiellä. Työkokemukseni tähden pääsin aloittamaan opinnot suoraan toiselta vuosikurssilta, Jaakko on tyytyväinen siihen, että koulussa huomioidaan myös oppilaiden henkilökohtaiset taustat ja työkokemukset. Työelämästä koulunpenkille siirtyminen ei ole ollut Jaakon mielestä mitenkään vaikeaa. Motivaatiota on tuonut varmasti se, että toisen vuoden opiskelijat aloittavat opinnot suoraan omissa ryhmissään, eli Jaakko talouspuolen laivakokkilinjalla. Haluan ilman muuta paperit taskuun ja sitten laivalle töihin. Haluaisin tehdä työharjoittelun ensin matkustajalaivalla ja hakea ehkä sitten rahtipuolella töihin, mutta aika näyttää. Oikeastaan kaikki laivakeittiöt kiinnostavat, tuleva laivakokki tuumii tarmokkaana. 7

8 Rauma 2010 Merenjumalan matkassa Rauman satamasta kuljetaan vilkkaasti maailmalle. Suuria aluksia satamaan ja sieltä pois avustaa toisinaan itsensä Neptun; Alfons Håkansin Rauman hinaajista suurin. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu 8

9 Merenjumalan mukaan nimetty Neptun on Raumalla kotisatamaansa pitävistä Håkun hinaajista suurin. Kannella harjoittelija Hilda Uitus ja konepäällikkö Atte Jalonen. Alfons Håkansilla on Raumalla kolme hinaajaa: Neptun, Torvik ja Lippo. Merenjumalasta löytyy eniten vetovoimaa, jopa 37 tonnia. Nyt Neptun ei kuitenkaan puhku ja puhise, vaan makaa tyynnä laiturissa. Sää on satamassa seisahtunut, vaikka eletään syys lokakuun vaihdetta. Rauman satama on suojaisa, sillä olemme täällä lahdelmassa, konepäällikkö Atte Jalonen katselee Neptunin kannelta eteensä avautuvaa satama-aluetta. Håkansin hinaajat avustavat Rauman satamaan saapuvia aluksia ja siirtelevät proomuja. Työkenttä ei rajoitu pelkkään Rauman satamaan, vaan Håkun hinaajat operoivat myös lähirannikoilla ja -kaupungeissa. Työskentelemme pääpiirteissään Uusikaupunki Pori Rauma -akselilla, Jalonen kartoittaa. Ympärivuorokautinen päivystys Hinaaja Torvik on saapunut aamuyöstä työkeikalta Porista. Nyt matkalle samaiseen kaupunkiin valmistellaan pienempää Lippoa litraa polttoainetta, 300 litraa vettä ja lohkolämmitin pelaa, joku kuuluttaa käytävässä. Kaikki on kunnossa, matkalle lähtöön ollaan valmiita. Alfons Håkansin hinaajilla Raumalla työskentelee yhdeksän työntekijää, joista normaalisti kolme on vapaalla ja kuusi työvuorossa. Aluksilla on ympärivuorokautinen päivystys. Satamaan saapuvat suuret alukset eivät katso kelloa ja niitä avustetaan aina tarpeen vaatiessa. Rauman satamaan voi siis päästä toisinaan jopa itsensä Neptunin matkassa. Tarjoilijasta korjaajaksi Merimiestyöstä on moneksi. Hyvä esimerkki alan tarjoamista mahdollisuuksista on tarjoilija Hilda Uitus, joka päätti monipuolistaa merimiesosaamistaan ja kouluttautua nykyisen tarjoilijan ammatin lisäksi korjaajaksi. Valmistuttuaan Tampereelta ravintola-alan oppilaitoksesta merille lähtö tuntui Hildalle jollakin tapaa itsestään selvältä. Koulusta sai erittäin hyvän ammatillisen pohjan nykyiseen tarjoilijan työhön, Hilda toteaa. Meriura on tuntunut oikealta valinnalta, eikä töistä voi sanoa olleen pulaa. Työskentelen nyt kolmatta vuotta vikaeeraajana M/s Silja Europan Buffetravintolassa, Hilda kertoo. Koti Tampereella, työ Turussa ja koulu Raumalla Nyt istutaan kuitenkin Neptun-hinaajan messissä Raumalla, eikä matkustajalaivalla. Hildalla on meneillään neljän viikon mittaisen työharjoittelunsa viimeinen päivä Alfons Håkansilla. Hyvin ovat hommat sujuneet, työkaverit kehuvat. Merillä ei voi sanoa olevan enää nykypäivänä perinteisiä miesten ja naisten töitä, nainen byssassa, mies koneessa, vaan työt tasa-arvoistuvat ja ne hoitaa se, keneltä löytyy ammattitaitoa. Hilda on Håkansilla tekemäänsä työharjoitteluun tyytyväinen. Kyllä täällä laivalla saa parhaimman opin tulevaan ammattiin käytännön töiden kautta, Hilda vahvistaa. Ja lämpöpuhallin toimii taas, työkaverit kiittävät Hildaa sen korjaamisesta. Koti Tampereella, työ Turussa ja koulu Raumalla. Hilda ei kiellä, etteikö työnteon ja koulun yhdistäminen olisi ollut raskasta. Rauman sataman vieressä mäen päällä seisoo Hildan opinahjo, Rauman merikoulu, eli nykyinen Winnova. Valmistumisen pitäisi häämöttää edessä ensi keväänä, Hilda kuvailee sisimmästään löytyvää pontta meneillään olevien opintojen loppuunsaattamiseen, ja sitten kutsuvat maailman meret tai aivan uudet haasteet. 9

10 Teksti: Ilpo Minkkinen kuva: WinNova Työkokemusta on, mutta puuttuvatko paperit? Hae nyt, näyttötutkintoja non-stoppina Raumalla! Matruusin, konemiehen, korjausmiehen ja pursimiehen asetuksen aluksen miehityksestä ja laivaväestä (1797/2009) mukaisiin pätevyyskirjoihin vaadittavat tutkinnot jatkuvat non-stop -koulutuksena Winnovassa Raumalla. Ensimmäiset tutkintotilaisuudet toteutettiin toukokuussa ja syyskuussa jatkettiin jälleen non-stop koulutuksilla edellä mainittuihin pätevyyksiin. Koulutus toteutetaan näyttötutkintona, jossa näyttöpäiviä tarjotaan läpi vuoden säännöllisin väliajoin. Merenkulkija, sinulla on nyt hyvä tilaisuus saada korkeampi pätevyys joustavalla tavalla omaan tahtiin. Aina kannattaa hankkia ylempi pätevyys kun edellytykset siihen täyttyvät. Matruusi Pääsyvaatimuksena matruusin näyttöihin on 18 vuoden ikä sekä vahtimiehen pätevyyskirja ja merityökokemusta 3 vuotta kansiosaston tehtävissä kauppa-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 200 ja koneteho vähintään 350 kw. Vaihtoehtoisesti hyväksytään vastaavan merityökokemuksen ja koulutuksen yhdistelmää seuraavasti: joko 2 vuotta koulutusta ja 1 vuosi työkokemusta tai 1 vuosi koulutusta + 2 vuotta työkokemusta. Työkokemus lasketaan merityöpäivinä, jolloin yksi vuosi on 360 merityöpäivää. Konemies (moottorimies) Pääsyvaatimuksena konemiehen näyttöihin on 18 vuoden ikä sekä vahtimiehen pätevyyskirja ja merityökokemusta 3 vuotta koneosaston tehtävissä kauppa-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 200 ja koneteho vähintään 350 kw. Vaihtoehtoisesti hyväksytään vastaavan merityökokemuksen ja koulutuksen yhdistelmää seuraavasti: joko 2 vuotta koulutusta ja 1 vuosi työkokemusta tai 1 vuosi koulutusta + 2 vuotta työkokemusta. Työkokemus lasketaan merityöpäivinä, jolloin yksi vuosi on 360 merityöpäivää. Korjausmies Pääsyvaatimuksena korjausmiehen näyttöihin on konemiehen pätevyyskirja ja 6 kuukautta meripalvelua konemiehen pätevyyskirjaan vaadittavan palvelun jälkeistä meripalvelua koneosastossa tai yleistoimihenkilönä kansi- tai koneosastossa kauppa-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 200 ja koneteho vähintään 350 kw. Pursimies Pääsyvaatimuksena pursimiehen näyttöihin on matruusin pätevyyskirja ja 6 kuukautta meripalvelua matruusin pätevyyskirjaan vaadittavan palvelun jälkeistä meripalvelua kansiosastossa tai yleistoimihenkilönä kansi- tai koneosastossa kauppa-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 200 ja koneteho vähintään 350 kw. Matruusin ja konemiehen tutkinnon suorittaminen johtaa jatkossa STCW-yleissopimuksen mukaisiin pätevyyskirjoihin. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n Manilassa Filippiineillä kesäkuuta 2010 pidetyssä diplomaattikonferenssissa sovittiin STCWyleissopimuksen muutoksista. Manila-muutokset tulevat voimaan vuonna Uudistuksen myötä matruusin pätevyyttä koskevat säädökset on siirretty Kansainvälisestä työjärjestöstä (ILO) STCW-koodiin. Jatkossa matruusin (able seafarer deck) ja konemiehen (able seafarer engine) pätevyyskirjoista tulee STCW-yleissopimuksen mukaisia pätevyyskirjoja. Siirtymäaika vanhoista pätevyyskirjoista on vuoteen 2017 saakka.

11 Liikennevirasto ja Arctia Icebreaking tekivät monivuotisen sopimuksen jäänmurrosta Liikennevirasto on tehnyt Arctia Icebreaking Oy:n kanssa jäänmurtoa koskevan palvelusopimuksen. Uusi jäänmurtosopimus on voimassa vähintään viisi vuotta ja siihen sisältyy kaksi viiden vuoden optiota (5+5). Pentti Holappa murtajan palvelut normaalin ja ankaramman talven tarpeisiin. Suomen talvisatamilla on keskeinen merkitys Suomen hyvinvoinnille ja ne pidetään jäänmurtajien avulla auki liikenteelle ympäri vuoden. Uudella jäänmurtosopimuksella vahvistetaan perinteisten jäänmurtajien Urhon, Sisun, Otson ja Kontion elinkaaren jatkuminen 15 vuodeksi eteenpäin ja samalla varmistetaan elinkeinoelämän tarpeet häiriöttömästä talviliikenteestä näiden alusten osalta, toteaa Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala. Laivojen ympäristötuki hakuun marraskuussa Sopimuksen lopulliset kustannukset määräytyvät murtajien toimintapäivien mukaan. Riippuen talven ankaruudesta kustannukset ovat noin miljoonaa euroa talvikaudessa. Polttoainekustannukset eivät sisälly summaan. Nyt tehty sopimus koskee Arctia Icebreaking Oy:n viittä nk. perinteistä jäänmurtajaa, jotka muodostavat luotettavan peruslaivaston Suomen jäänmurtopalveluiden hoitamiseksi. Perinteisten jäänmurtajien lisäksi tarvitaan sopimukset myös muiden murtajien varallaolosta ja vahva yhteistyö Ruotsin kanssa, jotta meillä on tarvittaessa yhdeksän jäänliikenne- ja viestintäministeriön tiedote Liikenne- ja viestintäministeriössä viimeistellään meriliikenteen uudisalusten ympäristötukiohjelmaa ja sitä koskevaa asetusta. Asetus käsitellään valtioneuvoston istunnossa marraskuussa. Kun hallitus on hyväksynyt asetuksen, se tulee voimaan välittömästi. Sen jälkeen tuki on yrityksien haettavissa. Tukea voidaan myöntää Suomeen rekisteröidylle yritykselle, joka harjoittaa laivanvarustoimintaa. Tukea on mahdollista myöntää hankkeelle, jolla on merkittävästi ympäristöä parantavia vaikutuksia. Näitä ovat ympäristöystävällisempien alusten käyttöönotto tai tekniset ratkaisut mukaan lukien vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö tai polttoaineiden päästönvähentämisteknologian hyödyntäminen. Tukiohjelma tarvitsee EU:n komission hyväksynnän eli tukea ei voida maksaa ennen kuin komissio on asian käsitellyt. Eduskunta on myöntänyt jo aiemmin 30 miljoonan euron valtuuden alusten ympäristötukeen. Esitys sisältyy hallituksen eduskunnalle marraskuussa annettavaan vuoden 2011 tulo- ja menoarvion täydennysesitykseen. Luottamusmieskoulutus vuonna 2011 Suomen Merimies-Unioni järjestää luottamusmiehiksi valituille omaa luottamusmieskoulutusta. Kurssit on tarkoitettu kaikille luottamustehtävissä oleville. Kursseille hakeminen Kursseille haetaan ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuslomakkeella, jonka saat luottamusmiehiltä, Merimies-Unionin toimistoista ja Unionin kotisivuilta: > koulutus > luottamusmieskoulutus Kurssit Grundkurs för förtroendemän (öppen) Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän Luottamusmiesten jatkokurssi Luottamusmiesten jatkokurssi Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän Lisätietoja kursseista ja muusta koulutuksesta: Liittosihteeri Kenneth Bondas puh. (09) , s-posti: 11

12 Merimiehen matkakuvaus monitoimimurtajalta Kaukana eristyksissä Avaruusseikkailu Star Trekissä tähtilaiva Enterprise syöksyy sinne jonnekin missä ei ole aiemmin käyty (where no man has gone before). Samalla lauseella voi luonnehtia merimiehen arkityötä monestakin näkökulmasta Arctia Shipping Oy:ssä. Yhtiön monitoimimurtajat operoivat esimerkiksi arktisilla vesillä, muusta sivilisaatiosta kaukana; eristyksissä. Teksti ja kuvat: Pentti Holappa Matkalle siis sinne, missä aurinko ei tähän vuodenaikaan enää paista! Tämänkertaisen meriseikkailun kohde odotti lumen ja jään maassa, Grönlannissa. Pakkasin kimpsuni ja kampsuni kasaan ja jätin Raahen Piehingin taakseni 8. syyskuuta puolilta päivin. Merimiesten työmatkat ovat sinällään jo aikamoisia seikkailuja: ensin linja-autolla Ouluun, sieltä paikallisbussilla lentokentälle, sieltä lennot Helsinkiin ja edelleen Kööpenha- minaan, jossa olimme yötä. Heräsin ennen kukonlaulua, sillä lähtöselvityksessä oli oltava hyvissä ajoin. Lento Grönlantiin kesti muutaman tunnin. Liisiimme Kangerlussuaqin lentokentälle, jossa oli koneenvaihto kohti ehkä pohjoisinta, eli maailman laidalla sijaitsevaa Aasiaatin lentokenttää. Sieltä meidät kuljetettiin autolla satamaan, jossa työpaikkamme, monitoimurtaja Fennica, seisoi jo odottamassa uusia työvuorolaisia. Vaihtomiehistö puolestaan lähti suuntaamaan kohti kotia. Alukselle saavuttuamme vedimme välittömästi työvaatteet yllemme ja aloitimme työt. Tukialus äärettömyyden keskellä Monitoimimurtaja Fennica oli ollut Grönlannin vesillä työtehtävissä jo jonkin aikaa, missä se toimi öljynporauslaivan ja -lautan apualuksena. Fennicalla ja sen sisarlaiva Nordicalla oli oltu erilaisissa työtehtävissä 12

13 Monitoimimurtajalla tehtävät laivatyöt eivät juuri poikkea tavanomaisesta laivatyöstä: perämiehet ajavat vahtia komentosillalla, konemestarit pitävät huolta konevalvomosta ja vahtimiehet työskentelevät puolestaan sekä kannella että koneessa. Toimin itse talouspuolella kokkina. Työni alkaa aamuneljälarktisilla vesillä myös aiemmin. Monitoimialukset toimivat yleensä asuntolaivoina ja tukialuksina öljynporauslauttojen luona. Niiltä lasketaan mereen esimerkiksi kaapelia ja putkea. Aluksella oli aluksi 26 hengen miehitys, joista ulkopuolisia oli viisi. Heistä kolme siirtyi työtörnin puolessa välissä töihin muihin laivoihin. Paikalle jäivät skotlantilainen nosturikuski ja paikallinen kalastuksenvalvoja. Siinä tämänkertaiset vierailijat muista valtakunnista. Monitoimimurtajilla tehtävä työ on luonteeltaan kansainvälistä ja tehtävässä vaaditaan kieli- taitoa. Meren keskellä töiden ja yhteispelin on hoiduttava, sillä kaikki ovat yhdessä keskellä ei-mitään. Merityöhön, jos johonkin vaaditaan muskettisoturiluonnetta: kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta. Sisäisen kellon siirtelyä tä ja päivävapaa puolestaan kello 14, josta eteenpäin kokkistuertti jatkaa päivällisen valmistamista. Grönlannissa kello oli viisi tuntia Suomen aikaa jäljessä. Aikaeroon sopeutuminen ottaa törnin alussa aina oman aikansa, mutta koska työkeikan pituus on kuitenkin monta viikkoa, ajan myötä myös sisäinen kello siirtyy lopulta aina oikeaan aikaan. Päivärutiinit ovat aluksella melko samanlaisia päivästä toiseen, sillä laivan toimintojen on rullattava riippumatta siitä, missäpäin kulloinkin seilataan. Poikkeuksen työviikon päivärutiineihin toi aina lauantaisin järjestetty muster drill, eli palo- ja pelastusveneharjoitukset, joita pidetään aluksella säännöllisesti. Arktisten vesien keskellä töitä tehdessä merenkäynti ja vaihtuvat sääolosuhteet leijuvat aina yllätysmomenttina laivan päällä. Mikäli tuuli ja meri ärjyyntyvät sekä taivas synkkenee entisestään, vaatii se aluksen miehistöltä pitkiä hermoja ja sopeutumista. Jylhän luonnon lumoa Merillä, etenkin Grönlannissa, ollaan eristyksissä kaikesta muusta. Vapaaaikana saattaa lukea ja katsella videoita, esimerkiksi elokuvia. Pohjoisilla leveysasteilla seilattaessa televisio ei aina näy, ei ainakaan tämänkertaisella keikalla. Upea, alusta ympäröivä arktinen luonto on kuitenkin jylhä näky, jota vain harvat pääsevät todistamaan. Kaivon kameran aina esille, kun silmien eteen osui mielenkiintoista kuvattavaa. Maisema oli yksitoikkoinen, mutta omalla karulla tavallaan kaunis: merta ja jäälauttoja. Harvat laivat, joita näimme, olivat samoissa tehtävissä kuin mekin. Satelliittisignaaleja Signaaleja muuhun maailmaan, kuten ystäviin ja sukulaisiin, otetaan netin avulla. Satelliitin kautta toimiva netti onkin ensiarvoinen kapistus pitkän törnin aikana. Huolimatta hyvistä yhteydenpitovälineistä alukselle ei tullut juuri tietoja työnantajalta, eikä liitoilta missä milloinkin mentiin. Etenkin liiton toimintaa tiedonantajana kritisoitiin tämän reissun aikana, koska yhtiössä oli meneillään muutoksia, joista odotettiin maista uutisia. Kun tiedonantoja ei saavu, huhut alkavat levitä aluksella nopeasti ja ne uskotaan totena. Mielestäni säännöllinen yhteydenpito laivoihin rauhoittaisi kummasti ja etenkin tällaisina aikoina, kun yhtiössä on vallalla jatkuva epävarmuus. Ensimmäiset uutiset ajankohtaisesta tilanteesta saimme omasta mielestäni vasta Grönlannissa vastaamme kävelevältä vaihtoporukalta, kun lähdimme takaisin kotimatkalle 8. lokakuuta. Lumen ja jään maassa meillä oli mahdollisuus tutustua myös paikalliseen kaupunkiin. Talot oli rakennettu pitkälti saman kaavan mukaan, mahdollisesti talopaketteja. Pienet ja värikkäät talot olivat kuitenkin veikeästi maalattuja. Yöelämä oli myös kuulemani mukaan mieleenpainuvaa. 13

14 Tiimityöllä tuloksia Tallink Siljalla Tallink-konserni kuljetti kesä elokuun välisenä aikana yhteensä matkustajaa, mikä on viisi prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Varustamon mukaan matkustaja- ja henkilöautomäärien kasvua tapahtui yrityksen kaikilla pääreiteillä. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Tallink-konserni on uusinut viime vuosien aikana voimakkaasti kalustoaan. Etenkin Helsinki Tallinnaväliä liikennöi yhtiön monta upouutta laivaa. Hyvän tuloksen tekoon ei ole riittänyt kuitenkaan pelkkä aluskannan uusiminen, vaan siihen on tarvittu myös osaavan ja motivoituneen henkilöstön apua, Tallink Siljan johto painottaa. Laivamyynti tekee liikevaihdostamme hieman yli 50 prosenttia. On tärkeää kuulla ja saada laivahenkilökunnalta ajatuksia toiminnan kehittämiseksi, toimitusjohtaja Margus Schults vahvistaa. Johto toivoo luottamusmiestapaamisia myös jatkossa Tallink Siljalla uskotaankin vahvasti johdon ja henkilöstön väliseen ajatuksenvaihtoon. Tästä hyvänä osoituksena on se, että yhtiön johto on tavannut varustamon luottamusmiehiä säännöllisesti Merimies-Unionin järjestämien täydennyskurssien yhteydessä jo useamman vuoden ajan. Perinteestä halutaan pitää kiinni myös jatkossa, vahvistavat luottamusmiesten vieraiksi Hakaniemeen saapuneet toimitusjohtaja Margus Schults ja varatoimitusjohtaja Pasi Näkki. Schults on toiminut Tallink Siljan toimitusjohtajana nyt tasan vuoden verran, siitä lähtien kun yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja Keijo Mehtonen jäi viime syksynä eläkkeelle. On hienoa, että myös varustamon uusi johto ymmärtää luottamusmiesten tapaamisen merkityksen ja pitää sitä tärkeänä. Tapaamme luottamusmiehiä säännöllisesti pienemmillä kokoonpanoilla, mutta näin suurta foorumia tapasimme nyt ensimmäistä kertaa. Yhteiskokous oli anniltaan kuitenkin äärimmäisen hyvä, varatoimitusjohtaja Näkki kehuu keskusteluja yhtiön luottamusmiesten kanssa ja lisää Toivomme yhteistapaamisia myös jatkossa. Eteenpäin kuin höyryjuna Tallink Siljan palveluksessa työskentelee yhteensä yli työntekijää Virossa, Suomessa, Ruotsissa, Latviassa, Saksassa ja Venäjällä. Suomessa yhtiön palveluksessa on meripuolella hieman yli tuhat työntekijää. Tallink-konsernilla on yhteensä 19 alusta, jotka liikennöivät seitsemällä eri reitillä. Vaikka Tallink-konsernin matkustajamäärät ovat olleet kasvussa ja yhtiön tuloskehitys positiivista, vielä ei ole kuitenkaan saavutettu lamaa edeltänyttä tasoa. Myös rahtimäärissä on ollut pudotusta, Schults toteaa. Varustamossa ei olekaan tällä hetkellä suunnitteilla uusia alusinvestointeja, vaan yhtiössä panostetaan nyt täysillä jo olemassa olevien konseptien kehittämiseen ja palvellaan asiakkaita mahdollisimman hyvin. Työt jatkuvat siis kuten tähänkin saakka. Menemme eteenpäin kuin höyryjuna, varatoimitusjohtaja Pasi Näkki tiivistää yhtiön tämän hetkiset tunnelmat. 14

15 maailman meriltä Koonnut: Juhani Artto Tallink Siljan luottamusmiehet tapasivat yhtiön johtoa luottamusmiesten täydennyskurssilla Hakaniemessä Kuvassa etualalla Tallink Siljan luottamusmiehet Satu Valapuro ja Tommy Nieminen Merimies-Unionin täydennyskurssilla. Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Olof Widén. Itämeren toimintaviikolla hyvät tulokset Syys lokakuun vaihteessa kymmenessä maassa järjestetty Itämeren toimintaviikko johti näyttäviin tuloksiin. Noin euron rästipalkat saatiin perittyä merimiehille, ja useilla aluksilla solmittiin kollektiiviset työehtosopimukset. Gdynian satamassa Puolassa kampanjoijat onnistuivat estämään merimiehiä osallistumasta rahdin käsittelyyn. Näytimme satamaviranomaisille ja varustamoille, että merimiesten ja satamatyöläisten yhteinen toiminta hyödyttää molempia ammattiryhmiä, Gdynian sataman ITF-tarkastaja Andzrej Koscik toteaa. Merirosvojen kaappaamat merimiehet jätettiin ilman korvauksia Tanskassa Danica Whiten miehistö, jota somalialaiset merirosvot pitivät vuonna 2007 panttivankina 83 päivää, ei ole oikeutettu korvauksiin. Niin päätti elokuussa 2009 Kööpenhaminan käräjäoikeus, ja ratkaisun vahvisti lokakuun alussa 2010 ylempi oikeusaste. Korvausvaatimusta on ajanut Tanskan merimiesten ammattiliitto Sømændenes Forbund. Se on pyrkinyt osoittamaan, että laivan varustamo ja kapteeni eivät olleet selvittäneet työntekijöille Adeninlahdella liikkumisen vaaroja, eivätkä opastaneet varautumisessa merirosvojen hyökkäykseen. Liitto voi vielä harkita tapauksen viemistä korkeimman oikeuden käsittelyyn. Luottamusmiesten täydennyskurssi pidettiin Hakaniemessä. Kurssilla käytiin läpi esimerkiksi merilainsäädäntöä ja EU:n uutta sosiaaliturvaasetusta. Luottamusmiesten vieraana oli myös Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Olof Widén, joka kertoi rikkipäästörajojen tiukennusten vaikutuksesta kotimaiseen merenkulkuun. Käy katsomassa kuvagalleria Merimies-Unionin kotisivuilta: > Nettijutut > Luottamusmiesten täydennyskurssi Aina vain enemmän filippiiniläisiä merillä Filippiinien viranomaisten mukaan maailman merillä työskenteli viime vuonna filippiiniläistä merimiestä. Määrä oli kasvanut selvästi edellisestä vuodesta, ja niinpä jo reilusti yli neljännes merillä työskentelevistä oli filippiiniläisiä. Itä-Aasian saarivaltion taloudessa merimiesten rahalähetyksillä perheilleen on suuri merkitys. Viime vuonna näiden rahalähetysten arvo kohosi seitsemään miljardiin dollariin (noin viisi miljardia euroa). Ulkomailla työskentelevien filippiiniläisten rahalähetyksistä kotiin perheilleen merimiesten osuus oli melkein puolet. Mikä sitten selittää sen, että varustamot niin mielellään palkkaavat aluksille filippiiniläisiä? Pari vuotta sitten verkkojulkaisu MarineBuzz luetteli neljätoista syytä filippiiniläisten suosioon. Jutussa filippiiniläisiä kehutaan ahkeriksi, joustaviksi, uhrautuviksi ja työnantajalleen lojaaleiksi työntekijöiksi. Heidät mainitaan kurinalaisiksi ja kärsivällisiksi. Valtteihin kuuluvat myös hyvä englanninkielen taito sekä uuden teknologian nopea oppimiskyky. Osa MarineBuzzin listaamista ominaisuuksista on varustamoille mieleen, mutta alan muiden työntekijöiden näkökulmasta ongelmallisia. Sellainen ominaisuus on ennen muuta tyytyminen pieneen palkkaan, jopa heille annettuja lupauksia pienempään palkkaan, kirjoittaja moittii. Jutussa yleistetään, että filippiiniläiset ottavat asiat rennosti, mikä tekee heistä mukavia työkavereita. Ja vielä tämäkin: He eivät koskaan näytä kärsivän koti-ikävästä. 15

16 Helsingin ja Turun toimistoilla Liikenteen turvallisuusvirasto tukee maakaasun käyttöä alusten polttoaineena Helsinki Perinteiseen tapaan tarjoamme jäsenillemme jouluglögit Unionin Helsingin toimistolla. John Stenbergin ranta 6, Helsinki Pannu on kuumana maanantaina klo Tervetuloa! TUrku Tervetuloa jouluglögille maanantaina klo Turun toimistolle, Maariankatu 6 b, 5. krs. Tervetuloa! Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) ilmoitti tukevansa aktiivisesti keinoja, joilla raskaan polttoöljyn käyttö uusien alusten polttoaineena voitaisiin korvata ympäristölle ystävällisemmällä nestemäisellä maakaasulla. Maakaasun käytöllä voitaisiin merkittävästi vähentää kasvihuonepäästöjä ja saavuttaa asetetut kansainväliset päästötavoitteet esimerkiksi rikki- ja typpioksidien osalta. Raskaaseen polttoöljyyn verrattuna nestemäisestä maakaasusta aiheutuu prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä, 85 prosenttia vähemmän typpioksidi- ja 100 prosenttia vähemmän rikkipäästöjä. Lue tiedote kokonaisuudessaan: > viestintä > uutiset > Liikenteen turvallisuusvirasto tukee maakaasun käyttöä alusten polttoaineena Lähetä jouluterveiset mitä pikimmiten lehteen Merimies-lehden joulukuun numerossa julkaistaan joulutervehdyksiä, jotka ovat Unionin jäsenille ja eläkeläisille maksuttomia. Myös ne päällystöliittoihin kuuluvat merenkulkijat, jotka haluavat tervehtiä seilauskavereitaan, voivat tehdä sen maksutta. Työpaikan luottamusmies tai yhdyshenkilö kerää listoille työpaikoittain niiden henkilöiden nimet, jotka haluavat tervehtiä tuttaviaan. Työttömät voivat lähettää tervehdyksensä suoraan Merimies-lehteen. Lähetä terveiset mieluiten sähköpostitse tai postitse Merimies-lehti Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta Helsinki. Lehden valmistumisaikataulun vuoksi terveiset on hyvä lähettää mahdollisimman pian tai viimeistään mennessä. Pitkät nimilistat tulee toimittaa Word-tiedostona tai Excelillä siten, että sukunimi on ensimmäisessä sarakkeessa ja etunimi toisessa. POHJOISMAINEN VALOKUVAUSKILPAILU 2010 Merenkulkijoiden pohjoismaisen valokuvauskilpailun järjestävät vuosittain yhteistyössä Suomen, Ruotsin, Tanskan, Islannin sekä Norjan merimiespalvelulaitokset. Kilpailuun voivat osallistua kaikki laivatyössä olevat merenkulkijat. Kilpailuaika on vuoden 2010 loppuun. Kilpailuun voi osallistua mustavalko-, väri-, dia ja digitaalikuvilla. Kaikki kuvat kilpailevat samassa sarjassa. Jokaisesta viidestä maasta valitaan loppukilpailuun 15 parasta. Viisi parasta palkitaan, pääpalkintona on 7000 DKR arvoinen digitaalikamera. Muut palkinnot ovat arvoltaan euroa. HUOM, liitä paperikuvista negatiivit mukaan. Digitaalikuvista cd mukaan. Aiheiden tulisi liittyä erityisesti merenkulkuun, laivaelämään tai merimiehen työhön ja vapaa-aikaan. Kilpailutöihin tulee liittää selkeästi osallistujan nimi, osoite, puhelinnumero ja ammatti sekä laiva, jossa työskentelee. Töitä voi lähettää saakka osoitteella: Merimiespalvelutoimisto PL 170, Helsinki Tiedustelut Sirpa Kittilä p. (09) tai s-posti Osallistu kilpailuun! 16

17 Hallitus esittää muutoksia alusturvallisuuden valvonnasta annettuun lakiin Hallitus esittää alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain muuttamista. Ulkomaisiin aluksiin kohdistuvaa tarkastusjärjestelmää muutettaisiin niin, että tarkastukset kohdistuisivat ensisijaisesti aluksiin, joihin liittyy suuri turvallisuusriski. Tarkastusjärjestelmää myös tehostettaisiin ja toistuvasti säännöksiä rikkovien alusten pääsy EU:n ja Pariisin yhteistyöpöytäkirjan allekirjoittaneiden maiden satamiin voitaisiin viime kädessä evätä pysyvästi. Uudesta tarkastusjärjestelmästä hyötyvät ne yhtiöt, jotka ovat varmistaneet alustensa täyttävän niille asetetut kansainväliset velvoitteet. Pyrkimys on vähentää heikkokuntoisten alusten liikennöintiä EU:n vesillä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Vuoden 2011 lehtietu palkansaajalehdistä Unionin jäsenet saavat työväenlehtien tilauksista lehtiedun, jonka arvo määräytyy lehden ilmestymiskertojen mukaan. Lehtietu vuodelle 2011 on SAK:n suosituksen mukainen, eli 24 euroa valtakunnallisille palkansaajalehdille (Kansan Uutiset, Uutispäivä Demari), 18 euroa 2 3 kertaa paperi- tai nettiversiona ilmestyville palkansaajalehdille (Uusi Aika, Pohjolan Työ, Kansan Tahto) sekä 12 euroa vähintään kerran viikossa paperi- tai nettiversiona ilmestyville palkansaajalehdille. SAK:n kulttuurirahasto julistaa vuoden 2011 apurahat haettaviksi Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Myös Merimies-Unionin jäsenet voivat hakea apurahaa. Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät maanantaista alkaen Kansan Sivistysrahaston nettiosoitteesta www. sivistysrahasto.com. Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan mennessä Merimies-Unioniin osoitteella: Kulttuuriapuraha Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta HELSINKI Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n kotisivuilla: viimeistään sekä Palkkatyöläisessä ja Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Hyvä Merimies-Unionin jäsen, oletko jäänyt tai jäämässä eläkkeelle? Muistathan ilmoittaa myös Unioniin eläkkeelle siirtymisestäsi. Lähetä kopio eläkepäätöksestäsi jäsenrekisteriimme postitse: Jäsenrekisteri Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta Helsinki tai skannattuna sähköisessä muodossa Lisätiedot: Tiina Kytölä puh. (09) Merimies-Unioni on nyt Facebookissa! Liity nyt ryhmään! Merityönlainsäädäntö uudistuu Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote Hallitus esittää , että eduskunta antaisi uuden merityösopimuslain. Se korvaisi voimassa olevan merimieslain ja olisi merityölainsäädännön peruslaki. Työnantajan sairaanhoitokustannusten maksamisvelvollisuuden laajentuisi esityksessä nykyisestä 42 päivästä 112 päivään. Työnantajan korvausvelvollisuus rajoittuisi kuitenkin vain siihen osaan kustannuksia, joka normaalisti jää sairastuneen maksettavaksi julkisista varoista maksettujen korvausten jälkeen. Hallitus ehdottaa myös, että työntekijöiden kotimatkaoikeudet laajentuvat. Työntekijän kotimatkaoikeus ei enää rajoittuisi EU:n alueelle, vaan kaikkia työntekijöitä kohdeltaisiin yhdenmukaisesti näiden kotipaikasta tai kansalaisuudesta riippumatta. Nykyisin voimassa olevasta mahdollisuudesta myöntää ulkomaalaiselle työnantajalle poikkeuslupa, jolla tämä vapautetaan velvollisuudesta noudattaa suomalaisia työsuhteen ehtoja, luovutaan. Työsuhteen vähimmäisehdot määräytyisivät ensisijassa työehtosopimuslain nojalla työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan. Järjestäytymätön työnantaja olisi velvollinen soveltamaan alan yleissitovaa työehtosopimusta. Lakiehdotukseen sisältyy nimenomainen säännös vuokratyöntekijöiden työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen määräytymisestä. Vuokratyöntekijän työsuhteeseen sovellettava työehtosopimus määräytyisi käyttäjäyritystä sitovan työehtosopimuksen mukaan. Tältä osin säännös poikkeaa työsopimuslain vastaavasta. Uudistuksen taustalla on ILO:ssa vuonna 2006 hyväksytty merityötä koskeva yleissopimus, jolla uudistettiin 37 ILO:n aikaisempaa yleissopimusta ja vahvistettiin merityötä koskevat kansainväliset vähimmäisvaatimukset. 17

18 TYÖTTÖMYYSKASSAT YHDISTYVÄT Suomen Merimies-Unionin Työttömyyskassa sulautuu Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin Työttömyyskassaan lukien. Uuden työttömyyskassan nimeksi tulee Kuljetusalan Työttömyyskassa. Suomen Merimies-Unionin jäsenet säilyttävät jäsenyytensä Suomen Merimies-Unionissa, mutta työttömyysturvan osalta he siirtyvät sulautumisen myötä automaattisesti Kuljetusalan Työttömyyskassan jäseniksi. Sulautuminen ei edellytä jäseniltä mitään erillisiä toimia. Yhteystiedot alkaen kaikki työttömyyskassalle tarkoitettu posti lähetetään osoitteella: Kuljetusalan Työttömyyskassa PL 65, Helsinki Asiakaspalvelu Kuljetusalan Työttömyyskassan asiakaspalvelu on avoinna: arkipäivisin klo Kesäaikana klo (touko elokuu) Kesäperjantaisin (touko elokuu) osoitteessa: Siltasaarenkatu 3 5 (katutaso) Helsinki Puhelinpäivystys Kuljetusalan Työttömyyskassa päivystää joka arkipäivä klo numerossa (09) Aluetoimistot Lisäksi AKT ry:n aluetoimistot ovat Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenten käytettävissä työttömyysturva-asioissa. Aluetoimistoja on 11 ympäri Suomea. Helsingin aluetoimisto Viherniemenkatu 5, HELSINKI puh. (09) Kotkan aluetoimisto Puutarhakatu 12, KOTKA puh. (05) Tampereen aluetoimisto Rautatienkatu 10, 6. krs, TAMPERE puh. (03) Lahden aluetoimisto Rautatienkatu 19 A 31, LAHTI puh. (03) Jyväskylän aluetoimisto Kalevankatu 4, JYVÄSKYLÄ puh. (014) Joensuun aluetoimisto Kauppakatu 32, JOENSUU puh. (013) Vaasan aluetoimisto Pitkäkatu 43, VAASA puh. (06) Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, OULU puh. (08) Rovaniemen aluetoimisto Rovakatu 26 A, ROVANIEMI puh. (016) Työttömyyskassan sähköiset palvelut Vuoden 2011 alusta lukien Kuljetusalan Työttömyyskassaan siirtyvillä jäsenillä on mahdollisuus käyttää sähköisiä palveluita osoitteessa: Kassa maksaa kaikki asioinnista aiheutuvat kustannukset, joten sen käyttäminen on jäsenelle täysin ilmaista. Palveluun voi kirjautua miltä tahansa koneelta, jolta on internetyhteys. Työttömyyskassan verkkopalvelussa voi: 1. lähettää ansiopäiväraha- ja vuorottelukorvaushakemuksen kassalle 2. lähettää hakemuksen liitteet pdftiedostoina 3. tarkistaa hakemuksesi käsittelytilanteen 4. selata ja muuttaa omia henkilötietoja 5. lähettää viestin suoraan hakemusten käsittelijöille Verkkopalvelua voi käyttää myös matkapuhelimen avulla, mikäli puhelimella saa yhteyden internetiin. Mobiilipalvelun kautta voi lähettää ansiopäivärahan jatkohakemuksen neljältä viikolta tai kuukaudelta. Turun aluetoimisto Maariankatu 6 b, TURKU puh. (02) Porin aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, PORI puh. (02) Jatkohakemukset maksussa säännöllisesti tiistaisin Päivärahat kokonaan työttömille tai lomautetuille päivärahan hakijoille maksetaan säännöllisesti tiistaisin. Maanantain ja perjantaihin välisenä aikana kassalle postitse saapuneet hakemukset ovat maksussa seuraavan viikon tiistaina. Verkko- ja mobiilipalvelun kautta saapuneet jatkohakemukset käsitellään automaattisesti ja ne ovat maksussa kahden arkipäivän päästä. Esim. maanantaina klo mennessä verkkopalvelun kautta lähetetyt hakemukset ovat maksussa keskiviikkona

19 Testamentti vai lahja? Omaisuuden siirtäminen seuraaville sukupolville aiheuttaa usein päänvaivaa, olipa omaisuus suuri tai pieni. Pohditaan sitä annetaanko nyt lahjana vai kuoleman jälkeen testamentilla. Koska jokainen tilanne on yksilöllinen ja omaisuuden lahjoituksiin sekä testamentin laadintaan liittyy monenlaisia kiemuroita, suositeltavaa on kääntyä jo suunnitteluvaiheessa asiantuntijan puoleen. Lahjana annetun omaisuuden osalta on varmaa, että sen saa se, kenen antaja sen haluaa saavan. Testamenttisaantoon liittyy joitakin epävarmuustekijöitä. Pääsääntö kuitenkin on se, että myös testamentattu omaisuus menee sille, jolle se testamentissa on määrätty. Jos lahjanantajan oma taloudellinen tilanne on sellainen, että hän huoletta voi luovuttaa omaisuutta eläessään, lahjoitus voi verotuksellisesti olla testamenttia edullisempi vaihtoehto. Ylimääräinen omaisuus, jonka arvo vain vuosien myötä kasvaa, kannattaa siirtää jo eläessä. Lakimääräistä perimysjärjestystä ja perinnönjakautumista voi muuttaa testamentilla. Jos testamentin tekijä on avioliitossa, testamenttia suunnitellessa on muistettava, että aviopuolisoilla on yleensä avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Jos avio-oikeus on, kuoleman jälkeen perittävän ja lesken välillä tehtävän osituksen lopputuloksesta saattaa riippua, jääkö testamentissa mainittu omaisuus perittävän varoihin vai ei. Verosuunnittelu on tärkeää, mutta liian pitkälle vietynä se voi johtaa hankaliin tilanteisiin. Usein pyritään siihen, ettei saajilta menisi lahja- tai perintöveroa tai että sitä menisi mahdollisimman vähän, mutta ei oteta huomioon yhteisomistuksen tuomia ongelmia. Tyyppiesimerkki on kesämökin siirto lapsille. Kesämökki on hyvin usein paitsi omistajien, myös heidän lastensa ja näiden perheiden käytössä. Lahjoittaessaan kesämökin kaikille perillisilleen tai useammalle heistä vanhemmat ajattelevat verosäästöjä ja samalla haluavat, että suvun yhteiselo heille rakkaalla mökillä jatkuu vielä heidän jälkeensäkin. Tyypillistä on, että Jäsenetuna lakineuvonta yksityiselämän asioissa Merimies-Unionin jäsenillä on jäsenetuna oikeus saada Asianajotoimisto Bützow Oy:stä puhelinneuvontaa jäsenten yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa asioissa. Jäsenille palvelu on ilmainen. Bützow Helsinki p. (09) Hämeenlinna p. (03) tai (03) Tampere p. (03) Turku p. (02) kesämökki lahjoitetaan kaikille lapsille ja vanhemmat pidättävät itselleen hallintaoikeuden. Mökkeily sujuu yleensä sopuisasti vanhempien eläessä, ainakin niin kauan kuin vanhemmat jaksavat hoitaa ja rahoittaa mökin ylläpidon, mutta heidän kuoltuaan tulee ongelmia. On varmasti paljon onnistuneita yhteisomistuksia, joissa osapuolet noudattavat yhteisiä, kirjoitettuja tai kirjoittamattomia pelisääntöjä, eikä kukaan joudu yksin mökin kattoa paikkaamaan muiden ottaessa aurinkoa, mutta nämä onnistuneet tapaukset tulevat valitettavan harvoin esille asianajan työssä. Varojen lahjoittamisessa on vaara, että lahjoittajan oman elämän taloudellinen turvaaminen unohtuu. Lahjoituspäätös voi myöhemmin osoittautua harkitsemattomaksi, kun sairastumisen tai muun muuttuneen olosuhteen vuoksi omaisuudelle olisi ollut itselläkin käyttöä. Testamentti olisi ollut parempi vaihtoehto siinä tapauksessa. Perintö- ja lahjaverovelvollisuus koskee kaikkia testamentin- ja lahjansaajia. Verovelvollisuus syntyy testamenttisaannossa perittävän kuolinhetkellä ja lahjassa sen saantihetkellä. Saajat jaetaan kahteen veroluokkaan sekä perintö- että lahjaverotuksessa. 1. veroluokkaan kuuluvat aviopuoliso, omat perilliset suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja aviopuolison rintaperilliset. Muut kuuluvat 2. veroluokkaan. Verotettavan perinnön alaraja on euroa ja verotettavan lahjan euroa, riippumatta siitä onko saaja sukua vai ei. Kolmen vuoden välein omaisuutta voi siis lahjoittaa vajaan 4000 euron arvosta verovapaana kenelle tahansa. Perintöverotuksessa on huojennuksia, joita lahjaverotuksessa ei ole. Leskeä verotetaan puolisovähennyksestä johtuen perinnöstä, kun saadun omaisuuden arvo ylittää euroa. Alaikäistä rintaperillistä puolestaan verotetaan, kun omaisuuden arvo ylittää euroa. Alaikäisyysvähennyksen saa vain perimysvuorossa oleva alaikäinen rintaperillinen. Lahjanantaja voi pidättää lahjan kohteeseen elinikäisen tai määräaikaisen hallintaoikeuden esimerkiksi itselleen, puolisolleen tai lapselleen. Testamentintekijä voi määrätä omistusoikeuden toiselle ja hallintaoikeuden toiselle. Mitä nuorempi on hallintaoikeudensaaja, sitä suurempi on hallintaoikeusvähennys perintö- ja lahjaverotuksessa. Määräaikaisellakin hallintaoikeudella saadaan jo merkittävä verosäästö. Se saattaisi monessa tapauksessa olla parempi vaihtoehto kuin elinikäinen hallintaoikeus. Elämme yhä pidempään. Jos ikääntymisen seurauksena siirrytään laitoshoitoon, saattaa hallintaoikeudesta tullakin rasite. Aune Manner asianajaja 19

20 Nordea Pankki Suomi Oyj Laitetaan taloutesi tasapainoon Miten? Katso nordea.fi/tasapaino Keskittämällä raha-asiasi Nordeaan saat hyvät neuvot ja hyvät hinnat. Lisäksi saat kattavan kokonaiskuvan taloudestasi. Kun näet taloustilanteesi kokonaisuutena, voit yhdessä henkilökohtaisen pankkineuvojasi kanssa saattaa sen oikeaan tasapainoon. Katso lisää nordea.fi/tasapaino tai soita (pvm/mpm). 20

Sijoittajan perintöverosuunnittelu

Sijoittajan perintöverosuunnittelu Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Terminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen työaika on

Lisätiedot

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopimusehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen

Lisätiedot

STCW uusi kansallinen lainsäädäntö

STCW uusi kansallinen lainsäädäntö STCW uusi kansallinen lainsäädäntö TIEDOTUSTILAISUUS TRAFI/Helsinki 11.3.2013 Jukka Tuomaala Ylitarkastaja Lupakirjat ja Pätevyydet Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Miehitystä ja pätevyyksiä koskevat

Lisätiedot

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY Muista allekirjoittaa jäseneksiliittymislomake heti työsuhteen alussa! Suomen Merimies-Unioni SMU ry perustettiin vuonna 1916. Unionin jäsenet työskentelevät

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus

Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus 17.9.2013 Markku Vanhanen LT, erikoislääkäri Erityisasiantuntija Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus TES: 313001 Suomen Merimies Unioni SM-U ry Työehtosopimuspöytäkirja Merenkulkulaitos 6.2.2008 Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus Osapuolet ovat uudistaneet Merenkulkulaitoksen

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo

VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä Jari Oivo PERINTÖ- JA LAHJAVERO PERINTÖ- JA LAHJAVERO ERIYTETTY VEROTETTAVAN PERINNÖN ALARAJA 20.000 EUROA HELPOTUKSIA LESKELLE JA ALAIKÄISILLE

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2016 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 01.02. 05.02. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon

Lisätiedot

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun 250 vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008 Ove Hagerlund

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun 250 vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008 Ove Hagerlund AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN KRITEERIT; MITÄ PÄTEVYYSKIRJA KERTOO AMMATTITAIDOSTA Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun 250 vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008 Ove Hagerlund MITÄ ON PÄTEVYYSKIRJAN JA AMMATTITAIDON TAKANA

Lisätiedot

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Pienoisopas pohjoismaalaisille hotelli-, ravintola-, catering- ja turismialan (HRCT) rajatyöntekijöille tai työtä hakeville

Pienoisopas pohjoismaalaisille hotelli-, ravintola-, catering- ja turismialan (HRCT) rajatyöntekijöille tai työtä hakeville Pienoisopas pohjoismaalaisille hotelli-, ravintola-, catering- ja turismialan (HRCT) rajatyöntekijöille tai työtä hakeville 1 Pohjoismaissa HRCT-alalla on järjestäytyneitä työntekijöitä seuraavissa ammattiliitoissa,

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015

VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015 VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015 NUORI Tähtää Työelämään! Nuorten kesätyötuki 2015 Vetelin kunta on varannut kesälle 2015 nuorten työllistämiseen yhteensä 5 600. Kesätyötuen tavoitteena on kannustaa nuoria

Lisätiedot

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten YHDISTYS: Merkitse tähän kohtaan HAL RASTITA: Uusi jäsen jos liityt ensimmäistä kertaa Hätäkeskusammattilaisten liittoon EDELLINEN LIITTO JA EROAMISPÄIVÄ, mikäli kuulut johonkin toiseen liittoon HALiin

Lisätiedot

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Perinnöstä ja sen verotuksesta Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Illan aiheita Perintöverosuunnittelu Verottomat lahjat Kesämökin lahjoitus Testamentti

Lisätiedot

Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä

Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Kysymys: Kuka saa järjestää kokeita anniskelupassin saamiseksi? Vastaus: Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1371/2002

Lisätiedot

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy I veroluokan lahja- ja perintöveroasteikot Lahja: Verotettavan osuuden Veron määrä Veroprosentti

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK - SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2015 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 26.01. 30.01. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 2016 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Säännöllinen työaika 2-viikkojaksossa säännöllinen työaika on 80 tuntia. Lyhyemmästä kuin 4

Lisätiedot

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite Päivitetty 1.3.2010/TM Palkkaliite 1 Päällikön ja vuoropäällikön peruspalkat ja valmiusrahat ilman ylityö- ja pyhätyökorvauksia ovat 1.3.2010 lukien seuraavat: Päällikkö ja vuoropäällikkö, peruspalkka

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) suorittaneelle

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 51/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain 9 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merimiesten vuosilomalakia. Pykälää työntekijän oikeudesta saada vuosilomansa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Hakuohje Käytönvalvojat

Hakuohje Käytönvalvojat 1 / 7 KÄYTÖNVALVOJAN PÄTEVYYSKIRJAN HAKUOHJEET 1 ASETUKSET, JOISSA VAATIMUKSET ON ESITETTY Kattilaitosten käytönvalvojien pätevyyskirjojen vaatimukset on annettu asetuksessa N:o 891 vuodelta 1999. Kattilalaitosten

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta.

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta. Maailmalle nyt! Löydä oma suuntasi Maailma on täynnä mahdollisuuksia! Voit lähteä ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön, töihin tai muuten hankkimaan uusia kokemuksia. Vaihto-oppilaaksi

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon Pelisäännöt kuntoon SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Operatiivinen johto, yhteydenpito sidosryhmiin, hanke-edustus: toiminnanjohtaja Tiina Strand tiina.strand@sulvi.fi, 040 505 5445 Nettisivupäivitykset,

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

Kesätöitä 18 28-vuotiaille. Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa

Kesätöitä 18 28-vuotiaille. Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa Kesätöitä 18 28-vuotiaille Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa Mikä on Nordjobb? Välittää kesätöitä, asunnon ja kulttuuriohjelmaa Pohjoismaissa Välittänyt yli 21 000 työpaikkaa vuodesta 1985

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Lolan Eriksson Hallitusneuvos 25.2.2015 Yleissopimuksen tausta Torjutaan alusten painolastivesien ja sedimenttien mukana leviäviä

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Sijoittumista koskevat säännöt

Sijoittumista koskevat säännöt Esikoulu Pedagoginen hoitotoiminta Kuva: Patricia Hagelin Sijoittumista koskevat säännöt Enköpingin kunta SÄÄNNÖT 22.11.2012 SKN2012/338 Koululautakunnan vahvistama 22.11.2012 Nykyinen enimmäismaksun

Lisätiedot

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksella voit poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Voit halutessasi lahjoittaa testamentilla omaisuuttasi

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 210/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY Jäsenkirje T4/2011 Liite 2 1 (8) Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin Valtioneuvoston

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN

METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN SPV-metsäpäivä 9.11.2014 VT Miikka Autio Oma Säästöpankki Oy Metsätilan lahjoittaminen Käytännössä metsätilan siirtämisessä jälkipolville on useita vaihtoehtoja Lahja Normaali

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot